[14:34:53] Propt: digitan myynti digitan myyntiprosessi
Sonera sai osake-enemmistönsä myynnistä vain noin 100 miljoonaa euroa. Hinta olisi ollut korkeampi, ellei Sonera ei olisi antanut uusia osakkeitaan.
Kun Sonera viime kesänä ilmoitti harkitsevansa luopumista teleliiketoiminnasta ja keskittyvänsä kolmannen sukupolven matkapuhelintoimintaan (3G), se samalla käynnisti prosessin koko yhtiön myymiseksi. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Soneran johto kaavaili yhtiöstä jopa yhden euron hintaa, jolloin osakkeiden myynnille olisi varmasti löytynyt useampiakin halukkaita ostajakandidaatteja.
Myynnin peruuntumiseen oli monia syitä:
* Myyntiaika ei ollut paras mahdollinen osakemarkkinoiden epävarmuuden takia ja sen vuoksi myyntiajankohtaa jouduttiin siirtämään monta kertaa eteenpäin. * Osakemarkkinoilla vallitsee yhä voimakas epävarmuus eikä kukaan tunnu olevan varma siitä kuinka kauan kriisi kestää - onko siis viisasta luopua Soneran omistuksesta ennen kuin nähdään, mihin suuntaan osakkeiden hinta kehittyy?
Nyt tehty myyntipäätös on täysin linjassa valtio-omistajan strategisten tavoitteiden kanssa.
- Sonera ei olisi saanut yksityistä rahoitusta niin alhaiseen hintaan ilman valtion merkittävää omistusta, ja kun yhtiön arvo on kasvanut näinkin suureksi se mahdollistaa lisärahoituksen saamisen markkinoilta. Ilman tätä rahoitusvaihtoehtoa 3G:n laajennus Euroopassa jäisi todennäköisesti toteutumatta.
[14:37:22] 93.106.143.129: CONNECTION_ABORTED 196 s Myös henkilöstö hyötyy
Valtio omistaa tällä hetkellä Sonerasta 53 prosenttia eli lähes 85 000 osakkeenomistajaa. Lisäksi yhtiöllä on hallussaan runsaat 52 miljoonaa osaketta. Näiden osakemäärien suhteessa Suomen valtio saa myynnistä yhteensä noin 665 miljoonan euron myyntivoiton ja lisäksi 1,2 miljardia euroa myyntituloja Soneran osakeannin yhteydessä merkityistä uusista osakkeista. Valtiolle tulee tuloja myös valtion eläkerahastolta.
Soneran osakkeiden myynti vähentää suoraan yhtiön riippuvuutta julkisen vallan päätöksistä eli esimerkiksi omistajanvaihdoksiin liittyvistä riskeistä. Samalla se edistää osakkeen hinnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä edesauttaa koko televiestintäalan rakennejärjestelyiden onnistumista.
On tärkeää muistaa, että Sonera ja sen henkilöstö ovat kärsineet mittavista tappioista vuosien 2000 ja 2001 aikana tehtyjen useiden huonojen yritysratkaisujen vuoksi. Siksi on perusteltua sanoa, ettei Soneran valtio-omistajan osakemyynnistä saamia tuloja käytetä valtion velkojen lyhentämiseen vaan yhtiön tulevaisuuden varmistamiseen.
Soneralla edessään uusi alku
Valtio omistaa edelleen enemmistön Suomen Tietotoimistosta (Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrån Ab), ja siksi myös STT:n myyntiä ryhdyttiin valmistelemaan jo viime kesänä. Tarkoituksena oli ensin toteuttaa osakeanti, jonka tuotoilla olisi hankittu osa myynnissä olleesta noin 40 prosentin siivusta sekä lisäksi valtion omistusosuus.
Tämä hanke kaatui kuitenkin siihen, ettei markkinoilla ollut kysyntää tai halua hankkia niin suurta määrää Suomen Tietotoimiston osakkeita - valtio taas ei halunnut myydä omaa omistustaan. Ratkaisuksi etsittiin nyt valmistellun myyntimallin tapaista menettelyä.
Vaikka Sonera onkin tuottanut valtio-omistajalle pettymyksen odotettua hitaammalla arvonnousulla ja heikommilla tunnusluvuilla kuin yhtiön perustamisen yhteydessä vuonna 1994 toivottiin on kuitenkin muistettava, että Soneralla on myös tulevaisuudessa huomattava yhteiskunnallinen rooli etenkin maamme johtavana viestintäyrityksenä.
Sonera voi olla ylpeä lähes satavuotisesta historiastaan. Yhtiö perustettiin tsaarin Venäjän aikana vuonna 1917, jolloin Suomi oli vielä osa Venäjää. Aluksi se toimi vain puheluiden operaattorina, mutta jo varhain mukaan tulivat radio- ja tv-lähetykset sekä posti- puhelin- ja datapalvelut.
Toisen maailmansodan jälkeen Sonerasta tuli Suomen valtion omistama yhtiö, kun valtio osti koko yhtiön itselleen. Teleala kehittyi Suomessa hyvin nopeasti 1960-80 -luvuilla mm. valtiollisen Posti-Telen toiminnan ansiosta; televiestintä oli tuolloin maamme nopeimmin kehittyvä ala. 1990-luvulla Sonera laajensi toimintaansa kansainvälisille markkinoille käynnistämällä ensimmäisenä operaattorina GSM-verkon rakentamisen maahamme 1980-luvun lopussa. Samalla vuosikymmenellä myös kiinteän verkon liiketoiminta käynnistyi ja se listautui Helsingin Pörssiin.
Tällä hetkellä Soneralla on keskeinen rooli kansallisen viestintäinfrastruktuurin rakentajana sekä nopeiden tietoverkkojen kehittäjänä Suomessa. Soneran tarjoama kokonaisratkaisu käsittää matkaviestinnän, Internet-palvelut sekä yritys-, verkko- ja kotiratkaisut kattaen niin matka- kuin kiinteät puhelinverkotkin.
Lisäksi Sonera toimii viestinvälityksen alalla vastaten mm. mediaviestinnästä sähköisessä muodossa kuten tekstiviesteinä, sähköposteina tai multimedia-muodossa sekä niihin liittyvistä palveluista ja lisäarvopalveluista, jotka mahdollistavat erilaisten sisältöjen välittämisen eri kohderyhmille. Tämä merkitsee sitä, että yhtiö tuottaa palvelut yhteistyössä muiden toimialojen yritysten kanssa ns. hybridipalveluna: yhdistämällä omia teknologioitaan kumppaneiden ydinliiketoimintoihin.
Teknologian kehityksen myötä markkinoille on tullut erilaisia vaihtoehtoja tv-palvelujen jakeluun myös kaapelitelevisioverkon ulkopuolella. Lisäksi Suomen noin 3 miljoonasta televisioluvasta lähes miljoona oli edelleen viime vuodenvaihteessa ilman digisovitinta tai digitelevisiota. On arvioitu, että puolet näistä olisi käytössä olevia laitteita, joiden omistajat eivät ole vielä tehneet hankintapäätöstä eivätkä siksi näy tilastoissa.
Liikenne- ja viestintäministeriö antoi huhtikuussa 2004 Digitalle väliaikaisen toimiluvan digitaaliseen radiotoimintaan taajuuksilla, jotka vapautuvat analogiselta televisiotoiminnalta vuoden 2006 lopussa.
Toimilupaa oli haettu kaikille ministeriöille osoitettuun hakemukseen perustuen. Valtioneuvosto kuitenkin katsoi tarkoituksenmukaisimmaksi myöntää Digitan ohella toimilupa hakijoille siltä osin kuin taajuuksia tarvittiin digitaalisen televisioverkon peittoalueen täydentämiseen niillä alueilla ja paikkakunnilla joissa ei ole toimilupia edellyttävää toimintaa, koska tuolloin voidaan toteuttaa tehokas viestintäpolitiikka eikä loukata luvan hakijoiden oikeutta tasapuoliseen kohteluun.
Digita on aloittanut toimintansa 1.7.1999 osakeyhtiömuotoisena konsernin emoyhtiönä. Yhtiö omisti Yleisradion tytäryhtiönä lähetysverkkotoimintaa harjoittaneet tytäryhtiöt Yleisradio Oy:n kokonaan omistaman myyntiyhtiö Digitan (ent. Suomen Yleisradiotoiminta Oy Digita) ja Telemast Nordic Oy:n sekä 49 prosenttia SVT Europa -kanavaa välittäneestä Kolster-Nordic AB:sta.
Vuoden 1999 lopussa konserniin fuusioitiin edellä mainittujen tytäryhtiöiden lisäksi Suomen 3C Oy, josta oli tullut 3KTV:n enemmistöosakas yhtiön hankittua sen osakkeet lokakuussa 1998 Osuuspankkien keskuspankilta. Samassa yhteydessä myös loput 53 prosenttia Turun Kaapelitelevisio Oy:stä ja Mikkelin Puhelin Oy:stä siirtyi konsernin omistukseen. Fuusioiden jälkeen Digitan osuus konserniyhtiöistä ylitti 90 prosenttia.
Digita Oy:n omistavat kansainväliset sijoitusyhtiöt First State Investments 40 prosentin osuudella, australialainen Commonwealth Bank of Australia/Melbourne Capital (CB/AVM) –pankki 30 prosentilla sekä Digitan toimiva johto yhteensä 20 prosentilla ja Suomen Valtio 10 prosentilla yhtiöstä.
Joulukuussa 2006 Digita teki TDF:stä ostotarjouksen. Tarjouksessa TDF:n osakkeenomistajille tarjottiin jokaisesta osakkeesta 0,2515 uutta yhtiön A-sarjan osaketta. Ostotarjousajan päätyttyä 28.1.2007 kaupan toteutumisen seurauksena Digitan omistus on 41 prosenttia (TDF omistaa 57% osakkeista) Digitasta sisältäen 100 prosentin määräysvallan yhtiössä mukaan lukien myös osakkeet joissa on vähemmistöosakkuuksia.
Digi-tv ja toimilupakauden muutos
Valtioneuvosto myönsi syyskuussa 2005 toimiluvat televisiolähetyksiin digitaalisessa jakeluverkossa seuraaviksi kymmenvuotiskausiksi kanavanippujen koosta riippuen joko yhdelle tai kahdelle toimijalle. Toimilupakausi alkoi 1. syyskuuta 2007, jolloin käynnistyi digilähetykset maanpäällisessä verkossa eli lähetysverkko muutettiin digitaalisesta analogiseen muotoon . Digitaalinen verkkolähetystoiminta on tapahtunut ainoastaan kanavanipussa A , jossa Digitan päälähetinasema sijaitsee Turun radio- ja televisioasemalla. Kanavanipun B väestöpeitto oli toimilupakauden alussa 91 prosenttia.
Digita rakensi valtioneuvoston myöntämien toimilupien mukaisesti toisen digitaalisen päälähetysaseman Äänekoskelle, josta lähetetään Jyväskylän lisäksi myös Pohjois-Suomen lähetykset.
Toimiluparatkaisujen tuloksena yhtiö käynnisti vuonna 2009 kolme uutta digitaalista radioverkkoa: BusinessRadio, Iskelmäradio ja SuomiPOP .
Kaupallisten radioiden liitto RadioMedia myönsi maaliskuussa 2010 ensimmäisenä Suomessa toimiluvan mainosrahoitteiselle puhekanavalle. Toimilupa myönnettiin Voice-nimiselle uudelle valtakunnalliselle puheradiolle . Saman vuoden joulukuussa valtioneuvoston päätöksellä toimilupaa jatkettiin vuoteen 2016 saakka.
Digita rakentaa uuden valtakunnallisen digitaalisen joukkoviestintäverkon, joka tulee koostumaan maanlaajuisesta lähetysverkosta ja radio- sekä televisioasemista .
Uusi radioverkkolupa (HVO 2010) on myönnetty 1.10.2011 alkaen Radio Deille , Bassoradiolle , Järviradiolle , Kajolle ja Patmos Radioille . Nämä neljä valtakunnallista radiotoimijaa saivat pitkäaikaisen toimiluvan vuosiksi 2012-2019.
Viestintäministeri Krista Kiuru myönsi 29.12.2014 Sanoma Media Finland Oy:lle, MTV Sisä[14:52:39] 194.100.12.194 saapui paikalle llöt Oy:lle sekä Discovery Networks International Limitedille toimiluvat valtakunnalliseen tai siihen rinnastettavaan radiotoimintaan kaudelle 1.7.2016-31.12.2020
Valtioneuvosto hyväksyi 27.8.2015 Digita Oy:n ja Logitrin välisen yritysjärjestelyn , jonka seurauksena Digitan verkkopalveluiden tarjonta jatkuu ennallaan.
Digita Oy myy antenniverkon maksu-tv –liiketoimintansa DNA:lle . Kauppa edellyttää toteutuakseen vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän, joten kaupan vahvistuminen vie noin kolme kuukautta. Antennitelevision maksutelevisio-operaattori vaihtuu näin ollen 1.3., mutta Digita tarjoaa jatkossa kaikille palveluoperaattoreille mahdollisuuden edelleen tarjota palveluitaan kuluttajille antenni-tv-verkossa.
Dig[14:54:07] 194.100.12.194: CONNECTION_ABORTED 88 s ita on käynnistänyt keväällä 2015 kolmivuotisen strategisen yhteistyön sisältö- ja palveluoperaattori Nelonen Median kanssa , joka tuottaa maaliskuusta lähtien kaikki Sanoman tv-kanavien lähetykset sekä Ruutu-palvelun suorat tv-lähetykset Digitan maanlaajuisessa antennitelevisioverkossa. Yhteistyö varmistaa korkealaatuisen sisällön jakelun koko valtakunnan alueella. Lähetysten välittäminen edellyttää myös tehokasta verkon suunnittelua, toteutusta sekä ylläpitoa.
Digita Oy ja Sonera Oyj ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen koskien Soneran yritysliittymien tarjoamista mobiilidatapalveluna Digitan langattoman @450-verkon kautta . Digita ylläpitää valtakunnallista langatonta 450 MHz:n taajuusalueella toimivaa @450-verkkoa , jonka peittoalue kattaa noin 90 prosenttia Suomen asukkaista (ks. kartta ).
Sonera tarjoaa asiakkailleen uusia mobiileja liikkuvan työn ratkaisuja, jotka mahdollistavat turvalliset ja tehokkaat viestintä- sekä tiedonkäsittelypalvelut paikasta riippumatta niin toimistossa kuin etätöissä.
Mobiilidatapalvelun käyttö on mahdollista Soneran mobiililaajakaistaliittymien SIM-korteilla ja vaatii toimiakseen ulkoisen antennin tai sisätiloihin asennetun langattoman sisäantennin Digitan tarjoaman palvelualueen peittoalueella .
Digita toimii Suomen radio- ja tv-toiminnassa käytettävän mikroaaltoteknologian kehittäjänä. Se osallistuu myös uuden teknologian käyttöönottoon, kuten television teräväpiirtotekniikkaan (HDTV) siirtyminen. Digita vastaa maanpäällisen lähetysverkon ohjelmien siirrosta, vastaanotosta sekä jakelusta Suomessa. Yhtiöllä on yli 360 m korkea Eurajoen radio- ja tv -masto.
Eurajoen maston huipulla sijaitsee LoRa-lähetin , jonka kautta Digita vastaanottaa Digitan verkossa toimivien asiakkaiden tietoja . Teknologia sopii hyvin tietojen siirtoon radioteitse ulkotiloissa pitkien etäisyyksien päästä .
Digita Oy perustettiin Yleisradion jakeluteknilliseksi yhtiöksi vuonna 1999, josta lähtien se toimi Ylen 100% omistuksessa. Vuonna 2005 Yle myi 49 prosenttia yhtiön osakkeista TDF:lle (ranskalaisomisteinen verkkoyhtiö). Kesäkuussa 2011 TDF-konserni myytiin Logex Groupille . Joulukuussa 2016 Digitan omistus siirtyi First State Investmentsin ja Commonwealth Bank of Australian hallinnoimalle rahastolle.
Digita Oy:n toimitusjohtajana toimii Juha-Pekka Weckström, joka on myös Sonera Carrier Networks Oy toimitusjohtaja. Yleisradion entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner kuuluu yrityksen hallitukseen.
Lähteet
Aiheesta muualla Digita Luokka:Suomalaiset yrityksetREDIRECT Fédération Française des sociétés routièrees ja muut ranskankieliset yhteisöt Règion wallonne on yksi Belgian 31 provinssista, ja se sijaitsee maan kaakkoisosassa. Provinssi perustettiin vuonna 1977 entisen Vallonian provinssin alueesta (lukuun ottamatta Bryssel-Meylen hallintoaluetta). Provinssin pääkaupunki on Brugge . Muita suuria kaupunkeja ovat Charleroi , Mons , Namur sekä Mechelen .
Suurimmat kaupungit
Charleroi 82 904
Monsin katedraali, jonka rakennustyöt aloitettiin vuoden 1000 tienoilla. Vuonna 1672 belgialainen taiteilija M. Hammer maalasi katedraalin kuorin kattoon kuuluisan allegoriaa ja luontoa yhdistelevän flaamilaista maalaustaiteen klassikon.
Aiheesta muualla *REDIRECT Rhediger OstertagErland Salo 6.7.2006 klo 21.49: ”Aika hauska sattuma on, että minulla ei ollut pienintäkään hajua kuka tuo Cahn oli ennen kuin luin tämän blogikirjoituksesi…”
Tämä tapaus osoitti vain kuinka huonosti sinä tunnet asioita ja kuinka heikosti ymmärrät lukemaasi! Oletko koskaan lukenut Marxin Kommunistista manifestia?
Kapitalismi on todella heikko järjestelmä, sillä siinä kaikki ovat koko ajan köyhiä!
Marxin mukaan kapitalismin kehitys kulkee väistämättä kohti omaa tuhoaan. Tätä ei kuitenkaan tapahdu ilman jatkuvaa sortoa (sosialismia).
Näin ollen ainoa looginen johtopäätös marxilaisuudesta on:
1) kapitalismi pitää säilyttää 2) sosialismia tulee lisätä kunnes 3) kapitalistit häviävät
Tämä siksi koska on olemassa vain yksi ratkaisu: Kommunismi, jossa kaikki saavat kaikkea!
Kommunismissahan valtio omistaa kaiken ja näin myös työn lisäarvo palautuu kokonaisuudessaan valtion kautta takaisin työntekijöille! Toisin sanoen kapitalismia ei voi olla edes kommunistisena aikana (esim. Pohjois-Koreassa).
Ei myöskään ole sattumaa että kommunistinen Kiina antaa markkinatalouden rehottaa maan sisällä – se on kuitenkin välttämätön paha koska kapitalismi pitää säilyttää jotta saadaan tuotantovälineet haltuun.
Mitä tulee Digitan myyntiin niin sehän oli mitä mainioin liike:
a) Valtio myi infrastruktuurinsa ulkomaille, jolloin tästä infrastruktuurista hyötyminen kävi mahdottomaksi kaikille suomalaisille 4 vuoden päästä. b) Suomi teki näin ollen tappiota koko kaupasta! c) Kaiken huipuksi kaupan päälle vielä maksettiin ylihintaa (monopoliasema!)
Kuten sanottu – loistokauppa!
Eli kannattaa pitää mielessä että kaikki nämä yritykset jotka ”myydään” ulkomaalaisille ovat järjestään olleet taloudellisesti tappiollisia kauppoja joista tulee lopulta vain takkiin.
Sitten itse uutiseen:
Digitan myynti on loistava esimerkki siitä miten valtio kusee kansalaisia silmään ja käärii rahat taskuihinsa. Näin se vaan menee kun päättäjämme ovat ahneita sikoja vailla minkäänlaisia moraalisia estoja – puhumattakaan oikeudenmukaisuudesta tai rehellisyydestä!
Ajatelkaapa nyt ihan tosissaan mitä kaikkea tällä rahalla voisi tehdä kansalaisten hyväksi? Se ei nimittäin ole edes kovin suuri rahasumma… Miettikää vaikka mihin kaikkeen sitä rahaa on viimeisen vuosikymmenen aikana pumpattu: Kreikkaan, Espanjaan ja Portugaliin! Olisiko sittenkin järkevämpää laittaa ne rahat suoraan Suomen terveydenhuoltoon?
Entä miksi pitää olla koko ajan menossa jonnekin päin Suomea rakentamaan jotain hemmetin hiihtokeskusta tai kylpylää? Onko meillä tosiaan niin helvetin paljon ylimääräistä aikaa että me ei muuta tekemistä keksitä kun rakentaa tönöä toisen perään?? Mitä hyötyä on käydä ulkomailla ”rentoutumassa” – koska rentoutuahan voi myös kotona. Ja samalla rahalla voisi vaikka auttaa suomalaisia lapsiperheitä, vanhuksia ja vähäosaisia!
Nämäkin rahat mitä tässä nyt käytetään matkailuun tai mihin lie olisi parempi laittaa Suomen omavaraisuuden turvaamiseen! Kuten kaikki varmasti tietävät niin tämä nykyinen lama johtuu juuri siitä että Suomi ei enää ole omavarainen eikä sillä näin ollen ole tarpeeksi rahaa oman taloutensa pyörittämiseen.
Mutta eihän päättäjät tällaisia asioita ajattele – heille kun tärkeintä on raha. Heidän mielestä valtio toimii hyvin silloin, jos sitä voidaan pyörittää velkarahalla. Näin he voivat sitten ostella hienoja asuntoja ulkomailta ja kehuskella ympäriinsä miten ”mahtavasti” Suomella menee… samalla kun muut valtiot (jotka oikeasti yrittävät pitää talouttaan kunnossa) kärvistelevät laman kourissa.
Onneksi sentään kansalaiset ovat vielä sen verran järjissään että tällainen toiminta aiheuttaa pahennusta – mutta eipä se kuitenkaan paljon lämmitä jos tietää olevansa vain pisara valtameressä. Toivottavasti nyt kuitenkin edes saataisiin pidettyä nykyiset päättäjät eduskunnassa jotta he saisivat jotain hyödyllistäkin aikaiseksi eivätkä pelkästään sotkisi asioita!
Itse en siis kuulu tuohon porukkaan vaan pidän tästä ”uudesta” systeemistä.
Miksi näin? No, siksi kun tuossa on muutamia sellaisia kohtia joissa ollaan menossa hieman väärään suuntaan…
Kohta 1:
Tässä tulee sitten se pahin asia eli kyseessä ei todellakaan ole mikään vapaaehtoinen toimenpide vaan pakko. Tämän mukaan mennään ja pulinat pois – ainakin tämän asian tiimoilta. Kaikki tämä tarkoittaa siis sitä että jokaisen on hommattava digiboxi jotta pystyy tv-lähetyksiä vastaanottamaan.
Tämä jos mikä herättää paljon kysymyksiä kansalaisten keskuudessa kun asiasta pitäisi tietää niin hirveästi, eikä silti tunnu mistään löytyvän kunnolla tietoa kuinka juuri sinun paikkakunnallasi toimitaan kyseisen asian kanssa.
Kohta 2:
Miksi? Mikä siinä nyt sitten olisi parempaa kuin tässä vanhassa systeemissä jossa ei ole mitään valittamista?
Tuossa oli vain muutama kohta jotka näin äkkiseltään pistivät silmään – en ala sen tarkemmin niitä analysoimaan ettei tule sanottua liikaa ”ohi suun”. Kyllä tästäkin asiasta varmaan vielä lisätietoa saa kunhan jaksaa netistä penkoa ja tietysti paikallislehdistä mutta mielestäni tämä asia on jo mennyt liian pitkälle joten antaa olla.
Jokainen varmasti ymmärtää etten puhu kaikkien puolesta tässä asiassa enkä halua arvostella ketään, kerron vain mielipiteeni joka perustuu omakohtaiseen kokemukseeni sekä lukemaani informaatioon – kuten sanoin niin tästä aiheesta olisi vaikka mitä sanottavaa mutta eiköhän tässäkin ole sitä ihan tarpeeksi…
Koska tämänkertainen aiheeni käsittelee tuota hieman vähemmän iloista aihetta ajattelin ensin kirjoittaa tähän loppuun jotain positiivisempaa kunnes mieleeni juolahti että koska viime aikoina kaikki kirjoitukseni ovat olleet enemmän tai vähemmän melankolisia, niin ehkäpä minun pitäisi nyt ottaa itseäni niskasta kiinni ja olla oma ”iloinen” itseni?
Vaikka tuo viimeinen lause saikin minut miettimään syntyjä syviä en ole sitä kuitenkaan täysin vakavasti miettinyt joten annetaanpa tämän synkistely riittää tältä päivältä.
Iloisempiin aiheisiin mennäkseni ajattelin tässä hieman kertoa omasta mielestäni Suomen parhaimman yhtyeen uudesta kappaleesta josta itse pidän kovasti. Kyseessä on tietenkin Sonata Arctican tuore kappale The Wolves Die Young –
Tuo biisi löytyy tällä hetkellä ainoastaan uudelta albumilta joka julkaistiin viime viikolla, mutta eiköhän tuota jossain vaiheessa saa ihan virallisena single versionakin ostaa jotta pääsen kuuntelemaan tätä kappaletta ihan ”oikeita” stereoista ja vielä kovalla volumella… En kyllä ymmärrä miksi nuo radiot eivät voi soittaa enemmän tuon kaltaisia biisejä kun nyt tuntuu siltä että lähes kaikki ovat jotain tekno jumputusta. Ihan kuin kaikilla olisi vain se yksi kappale jota sitten veivataan päivästä toiseen, huoh! No joo kyllähän noita radioasemia riittää joista saa valita mitä kuuntelee joten en tästä sen enempää marise…
En muista mainitsinko aiemmin siitä miten olen hurahtanut tuohon pokeriin oikein kunnolla mutta mikäli jostain kumman syystä asia on minulta unohtunut niin kerrataanpa hieman. Eli muutama kuukausi takaperin päätin ostaa tietokoneeseeni äänikortiksi tuollaisen Creativen 5.1 surround kortin josta löytyy myös digitaalinen liitäntä (DVI-D/DVB-C). Tästä johtuen ajattelin hommata tuon digikortti systeemin joka hoitaa sekä analogisen että digitaalisen signaalin lähettämisen.
En halunnut investoida tuohon uuteen boksiin 400-500 euroa joten otin sen halvimman ja päädyin tällaiseen:
Tämänkin paketin olisi saanut hieman halvemmalla jos olisin jättänyt ne turhat HD-DVD/Blu-Ray -boksit pois mutta eipä niiden olemassaolosta tuolla hyllyssä ainakaan mitään haittaakaan ole. Koko paketille tuli hintaa tasan 140€ joka oli omasta mielestäni ihan kohtuu hintainen kun ottaa huomioon että tämän lisäksi joudun vielä maksamaan tuon kortin käytöstä kuukausimaksua.
Nyt onkin sitten kulunut lähes 2 viikkoa siitä kun tuo digiboksi meille saapui ja vasta tänään huomasin siinä yhden ongelman, nimittäin signaalin laadussa ei aina välttämättä näy edes sitä heikkoa laatua. Boksin asetuksissa kuitenkin on kokoajan päällä ”automaattinen laadunvalinta” mutta välillä se taas ottaakin sen heikon laatuasetuksen käyttöön itsekseen vaikka olisin valinnut sille hyvän laadun.
