[12:25:22] Prompt: Nollaprofessori Nollaprofessori Pentti Arajärvi: Köyhyys syrjäyttää Sosiaaliturvan pitäisi edistää toimeliaisuutta, ei syrjäyttää ihmisiä köyhyysloukkuun, toteaa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen verkoston (EAPN-Finin) puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. ”Monet perusturvaetuudet ovat liian pieniä. Niitä on nostettu hyvin hitaasti. Lisäksi verotus on niin kireää, että jo pelkkä perusturva tuottaa alhaisen tulotason ja jää kauas köyhyysrajasta.” Myös köyhyystutkija, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan yliopistonlehtori Mikko Niemelä toteaa, ettei Suomessa ole kyetty poistamaan köyhyyttä 1990-luvun laman jälkeen. Viime vuosina perusturvan varassa elävien ostovoima on kehittynyt suhteessa palkansaajiin jopa aiempaa heikommin. EAPN-Finin puheenjohtaja ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo, 59. Tutkii huono-osaisuutta. Hiilamon mielestä Suomen sosiaaliturva on liian jäykkä reagoimaan erilaisiin elämäntilanteisiin ja kannustaa usein passiivisuuteen. Järjestelmä kaipaa päivitystä ja kannustinloukut on purettava. Hän on ajanut vahvasti perusturvan[12:27:11] 66.249.66.17 saapui paikalle tason nostoa. ”Nykyinen sosiaaliturvamme on rakennettu pitkälti olettamuksella, että jokainen pysyy pitkäaikaisesti kokopäiväisessä[12:27:23] 66.249.66.16 saapui paikalle vakituisessa palkka[12:27:25] 66.249.66.17: CONNECTION_ABORTED 14 s työsuhteessa. Pätkätyöt ja työttömyys ovat yleistyneet. Samalla yksin eläminen on yleistynyt, mutta asumistuki on jäänyt[12:27:37] 66.249.66.16: CONNECTION_ABORTED 14 s pahasti jälkeen vuokrien ja perusmenojen noususta.” Hiilamo näkeekin sosiaaliturvan päivittämisen yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväkseen. ”Nykyistä järjestelmää voisi yksinkertaistaa ja yhdenmukaistaa. Sen tulisi mahdollistaa paremmin pätkätyöt ja keikkatyöläisten toimeentulon yhdistäminen perusturvaan.” Perusturvan korottaminen vähentäisi köyhyyttä. EAPN-Finin puheenjohtajan, sosiaalipolitiikan professorin Heikki Hiilamon mielestä perusturvan tason pitäisi riittää nykyistä paremmin kohtuulliseen toimeentuloon ja elämiseen. Suomi ei ole saanut Euroopan neuvostolta huomautuksia perusturvan tasosta. Hiilamon mielestä perusturvaa pitäisi kuitenkin korottaa, sillä nyt se jää jälkeen ansiotasoindeksistä, ja hintojen noustessa kuilu kasvaa entisestään. Tämä johtaa väistämättä siihen, että ihmiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen. Hiilamo toteaa, että sosiaaliturvajärjestelmää tulee yksinkertaistaa ja sen tulee tukea nykyistä paremmin työllistymistä. Hänen mukaansa työttömien aktivoinnissa ei ole kyse vain rankaisemisesta. Rangaistuksista luopuminen loisi lisää mahdollisuuksia työttömän omatoimiseen ja aktiiviseen työllistymiseen. Se on sekä yksilön että yhteiskunnan edun mukaista. Hiilamo korostaa, että perusturva on myös merkittävä yhteiskuntapoliittinen keino vähentää eriarvoisuutta ja estää syrjäytymistä. ”Perusturvan tason nostamisella voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Sillä on vaikutusta koko yhteiskuntaan, ei vain köyhimpään väestönosaan.” Sosiaaliturva ja verotus pitää sovittaa yhteen paremmin, Hiilamo painottaa. ”Ansiotasoindeksiin