Aihe: Hallinnon raskaus (4 kpl)

[14:48:03] Prompt: Hallinnon raskaus
Hallinnon raskaus voi lisätä sairauslomia - Pääkirjoitus - Helsingin Sanomat
Työterveyslaitoksen pääjohtajan Harri Vainion mukaan hallinnon raskaus voi lisätä sairauslomia. "Valtionhallinnossa tehdään nyt paljon enemmän töitä vähemmällä väellä. Tämä aiheuttaa kuormitusta. Sairauslomien lisääntyminen on oire kuormittumisesta", Vainio kirjoittaa Mediuutisissa.

[15:19:38] Prompt: Hallinnon raskaus
Hallinnon raskaus oli näkynyt esimerkiksi niin, ettei eri ministeriöissä ja niiden osastoissa oltu edes pyritty saamaan asioita sellaiseen kuosiin, että olisi pystytty vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi Suomen puolustus on sellainen kuin on tai miksi eri hallintokunnissa ei kyetty tekemään päätöksiä, kun olisi tarvittu. Tämän johdosta puolustusvoimien oma aloitteellisuus asioiden selvittämiseksi on ollut tärkeää.
Erityisesti puolustusministeriön hallinnonalalle kuuluvien asioiden osalta puolustusministeriö ja pääesikunta ovat tehneet jo useita vuosia läheistä yhteistyötä puolustushallinnon ja sen eri organisaatioiden kehittämisen yhteydessä. Ministeriöiden välinen yhteistyö on perustunut pääsääntöisesti asioiden käsittelemiseen työryhmissä ja valmisteluryhmissä.
Hallinnonalan organisaation kehittämistä, organisaatiota koskevien päätösten valmistelemista sekä toimintamenomäärärahojen osoittamista koskevissa kysymyksissä puolustusministeriön ja pääesikunnan välinen yhteistyö on ollut säännöllistä. Samoin pääesikunta ja ulkoasiainministeriö ovat tehneet tiivistä yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valmisteluun sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisiin tehtäviin liittyvissä asioissa.
Puolustusministeriön ja puolustusvoimien välillä on lisäksi laadittu tulossopimukset. Tulostavoitteista sovitaan vuosittain puolustusministeriön ja puolustusvoimien kesken. Tulostavoitteiden toteutumisen seurannassa apuna käytetään erilaisia tunnuslukumittareita. Puolustushallinnon sisäinen tulostavoitteiden toteutumisen seurantajärjestelmä ei sisällä tietoa yksittäisten toimenpiteiden toteutumisajankohdasta, vaan seurannassa keskitytään koko tavoitteen toteutumiseen. Tästä johtuen on tärkeää, että hallinnonalalla on käytettävissä myös toimenpiteiden toteutusajankohtakohtaista tietoa. Näin ollen puolustusministeriölle ehdotetaan oikeutta saada tietoja puolustusministeriön ja pääesikunnan väliseen tulossopimukseen[15:22:11] 93.106.183.177: CONNECTION_ABORTED 236 s
liittyvien toimenpiteiden toteutumisesta.
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen on yksi keskeisimmistä puolustusministeriön tehtävistä. Puolustusministeriön tehtäviin kuuluu muun ohella puolustusvoimien hankintojen ja sotataloussopimuksen kautta valtion materiaalipoliittisten tehtävien hoito sekä niihin liittyvä yhteistyö viranomaisten, elinkeinoelämän sekä muiden keskeisten sidosryhmien kanssa.
Edellä kuvatuilla tehtävillä on keskeinen merkitys myös puolustushallinnon materiaalipoliittisten tavoitteiden toteutumisen seurannassa, jossa myös pääesikunnan valvontatehtävä on tärkeä.