Tästä johtuen ajattelinkin nyt kokeilla hieman erilaista lähestymistapaa kuin tuon digisovittimen mukana tullutta softaa käyttämällä ja hain netistä uudet softat joiden avulla pääsisin paremmin itse määrittelemään mitä asetuksia boksin pitää käyttää milloinkin. Nyt kun en siis aina edes saa sitä parasta laatua päälle niin se pistää vähän ihmetyttämään…
Päivitys:
Nyt on tullut pari päivää testailtua eri softaversioita jotka sain eräältä kaverilta joka harrastaa myös tuota digihommien säätelyä. Alla olevista kuvista näkee hieman miten erilaiset versiot vaikuttavat esim kanavien löytymiseen ja tekstitykseen, samalla näkyy myöskin miltä signaali näyttää noilla erilaisilla versioilla.
Versio 1 - Ei paras kuvanlaatu eikä signaalin tasokaan ihan parhaimmasta päästä
Versio 3 - Signaali parempi mutta kuvasta häviää aina välillä osa tekstistä pois…
Näillä uusilla softilla tuntuisi nyt kuva olevan siedettävällä tasolla myös analogisella puolella joten tällä mennään toistaiseksi. Softat ovat toki ilmaisia ja ne voi hakea alla olevasta osoitteesta: http://www3.gnatel.com/consumer/digitv_users/smartsoft/index
Jos joku osaa kertoa hyviä niksejä tai keinoja tuon kuvan parantamiseen niin olisi kiva kuulla niistä… Nyt siis kaikki digisignaalin laadusta kiinnostuneet kipinkapin osoitteeseen: http://www3.gnatel.com . Tuolta löytyy jos jonkinlaista tietoa liittyen digitv:n signaaleihin ja ongelmiin.
Tämä ei liity suoraan Digitaan, mutta välillisesti kuitenkin hieman tuohon myymiseen…
Digita myytiin ulkomaiselle yritykselle josta se taas myydään eteenpäin seuraavalle joka ostaa sen jne… Tämä siis mikäli ostaja vain haluaa Digitan itselleen. Ja miksiköhän ei haluaisi kun kerran siitä saa todella hyvin rahaa?
Jos mietitään ihan pelkästään tuota myymistä niin mielestäni on aika idioottimaista myydä pois sellainen yhtiö jolla tuotetaan yhteiskunnan peruspalveluita kansalaisille, ja varsinkin silloin jos kyseinen firma vielä maksaa veroja tähän maahan. Tuo myyntihän oli täysin turha ja se tapahtui kaikenlisäksi kansalaisten tietämättä/kuulematta asiasta mitään.
Onko tämä nyt sitten hyvä juttu kun Sonerakin osti ilmaa saksasta miljarditolkulla? Olisi niilläkin rahoilla maksettu tuo Digitan kauppa moneen kertaan pois.. Eikä unohdeta myöskään sitä että samalla rahalla olisi voitu parantaa myös yhteyksiä, eikä vain rakentaa niitä lisää. Onko siis hyvä vai huono asia omistaa sellainen firma joka toimittaa lähes kaikille suomalaisille tv-kanavat ja on osa ihmisten jokapäiväistä elämää?
Tykkää tai jaa:
Itsekkin olen kuullut tuosta asiasta jo kauan aikaa sitten ettei tuo myynti todellakaan ollut fiksua valtion kannalta.
Tuossa taannoin olin yhteyksissä Ficoraan (viestintävirastoon), koska halusin tietää mm onko olemassa rajoituksia siinä että voiko omakotialueella käyttää harava antenni järjestelmää, kun ei viitsisi lähteä pelleilemään sisäantennin kanssa. Ficoralta todettiin vaan tylysti että Digita voi ihan vapaasti hinnoitella palvelunsa kuten haluaa eikä ole heidän ongelma jos eivät kaikki halua/viitsi asentaa kunnollista antennia taloonsa…eli eipä tunnu tuo siirtovelvoite olevan sama kuin muualla.
On todella mukavaa yrittää löytää ratkaisuja pulmiin, varsinkin sellaisiin joiden pitäisi olla jo valmiita…
Jep ja esim. itselläni on antennin suuntaus aika tärkeä tekijä kun asuu keskellä metsää ja vieläpä mäen päällä johon aurinko paistaa suoraan etelästä :)
Aika erikoista että Digitasta piti maksaa miljardeja jotta se voidaan myydä pilkkahintaan jollekkin firmalle joka kerää siitä voittoa.. Toisaalta ihan normaalia suomessa koska valtiokin osaa tämän pelin todella hyvin :P
Ei niitä tarvitsekkaan lukea mutta aina löytyy uusia jotka eivät tiedä kuinka tärkeä tämä maa meille on ja siksi kannattaakin tuoda tälläisiä asioita julkisuuteen. Kyllä sinunkin kannattaisi yrittää katsoa vähän nenääsi pidemmälle niin voisit ehkä huomata että ei asiat välttämättä olekkaan niinkuin ne ovat :)
Onko sinusta parempi vaihtoehto se, että Suomen valtio omistaisi Digitan? Eihän kukaan ole väittänykään etteikö Digita olisi hyvin hoidettu yritys vaan kyse olikin siitä pitäisikö meidän myydä yrityksemme ulkomaalaisille tahoille joiden intressinä on aina yrityksen myynti eteenpäin.
Minusta ainakin paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi perustaa uusi valtion omistama ja hallinnoima yhtiö jonka tehtävä ei ole voiton tuottaminen. Valtion yrityksenä kyseinen firma voitaisiin pitää paremmin suomalaisten omistuksessa sekä se pystyisi paljon joustavammin toimimaan median murroksessa toisin kuin Digitan tapainen yksityinen yritys jolle tärkeintä oli vain rahastaa niin nopeasti kun mahdollista.. Ja vaikka uuden yhtiön toiminta olisikin tappiollista, en näe siinä mitään pahaa sillä yrityksen päätarkoitus on kuitenkin taata kansalaisille hyvä peruspalvelu eikä tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Tämä uusi valtion omistama yhtiö voitaisiin sitten aikanaan muuttaa kansalliseksi tietoverkkoyhtiöksi joka pystyisi tarjoamaan myös parempia palveluja kuluttajille kohtuuhintaan ja samalla se toimisi yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa.
Tuo ehdottamasi malli olisi kyllä yksi tapa miten tuo Digita ongelma pitäisi ratkaista mutta silloin kaikki tv-lupa maksut olisivat aika turhia koska eihän valtio voisi enää laskuttaa kansalaisiaan yhtään mistään kun sillä ei ole mitään myytävää, tosin en oikein jaksa uskoa että Suomen päättäjät tuohon pystyisivät
Tässä asiassa kannattaa nyt olla tarkkana. Valtion omistamalla Digitan osaomistuksella oli myös merkittävä etu: Valtio pystyi omistajana vaikuttamaan siihen millaisia maksuja Digita kerää lähetyksistä.
Jos tv-yhtiö joutui ostamaan lähetysaikaa suoraan valtion omistamasta yhtiöstä ja maksamaan sille vuokraa, niin tilanne on ollut aivan eri kuin jos yhtiö ostaa lähetyspalveluja yksityisomisteisesta yhtiöstä, joka laskuttaa palveluistaan mielivaltaisia taksoja. Valtion omistama Digita siis auttoi suomalaisia tvyhtiöitä kilpailemaan muita toimijoita vastaan kun ne joutuivat myymään Digitan palveluja muille toimijoille samoilla ehdoilla.
Jos valtio olisi luopunut omistuksestaan, se tuskin enää voisi vaikuttaa Digitaan tai sen hintoihin?
Tuo on erittäin hyvä pointti! Jos tuollainen tilanne syntyisi uudelleen niin silloin pitää vaan varmistaa että jos digita nostaa maksujaan huomattavasti yli yleisen linjan niin valtiolla pitää olla mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Eihän valtion pitäisi omistaa yhtiöitä jotka aiheuttavat kilpailuongelmia ja monopoliaseman hyödyntämistä!
Niin siis Digitahan ei toimi missään monopoleissa eikä sitä omista 100% Suomen valtio, Digitan osaomistajina ovat myös kansainväliset mediatalot mm. Sanoma Oy joka on pörssiyhtiö.
Mitä tulee sitten siihen että kuka tekee mitäkin niin kyllä se vaan näin menee tässä maailmassa ettei koskaan kannata täysin luottaa mihinkään muuhun kuin itseensä ja omiin mielipiteisiinsä! Itse olen erittäin tyytyväinen elämääni tällä hetkellä vaikka aina välillä jotkut asiat ottavatkin pannuun enemmän tai vähemmän, ei muutakun pää pystyyn jos joku jotain yrittää sinulle vittuilla koska vikahan on silloin aina sen toisen pään sisällä joka alkaa toista haukkumaan!
Älä tee mitään päätöstä suuntaan taikka toiseen vielä. Juttele asiasta miehen kanssa rauhassa ja ajankanssa ilman suurta tunnekuohua.
Mieshän voi olla jopa iloinen kun puhut asioista suoraan etkä peittele tunteitasi. Mieskin huomaa sitten, että välität hänestä eikä tule yllätyksiä asian suhteen myöhemmin jos yhdessä jatkatte :) Mutta koska tunteita ei kuitenkaan voi pakottaa mihinkään niin puhu hänen kanssaan kunnolla mikä painaa mieltäsi
Mä olen joskus puhunut tunteistani miehelleni ja se suuttui mulle tosi pahasti enkä sen jälkeen ole paljoa avautumisiani uskaltanut puhua.. Eikä hän taida niistä oikein osata ottaa edes mitään opikseen vaan hermostuu lisää, joten en näe sitäkään järkevänä vaihtoehtona. :(
Jos tuntuu siltä että pitäisi saada purkaa ajatuksiaan niin kirjoita vaikka kirje miehelle? Hän voi sitten rauhassa miettiä asiaa ja lukea kun hänelle sopii.
On olemassa myös anonyymejä chattejä joissa voit kertoa huolesi ihmisille jotka varmasti haluavat auttaa sinua
Kiitos hyvistä neuvoista! Yritän ainakin nyt olla ihan hiljaa, jos en saa tätä sanottua enkä kyllä taida edes uskaltaa.. :/ Mies suuttuu aina mun avautumisita niin pahasti (ja syystä!) etten haluaisi ottaa sitä riskiä enää. Kyllä hän mulle lupasi ettei ota yhteyttä exiinsä ennen kuin vauva on syntynyt ja että ei mene niihin bileisiin eikä juo ym., mutta ei ne lupaukset mitään merkkaa kuitenkaan.
Mikset? Itse ainakin tekisin kaikkeni sen eteen, mikä tekisi lapseni onnelliseksi
Meillä myös mies osti ton lautasen ihan omin päin (makso jotai 400€). En oikein tykännyt. Minä kun olin ajatellut säästäväni rahat lapsen rattaisiin... Mies kuitenkin haluaa pitää tuon ja on valmis ostamaan uuden jos tuo hajoaa.. -_-
Miehesi taitaa olla sitä tyyppiä joka ostaa kaupasta sen tavaran jonka myyjä ensin sattuu ojentamaan käteen, vaikka hän ei tarvitsisikaan juuri sitä kyseistä tuotetta...
Minun mies onneksi tietää mitä tarvitsee eikä mene ihan helpolla myyjien "sinulle" mainostettuja juttuja hankkimaan.
Hän muuten sanoi kerran että on kumma kun esim. ruokakaupassa hänen eteensä tuodaan jotain uutta jota tarjotaan ostettavaksi niin kyllä ne myyjät aina silloin hänelle tarjoavat kaikkea sellaistakin joita en todellakaan haluaisi heidän ostattavan minulla koska en niitä tarvitse mutta miehen eteen ei koskaan tule sellaisia tuotteita jotka häntä kiinnostaisi
Miksen? Jos mies sitä haluaa ja se tekee hänet onnelliskesi niin mitä minä siihen puuttumaan..
Sitä paitsi meillä tuo lautanen on todellakin tarpeen joten olen siitä valmis vähän maksamaankin vaikka saisihan sillä rahalla ruokaa pitkäksi aikaa, varsinkin nyt kun tulot romahtivat eikä oikein tahdo rahat riittää mihinkään ylimääräiseen. Vaikka ainahan voisin säästää ruokamenoissa...niin mutta sitten ei kyllä voisi käydä shoppailemassa
Hitsi muuten että oli äsken upea sateenkaari tuossa taivaalla (tai ainakin luulen sen olleen se). Mutta jos olisin ottanut siitä kuvan niin kuva olisi tietenkin epäonnistunut koska en osaa kuvata vaikka kuinka yritän, enkä ikinä muista ostaa sitä kameralaukkuakaan.
Mulla on sellanen ongelma kun siirrän kamerasta kuvia koneelle. Niin ensin kuvat ovat hyviä sitten ne muuttuu huonoiksi ja kun katson niitä kameran kautta niissä ei ole mitään vikaa vaan koneella vasta muuttuvat huonoksi.. Tietäisikö kukaan mistä moinen johtuu..
Jos katsot kameralla kuvia ennen siirtämistä, niin mikä siinä kamerassa näyttää olevan vikana? Eikö kuva näy tai eikö se toimi?
Juu en siis tiedä tarkalleen minkä takia eivät muutu koneelle siirrettäessä aina hyvälaatuisiksi. Siis kuvat ovat ihan hyvälaatuisia kun kamerasta ottaa mutta sitten ku siirtää ne koneelta esim cd:lle ja sieltä polttaa dvd levylle muuttuu huonolaatuiseksi.
Johtuuko siitä että kamera on rikki vai onko jokin muu pielessä ? Kun kuvia katsoo koneella niin ensin näkyy hyvin kunnes ykskaks se vaan lopettaa toimimisen.. Se vain ei enää näy ollenkaan vaikka painaa mitä tahansa näppäintä tai hiirtä tms... Mitä teen?? Auttakee joku...
Ei muuta kuin ostamaan uusi digikamera, jos sellaisen välttämättä haluat. Tai sitten voisit myydä vanhan ja ostaa uuden tilalle? Kannattaa muuten muistaa että digikamerat ovat melko lyhytikäisiä nykyään.
Mutta toisaalta olet oikeassakin. Digiaika on kallista kuluttajalle muutenkin kuin tv-lupamaksujen suhteen! Pitää hankkia uusia laitteita koko ajan jotta näkisi jotain (esim. digiboxeja pitää päivittää jne.)
Olen täysin samaa mieltä, että nyt meni kyllä vellit ja puurot pahasti sekaisin tässä keskustelussa!
YLE:n kanavien jakelu ei kuulu Digitalle pätkääkään eikä Digitalla ole siihen mitään velvoitteitakaan olemassa.
Sen sijaan YLE jakelee signaalinsa DVB-T standardilla eli suomeksi sanottuna digi-tv:sä käyttäen. Tästä asiasta Digitan kanssa on sovittu aikoinaan sopimus siitä kuinka YLE:n tv-kanavat jaetaan eri puolille Suomea. Nyt tätä sopimusta ollaan purkamassa ja tässä menee puurot ja vellit sekaisin. Eli tästä ei pidä syyttää Digita, vaan ihan suoraan YLEN:n johtoa!
Digitalla sinällään taitaa kyllä olla aika monopoli asema Suomessa mitä tulee näiden tv-lähetysten jakamiseen kaapelissa (lukuun ottamatta ns. maksukanavia). Digitan kanssa pitää sopia näistä jakeluista mikäli haluaa kaapelin kautta tv-kanavat katsella. Kaapelitv yhtiöt jakavat yleensä kanavansa vain omilla jakelualueillaan.
Kaapelitv-yhtiöiden ongelma tässä asiassa onkin lähinnä se, että kun kaapeli-tv verkot ovat yleensä paikallisia eli tietyn yhtiön omistuksessa ja hallinnoimia niin ei niihin silloin välttämättä saada edes kaikkia kanaviakaan jakoon vaan ne pitää ensin sopia muiden omistajien kanssa jaettavaksi! Eli ihan puhtaasti sopimusasioistakin saattaa joskus olla kyse. Nyt Digitan myynnissä pitäisi ehdottomasti tehdä sopparit siitä mitkä kaikki kanavat tulee jakaa joka niemeen, notkoon & saarelmaan!
Lisäksi Suomessa on ollut jo pidemmän aikaa olemassa sellainen lakipykälä (ja taitaa vieläkin) että kaapelitv-verkkoja omistavien operaattoreiden pitää jakaa ainakin yksi kanava ilmaiseksi! (taitaapi nykyään koskea vain kaapeli-tv-yhtiöiden omia digikanavia)
Ja tämä samainen pykälä takaa myös sen ettei esim. Digitan ja Dna:n välinen yrityskauppa vaikuta mitenkään näihin ilmaisiin kanaviin.
Tässä ei ole nyt ollenkaan otettu huomioon sitä seikkaa, kun kaikki Suomen päälähetysasemat (Helsingissä Pasila) siirtyy uuteen DVB-T2 teknologiaan 2020 mennessä niin kuinka paljon se vaikuttaa lähetysten laatuun tai hintoihin? No, aika näyttää mutta eihän siinä mene kuin 10-15 vuotta joten onhan tässä aikaa neuvotella ja myydä... Vai onko?
Onko tuo muuten totta että jos omistaa jo ennestään Canal Digitalilta tilatun kortin(itsellä Viasat), joka on linkitettynä digiboksiin , voi sillä katsoa myös ilmaiseksi kaikkia HD kanavia?? Sen käsityksen ainakin itse olen saanut. Kun tämä muutos tulee, voiko sitä linkittää enää nykyiseen boksiin vaan pitää ostaa uusi? Tämä olisi kyllä erittäin tervetullut uudistus!!
Kyllä se taitaa noin mennä kuin kirjoitit että joudut uuden boksin hommaamaan.
Toisaalta jos haluat olla kaukaa viisas ja säästää muutaman kympin niin mikset hankkisi jotain Vu+ -boksia jossa on jo valmiiksi Dna/Digitan antenniverkon teräväpiirtoviritin (DVB-T2), silloin et tarvitse boksille erillistä viritintä vaan pelkkä HDMI-kaapeli telkkarin ja digiboksin välillä riittää. Tuon boksin saa helposti päivitettyä tulevaisuudessa kun siirrytään T2-tekniikkaan jolloin sen saa taas uuden tekniikan mukaiseksi.
Ei nuo Vu+ boksit ole yhtään sen vaikeampia/kalliimpia kuin esim Topfielditkään, joten niitä kyllä voi suositella muillekin vaikkei ne ehkä ihan markkinoiden halvimmat olekaan... Halvemmaksi tosin tulee se jos ostat jo valmiiksi T2-boksin ja päivität sitä aina kun on tarvetta. Mutta jokainen tekee omat päätöksensä...
"Nykyaikana mikään ei tunnu olevan ilmaista "
On olemassa myös ilmaisia kanavia :) Lisäksi netin kautta saa monia ilmaiskanavia (ja maksullisiakin, esim Eurosport Player). Eli kaikki eivät ole tv-yhtiöiden hallinnassa.
Kaikki mikä on jonkun toisen tahon omistuksessa, omistaa sen joku taho eli Digita Oy. Tämä on niin sanottu tosiasia jota vastaan voi tapella vain oikeudessa ja saada hävitessä suuret oikeudenkäyntikulut maksettavaksi ja paljon muutakin vaivaa mitä ei halua edes miettiä jos kyseessä oma raha. Parempi niellä karvas kalkki kun alkaa sotimaan "tuulimyllyjä vastaan" vaikka kuinka vituttaisi.
Viestintäviraston tehtävänä olisi ollut valvoa että Digitan hinnoittelua valvoo jokin ulkopuolinen taho joka oikeasti välittää asiasta eli esimerkiksi se kuuluisa Pihtiputaan mummokin on tietoinen paljonko maksaa tv-lähetysten katselu omalla antennilla ja paljonko maksetaan Digitalle? Nyt valvonta ontuu pahasti jos sitä ylipäätänsä valvotaan lainkaan koska Digitalla on nyt käytännössä monopoliasema (markkinaosuus 95%) mikä ei tietenkään ole mikään hyvä juttu.
Digita omistaa kaksi tv-mastoa jotka ovat Lahden radiomastot sekä linkkimaston lähellä Helsingin Viikkiä. Lisäksi sillä on linkkitorneja ympäri Suomea mutta ne se myi jo vuosia sitten.
Tv-kanavien jakelumaksut määräytyvät Digitan omistamien mastojen mukaan vaikka niitä käytettäisiin vain radioverkon tukiasemina tai vaikkapa matkapuhelinverkon mastoina ja antennitelevisiolähetykset voidaan jakaa aivan hyvin ilman tv-mastojakin käyttämällä olemassa olevia radiolinkkejä joita Digitalla on valmiiksi rakennettu. Näin säästyisi myös rahaa koska ei tarvittaisi kalliita tv-lähettimiä eikä niiden ylläpitoa.
Digitan myynnistä saadut rahat olisi pitänyt laittaa Suomen laajakaistaverkkojen kehittämiseen jotka nyt ovat jääneet retuperälle vaikka niissä Suomi oli Euroopan ykkönen 2000-luvun alussa ennen Digitaa, mutta nykyään tilanne taitaa olla jotain aivan muuta?
Kaiken huipuksi MTV myi lähetysverkkonsa (Eurosport) pois eli käytännössä sillä ei ole kohta omia kanavia ollenkaan. Käytännössä kaikki menee ulkomaisten suuryhtiöiden omistukseen.
Laajenna klikkaamalla
Totta kai näin tapahtuu myös tässä asiassa ja on tapahtunutkin jo monta vuotta sitten esim. Elisan ostaessa Saunalahden kännykkäverkkojen toiminnan, jossa Saunalahti oli ehtinyt olemaan vuoden verran osakkaana mukana ennen kauppaa. Nyt Elisalla ei enää olekaan omaa kännykkäverkkoa Suomessa vaan se toimii DNA verkossa. Samoin Telia-Sonera omistaa vain osan Suomesta eikä heillä ole täällä ollenkaan omaa verkkoa.
Jos Sonera tekee kuten nyt on mediassa kerrottu, eli myy oman verkkonsa Digitalle (mikäli kauppa toteutuu), niin kyllä siinä tulee käymään myös sillä tavalla että pian meillä on Digitan verkon kautta samat kanavat kuin Sonerallakin ja taas kerran pitää alkaa maksamaan tv-lupia vaikka ei omistaisi enää minkäänlaista tv:tä tai digiboxia. Nythän niitä peritään kaikilta jo kertaalleen TV-maksut maksaneilta, jotka omistavat jonkin vanhan laitteen joka mahdollisesti toimii vielä mutta eivät välttämättä käytä sitä.
Tämä olisi varmasti monelle se kaikkein paras vaihtoehto, niin sitten voisi hankkia tuon "virittimen" (lue: boxin) itselleen ja pääsisi ainakin katselemaan kaikkia kanavia ihan ilmaiseksi ilman lupamaksua vaikka ei ostaisi mitään laitteita kotiin. Ainakin tämä digihölmöily loppuisi kertaheitolla kokonaan kun kaikki voisivat katsella aivan rauhassa vain niitä samoja kanavia jotka ovat jo muutenkin vapaasti katsottavissa.
Tämä Digitan myynti on sellainen juttu johon pitäisi myös kilpailuviraston puuttua kovalla kädellä sillä eihän siinä ole mitään järkeä että valtio myy oman maansa toimintoja ulkomaisille yksityisille yrityksille ja vielä monopoliasemassa olevalle yhtiölle, kuten nyt Digitalle. Tämän kaupan myötä Suomesta katoaa jälleen suuri määrä työpaikkoja joka ei voi olla minkään valtion etu. Suomi menettää taas muutaman sadan miljoonan euron tulot ulkomaille kun nämä herrat myyvät meidän omaa kansallisomaisuuttamme ulkomaalaisille keinottelijoille.
Digita on vain yksi esimerkki siitä miten huonosti poliitikot ovat tätä maata johtaneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ja mitä kaikkea vahinkoa se on aiheuttanut suomalaiselle yhteiskunnalle, Suomen kansalle ja sen hyvinvoinnille.
Tässä Digitan myyntikaupassa ei ollut kyse mistään muusta kuin korruptiosta sillä kaupan hinta oli aivan liian pieni. Tästä kertoo jotain myös se että myyjäosapuolena oli ulkomaalainen taho joka halusi ostaa Digitasta vain 49% osuuden. Jos tämä olisi tehty rehellisesti niin kauppasumma olisi pitänyt olla vähintään kymmenkertainen jotta myyjät olisivat saaneet edes kohtuu korvauksen myymästään kansallisomaisuudesta.
Kun Digitan myyntihintaa vertaa siihen mikä sen arvo on tällä hetkellä, niin silloin paljastuu karulla tavalla se että myyjäpuoli ei ole toiminut millään muotoa oikein vaan kyseessä oli härski valtion omaisuuden ryöstö jota voi kutsua myös nimellä varkaus .
Jos nämä kaksi miestä olisi saatu vastuuseen näistä teoista niin he olisivat istuneet jo vuosia vankilassa. Mutta koska maamme päättäjät suojelevat heitä ja vähättelevät heidän rikoksiaan kansaa kohtaan niin tulemme näkemään varmasti jatkossakin Digitan kaltaisia tapahtumia joissa valtion omaisuutta myydään ulkomaille alihintaan, kuten tässä Digita-kaupassa.
Tämä sama on toistunut näiden muidenkin valtionyhtiöiden myynnissä, eli ne ollaan ensin lahjoitettu monikansallisille yhtiöille jotka ovat sitten kupanneet suomen valtiolta rahaa (tämä raha näkyy meidän kaikkien kukkarossa), kun nämä kyseiset firmat eivät enää tuota tarpeeksi niin että se kattaisi kustannukset. Kun lopulta yhtiöt myydään ulkomaille tai lopettavat toimintansa suomessa liian kalliin toiminnan johdosta. Niin silloin on helppo tehdä "säästöjä" ja sulkea kannattavia tehtaita.
Koko valtionyhtiöiden yksityistäminen pitää välittömästi laittaa jäihin koska kyseisille kaupoille ei ole mitään oikeaa taloudellista perustetta, ne ovat vain suomen kansalaisten kusetusta sekä ryöväämistä jolla saadaan heidän omaisuutensa ryöstettyä pois ilmaiseksi monikansallisten yhtiöiden toimesta jotka eivät tuota tarpeeksi että he kattaisivat kustannukset toiminnastaan. Joten mitä vähemmän nämä yritykset tuottavat voittoa sitä helpompi se on myydä tai lopettaa toiminta suomessa ja kääriä rahat omiin taskuihin.
Tämän vuoksi jokaisen joka vähänkään välittää omasta omaisuudestaan niin pitäisi vaatia tämän rikollisen kaupan välitöntä pysäyttämistä, sillä kaikki ne voitot mitkä me olemme suomen kansalaisena hävinneet näiden yhtiöiden toiminnassa ovat olleet meidän omaa rahaamme sekä omaisuutta jota nyt ryöstetään. Vaikka osa tästä onkin kulunut näiden valtion virkamiesten palkkoihin jne., mutta suurin osa on kuitenkin ollut suoraan pois meiltä tavallisilta ihmisiltä ja mennyt monikansallisten yritysten pohjattomaan kirstuun.
