[00:29:39] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen Onko journalismin akatemian tarkoitus vaikuttaa puolueettomasti YLE:n journalistiikkaan vai olla poliittisen ohjailun väline? Miksi YLE:llä on oma journalismin akatemiansa? Eikö YLE:n pitäisi olla poliittisesti sitoutumaton? Jos YLE on poliittisesti sitoutumaton niin miksi se tarvitsee oman politisoituneen journalismin akatemiansa, jossa journalismin puolueettomuutta vastaan hyökkäävät vasemmistolaiset ideologit hyökkäävät YLE:n toimittajien journalistista puolueettomuutta vastaan? Journalismin akatemia järjestää koulutusta, jonka tarkoituksena on "rakentaa yhteistä journalismin eetosta" ja "ohjata journalismia kohti entistä vastuullisempia toimintatapoja". Se järjestää journalistiikan johdantokurssin uusille toimittajille. Kurssin ovat pitäneet mm. Tampereen yliopiston professori Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen ja Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen. Kurssia on myös arvosteltu. Sen katsotaan edustavan journalismin valtavirtaa ja toimittajien keskuudessa on jopa katsottu, että kurssi on niin läpeensä politisoitunut, ettei sillä ole mitään tekemistä journalismin kanssa. Yleisradio. YLE:n ajankohtaistoimituksen päällikkö Jyrki Richt erosi elokuussa 2010 YLE Uutisten uutispäätoimittajan tehtävistä, kun oli käynyt ilmi, että hänen johtamansa Ajankohtainen kakkonen oli lavastanut talonvaltaajien talonvaltauksen, jotta asiasta saataisiin näyttävämmät kuvat televisioon. Myös YLE:n TV2:n Silminnäkijä-ohjelma jäi vuonna 2009 kiinni valehtelemisesta ja joutui esittämään julkisen anteeksipyynnön. Ohjelman mukaan pääministeri Matti Vanhanen sai lautatavaraa ilmaiseksi. Vuonna 2008 YLE:n MOT-ohjelma väitti erään kunnan rakennusliikkeen olevan epäeettisesti ja jopa laittomasti maksaneen vaalirahoja keskustapuolueelle. Kun ohjelmassa esitettyä todistelua ryhdyttiin tutkimaan, se mureni palasiksi. Mitään lainvastaista ei oltu tehty. MOT-ohjelman toimittaja ja ohjelman vastaava tuottaja saivat sakkotuomion kunnianloukkauksesta. Vuonna 2009 MOT-ohjelma väitti, että erään valtionyhtiön, Patrian, liikematkailussa oli esiintynyt korruptiota. Ohjelmaan oli leikattu aineistoa, joka antoi virheellisen kuvan tapahtumista. Patrian johto teki ohjelmasta tutkintapyynnön, jossa epäiltiin mm. lahjontaa. Tapausta tutkittiin kaksi vuotta, ja lopputulos oli, että kukaan ei ollut syyllistynyt rikoksiin. MOT:n toimittajan tuomioksi tuli kunnianloukkauksesta 60 päiväsakkoa. YLE:n on ryhdistäydyttävä. Kansalaisten pitää saada rahoilleen vastinetta. YLEN:n on keskityttävä olennaiseen. Sen tehtävänä on olla riippumattoman tiedonvälityksen lähde. Se ei saa olla poliittinen toimija, eikä minkään poliittisen tahon äänenkannattaja. YLEN:n on pyrittävä puolueettomuuteen uutisoinnissaan, ja jos se siihen ei kykene, on se tehtävä tiettäväksi. Näin ei ole tähän saakka tehty. YLEN:n toiminta on ollut poliittista, mutta sitä on tehty piilotajunnalla. Tämä on ollut YLE:n journalismin akatemialle tyypillistä toimintaa, jonka avulla se on pyrkinyt ohjaamaan yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Se on tapahtunut tekemällä poliittisia uutisia ja jättämällä kertomatta niistä asioista, joista ei ole ollut poliittisesti tarkoituksenmukaista uutisoida. Tämä on ollut YLE:n journalismin akatemian piilotajunnan toimintaa, joka on näkynyt piilotajunnan toiminnassa. Se on ollut YLE:n piilotajunnan ohjaamaa, ja sillä on pyritty ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut nopeaa, sillä se on ollut niin nopea, että piilotajunnan toiminta ei ole pysynyt perässä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä se on ollut niin nopeaa, että YLEN piilotajunnan toiminnan nopeus ei ole pysynyt mukana yhteiskunnan kehityksessä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä se on ollut niin nopea, että YLEN piilotajunnan toiminnan nopeudelle ei ole ollut aikaa kehittyä, kun YLEN piilotajunnan toiminnan nopeus ei ole pysynyt mukana yhteiskunnan kehityksessä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä se on ollut niin nopea, että YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehityksessä ei ole ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa, kun YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehityksessä ei ole ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa, kun YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehityksessä ei ole ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä YLEN piilotajunnan ohjaamassa yhteiskunnassa on ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa, kun YLEN piilotajunnan ohjaamassa yhteiskunnassa on ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa.
[00:40:45] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen huolestuttaa Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen on huolestunut Suomen journalistikoulutuksen politisoitumisesta. Nousiaisen mielestä yliopistotasoisen journalismin opetuksen tulisi olla riippumatonta, ei jonkin tietyn poliittisen näkemyksen edistämiseen keskittynyttä.