Edellä kuvatuista tehtävistä johtuen myös puolustusministeriön materiaalipolitiikan hoidon sekä puolustusministeriön ja pääesikunnan välisen yhteistyön on tärkeää perustua tarkoituksenmukaisiksi ja toimiviksi todettuihin menettelyihin sekä käytännössä vakiintuneisiin yhteistyömuotoihin. Sen vuoksi ehdotetaan, että puolustusministeriölle säädettäisiin oikeus saada puolustusvoimien hankintatoimeen ja sotatalouteen liittyvää salassa pidettävää tietoa puolustushallinnolta sekä saada salassapidon estämättä tietoja puolustusvoimien julkisista hankinnoista puolustusministeriöltä. Myös puolustusvoimien liikesalaisuuden piiriin kuuluvat ja salassa pidettävät hankintoihin ja sotatalouteen liittyvät tiedot olisi tarpeen luovuttaa puolustusministeriölle sen varmistamiseksi, että puolustusministeriöllä on riittävät edellytykset huolehtia edellä mainituista tehtävistä. Vastaava säännös puolustusvoimille kuuluvasta tiedonsaannista olisi puolustusvoimista annetun lain 37 §:ssä. Säännöksissä edellytetty tietojensaanti- ja tietojenantamisoikeus on siten tarpeellinen vain edellä tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten.
2.2.3. Yhteistoiminta sotilaskäskyasioissa
Perustuslain 65 §:n mukaan valtioneuvoston oikeuskanslerin tulee valvoa muun ohessa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Mainitun säännöksen nojalla oikeuskanslerin tehtäväalueeseen kuuluvat myös puolustushallintoa ja puolustusvoimien toimintaa sekä sotilaiden ja sotilasesimiesten asemaa ja tehtäviä koskevat kantelut.
Puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain mukaan puolustusvoimat antaa pyynnöstä virka-apua poliisille terrorismirikoksen estämiseksi ja keskeyttämiseksi sen mukaan kuin siitä laissa erikseen säädetään. Virka-apua annetaan poliisille pääsääntöisesti sisäasiainministeriön päätöksen perusteella tai kun kyseessä on hengen ja terveyden vaaran torjuminen. Puolustusvoimien virka-apu poliisille ei voi olla luonteeltaan pysyväisluontoista tai toistuvaa eikä sen tarve saa olla jatkuvaa.
Sotilaallinen kriisinhallinta edellyttää kykyä nopeaan reagointiin. Tehtävät edellyttävät myös aikaisempaa enemmän kansainvälistä yhteistoimintaa.
Suomen puolustusvoimilla ei ole ollut mahdollisuutta vastata kriisinhallintaoperaatioiden kasvaviin suorituskyky- ja osaamisvaatimuksiin ilman puolustusvoimiin kohdistuvia lisäresursointitoimenpiteitä. Suorituskyky- ja osaamisvaatimuksia kasvattavat erityisesti nopean toiminnan kyvyn kehittäminen sekä joukkojen lukumäärän kasvattaminen noin 200 sotilaasta noin 1000:een ja taisteluosastojen toimintavalmiuden luominen. Suorituskykyvaatimukset asettavat vaatimuksia erityisesti joukkojen suorituskyvyille, liikkuvuudelle, johtamis-, viesti-, huolto-, logistiikka- ja tukeutumisjärjestelmille sekä niiden yhteistoiminnalle ja liikkuvuudelle.
Suomen kriisinhallintajoukkojen määrän ja laatuvaatimusten lisääminen edellyttävät noin 400 miljoonan euron lisäresursointitarvetta vuosille 2008—2012. Joukkorakenteesta tehtävien muutosten vuoksi puolustushallinnossa tulee olla käytössä nykyistä suurempi joustavuus joukkojen ja niiden osien käytössä ja kokoonpanossa, mikä edellyttää kansainvälisen harjoitustoiminnan merkittävää lisäämistä joukkojen kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämiseksi.
Valiokunnan mielestä selonteon peruslähtökohdissa on hyvää se, että siinä käsitellään varsin kattavasti toimintaympäristön nykytilaa ja haasteita, ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisiä tavoitteita, Suomen kansainvälisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan peruslinjauksia, puolustuksen kehittämisen perusteita, voimavaroja, hallintoa ja puolustusyhteistyötä samoin kuin Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Valiokunta toteaa, että vaikka tässä mietinnössä tarkastellaan pääosin vain Suomen puolustuksen kehittämistä, ei se rajoita kannanottoa selonteon muihin asioihin.