Jos tämä Digita kauppa olisi onnistunut niin silloin se vasta katastrofi olisikin voinut syntyä koska sehän oli vain alku tälle suomen digitv-verolle joka tulee myös nousemaan vuosittain joten odotettavissa lienee kohta n. 400 euron vuosimaksut joita perustellaan "digitalisaatiolla"... Sen sijaan jos digitan myynti ei oliskaan jostain syystä tuottanut tulosta, olisivat kansalaiset joutuneet maksamaan kaikki ne ylimääräiset kulut mitä siitä olisi aiheutunut ja pahimmillaan tämä tarkoittaisi että kuluttajat joutuisivat ostamaan uudet laitteet.
Joten eiköhän meidän kannattaisi hieman ajatella ennenkuin kirjoittelemme tällaisia adresseja jossa suorastaan kannustetaan Digitaa menemään konkurssiin. Ja tämähän on vielä kaiken lisäksi aivan turhaa sillä Digitallahan menee hyvin sekä se tuottaa voittoa joten tuskin edes harkitsisi tällaista jos ei näkisi siinä mitään järkeä, vai kuinka?
Adressit.com
Kommentit (14)
nimetön. kirjoitti 20.09.2012 14:28
Jos tämä myynti olisi mennyt toisinpäin niin johan täälläkin huudeltaisiin siitä miten hyvä kauppa tehtiin ja nyt saadaan kunnon palvelua.
Nyt vaan sattui käymään näin että myytiin sellainen joka tuottaa voittoa ja toimii hyvin. (kun se saatiin halvalla)
Joten jos joskus haluatte oikeasti ymmärtää jotain, olkaa hiljaa asioista mistä ette ymmärrä yhtään mitään koska te teette sillä itsestänne vain entistä tyhmemmän!
nimetön. kirjoitti 20.09.2012 14:24
Mutta eihän Digitalla mene huonosti...vai miten on? Tekeekö Digitan johto rahaa myymällä verkkoa ulkomaille?
Nimetön. kirjoitti 20.09.2012 08:56
Mitä hyötyä digitan myynnistä oli yhteiskunnallemme??? Eikö olisi parempi pitää itsellä jotain arvokasta kuin myydä halvalla pois???
Nimetön. kirjoitti 19.09.2012 18:50
...Digita tulee ostamaan kaiken lähetyskapasiteetin itselleen, joten mitä järkeä tässä on?? Nyt ne rahat menee ulkomaiselle sijoittajalle... Olisi vaan pidetty langat omissa käsissä!
Pöyristynyt
Pekka Puskalle: jos sinulla ei ole mitään rakentavaa sanottavaa, älä kirjoita tänne! Kyllä Suomessa tarvitaan kilpailua ja sen vuoksi Digitan myyminen oli suuri virhe. Suomen olisi pitänyt saada suurempi osuus yhtiön myynnistä.
Digita voi rahastaa vapaasti lähetyksistä eri medioita (radio/tv). Ei tarvita kuin pari töppäystä verkon suunnittelussa, niin siinä meni monen perheen joulurahat eikä riittänytkään:)
Ei ollut oikein viisasta myydä verkkoyhtiötä ulkomaiseen omistukseen, se on aivan selvä asia!
Pöyristynyt
Pekka Puskalle: Digita ei ole ostanut lähetyskapasiteettia itselleen vaan ainoastaan myynyt. Lähetysverkkohan kuuluu edelleen valtiolle ja siitä peritään tv-maksut.
Nimetön kirjoitti 19.09.2012 19:25
...Kyllä siinä vielä niin käy että koko Digitan verkon omistus siirtyy vähitellen ulkomaalaisten haltuun...ja sitten alkaakin rahastus kunnolla! Miten kävi aikoinaan Soneralle joka oli Suomen valtion omistuksessa??? Entä miten kävi Fortumin sähkönsiirtoverkoille kun myytiin ulkolaisille??
Pöyristynyt
Digita ei ole ostanut lähetysverkkoa itselleen vaan myynyt sen eteenpäin. Lähetysverkkohan kuuluu valtiolle, se on selvää.
Mutta miksi valtio myi lähetysverkon?
Nimetön kirjoitti 19.09.2012 19:25
En minä kyllä tajua että minkä takia Suomen valtion omistama Digita pitää myydä ulkomaisille sijoittajille? Sehän tarkoittaa sitä että sitten maksetaan hirveät määrät rahaa vuosittain Digitan herroille jotka tekevät huipputulosta...ja tämähän ei ole oikein hyvä asia! En ymmärrä ollenkaan!
Pöyristynyt: Lähetysverkkohan on juuri se mitä myydään eikä esim. pelkkä lähetin, joten turha urputtaa. Ja kyllä sinäkin sen ymmärrät jos yhtään ajattelet.
Nimetön kirjoitti 20.09.2012 10:54
Ei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä tajutakseen että miksi lähetysverkosta pitää luopua..kyllähän nuo herrat Digitan hallituksessa ja hallintoneuvostoissa ovat osanneet perustella asian erittäin hyvin...ja on tässä vielä sekin pointti olemassa kun tietää kuinka ahneita ihmisiä nämä nykyiset päättäjät oikein ovat! Niin lopputulos ei kyllä todellakaan yllättänyt...
Pöyristynyt kirjoitti 20.09.2012 17:07
Miten niin? Se että jos joku haluaa myydä oman omaisuutensa, sen saa tehdä vapaasti kunhan kauppakirjassa noudatetaan lakeja.
Nimetön kirjoitti: Digitan herroille rahaa?? Millä perusteella ne tekevät huipputulosta ja kukahan sitä sitten hallitseekaan..? Taitaa olla taas näitä hevosmiesten tietotoimiston huhuja...
Pöyristynyt: Et ole näköjään kuullut edes siitä ettei Digita itse suinkaan maksa esim. YLE:lle yhtään mitään vaan maksut suorittaa joku ihan muu taho!
Anonyymi
Olen kyllä huomannut että aina kun jokin yritys on myynyt toimintojaan ulkomaille, niin kohta yrityksen tulos huononee ja firma alkaa irtisanoa työntekijöitään.
Tämä ei voi olla pelkkää sattumaa? Mitä näille yrityksille tapahtuu silloin?
Ei välttämättä mutta kyseessä saattaa hyvin todennäköisesti myös usein myös se ettei yrityksessä osata lainkaan hyödyntää esim. uutta teknologiaa riittävän nopeasti mikä johtaa sitten siihen ettei bisnes enää yksinkertaisesti toimi kannattavasti entiseen malliin...
Anonyymi
Vai että on digitan myynti laskenut...no mites tämä yhtälö nyt menikään....miksi ylen pitää vähentää henkilöstöä kun tulot nousevat? Digitan tapauksessa ei tainnut olla kyse siitä, että tulos olisi huonontunut vaan myynnin laskusta ja sitä myötä tarpeesta karsia menoja.
Kyllä yle joutuu säästämään, vaikka liikevaihto nousee. Ihan niinkuin kaikki muutkin firmat joutuvat tekemään säästöjä, koska menotkin yleensä kasvavat..esim. palkat..
Digitallahan meni silloin ennen myyntiä erittäin huonosti! Se myytiin ulkomaille juuri sen vuoksi kun siellä ei pystytty vastaamaan nykyajan vaatimuksiin/digi-tv:n tulemiseen ja sitä kautta digita teki tappiota joka vuosi useita miljoonia!
Anonyymi
"Aina vaan lisää uusia maksuja jo olemassa olevien lisäksi....kyllä on mennyt naurettavaksi touhu!!! " - On kyllä aika kaukaa haettua että valtion 100% omistama yritys alkaa myymään kansallista monopolia yksityisille... no sehän onkin Kokoomusvetoinen yhtiö, jonka perimmäinen tarkoitus taitaa olla saada veronmaksajien kustannuksella kerättyä mahdollisimman suuret voitot pienelle piirille. Niinhän siinä käy kun idiootit pääsee valtaan.
Ja tämä monopoliaseman menetys se vasta vituttaakin! Ei saatana voi mennä niin ettei tv näy ilman jotain vitun kallista lautasta ja johtoa!
Onneksi olkoon Digitan omistajat hyvästä kaupasta! Kyllä kannatti myydä monopolit ulkomaille. Vieläkään ei toimi tv-vastaanotto täällä keski-suomessa kunnolla (eikä ole edes katvealuetta), mutta eipä tarvi enää katsella ylen kanavia ollenkaan, eikä sitä paskaa pakkomaksua maksaa kun ei niitä kerran voi katsoakaan.
Voi vittu mitä meininkiä taas digitalla, pätkii perkeleesti toi tv lähetys koko ajan... Vittu sentään alkaa mennä hermo ku tulee vaa pelkkää mustaa ruutua välillä. Ja mikä siinä on että digi aikana noi lähetykset menee huonompaan suuntaan? Mitä olen lukenut ja kuullut muilta niin kyllä muilla näkyy kaikki kanavat hyvin mutta meilläpä ei! PERKELE
Ja vielä tosta mtv3 paketista sen verran et taitaa jäädä väliin sekin kun tuntuu siltä ettei noita kanavia edes voi nauhoittaa vaikka maksaakin niistä jotain vitun maksuja.. Kyllä digita sais nyt ottaa itseänsä niskasta kiinni. Ei paljon lohduta että kuvan laatu paranee ja blaablaa...
Tämä on hyvä uutinen, mutta toivottavasti tästä ei seuraa mitään ongelmia sitten myöhemminkään... Koska eihän sitä koskaan tiedä milloin ne lähetykset alkaa tökkimään?
Jos mietitään tarkemmin tuota Digitan myyntipäätöstä, niin sehän oli aivan järjetön päätös silloiselta eduskunnaltamme. Nythän Digitalla taitaa olla jo yli 90% markkina-osuus Suomessa ja se kyllä tietää silloin varmasti hintojen nousua.
Laajenna klikkaamalla
Ei välttämättä tule mitään ongelmia tulevaisuudessakaan mutta jos tulee jotain riitoja tai omistussuhteiden muutoksia etc....niin niistä voi seurata ikäviäkin seurauksia kun ne on tehty tuolla tapaa eikä myyty vaikkapa joillekin pääomasijoittajille kuten esim Nokia myi matkapuhelintoimintansa Microsoftille - tästä kaupasta seurasi aika paljon "ongelmia" ja se lopulta johti Nokian matkapuhelinten myyntitappioon mikä ei ole edes pieni, koska kyse oli yhdestä merkittävimmistä Suomen valtion omistuksessa olleista yrityksistä. Toki tässä tapauksessa tilanne on toinen kuin Digitalla mutta periaate sama eli valtio luopuu olennaisesta omaisuudesta jota sitten yksityinen pääoma alkaa hyödyntämään omiin tarkoituksiinsa.
vlad.
No joo... Vaikka onkin vähän OT:a niin samaa mieltä olen siitä että järjetön kauppa tuo Digitan myynti aikanaan kyllä oli (ja se päätöshän tehtiin jo edellisen eduskunnan aikana). Toki sitä voi ajatella niinkin päin, ettei nykyinen hallitus ole onnistunut korjaamaan niitä virheitä joita edellinen teki. Ja jos puhutaan valtion omistuksessa olevista yhtiöistä ylipäätäänkin eikä vaan tietyistä firmoista kuten Digitasta tai Fortumista niin onhan valtio mielestäni osannut käyttää niissä myös järkeä mukana kun on päätöksiä tehty.
Laajenna klikkaamalla
Näinhän se asia tietenkin oli ja tätä asiaa juuri tarkoitin tuolla edellä olevalla kommentillani että vaikka en ihan kaikesta ole hallituksen kanssa samaa mieltä - enkä suinkaan kaikessa ole tyytyväinen siihen miten hallitus asioita hoitaa, niin tässä asiassa olen kyllä vahvasti samoilla linjoilla Sipilän/Sipilän hallituksen kanssa: eli valtion omistuksessa olevat yhtiöt tulee saada paremmin hallintaan. En minä tietenkään niitä täysin "vapaille" markkinoille päästäisi mutta on se vähän typerää että valtiolla voi olla omistuksia useissa yhtiöissä (joista suurin osa toimii hyvin) ja sitten ne firmat jotka toimivat heikommin valtio ei edes haluaisi omistaa niistä mitään - koska pelkää sitä kilpailua.
Toki tämä nykyinen hallituskaan ole saanut valtiontaloutta siihen kuosiin kuin sen pitäisi olla: velkaantuminen jatkuu vaikka talous kasvaa, joten seuraavakin hallius joutuu edelleen kiristämään vöitä. Mutta olen kyllä tässä suhteessa samaa mieltä Sipilän kanssa siitä että olisi parempi jos valtiolla tosiaan voisi olla omistuksia useammassa yhtiössä eikä vaan parissa kolmessa suurimmassa (kuten Fortum ja Finnair). Kyllä siellä ihan hyviä ideoita hallituksella on ollut esim nyt tuo soten rahoitusmalli: siinähän ollaan juuri hakemassa sitä mallia jolla valtion velkaantuminen saadaan taitettua ilman leikkauksia - eli verotuloja kasvattamalla. Valtion pitäisi muutenkin toimia paremmin "talousajattelijana" joka ymmärtää sen että pitää elää tulojen mukaan eikä menojen ehdoilla.
Eli mielestäni hallitus on onnistunut varsin hyvin talouden tervehdyttäjänä, vaikka parannettavaa toki olisi edelleen.
Laajenna klikkaamalla
Siis nyt ihan oikeasti? Mistä olet keksinyt tuon Digitan myyntihinnan, ja paljonko siitä tulee tälle valtiolle takkiin jos hinta ei ole oikea?
Digita toimii kansainvälisillä markkinoilla joten siihen sijoittaminen ulkomailta voi olla hyvinkin järkevää. Suomessa se tuotto tuskin hirveän kova on ollut. Vaikka tuo onkin valtion firma niin ei valtiolla ole mitään pakkoa pitää kiinni tuosta Digitasta.
Jos oikeasti haluaa ymmärtää jotain yrityskaupoista ja niiden järkevyydestä, kannattaa tutustua johonkin hyvään kirjaan aiheesta (niitä riittää). Sitten kun olet sen lukenut voit kertoa miksi esim Nokian matkapuhelintoiminta myytiin pois? Tai millä logiikalla Soneran UMTS-kaupat oli järkevä ratkaisu?
Laajenna klikkaamalla
Kun valtio myy omaisuuttaan niin se on joko tappiollista tai voitollista. En ole väittänyt että tämä kauppa olisi ollut tappiollinen.
On tietysti toinen asia kuinka järkevää tuo Digitan myyminen todellisuudessa oli. Tämän asian tietänevät parhaiten kaupan osapuolet ja sitä varten Digitalla lienee myös jonkinlainen neuvottelukunta jossa ovat edustettuina yhtiön omistajat sekä henkilöstön edustajat tms.
Laajenna klikkaamalla
Valtion firmoista puhuttaessa ei ehkä aina kannata käyttää esimerkkinä Soneraa, joka on kuitenkin aika poikkeuksellinen firma valtio-omisteisuuden suhteen... Ja eikös Sonera ole juuri esimerkki siitä miten valtion firman myynnistä saadaan takkiin. Myymällä olisi saatu parempi tuotto ja todennäköisesti oltaisiin päästy kokonaan eroon kalliista ulkomaanpuheluista sun muista virheinvestoinneista...
Ja jos nyt ihan oikeasti mietitään kuka Digitan omistaa niin eiköhän se ole ranskalainen TDF, joka on tehnyt tuon kaupan josta rahat Suomeen jäivät?
Laajenna klikkaamalla
Olennaista kai tässä ketjussa on kuitenkin kysymys siitä miten voidaan turvata toimintavarmuus. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä että onko omistajana jokin firma vai valtio? Digitalla taitaa olla useita eri asiakkaita joiden toimintaa sen verkon toimivuus pitää varmistaa.
Tällä hetkellä homma menee niin että kaikki maksut kerätään yhtenä könttänä ja sitten jaetaan potista jotain takaisinkin päin jos jaksetaan. Olisi hienoa saada tietää mikä on Digitan toiminnan pyörittämiseen menevä kulu, jotta voisi nähdä miten se jakautuu (siis olettaen ettei sitä ole piilotettu minkään muiden kulujen joukkoon).
Ei tietenkään sinänsä olisi ongelma hoitaa hommaa yhdellä verkolla.
Laajenna klikkaamalla
Eikös tämä nyt ihan yksinkertaisesti tarkoita vain hintojen nousua? Se että kuinka paljon hinnat nousevat selviää sitten aikanaan kun Digita alkaa keräämään uusia maksuja. Nykyiset maksut pysyvät kuitenkin samoina elleivät nouse inflaation mukana, joka ei näytä kovin todennäköiseltä tällä hetkellä (kun katsoo nykyistä taloustilannetta Euroopassa).
Ihan hyvä kysymys kyllä ja tästähän pitäisi aina olla tarkkana.
Tässä tapauksessa olen ollut ymmärtävinäni asian niin kuin tuossa artikkelissa kerrotaan eli Digita saa könttänä summan jolla se vastaa verkon rakentamisesta yms muista kuluista. En nyt heti löytänyt tuota artikkelia mistään että voisin varmistaa olenko oikeassa, mutta muistelisin nähneeni tällaisen joskus...
Eli tuo kauppahinta oli YLE:n kannalta parempi näin (koska myytiin) eikä siten vertailukelpoinen "normaaliin" myyntiin.
Laajenna klikkaamalla
Tuossa linkissähän tuosta puhutaan ja siitä voidaan todeta, ettei Digitan myyntihinta ole missään suhteessa yhtiön liikevaihtoon tai kannattavuuteen. Tämä on varmasti ollut myös YLEn tiedossa kauppoja tehtäessä.
Se missä mennään metsään näissä myynneissä ja mitä niissä tapahtuu ei kuitenkaan löydy Ylen päättäjistä vaan poliitikoista jotka päättävät myyntivaltuuksista valtionyhtiölle.
Eli kyse oli jälleen kerran poliitikkojen omien virheiden paikkaamisesta verorahoilla:
Lainaus:
- Yle tarvitsee uuden jakelutien, joka tarjoaa nykyistä varmemman palvelun. Siksi halusimme hankkia maanlaajuisen antenniverkon toimiluvan Suomeen ja Ruotsiin Bonnierin kautta, sanoo Wessberg.
Laajenna klikkaamalla
Kun YLE huomasi mokanneensa digisiirtymässä pahasti se alkoi paikata omaa virhettään (=digin epäonnistuminen) keksimällä tämän idean jossa sen omistama yhtiö osti itselleen jakelutietä takaisin: Lainaus:
- Tässä on takana ajatus varmistaa julkisen palvelun yhtiön toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Kun olemme Yleisradiona tehneet päätöksen käyttää satoja miljoonia euroja digitaalisen jakelujärjestelmän rakentamiseen, pitää olla varmuus siitä että meillä on käytössä toimiva jakeluverkosto kun analogiset verkot suljetaan , perustelee Wessberg.
Laajenna klikkaamalla
Tätähän nyt sitten ajetaan läpi YLE:n osalta digi-pakkopullana ja maksajana tälle operaatiolle toimii luonnollisesti YLE itse (sekä se osa kotitalouksista jotka pakotetaan tähän).
Digi-tv:tä myydään siis edelleen ihmisille ratkaisuna jossa televisiolähetysten vastaanottamiseen tarvitaan uusi "digitv"-laite vaikka tämä ei ole enää tarpeellista. Se että tarvitaanko ylipäätään televisiota mihinkään on jo kokonaan toinen asia, mutta nyt kyse onkin vain siitä mitä ja millä tekniikalla nämä lähetykset vastaanotetaan.
Suomen valtio teki virheen kun myi aikanaan Digitan France Télécomille joka sitten myikin sen takaisin ulkomaille (tässä vaiheessa Digita oli tosin yksityistetty). Virhe olisi pitänyt tajuta silloin kuin kaupasta päätettiin tai edes heti kaupan jälkeen. Nyt ollaan tilanteessa jossa tv-toimialaa hallitsevat suuret ulkomaiset yritykset, joilla on lähes monopoli-asema alalla ja joista osan tiedetään harrastavan aggressiivista verosuunnittelua.
Tämä ongelma voitaisiin välttää siten että valtio toimisi omistajana itse omistamassaan yhtiössä joka sitten myisi lähetyspalveluita suoraan niitä haluaville asiakkaille (ja luonnollisesti pitäisi myös itsellään oikeudet myydä mainoksia lähetyksiin). Näin toimimalla olisi mahdollista saada huomattavasti suuremmat tulot tv-toiminnasta kuin nyt Digitalle maksetuilla n.30miljoonalla eurolla jotka menivät käytännössä ulkomaisille sijoittajille, eli ei valtiolle.
Laajenna klikkaamalla
Niin no... Onko se parempi? Ehkä jos ajatellaan puhtaasti taloudelliselta kannalta mutta sitten voidaan pohtia asiaa siltäkin kantilta mitä ne vaikutukset ovat suomalaiselle kulttuuriperinnölle kun YLE myydään yksityisille tahoille (toki sen toimintaa voitaisiin tällöin säädellä tarkemmin kuin nyt jolloin yksityinen omistaja voi päättää hyvin pitkälti kuinka ja millaista sisältöä tuottaa)...
vlad.
Jos Digita menee ulkomaille niin sehän tarkoittaa että siellä on jo silloin toinen ulkomainen yritys, esim. ranskalainen AldiSat joka kuuluu ranskalaiseen TDF-konserniin jonka omistaa France Télécom . Tai ruotsalainen SDR-Group jolla taas on tytäryhtiöt Norjassa, Tanskassa, Belgiassa ja Ranskassa tai venäläinen NPO Mashinostroitelnaja Navigatsionnoje Radio , mikäli nyt muistan oikein mitä tuossa tiedotteessa mainittiin.
vlad. .
En minä epäilekään etteikö noita Digitalle löydy (eikä siihen tarvita välttämättä edes ulkomaista toimijaa) - kyse ei ollut tästä vaan siitä mikä on valtion rooli tällaisessa tilanteessa ja olisiko tuolloin valtio toiminut paremmin, kenties jopa siten ettei sitä myyntiä olisi tehty? Olen vahvasti sen kannalla että jos tämä oli kerran pakko tehdä niin miksei valtio perustanut esim. uutta yhtiötä hoitamaan tätä hommaa tai myynyt Digita-omistuksiaan Soneralle (joka sittemmin päätyi sitten osaksi TeliaSoneraa) joka ymmärtääkseni myös halusi panostaa tälle sektorille?
Ja kyllä se ostaja varmasti löytyi mutta kysymys kuuluukin - mikä hinta sille lopulta muodostuikaan, koska siihenhän valtion olisi pitänyt voida vaikuttaa.
Laajenna klikkaamalla
Hyvä pointti! Mikäli valtio ei aikanaan tehnyt päätöstä myynnistä niin mielestäni tämä osoittaa sen että valtio oli tuolloin hereillä. Nyt voidaan kysyä onko valtiovalta ollut hereillä tässä tapauksessa ja miksei jo olemassa ollutta yhtiötä ole hyödynnetty paremmin? Jos se kerran on toimiva kokonaisuus eikä sillä mene kovinkaan huonosti?
No, toisaalta minun on tunnustettava etten kovin paljoa näistä asioista tiedä tai ymmärrä joten voi olla parempi antaa viisaampien kommentoida asioita - minä vaan esitän mielipiteitäni.
vlad#16.
Laajenna klikkaamalla
Onko tämä nyt tulkittavissa niin että valtio omistaa Digitan ja pitää sen myymistä hyvänä asiana? Tämä oli kyllä uusi näkökulma asiaan. Valtiollahan olisi ollut tässä hyvä mahdollisuus tehdä rahaa myymällä koko höskä hyvään hintaan tai pitämällä se omassa omistuksessa mutta kun ei kerran kiinnostanut...
En ymmärrä näitä puheita siitä, etteikö Sonera voisi myydä palvelujaan ulkomaille.
Miksi näin?
Sonerahan on jo tähänkin mennessä ostanut verkkokapasiteettia ulkomaisilta operaattoreilta esim. Saksasta ja Yhdysvalloista sekä mm. vuokrannut Telia-Soneraa Ruotsissa ja Suomessa jne. Onko tässä joku ongelma? Jos sitä verkkoa haluaa vuokrata tai ostaa joltain muultakin kuin kotimaiselta yhtiöltä niin miksi ei? Eihän sillä pitäisi olla mitään merkitystä, mistä se ostettu palvelu tulee kunhan hommat hoituvat.
Mikä siis tekee Digitasta nyt sellaisen kansallisen "pyhimyksen", että sen myynnistä piti oikein älämöly nostaa?
Ei tämä Digitan myynti todellakaan ollut mikään kansallinen katastrofi vaan normaali osa kehitystä jossa myös valtio toimii. Tälläistä tapahtuu jatkuvasti ja on tapahtunut kautta historian eri valtioiden omistaessa yrityksiä joko suoraan tai välillisesti esim. yritysten holding-yhtiöiden välityksellä.
Esim. Soneran osalta valtion omistus oli suurimmillaan lähes 84 % mutta se pieneni vähitellen noin 20 prosentin tienoille kunnes Ruotsin hallitus päätti myydä Telian osakkeita reilulla 18 miljardilla eurolla vuonna 2001 jolloin Suomen valtio luopui valtaosastaan Soneraa ja sai siitä n. 6 miljardia euroa joka sijoitettiin suurelta osin uusiin kasvuyrityksiin sekä myös valtiolle tärkeän perusinfrastruktuurin ylläpitoon kuten esimerkiksi digitaaliseen televisioon (esim. digi-tv lähetysverkko, digitaalisen radion verkko DAB) ja muihin viestintäverkkoihin.
Tästä Digita-kaupasta on nyt nostettu aivan turha meteli sillä se oli vain yksi yritys pitkässä prosessissa jossa Suomi siirtyy kohti digitaalisuutta kaikilla aloilla haluttiin sitä tai ei - siitä huolimatta vaikka jotkut haluaisivatkin roikkua menneisyydessä. Ja tämä Digitan myyntipäätöshän tehtiin edellisen hallituksen aikana eli tämän nykyisen joka on jo muuttanut muotoaan nykyiseen muotoonsa ja samalla myös Suomen poliittista karttaa.
Viestin lähetti siffa Minulla nyt sattuu olemaan asiasta niin paljon tietoa, ettei se tieto ole mitään huhupuhetta, niinkuin eräillä muilla näyttää olevan asianlaita..
Laajenna klikkaamalla
Se ei ollutkaan pointtisi. Kysyin asiaa siksi kun sanoit "asiasta tietävän" sen sinulle kertoneen joten oletin sinun tarkoittavan nimenomaan henkilöä jonka tiedät asioita tutkineen eli joko itsesi tai tämän toisen henkilön.
Viestin lähetti siffa Mikäli Digitalle olisi käynyt niin onnettomasti kuin nyt väitetään, miksi he eivät myyneet lähetysverkkoaan aiemmin?
Laajenna klikkaamalla
He olivat mukana siinä kilpailussa missä lähetysverkot myytiin (Sonera/Digita), mutta kun heillä ei ollut sopivaa myytävää (lähettimiä yms.) myynnissä sopivaan hintaan eli käytännössä ilman riskiä Digitan verkon arvoon nähden ja toisaalta Soneralla oli lähetin joka pystyi lähettämään myös digitaalista signaalia.