[00:41:27] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen Yleä ja Journalistiliittoa johtavat punavihreät ja he päättävät mitä journalismin akatemiassa opetetaan. Toimittajille opetetaan vain heidän maailmankatsomustaan tukevaa ajattelua ja jos joku journalismin opiskelija uskaltaa kyseenalaistaa tämän, hänen opiskelunsa saattaa keskeytyä tai hänen työllistymisensä hankaloituu. Kun punavihreiden toimittajien ja heidän maailmankuvansa kanssa eri tavalla ajattelevien ihmisten välille tulee riitaa, Yle ja Journalistiliitto asettuvat punavihreiden toimittajien puolelle. Näin kävi esimerkiksi Yle Kioskin Sanna Ukkolan tapauksessa, jossa hänen punavihreitä toimittajia vastaan nostamansa oikeusjuttu lopulta sovittiin, mutta Journalistiliiton lakimies puolusti Ukkolaa. Sanna Ukkolan tapauksesta voit lukea täältä. Punavihreiden toimittajien maailmankuvaa kuvaa se, että he pitivät Sanna Ukkolaa koulukiusaajana. Yle on palkannut useita koulukiusaajina tunnetuksi tulleita henkilöitä, joista koulukiusaajana tunnetuksi tullut Jari Sarasvuo toimii Yle Puheen keskusteluohjelman juontajana. Yle Watchissa ei ole käsitelty tähän mennessä kuin harvakseltaan Ylen uutisia, mutta nyt on pakko kommentoida Ylen julkaisemaa uutista, joka on otsikoitu ”Halla-aho Ylellä: Puolueeni on nyt Suomen suosituin”. Uutisessa kerrotaan, että Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen, jonka mukaan Perussuomalaisten kannatus oli noussut 9,4 prosenttiin ja Sdp:n kannatus oli laskenut 17,9 prosenttiin. Perussuomalaiset ja Sdp ovat siis kannatukseltaan yhtä suosittuja. Yle Watch ei ota kantaa Yle:n puoluekannatusmittauksen luotettavuuteen, mutta Ylen uutinen antaa kuvan, jonka mukaan Sdp ja Perussuomalaiset ovat ideologisesti lähellä toisiaan. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä Sdp edustaa vasemmistolaista sosiaaliliberaalia suuntausta, kun Perussuomalaiset on kansallismielinen työväenpuolue. Ylen uutisen tarkoitus lienee ollut nostaa Perussuomalaisten kannatusta antamalla valheellista tietoa Perussuomalaisten ideologisesta sijainnista poliittisella kentällä. Sdp ei nimittäin halua yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa. Toinen Ylen uutinen liittyy Ruotsin vaaleihin. Ylen toimittaja Mika Hentunen oli haastatellut Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri Lena Rådström Baastadia ja Ruotsin vasemmistopuolueen johtaja Jonas Sjöstedtiä. Molemmat olivat huolissaan populismin noususta Ruotsissa. Tämä ei ollut kuitenkaan uutinen, koska toimittajat ovat huolissaan populismin noususta lähes jokaisessa Euroopan maassa. Hentunen oli huolissaan siitä, että Ruotsidemokraattien vaalivoitto johtaisi poliittisen järjestelmän polarisoitumiseen, mutta toimittaja unohti mainita, että vasemmistopuolueet ovat jo aloittaneet ruotsidemokraattien demonisoimisen. Ne ovat siis aloittaneet ruotsidemokraattien vastaisen ristiretken, jossa pyritään tuhoamaan ruotsidemokraatit. Toimittajien ja median harjoittama poliittinen peli on siis johtanut ruotsidemokraattien vastaiseen ristiretkeen. Ruotsidemokraattien demonisoimisella halutaan vaikuttaa myös suomalaisiin. Jos media onnistuu demonisoimaan ruotsidemokraatit Suomessa, niin suomalaiset äänestäjät voivat suhtautua ruotsidemokraatteihin kielteisesti. Myös media yrittää vaikuttaa suomalaisiin. Media pyrkii muokkaamaan suomalaisten asenteita ja mielipiteitä. Ruotsidemokraateista yritetään muokata suomalaisten silmissä pahuuden ilmentymiä, koska ruotsalaisten mielestä ruotsidemokraatit ovat pahuuden ilmentymiä. Suomalaisten halutaan pitävän ruotsidemokraatteja pahoina ihmisinä, joiden kanssa ei saa olla missään tekemisissä. Mediassa halutaan suomalaisten inhoavan ruotsidemokraatteja, koska toimittajien mukaan ruotsidemokraatit ovat pahoja ihmisiä. Suomalaisten toimittajien mielestä ruotsidemokraattien ei pitäisi olla vaaleissa mukana ollenkaan. Suomalaisille yritetään selittää, että ruotsidemokraatit eivät edusta ruotsalaista demokratiaa. Suomalaisten toimittajien mielestä ruotsidemokraatteja ei pitäisi päästää valtaan, koska ruotsalaisten toimittajien mukaan ruotsidemokraatit eivät edusta ruotsalaista demokratiaa. Ruotsidemokraatit eivät ole ruotsalaisia, joten ruotsalaisten toimittajien mielestä ruotsidemokraattien ei pidä päästä valtaan. Suomalaiset toimittajat kannattavat demokratiaa, joten he eivät kannata ruotsidemokraatteja. Ruotsalaisten toimittajien mielestä demokratiasta ei ole mitään hyötyä, joten he eivät kannata ruotsidemokraatteja. Ruotsalaisten toimittajien mukaan ruotsidemokraatteja ei pidä äänestää, koska he kannattavat demokratiaa, vaikka eivät hyväksy demokratiaa. Ruotsalaisten toimittajien mukaan demokratiaa pitää kunnioittaa, vaikka he eivät kannata demokratiaa. Ruotsidemokraattien ei pidä kunnioittaa ruotsalaisia, koska ruotsalaiset toimittajat eivät hyväksy demokratiaa, vaikka he väittävät kannattavansa demokratiaa. Ruotsalaiset toimittajat ovat tekopyhiä valehtelijoita, jotka eivät kannata demokratiaa. Ruotsidemokraatit eivät kannata demokratiaa, mutta he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit eivät vastusta demokratiaa, mutta he eivät kannata sitä. Ruotsidemokraatit kannattavat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit eivät vastusta demokratiaa, koska he kannattavat sitä. Ruotsidemokraattien mielestä demokratiaa pitäisi tukea, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit vastustavat demokratiaa, koska he kannattavat sitä. Ruotsidemokraattien mielestä demokratiaa pitäisi tukea, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit kannattavat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit vastustavat demokratiaa, koska he kannattavat sitä. Ruotsidemokraattien mielestä demokratiaa pitäisi tukea, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit kannattavat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit vastustavat demokratiaa, koska he kannattavat sitä. Ruotsidemokraattien mielestä demokratiaa pitäisi tukea, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsin yleisradion (SVT) johtaja Mats Svegfors, joka on myös Sveriges Television -yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ilmoitti viime perjantaina, että SVT aloittaa tutkinnan Ruotsin radio- ja televisiolaitosten (UR) johtokunnan puheenjohtajan Birgitta Ohlssonin väitetystä painostuksesta, jonka mukaan toimittajien pitäisi olla varovaisempia julkaistessaan uutisia, joissa viitataan Venäjään. Svegforsin mukaan SVT aikoo käynnistää tutkimuksen, onko Ohlsson yrittänyt vaikuttaa ruotsalaiseen journalismiin. Hän on ilmoittanut tästä julkisesti, kun hän lähetti kirjeen ruotsalaisille tiedotusvälineille, jossa hän ilmaisi huolensa mahdollisesta "venäläisestä disinformaatiosta". "Tämä ei koske vain tiedotusvälineiden toimituksia, vaan se on myös turvallisuuspoliittinen kysymys. Disinformaatiolla pyritään