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteossa on onnistuneesti kuvattu kansainvälisen toimintaympäristön muutosta sekä sen Suomelle tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteon merkittävin heikkous on se, että siinä käsitellään sotilaallisen voiman käytön mahdollisuutta tai sillä uhkaamista, mutta uhkiin varautumisesta selonteko ei sano juuri mitään.
Selonteon ulko- ja turvallisuuspoliittinen osuus on ulkoasiainvaliokunnan mielestä suhteellisen hyvin kirjoitettu. Selonteossa esitetään varsin yksityiskohtaisesti Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiset linjaukset, painopisteet ja tavoitteet sekä esitellään laajasti kansainvälistä yhteistyötä ja kumppanuuksia.
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteon turvallisuus- ja puolustuspoliittisia tavoitteita ja painopistealueita voi hyvin luonnehtia myös "paasikivimäiseksi" linjaksi. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen peruslinja on jatkuvuus, jota toimintaympäristön muuttuminen voi vain hyvin lievästi muuttaa.
Ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteossa on onnistuneesti kuvattu Suomen toimintaympäristöä ja haasteita, joihin Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa pitää pystyä vastaamaan. Selonteko vastaa pääosin niihin kysymyksiin, jotka valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on noussut esille. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä selonteko antaa hyvät valmiudet kehittää puolustusjärjestelmää tulevina vuosina.
Selonteko sisältää puolustusvaliokunnan mielestä hyvää analyysiä puolustusjärjestelmästä. Se vastaa puolustushallinnon strategisia linjauksia. Puolustusvaliokunta tukee selonteon linjauksia. Puolustusvaliokunta arvioi myöhemmin yksityiskohtaisesti selonteon linjausten toteuttamista puolustusjärjestelmän kehittämisessä. Valiokunta painottaa, että sen kuulemisessa esittämät keskeiset näkökohdat tulevat tällöin esille.
Suomen puolustusratkaisu
Puolustusvaliokunnan mielestä Suomen puolustusratkaisu on kestävä. Suomella on edelleen ainoana Euroopassa yleiseen asevelvollisuuteen pohjautuva puolustusjärjestelmä. Suomi on pinta-alaltaan Euroopan kahdeksanneksi suurin ja harvaan asutuin valtio, jonka väestömäärä on maanosan viidenneksi pienin.
Asevelvollisuudella on edelleen laaja suomalaisten kannatus. Viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana noin 75 % asevelvollisuusikäisistä miehistä on suorittanut varusmiespalveluksen. Vaikka asepalveluksen suorittaneiden miesten osuus on edelleen kansainvälisesti korkealla tasolla, valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että palveluksen keskeyttäneiden määrä on noussut merkittävästi viimeisen viiden vuoden aikana.
Puolustusvaliokunnan mielestä selonteossa olisi voitu laajemmin käsitellä asevelvollisuuteen pohjautuvan järjestelmän kansantaloudellista kannattavuutta. Asevelvollisuus on puolustushallinnon laskelmien mukaan kokonaisuutena valtiolle kustannustehokas ratkaisu.
Puolustusjärjestelmän kehittäminen
Puolustusvaliokunnan mielestä selonteossa on hyvin hahmotettu niitä kehityskulkuja, joiden takia Suomen puolustuksen kehittämistä on jatkuvasti tarkasteltava. Selonteon mukaan Suomen turvallisuusympäristössä tapahtuvat muutokset heijastuvat myös puolustuksen kehittämistarpeisiin.