Näin ollen he jäivät ulos kisasta. Digita olisi varmaan myynyt sen lähettimensä halvemmalla kuin muut myivät verkkonsa joten Sonera sai sen ilmaiseksi, mutta se kauppa ei silti muuttanut tilannetta sillä Soneran asema markkinoilla vain parani kun he saivat enemmän lähetysaikaa käyttöönsä (eli pystyivät kasvattamaan peittoaan). Sonerahan on investoinut siihen mastoon paljon ja Digitan kannalta taas se masto oli aika pieni investointi heidän verkon arvoon nähden.
Tämä sama tilannehan tuli sitten esiin siinä kännykkäverkkojenkin myynnissä eli Sonera pystyi tekemään parhaan tarjouksen vaikka olikin pienin ostaja, mutta toisaalta ne Soneran rahat menivät ihan hyvään käyttöön koska verkko tarvitsi remonttia muutenkin (sama tilanne lienee edessä myös DNA:n verkoissa) ja ilman Soneraa sitä ei olisi varmaan ikinä tehty kun niillä rahoilla rahoitettiin mm. Radiolinjan verkon osto aikoinaan.
Viestin lähetti finnishninja Eikös tässä ollut puhe siitä mitä Suomen eduskunta teki - eikä mistään muusta?
Laajenna klikkaamalla
Ei toki, vaan tämän ketjun tarkoitus on miettiä miten se Digita myytiin/olisi kannattanut myydä sen sijaan että annettiin ulkomaille halvalla ja toisaalta kuinka pahasti pieleen meni Digitan siirtoverkon myynti kun olisi pitänyt pitää itsellä. Eli keskustella.
Koska täällä kuitenkin keskustellaan niin mikä sinun mielestäsi tässä myynnissä oli vikana? Sekö ettet itse saanut rahaa?
Digitahan tekee hyvää tulosta eikä tarvitse valtion tukea toimintaansa kuten moni muu yhtiö joka on aikoinaan perustettu palvelemaan jotain tiettyä tarkoitusta, mutta nyt sen tehtävä ja tarkoitus onkin muuttunut. Jos se ei ole tarpeeksi tuottava yritys nykyisellään myytäväksi tai muuten tuottamaan valtiolle voittoa (joka kai lienee jossain määrin Digitan tarkoituskin), niin mitä sille sitten pitäisi tehdä? Pitäisikö veronmaksajien maksaa siitä ettei Digita tee tappiota?
Miksi ne ihmiset jotka ovat alunperin olleet tekemässä tuota verkkoa eivät saa omistaa sitä nykyään vaan pitää myydä ulkomaille, vain siksikö etteivät he halua kasvattaa omaisuuttaan myymällä sen pois? Vai pitäisikö kaikkien muidenkin luopua omistuksistaan (joita valtio on heille joskus lahjoittanut tai myöntänyt luvan toimia), koska osa haluaa hyötyä niistä enemmän kuin mitä siitä saadaan ja samalla nostaa niiden arvoa?
Digitan siirtoverkkoa ei olisi alunperin pitänyt ikinä antaa edes ilmaiseksi valtiolle. Nyt se pitäisi myydä oikeaan hintaan eikä mihinkään valtion kannalta naurettavaan polkuhintaan, josta kukaan muu ostajaehdokas ei ole kiinnostunut.
Laajenna klikkaamalla
Näin minäkin ajattelen enkä minä omista Digitaa (en siis mitään muutakaan yritystä/osakkeita).
Ihmettelen sitä miksi ne ihmiset jotka aikanaan ovat saaneet sen luvan harjoittaa tv-toimintaa saavat pitää itsellään sen omaisuuden. En usko että siinä on alunperin ollut tarkoituksena se ettei joku yritys saisi myydä omaisuuttansa tai muuttaa toimintastrategiaansa ja sillä tavalla kehittää toimintaansa.
Jos Digita saa itse valita kenelle he vuokraavat lähetysaikaa, niin tottakai hinnat nousevat pilviin! Tottakai se maksaa mansikoita kun pitää ostaa lähetysoikeuksia eri kanaville ym. (samat oikeudet pitäisi mielestäni olla myös yksityisillä toimijoilla) Digitan ei tarvitse huolehtia kanavien mainostajien kanssa mistään muusta kuin siitä että kaikki maksavat sen mitä heidän kuuluu. On ihan turhaa höpinää ettei Digitalle riitä rahaa toiminnan pyörittämiseksi.
Jos on olemassa joku laki jonka mukaan yksityiset eivät voi harjoittaa tv-lähetystoimintaa niin lakia pitää muuttaa! Jos se taas estäisi lähetystoiminnan (tai muun liiketoiminnan) yksityisten taholta niin sitten lakia pitää muuttaa!
Miksi Digitan pitäisi olla valtion omistuksessa kun ei ole muutakaan infrastruktuuria joka olisi kaikkien kansalaisten käytössä? Valtio saa tuloja myös yritysten ja osakkeiden myynnistä sekä tietysti kaikista verotuloista.
Laajenna klikkaamalla
Tästähän voisi rakentaa sellaisen ajatusleikin että mikä on oikeasti Suomen kansalaisille tärkeää. Tämä on minun näkemykseni asiasta:
- YLE:lle turvattu rahoitus (onko se sitten verotus vai erillinen vero niin en tiedä). - Viestintäsalaisuus, eli kun katson tv-kanavia niin minulla pitää olla oikeus valita itse mitä kanavia ja ohjelmia näen ilman mitään salauksia tai vastaavia. (ja vaikka salaus olisi niin sen purkaminen ei saisi maksaa kansalaisille) Jos taas maksan jostain kanavapaketista jotain niin silloin voin katsoa mitä haluan. En maksa tyhjästä vaan niistä kanavista joita oikeasti käytän.
Jos joku yritys katsoo että nämä asiat eivät kuulu heille, koska he myyvät vain infrastruktuuria eli verkkoa eikä kanavia tai sisältöä (mitä nyt ikinä myykään), niin sitten pitää miettiä onko tämä kyseinen yritys oikea taho myymään yhtään mitään tavalliselle kuluttajalle. Eli myydäänkö siellä pelkkää ilmaa ja mielikuvia? Myydäänkö tyhjää kalliilla hinnalla?
Kuluttajilta viedään mahdollisuus vaikuttaa asioihin kun päätöksenteko siirretään kasvottomille yrityksille jotka tekevät päätöksiä kysymättä kuluttajalta.
Kun minä myyn taloni tai autoni, otan yhteyttä suoraan asiakkaaseen (eli tässä tapauksessa sinuun) jotta tiedän mitä olen myymässä hänelle! Jos ostan palvelun joltain yritykseltä niin haluan että yrityksen edustaja on minuun yhteydessä. Se ei riitä minulle jos yritys mainostaa netissä ja lähettää kirjeen jossa luvataan hoitaa asiat puolestani, vaan haluan suoran yhteyden myyjään ilman välikäsiä.
Digitassa kävi juuri näin kuten kerroin aiemmassa viestissä:
Lainaus:
...ja myyntihintaakaan en muista ihan varmaksi mutta se taisi olla jotain 5 miljardia markkaa...
Laajenna klikkaamalla
Tämä kertoo aika selkeästi sen mitä tapahtuu kun Digita myydään. Ja tätä asiaa ei muuta edes se että Digitan liikevoitto olisi ollut laskussa vuosina 2008-2010. Silloin hintapyyntö oli vielä korkeampi ja kaupan ehdot paremmat.
Digita siis myytiin koska sillä haluttiin rahastaa, mitään muuta selitystä en näe sille miksi yhtiö päätettiin myydä ulkomaiseen omistukseen pilkkahintaan vuonna 2005.
Jos olisin saanut päättää niin kauppaa Digitasta tai sen osista ei olisi koskaan tehty vaan valtio olisi ostanut tv-ja radioverkkojen ylläpidon takaisin itselleen. Ja tässä yhteydessä koko valtiojohtoinen ylen toiminta oltaisiin mietitty uudelleen jotta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti verkkojen yhteiskäytöstä ja digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista. Nämä ajatukset tyrmättiin kuitenkin hyvin nopeasti poliitikkojen keskuudessa joten asialle oli vaikea tehdä mitään.
Ja nyt sitten nähdään mihin tämä johti... Digita myydään taas ulkomaiselle taholle jolloin myös suomen radio-ja tv-verkkojen ylläpito siirtyy jälleen pois valtiolta! Onko se enää tämän jälkeen kenenkään hallinnassa? No ei ole, ei ainakaan meidän suomalaisten. Digitan kaupan seurauksena valtio menetti 40 miljoonaa euroa verotuloina vuosittain jotka olisi pitänyt käyttää yhteiskunnan ylläpitoon sekä koulutukseen.
Jos olisin tiennyt kuinka huonosti asiat ovat tulevaisuudessa ja jos minulla olisi ollut vaikutusvaltaa niin en ehkä edes myisi näitä valtion yhtiöitä yksityisille tahoille vaan pitäisin ne tiukasti omassa halussani hamaan tulevaisuuteen saakka... tai ainakin siihen asti kunnes kaikki on lopullisesti romutettu. Sen jälkeen ei enää tarvitse huolehtia mistään!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
HUOMIO! Jos lähetät viestin jonka sisältö rikkoo tekijänoikeuksia tai on muuten asiaton, viesti poistetaan heti eikä sitä julkaista blogissa lainkaan.
Blogi käsittelee pääasiassa erilaisia tv-alan juttuja kuten uusia laitteita ja palveluita sekä tietysti myös urheilua jne...
Kirjoitukset ovat omia mielipiteitäni joita en ole koskaan väittänyt absoluuttiseksi totuudeksi vaan ne perustuvat täysin omiin kokemuksiini. Mikäli joku kirjoitus herättää kysymyksiä niin laita rohkeasti kommenttia! Kaikki asialliset kysymykset otetaan huomioon!
Tämän sivuston sisältöä tai osaa siitä ei saa kopioida ilman lupaa muuhun kuin yksityiseen käyttöön.
Kaikki näillä sivuilla julkaistavat tuote- ja muut kuvat on pyritty tekemään mahdollisimman aidon näköiseksi. Emme kuitenkaan anna mitään takeita kuvien aitoudesta emmekä ole missään tapauksessa vastuussa mistään suorista, epäsuorista, satunnaisista, erityisistä tai välillisistä vahingoista (mukaan lukien liikearvon menetyksestä) jotka voivat johtua tietojen käyttämisestä taikka siitä ettei tietoja voida käyttää jonkin sisällön käyttämiseen liittyvistä ongelmista.
Copyright 2015 Oy Anglo-Nordic Ab
Tämän sivuston sisältö on suojattu Suomen ja EU:n lainsäädännöllä sekä kansainvälisillä tekijänoikeuslaeilla. Kaikki oikeudet pidätetään - Sisällön muuttaminen ilman lupaa kielletty!
Oy Anglo Nordic Ab voi koska tahansa tehdä muutoksia tähän sivustoon, sen sisältöön ja/tai käyttöehtoihin. Mikäli et hyväksy jotain muutosta tai lisäystä näihin ehtoihin älä käytä tätä sivustoa.
Sivustossamme oleva tieto pyritään pitämään mahdollisimman hyvin ajantasalla mutta emme kuitenkaan vastaa siitä mikäli sivuilla olevissa tiedoissa esiintyy puutteita tai virheitä joita ei ole kohtuudella voitu huomata sivuja käytettäessä taikka päivitettäessä ja jotka saattavat johtaa oikeudellisiin seurauksiin
Tämä sivusto saattaa sisältää linkkejä toisiin sivustoihin joihin Anglo Nordicilla ei ole mitään yhteyksiä eikä voi vaikuttaa niiden sisältöön.
Tekijänoikeuden alaisen materiaalin käyttö ilman lupaa kielletty! Jos löydät sivustoltamme tekijänoikeuden alaista materiaalia pyydämme että otat yhteyttä asiakaspalveluumme: email@example.com jotta voimme poistaa kyseisen aineiston sivustostamme. Teemme yhteistyötä useiden eri maksukanavien tarjoajien kanssa jolloin sivuillamme saattaa olla myös linkkejä heidän sivustoilleen tai palveluihinsa jotka ovat kolmansien osapuolien omistamia mutta meidän hallinnoimiamme.
Käyttäjiemme henkilötietoja käsitellään henkilötietolain ja sähköisen viestinnän tietosuojalain mukaisesti. Käyttäessämme sivustollamme evästeitä saatamme käsitellä muitakin tietoja joita keräämme esimerkiksi analytiikan keinoin. Tutustu tarkemmin evästeiden käsittelyyn tällä sivustolla sekä muualla Digitassa .
Jos sinulla on kysymyksiä koskien sivuston käytäntöjä, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: email@example.com tai yhteydenottolomakkeen kautta . Jos haluat antaa palautetta liittyen tähän sivustoon tai Digitan toimintaan yleisemmin, tavoitat meidät parhaiten palautelomakkeen kautta: https://palaute.digita.fi
Tekijänoikeuslaki suojaa kaikkea materiaalia mukaan lukien valokuvat ja muun liikkuvan kuvan jota kopioidaan digitaalisesti erilaisiin laitteisiin.
Materiaalin lataaminen verkkosivustoltamme edellyttää käyttäjän suostumuksen joka annetaan vain henkilökohtaiseen käyttöön (esim. tallennus omalle tietokoneelle). Suostumuksesi antaa Digitalle oikeuden kopioida materiaalin sivuston ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin, kuitenkin siten ettei Digitan rooli tekijänoikeudenhaltijana muutu miksikään esimerkiksi tekemällä materiaalista muunneltuja kopioita joita myydään edelleen kolmansille osapuolille. Jos haluat käyttää sivustoltamme ladattuja kuvia ja muuta materiaalia kaupallisesti sinun tulee olla yhteydessä suoraan meihin.
Sivustolla olevien materiaalien lataaminen yksityiseen käyttöön on sallittu ellei toisin ole mainittu (esim kuvat).
Digita pidättää kaikki oikeudet sivuston materiaaleihin itsellään tai Digitalle sisältöä tuottavilla yhteistyökumppaneilla kuten alihankkijoilla, sekä oikeuden muokata materiaaleja ilman ennakkoilmoitusta parhaaksi katsomallaan tavalla. Digitan ei kuitenkaan tarvitse perustella muutoksia mitenkään jos ne johtuvat esimerkiksi lainsäädännöstä tai sen soveltamisesta käytäntöön.
Voit tulostaa ja täyttää oheisen valtakirjan sivun jonka lähetät postitse osoitteeseen:
Esimerkkikatu 1 A 00100 Helsinki
Digita Oyj (jäljempänä: Digita) on maanpäällisen televisio- ja radioverkon verkko-operaattori, jolla ainoana toimijana Suomessa on käytössään valtakunnallinen kanavanippu. Maanpäällisessä antenniverkossa tarjolla olevia tv-palveluja käyttää päivittäin noin 85 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Antenniverkon palveluita voi katsella myös IPTV:n kautta eli internetin välityksellä.
Tämä ilmoitus ei koske mitään sellaisia sopimuksia tai muita järjestelyjä Digitan nykyisten asiakkaiden kanssa, joilla Digita myy asiakkaille edelleen jotakin tiettyä palvelua esimerkiksi maanpäälliseen televisiolähetysverkkoon (jäljempänä: ”nykyinen palvelu”). Kyseisiä nykyisiä palveluja koskeva sopimus asiakkaan ja Digitan välillä pysyy muuttumattomana voimassa. Asiakkaalla on siten mahdollisuus jatkossakin hankkia tällaisia palveluita voimassaolevaan hintaan sekä muilta laite- ja/tai palveluratkaisujen tarjoajilta.
Tämän ilmoituksen tarkoituksena ei ole julkistaa mitään sellaista tietoa, jota Digitalla tai jollain kolmannella taholla voisi olla koskien kyseisiä asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Tätä ilmoitusta tulee pitää ainoastaan tiedonantona mahdollisista tulevista sopimuksista nykyisten asiakkaiden ja Digitan välillä. Tämä ilmoitus koskee yksinomaan mahdollista tulevaa järjestelyä (i) yritysasiakkaiden kanssa; (ii) kuluttaja-asiakasta palvelevasta jakeluverkosta sekä (iii) (iv) mahdollisesta uudesta kanavanippuihin B, C ja D keskittyvästä valtakunnallisesta verkko-operaattorista.
Digita pyrkii toimimaan kaikin tavoin avoimesti asiakkaisiinsa päin ja haluaa siksi kertoa tässä ilmoituksessa suunnitellun uuden järjestelyprosessin luonteesta. Koska järjestelyyn liittyy Digitan asiakkaisiin liittyviä tärkeitä yksityiskohtia, jotka voivat vaikuttaa asiakassuhteisiin tai asiakkaiden liikesuhteisiin Digitan kanssa sekä mahdollisiin muihin järjestelyn osapuoliin, on perusteltua saattaa nämä seikat asiakkaan tietoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen mahdollista lopullista järjestelyä.
Tämän ilmoituksen tarkoituksena ei ole esittää tarjousta myydä mitään osaa Digitasta kenellekään toiselle taholle eikä millään tavoin kehottaa ketään toista tahoa tekemään tarjous Digitaa koskevasta osake-enemmistöstä. Mikäli ilmoitus kuitenkin johtaa mahdolliseen myöhempään ostotarjoukseen ja siitä tehdään sopimus joko yksinomaisesti tai osana tällaista sopimusta, voi kyseinen järjestely olla mahdollinen ainoastaan sillä edellytyksellä että ostaja sitoutuu noudattamaan tiettyjä ehtoja koskien mahdollista myyntiä edelleen kolmannelle osapuolelle.
Digitan asiakassopimukset sekä nykyiset liikesuhteet Digita Networks Oy:n kanssa säilyvät muuttumattomana tämän ilmoituksen mukaisesta järjestelystä huolimatta niin pitkään kuin kaikki osapuolten välillä tehdyt sopimukset sitä edellyttävät. Tällä hetkellä voimassa olevat Digitan asiakkaiden ostosopimukset ovat kuitenkin irtisanottu päättymään kahden vuoden kuluttua ilman eri irtisanomista ja sopimusten päättymisen jälkeen asiakkaita koskevat samat velvollisuudet ja oikeudet liittyen palvelujen hankintaan tai hankkimiseen muualta, mitkä on määritelty voimassaolevassa palvelusopimuksessa.
Digita Networks Oy:n nykyisten kanavien edelleenlähetyssopimus sekä sen maksutelevisiosopimuksien sisältö säilyvät muuttumattomana tämän ilmoituksen mukaisesta järjestelystä huolimatta niin pitkään kuin kaikki osapuolten välillä tehdyt sopimukset sitä edellyttävät. Tällä hetkellä Digitalla ei ole voimassa olevia kanavalisenssejä, mutta yhtiö selvittää parhaillaan mahdollisuutta käynnistää uudelleen aikaisemmin käytössä ollut Digiviihde-kanava nykyisessä IP-verkossa.
Digita on tutkinut myös mahdollisuuksia tarjota laajakaistaverkon kautta televisio-ohjelmia, jolloin kuluttaja voisi itse valita mitä kanavia tai niiden osia hän haluaa tilata suoraan kotiinsa perinteisen antenniverkon välityksellä tarjottavan valikoiman lisäksi. Digitalla ei ole kuitenkaan vielä suunnitelmia laajamittaisista kuluttajatuotteiden tarjoamisesta lähitulevaisuudessa vaan se panostaa ensisijaisesti yritysasiakkaisiin sekä IPTV-pohjaiseen televisiojakeluun.
Digita tutkii myös muiden sisältöpalveluiden kuten ohjelmaoppaiden ja tv-yhtiöiden tilausvideoiden kehittämistä, joita voisi jatkossa ostaa kaukosäätimellä toimivien sovellusten avulla. Tällä hetkellä Digitan antenni-verkon välityksellä voidaan seurata vain Yleisradion kanavia suorana lähetyksenä Yle Areena -palvelun kautta eikä Digita ole kehittänyt muita maksullisia lisäpalveluita vaikka yhtiö on investoinut mittavasti digitaalisiin verkkoihinsa.
Digita haluaa kehittää myös antennitelevision sisältöjä yhdessä sisältökumppaneiden kanssa ja uskoo televisioyhtiöiden olevan halukkaita tuottamaan uudenlaisia palveluita yhteistyössä, joilla parannetaan katsojakokemusta. Antenniverkon maksulliset televisio-ohjelmat ovat saaneet jo erittäin hyvän vastaanoton kuluttajilta kun niitä tilaa noin puolet antennin kautta televisiota katsovista talouksista Digitan verkko on rakennettu mahdollistamaan kaikki uudenlaiset palvelut niin ohjelmien jakelun kuin uusien palveluiden osalta.
Digitalle myönnettiin toimiluvat antennitelevision UHF-taajuusalueen kanavanippuihin A,B ja C vuonna 2009. Toimiluvan mukaan Digita sai lähetyskapasiteettia yhteensä 11 valtakunnallista kanavaa varten kolmelle päälähetinalueelle A-C, joihin kuuluvat Helsingin seutu, Turku-Tampere-Lahti-kolmio sekä Jyväskylän lähetysasema. Lisäksi toimiluvassa annettiin oikeus lähettää alueellista ohjelmaa Uudenmaan alueella.
Viestintävirasto myönsi toukokuussa 2013 Digitalle verkkotoimiluvan maanpäällisen antenniverkon UHF-alueen kanavanippuihin B ja C (HD-kanavat) vuoden 2017 loppuun saakka. Toimilupa koskee myös valtakunnallista digitaalista joukkoviestintäverkkoa, jolla lähetetään Yleisradio Oy:n ohjelmistot vapaasti vastaanotettavina sekä kaupallisten toimijoiden valtakunnalliset kanavat väestöpeitoltaan yli 90 prosentin alueille niin että niihin on lisätty peittoaluekohtaisten ohjelmien lisäksi koko maan kattava valinnainen ohjelmatarjonta.
Maanpäällisessä antenniverkossa toimivat Digita Oy ja DNA ovat käyneet markkinaoikeuden päätöksestä KHO:een asti vääntöä siitä voidaanko Digitan verkko vuokrata myös DNA:n käyttöön. KHO katsoi asian kuitenkin toukokuussa 2015 siten ettei perusteita päätökselle ole olemassa eikä se muuttanut Helsingin hallinto-oikeuden päätöstä tältä osin
Viestintävirasto päätti syyskuussa 2014, että Anvia Oyj:n toimiluvat lakkaavat olemasta voimassa 31.12.2014, sillä niiden voimassaoloaikaa ei pidennetty toimilupakierroksen yhteydessä.
Digita teki päätöksen rakentaa vuoden 2018 aikana valtakunnallisen mastojen huolto- ja kunnossapito-ohjelman, jossa parannetaan huollettavuutta, vianpaikannusta sekä lisätään peittoalueiden kapasiteettiä poikkeustilanteita varten varavoimalla myös yöaikaan, mikäli tilanne niin vaatii. Digita on päivittänyt verkkotietonsa julkisesti saatavilla olevaan verkkotietokantaan Digitan verkkoon tehdyt investoinnit vuonna 2015 olivat 29 M€ (30 Meur). Tästä summasta 19 M€ käytettiin investointeihin, jotka kohdistuvat radioverkkojen kehittämiseen ja 3 M€ varavoiman lisäykseen.
Vuoden 2016 aikana tehdään seuraavat investoinnit: - Radioverkon kehittäminen 12 M € , joka kohdistetaan pääosin seuraaviin kehityskohteisiin; 2G-peiton vahvistaminen taajama-alueilla, 4G-kapasiteetin lisäys sekä VHF-tekniikan käyttöönotto. Digitan tavoitteena on parantaa matkapuhelinpalveluiden kuuluvuutta koko maassa vuoden 2015 tasosta 10 % vuoteen 2017 mennessä. Investoinnin arvo vuonna 2015 oli 15 M€.
- Varavoima 3M€ uusitaan ja laajennetaan siten, että varavoimaa saadaan yöaikaan myös sellaisille alueille, joilla ei ole UPS-varmennettua sähkönsyöttöä
- Koko maan kattavan kuituverkon kehittäminen 9 M € , joka toteutetaan osana julkishallinnon digitalisoinnin edistämistä liikenne- ja viestintäministeriön sekä kuntien kanssa. Investointien tarkoituksena on parantaa julkisen sektorin palveluiden saatavuutta koko maassa.
Vuonna 2016 investointien yhteissumma nousee lähes 50M€:on.
Digitalle oli myönnetty 40 vuoden toimiluvat verkkopalvelun tarjoamiseen maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa 31.8.2017 asti
Valtioneuvosto muutti 15.11.2012 tekemällään päätöksellä Digitan verkkotoimilupia siten, että Digita sai viisi vuotta lisäaikaa antenniverkossa tv-palveluiden jakelulle. Alkuperäinen toimilupien voimassaoloaika olisi päättynyt 31.8.2020.
Muutoksen perusteena oli Anvia Oyj (nykyisin Viria Oyj) sekä DNA Oy tekemä esitys toimiluvat omaavan yhtiön omistusmuutoksesta ja tämän vaikutuksesta Digitan hinnoitteluun tulevaisuudessa. Toimiluvista luopumisen sijaan Digitalle myönnettiin toimilupaehtojen mukaiset pidennykset määräaikaan. Määräajan pidennys ei vaikuta voimassaoleviin sopimuksiin eikä vaadi asiakkailta toimenpiteitä, vaan voimassa olevat antenni-tv-palvelut näkyvät normaalisti myös jatkossa.
Valtioneuvosto muutti päätöksellään 6.2.2013 aiemmin vuonna 2012 tekemäänsä päätöstä siten että sen mukaan tv-palveluiden verkkotoimiluvan haltija on jatkossakin Digita Networks Oy ja tämän tytäryhtiöt Digita Oy:n määräysvallan siirtyessä TDF Oy:lle toimilupaehtojen mukainen myyntivelvoite säilyy ennallaan 31.8.2015 asti.
Digita tekee läheistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten lähetysverkko-operaattoreiden kanssa Nordic Satellite Broadcasting NSB Oyssä, jolla oli yhteinen omistajatausta norjalaisen Telenorin kanssa vuoteen 2010 saakka jolloin Telenor myi osuutensa TDF:lle (osa Alcatecaa) sekä pohjoismaisessa VHF Broadcast Networksissa. Digitan maanpäällinen tv-liiketoiminta on lisäksi osakkaana kansainvälisessä DVB-ryhmässä.
Digita lähettää radio- ja televisio-ohjelmia maanpäällisessä digitaalisessa verkossaan kaikkialla Suomessa. Maanpäällisen verkon lisäksi Digita tarjoaa langattomien yhteyksien kautta @450-laajakaistapalveluita, yritysratkaisuita, videoratkaisuja muun muassa koulutussektorille sekä terveydenhuollon ratkaisuja. Verkon palveluiden käyttäjinä ovat esimerkiksi Yle Areena - palvelu (videopalvelut), Nelonen ruutu -videopalvelu (televisio-ohjelmat) ja MTV3 Katsomo -palvelu(verkkovideot). Lisäksi Digitan langaton @450-verkko on ainoa suomalainen kuluttajien käytössä oleva valtakunnallinen 450 MHz:n Flash-OFDM -verkko, joka toimii valtakunnallisesti tarjoten myös hyvät tietoliikenneyhteydet vapaa-ajanasunnoille. Digitalla on oikeus käyttää Avainlippu-tunnusta osoituksena suomalaisesta palvelutuotannostaan.