lisäämään epäjärjestystä yhteiskunnassa. Se heikentää demokratiaa ja avointa yhteiskuntaa", kirjoitti SVT. Aiemmin tällä viikolla Ohlsson kirjoitti avoimen kirjeen, jossa hän tuomitsi Ruotsin tiedotusvälineet ja kehotti heitä olemaan varovaisempia kirjoittaessaan uutisia, joissa viitataan Venäjään. ”Tiedämme kaikki, että disinformaatiota esiintyy kaikkialla, ja meillä on esimerkkejä siitä, että sitä esiintyy Ruotsissa. Emme saa antaa sen vaikuttaa itseemme”, Ohlsson kirjoitti. Hän syytti Ruotsin tiedotusvälineitä siitä, että ne ovat keskittyneet viime aikoina liian yksipuolisesti ja puolueellisesti Venäjän asioihin. ”Tämä johtaa siihen, että uutisemme ovat yhä yksipuolisempia ja puolueellisempia ja että olemme vähemmän riippumattomia”, hän kirjoitti. Ruotsin tiedotusvälineiden puolueellisuus on herättänyt keskustelua viime vuosina. Monet ovat syyttäneet niitä yksipuolisesta lähestymistavasta poliittisiin uutisiin. Viime aikoina on kuitenkin tullut esiin todisteita siitä, että Ruotsin tiedotusvälineet ovat itse asiassa paljon enemmän puolueellisia kuin yleisesti uskotaan. Esimerkiksi viime vuoden alussa Ruotsin televisio (SVT) lähetti raportin, jonka mukaan monet ruotsalaiset sanomalehdet olivat asettaneet puolueellisia juttuja hallituksen eduksi. SVT:n tutkimus paljasti, että monet sanomalehdet asettivat hallituksen edun etusijalle ja jättivät huomioimatta vastakkaiset näkemykset. Tämä puolueellinen raportointi ei ollut uusi ilmiö Ruotsin tiedotusvälineissä, mutta SVT:n raportti oli erityisen huolestuttava, koska se paljasti, että tämä puolueellisuus oli levinnyt koko ruotsalaisen tiedotusvälineiden valtavirran. Tämä on huolestuttavaa, koska monet ruotsalaiset uskovat, että heidän tiedotusvälineidensä pitäisi olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia. Ruotsin tiedotusvälineistä on tullut hyvin politisoituneita viime vuosina. Ruotsin tiedotusvälineillä oli tapana olla suhteellisen objektiivisia, mutta viime aikoina ne ovat alkaneet muuttua puolueellisiksi ja ottaa kantaa politiikkaan. Tämä politisoituminen on erityisen ilmeistä Ruotsin sanomalehdissä. Monet Ruotsin sanomalehdet ovat ottaneet selkeän kannan moniin poliittisiin kysymyksiin, mikä on tehnyt niistä puolueellisia ja polarisoivia. Tämä politisoituminen ei ole vain Ruotsin sanomalehtien ongelma. Ruotsin televisio, radio ja muu media ovat myös alkaneet politisoitua. Ruotsin median politisoituminen on vakava asia. Tämä politisoituminen on vaarantanut journalismin vapauden Ruotsissa. Tämä politisoituminen on rajoittanut toimittajien mahdollisuuksia raportoida tärkeistä asioista vapaasti. Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on vakava uhka Ruotsin journalismille. Jos Ruotsin journalismin akatemia ei pysty pitämään puolueettomuuttaan, on vaarana, että koko Ruotsin media muuttuu puolueelliseksi. Tämä vaarantaisi journalismin vapauden Ruotsissa ja heikentäisi kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa tärkeistä asioista. Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on huolestuttavaa. Tämän politisoitumisen ei pitäisi antaa vaikuttaa Ruotsin journalismin vapauteen ja laatuun. Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on erittäin huolestuttavaa. Ruotsin journalismin akatemian ei pitäisi olla puolueellinen, eikä sen pitäisi antaa puolueellisuuden vaikuttaa työhönsä.
[01:01:38] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen on myös esimerkki siitä, miten politisoituminen etenee yhteiskunnassa ja akateemisissa instituutioissa. Yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden käsittely tiedotusvälineissä ja niiden viihteellistyminen on osa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. On selvää, että kun yhteiskunnassa ja politiikassa asiat kärjistyvät, kärjistyy myös journalismi, varsinkin iltapäivälehdistössä. Myös Yleisradion uutisointi on muuttunut selvästi viihteellisemmäksi. Yleisradion tehtävä on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä toimia vastapainona viihteellistyneelle medialle. Tämä tehtävä on yhä tärkeämpi, kun myös perinteiset tiedotusvälineet ovat joutuneet omaksumaan iltapäivälehtien tyyliä. YLE:n tehtävä ei ole pelkästään palvella viihteellisen median yleisöä, vaan myös ylläpitää journalismin tasoa Suomessa ja herättää keskustelua yhteiskunnallisista kysymyksistä ja politiikasta. Myös YLE:n ohjelmissa on selvästi tapahtunut viihteellistymistä ja YLE:n tulisi ehdottomasti pidättäytyä kaikista sellaisista ohjelmista ja sarjoista, jotka eivät edistä journalismin tasoa Suomessa, vaan ovat pelkkää ajan tappamista ja yleisön kalastelua. YLE:n pitäisi myös ehdottomasti pidättäytyä politikoinnista, koska se vie YLE:ltä uskottavuuden riippumattomana tiedonvälittäjänä.
[01:04:15] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen, josta esimerkkinä tämä, ja sitten on ihan muut kuviot, joita on viime aikoina ollut esillä.
Hesarissahan on aika lailla eri linja, esim. Ville Blåfieldin ja Reetta Rädyn kolumnissa sanotaan: "Yhteiskuntasopimusneuvotteluissa on yksi iso valuvika: siellä on vain yksi oikea, valtavirtainen totuus. Se on se, että Suomi ei enää menesty vanhoilla eväillä, joita ovat ahkeruus, osaaminen ja yrittäjyys."
Ja Hesarissa oli myös tällainen juttu, jossa mainittiin mm. se, että "työttömät saavat jo nyt osallistua vapaaehtoistöihin, kunhan ne eivät haittaa heidän työnhakuaan tai aiheuta työttömyysturvan menetystä".
Hesari siis näyttää tukevan ainakin jonkinlaista kansalaispalkkaa, kun taas Yle ajaa tiukempaa kontrollia. Tämä voi johtua siitä, että Hesari on osa Sanoma-konsernia, jolla taas on omistusta Yleä rahoittaneissa firmoissa (ja toisaalta Ylellä on ollut vaikeuksia kilpailla HS:n kanssa).
Lisäksi Yle ei voi myöntää, että se on mennyt mukaan tähän vihervasemmistolaiseen toimintaan, vaan yrittää vähätellä sitä.
[01:07:00] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen oli osa prosessia, joka alkoi jo Neuvostoliiton viimeisinä aikoina. 1990-luvun alussa monet ihmiset kokivat, että kaikki se, mitä oli aiemmin kutsuttu “länneksi”, oli nyt tullut “meiksi”. Vaikka Neuvostoliitto olikin kaatumassa, “länsi” eli kuitenkin ja jatkoi kehittymistään. 1990-luvun lopulla, kun Venäjä ja muut entiset neuvostomaat alkoivat ottaa askeleen “länttä” kohti, monet venäläiset ja itäeurooppalaiset ihmiset huomasivat, että länsi, jota he olivat aiemmin kutsuneet “meiksi”, olikin muuttunut “heiksi”. Niinpä 1990-luvun lopulla monet ihmiset alkoivat kutsua “lännen” tilalle “länttä”. Sittemmin on käynyt ilmeiseksi, että “länsi” on ollut olemassa, vaikkakaan ei niin kuin sen aiemmin kuvittelimme olevan. Tämä on johtanut siihen, että olemme joutuneet uudelleenmäärittelemään, mitä “länsi” on. Tästä johtuen “länsi” on nykyään enemmän kuin “länsi” oli koskaan aiemmin. Tämän vuoksi olemme joutuneet uudelleenmäärittelemään, mitä “länsi” tarkoittaa.