sidottu perusturva ja sen päälle saatava asumistuki ovat edelleen liian matalalla tasolla, vaikka perusturvaan onkin viime aikoina tehty pieniä tasokorotuksia. Myös toimeentulotuen ja työttömyysturvan osalta tarvitaan tasokorotuksia, sillä nekin laahaavat selvästi perässä.” Sosiaaliturvan taso on Hiilamon mukaan nostettava niin korkeaksi, että kenenkään ei tarvitse sen vuoksi mennä töihin, mutta että työn tekeminen aina kannattaa. Hiilamon mielestä on kuitenkin järkevää tehdä nykyistä kannustavampi ja järkevämpi malli. Yksi malli siihen olisi niin kutsuttu perustulo. Hän pitää järkevänä mallia, jossa kaikki täysi-ikäiset saisivat automaattisesti tililleen perustulon ja verotus perustuisi ihmisten aktiivisuuteen. ”Se kannustaisi ottamaan vastaan keikkatyötä tai osa-aikatyötä. Näin ihmisten työmahdollisuudet monipuolistuisivat. Se on hyvä ratkaisu myös niille, jotka tekevät keikka- ja pätkätyötä, mutta joilla ei ole varaa tai halua perustaa omaa yritystä. Perustulo on nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää parempi, koska se tekee työnteon kannattavaksi ja on oikeudenmukainen.” Perustulo tarkoittaa vastikkeetonta etuutta, jota maksetaan jokaiselle täysi-ikäiselle Suomen kansalaiselle. Sen tarkoituksena on kannustaa työhön ja estää syrjäytyminen. Perustulomallissa jokainen ansaittu euro vähentää perustulon määrää. Tällä hetkellä pienituloisilla ansiotulojen verotus saattaa nousta niin suureksi, ettei työn tekemisestä jää heille yhtään ylimääräistä rahaa. Hiilamo kannattaa perustulomallia. Hänestä perustulo mahdollistaisi nykyistä paremmin työnteon ja yrittämisen, eikä ihmisiä enää leimattaisi syrjäytyneeksi vain siksi, että heillä ei ole vakituista työpaikkaa. ”Sosiaaliturvajärjestelmän muuttaminen perustulon suuntaan olisi iso rakenteellinen ja kulttuurinen muutos. Perustulo olisi myös nykyistä sosiaaliturvaa kannustavampi.” Perustulolla tarkoitetaan rahasummaa, joka maksettaisiin jokaiselle täysi-ikäiselle kansalaiselle. Suomessa ei ole otettu käyttöön perustuloa, mutta aiheesta on tehty erilaisia selvityksiä ja kokeiluja. Perustulosta puhutaan myös kansalaispalkkana ja negatiivisena verona. Suomen tunnetuin perustulokokeilu on meneillään oleva valtakunnallinen, 2 000 työttömälle maksettava perustulokokeilu, joka kestää 2 vuotta. Suomen lisäksi perustuloa kokeillaan pienimuotoisemmin Chilessä. Myös Norjassa kokeillaan parhaillaan perustuloa. Perustuloa on esitetty ratkaisuksi hyvinvointivaltion ongelmiin. Perustulon kannattajien mielestä se vähentäisi köyhyyttä ja epätasa-arvoa sekä helpottaisi silpputöiden vastaanottamista. Perustuloa vastaan ovat puolestaan vedonneet perustulon kannattajat ja ne, joiden mukaan perustulo vähentäisi työn tarjontaa ja heikentäisi motivaatiota työhön.
[17:40:27] Prompt: Nollaprofessori Nollaprofessori ei voi toimia puolueettomasti.
Tässä muutama kommentti koskien viime aikoina tapetilla ollutta ilmastonmuutoskeskustelua.
1. Ihmisen toiminnan ja ilmaston muutoksen välistä korrelaatiota on ylikorostettu. Ilmasto on muuttunut kautta maapallon historian. Ilmaston muutos ei välttämättä tarkoita aina sitä että siitä olisi ihmisille haittaa tai hyötyä, mutta se mikä on varmaa on, että muutos tapahtuu.