Digitalle myönnetty ISO 9001 -laatusertifikaatti
Digitas Oy sai laatusertifikaatin vuoden 2012 lopussa ensimmäisenä valtakunnallisena verkko-operaattorina ja radioyhtiönä maailmassa. Digitan tavoitteena oli nostaa laatu uudelle tasolle sekä osoittaa asiakkaille, henkilöstölle että kumppaneille toiminnan jatkuva parantaminen luotettavan laadunhallinnan avulla. Laatujärjestelmän keskeisenä lähtökohtana ovat Digita Networks Oy:n missio: "Tuotamme lisäarvoa tietoyhteiskunnassa yhdistämällä ihmisiä, paikkoja ja tietoa" - vision mukaisesti.
Sertifikaatin myönsi kansainvälisesti arvostettu Bureau Veritas, joka auditoi johtamisjärjestelmät keväällä 2012. Laatusertifiointi edellyttää jatkuvaa prosessien sekä organisaation kehittämistä.
Digitalle myönnetty ISO 14001 –ympäristösertifikaatti
Digitan ympäristöasioiden hallinta on osa jokapäiväistä toimintaa kaikissa liiketoimintaprosesseissa huomioiden ympäristön suojelun vaatimukset ja tavoitteet. Ympäristöjärjestelmän tarkoituksena on tehostaa resurssien käyttöä sekä vähentää jätteiden määrää.
ISO 14 000 -standardisarja koostuu erilaisista standardeista, joissa esitetään ohjeita siitä, miten yritykset voivat hallita ja vähentää oman toimintansa ympäristövaikutuksia. Standardeissa ei määrätä vähentämään kielteisiä vaikutuksia vaan opastetaan, millaisilla toimintamalleilla se voidaan tehdä tehokkaimmin. Digitan ympäristöjärjestelmässä sovelletaan standardeja SFS-EN ISO 14001 (ympäristöasioiden hallinta) ja SFS-EN ISO 9002 (laatujärjestelmä).
Digita on ollut osa Yleä
Yleisradio aloitti lähetystoiminnan Suomessa vuonna 1926 radionaalloilla, mutta television puolella Digitalla onkin paljon pidempi historia. Jo ennen Radioinsinööriseuran perustamista olivat suomalaiset insinöörit tehneet kokeiluja televisiokuvan lähettämiseksi radioaalloilla, joten oli luontevaa, että myös Suomen Yleisradio haki apua alan asiantuntijoilta.
Suomen ensimmäisen ULA-lähetysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 1924 Albertinkadun ja Eerikinkadun kulmaan Helsingissä rakennetusta koeasemasta. Vuoden loppuun mennessä se välitti kuvaa jo 14 paikkakunnalle.
Vuonna 1926 Yleisradion ulkolähetysautoja käytettiin ensimmäistä kertaa radioitujen näytelmäelokuvien filmaamiseen. Samana vuonna alkoi lähetystoiminta Tampereella, Turussa, Viipurissa ja Kotkassa. Helsingin radioasema aloitti lähetyksensä 28. marraskuuta 1927. Aseman nimi oli aluksi Suurtalousasema.
Ylen tv-lähetysten aloittaessa vuonna 1958 Suomi oli yksi viimeisiä Euroopan maita jossa tv-toiminta aloitettiin. Vuonna 1959 aloittanut TV-1:n studio sijaitsi Helsingissä Fabianinkadulla. Ensimmäinen värilähetys nähtiin vappuna 1970. Seuraavana vuonna värit saatiin Pasilan tv-keskukseen ja päälähetinasemalle Espoon Tapiolaan sekä seuraavana kesänä kakkosstudioon Helsinkiin, Pasilaan.
Yleisradion ensimmäinen digitaaliradioverkko aloitti lähetyksensä marraskuussa 1998 Ylen Ykkösessä ja Radiomafiassa. Digitaaliradiotoiminta laajeni seuraavana keväänä Radio Ainoksi ja viimeisenä digikanavana toimintansa aloittanut Radio Peili käynnisti lähettimensä elokuun alussa 1999.
Yleisradio on panostanut myös digitaaliseen ohjelmatoimintaan erityisesti alueilla: digitaaliset radiolähetykset alkoivat keväällä 1997 Kainuussa, Koillismaalla, Lapissa ja Lounais-Suomessa sekä vuonna 2002 Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Etelä-Savossa (Savonlinna). Vuonna 2007 digitaalisen radioverkon rakentaminen käynnistyi Oulun seudulla. Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyi huhtikuussa 2005 suunnitelman yhtiön lähetystekniikan digitalisoinnista ja sen rahoittamisesta. Yleisradion talous heikkeni vuodesta 2000 vuoteen 2006 yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli 5 miljoonaa euroa tappiolla; tappioita ovat aiheuttaneet kiinteistöjen myyntitulot. Yleisradio teki vuosina 2005–2006 digisiirtymästä aiheutuneiden tappioiden vuoksi yhteensä 47 miljoonan euron varaukset, jotka on kirjattu yhtiön taseeseen poistoina kuluiksi. Vuoden 2011 alussa Viestintävirasto alkoi selvittää Ylen ja sen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin toimia ns. tekstityshäiriöiden yhteydessä. Viraston mukaan Yle toimi asiassa vastoin julkisen palvelun periaatteita. Yleisradioveroa kritisoinut kansanedustaja Mika Lintilän johtama parlamentaarinen työryhmä esitti toukokuussa 2012 Yleisradion rahoituksen muuttamista nykyistä enemmän ennustettavaksi ja ehdotti rahoitusmallin sisältyvän uusi malli, joka turvaisi yhtiön kehityksen. Joulukuussa 2014 hallitus ilmoitti myyvänsä Ylen lähetystekniikka Digita Oy:n ranskalaiselle TDF:lle. Lähetystoiminta. Digita välittää radio-ohjelmat broadcaster-verkossa radioasemille, joista ne edelleen välittyvät kuuntelijoille. Lähetyspalvelut muodostuvat useista tiedonsiirtokanavista (taajuuksista). Yle käyttää radio- ja tv-ohjelmien jakeluun Digitan maanpäällistä verkkoa ULA-lähetyksiin sekä @450-laajakaistaa matkapuhelinverkkojen ohella alueilla, joille 3G-verkoilla ei vielä voida tarjota palveluita. Digita tarjoaa myös mastopaikkojen vuokrausta erilaisiin tarkoituksiin esimerkiksi mobiilioperaattoreille. Digita operoi vuonna 2015 mastoja noin 300 paikkakunnalla Suomessa. Historia. Yhtiön toiminta alkoi Yleisradion jakelutekniikan yhtiöittämisellä 1. syyskuuta 1994 Digita Oy:ksi (Yleisradion tytäryhtiö). Vuonna 1998 Lipposen I hallitus esitti yhtiön yksityistämistä. Myynti toteutettiinkin helmikuussa 1999. Perustettavaan osakeyhtiöön siirrettiin Ylen tytäryhtiönä toiminut Digigata Oy, liiketoimintasiirron jälkeen Digita toimi emoyhtiön täysin omistamana tytäryhtiönä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lokakuussa 2000 myydä 49 prosenttia Digitan osakkeista France Télévisions -yhtiölle (nykyään Digital Video Broadcasting Group eli DVB-H). Digita-kauppa herätti runsaasti kritiikkiä niin eduskunnassa kuin tiedotusvälineissäkin. Kritiikin seurauksena myyntipäätöstä seuraavana päivänä liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen kertoi, että myynnistä otetaan opiksi ja uutta valtion omistusta myydään vain hyvästä syystä. Ylen Hyvä 2003 -kampanjassa kerättiin myös "Lupa välittää" ja "Annetaan kaikkien kukkien kukkia" -lupauksia, jotka liittyivät huoleen yhteisöllisyyden katoamisesta. Digitan organisaatio muuttui 1. maaliskuuta 2010, kun liiketoiminta siirtyi Digita Oy:hyn ja operatiiviseksi johtajaksi tuli Ismo Silvo. Operatiivinen johtaja toimii toimitusjohtajan varamiehenä. Televisiolähetyksissä oli katkosksia 31. elokuuta 2009 useilla paikkakunnilla lähetysmaston huoltotöiden vuoksi klo 9–12. Yle myi Digitan australialaisomistukseen – Yle ja MTV valittavat
MTV:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara epäili kauppaa, josta kerrottiin julkisuuteen heinäkuun puolivälissä 2012. Hän ihmetteli, kuinka on mahdollista myydä yhdellä kerralla kaikki antenniverkon toimiluvat Euroopassa (Yleisradiolle jäi yksi toimilupa) sekä miten kauppa liittyy Yleisradion talouden tasapainottamiseen. Kaupan osapuolet Yleisradio Oy, MTV Oy ja Digita Oy tekivät kaupasta valituksen Kilpailuvirastolle joulukuussa 2007 ja viranomaiset olivat antaneet kaupan hyväksymiselle ehtoja. Australialaisyhtiö NTDS osti Digitan australialaiselta Commonwealth Bank of Australialta (CBA). Vuonna 2017 kilpailuviranomaiset vaativat kaupaa peruttavaksi. Yhtiön myynti australialaiselle First State Investmentsille on edelleen kesken vuonna 2019. Digita tekee radio-ohjelmien siirron analogisista radioverkoista digitaalisiin verkkoihin ja lähettää myös kaikki radio-ohjelmat digi-tv-verkossa salaamattomana, jolloin jokainen voi kuunnella niitä. Aiemmin radionkuunteluun tarvittiin radiolupa mutta nykyisin riittää tv-maksu. Yleisradion ohjelmia saattoi 1990-luvulla kuunnella autossa kasetilta autokäyttöön tarkoitetuilta nauhureilta ajoneuvokohtaisella radioluvalla. Digitalla on ollut lähetysverkkoja sekä mobiili- että lankapuhelinverkoille. Digita luopui matkapuhelinverkkojen ja kiinteiden puhelinverkkojen ylläpidosta vuonna 2005, kun yhtiö myi Digitan Network Capital Finlandille. Vuonna 2007 NTCI myi Digitan pääomasijoitusyhtiö Digital Colonyn hallinnoimalle rahastolle (DCE) [9] ja seuraavana vuonna edelleen TDF-konsernille. ↑ Yleiselektroniikka myy antenni-tv-verkkonsa Digita Oy:lle 27.7.2017 Yleisradio Oy ↑ Ylen HD-kanavien peittoalue laajenee 30 % tammikuussa 2017 20.1.2017 Yleisradio Oy Viitattu 9.11.2016. Digitan logo, aiemmin TV-ohjelmatiedot (pdf) Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yleisradio_(digita)&oldid=18000000” Viimeksi muokattu 21. joulukuuta 2019 kello 22.01 Sivua on viimeksi muutettu 11. syyskuuta 2020 kello 23.55. Teksti on saatavilla Creative Commons Attribution/Share-Alike -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso käyttöehdot. Tämä sivu on näytetty 26 903 kertaa. Viimeisin päivitys 20. tammikuuta 2017 klo 03.04. Digitogy / Digitieto oy: Top-5 parhaat Windows 10-sovellukset, marraskuu 2015 Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Digita&oldid=18000000” Viimeksi muokattu 13. elokuuta 2019 kello 14.53 Sivua on viimeksi muutettu 7. kesäkuuta 2010 kello 16.00. Sisältö on käytettävissä lisenssillä Attribution-Noncommercial-Share Alike 3.0 Unported, ellei toisin ole mainittu. Freeware-lisenssillä levitetyt ohjelmat ovat vapaasti yleisessä käytössä ja myös niitä saa käyttää ja levittää edelleen vapaasti, mutta ohjelman käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty ilman tekijöiden erikseen antamaa lupaa. Tekijänoikeutta rikkoviin kopioihin tulee kuitenkin merkitä näkyvästi niiden luvaton alkuperälähde sekä tekijänoikeuslain mukaiset sanktiot. Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Digita&oldid=18000000” Viimeksi muokattu 13. elokuuta 2019 kello 14.53 (UTC) Sivua on viimeksi muutettu 7. kesäkuuta 2010 kello 17.11. Sisältö on käytettävissä lisenssillä Attribution-Noncommercial-Share Alike 3.0 Unported, ellei toisin ole mainittu. Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wikipedia:Ehdokkaat_hyviksi artikkeleiksi&oldid=18000000” Viimeksi muokattu 8. maaliskuuta 2019 kello 09.20 (UTC) käyttäjä=Nakke Nakuttaja (keskustelu) Digita omistaa Suomen pää-tv- ja radioverkot. (YLE:n verkon toiminta ei siis kuulu Digitan omistusoikeuteen, vaan YLE:n.) Se on käytännössä monopoliasemassa, joten se voi hinnoitella miten huvittaa. Siksi kaikki digikanavat ovat kalliita eivätkä tarjoa rahoille vastinetta. Lisäksi Digita tekee mitä lystää - mm. pitää lähetystaajuudet itsellään niin kauan kuin haluaa eli kunnes ostaa toisen yrityksen (Digita oli muuten ensin osakeyhtiö mutta muutettiin sen jälkeen pian ennen myyntiä takaisin osuuskunnaksi koska YLE ei halunnut enää maksaa sille osakkeista mitään) tai kun sillä menee liian huonosti. (Katso Digitan tekemät kaupat ja niiden ajankohdat.) Lisäksi se on kieltäytynyt maksamasta tv-lupamaksuja, jolloin sitä vastaan käynnistettiin rikostutkinta. Ei ihme jos Ylen lähetyskulut ovat kasvaneet. Mutta silti en ymmärrä miksei Yle itse rakentanut omaa verkkoa kuten muualla Euroopassa tehtiin jo 20 vuotta sitten, vaan päätti myydä sen pilkkahintaan ulkomaisille sijoittajille... Yle voisi nyt ostaa oman verkkonsa takaisin vaikka maksamalla Digitalle vain verkon todellisen arvon + kohtuullista voittoa Digitan myynnistä... Samalla se saisi rahaa omaan toimintaansa ilman että joutuisi nostamaan lupamaksuja. Ei kommentteja: Lähetä kommentti|Palaute|Kirjoituksen kommentointi ei onnistu. Ole hyvä ja kokeile myöhemmin uudelleen.) Kaikki asialliset kommentit julkaistaan - myös roskaposti, häirikköviestit yms. roska! Kommentit eivät näy heti sivuilla, vaan vasta kun olen käynyt hyväksymässä ne tai jos julkaisen itse kommentin (kuten tässä tapauksessa). En hyväksy epäasiallisia kommentteja! 2 kommenttia: Digita 12/7/2013 09:36:46 pm Kiitos kommentistasi. 12/2/2014 07:57:02 am Digitan myynti oli idioottimaista ja samoin Ylen valvonta. Yle ei ole onnistunut tehtävissään, eikä sen johto ansaitse mitään kiitoksia vaikka sai aikaan tämän fiaskon josta kärsivät katsojat kautta maan. Leave a Reply. Vastaa Peruuta vastaus. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Kommentti Nimi * Sähköpostiosoite * Kotisivu 31739 2013-09-18T22:44:26+00:00 2014-04-17T21:56:48+00:00 2013-02-26T16:21:05+00:00 Digita @ Twitter twitterissä! yle_digital@twitter http://mobile.twitter.com/DigitaFi #yle-digitraffic yle_hd_analysis www 2012-12-21T05:28:44+00:00 2012-04-22T12:35:10+00:00 Yle HD -kanavat nyt myös Ylen kanavilla. YLE lähetti tänään illalla 19.2. ensimmäistä kertaa HD-muotoiset kanavat vapaasti katsottavina kanavapaikalla 23. Jos taloudessasi on teräväpiirtoinen televisio, voit siis katsella kyseisiä kanavia antenniverkossa ilmaiseksi. Lue lisää tästä uutisesta http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/tassa-ovat-nyt-ensimmaiset-tere 2012-12-09T00:57:54+00:00 Digita @ Yle Uutiset 9.12. Ylen teräväpiirtokanavia voi pian katsoa myös kaapeli-tv-verkoissa Yle alkaa lähettää yhtiön neljää kanavaa teräväpiirto- eli HD-muotoisena. Ylen mukaan jakelu alkaa DNA:n kautta kaapeliverkossa ensi tiistaina 10. joulukuuta ja lähetykset Digitan kautta keskiviikkona 11.joulukuuta antennitalouksiin. Lähetykset ovat kokeiluluontoisia ja ne alkavat tänä vuonna, mutta päättyvät jo vuoden kuluttua kesällä 2015. Sen jälkeen kanavien teräväpiirtolähetyksistä päättävät tv-yhtiöt yhdessä. Digita @ Yle Uutiset 2011-09-25T20:59:06+00:00 Digita @ Hämeen Sanomat 25.9., Digitan UHF-verkko siirtyy TDF:ltä ranskalaiselle Lagardèrellehttp://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yle+HD-kanavien+jakelu+alkaa+10+0+000+00/9200000 Lue lisää aiheesta » Ylen HD-kanavat jakeluun 10.12. 2011-09-25T20:58:05+00:00 Digita @ Hämeen Sanomat 25.9., Uusi antenniverkko välittää myös HD-lähetykset teräväpiirto-tv:n katsojille http://www.digita.fi/kuluttajille/tv_ja_radio/digitaalinen_televisio/tallentaminen ja katselu hdtv-laitteilla Uusi antenni-HD-lähetysverkko tulee tarjoamaan Ylen HD-muotoiset kanavat (Yle TV1 HD, Yle TV2 HD) väestöpeiton noin 85% saatavuusalueelle tämän hetkisen aikataulun mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä. Digitan kuluttajapalvelu Digita Infossa on lisätty puhelinpalvelun aukioloa siten, että se vastaa arkisin kello 9-18. Palvelua saa puhelimitse numerosta 020 000 0000 sekä sähköpostitse osoitteella email@example.com 2009-05-16T20:42:12+00:00 Digitan myynti etenee – ei uutta tiedotettavaa http://www.digita.fi/files/3062/Digit_tiedote160511final.pdf Talouselämä ja Helsingin Sanomat uutisoivat perjantaina 16.5., että Digita olisi päätymässä TDF Groupin sijaan australialais-ranskalaiselle Commonwealth Bank of Australialle tai ranskalais-australialaiselle Amdocsille. http://www.digita.fi/files/3062/Digit_tiedote160511final.pdf Digitan myynnistä ei ole tullut uutta tiedotettavaa eikä muutoksia aiemmin tiedotettuun aikatauluun ja järjestelyihin liittyen TDF-konsernissa meneillään olevaan rakennejärjestelyyn, jonka mukaisesti Digitan TDF:n suomalainen omistusosuus siirtyi TDF Groupilta ranskalaiselle France Telecom SA:n omistamalle Bouygues Telecomin mobiilidivisioonalle huhtikuussa 2010. Bouyguesin tytäryhtiö Access Industries ilmoitti maaliskuussa 2011 aikovansa hankkia koko TDF:n mobiililiiketoiminnan ja sen mukana myös Suomessa toimivan Digita Networksin. Kauppaan sisältyy kaksi Ranskan suurinta mobiilioperaattoria Mobile O&O (34 miljoonaa asiakasta) sekä SFR MobiLife, jonka kattavuus on noin 22 000 kotitaloutta lähinnä Pariisin ympäristössä. Communicare Finland Oy:n tiedote 1_2011 Uusi osoitteemme 1.6 alkaen Esimerkkitie 11 A 00560 Helsinki. Myymälän avajaiset la 4.5 klo 10 – 15 Tervetuloa tutustumaan ! Aukioloaikamme muuttuvat 2.3 alkaen: arkisin ma-pe 10-17 ja lauantaisin 10-14 !! Tule tekemään edulliset ostokset !!! http://www.digiboksikauppa.fi (klikkaa ) Digitan myynti varmistui! Valtioneuvosto on päättänyt odotetusti, että Digita Oy voidaan myydä. Kaupalla pyritään siihen, ettei Digitaa tarvitse pääomittaa tulevaisuudessa verkkotoiminnan ylläpitämiseksi. Hallitus uskoo tämän varmistavan verkon toimintavarmuutta entisestään. Myyntipäätös vaatii eduskunnan hyväksynnän. Lopullisesti asian ratkaisee eduskunta käsitellessään hallituksen asiaa koskevaa esitystä syysistuntokauden alkupuolella http://www2.liikennevirasto.fi/alk/tietyot_kartalla/dgnschema3/index.html?lang=FI Digitan ja TDF:n kauppa ei toteudukaan? MTV Oy:n toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran mukaan näyttää siltä, ettei Digita Networks Oy:n myynti pääse vielä maaliin. Kaupasta neuvoteltiin ensin Ylen, Digitan ja TDF Groupin kesken siten että ostaja oli saksalainen rahastoyhtiö Logicare Digital Holdings, jonka piti maksaa 70 prosenttia kauppasummasta käteisenä. Viime metreillä kuitenkin tuli mutka matkaan ja neuvottelut aloitettiin uudelleen suomalaisten voimin viime maanantaina. – Tämä on kuin avioero, kaikki haluavat pitää lapset itsellä ja kukaan ei suostu antamaan lapsia toiselle osapuolelle. Näyttää siltä ettei päästä sopuun ainakaan sillä aikataululla joka olisi hyvä Digitalle itselleen koska heidän täytyy käynnistää omat toimenpiteensä heti vuodenvaihteessa eikä vasta keväällä 2016, sanoo MTV Oy:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara Radio Novassa Pekka Karhuvaaran mukaan vaikuttaa nyt hyvin epätodennäköiseltä että kaupat saadaan tällä aikataululla aikaan ja jos näin käy niin kaupan peruuntuminen tulee aiheuttamaan suuria ongelmia monille Digitan asiakkaille. Tämän takia on aloitettu jo selvitykset vaihtoehtoisesta tavasta turvata tv-kanavien näkyminen tulevaisuudessa. – Pyrimme saamaan uuden, paremman tarjouksen Digitasta mahdollisimman nopeasti aikaiseksi jotta nämä asiakkaat voivat luottaa siihen ettei heidän tarvitse pelätä vuodenvaihteessa mitä tapahtuu kun Digita menee pörssiin ja muuttuu osakeyhtiöksi jonka omistaa pörssiyhtiö eikä enää olekaan valtio-omisteinen yhtiö jota poliitikot pystyisivät kontrolloimaan jolloin poliitikkojen täytyy miettiä että miten jatkossa toimitaan näiden asioiden kanssa. Tällä hetkellä tilanne on vielä se, etteivät Digitan omistajat halua tehdä päätöksiä koska he eivät tiedä mihin suuntaan tässä ollaan menossa. Viestintävirasto: Ei tarvetta muuttaa toimilupia Digitalla ei ole ollut omaa mainosmyyntiä vaan sillä oli myyntiyhteistyötä MTV Oy:n ja Nelonen Media – yhtiöiden kanssa. Yhtiöt ilmoittivat myyvänsä mediayhtiöiden tarvitsemat jakelupalvelut yhteisesti perustettavan yhteisyrityksen kautta. Jakelutoiminnan yhteistyöjärjestely on kilpailuoikeudellisesti lähtökohtaisesti sallittu, edellyttäen että järjestely ei vääristä kilpailua osapuolten välillä. Komissio tarkasteli järjestelyn osalta relevantteja tuotemarkkinoita (kaapeli-, antennijakelu sekä satelliittijakelu) selvittääkseen oliko kauppa mahdollisesti esteenä kilpailulle näillä markkinoilla tai niiden osalla. Komissio katsoi saamansa selvityksen perusteella, ettei yrityskaupalla ollut kilpailunvastaisia vaikutuksia millään tarkasteltavana olleella markkinasegmentillä sen paremmin Suomessa kuin koko EU alueellakaan. Myös komissio kiinnitti arvioinnissaan huomiota siihen että Digitalle siirtyy vain hyvin rajallisesti uutta liiketoimintaa, jolla on yhteys MTV:n ja Nelosen nykyisin harjoittamaan toimintaan. Kilpailuvirasto pyysi yrityskaupan osapuolilta lausuntoja koskien Digitan hinnoittelua antenni- ja kaapeliverkon televisiolähetyksissä sekä digitaalisten maanpäällisten televisio-ohjelmien lähetysoikeuksien myynnissä 1.5–30.9 2010 väliselle ajalle. Digita ilmoitti virastolle 27.10 antamassaan vastineessa muuttavansa hinnoittelukäytäntöjään 1.12 lähtien, jotta se vastaisi paremmin niitä kustannusperusteita joihin sen hinnoittelu on perustunut aiemmin eikä enää ylittäisi aiheuttamisperusteella määräytyviä kustannuksia. Virasto pyysi Digitalta selvityksiä yrityskaupan vaikutuksista erityisesti televisiolähetyspalveluiden sekä digitaalisten maanpäällisten televisio-ohjelmien lähetysoikeuksien myynnin markkinoilla ja antoi sille asiassa vastinepyynnön 14.1.2011 Kilpailuviraston esitysluonnos markkinaoikeudelle 12.10, johon sisältyi kannanotto siitä että Digitan hinnoittelu on ollut kilpailuoikeudellisesti kestämätöntä (Hinnoittelun kohtuuttomuus) Markkinaoikeus päätti 17.6 hyväksyä kaikki Kilpailuviraston vaatimukset sellaisenaan. Digita nosti 1.7 hintojaan antenni-tv verkossa 15 prosentilla ja kaapelitelevisioverkossa 5 prosenttia. Digi-tv-jakelun perushinta Televisio-ohjelmien jakelusta kotitalouksille vastaa Digita Oy. Jakelusta peritään maksu, jonka hinta vaihtelee sen mukaan kuinka monen talouden alueella ollaan jakamassa signaalia. Hintataso on määritelty valtioneuvoston asetuksella Digitan kohtuullisen korvauksen perusteista televisio-ja radio-ohjelmien lähettämisestä (1135/2007). Asetuksen perusteella Viestintävirasto arvioi vuosittain hintatason kohtuullisuutta ja voi muuttaa sitä jos hinnoittelu ei ole kustannusvastaavaa tai kohtuullista. Hinnoittelun kohtuullisuus Viestintävirasto arvioi, että Digitaa tulee kuulla ennen kuin se päättää hinnoittelun muutoksesta. Viestintäviraston näkemyksen mukaan Digitalla on näin mahdollisuus huomioida viraston käsitys hinnoittelussaan ja korjata hinnoittelukäytäntöään tarvittaessa myös takautuvasti. Kohtuullisen hinnan arvioiminen vuonna 2012 Viestintäviraston päätöksen perusteella Viestintävirasto asetti vuoden 2015 alusta Digitalle uhkasakon siltä varalta, ettei yhtiö muuta hinnoitteluaan vastaamaan kustannussuuntautuneisuutta tai syrjimättömyyttä koskevia velvoitteita (Hinnoittelun muuttaminen). Viraston mukaan Digitan televisiolähetyspalveluiden kustannukset olivat laskeneet yli 10 % vuosien 2009 -2011 aikana. Tämä ei kuitenkaan näkynyt Viestintäviraston mielestä riittävästi vuonna 2011 asiakkaille päätyneen hinnan alenemisena. Vuoden 2012 lopussa Digita ilmoitti korottavansa vuoden 2013 