[01:09:31] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen Tämä on kyllä loistava idea. Vielä jos YLE alkaisi kertomaan ihmisille mikä ero on rasistilla ja maahanmuuttokriitikolla niin avot, johan alkaisi tapahtumaan. Suvaitsevaiston olisi syytä tietää, että Suomessa on vielä sananvapaus. Ei sen pitäisi olla mitään uutta, sillä onhan Suomessa sananvapaus ollut aina ennenkin. Suvaitsevaiston pitäisi nyt muistaa se, että vaikka Suomessa ei ole ennakkosensuuria, niin sanomisistaan joutuu kuitenkin vastaamaan jälkikäteen. Ja se, että sananvapaus koskee myös rasisteja. Sitä en kyllä tajua, että miten ihmeessä sananvapaus voi koskea myös rasisteja. « Viimeksi muokattu: 21.12.2010, 09:21:22 kirjoittanut Peltipaita » « Vastaus #1 : 21.12.2010, 08:38:56 » YLE on jo pitkään ollut varsin puolueellinen. Uutisointi on muuttunut selkeästi vihervasemmistolaisempaan suuntaan. Tämä näkyy esim. maahanmuuttoon ja vähemmistöihin liittyvissä aiheissa, joissa YLE:n uutisointi on usein kritiikitöntä ja ylistävää. On myös paljon aiheita, joista YLE uutisoi hyvin varovasti ja vältellen, vaikka aihe vaatisi nimenomaan puolueetonta käsittelyä. YLE on selvästi valinnut puolensa, ja se on kansan enemmistöä vastaan. « Vastaus #2 : 21.12.2010, 17:42:30 » En voi suositella kuin eroamista YLE:n palveluksesta. « Vastaus #3 : 21.12.2010, 17:52:31 » Lainaus käyttäjältä: MW - 21.12.2010, 17:42:30 Niin minäkin tein. En ole katunut. « Vastaus #4 : 21.12.2010, 17:55:07 » « Vastaus #5 : 21.12.2010, 17:57:30 » Lainaus käyttäjältä: Siili - 21.12.2010, 17:55:07 YLE ei ole mitään muuta kuin valtiorahoitteinen ja -valtainen propagandatehdas. Kaikki mikä ei miellytä on vihapuhetta ja rasismia. « Vastaus #6 : 21.12.2010, 18:03:31 » YLE:n olisi syytä lopettaa se politikointi ja alkaa taas tekemään ihan oikeaa journalismia. « Vastaus #7 : 21.12.2010, 18:09:18 » Lainaus käyttäjältä: Uuno Nuivanen - 21.12.2010, 18:03:31 Ylen on tehtävä niin kuin kansa vaatii, eikä niinkuin kansanvaltainen hallintoneuvosto vaatii. « Vastaus #8 : 21.12.2010, 18:22:31 » YLE:n tehtävä on palvella kansalaisia eikä mitään muuta tahoa. Ei todellakaan voi olla oikein, että YLE on valjastettu tietyn poliittisen ideologian puolestapuhujaksi, vaikka sitten muka neutraalisti. « Vastaus #9 : 21.12.2010, 18:50:28 » Lainaus käyttäjältä: Pliers - 21.12.2010, 18:22:31 Sama asia kuin Pravda ja Yle olivat. On se hyvä, että kaikki ei mennyt silloin hukkaan. « Vastaus #10 : 21.12.2010, 18:56:02 » Lainaus käyttäjältä: junakohtaus - 21.12.2010, 18:50:28 « Vastaus #11 : 21.12.2010, 19:20:04 » Lainaus käyttäjältä: junakohtaus - 21.12.2010, 18:56:02 Semmoista se on, kun pitää yrittää ymmärtää, että mistä kaikki johtuu. Aina kun joku tekee jotain, niin pitää muistaa, että se johtuu jostain. Ja koska kaikki johtuu jostain, niin mitään ei oikeastaan voi tapahtua ilman, että joku siihen jollain tapaa vaikuttaa. Se on sellaista monimutkaista, mutta ihan kiva jos on hauskaa. Me muut jatkamme kuitenkin omalla tavallamme eteenpäin. « Vastaus #12 : 21.12.2010, 19:22:28 » Lainaus käyttäjältä: Histon - 21.12.2010, 19:20:04 Totta. Tuo on juuri se ajattelutapa, joka saa kaikki luulemaan, että jokin muu kuin nykyinen järjestelmä toimisi paremmin. « Vastaus #13 : 21.12.2010, 19:27:24 » Lainaus käyttäjältä: mikkoellila - 21.12.2010, 19:22:28 Ei se siitä johdu. Ihmiset kuvittelevat, että he ovat jotenkin irrallaan yhteiskunnasta, vaikka he ovat sen täysin muodostaneet ja pitävät sitä yllä. Ihmisille on helppo kertoa, että he ovat irrallaan ja että se on jonkin muun syy kuin heidän omansa. « Vastaus #14 : 21.12.2010, 19:46:23 » Lainaus käyttäjältä: Hippo - 21.12.2010, 19:27:24 Ihmisillä on taipumusta olla sitä mieltä, että he itse ovat irrallisia, vaikka he eivät sitä todellisuudessa olekaan. « Vastaus #15 : 21.12.2010, 22:39:40 » Lainaus käyttäjältä: Jussi Halla-aho - 21.12.2010, 11:44:39 En ole erityisen ylpeä siitä, että olin tuossa ohjelmassa, mutta sainpahan taas julkisuutta. Ei sitä muuten poliitikkona saakaan. Mutta kuten sanottu, en ole ylpeä. Enkä todellakaan halua profiloitua jonkinlaisena rasisti-fasisti-äärioikeistolaisterroristina. En ole mikään näistä. Ja vaikka joku jossain jotain minusta tai mielipiteistäni ajattelisikin, sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä minkään kanssa. En ole koskaan hyväksynyt väkivaltaa missään muodossa. Ja olen sitä mieltä, että väkivalta synnyttää väkivaltaa. Väkivallan seurauksena on aina uusi väkivallan aalto. Olen sitä mieltä, että asiat pitäisi aina pystyä selvittämään puhumalla. Olen myös sitä mieltä, että poliitikon pitää kestää kritiikkiä. Ja sitä saan kyllä sietääkin. Kritiikkiä, jossa on edes jotain järkeä. Mutta rajansa kaikella. Nyt on nimittäin mennyt kuppi nurin, kun joku on mennyt ihan henkilökohtaiselle tasolle. Olen saanut sähköposteja, joissa minut on kutsuttu muun muassa rotiksi ja minun sanotaan olevan osa salaliittoa, jonka tarkoituksena on tuhota koko Suomi. Viestien sävy on todella aggressiivinen ja vihamielinen. En voi kuin ihmetellä, mikä saa ihmisen kirjoittamaan tuollaista tekstiä. SVL on täysin organisoitunut liike, joka toimii avoimesti, vaikka kiistääkin olevansa sellainen. Sillä on omat nettisivustonsa, jotka sisältävät uutisia, järjestön oman poliittisen