[14:04:20] Prompt: Vaihtotase Vaihtotase kuvaa kansantalouden ulkomaisiin juokseviin liiketoimiin – sekä pääoman sisäänvirtaukseen että ulosvirtaukseen – liittyvän nettovelan ja saamisten tasapainoa. Kansainvälinen vaihtotase ei kerro kansantalouden pääomarakenteen muutoksia eikä ulkomaisten rahoittajien omistamien pääomien osuutta. Esimerkiksi ulkomaiset sijoitukset eivät sisälly vaihtotaseeseen, ja yrityskaupoissa (esim. Stora-Enso) syntyvät ulkomaiset pääomat eivät tule näkyviin Suomen kansantalouden ulkomaisiin velkoihin, vaan sisältyvät nettosijoituksiin (Kuvio 3). Kuvio 3. Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset, ulkomaiset saamiset ja suorat velat Suomalaiset yritykset ovat investoineet ulkomaille yhteensä yli 70 mrd. euroa bruttona (kuviot 4a ja 4b). Vuoden 2008 finanssikriisiin asti nettomääräiset suorat sijoitukset kasvoivat jatkuvasti. Kriisin seurauksena suorien sijoitusten virta Suomeen on kasvanut viime vuosina. Suorien sijoitusten nettopääomavirta ulkomaille oli vuoden 2011 loppuun mennessä ollut yhteensä 54,7 mrd. euroa, kun se koko Suomen talouden osalta oli vuoden 2008 jälkeen ollut -83,0 mrd. euroa. Suomalaisten yritysten ulkomaisten velkojen osuus bruttomääräisestä suorien sijoitusten kokonaispääomasta oli vuoden 2011 lopussa 54 % ja ulkomaisten saamisten osuus 43 %. Kuvio 4a. Suomalaiset suorat sijoitukset ulkomaille ja ulkomailta, miljardia euroa Kuvio 4b. Ulkomaisten suorien sijoitusten nettopääomavirta Kuvio 5. Suomalaisten yritysten ulkomailta saamien suorien sijoitusten rakenne Kotimaisten yritysten suorat sijoitukset ulkomaille ja ulkomaisten yritysten sijoitukset Suomeen eivät juuri kasva tai supistu kriisin tai korkeasuhdanteen aikana. Pääomakanta pienenee tai kasvaa sekä Suomessa että ulkomailla, mutta ei samanaikaisesti. Suomen ja ulkomaiden välisiä nettopääomavirtoja kasvattaa tai pienentää Suomessa harjoitettavan taloudellisen toimeliaisuuden luonne, jota ei voi muuttaa. Kuviosta 6 voidaan nähdä, että kun Suomessa talouden toimeliaisuus ja tuotannon kasvu oli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä erittäin voimakasta, Suomen vaihtotaseen alijäämä oli suurimmillaan. Vastaavasti vuonna 2010 vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi, kun Suomessa viennin kasvu kiihtyi ja ulkomaiset sijoittajat sijoittivat Suomeen. Kun tarkastellaan koko nettopääomavirtatarkastelun ajanjaksona, eli vuodesta 1975, suomalaisten yritysten ulkomaisten nettovelkojen suhde suomalaisten yritysten bruttomääräiseen kokonaispääomaan oli keskimäärin 1,25, ulkomaisten saamisten ollessa noin 0,4, ja nettosijoitukset -0,15 suhteessa kokonaistuotantoon. Kuvio 6. Vaihtotase ja suorien sijoitusten nettopääomavirta 1975-2011, % kokonaistuotannosta Kuvio 7. Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomaalaisten sijoitukset Suomeen Vuonna 2011 vaihtotaseen alijäämä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,2 miljardilla eurolla noin 1,2 mrd. euroon, johtuen suomalaisten yritysten nettosaamisista. Myös Suomen saamat nettosijoitukset olivat pienemmät kuin vuonna 2010 (1,6 mrd. euroa), jolloin Suomi sai bruttomääräistä pääomaa. Nettomääräisten vaihtotasemuutosten yhteisvaikutuksesta vaihtotaseen alijäämä kasvoi lähes 3 miljardiin euroon. Suomen vaihtotase kääntyi vuonna 2011 alijäämäiseksi, sillä Suomesta vietiin pääomaa ulkomaille enemmän kuin mitä pääomaa tuotiin. Vuosina 2005 ja 2010 Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen, mikä kertoo Suomen hyvästä kilpailukyvystä sekä suomalaisten yritysten että julkisen talouden osalta. Vaikka vaihtotaseen ylijäämä on heikentynyt viime vuosien aikana, ei Suomella ole suurta syytä huoleen, koska julkinen talous ja yritysten rahoitusasema ovat kunnossa, kilpailukyky on säilynyt hyvänä ja vaihtotaseeseen liittyvä epätasapaino johtuu ulkomaille tehdyistä investoinneista, kuten kuviosta 1 nähdään. Kuviossa 1 on kuvattu vaihtotase, ja vienti-indeksit sekä näiden kehitys vuodesta 2007 lähtien. Vienti-indeksit kertovat vaihtotaseen näkökulmasta paljon, koska vaihtotaseen alijäämä ja ylijäämä määräytyvät viennin mukaan. Suomen viennin kasvun voidaan odottaa parantuvan lähivuosina, jolloin vaihtotase muuttuu ylijäämäiseksi ja alijäämä katoaa. Suomen vaihtotaseessa on kuitenkin rakenteellista heikkoutta. Suomi saa ulkomaisista investoinneista nettopääomatuloa ja siksi Suomi houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä. Tätä on pidettävä positiivisena ilmiönä. Ulkomaalaiset investoinnit Suomeen parantavat vaihtotasetta. Suomessa olisi kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota vaihtotaseen sisäiseen tasapainoon eli vaihtotaseesta itsestään saataviin tuloihin. Suomeen olisi luotava mekanismeja, joilla kotimaiset investoinnit voidaan turvata ja Suomen kilpailukykyä parantaa myös pitkällä aikavälillä. Kuvio 8. Suomen vaihtotase ja nettosijoituksia Suomeen, miljardia euroa