Selonteon mukaan toimintaympäristön muutokset edellyttävät puolustuksen valmiuden, suunnittelun, hallinnan ja johtamisen sekä kansainvälisen yhteistyön ja verkottumisen jatkuvaa kehittämistä. Selonteon mukaan puolustuskyvyn on oltava ennakoiva, nopea ja joustava. Sen mukaan puolustusjärjestelmän on kyettävä toimimaan verkottuneessa kansallisessa ympäristössä osana kansainvälistä kokonaisuutta ja ottamaan vastaan muiden toimijoiden antama apu.
Puolustusvaliokunnan mielestä Suomen on vastattava kaikkiin sille esitettäviin avunpyyntöihin riippumatta niiden lähettäjästä ja pyynnön laadusta. Suomi päättää itsenäisesti ja tapauskohtaisesti osallistumisesta avun antamiseen. Sotilaallista apua voidaan antaa ainoastaan YK:n peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Valiokunta toteaa, että myös avun pyytämisen tulee olla aina YK:n peruskirjan mukaista.
Valiokunta toteaa, että Suomella ei tällä hetkellä ole lainsäädäntöön perustuvia mahdollisuuksia vastaanottaa tai antaa apua toiselle valtiolle.
Puolustusvaliokunnan saaman selvityksen mukaan puolustusministeriön, valtiovarainministeriön ja valtioneuvoston kanslian asettaman hankkeen tavoitteena on sovittaa yhteen viranomaisten keskinäinen tietojenvaihto kokonaisturvallisuuden tarpeisiin. Samalla varmistetaan, että salassa pidettävä tieto ei joudu vääriin käsiin. Valiokunnan mielestä hanke on erittäin tärkeä ja sen lopputulokset on varmistettava lainsäädäntöhankkeessa.

[16:00:32] Prompt: Hallinnon raskaus
Hallinnon raskaus voi tulla ilmi myös muilla tavoin:

On olemassa merkkejä, jotka voivat osoittaa, että hallintoasiat eivät suju parhaalla mahdollisella tavalla:
••
••

Hallinnollinen valvontajärjestelmä
Hallinnon toimintaa voidaan ohjata erilaisin menettelyin:
• Hallinnollista valvontajärjestelmää koskevat tiedot ovat usein salaisia.
• Myös hallinnollista valvontaa koskevat päätökset ovat usein salaisia.
• Lisäksi viranomaiset tekevät myös sellaista hallinnollista valvontaa, jossa ne ovat suoraan yhteydessä yksityisiin toimijoihin.
• Viranomaisille tehdään myös suoraan ilmoituksia.
• On tavallista, että hallinnon eri alojen viranomaiset toimivat myös keskenään yhteistyössä valvonnan osalta.
Hallinnon asiakas ei voi helposti saada tietoja, jotka koskevat viranomaisen valvontatehtäviä ja niissä käyttämiä menettelyjä, eivätkä varsinkaan ne, joita asia koskee. Vaikka hallinnon toimintaa ei valvottaisi, viranomainen saattaa silti soveltaa säädöksiä väärin, esimerkiksi ei anna lain tarkoittamia asiakirjoja tai laiminlyö noudattaa hyvän hallinnon vaatimuksia. Tällöin saattaa seurata se, että hallintopäätös on virheellinen. Hallinnon valvonta ei kuitenkaan takaa sitä, että viranomaisen toiminta on asianmukaista. Valvonta voi myös johtaa siihen, että viranomainen muuttaa päätöstään, esimerkiksi muuttaa lainmukaisen tuen epäävää päätöstään myönteiseksi. Tällöinkään viranomaisen toiminta ei vielä ole välttämättä asianmukaista.

3.1 Oikeuskansleri ylimpänä laillisuusvalvojana
Ylimpiä laillisuuden valvojia ovat eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvoston oikeuskansleri.
Oikeuskanslerilla on tärkeä rooli Suomen oikeusjärjestyksen valvonnassa. Oikeuskansleri valvoo muun muassa viranomaisten toiminnan lainmukaisuutta eli toiminnan laillisuutta julkisen vallan käytössä sekä erityisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista ja valtioneuvoston sekä tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuutta.