manifestin ja erilaisia ohjeita muun muassa vastarintaliikkeeseen liittymiseksi ja jäsenten värväämiseksi. Järjestöllä on oma katupartiotoiminta, ja se jakaa omia lentolehtisiään. Jäsenet tunnistaa helposti SVL:n punamustista lipuista ja paidoista sekä järjestön tunnuksista. SVL:n ideologiana on kansallissosialistinen, tai toiselta nimeltänsä fasistinen, liike. Liikkeen tavoitteena on lakkauttaa Suomen valtiomuoto ja perustaa pohjoismaisen mallin mukainen kansallissosialistinen tasavalta. Fasismia pidetään äärimmäisenä ja vaarallisena aatteena, ja se onkin ollut kielletty useissa Euroopan maissa. SVL:n perustajajäseniin kuulunut Esa Henrik Holappa on luonnehtinut, että liikkeen tavoitteena on Suomen etninen puhdistus. Järjestö haluaa ajaa muut kuin etniset suomalaiset pois Suomesta. SVL ei kuitenkaan ole Suomessa yhtä vaikutusvaltainen kuin esimerkiksi Ruotsin Vastarintaliike. Viime vuosien aikana järjestön jäsenmäärä on ollut lievässä laskussa. Vuonna 2005 järjestön jäsenmäärä oli noin 70, mutta vuonna 2013 järjestön jäseniä oli noin 100–200. Suurin osa järjestön jäsenistä on 20–40-vuotiaita. Vuonna 2013 liikkeen jäsenistä miehiä oli noin kaksi kolmasosaa. SVL:n toiminta Suomessa. SVL:n toiminta Suomessa on ollut julkisuudessa erityisesti erilaisten väkivaltatapahtumien ja äärioikeistolaisten mielenosoitusten takia. Lisäksi liike on joutunut useiden lakkautusyritysten kohteeksi. Jyväskylän kirjastopuukotus 2013. Jyväskylän kaupunginkirjaston vuoden 2013 tammikuussa tapahtuneen puukotuksen tunnustaneet henkilöt olivat kaikki SVL:n jäseniä. Kirjastossa järjestettiin Äärioikeisto Suomessa -kirjaan liittyvä kirjanesittely ja keskustelutilaisuus. Tapahtumaan tunkeutui kolme henkilöä, jotka pyrkivät estämään tapahtuman, pahoinpitelivät yhden osallistujan ja kaksi järjestyksenvalvojaa. Tunkeutujia syytetään muun muassa törkeästä pahoinpitelystä, poliittisten toimintavapauksien loukkaamisen yrityksestä ja kokouksen estämisestä. He kiistivät syyllisyytensä oikeudessa. Jyväskylän kirjastossa sattui helmikuussa 2013 ampumavälikohtaus, jossa puukotuksen yhteydessä haavoittunutta henkilöä ampui SVL:n jäsen. Ampumisen uhri ei kuitenkaan ole sama henkilö, jota oli aiemmin puukotettu. Turun Sanomat kirjoitti heinäkuussa 2013, että SVL:n aktiivi oli pahoinpidellyt vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Paavo Arhinmäen hänen ollessaan poistumassa jalkapallo-ottelusta Helsingin Olympiastadionilla kesällä 2013. Tapaus oli Arhinmäen mukaan vaikuttanut myös hänen perheensä turvallisuuteen. Pahoinpitelyn johdosta Suomen vastarintaliikkeen johtohahmo Jesse Eppu Torniainen vangittiin, mutta hänet vapautettiin pian ja vangitsemisen edellytykset lakkasivat. Liikkeen jäseniä tuomittiin Helsingin Asema-aukion pahoinpitelyjupakan yhteydessä tehdyistä rikoksista. Uhri kuoli vammoihinsa syyskuussa 2016, ja teosta vangittiin pahoinpitelyyn syyllistyneiden ohella yksi Suomen vastarintaliikkeen johtohahmoista. Hovioikeus piti pahoinpitelyn seurauksena syntyneen kuoleman törkeänä kuolemantuottamuksena ja katsoi Torniaisen syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn sekä törkeään kuolemantuottamukseen. Hänet tuomittiin kahden vuoden ehdottomaan vankeuteen. Järjestön jäseniä on tuomittu myös vuonna 2016 tapahtuneesta Jyväskylän kirjastopuukotuksesta, jossa järjestön aktiivi puukotti tapahtuman järjestäjää. Tapahtumaa järjestäneen henkilön suojaliivi pysäytti puukoniskun. Vuonna 2013 järjestön jäseniä otti osaa hyökkäykseen Oulussa järjestettyä keskustelutilaisuutta vastaan. Vuonna 2016 järjestön jäseniä otettiin kiinni Helsingissä pidetyssä mielenilmauksessa, jossa vastustettiin turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksia. Pohjoismaiset vastarintaliikkeen aktiivit ovat syyllistyneet myös useisiin väkivaltarikoksiin. Vuonna 2011 Ruotsissa aktivisti ampui maahanmuuttajan. Vuonna 2018 uusnatsi puukotti ohikulkijan kuoliaaksi Tukholmassa. SVL on ollut useasti käräjillä ja saanut useita tuomioita väkivaltaisesta toiminnasta. SVL on lakkautettu ja sen seuraaja Pohjoismainen Vastarintaliike on käräjäoikeuden määräämässä toimintakiellossa. Vastarintaliike ei ole kuitenkaan lopettanut toimintaansa, vaan jatkaa sitä uusilla nimillä. Suomen Uutisten toimittaja ja bloggaaja Turkkila on kansallismielisen ja populistisen vaihtoehtomedian MV-lehden päätoimittaja. Turkkilan johdolla MV-lehti on kasvanut Suomen toiseksi suurimmaksi uutissivustoksi. MV-lehti on joutunut ongelmiin viranomaisten kanssa. Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Turkkilan yhdessä MV-lehden toisen toimittajan Ilja Janitskinin kanssa sakkorangaistukseen Ylen toimittajaa Jessikka Aroa koskevasta törkeästä kunnianloukkauksesta. Tuomitut joutuivat maksamaan Arolle yhteensä noin 80 000 euroa erilaisia korvauksia. MV-lehti ja Turkkila määrättiin maksamaan myös Aron oikeudenkäyntikulut. Tuomio ei ole lainvoimainen. Janitskin tuomittiin samassa jutussa vuoden ja kymmenen kuukauden ehdottomaan vankeuteen lukuisista rikoksista. Helsingin Sanomien entinen vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen on toiminut päätoimittajana myös muun muassa Maaseudun Tulevaisuudessa ja Helsingin Sanomien toimituspäällikkönä. Hän on ollut myös keskustapuolueen kansanedustajaehdokkaana.