alusta sekä antenni-tv-verkossa että muissa verkoissa lähettämiensä tv-palvelujen hintaa siten, että: Antenniverkon maksu-tv asiakkaiden hinta nousee 13% ja muiden verkkojen maksutelevisio asiakkaiden (IPTV) hinnat nousevat 2%. Digitan ilmoituksen jälkeen DNA jätti Viestintävirastoon selvityspyynnön koskien Digitan hinnaston rakennetta. Digita perusteli hintojen muutosta sillä, ettei sen hinnoittelussa ollut otettu riittävästi huomioon kustannustason nousua vuosina 2008 – 2012 sekä Anvialle aiheutunutta tappiota liiketoiminnan myynnistä. Viestintävirasto antoi päätöksensä DNA:n pyyntöön kesäkuussa 2015 ja katsoi päätöksessään, etteivät Hinnastossa ilmoitetut hinnankorotukset olleet Viestintäviraston mukaan kohtuuttomia. DNA:n ilmoitettua tyytymättömyydestä päätökseen ilmoitti DNA harkitsevansa valittamista markkinaoikeuteen. Viestintävirasto vastaanotti syksyllä 2013 kuluttajilta lukuisia ilmoituksia koskien Digitan tekemiä tv-palvelujen hinnoittelun muutoksia. Digita lähetti marraskuussa asiasta Digita Infoon sähköpostitse ilmoituksen hintojen muuttamisesta. Joulukuussa myös Viestintävirasto sai sähköpostin, jossa kerrottiin mm että "…siirrymme hinnoittelussamme uuteen vyöhykepohjaiseen hinnoittelumalliin 1.3.2013 alkaen" ja ”Uusi malli otetaan käyttöön antenniverkon maksu-tv-palveluissa sekä valtakunnallisessa radiolähetysten verkossa”. Tammikuussa 2014 Viestintävirasto vastaanotti kuluttajilta lukuisia sähköpostiviestejä Digitan hinnankorotuksista. Kuluttaja-asiamies antoi asiassa Digitalle tammikuussa huomautuksen hyvän liiketavan vastaisesta menettelystä, joka liittyi perusteettomaan hintaeroon antenni- ja kaapeliverkossa välitetyn tv-signaalin välillä. Kuluttaja-asiamiehen mukaan myös kuluttaja voi pitää hinnoittelukäytäntöä kohtuuttomana varsinkin siinä tapauksessa jos hänelle ei ole kerrottu hinnoittelun muutoksesta eikä siitä minkä sisältöinen kanavapaketti on mahdollista vastaanottaa eri verkoissa. Kuluttaja-asiamies muistutti Digitalle antamassaan huomautuksessa, että kuluttajat ovat televisio-ohjelmien vastaanottoon liittyvien sopimusehtojen osalta eriarvoisessa asemassa sen suhteen, ovatko he hankkineet tv-palvelunsa kaapelitelevisioverkon vai antenniverkon kautta. Viestintävirasto katsoo tarpeelliseksi myös jatkossa seurata tehostetusti näiden palveluiden hinnoittelua sekä sitä miten hyvin ne noudattavat niitä koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä (erityisesti syrjimättömyys- ja kustannuslaskentavelvoitetta). Digita lähetti 22. joulukuuta 2010 valtioneuvostolle pyynnön saada toimilupa verkkopalvelun tarjontaan mobiili-tv-verkossa. Valtioneuvosto myönsi Digitalle 3. maaliskuuta 2011 toimiluvan kolmeksi vuodeksi mobiiliin joukkoviestintäverkkoon DVB-H-standardilla verkkotoimiluvan televisio-ohjelmien jakeluun. Toimilupa tuli voimaan 15. huhtikuuta 2011. Verkkotoimilupaa hakivat Anvia Oyj, Digita Oy ja Telemast Nordic Oy. Verkkolupa oikeuttaa käyttämään taajuusaluetta 450 megahertsiä. Verkon tulee kattaa vuoden 2011 lopussa yli 80 prosenttia suomalaisista. Mobiili-tv-verkko on Digitan neljäs valtakunnallinen digitaalisen joukkoviestintäverkon lähetyspaikka. Valtioneuvosto päätti tammikuussa 2017 muuttaa toimilupia niin, että myös kaupalliset tv-yhtiöt voivat päästä myymään mainontaa mobiili-TV-verkkoon ja samalla ne luopuvat oikeudestaan myydä mainoksia digi-tv-verkossa. Vuonna 2009 aloittanut BooxTV oli ensimmäinen pelkästään Suomessa kehitetty televisio-ohjelmien tallennuspalvelu. Palveluun tallennettuja ohjelmia katsottiin internetin kautta ajasta riippumattomasti sekä tietokoneella että mobiililaitteilla. Ohjelmia ei voinut tallentaa omalle tietokoneelle, koska niitä ei suojattu tekijänoikeuksien takia. BooxtV lopetettiin kannattamattomana vuonna 2015 sen jälkeen kun se myytiin kiinalaisille sijoittajille ja tuote lisensioitiin kiinalaisen tv-jätti TCL:n Euroopan-omistukseen. Elisa Viihteen alkuperäissarjoja ovat muun muassa Ismo (Netflix) ja Jättekiva (C More). C Moren sarjoihin kuuluu myös rikossarja Bullets, jossa keskeisissä rooleissa olivat Krista Kosonen ja Tommi Korpela. Lisäksi Elisa Viihde tuottaa elokuvia yhteistyössä kotimaisten tuotantoyhtiöiden kanssa sekä kansainvälisiä sarjoja yksinoikeudella. Vuoden 2015 katsotuin ohjelma palvelussa oli jääkiekon MM-finaali. Elisa Viihteen omaa tuotantoa olevia tv-sarjoja ovat muun muassa sarjat Downshiftaajat (2 kautta), Ismo (Netflix) ja Konttori-sarja, jossa pääosaa esitti Sami Hedbergin esittämä Pentti Markkanen (Extra Bisnes Oy). Sarjaan liittyi myös mobiilipeli Kingi Kongi. Lisäksi palvelussa esitettiin viihdeohjelma Huumaa sekä vuoden 2019 alusta sairaalasarja Syke. Elisa Viihteessä esitetään alkuperäissarjana komediasarjaa Kaikki synnit. Toinen kausi ilmestyi Elisa Viihteen Aitio-suoratoistopalveluun 15. helmikuuta 2018 ja kolmas 2. lokakuuta 2020. Sarjan pääosia esittävät Merja Larivaara (Maria) ja Matti Ristinen (Johannes). Ruotsalainen verkkolaitteita valmistava Ericsson oli ensimmäinen 4G-verkon kaupalliseen käyttöön ottanut yhtiö, mutta nyt Huawei on ajanut sen ohi. Maailmanlaajuisesti Huaweilla arvioidaan olevan jo 30 prosentin osuus matkapuhelinverkoista. Euroopan markkinoista Huawein markkinaosuus Euroopassa on Ericssonin arvion mukaan 17 prosenttia. Osuus kasvaisi 19 prosenttiin, jos Telia ostaisi venäläisen teleoperaattorin MegaFonin osakkeet. Huawei toimittaa mobiiliverkon laitteistoja muun muassa Telian ruotsalaiselle kilpailijalle Telenorille ja DNA:n kilpailijalle Elisalle Suomessa sekä Saksassa Deutsche Telekomille, Itävallassa O2:lle ja Italiassa Telecom Italialle.. Nokia on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen Kiinalaiset operaattorit ovat tehneet useita verkkotilauksia. Operaattorit luottavat kiinalaisvalmisteisiin laitteisiin enemmän kuin Nokiaan tai Ericssoniin. Vuonna 2015 kiinalaiset teleoperaattorit China Unicom Group Corporation, China Mobile ja China International Communications Group (CICG) ottivat käyttöön yhteisyrityksen tilaamat Ericssonin laitteet. Yhteisyritys rakensi 4G-verkon 18 kaupunkiin Kiinassa. Verkko otettiin käyttöön vuonna 2016 ja se kattaa 30 prosenttia koko maan väestöstä. Nokialla oli sopimus samoista laitteista jo aikaisemmin kiinalaisten kanssa, mutta sen verkon rakentaminen ei alkanut lainkaan vuoden 2014 lopulla tapahtuneen romahduksen jälkeen.. Nyt Nokia on palaamassa markkinoille Verkkolaitevalmistaja Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri kertoo Yle Uutisille antamassaan haastattelussa yrityksen aloittavan 4G-verkkojen rakentamisen Yhdysvaltoihin ensivuoden alkupuoliskolla. Samalla yritys suunnittelee myös paluuta matkapuhelinmarkkinoille ja uusien älypuhelinten kehittämistä. Lue uutinen kokonaisuudessaan yle.fi/uutiset sivustolta tai Ylen verkkosivuilta, sekä katso aihetta koskeva suora tv-lähetys illan pääuutislähetyksestä TV1:ssä klo 20 alkaen tänään maanantaina 28.7.2014. Ohjelman uusinta nähdään huomenna tiistaina 29.1.2016 klo 16 TV1 -kanavalla.. Ohjelmasta on katsottavissa lisäksi tv-uusintana Yle Areenassa viikon ajan lähetyspäivästä lukien. Digitalle uusi omistaja Kirjoittanut admin To, 09/29/2012 - 14:02 Media- ja teleoperaattori Digita myytiin Ranskan valtion omistamalle TDF:lle (Teledigital) vuonna 2012, kun Euroopan komissio oli vihdoin hyväksynyt Digitan myymisen. Myyntisopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2011. Kaupasta ilmoitettiin kuitenkin vasta helmikuussa 2013 komission kilpailuselvitysten päätyttyä. Kauppahinnaksi sovittiin 362 miljoonaa euroa. Digitan myynti vaati sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission hyväksynnän. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kauppaa jo elokuussa 2010 ja joulukuussa EU:n komissio näytti sille vihreää valoa. TDF osti tuolloin koko TDF-konsernin, johon myös Digita kuului. TDF oli yksi Ranskan suurimmista valtiojohtoisista yhtiöistä, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli 4 miljardia dollaria eli noin 3,9 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 16 000 henkilöä 30 maassa eri puolilla maailmaa. Digitan ostamisella TDF:n kerrottiin tavoittelevan vahvempaa asemaa tv-palvelujen tarjoamisessa Euroopassa. Kaupan yhteydessä kerrottiin sen tarkoittavan kahden televisioyhtiön asiakkuutta sekä antenniverkko- että kaapelipuolella. Asiakkaita olisivat kaupan jälkeen Canal Digital Finland Oy maanpäällisissä verkoissa (satelliitti), SBS Discovery TV HD, Nelonen Media ja Viasat Kaapeli-TV:ssa. Digitassa oli ennen myyntiä noin 400 työntekijää 20 eri toimipisteessä Suomessa Helsingistä Ouluun. Lähteet: YLE Uutiset Digitan myynti France Télécom-yhtiölle Sanoma News laajentaa liiketoimintaansa kaupunkilehtiin – Suomen suurin paikallislehtien kustantaja myy enemmistönsä Lehtipainosta Keskisuomalaiselle 27.4.2017 Keskisuomalainen ostaa viisi kertaa viikossa ilmestyvän Kaupunkilehti Torin 16.12.2016 Uusi mediayhtiö Mediatalo ESA aloittaa 1.8.2013. Alma Media ja Sanoma Pro yhdistävät oppimateriaalien liiketoiminnot. Uusi yhtiö syntyy Sanoman osaksi. Sanoma Magazinesin lehtien verkko-opetussivusto Opinavain-kilpailun voittoon 30.1.2010. Kilpailun tarkoituksena on innostaa opettajia kehittämään uusia opetusmenetelmiä eri luokka-asteille sopiviksi sekä etsimään sopivia opetusaineistoja oppilaiden käyttöön internetistä. Uusi talousjournalismin erikoislehti Kauppalehti Optio ilmestyy 27.8.2008 alkaen kaksi kertaa viikossa eli torstaisin ja lauantaisin, kun se aiemmin ilmestyi kerran keskiviikkona Kauppalehden välissä Radiokanavien myynti siirtyy Nelonen Medialle 17.5.2006 klo 17:27 / Digita lopettaa Radio Novan myynnin MTV:lle Sanoma ostaa Lehtipisteen 29.10.2014 / Sanoma News myy kolme kioskiketjua 715 miljoonalla eurolla 2.3.2015 MTV:n tv-kanavien ja radioasemien lähetyspalveluista sekä CANAL+ -paketista vastaava tuotantoyhtiö Bonnier Broadcasting hankkii enemmistöosuuden Suomen suurimmasta kaupallisesta tv-yhtiöstä Digitasta 1 100 miljoonan euron kauppahinnalla, jossa Digitan velat on jätetty kaupan ulkopuolelle. Digita Oy ostaa DNA:n antenniverkon maksu-tv-liiketoiminnan 18.8.2011 Valtio-omisteinen Sonera (nyk. TeliaSonera Finland Oyj) ja Finnet-ryhmään kuuluva Datame ovat allekirjoittaneet sopimuksen @450-verkon liiketoiminnan myymisestä Digita Oy:lle 30.10.2008 lähtien. Kauppahinta oli 2,5 miljoonaa euroa, josta Digitan osuus on 1,9 miljoonaan. Digita sai verkko-operaattorilupansa keväällä 2010 liikenne- ja viestintäministeriöltä ilman kilpailutusta Valtioneuvosto myönsi huhtikuussa 2009 Suomen televisio- ja radiolähetysverkkoja operoivalle Digitalle valtakunnallisen 450 megahertsin verkon toimiluvan langattoman @450-laajakaistaverkon rakentamiseen. Verkon käyttäjiksi tavoitellaan sekä kuluttajia että yrityksiä Digitan aiemman strategian mukaisesti koko Manner-Suomen alueella. Digita tarjoaa uuden sukupolven langatonta @450 laajakaistapalvelua nyt myös 3G-verkkojen peittoalueilla 3G-verkot ovat laajenemassa voimakkaasti ja jo lähes kaikki suomalaiset kattavat palvelut on saavutettavissa verkosta joko puhelimitse, television tai internetin välityksellä. Digita haluaa tarjota näille kuluttajille saman mahdollisuuden myös langattomasti laajakaistan käyttöön kaikkialla siellä missä nykyiset mobiiliverkot toimivat eli kaupungeissa sekä haja-asutusalueilla. Digitan uusi @450-verkko täydentää TeliaSoneran valtakunnallista laajakaistapalvelua tuomalla markkinoille uuden vaihtoehdon liikkuvaan työskentelyyn Soneran matkaviestinverkossa valtakunnallisesti toimiva Datame Oy lanseeraa Suomen ensimmäisen langattoman 450-laajakaistaverkon, jolla on mahdollista saavuttaa jopa 100 megabitin sekuntivauhti. Verkon hyödyntämiseksi tarvitaan Digitan tarjoama päätelaite tai muu ulkoinen antenni kuten televisioantenni ja lisäksi asiakkaan oma yhteyspiste eli esimerkiksi tietokoneeseen kytkettävä usb-liitäntäinen verkkokortti. Sonera ryhtyy myymään uutta @450 laajakaistapalvelua kaikkialla Suomessa Soneran uuden verkon alueella asuvat kuluttajat voivat hankkia kotiinsa liikkuvan laajakaistan, joka ei sido kuluttajaa tiettyyn paikkaan vaan mahdollistaa pääsyn internetiin paikasta riippumatta. Uuden palvelun voi ostaa käyttöönsä Soneran verkkosivuilta tai asiakaspalvelusta niin sanottuina palveluoperaattorituotteina. Palvelu on saatavana myös kuluttajille tarkoitetuilla kannettavilla tietokoneilla ja langattomilla nettitikuilla sekä 3G että 2G –verkkojen peittoalueilla. Digitan @450-verkon kautta toimiva palvelu toimii koko maassa, mukaan lukien ne alueet jotka tällä hetkellä ovat TeliaSoneran matkaviestin 3 G-verkkoa koskevan peittoalueen ulkopuolella. TeliaSonera ilmoitti joulukuussa 2010 vetäytyvänsä pois haja-asutusalueiden verkkotoiminnasta keskittyäkseen ydinliiketoimintaansa eli matkapuhelinverkkoon ja mobiiliin laajakaistaan. Uusi operaattori on sitoutunut rakentamaan verkon valmiiksi sen nykyisille asiakkaille. Digitan hallitus vastaa nyt myynnistä “Myyntiprosessi käynnistyi keväällä 2012, jolloin Digitassa aloitettiin selvitys uuden kasvustrategian toteuttamiseksi Digitan hallituksen tekemän päätöksen mukaisesti” kertoo toimitusjohtaja Sirpa Ojala: “Hallituksella oli tässä vaiheessa tiedossa kaksi eri vaihtoehtoa: joko myydään yhtiö tai listaudutaan pörssiin. Hallitus valitsi jälkimmäisen vaihtoehdon ja haki kumppaniksi tähän M&M:n saaman tiedon mukaan TDC:n pääomistajaa TDC:tä. Olemme nyt tämän transaktion loppusuoralla, jossa Suomen eduskunta viime kädessä ratkaisee, miten kauppa etenee. Emme voi valitettavasti kommentoida prosessia ennen eduskunnan käsittelyä” sanoo Sirpa Ojala. Suomen hallitus teki periaatepäätöksen 3 viikkoa sitten Kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) tekemä aloite “SuomiTV:n myynnistä kotimaiselle ostajalle” käsiteltiin eduskunnassa 26.10., ja siihen annettiin talousvaliokunnassa kielteinen vastaus 7 kansanedustajan vastustaessa aloitetta. Talousvaliokunnan mukaan kanavan myynti ulkomaalaiselle toimijalle olisi ristiriidassa Euroopan Unionin kilpailusäädösten kanssa, koska Suomessa lähetystoiminnasta vastaava Digita omistaa ainoan koko maassa kattavan antenniverkon. Tämän takia valtioneuvosto voisi yksin päättää tv-kanavan toimiluvan myöntämisestä kotimaiselle taholle eikä se vaatisi EU-komission käsittelyä eli ns. notifikaatiota ennen hyväksyntää. Valiokunnan mielestä verkkoluvan myöntäminen vain yhdelle operaattorille ei edistä kilpailua. “Digitassa on juuri kehitetty uusia palveluja, joista olisi voinut syntyä Suomeen uutta liiketoimintaa” harmittelee Ojala Lisätietoja: Sirpa Ojala, toimitusjohtaja Digita Oy email@example.com tai puh 0400 000 000 http://www.digitoday/REDACTED/200000000/66 http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/10/digitv_verkkokaupan_edellae... http://fifi.voima.fi/REDACTED/rventamista
http://areena.yle.fi/video/1300000000000 -Digitan myynnistä: "Siinä olisi voinut olla joku, joka myy koko verkon" (27:30->) http://www.katsomo/REDACTED/ationId=34156 Digi-tv-kanavat pimenivät kokonaan tunniksi tiistaina – syynä ilmeisesti kaapelivika MTV3 MAX ja MTV Fakta HD eivät näkyneet ollenkaan antennitalouksissa tiistai-iltana kello 17 jälkeen Helsingissä. Digitasta kerrottiin IS:lle hieman ennen iltayhdeksää, että katkos kesti lopulta vain vajaan tunnin.
– Nyt kanavat näkyvät taas normaalisti kaikille tilaajillemme, kertoo liiketoimintajohtaja Helena Vallo Digitan viestinnästä
Kaapelioperaattorien tiedotteiden mukaan vika koski useita antenni-tv -kanavia sekä kaapeli- ja IPTV-verkossa muun muassa Sub Junioria, MTV MAXia ja MTV Faktaa. Osa kanavista ei näkynyt myöskään antennitalouksissa.
Vallon mukaan Digitalta tiedusteltiin vielä tiistai-iltana mahdollisuutta jatkaa vikaa verkon testauksessa ilmenneen häiriön vuoksi yön yli.
– Testauksesta huolimatta vika löytyi jo illan aikana, Vallo sanoo
http://www.iltasanomat/REDACTED/280000000000 http://www2.hs.fi/uutiset/juttu.asp?id=20021106KO13 "Digi-tv:stä voi tulla yhtä suosittu kuin kännyköistä"
Digitaalisia televisiolähetyksiä on voinut katsella Suomessa joulukuusta 2006 alkaen ja digisovittimien eli digiboxien kauppa alkoi heti vilkkaana, sillä niitä myytiin ensimmäisen myyntiviikonlopun aikana jopa 40 000 kappaletta.
Ensimmäisten kuukausien kokemukset osoittivat kuitenkin jo sen minkä monet osasivat ennakoida: digitelevisiolla ei ollut tulevaisuutta. Televisio-ohjelmia katsellaan edelleenkin useimmiten analogisina lähetyksinä.
Digisovitin löytyy vasta joka toisesta suomalaiskodista
Vain noin 50 prosenttia kotitalouksista katselee televisio-ohjelmia digitaalisina, ja määrä kasvaa hitaasti kohti 80 prosentin rajaa. Digiboxi on tällä hetkellä 1 500 000 taloudessa eli 49 prosentilla talouksista. (1)
Jos digisovittimia ei hankita lisää niin vuoteen 2010 mennessä niiden osuus kaikista televisioista ylittää 75 % rajan (2).
Digitelevision yleistymistä hidastaa muun muassa se, että noin kolmanneksella kotitalouksista puuttuu vielä sopiva televisio ja viidennes niistä kotitalouksista, joilla jo on digisovitin tai digitv harkitsee hankkimasta uutta laitetta.
Analogista televisiota katsellaan pidempään kuin digilähetyksiä
Yli puolet talouksista hankkii analogisen television tilalle digiboksin tai digitaalisen televisiolaitteen kesään mennessä. Vain 6 % suomalaisista sanoo hankkivansa laitteen vasta myöhemmin.(3)
Vaikka Suomi digitalisoituu ensimmäisten joukossa Euroopassa ja maailman kärjessä, meillä ei kuitenkaan siirrytä kokonaan digitaalisiin televisiolähetyksiin vielä elokuun loppuun 2007 mennessä kuten monet muut maat.
"Digitalisointia kannattaa jatkaa nyt suunniteltua hitaammassa tahdissa kun ihmiset ovat jo hankkineet digisovittimensa eikä kuluttajien into ostaa laitteita enää kasva. Myös Suomen digi-tv-vastaanotinkanta on kansainvälisestikin vertaillen huippuluokkaa joten voimme rauhassa odotella uutta teknologiaa, jonka avulla lähetys- ja siirtokapasiteettia voidaan edelleen lisätä ilman uusien laitehankintojen tarvetta" sanoo toimitusjohtaja Mikael Jungner.
Digitelevisiolla olisi ollut paremmat menestymisen mahdollisuudet
Digitaaliset televisiolähetykset ovat nyt alkaneet Suomessa suunnitellusti. Digitalle tämä on ensimmäinen toimilupakausi. Yhtiön toiminnan menestyksellinen käynnistäminen edellyttää riittävän vahvaa organisaatiota sekä resursseja rakentaa toimiva järjestelmä niin Yleisradion kuin kaupallistenkin toimijoiden käyttöön. "Uusi lähetysjärjestelmä ja uusi tapa tehdä sisältöjä, eli HDTV olivat Digitan liiketoiminnan käynnistämisessä keskeisimmät haasteet" kertoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
Digita tarjoaa palveluja koko maahan
Verkkoinfrastruktuuria kehittämällä Digita pystyy tarjoamaan palveluitaan tehokkaasti valtakunnallisesti kaikille jakeluteille: tv-yhtiöille, mobiiliverkkojen kautta tai vaikkapa internetin välityksellä. Nykyaikainen televisio-ohjelmasiirto edellyttää yhä monipuolisempia jakelutapoja ja uusien teknologioiden tehokasta käyttöönottoa myös perinteisen radio- ja televisioverkon piirissä toimiville yrityksille kuten Yleisradiolle sekä sen kanssa yhteistyötä tekeville palveluntarjoajille.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Mikael Jungner, p. (09) 000 00000 / 050 0000 Johtaja Jorma Laiho, (09) 000 0000
Linkki tiedotteeseen: http://www.sttinfo.fi/pressrelease/general-detail.do?originalId=25208&language=FISTTTiedotepalveluKotimaafi-FI Luokka: KotimaaKokotekstiAlkuperäinen julkaisu http://www2.digitoday.fi/showPage.php?page_id=14&news_id=56245
Ja tämäkin piti sitten ostaa, eikö muka olisi ollut parempi vaihtoehto säilyttää se toimilupa vain digitalla itsellään?
Digitalle on ilmeisesti jäänyt rahaa taskunpohjalle ja sen takia myi tuon toimiluvan.
Ihan hyvin voisivat pitää digitaalisen television lähetystoiminnan itunesilla/wiillä tai millä tahansa vastaavalla joka ei vaadi mastoja. Mutta toisaalta onhan tämä hyvä myyntikanava: http://www3.digitalisaatio.fi/yrityspalvelut-digitan-antenni-tv-jakelijaksi/
Eli tuo lupa pitäisi ostaa takaisin, eikä myydä sitä eteenpäin? Itse olin kuvitellut että vain valtioneuvosto voi tuon toimiluvan antaa... :) Eikös se joku ranskalainen firma sen ostanut.
Digita on valtion 100% omistama yritys ja myy Digitaa hintaan jolla valtio saisi voittoakin Digitasta mutta miksi Suomen päättäjät haluavat tuhota kansallisomaisuutta myymällä tuottavat yritykset ulkomaille. Nämä rahathan menevät suoraan ulkomaan sijoittajille veroparatiiseihin piiloon eli Suomi menettää rahaa pysyvästi
Kyllähän ne hinnat ovat nousseet, mutta kun verrataan sitä että vielä reilu kymmenen vuotta sitten esim peruslaajakaistan sai 10mk/mega niin ollaan silti todella alhaisella tasolla.
Mutta ihan samaa mieltä siitä, että kuluttaja saa kyllä olla tarkkana noiden sopimusten kanssa ja on totta myös se ettei monikaan enää ole perillä näistä asioista. Siksihän niitä yritetään koko ajan piilotellakkin... ;) Kun ihmiset ei osaa kysyä oikeista asioita oikeaan aikaan.. :D
Olet aivan oikeassa! Hinnat ovat nousseet ja kilpailu on kovaa sekä asiakkaista käydään aikamoista taistoa operaattoreiden välillä, mutta silti olen sitä mieltä että peruspalvelutasosta tulee huolehtia yhteiskunnan toimesta. En nyt tarkoita julkista palvelua (siis verovaroin), vaan juuri näitä nykyisiä ns. yleispalveluvelvoitteita.
Itselläni ei ole ollut ongelmia Ylen kanssa ainakaan viimevuosina... :)
Mielestäni Suomen viestintäpolitiikka perustuu liiaksi monopoliin ja liian vähän todelliseen kilpailuun jossa paras ratkaisu voittakoon sekä siihen, että asiakas maksaa vain käyttämästään palvelusta. Kilpailua käydään aivan liikaa loppukäyttäjien selkänahasta repien!
Digitan tapauksessa hinnat ovat jo nyt olleet pilvissä mutta kuitenkin on tehty tappiota.. Digita on myös "lainattu" ranskalaiselle sijoittajalle joka teki sitten siitä hyvän tilin :) http://yle.fi/uutiset/digita_myitiin_ranskalaisille__suomalaisosakkaille_epareilu...