2. Ihmiskunnalla on vain rajalliset resurssit vaikuttaa ilmastoon. Teollisuusmailla on ollut käytössään teknologiaa, jolla päästöjä voidaan leikata. On todennäköistä, että kehitysmaat tulevat perässä. Lisäksi on todettava, että ilmastonmuutoksen estäminen on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
3. Vaikka ihmisen vaikutusta ilmastonmuutokseen ei voi kiistää, niin se että vaikuttaako ihminen ilmastoon vai ei on se pointti. Tähän mennessä tehtyjen mittausten valossa näyttäisi että vaikuttaa. Lisäksi kun ihmisen toimintaa tutkitaan ilmaston lämpenemisen aiheuttajana, niin se mitä pitäisi tarkastella ovat muutokset luonnossa. Luonto toimii hyvin pitkälti sen mukaan, mitä me sille tuotamme. Esimerkkinä voidaan pitää esim. hiilidioksidia ja sen määrää ilmakehässä. Kasvihuonekaasuna tunnettu hiilidioksidi aiheuttaa ilmakehässä lämpötilan nousun. Näin ollen hiilidioksiditason nouseminen nostaa myös lämpötiloja. Hiilidioksiditason nousu puolestaan on suoraan verrannollinen siihen, mitä me sille tuotamme. Tämän takia päästöjen rajoittaminen ja leikkaaminen on oleellista.
4. Kun puhutaan siitä että ihmiset tekevät lapsia jotta heillä olisi tulevaisuus, niin unohdetaan se tosiasia, että ilman lapsia meillä ei olisi tulevaisuutta. Toisin sanoen lapset eivät ole se tekijä, joka meidän tulevaisuutemme määrittää, vaan me itse olemme. Tämä pätee niin kehitysmaihin kuin kehittyneisiinkin maihin.
5. Mitä tulee sitten niihin keinoihin, joilla me voimme ilmastonmuutosta estää. Päästöjä voidaan rajoittaa monilla tavoin. Esimerkiksi hiilen poltolla on jo niin isot ilmastohaitat, että sitä voitaisiin hyvin leikata, vaikka ei ilmastonmuutosta otettaisi lainkaan huomioon. Jos ei muuta keksi, niin voi miettiä sitäkin, että miksi ihminen ylipäänsä on tällä hetkellä maapallolla. Koska ilmasto lämpenee, niin ihmisellä on entistäkin enemmän syitä asua ja olla maapallolla.
6. Ilmastonmuutos on asia joka on saanut jo aivan liian suuret mittasuhteet. Aivan kuten itsekin sanot, on olemassa paljon tärkeämpiä asioita. Ilmastonmuutoksen lisäksi pitäisi ottaa esille vaikkapa nälänhätä, joka vaivaa edelleen ihmisiä.
Ilmastonmuutos on jo aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan ihmiskunnalle ongelmia. Kysymys on vaan siitä, miten me nämä ongelmat pystymme hoitamaan. Se että ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään ja pyritään sopeutumaan sen tuomiin haasteisiin, eivät ole toisensa poissulkevia asioita, vaan pikemminkin päinvastoin. Sopeutumista voidaan tehdä niillä tavoilla, jotka on havaittu toimiviksi.
Jos tämä on mielestäsi puolueellista tekstiä, niin pyydän että esität paremman näkökulman ja osoitat kirjoituksestani ne kohdat jotka sitä puoltavat.
2 kommenttia:
1. Itse asiassa ilmasto ei ole muuttunut kautta maapallon historian vaan nimenomaan syklisesti, ja nämä syklit tunnetaan. Ilmastonmuutoshysteerikot kuitenkin yrittävät tehdä ilmastollisista syklisistä ilmiöistä jotakin, joka on uusi, ja siis "ilmastomuutos". He eivät ota huomioon, että ihmisen aiheuttamat "ilmastolliset muutokset" ovat yhtä hyvin syklisiä ilmiöitä. Esimerkiksi Keskiajalla Euroopassa oli poikkeuksellisen lämmintä ("Keskiajan lämpökausi"), ja vastaavasti myös hyvin kylmä ajanjakso tunnetaan nimellä "pikku jääkausi", joka alkoi 1600-1700 lukujen taitteessa ("Pieni jääkausi"). Nyt ollaan menossa pikkujääkaudesta seuraavaan lämpimämpään jaksoon.