[02:59:50] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja puolueellisuus http://ylewatch.blogspot.fi/2015/03/yle-journalismin-akatemia-politisoitui.html Hesarissa tänään, miten valtamedian puolueellisuus ei haittaa kansalaisia: http://www.hs.fi/kotimaa/a1427043657239
[03:00:37] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja sitä kautta politisoitumisen ja korporatismin yleistyminen suomalaisessa yhteiskunnassa. Voidaan sanoa, että YLE:n politisoituminen on ollut yksi keskeinen tekijä ns. "polittisen korrektiuden" rantautumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on ollut keskeinen tekijä ns. "ilmastonmuutoksen" eli todellisuudessa sääilmiöiden yleistymisen ja äärimmäisyyksien yleistymisen toitottamisessa. Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on ollut yksi keskeinen tekijä ns. "mokuttamisen" eli maahanmuuttopoliittisten tendenssien tuomisessa julkiseen keskusteluun ja sitä kautta lainsäädäntöön. Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on ollut yksi keskeinen tekijä ns. "tasa-arvoisen avioliittolain" ja sen seurausten, eli lisääntyvien avioerojen ja yksinhuoltajuuden edistämisessä ja niiden vaikutusten tutkimisen estämisessä. Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "vihapuhelainsäädännön" edistämisessä. "Vihapuhe" on sanana itsessään niin absurdi, että se ei voi olla muuta kuin politisoituneen[03:03:14] 178.251.149.21 saapui paikalle median luoma käsite. Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "ilmastonmuutoshysterian" edistämisessä ja sen kyseenalaistavien tahojen mustamaalaamisessa ja pelottelussa. Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "tasa-arvopöpinän" edistämisessä. Vaikka "tasa-arvon" nimissä esitetään mitä ihmeellisimpiä asioita, niin YLE ei kyseenalaista niitä. "Tasa-arvo" on nykyään muotitermi, jonka varjolla esitetään mitä tahansa huuhaata. Voidaan siis todeta, että YLE Journalismin akatemia on vahvasti politisoitunut ja ajaa tiettyjä poliittisia ja ideologisia päämääriä. Se on myös unohtanut sen, mikä on sen olemassaolon perimmäinen tarkoitus eli tuottaa journalisteja, jotka tekevät journalistisia tuotteita, joilla on kysyntää myös kaupallisella puolella. YLE Journalismin akatemia on siis unohtanut sen, että myös kaupallisella puolella tehdään hyviä ja luotettavia ohjelmia. Tästä on hyvä esimerkki Ylen MOT-ohjelma, jota arvostetaan yli puoluerajojen. Tämän takia olisikin tärkeää, että YLE:n journalismin akatemia tekisi enemmän yhteistyötä kaupallisen median kanssa. Toinen tärkeä asia, jota YLE Journalismin akatemian olisi hyvä korostaa, on puolueettoman tiedon tärkeys. Tätä asiaa ei ole viime aikoina riittävästi painotettu. Sen takia monet kansalaiset kokevat, että YLE:n ohjelmat ovat puolueellisia, vaikka asia ei todellisuudessa näin olisikaan. Kaiken kaikkiaan YLE Journalismin akatemia on tärkeä toimija, joka antaa äänen erilaisille näkemyksille. Se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden muodostaa itse omat mielipiteensä eri asioista, ilman että niitä ohjailtaisiin ulkoapäin.
[03:07:04] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen: Journalismin akatemian toiminta on muuttunut ideologiseksi. Akatemia on järjestänyt tilaisuuksia, joissa on käsitelty esimerkiksi ilmastomuutosta, sukupuolten välisiä eroja sekä vihapuhetta. Ne ovat olleet poliittisesti latautuneita keskustelutilaisuuksia. Akatemian tavoitteena on ollut edistää kriittistä journalismia ja yhteiskunnallista keskustelua. – Akatemian on kuitenkin nähty edistävän ennen kaikkea yhden poliittisen laidan tavoitteita. Siksi moni journalismin opiskelija on kokenut Akatemian tilaisuudet epäilyttäviksi ja välttelee niitä. Halla-ahon mukaan akatemian politisoituminen ei ole seurausta hänen valinnastaan, vaan ”akateemisen maailman vinoutumasta”. Halla-aho valittiin Akatemian hallitukseen vuoden 2012 alusta. Samana vuonna alkoi ”akateemisen maailman vinoutuman” ja Akatemian politisoituminen. Akatemia järjesti ennen Halla-ahoa runsaasti keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin erilaisia teemoja, mutta niissä ei politisoitu journalismia. ”Heti kun minä tulin valituksi Akatemian hallitukseen, alkoi politisoituminen”, Halla-aho väittää. Halla-aho kuitenkin tunnustaa, että hän oli osaltaan mukana politisoimassa akatemian journalismia, koska hän oli itse aktiivisesti vaikuttamassa Journalismin akatemian hallituksessa sen toimintaan ja suuntautumiseen. Halla-aho tunnustaa myös olleensa itse politisoimassa akatemian journalismia. Halla-aho toteaa, että vaikka hänen omat kannanottonsa saattavat olla poliittisesti värittyneitä, se ei kuitenkaan tee hänen journalismistaan politisoitunutta. Halla-ahon mielestä Journalismin akatemian tulisi keskittyä vain journalismiin liittyvään toimintaan. Journalismin akatemian politisoituminen ”Journalismin akatemia ei ole politisoitunut, joten miksi politisoitte sen?” Tämä kysymys nousi esille, kun Helsingin yliopiston journalistiikan professori Laura Ahva sanoi Suomen Kuvalehden artikkelissa, että Tampereen yliopisto on politisoinut median ja journalismin. Ahvan mielestä Tampereen yliopistossa on journalismin ja mediatutkimuksen aloilla paljon ideologisesti vasemmistolaista ajattelua. Ahvan[03:11:28] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 494 s mukaan journalistiikan opiskelijoilla on vasemmistolaista ajattelua, jota journalistin tulisi välttää. Ahvan mukaan Tampereen yliopiston journalismin opetus on kallellaan vasemmalle ja yliopiston opiskelijat ovat omaksuneet vasemmistolaisen aatteen. Myös Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvostelee Tampereen yliopiston journalistikoulutusta. Tampereen yliopiston journalismin akatemian opiskelijat ja henkilökunta ovat ihmeissään, sillä he pitävät Ahvan väitteitä loukkaavina ja valheellisina. Journalistiikan opiskelijoiden mielestä yliopiston henkilökunta ja johto ovat poliittisesti hyvin neutraaleja. “Me emme ole politisoituneita”, kertoo toisen vuoden journalismin opiskelija. Myös yliopiston henkilökunnan mielestä Tampereen yliopiston journalistiikan akatemiassa on vain hyvin vähän poliittista keskustelua. “On se nyt hieman outoa, jos yliopistoa pidetään poliittisesti niin värittyneenä”, toteaa yliopiston henkilökuntaa edustava henkilö.