[18:17:29] Prompt: Vaihtotase Vaihtotase, vaihtotaseen suhde bruttokansantuotteeseen ja vaihtotaseen prosenttimuutos, ovat tärkeimmät talouspoliittiset parametrit, joista vaihtotaseen yli- tai alijäämän sanotaan indikoivan kansantalouden kykyä maksaa velkansa eli maksaa ulkoinen velkansa. Suomen vaihtotaseen ylijäämäisyys ja etenkin ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen olivat keskeisiä Suomen kansantalouden kilpailukyvyn tekijöitä ja Suomi kuului vuosina 1995–2007 vaihtotaseylijäämillään EU-maiden kärkijoukkoon. Ylijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 1990-luvun loppupuolella useana vuonna jopa 6 %. 2000-luvun taitteessa vaihtotaseeseen tuli alijäämäisyys ja vuonna 2008 vaihtotase muuttui alijäämäiseksi. 2000-luvun taitteen jälkeen vaihtotase kääntyi taas ylijäämäiseksi. Suomen vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi ensimmäisen kerran vuonna 2016, mutta Suomen viennin painottuessa suhdanneherkkään ICT- ja metsäklustereihin se heikkeni nopeasti vuosina 2017-2018 ja palasi taas alijäämäiseksi. Ulkomaankaupan tase ja kauppatase. Kauppatase kuvaa tavaroiden viennin ja tavaroiden tuonnin arvon välistä suhdetta tiettynä ajanjaksona, esimerkiksi vuoden tai kahden vuoden periodilla. Kauppatase on lähtökohtaisesti alijäämäinen, mikäli maassa viedään ulkomaille tavaroita arvolla, joka on pienempi kuin tuontien arvo. Tällöin maa käy niin sanotusti kauppaa velaksi. Jos taas tuonnin arvo on vientiarvoja pienempi, muodostuu kauppataseeksi ylijäämä ja maan käymän ulkomaankaupan katsotaan olevan tasapainossa.
[18:19:41] Prompt: Vaihtotase Vaihtotase ylijäämäinen tammikuussa, kuukausitasolla ylijäämä ennallaan Vaihtotase oli tammikuussa 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Joulukuussa vaihtotase oli 0,1 miljardia alijäämäinen ja marraskuussa 0,6 miljardia ylijäämäinen. Pääomaa tuotiin nettomääräisesti 2,8 miljardia euroa. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen maksutase ja ulkomainen varallisuusasema -tilastosta. Vaihtotaseen alaeristä ylijäämä kasvoi tammikuussa palvelutaseessa sekä tulojen uudelleenjaon tilissä. Muissa alaerissä vaihtotase oli lievästi alijäämäinen. Maksutaseen mukainen kauppatase oli 0,6 miljardia ylijäämäinen. Tavaroiden vientiä oli 8,5 miljardia euroa ja tavaroiden tuontia 8,0 miljardia euroa. Tulojen uudelleenjaon tili oli tammikuussa 0,1 miljardia euroa ylijäämäinen. Tuotannontekijäkorvausten taseessa maksettiin 0,6 miljardia enemmän ulkomaille osinkoja kuin Suomeen. Rahoitustaseen alijäämä oli tammikuussa 4,4 miljardia euroa. Rahoitustaseessa suurin syy alijämään olivat arvopaperisijoitukset, jotka olivat 5,6 miljardia euroa alijäämäisiä. Sijoitukset muihin kuin euromääräisiin velkapapereihin kasvoivat nettomääräisesti 4,0 miljardilla eurolla. Vastaavasti saamisia muilta mailta supisti 0,4 miljardilla eurolla konsernin sisäiset lainat. Vuositason tiedot löytyvät tarkemmin tietokantataulukoista . Tilastotietojen relevanssi Kansantalouden tilinpidossa esitetään kansantalouden kehitystä koskevat tunnusluvut tarkasti määritelmiin ja laskentasääntöihin pohjautuen. Ulkomaista varallisuutta koskevissa tiedoissa sovelletaan kansantalouden tilinpidon käsitteistöä ja määritelmiä. Lisäksi tietoja luokitellaan maksutaseen ja ulkomaisen varallisuusaseman tilastoissa tarkemmalla tasolla. Nämä eri tilastojen luvut voivat poiketa toisistaan esimerkiksi käytetyn lähdeaineiston vuoksi. Jaa
Vaihtotaseen alijäämä tarkoittaa kansantalouden ulkomaisen velkaantumisen kasvua. Vaihtotase sisältää kauppataseen, palvelutaseen, tulonsiirtojen taseen sekä tuotannontekijätulot ja tulonsiirrot.
Ylijäämäinen vaihtotase on talouden kilpailukyvyn, talouden tasapainon sekä kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskuntarauhan kannalta hyvä asia.
Koko kansantalouden ja siten myös julkisen sektorin alijäämät heijastuvat luonnollisesti myös vaihtotaseen alijäämiin. Vaihtotase koostuu kauppataseen lisäksi pääomataseen sekä tulonsiirtojen taseen alijäämistä tai ylijäämistä.
Kauppataseen alijäämät ovat jo pitkään johtaneet julkisen sektorin alijäämien kasvuun. Vuoden 1998 jälkeen myös vaihtotaseen alijäämä on kasvattanut julkista alijäämää.