Oikeuskansleri tarkastaa ennakolta valtioneuvoston yleisistunnon ja tasavallan presidentin esittelyjen esittelylistat.

[16:40:35] Prompt: Hallinnon raskaus
Hallinnon raskaus ja raskaus. Miten olla raskaana
Kun raskautta suunnitellaan, monet tytöt ihmettelevät: "Kuinka raskaus tuntuu?" Ja vastaus tähän kysymykseen on erittäin vaikea. Jokainen organismi on yksilöllinen. Jokaisella on omat fysiologiset ominaisuutensa, joiden pitäisi vaikuttaa sikiön kanteluun. Tietenkin jotkut oireet ovat tyypillisiä jokaiselle naiselle, ja monet tytöt ja jopa jotkut äidit uskovat, että raskaus on vain sairaus. On syytä ymmärtää, mitä tyttö tuntuu raskauden aikana.
Kaikki tietävät, että raskaus on vaikea ajanjakso jokaisen naisen elämässä. Itse asiassa se on, vaikka tämä aika kuluu yhdeksän kuukauden ajan ja synnyttää lapsen. Mutta se, joka haluaa ymmärtää tämän prosessin, löytää vastauksia moniin kysymyksiin. Tässä ovat yleisimmät:
1. Miksi niin kauan pahoinvointi ja oksentelu? Mitä tyttö tuntee tällä hetkellä?
Aluksi pahoinvointi ja oksentelu ovat melko epämiellyttäviä raskauden seuralaisia, jotka ilmestyvät yleensä ensimmäisellä kolmanneksella, noin viidennestä kuudennesta viikosta ja yleensä kestävät 20-22 viikkoa. Joskus nämä ilmiöt häiritsevät naista pidempään ja voivat jopa päättyä koko raskauden ajan.
Oksentelu voi esiintyä lähes jatkuvasti ja johtaa kuivumiseen. Pahoinvointi aiheuttaa ruokahaluttomuutta ja jopa vastenmielisyyttä ruoasta ja juomista yleensä.
2. Miten vatsa alkaa kasvaa? Ja milloin se alkaa satuttaa?
Vatsa on kasvanut nopeasti, ja siitä tuli havaittavissa. Sen kasvu johtuu kohtuun. Se kasvaa ensin vähitellen. Vatsa voi alkaa loukkaantua 8 viikon raskauden jälkeen, mutta on tapauksia, joissa se vahingoittaa kauan ennen 8 viikkoa ja ei ole riippuvainen raskauden ajasta. Ja niin on aina poikkeuksia.
3. Miten keho reagoi muuttuviin sääolosuhteisiin, stressiin tai liikuntaan? Ja miten käyttäytyä raskaana oleva tyttö tässä tapauksessa?
Nämä muutokset johtuvat siitä, että keho ei enää selviydy sen toiminnoista. Ja ne ilmaistaan vain mielialan muutoksina, ja jotkut saattavat myös osoittaa lisääntyneen ruokahalun ja joskus painonnousun, lisääntyneen uneliaisuuden ja lisääntyneen väsymysasteen. Sinun pitäisi kuunnella kehoa ja jos jokin on muuttunut, niin ota välittömästi yhteys lääkäriisi.
4. Kun tyttö aloittaa ummetuksen ja närästyksen, miksi ja milloin tämä tapahtuu? Miten käyttäytyä tällaisessa tilanteessa?
Närästystä ja ummetusta ei yleensä pidetä raskauden aikana ominai- sina oireina. Mutta voi tapahtua, että tällaiset ongelmat eivät ole tuttuja aiemmin, mutta nyt se alkoi vaivautua. Jos ummetuksen syy on ruoka ja ei ole olemassa terveysongelmia, riittää ravitsemuksen ja ravitsemuksen normalisointi. Jos on terveysongelmia, ota yhteys asiantuntijaan ja tee tarkka diagnoosi.