2. On muistettava, että myös jääkausien aikana keskilämpötila oli korkeampi kuin nykyään.
3. Koska ilmaston lämpeneminen johtuu pääosin luonnollisesta kiertokulusta, "ilmastomuutos" on täysin väärä nimi ilmiölle.
4. On totta, että Suomen ilmaston ei odoteta lämpenevän erityisen paljon, ja että ennusteet perustuvat olettamuksiin, että luonnollinen sykli on kääntymässä lämpimämmäksi, koska se on jo pitkään ollut kylmin jakso pariin miljoonaan vuoteen (ja joka tapauksessa kylmenemiseen oli varaa).
5. Ei voi sanoa että on olemassa vain "ilmastomuutos" ja sitten "muut muutokset", sillä ilmastonmuutos on vain yksi muutoksista, ei se tärkein tai ainoa. Esimerkiksi keskiajalla oli paljon lämpimämpää kuin nykyisin, vaikka ilmasto ei muuttunut mitenkään (tätä tosiasiaa ilmastonmuutoshysteerikot yrittävät pimittää, mutta tosiasia pysyy).
6. Ei ole mitenkään mahdotonta olla huippuälykäs ja nollatutkimusprofessori yhtäaikaa. Suomessa ei ole liikaa huippuosaajia. Nollatutkimuksista ei myöskään kannata välittää liikaa, jos ne tuottavat huippuosaajia, ja antavat muille huippuosaajille tärkeää informaatiota. Huippuosaajat ja huippuosaajien tuottaminen ovat tärkeämpää, ja arvokkaampaa kuin huippuosaajien ja "nollatutkimusprofessorien" lukumäärä.
Itse asiassa tässä blogissa on jo kaksi kertaa aikaisemminkin julkaistu tämä juttu. Tämä on kolmas kerta. Tämä on itse asiassa neljäs kerta kun julkaisin tämän. Mutta kertaus on opintojen äiti, kuten sanotaan.
Jaskan blogissa tämä juttu oli alunperin. Kun Jaska oli tämän jutun postannut blogiinsa, hän siirsi sen bloggeriin ja postasi sen uudelleen bloggeriin, koska se ei toiminut siellä yhtä hyvin.
Kun bloggerissa julkaisin jutun uudelleen, Blogger siirsi jutun Jaskan blogista minun bloggeriini. Jaskan blogiin jäi näkyville minun versioni, mutta kun Bloggerissa julkaisin jutun uudestaan, sinne ilmestyi vain Jaskan vanha versio.
Tämä ei ole Bloggerissa mitään ainutlaatuista. Blogger siirtää juttuja, jotka on jo julkaistu, alkuperäisestä blogistani minun blogiini.
Jaskan blogin teksti, jossa tämä juttu alunperin julkaistiin on siirretty minun blogini puolelle.
Tämä juttu, kuten kaikki muutkin, jotka kirjoitan, ovat tietenkin kopioita, ja kopioita saa käyttää vapaasti, kunhan ei riko kopiointisääntöjä, tai muuta tekstiä.
En tiedä miksi minun blogialustani toimii eri tavalla. Ehkä siellä on erilaiset tekijänoikeudet, tai sitten eri säännöt koskevat blogeja, jotka ovat julkisesti näkyvillä, verrattuna yksityisesti näkyvillä oleviin blogeihin.
[20:34:40] Prompt: Nollaprofessori Nollaprofessori Juhani Niemi - Kulttuuri - Helsingin Sanomat Professori Juhani Niemen juhlakirja - juhlakirja professorin viran täytöstä, mutta ennen muuta se kertoo kirjoittajastaan, jonka suuri harrastus ja rakkaus kohdistuu kirjoihin.