[03:13:24] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen Posted by Kullervo Kalervonpoika under Inhimillisyys, Media, Politiikasta ja vallasta, Verotus | Avainsanat: apuraha, apurahan saaja, apurahan verotus, Helsingin Sanomain säätiö, Journalismikritiikin vuosikirja, JSN, Jukka Hankamäki, JSN:n kannatusyhdistys, Media, Olli Mäenpää, Politiikka, Politiikasta ja vallasta, Rahankeräys, Säätiöt, verotarkastus, verottaja | [5] Comments Mediaa seuraava ja sille sielunsa myynyt saattaa muistaa, että vuosi sitten (16.1.2008) Journalisti-lehti uutisoi Helsingin Sanomain Säätiön apurahan saaneen tutkijan, Jukka Hankamäen joutuneen verotarkastuksen kohteeksi. Asia sai silloin hyvin vähän julkisuutta. Verottajan toimien taustalla oli epäily säätiön myöntämien apurahojen verotuksellisuudesta. Säätiö on tukenut Hankamäen väitöskirjan kirjoittamista yli sadallatuhannella eurolla. Nyt YLE Uutiset kertoo, että verottajan mielestä säätiön pitäisi periä Hankamäeltä apurahoista lahjavero. Jukka Hankamäki on Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin dosentti ja toimii valtio-opin sekä filosofian yliassistenttina Tampereen yliopistossa. Lisäksi hän on julkaissut neljä filosofista, kolme sosiaalipsykologista ja yhden poliittisen tutkimuksen teoksen. Hankamäki on kirjoittanut myös ahkerasti erilaisiin julkaisuihin ja on aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. YLE on viime aikoina kunnostautunut erityisesti kommunismia[03:16:34] 178.251.149.21 saapui paikalle ihannoivan ja siihen myönteisesti suhtautuvan journalismin esitaistelijana. Lähteet: YLE Uutiset, Wikipedia 1 kommentti: Tämähän on suorastaan nerokasta. Yle lähettää veronmaksajien rahoilla oman poliittisen aatteensa propagandaa veronmaksajien rahoilla. Lähetä kommentti
[03:40:40] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen ei ole vain suomalaisten ongelma. Myös Kanadassa on nähty vastaava esimerkki. Toronto Star -lehti, jonka levikki on Kanadan kolmanneksi suurin, julkaisi viime keväänä sarjan juttuja, jotka kertoivat Kanadan ja Saudi-Arabian välisestä asekaupasta. Juttujen mukaan kanadalaisen puolustustarvikeyhtiö Bombardierin valmistamat sotilaslentokoneet oli myyty Saudi-Arabiaan ihmisoikeusloukkauksista tunnetulle kruununprinssi Mohammad bin Salmanille. The Toronto Star -lehti sai jutuillaan laajaa julkisuutta ja pääsi Kanadan parlamentin kuultavaksi. Lehteä syytettiin kuitenkin siitä, että se oli antanut juttusarjalle poliittisen sävyn. Journalistin ohjeet eivät kiellä[03:42:06] 178.251.149.21 saapui paikalle poliittista kannanottamista, mutta niiden mukaan journal[03:42:12] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 6 s istin tulee olla vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen ja yleisölleen eikä millekään yksittäiselle eturyhmälle. Saudi Arabia oli viime vuonna Kanadan neljänneksi merkittävin aseiden vientimaa, joten lehti joutui miettimään, kenen näkökulmasta asiasta oli tärkeintä kirjoittaa. Sen mielestä oli tärkeämpää ottaa asiaan poliittinen kanta ja kritisoida aseiden vientiä diktatuureille kuin kirjoittaa asekaupoista mahdollisimman neutraalisti. Lehti joutui kritiikin kohteeksi, mutta Journalistin ohjeet suojelivat sen journalismia. Niiden mukaan journalisti ei saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Journalisti on myös vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, eikä esimerkiksi ilmoittajille. Journalistin ohjeet ohjaavat Journalistin ohjeiden takana oleva Julkisen sanan neuvostoa, joka on journalismin itsesäätelyelin Suomessa. Miten politisoitumista on tapahtunut? Julkisen sanan neuvoston toiminta ja Journalistin ohjeiden tulkitseminen politisoitui viime vuoden maaliskuussa, jolloin neuvoston enemmistö päätti olla ottamatta käsittelyyn kantelua Ylen journalismia kohtaan. Yle oli esittänyt dokumenttiohjelman ”Ulkolinja: Putinin kosto”, jonka taustalla oli hollantilaisen kansalaisjärjestön European Values Center for Security Policy. Euroopan Unionin rahoittaman organisaation johtaja Andrii Derkach on toiminut Ukrainan nykyisen presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantajana ja kritisoinut nykyistä Ukrainan hallintoa. Derkach on kuitenkin myös levittänyt julkisesti Venäjän valtion rahoittamaa disinformaatiota, jota voidaan pitää sotarikoksena. Ylen esittämät syytökset Derkachia ja tämän johtamaa järjestöä kohtaan olivat perättömiä, minkä Yleisradio myönsi itse myöhemmin. Derkachia on syytetty myös Ukrainan presidentin myrkytysyritykseksi, minkä hän on kiistänyt. Yle:n esittämä dokumentti “Venäjän trollitehtaasta”, jonka avulla se pyrkii perustelemaan valemedioiden ja venäläisten trollien uhkaa Suomessa ja Euroopassa, on todistetusti täyttä huuhaata, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Esimerkiksi Yle:n esittämä kuva “trollitehtaasta” on itse asiassa otettu ukrainalaisesta “trollitehtaasta”. Lisäksi Yle:n käyttämä tutkimus “trollaamisen psykologiasta” on paljastettu jo aiemmin laadituksi Ukrainan turvallisuuspalvelua ja Yhdysvaltojen armeijaa varten. Valtamedia on siis pyrkinyt osoittamaan Venäjän propagandan vaaraksi, vaikka se on todellisuudessa lännen propagandaa vaaralllisempaa ja epäinhimillisempää. Esimerkiksi Yhdysvallat on tehnyt lukemattomia false flag -iskuja ja muita rikollisia toimia ympäri maailmaa, mutta ei ole koskaan joutunut vastaamaan teoistaan. Samalla tavoin se on levittänyt valheita ja propagandaa kaikista vihollisistaan, joista pahimpia ovat olleet Iran, Kuuba ja Kiina. On selvää, että länsimaiden valtaeliitillä ei ole ollut koskaan mitään moraalia tai oikeustajua. Sama moraalittomuus näkyy nyt myös suomalaisissa tiedotusvälineissä. YLE on muuttunut vihervasemmiston propagandakoneistoksi, jossa ei saa esittää mitään kriittistä arviota hallituksen, EU:n tai maahanmuuttajaväestön toiminnasta. Samalla tavoin valtamedian uutis- ja ajankohtaistoimitukset ovat täysin punavihreiden toimittajien hallinnassa. Ei ole olemassa mitään vaihtoehtoista mediaa, vaikka toimittajat sitä termiä käyttävätkin. Ei ole olemassa mitään oikeaa tai vaihtoehtoista mediaa, on vain olemassa eri tavoin asioihin suhtautuvia toimittajia. YLE:n politisoituminen ei ole vain YLE:n ongelma. Myös muilla mediataloilla on omat journalistiset linjansa. Yhteiskunnassamme on vain kaksi täysin riippumatonta tiedonvälittäjää. Nämä ovat poliisi ja verohallinto. Valitettavasti verohallinto on jo joutunut osaksi poliittista ohjausta. Miksi YLE ei toimi kuten sen kuuluisi toimia? YLE:n tehtävä on lain mukaan “tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.” Tämä tarkoittaa sitä, että YLE:n täytyy tuottaa ohjelmia kaikkien suomalaisten saataville yhtäläisin ehdoin. Jos YLE tuottaa ohjelmiaan pelkästään tietyn ideologian, puolueen tai toimittajan henkilökohtaisen agendan mukaan, se rikkoo lakia. YLE:n toimittajilla on tietenkin täysi vapaus valita oman ohjelmansa teema. Heillä on myös täysi vapaus olla puolueellisia. Mutta tämä vapaus ei saa tarkoittaa, että YLE rikkoo lakia ja tarjoaa ohjelmia ainoastaan yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. YLE:n tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia puolueettomasti, tasapuolisesti ja tasapuolisesti. YLE:n ohjelmatarjonnan on oltava monipuolista, puolueetonta ja tasapuolista YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen suuntauksen tai yhden poliittisen ideologian ehdoilla, koska YLE:n tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia puolueettomasti, tasapuolisesti ja tasapuolisesti. YLE:n tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia puolueettomasti, tasapuolisesti ja tasapuolisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen suuntauksen tai yhden poliittisen ideologian ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