5. Ja mitkä ovat ne muut merkit? Mitkä ovat tuntemukset tytön kanssa mielenkiintoisessa tilanteessa?
On olemassa joitain oireita, jotka eivät välttämättä ole tyypillisiä raskausajalle. Nämä voivat olla yleisiä vilustumisia, niveltulehduksen ja muiden tuki- ja liikuntaelinten sairauksia.
Ja tietenkin on olemassa yleisiä raskauden merkkejä:
- usein mielialan vaihtelut
- yleinen heikkous, väsymys
- tunne jatkuvasti kosteutta, etenkin aamulla
- turvotusta, ilmavaivat.
Miten välttää raskaana olevien naisten ongelmat
Hallitse raskautta
Sinun tulisi seurata terveyttäsi raskauden aikana. On myös toivottavaa suorittaa joitain fyysisiä tutkimuksia, erityisesti virtsatesti ja yleinen veritesti. Tämä auttaa määrittämään kehon mahdolliset rikkomukset ajoissa ja antamaan sinulle ja lapsellesi enemmän aikaa.
Hallitse painoa
Raskautta voidaan kutsua vakavaksi testi naisrungolle. Ja täällä ei ole pelkästään terveyttä vaan myös itse kehon muoto. Mutta raskaus ei tarkoita sitä, että sinun on välittömästi tarkistettava ruokavaliota ja ruokavaliota. Muista, että paino kasvaa myös sikiön kehityksen ja kohtuun kasvun vuoksi, joten sinun tarvitsee vain hallita painon nousua.
Hallitse liikunnan tasoa
On syytä huomata, että sinun tarvitsee vain luopua urheilusta, vaan myös käydä paljon ja mennä vaellukselle, ja vain raskauden ensimmäisistä kuukausista. Mutta on tärkeää, ettet liioitele sitä ja harjoittele maltillisuutta.
Hallitse paineita
Jos sinulla on ollut ongelmia verenpaineesta aiemmin, niin raskaus on kaksinkertaisesti vaikea sinulle, mutta jos ei ole mitään, on syytä ottaa tämä huomioon, kun teet valikon ja suunnittelet liikuntaa.
Hallitse kipua ja kipua
Ei vain vakava sairaus, vaan myös psykologinen tekijä vaikuttaa terveyteesi. Yritä rentoutua niin paljon kuin mahdollista. Tee suosikkiaktiviteettejäsi ja viettää enemmän aikaa perheen kanssa.
Hallitse unta ja lepoa
Usein raskauden aikana naisilla ei ole riittävästi unta ja he joutuvat kohtaamaan unettomuuden. Mutta on tarpeen levätä niin paljon kuin mahdollista. Se on yhtä hyvä nukkumaan päivän aikana ja nukkumaan yöllä. Siksi on toivottavaa jakaa 8 tuntia nukkumaan.
Hallitse itseäsi
Naiset tulevat helposti masentuneiksi, he eivät hallitse tunteitaan ja joutuvat epätoivoon, tämä kaikki tapahtuu hormonaalisten muutosten vaikutuksesta. Jotta tämä ei tapahdu, on välttämätöntä kehittää tapa, jossa positiivinen asenne on ennen kaikkea. Tämä on tärkeä tekijä sekä psykologisella että fyysisellä tasolla.
Hallitse tunteita
Nainen, joka tuntee syyllisyytensä tai masennuksen tunteen, tulee heti ärtyneeksi. On mahdotonta antaa itsesi joutua tällaiseen tilaan. Siksi sinun on aina oltava ystävällinen, vaikka tilanne olisi epämiellyttävä sinulle tai sinulle, se ei tarkoita, ettet ole ystäviä.
Hallitse omaa elämääsi
Elämä on sinun hallinnassasi, kukaan muu ei ole vastuussa paitsi itseäsi ja sinun täytyy olla se hallinnassa, niin sinä itse voit luoda elämäsi haluamallasi tavalla ja olla onnellinen. Ja kun olet tyytyväinen itseesi ja elämäsi kanssa, niin ympärilläsi olevat ihmiset ovat onnellisia ja sinä myös.
Hallitse tunteita