Tokihan siinä vähän kävi niin että se ostaja oli ranskalainen, mutta kyllä tässä silti edelleen ollaan suomalainen yritys ja Suomen lakien alla.. Toki laitkin muuttuvat ;)
Se mikä itseäni kismittää näissä kaupoissa on aina se raha minkä takia niitä tehdään! Tässä Digita kaupassa ei sinänsä ollut mitään järkeä ainakaan asiakkaan (veronmaksajan) näkökulmasta. Mutta mitä nämä poliitikot siellä sitten tekevät? He eivät ymmärrä yrittämisestä, myynnistä tai mistään muustakaan yhtään mitää!
Miten tällainen kaveri voi edes olla vastuussa koko firman toiminnasta?
Digita tekee joka vuosi voittoa noin 30milj euroa mutta jostain kumman syystä siitä summasta on saatava mahdollisimman paljon pois! Olisiko kannattanut jättää myynti välistä ja panostaa se raha esim verkon parannuksiin.
Eihän kukaan mitään rahoja kaipaa... Nehän voidaan vaikka tuhlata kun nyt kerrankin saatiin kunnon tili firmalle!! Olisi kyllä mukava tietää mihin tämä valtava rahamäärä hukataan.. tuskin sitä ihan kaikkea Digitassakaan tarvitaan..
Jos ajatellaan että Digitan koko voitto 30 milj euroa jaetaan tasaisesti vuoden jokaiselle päivälle (12 x 31 pv) niin se on n.40000eur per työntekijä/kuukausi!!!
Minusta tällainen palkka ei kuulosta kovin kummoiselta kun miettii työn vaativuutta, mutta jos verrataan perus duunarin palkkaan tämä onkin jo todella hyvä liksa... Ehkä Digitalaiset ovat vaan tottuneet liian hyvälle :)
Jokainen voi tietysti itse arvioida onko Digitan palkkataso oikea ja perusteltu.. Minusta se on vähintäänkin ylimitoitettu. Kun muistaa että firma tahkoaa voittoa kymmeniä miljoonia euroja niin olisi ihan reilua jakaa sitä rahaa vähän reilummin työntekijöille..
Myös työn raskaus/vaativuus huomioiden palkkaa voisi mielestäni nostaa.
Tätä taustaa vasten en näe yhtään syytä sille miksi Digita pitäisi myydä. Se ei paranna kenenkään asemaa eikä tuo yhteiskunnalle mitään hyötyä vaikka kauppahinta olisi mikä tahansa... päinvastoin jos kauppa tapahtuu alihintaan!
Jos Digitan myynti toteutuu, on mahdollista että se tietää rajuja korotuksia tv-lupamaksuihin..
Mielestäni tässä asiassa ei pidä tehdä kompromisseja ja hyväksyä jotain naurettavaa 10% alennusta maksuihin koska silloin menetetään tuhansia työpaikkoja ja tämä taas aiheuttaa lisää kurjuutta yhteiskuntaan..(kun rahat eivät riitä nykyisenkään tasoisen sosiaaliturvan maksamiseen)..
Joten paras tapa ajaa alas Digita-monopoli (ja lopettaa kalliit TV-maksut) on antaa se ilmaiseksi YLE:n käyttöön tai jos jostain kumman syystä Digitan omistaa edelleen yksityinen yritys, niin myydä halvalla..
Eli kyllä YLE:lle riittäisi ihan hyvin nykyinen lähetysverkko... Tai siis eihän siinä ole mitään järkeä että Yle maksaa vuokraa sellaiselle firmalle joka tekee bisnestä tarjoamalla samoja palveluja. Minusta tämä koko Digita-juttu kertoo enemmän päättäjien typeryydestä ja huonosta moraalista kuin mistään muusta.
Toisaalta kun miettii kuka on tämän kaupan takana (valtionvarainministeri Jyrki Katainen), niin ehkä tässä on taas yksi esimerkki lisää miksi Suomessa menee nykyään kaikki asiat päin helvettiä..
Mutta vaikka hallitus ei tätä mokaa tekisikään, niin ainakin Sonera sen tekee... Sonerahan oli menossa aikoinaan ostamaan koko France Telecomia ja sitä kauppaa pidettiin myös katastrofaalisena. Tosin jostain kumman syystä sekin kauppa sai päättäjien siunauksen.. Olisiko sillä ollut jotain vaikutusta asiaan että silloinen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) on itse entinen kokoomuslainen..
keskiviikko 16. helmikuuta 2011
Eli kun lukee tuon lauseen, niin tajuaa aika hyvin ettei ole mitään toivoa siitä etteikö piratismia voisi torjua ilman sensuuriakin... Mutta onhan se hienoa tietää mitä tuolla lapsiporno suodatuksella sitten oikein tehdään.. Eli sitä voi käyttää muuhunkin kuin vain lapsipornon suodattamiseen...
Ja koska tuota asiaa ei haluta kertoa suoraan (jos ollenkaan), että miksi näin toimitaan, niin kyseessä on aina jonkin sortin "sensuuri".
Tämä sensuuri touhu onkin hyvä osoitus siitä ettei nyky suomessa ole enää mitään muuta virkaa tavallisella ihmisellä kuin toimia hallituksen sätkynukkena.. Kun katselee vaikkapa juuri julkaistuja leikkaus listoja ja muita vastaavia juttuja joihin hallitus yrittää saada kaikkia mukaan pelastamaan Suomea uhkaavalta talous lamalta (jotta voitaisiin jatkaa samaa rataa, mutta hiukan pienemmällä kulutuksella) , niin herää väkisinkin kysymys , että minkä ihmeen takia täällä enään ollaan olemassa? .
Ei ainakaan minkään rahan vuoksi sillä kun seuraa uutisia irtisanomisista sekä lomautuksista näkee varsin hyvin mihin nyky maailman tilanne johtaa.. Se johtaa vääjäämättä siihen ettei tulevaisuudessa ole mitään järkeä maksaa nykyistä ylikallista hintaa sähkö ja telelaskuista.
perjantai 11. helmikuuta 2011
Digita eli entinen Ylen jakeluverkko myydään taas kerran ranskalaisille (joka omistaa jo ennestään ranskalaisten lisäksi puolet dna:sta).. Mitä hyötyä on enää ostaa koko Digita kun sillä ei kohta tee yhtikäs mitään ,kun kaikki kanavat muuttuvat HD -kanaviksi niin Digitan kautta ne eivät kuitenkaan kulje, koska verkko ostetaan Canal Digitalilta jolla taasen on yksinoikeus suomessa myydä satelliitti-tv palveluita. Miksi siis pitää kiinni jostain helvetin lähetysverkosta jos se kuitenkin myydään alta pois heti tilaisuuden tullen?
Digita myytiin jo kertaalleen ranskalaisille ja kun ranskalainen raha ei saanut toivomaansa tulosta ,niin sen jälkeen Digitasta tuli takaisin kotimainen yhtiö joka palasi jälleen kerran ulkomaiseen omistukseen.. Tämä sama pelleily jatkuu niin kauan kunnes ihmiset heräävät huomaamaan kuinka heitä taas kusetetaan..
torstai 10. helmikuuta 2011
Elisa osti juuri Saunalahti Groupin jonka ansiosta elisasta tulee suomen toiseksi suurin operaattori Soneran rinnalle.. Sonerakin on ostellut vähän väliä pienempiä kilpailijoitaan ja myynyt sitten niitä eteenpäin hyvällä hinnalla...
Telia-Sonera osti suomalaisen Ainacomin vuonna 2010.
Sonera myi Ainan osakkeista 40 prosenttia pääomasijoitusyhtiö Capmanin hallinnoimalle rahastolle sekä yhtiön toimivalle johdolle. Kaupan hinta oli 24 miljoonaa euroa, mutta TeliaSonera kirjaa kaupasta 19 miljoonan euron myyntivoiton.
keskiviikko 9. helmikuuta 2011
Teleoperaattori Sonera on myynyt omistuksensa Spotifystä MTG:lle ja levy-yhtiö Universalille noin 10 miljoonalla eurolla. Myyntihinta perustuu TeliaSoneran tekemään vapaaehtoiseen julkisen ostotarjouksen mukaiseen tarjoukseen kaikille Spotifyn omistajille.
Kaupan jälkeen Spotify kuuluu Universal Music Groupiin sekä Tele2-konserniin kuuluvalle MTG:lle jotka molemmat kuuluvat Bonnier AB konserniin .
Sonera ilmoitti jo viime kesänä myyvänsä 6,4 prosentin omistusosuutensa Spotifyssä ja kauppa toteutui vihdoin kun kaikki tarvittavat viranomaisluvat saatiin. Kaupassa TeliaSonera sai noin 10 miljoonan euron myyntivoiton mutta osa siitä maksettiin jo Spotifyn osakkeina.
maanantai 7. helmikuuta 2011
MTV3 MAX HD esittää MTV3 MAXin ohjelmistoa teräväpiirtolaadulla DNA:n antenniverkossa maanantaisin kello 19-24, tiistaisin klo 13-18, keskiviikkoisin 20-02, torstaisin 18-21 ja lauantaisin 12-23 (viikonloppuohjelmien esitysajankohdat vaihtelevat). Lähetyksissä käytetään 720p MPEG-4 -pakkausta.
DNA:n verkko kattaa tällä hetkellä noin 85 prosenttia väestöstä. Lisää HD-kanavia on luvassa tämän vuoden aikana. DNA tuo tarjolle uusia kanavia sekä lisää ohjelmatarjontaa nykyisille kanaville teräväpiirtomuodossa.
DNA toi antenniteräväpiirron saataville ensimmäisenä Suomessa jo vuonna 2007, kun se aloitti koelähetykset Lahdessa. Nyt palvelu laajenee koko Suomeen ja kaikkiaan 13 paikkakunnalle.
Antennitelevisioverkon taajuusmuutokset aloitettiin viime heinäkuussa Pohjois-Suomesta, Oulun alueella lähetykset päättyivät syyskuussa 2010 ja Lapissa muutostyöt käynnistyvät tällä viikolla. Vuoden aikana kaikki Suomen lähetysverkot muutetaan teräväpiirtoaikaan.
”Haluamme tarjota antenni-tv:n katsojille lisää kanavia ja entistä parempaa sisältöä sekä tuoda uusia elämyksiä television katseluun. On hienoa saada HD-kanavat Digitan koko maan kattavaan jakeluverkkoon ensimmäisten toimijoiden joukossa myös Pohjois-Suomessa ”, toteaa johtaja Markus Ala-Hautala Digitasta
Digita on suomalainen verkko-operaattori , joka tarjoaa jakelupalveluita mm. televisio-ja radiokanaville.
Finpron mukaan Suomi sijoittuu hyvin kansainvälisessä digitaalisten ratkaisujen arvioinnissa.
”Digitalisaation edistämisessä Suomen tulee keskittyä entistä enemmän yritysten kannustamiseen uusien ja ennakkoluulottomien toimintamallien luomiseksi. Uudet innovatiiviset liiketoimintakonseptit ovat olennaisia myös julkisen sektorin tuottavuuden kehittämisessä ”, toteaa johtaja Petri Peltonen Finprosta
Suomi sijoittui neljänneksi globaalissa Digitaalitalouden ja –yhteiskunnan indeksillä (DESI), jonka vertailussa olivat mukana kaikki Pohjoismaat Islantia lukuunottamatta. Indeksi mittaa digitaalisuutta kolmella tasolla: 1) edellytykset ja osaaminen, 2) pääsy verkostoihin sekä 3 ) kasvu ja työllisyys.
Indeksin laati Deutsche Telekomin toimeksiannosta tutkimuslaitos Economist Intelligence Unit.
Suomi sijoittuu ensimmäiselle sijalle yritysten infrastruktuuria tarkastellessa kun taas muissa indeksissä tutkituissa asioissa Suomen sijoitus on joko kolmas tai toinen
DESI-indeksissä arvioitiin eri maita myös viidellä muulla osa-alueella: edellytykset digitaaliselle liiketoiminnalle, digitaalinen infrastruktuuri, digitaalisten tuotteiden tarjonta, verkkoliiketoiminta ja digiosaaminen. Näiden suhteen Suomi oli sijalla yksi .
Koko raportti (englanniksi) löytyy osoitteesta: www.economist.com/indices/2014/09/digital-country-economics-business-institutions
Tiedote 22.9.
Viestintävirasto on pyytänyt Digitalta selvitystä yleisradiolähetyspalvelujen hinnoittelusta, palvelujen ja kapasiteetin tarjonnasta sekä niiden kehittymisestä tulevaisuudessa syyskuun loppuun mennessä. Digita toimitti selvityksen Viestintäviraston kirjaamoon 6. lokakuuta 2014.
Selvityspyynnön taustalla ovat viraston aiemmin antamat päätökset hinnoittelun syrjimättömyydestä, jotka perustuivat Yleisradio Oy:n tekemään toimenpidepyyntöön. Päätösten mukaan Digitan hinnoittelu ei ollut kohtuullista vuonna 2012 tehtyjen hinnankorotusten jälkeen. Viestintävirasto katsoi päätöksissä muun ohella, ettei yhtiön esittämät perustelut olleet kaikilta osin riittäviä osoittamaan sen hinnoittelussa kustannussuuntautuneisuutta eikä siten yleispalvelusta ja kohtuullisen tuoton vaatimuksesta annetun EU-lainsäädännön vaatimusten noudattamista.
Viestintävirasto on Digitalta saadun selvityksen perusteella havainnut selvitettävää myös vuoden 2014 hinnoittelun osalta . Selvitystyö kohdistuu televisiolähetyspalvelujen kapasiteetin tarjontaan sekä televisio-ohjelmien jakelussa käytettävän verkon yhteenliittämispalvelun hinnoitteluun. Digitan tulee antaa pyydetyt lisäselvitykset 31.10 mennessä Viestintävirastolla .
”Digita haluaa panostaa kotimaisen tv-kuvan laadukkaaseen jakeluun ja kehittämiseen tulevaisuudessakin, erityisesti nyt kun ala käy läpi murrosta uusien palvelujen vallatessa alaa. Tämä edellyttää kuitenkin toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja tehostamista kaikilta toimijoilta mukaan lukien Yleisradio".
Ylen hallitus päätti viime viikolla kokouksessaan jatkaa Ylen ja Digitan välistä sopimusta Yleisradion HD-lähetyksistä vuoden 2016 loppuun saakka eli nykyisen Yle HD-jakelusopimuksen keston ajan.
”Olemme erittäin tyytyväisiä siitä että olemme voineet yhdessä kehittää jakeluyhtiöiden yhteistyötä pitkäjänteisesti eteenpäin”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström .
Yle tuottaa lähes kaikki omatuotantoiset tv-uutis-, ajankohtais-ja asiaohjelmat teräväpiirtona jo nyt. Ylen tavoite on tarjota koko julkisen palvelun sisältötarjonta teräväpiirtomuodossa vuonna 2015. Tämän lisäksi yhtiön tavoitteena on parantaa teräväpiirtotarjontaa vaiheittain.
Ylen hallintoneuvosto hyväksyi marraskuussa 2011 parlamentaarisen komitean ehdottaman tavoitteen siitä että Yle siirtyy kaikissa tv-lähetyksissään vuoteen 2020 mennessä teräväpiirto- eli HD-aikaan.
Liikenne- ja viestintäministeriö asetti joulukuussa 2010 työryhmän arvioimaan tarvittavia toimenpiteitä, joilla turvataan laadukkaat lähetyspalvelut koko Suomessa hyödyntäen myös tulevaisuuden teknologiaa kuten teräväpiirtolähetyksiä
”Työryhmän arvion mukaan siirtyminen kokonaan teräväpiirtotelevisioon tapahtuu joustavasti luonnollisen siirtymän myötä noin viidessä vuodessa. Siirtymä on alkanut antenniverkossa ja nyt se alkaa myös kaapeliverkossakin. Suomalaiset tv-toimijat haluavat rakentaa yhdessä luotettavan ja joustavan järjestelmän teräväpiirtosisällön välittämiseksi kaikille suomalaisille, sanoo Weckström.
Digitan lähetysverkko koostuu 39 pääasemasta sekä niiden kanssa samassa maastokäytävässä olevista viidestä täytelähettimestä. Maanpäällisen verkon näkyvyysalue kattaa 99,9 prosenttia Suomesta. Verkon alueella asuu noin 4,4 miljoonaa suomalaista (tilanne 1.1.)
Lisätiedot:
www.digita.fi www.digitv.fi Digita Oy on digitaalisten televisio- ja radio-ohjelmien jakeluyhtiö Suomessa.
Digitan tehtävänä on välittää radio- ja televisio-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille kautta maan. Yhtiön hallussa oleva lähetysverkko koostuu 34 pääasemasta sekä niiden kanssa samassa maastokäytävässä olevista 5 täytelähetinasemasta. Pääasemat sijaitsevat Espoossa, Jyväskylässä, Lahdessa, Oulussa, Tampereella, Turussa ja Anjalankoskella. Täytelähettimiä on kaiken kaikkiaan 28 eri puolilla maata. Antenneja koko järjestelmässä on noin 10 000 kpl.
Digita Oy vastaa lähetysjärjestelmän investoinneista, toiminnasta ja palvelun laadusta asiakkaille sekä myy järjestelmän kapasiteettia kaikille ohjelmatoimintaa harjoittaville yhtiöille yhtäläisin ehdoin riippumatta siitä, kuka verkon omistaja tai loppukäyttäjä on. Digitan asiakkaita ovat kaikki radio- ja tv-yhtiöt, jotka harjoittavat ohjelmatoimintaa sen hallinnoimassa maanpäällisessä jakeluverkossa.
Suomessa tv-lähetykset aloitettiin vuonna 1958 aluksi Yleisradion toimesta. Vuonna 1996 valtioneuvosto myönsi Digita Oy:lle toimiluvan televisio-ja radiolähetysten siirtoon ja jakeluun valtakunnallisesti. Valtioneuvosto oikeutti päätöksessään 5.2.1999 liikenne- ja viestintäministeriön myymään 49 prosenttia Digita Oy:n osakkeista SBC:lle (nykyisin osa Broadcasting-liiketoiminnoista, josta yhtiöitetty) 1 350 miljoonalla markalla sekä Soneralle 32 % yhtiön osakekannasta 364 miljoonan markan kauppahinnasta.
Digita Oy aloitti toimintansa vuoden 1999 alusta itsenäisenä valtionyhtiönä.
Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaan Digitan omistuspohjaa olisi ollut tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa. Valtion ohella muut omistajat olisivat olleet institutionaalisia sijoittajia. Digita Oy:n toiminnan käynnistymisen jälkeen omistuksen laajentaminen ei kuitenkaan enää ollut tarkoituksenmukaista, koska valtio omisti kaikki yhtiön osakkeet sen luovutettua liiketoimintansa kokonaisuudessaan yhtiölle 1.1.1999 mennessä.
Digitalla oli vuoden 1999 alussa omistuksessaan valtakunnallinen verkkoinfrastruktuuri digitaalista tv-lähetystoimintaa varten eli lähetysverkot sekä UHF- että VHF-alueilla. Vuoden 1998 lopussa Digita Oy:n markkinaosuus kaikista radio- ja televisioverkkojen siirtopalveluista Suomessa arvioitiin olleen noin 60 prosenttia. Valtioneuvoston 6 päivänä marraskuuta 1998 tekemässä periaatepäätöksessä vahvistettiin Digitan asema digitaalisen televisiotoiminnan kansallisena perusinfrastruktuurin kehittäjänä, hallinnoijana ja tarjoajana.
Valtioneuvosto vahvisti 31 tammikuuta 2000 tekemällään päätöksellä Yleisradion toimiluvan muuttamisen siten, että yhtiö voi jatkaa digitaalisessa lähetystoiminnassa UHF-verkon kanavanippua A käyttäen nykyisin käytössä olevaa tekniikkaa kahden vuoden pituisen kokeilujakson ajan. Tämän jälkeen Yleisradio ei enää tarvitse toimilupaa analogisen television ohjelmien lähettämiseen digitaalisen toiminnan rinnalla vaan yhtiön on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digitaaliseen televisiotoimintaan ja muuttaa toimiluvan varaiset televisio-ohjelmansa kokonaan digitaalisiksi.
Valtioneuvosto teki 18 päivänä tammikuuta 2001 periaatepäätöksen toimilupapolitiikan suuntaviivoista. Sen mukaan uusia digitaalitelevision toimilupia voidaan myöntää lähetyskapasiteettia niin paljon kuin sitä tarvitaan ja muutoin samoin edellytyksin kuin aikaisempia analogisia televisiotoimilupia myönnettäessä edellyttäen, ettei televisioverkkojen digitalisointi vaaranna perinteisen televisiotoiminnan palveluja eikä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia Yleisradiolle.
Valtioneuvoston joulukuussa 2005 tekemän periaatepäätöksessä asetettiin tavoitteeksi saattaa koko maa tasa-arvoiseen asemaan televisiolähetysten vastaanotossa vuoteen 2010 mennessä. Televisiolähetykset oli tarkoitus muuttaa digitaalisiksi vaiheittain siten, että viimeistään vuoden 2010 lopussa kaikki television peruslaatuiset lähetykset tapahtuvat DVB-T2-standardin mukaisina digitaalisessa muodossa (1) . Maanpäällisessä lähetysverkossa tavoitteena oli siirtyä kokonaan digitaalisiin lähetyksiin 31 päivänä elokuuta 2007 ja luopua nykyisistä analogisista lähetyksistä.
Televisio- ja radiolähetyksiä lähetetään sekä maanpäällisinä kanavanippuihin sidottuina televisiolähetyksinä UHF-taajuuksilla että kaapelitelevisiolähetyksenä, satelliitin kautta välitettävänä lähetyksenä tai matkaviestimien välityksellä. Suomessa on neljä valtakunnallista televisiokanavaa antenniverkossa (Yle TV1 HD , Yle TV2 HD , Yle Fem HD ); näiden lisäksi televisiossa voi katsoa kaupallisten toimijoiden lähetyksiä: NelonenHD ja FOX sekä Viasat-kanavien ohjelmia.
Televisio-ohjelmia lähetetään myös kaapeliverkoissa . Suomen Kaapelitelevisioliiton jäsenyritysten verkoissa oli vuodenvaihteessa 2005-2006 noin 650 000 taloutta eli 19 prosenttia maan kaapelitalouksista. Vuodenvaihteen jälkeen on eri arvioiden mukaan saatu vielä kymmeniä tuhansia kotitalouksia lisää kaapelitelevisioverkkoihin digitalisoinnin myötä, minkä johdosta kokonaiskaapelikotitalouksien määrä lähentelee 700 000:ta.
Maksulliset televisio- ja radiolähetykset
Antenniverkon kautta välitettävät maksutelevisiolähetykset edellyttävät ohjelmakorttia . Antennijakelussa ohjelmia tarjotaan useimmiten PlusTV:n tai Canal Digitalin palveluna. Kaapeliverkossa on lisäksi useita palveluntarjoajia; maksu-tv-palveluita tarjoavat esimerkiksi DNA , Welho ( ent. HTV ), Sonera, Elisa ja Maxisat .
Maksullisten tv-kanavien katseleminen edellyttää digiboksissa olevan korttipaikan käyttämistä siihen tarkoitetulla maksukortilla eli niin sanotulla CI+ -kortinlukijalla . Maksukanavat siirtyvät käyttämään uutta DVB-T2-standardia viimeistään vuoden 2017 alussa.
Yleisimmät maksu-tv-korttityypit Suomessa
Conax CA-moduulin sisältämä kortti, jonka voi asettaa antenni- tai kaapeliverkon digiboksiin. Antenni- ja kaapelivastaanottoon tarkoitettuja kortteja ei voi käyttää ristiin eikä myöskään antenniverkosta siirrettyä korttia satelliittivastaanottoboksissa. (Listalla mainitut laitteet toimivat CI+ kortinlukijoilla 1.3.2010 alkaen)
Maksukorttipaikka on useissa tietokoneissa valmiina jo käyttöjärjestelmän asentamisen jälkeen.
Lisäksi tarvitaan katseluohjelma , joka osaa purkaa salauksen eli jonka avulla voidaan katsoa maksullista ohjelmaa.
Monissa kannettavissa mediasoittimissa sekä pelikonsoleissa, kuten PlayStation 3 ja Xbox 360 , voi olla digitaalinen televisiolähetysmahdollisuus sisäänrakennettuna.
Digitaalisia televisiolähetyksiä jaetaan myös satelliittiteitse. Suomessa niitä ei kuitenkaan käytetä maanpäällisen digitelevisioverkon asemasta.
Digitelevisiota varten on rakennettu uusia täytelähettimiä muun muassa Lounais-Suomeen, jonne syntyi katvealueita vuoden 2007 loppuun mennessä tehtyjen verkon parannustöiden yhteydessä .
Laissa on säädetty siirtymäaika , jonka puitteissa analogiset lähetykset tulee lopettaa antennitalouksissa elokuun lopussa 2011 . Antenniverkkoon kuuluvissa taloyhtiöissä taloyhtiö voi päättää siirtymisestä digilähetyksiin myös aiemmin.
Taloyhtiöillä onkin ollut kaksi vaihtoehtoa toimia asiassa:
Yhtiökokous päättää siirtymisestä digi-tv-verkkoon. Tällöin jokainen osakas vastaa itse laitehankinnasta, mikäli katsoo sen tarpeelliseksi.
Yhtiön sisäinen ratkaisu tarkoittaa sitä, että taloyhtiö osallistuu analogisten lähetysten päättymisen edellyttämiin asennuskuluihin ja hankkii laitteet osakkaiden käyttöön korvausta vastaan .
Yleensä ensin mainitussa tapauksessa taloyhtiön kannattaa tilata asennukset samalta taholta tai yritykseltä , joka myy laitteita asukkaille . Jälkimmäisessä tilanteessa osakkaat voivat ostaa haluamansa digivirittimen (digiboksin) itselleen alan liikkeistä .
Jos digisovitinta ei ole hankittu edellä kuvattujen siirtymäaikojen puitteissa, voidaan taloyhtiöstä muuntaa digitaalinen televisiosignaali analogiseksi vuoden 2016 helmikuun loppuun saakka.
Viestintävirasto suosittelee, että taloyhtiöt käyttäisivät sisäisen ratkaisun sijasta keskussovittimia. Tällöin jokainen asukas voi valita haluamansa vastaanottotavan eli joko kaapelin tai antennin. Keskusdigisovittimien teknisistä vaatimuksista ja niiden sopivuudesta erilaisiin käyttötilanteisiin tulee tietoa myöhemmin. Asiasta tiedotetaan aktiivisesti mm. Ficom-verkkojulkaisussa (linkki oikealla palstalla) sekä tv-yhtiöiden verkkosivuilla .
Jos taloyhtiössä on yli 40 asuntoa , kannattaa antennijärjestelmän kunto tarkastuttaa . Tällöin tarkastetaan antennirasioiden kunto, maadoituselektrodien kunto sekä järjestelmän suorituskyky eli toimivuus. Tämä auttaa päättämään tarvittavista toimenpiteistä.
Analogisten tv-lähetysten päättyessä taloyhtiö siirtyy digilähetyksiin yhteisantenniverkon kautta kuten nytkin. Digitaaliset lähetykset vastaanotetaan samoilla antenneilla kuin analogisetkin ohjelmat, joten vahvistimiin ja antenneihin ei tarvitse tehdä muutoksia . Joissakin tilanteissa tarvitaan kuitenkin antennien suuntausmuutoksia .