[03:57:46] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja journalismin viihteellistyminen on kuitenkin uhka demokratialle. YLE:n rooli tiedonvälittäjänä on ongelmallinen, koska YLE saa rahoituksensa kaikilta suomalaisilta, mutta sillä ei ole todellista kilpailijaa. YLE:n monopoliasemaa pidetään yllä uhkailemalla YLE:n rahoituksen lakkauttamisella ja sen myötä YLE:n henkilöstön vähentämisellä, koska YLE saa rahoituksensa suoraan valtion budjetista. YLE:n monopolia pidetään yllä myös sillä, että Suomessa ei ole mahdollista perustaa riippumatonta uutisjulkaisua, jolla olisi resursseja kilpailla YLE:n kanssa. Esimerkiksi Sanoma Oy on tehnyt kaikkensa estääkseen Helsingin Sanomien kanssa kilpailevien julkaisujen perustamisen Suomeen. Sananvapauden rajoittaminen ei kuitenkaan auta YLE:ä sen tehtävässään. YLE ei kykene tekemään korkeatasoista ja puolueetonta uutisointia, koska sillä ei ole todellista kilpailua. YLE:n asemaa ei pidä vahvistaa, koska se ei kuitenkaan tee tehtäväänsä. YLE ei kykene tarjoamaan puolueetonta, kriittistä ja totuudenmukaista uutisointia. YLE:n ainoa keino vastata kilpailuun on kilpailla uutisten laadulla. Puolueettomuuden vaatimus on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että YLE yrittäisi tehdä laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä. YLE:n on vaikea kilpailla uutisten laadulla, koska YLE:n toimintaa ohjaavat erilaiset poliittiset intohimot. Esimerkiksi YLE:n ajankohtaistoimituksen tehtävänä ei ole tuottaa laadukasta ja kriittistä uutisointia, vaan tarjota katsojille mielipiteitä, jotka tukevat punavihreää aatemaailmaa. YLE:n journalismi ei ole puolueetonta ja kriittistä, vaan se on politisoitunutta ja yksisilmäistä. YLE:n journalismi ei ole puolueetonta ja kriittistä, vaan se on politisoitunutta ja yksisilmäistä YLE:n politisoituminen on johtanut siihen, että YLE:n journalismi ei ole puolueetonta eikä kriittistä, vaan se on politisoitunutta ja yksisilmäistä. YLE ei tarjoa katsojille puolueetonta ja kriittistä tietoa, vaan se pyrkii ohjaamaan[04:02:02] 178.251.149.21 saapui paikalle katsojia tiettyyn suuntaan.[04:02:04] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 2 s YLE ei ole enää neutraali ja tasapuolinen tiedonvälittäjä, vaan se on vahvasti politisoitunut. Tämä näkyy erityisesti siinä, miten YLE käsittelee maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyviä asioita. YLE on pitkään esittänyt maahanmuutosta vain positiivisen puolen, eikä ole kertonut maahanmuuton ja monikulttuurisuuden negatiivisista puolista. Tämä on johtanut siihen, että moni katsoja on saanut täysin väärän kuvan maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta. YLE ei ole pyrkinyt totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, vaan se on pyrkinyt ohjailemaan katsojien mielipiteitä tiettyyn suuntaan. YLE:n politisoituminen näkyy myös siinä, miten se käsittelee eri puolueita ja poliitikkoja. YLE on selvästi ottanut tietyn kannan tiettyihin puolueisiin ja poliitikkoihin, ja tämä näkyy selvästi YLE:n uutisoinnissa ja ohjelmissa. YLE ei ole puolueeton, vaan se on selkeästi puolensa valinnut. YLE:n politisoituminen on erittäin huolestuttavaa ja vaarallista demokratian kannalta. Demokraattisessa yhteiskunnassa pitäisi olla mahdollisuus saada tietoa kaikista asioista, puolueettomasti ja mahdollisimman objektiivisesti. YLE:n politisoituminen on uhka demokratialle ja sananvapaudelle, ja se pitäisi pyrkiä estämään mahdollisimman pian.
[04:04:57] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen YLE Journalismin akatemian politisoituminen. Akatemia perustettiin vuonna 2005. Sitä johtavat Tampereen yliopiston professori Ari Heinonen ja Lapin yliopiston professori Johanna Ikävalko, molemmat vasemmistolaisia. Akatemia järjestää vuosittain kaksi journalistikilpailua, Vuoden journalistinen teko ja Lumilapio. Voittajien julkistamisissa on esiintynyt voimakasta politisoitumista. Esimerkiksi kun Long Playn toimittaja Anu Silfverberg vuonna 2013 sai Lumilapio-palkinnon jutustaan, jossa kerrottiin, ettei Suomessa ole paljastettu yhtään poliitikkojen tekemää rikosta, hän piti puheen, jossa kritisoi ”valtamedioiden” harjoittamaa politiikkaa. Toukokuussa 2017 Long Playn toimittaja Paavo Teittinen valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessoriksi, vaikka Teittinen ei täyttänyt professuurille asetettuja muodollisia vaatimuksia. Hän ei ollut väitellyt eikä ollut suorittanut opettajan pedagogisia opintoja. Teittinen oli saanut vuonna 2012 Bonnierin Suuren journalistipalkinnon yhdessä Susanna Reinbothin kanssa. Tammikuussa 2016 JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen piti Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistun kolumnin mukaan huolestuttavana, että ”osa opiskelijoista on vihervasemmistolaisia”. Hän väitti, että Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat eivät hyväksy ”konservatiivisia arvoja eivätkä halua kuulla maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä”. JSN:n jäsen ja JSN:n kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Pasi Kivioja piti Uimosen kirjoitusta ”erikoisena”. Hän kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Tampereen yliopistossa ei kouluteta vihreitä toimittajia, ja kaikki eivät ole poliittisesti kallellaan vasemmalle”. Vuonna 2015 JSN:n kannatusyhdistys tilasi Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksiköltä selvityksen, jonka tarkoituksena oli ”kartoittaa JSN:n median itsesääntelyä koskevan sääntelyn tuntemusta ja käyttöä sekä kansalaisten että median näkökulmasta”. Selvityksen tekijöinä olivat professori Heikki Luostarinen ja yliopisto-opettaja Pentti Raittila. Selvityksessä haastateltiin JSN:n edustajia, journalismin ammattilaisia, media-alan opettajia ja opiskelijoita, median edustajia, tutkijoita ja muita ”keskeisiä sidosryhmiä”. Selvityksen mukaan ”[j]ulkisen sanan neuvostoa pidetään tärkeänä, jopa pyhänä instituutiona, jonka langettavia päätöksiä seurataan tarkkaan ja jonka päätöksiä pidetään journalistisessa itsesääntelyssä erittäin merkittävinä.”