Kiinteistön sisäisessä tv-vastaanottoverkossa tulee yleensä käyttää UHF-vahvistimia taajuusalueelle 470 MHz - 694 MHz.
Jos taloyhtiö sijaitsee sellaisella alueella , missä tv-lähetysten vastaanotto tapahtuu VHF-alueella (kanavat 5-12), kannattaa myös kiinteistöön asentaa ns. VHF-huippuantenni, jolloin kaikki kanavat saadaan näkyviin hyvällä kuvanlaadulla.
Analogisten lähetysten päätyttyä taloyhtiöiden antennivastaanottoverkkojen digitalisointiin pätevät samat periaatteet kuin muuallakin taloyhtiössä .
Kun verkko on kunnossa ja digilähetykset näkyvät , asukas voi hankkia itse haluamansa laitteet ilman pelkoa niiden yhteensopivuusongelmista taloyhtiön yhteisjärjestelmän kanssa . Kun taloyhtiö päättää lähteä hankkimaan kaikille asukkaille perusdigiboksit, asukkaiden kannalta tärkeintä onkin varmistaa hankittavien laitteiden riittävä laatu. Näin kaikki asukkaat voivat nauttia laadukkaista tv-lähetyksistä.
Kommentit (0)
Viesti 1/1 15.09.2009
Näin on ! Nyt se nähdään kuinka tärkeitä asioita ei pidä ulkoistaa yksityisille yrityksille !
Onhan selvää jos julkinen hallinto ja yhtiöt saavat samat hinnat palveluista , niin silloin palvelut voidaan turvata joka kolkkaan Suomessa, eikä niitä tarvitse ajaa alas sen takia että ne eivät kannata yksityisille tahoille !!! Tämä Digita episodi pitäisi olla hyvä opetus politikoille siitä mitä yksityistäminen tuo tullessaan . Kaiken huippu oli vielä se kun Digita alkoi heti myymään takaisin omia verkkojaan kunnille koska bisnes ei kannattanutkaan .
Nämä tälläiset kaupat on vain lopetettava ja perustettava uudet yhtiöt jotka pystyvät hoitamaan hommansa ilman jatkuvaa voiton tavoittelua. Niin saadaan homma taas toimimaan ! Kyllä nyt olisi ollut viisasta palata vanhaan systeemiin eli ostaa palvelut yksityisiltä tahoilta , jos niiden hinnat pysyvät kohtuullisina.
Digitan tapauksessakin sen liikevoittoprosentti oli 36% joten mikään palvelu Suomessa tuskin pystyisi niin suureen voittoon !
Olisi mukava tietää paljonko Sonera tekee voittoa suomessa kun kaikki investoinnit ja yritysostot lasketaan yhteen ?
Tv lupamaksuissa on yksi paha puute joka pitäisi korjata välittömästi, elikkä Ylen kanavat pitää saada näkymään ilman mitään kortteja , niinkuin ennenvanhaan analogisessa tv:ssä !! Nyt jos ei ole hankkinut korttia et näe yhtään kanavaa ! Eihän näin voi olla digiaikana !
Mikaelin olisi syytä tulla nykyaikaan.
Ei voida enää ajatella että joku valtion virasto määrää missä jokin radio tai televisioasema sijaitsee. Jos me haluamme nauttia vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa on meidän hyväksyttävä se tosiasia että olemme markkinataloudessa jossa kuluttajat määräävät mitä kanavia kuunnellaan ja mistä he haluavat maksaa . On täysin järjetöntä pakottaa ihmiset maksamaan sellaisesta palvelusta jota he eivät halua eivätkä tarvitse, tässä tapauksessa tv kanavista.
On väärin että suomalaiset veronmaksajat maksavat tv-lupamaksuja ruotsinkielisistä radioasemista joita suurin osa kansasta ei kuuntele ! Eikö Mikael Junger voisi ottaa asian esille siellä eduskunnassa missä näistä asioista päätetään ?
Onko oikein että Yleisradion jakelutekniikka yhtiöitettiin ja myytiin pilkkahinnalla ranskalaisille? Tästä pitäisi saada jokin puolueeton tutkimus. Oliko yhtiön myynnillä vaikutusta siihen, ettei Digita enää kykene palvelemaan asiakkaitaan eli meitä tv:n katsojia samalla tavoin kuin ennen?
Olemme jo maksaneet tv-lupamaksuja lähes 20 vuotta emmekä haluaisi nyt joutua uuden maksuvelvollisuuden piiriin.
En usko ollenkaan ,että nämä digilähetykset olisi teknisesti paljon sen huonompia ja häiriöalttiimpia kuten Mikael Jungner antaa ymmärtää . Minä väitän että suurin syy on siinä kun se tekniikka muuttui niin radikaalisti .
Ne jotka vastustivat siirtymistä digiaikaan olivat täysin oikeassa ! Tekniikka ei vain ollut vielä silloin valmis siihen. Ei pitäisi kiirehtiä jos halutaan kunnollista tekniikkaa !
Tekniikka varmasti paranee nyt lähivuosina nopeasti sillä uusia järjestelmiä rakennetaan ympäri maailmaa , esim hd-lähetykset.
Sitten se tärkein asia joka jäi Mikaelilta mainitsematta : Digilähetysten laatu ja saatavuus vaihtelee edelleen valtavasti eri puolilla Suomea !! Digita on myynyt liikaa näitä kanavia antenniverkon katvealueille, mutta ei ole tarjonnut luvattuja laitteita niille jotka eivät muuten saa vastaanotettua kaikkia digikanavia . Se on todella väärin !
Nyt kun analogiset lähetykset loppuvat pitää kaikille asukkaille taata kunnollinen kanavien vastaanottomahdollisuus koko maassa.
Kyllä tästä pitäisi säätää uusi laki , vaikka se veisikin jonkun kansanedustajan työpaikan. Toivottavasti asia herättää keskustelua ja sen myötä muutoksia nykyiseen toimintaan! Me asiakkaat olemme asiakkaita joita myös Digitalla luulisi kiinnostavan meidän palveleminen eikä vain omien taskujen täyttäminen mahdollisimman helpolla !?!?!?!
Niin... itse olen sitä mieltä, että valtio voisi ryhtyä jälleen aktiiviseksi omistajaksi kansallisesti tärkeissä yrityksissä.
Tämä tarkoittaa mm., että valtio perustaisi "oman" tele- tai matkapuhelinoperaattorin. Valtion ei olisi syytä käyttää verorahoja uusien verkkojen rakentamiseen, sillä niiden rakentaminen on operaattoreiden tehtävä - mutta valtiolla pitäisi olla oikeus perustaa oma GSM- ja UMTS-verkko (vaikka sitten valtakunnallinen UMTS yhdessä Soneran kanssa), jos tarvetta sellaiseen ilmentyy esim. 3G-verkkojen tullessa käyttöön.
Digitasta voisi tehdä myös valtion yrityksen jälleen kerran "yleishyödyllisistä syistä"...
Pisteenä iin päälle: YLE:llä olisi oltava velvollisuus rakentaa verkko itse - niin että sen myyminen kävisi vaikeammaksi tulevaisuudessa!
Näin se vain on, olen täysin samaa mieltä. Olen jo useamman vuoden odotellut sitä päivää kun valtio viimein herää myymään kaiken irtaimistonsa (vaikkapa nyt sitten ne radio ja TV-mastot). On ollut hämmästyttävää todeta ettei tästä maasta löydy tahoja jotka olisivat tätä esittäneet vaan ovat mieluummin pitäneet kiinni veronmaksajien omaisuudesta vaikka niille ei enää varsinaista käyttöä olekaan.
Viime kesänä kuulin erään kaupunginvaltuutetun suusta, että he eivät halua myydä pois kaupungin omistamaa vesijohtoa koska pelkäävät sitä tilannetta jossa joku ulkopaikkakuntalainen tulee kysymään kaupungilta vesijohtoliitäntää omakotitalolleen ja kaupunki kieltäytyy vedoten siihen, ettei sillä ole mitään tekemistä kyseisen runkoputken kanssa. Toisin sanoen haluavat pitää vedenjakelumonopolin itsellään jotta voivat päättää kenellä on oikeus liittyä jakeluverkostoon.
On vaikea sanoa onko kyse tietämättömyydestä vai siitä että valtion omaisuus koetaan niin pyhäksi ettei sitä haluta myydä vaikka sen myymiseen ei enää olisi muuta kuin ideologisia syitä - esimerkiksi se, että kyseessä ovat nimenomaan YLE:lle myönnetyt toimiluvat tai lähetysoikeudet joiden myyminen muuttaisi tilannetta huonompaan suuntaan YLE:n näkökulmasta ja saattaisi pakottaa sen muutoksiin jotka eivät sille muuten sopisi.
Lainaus
Näinhän kävi Soneran tapauksessa. Valtio omisti siitä suoraan 49 % joten teoriassa oli mahdollista myydä loput jollekin ulkopuoliselle taholle niin ettei kauppaa olisi voitu tehdä ilman valtion suostumusta. Kuitenkin kun kyse on yrityksestä jolla ei ollut minkäänlaista toimintaa ulkomailla, katsoi Sonera parhaaksi pistää kaikki osakkeensa myyntiin mikä johti siihen että valtio käytännössä pakotti myymään loputkin osakkeet ulkomaille minkä johdosta osakekurssi romahti ja sen myötä myös valtio-omistaja menetti osan osakkeistaan.
Tele- ja verkkoliiketoiminnassa toimivat yritykset ovat perinteisesti olleet sellaisia joita valtio tai kunnat eivät ole omistaneet (toisin kuin vaikka VR jonka omistuksesta 51% on valtiolla).
Toisin sanoen kun Elisa Communications osti viime vuonna Telian matkapuhelintoiminnot, se ei suinkaan ostanut ruotsalaista verkkoa vaan ruotsalaisen yhtiön. Telialla oli jo tuolloin olemassaoleva mobiiliverkko sekä kattava tukiasemalaitteistojen verkko.
Tässä tapauksessa tilanne toki muuttuu siinä mielessä että nyt Suomessa toimii kaksi kotimaista mobiilioperaattoria aiemman yhden sijasta mutta mistään vallankumouksesta tai kokonaan uudesta operaattorista on turha puhua - tämä vain lisää kilpailua ja pakottaa molemmat yhtiöt tekemään töitä jotta saavat oman tuotteensa muita houkuttelevammaksi. Eli lopputuloksena kaikki suomalaiset hyötyvät kun markkinoille saadaan uutta väriä eikä mikään operaattori saa mitään ilmaiseksi.
Ja sitten vielä sellainen kommentti tuohon Digitan myyntiin liittyen, että nyt ei myyty pelkästään lähetysverkko-operaattoria vaan koko antenniverkon toiminta oli samassa paketissa - sen lisäksi Digita on jo pitkään tehnyt muitakin tehtäviä kuten televisio- ja radiomastojen suunnittelua sekä rakentamista. Eli tuo "Digita myy myös langattomia viestintäratkaisuja yrityksille" kuulostaa enemmänkin yritykseltä selventää asiaa.
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti OneMember: Onko muuten mahdollista saada Dna Welhon kaapelitv ilman Viihdettä? En minä ainakaan ole sellaista mahdollisuutta saanut kun sitä olen kysellyt joten en oikein usko että se olisi mikään yleinenkään juttu. :)
Kuten uutisessa mainittiin, DNA:n kautta on tarjolla ainoastaan DNA TV:tä sekä kaapeli-tv ja -mokkulapalvelua.
Kaapeli-TV-palvelun mukana tulee siis myös Viihde-palvelu , joka eroaa meidän kaapelilaajakaistan yhteydessä myytävästä viihdepalvelusta mm siten ettei siinä ole IPTV ominaisuuksia (kuten esim tv-kanavien tallennukset verkkoon) eikä verkkotallennusmahdollisuutta. Myöskään Viihteen lisäkanavia ei voi tilata kuin antenniverkon tai laajakaistan kautta tilattuna eli vain kaapeli-tv-palvelua myyvät operaattorit eivät pysty niitä tarjoamaan.
Tokihan DNA:llakin on mahdollisuus hankkia Viihde-palvelu myös pelkän laajakaistaliittymän mukana, mutta ainakin toistaiseksi DNA:n tarjoama IPTV-palvelu toimii ainoastaan kaapeliverkossa ja vaatii sen lisäksi erillisen viihdeboksin sekä antenni-digiboxin (tai jos taloudessa ei ole lainkaan antenniliitäntää niin sitten pelkästään digiboksi).
Ja mitä tuohon myyntityöhön tulee niin se tuntuu olevan kaikilla operaattoreilla ongelmana. Myös meillä Soneralla on vielä paljon petrattavaa asian suhteen, vaikka ollaankin otettu isoja askeleita eteenpäin viimeisen parin vuoden aikana ja sen eteen tehdään jatkuvasti töitä että tilanne saadaan paremmaksi.
No, toivottavasti edes saavat vähän paremmat sopimukset kuin Digitalla oli aikanaan Digitan kanssa kun saivat myytyä koko Suomen antenniverkko-omaisuuden yhdellä kertaa niin halvalla ulkomaille. :-/
Ei muuta ku valitusta vetämään viestintävirastoon... http://www.lvm.fi/c//REDACTED/_nettiin.pdf Ja sitte vaan eduskuntataloo pommittaan kirjeillä.
On se jännä kuinka tällainen monopoliyhtiö saa kusettaa kansaa ilman minkäänlaista todellista kilpailua tai pelkoa kilpailusta...
Viestintäviraston sivulta poimittua: "Verkon toimivuus varmistetaan kohtuullisilla hinnoilla, ja kuluttajat saavat myös riittävästi tietoa palvelujen käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä palveluista perittävistä maksuista"
Ja sitten tähän päivän aiheeseen... Viestintävirastolta tuli vastaus: "Hyvä asiakkaamme. Tiedustelemasi antennijärjestelmä ei sovellu Digitan verkkopalveluun eikä sille saa Digitalta toimilupaa tai erillistä teknistä toteutusta (vrt verkon kanavanippujen lähetysparametrit). Tällä hetkellä antenniverkkoon ei ole saatavilla kyseisen palvelun piiriin kuuluvia lähetyksiä. Terveisin, Hannu Niilekselä Ylijohtaja Liikenne- ja viestintäministeriö / Viestintä"
Tämä sama asia tuli jo muutama kuukausi sitten vastaan kun kyselin tätä asiaa yhdeltä antenniasentajalta joka asuu samalla paikkakunnalla kuin minäkin eli Imatralla (pieni paikkakunta niin tuntee kaikki paikalliset yrittäjät), se sano ihan samat sanat.
Ja Digitahan on mainostanu tuota palveluansa mm. lehdissä, teksti-tv:ssä jne... kyllä niiden pitäisi tietää että tuon tyyppisillä jutuilla saa julkisuutta ja paljon lisää asiakkaita!
"Eikö ole aika huvittavaa kuinka nuo suomalaiset yhtiöt eivät menesty Suomessa? On ehkä hieman kapeakatseista syyttää yksinomaan valtiota noista asioista. Jos tarkastellaan pelkästään esim Nokian menestystä viime aikoina niin kyllähän Nokiallakin on mennyt varsin hyvin.
En minä syytäkkään kaikkea yksin valtion harteille mutta kyllä se vaan vaikuttaa asiaan kun kaikki pitää saada halvalla ja voitot maksimoitua keinoja kaihtamatta... Kun vielä otetaan huomioon kuinka paljon suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan Digitalle lupamaksuja, ei siinä kovin isoa eroa tule siihen paljonko ulkomaalaiset tahot vievät rahaa ulkomaille verrattuna. Ja aika harva ulkomaalainen yhtiö on edes veroja Suomeen maksanut.
Ei olisi ikinä uskonut että Digitan myynti ulkomaiseen omistukseen aiheuttaa tällaisia reaktioita kun sen sijaan jos suomalainen firma myisi itsensä ulkomaalaisille niin se tuskin saisi samanlaista huomiota... Nyt tuo asia tuli ikäänkuin puun takaa eikä ihmisillä ollut mitään käsitystä siitä kuinka halvalla Digita oli myyty...
Kyllä noita asioita voi verrata vaikka ei haluaisikaan, vai väitätkö ettei siinä ole mielestäsi eroa ostaako yrityksen ulkomailta joku iso kansainvälinen yhtiö jonka voitoista vain osa menee ulkomaille vai onko sen ostanut pieni suomalainen firma joka on omistanut itsensä ja voittonsa Suomessa? On ihan turha selitellä että yrityskaupoista saaduilla voitoilla maksetaan velkoja pois kun se tuskin selittää kokonaan tuota summaa... Ja kyllä sillä rahalla varmasti muutakin tehdään kuin lyhennetään velkoja...
Jos tuon olisi tiennyt niin ehkä silloin myynti ei olisikaan ollut täysin typerää mutta toisaalta tuskinpa valtiokaan tuosta asiasta hirveästi tiesi koska eihän kauppaa ole voinut olla kovin pitkään aikaa miettimässä. Vai pitäisikö valtion seurata jatkuvasti mitä firmoja suomessa on kaupan, sen perusteellahan niitä myydään tai jätetään myymättä että saadaan paras mahdollinen hinta eikä tehdä päätöksiä fiilispohjalta... Ehkä tulevaisuudessa kaikki pitäisi yksityistää ja antaa kansalaisten hoitaa homma.
Tuo asia vaan harmittaa minua siitä syystä että olisi ollut hienoa jos suomestakin löytyisi tv-toimintaa mutta nyt ei löydy edes kaapelia enää joka kotiin. Minä asun maaseudulla joten minulle kaapelin loppuminen tietää antennin hankkimista, en oikein jaksaisi alkaa virittämään uutta antennia kun nykyisessäkään digiantennissa mitään vikaa ole (ja se on kaiken lisäksi suunnattu tännepäin). Tuo antenni vain oli pakko laittaa jotta digi-tv näkyi kunnolla eikä kuva ollut jatkuvasti pikselimössöä.
En kuitenkaan usko että tuo antenni tulee toimimaan ihan samalla tavalla kuin nykyiset Digitan lähettimet, niissä ei varmaankaan hirveästi katkoksia tapahdu mutta jos minulle tuollainen antennitorvi nyt ilmaantuu niin voin vaikka lyödä vetoa ettei se tule näkymään 100% varmasti koko ajan. Minun antennini nimittäin joutuu olemaan välillä suunnattuna muualle ja silloin sen toimivuus on aivan eri luokkaa kuin nykyisillä lähettimillä...
Onneksi olen jo aikoja sitten ostanut itselleni uuden litteän television joten en sentään joudu kärsimään analogisista tv-lähetyksistä kun analoginen lähetystekniikka tulee loppumaan joskus tulevaisuudessa (ilmeisesti ensi kesänä tai syksynä).
Digilähetysten ansiosta ainakin kuvanlaatu parantui huomattavasti, myös tekstitys toimii nyt paremmin kuin ennen digiaikaa. Sen sijaan vielä olisi paljon kehitettävääkin sillä välillä ohjelmien alkaminen kestää kauan ja ohjelmatietoja saisi näkyä vähän enemmän.
Minä olen kyllä tyytyväinen nykytilanteeseen enkä usko että analogiseen aikaan enää palataan mutta toki toivon sitä ettei tulevaisuudessa jouduttaisi samanlaiseen tilanteeseen mikä kävi tv-maksujen suhteen: niiden maksamattomuudesta ei voi seurata mitään kovin ikävää koska se tulisi niin kalliiksi (ja lisäksi monet jättävät silti maksamatta vaikka olisi kuinka kallis). Digitv-uudistuksen takia maksut vain nousevat joka vuosi. Lisäksi esimerkiksi YLE24-kanavaa on lähes mahdotonta saada näkymään jos digiboksi tai -televisio sattuu hajoamaan ja uusi laite pitää hankkia juuri silloin kun rahat ovat vähissä... Tähän ei onneksi taida olla enää paluuta.
5 kommenttia:
Tämä teksti voisi hyvin olla omasta kynästäni lähtöisin, sen verran samoilla linjoilla liikutaan! :D Digi-tv:tä en hankkinut koskaan. Kaapelin kautta saa myös hyvän valikoiman tv-kanavia antennitalouksissa asuvienkin ulottuville, tosin ilman noita maksukanavia tietysti ja onhan se tarjonta parempi antennissa muutenkin kaapeliin verrattuna (esim. nelonen näkyy vain kaapelin/antennin välityksellä). Mutta ei kaduta tippaakaan että jätin aikoinaan hankkimatta digiboksin - ei ole kertaakaan tullut sellaista tunnetta että olisi jäänyt jotain tärkeää näkemättä :)
Olen samaa mieltä kanssasi:
Digitalisoinnissa on tehty paljon hyvää työtä, mutta valitettavasti kaupan yhteydessä kaikki tämä arvokas tietous ja kokemus siirtyi ulkomaille.
Myytiinkö Digita siis ulkomaille rahantekokoneeksi vai miksi näin hyvä osaaminen piti antaa pois?
Mitä muita vastaavia esimerkkejä löydät missä suomalaisia osaajia ei pidetä Suomessa vaan annetaan tietotaito mennä muihin maihin? Esimerkkejä voisi olla esimerkiksi Suomen metsäteollisuus. Suomesta viedään paperitehtaat Venäjälle jne... tai vaikka Nokian alihankkijoiden (alihankkijan) toiminta on siirretty lähes täysin muualle.
Eikö tässä tapauksessa olisi kannattanut myydä koko paketti, mutta pitää arvokas tietous ja kokemus itsellä?
Nyt jos valtio omistaisi itse Digitan se pystyisi pitämään tuon tiedon Suomessa itsellään sekä myymään sen edelleen muille yrityksille:
Digitasta tulisi silloin samanlainen bisnes kuin Nokia oli aikoinaan Suomelle (tai Sonera nyt).
Osaisiko kukaan kuvitella että Nokia myisi kaikki parhaat innovaationsa Microsoftille rahantekokoneeksi? Miksi Microsoft osti Nokian matkapuhelimet eikä koko Nokiaa?
Tälläinen ajattelumalli olisi pitänyt olla jo alunperin Digitan myynnin yhteydessä.
Nyt Digita myytiin, mutta se ei tuottanut suomalaisille juuri mitään. Toivottavasti sama asia ei toistu tässä uutisessa:
Digita siirtää televisio- ja radio-ohjelmien jakeluasemiaan uuteen satelliittiverkkoon uuden vuosituhannen koittaessa 2002-01-10 10:36 (Päivitetty: 01:41) STT Tv-ohjelmia jakeleva digitan HbbTV-palvelu tuo tulevaisuudessa entistä enemmän interaktiivisia palveluja suoraan kotisohvalle.
Televisio-ohjelmista voi poimia parhaat palat digiboksin avulla. Suomessa ei vielä ole totuttu tällaiseen tapaan katsella ohjelmia, mutta Yhdysvalloissa ollaan jo pitemmällä. Siellä television katsojat voivat ostaa muun muassa pääsylippuja tv-ohjelmiin ja saada niihin liittyviä tietoja vaikkapa säätilasta tai uutistapahtumista.
Suomessa ensimmäinen palvelu tulee myyntiin syksyn kuluessa, kun Yle aloittaa digi-tv:n MHP-tekniikalla toteutetut teksti-tv:n lisäpalvelut. Digita vastaa uusien interaktiivisten palveluiden jakelusta digitan palvelukanavassaan dhtml:ssä. Näitä palveluita voidaan katsoa millä tahansa MHP:n avulla toimivalla digiboksilla. - Digitan rooli on tässä vaiheessa luoda ympäristö ja tuoda tarjolle peruspalveluja. Esimerkiksi Nokia kehittelee erilaisia palveluja, joita se ei tuo itse jakeluun, vaan tarjoaa ne erilaisten kumppaneiden kautta markkinoille, kertoo johtaja Jouni Kangas Nokialta.
Digita rakentaa HbbTV-rajapinnan (Hybrid Broadcast Broadband TV) myös verkkopalvelurajapintaan eli web service -palveluihinsa. Yhtiö pystyy jatkossa tarjoamaan sekä internetpohjaisia että IP-pohjaisia palveluita samassa verkossa siten, etteivät palvelut ole mitenkään sidottuja toisiinsa tai esimerkiksi katsojan käyttämiin laitteisiin kuten digiboksiin.
HbbTV tarjoaa mahdollisuuksia interaktiivisiin palveluihin ja niiden hyödyntämiseen eri jakelukanavissa Digitan mhp-verkossa HbbTV:n avulla voidaan tuoda monenlaisia interaktiivisia lisäpalveluja televisiopalvelujen yhteyteen. Lisäpalvelut voivat olla käyttäjien itsensä tuottamia tai valmiita kaupallisia palveluita. Tällaisia ovat mm. ohjelmaopaspalvelu, teksti-tv -pohjaiset palvelut sekä erilaiset tietokilpailut.
Tällä hetkellä Euroopassa on noin 400 000 laitetta käytössä ja vuonna 2010 laitteiden määrän ennustetaan ylittävän miljoonan rajapyykin
Laajenna klikkaamalla
Voi ei...eikö tätä ketjua saa lukittua jo pikkuhiljaa? Tässä alkaa tuntea ihan myötähäpeää lukiessaan näiden ihmisten kommentteja, joilla tuskin edes mitään oikeaa tietoa asioista. Tämä ketju kuuluisi oikeastaan jonnekin huumoriosastolle :)
Lopettakaa nyt ihmiset oikeasti tämä asioiden turha kärjistäminen/yksinkertaistaminen ja perehtykää asioihin niin tiedätte mistä on kyse!
Laajenna klikkaamalla
Kyllä minä olen tutustunutkin mutta jos et huomannut niin tässä ei kysytty sinun mielipidettäsi vaan kysyttiin minun tietoani asiasta.
Siis kerropa mitä etuja Digitasta saatiin, en ymmärrä mikä ihmeen kiima näillä suomalaisilla päättäjillä oli myydä digita?
Digitalla nyt kuitenkin sattuu olemaan monopoli Suomessa eikä sillä ole kilpailua ollenkaan. Sen sijaan Digitan omistaa ranskisten omistama ranskalainen yhtiö jolta on hyvä vetää välistä niin paljon kuin kehdataan kun kilpailijoita ei yksinkertaisesti löydy Suomesta ja vaikka löytyisikin ne eivät pystyisi haastamaan monopolia.
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Jos kerran olet perehtynyt asiaan paremmin kuin minä, miksi et kertonut sitä sitten tässä viestissä?
Minä kysyin sinulta nyt ihan selkeästi että mitä etuja sillä Digitan myynnillä saatiin? Kerro minulle jos tiedät jotain siitä. Mitä hyötyjä me saimme sen myynnin jälkeen verrattuna siihen kun Digita vielä oli Ylen omistuksessa eikä koko Yleä edes myyty ranskalaisille?
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Ihan oikeastiko sinä uskottelet itsellesi tällaisia asioita, vai miksi esität näin tyhmää täällä ja et viitsi selvittää näitä faktoja asioista vaikka ne ovat helposti kenen tahansa saatavilla.
Onko sinulla jotain ongelmia lukutaidon kanssa? Minä puhuin digikanavista. Minulla ei ole digiboksia tällä hetkellä mutta se johtuu siitä että en asu antennitaloudessa vaan kaapelitaloudessa (kuten yli 90% suomalaisista) enkä siten voi ostaa pelkkää boksia jolla näkisin ne Ylen uudet kanavat kun minulla jo on boksi jossa näkyy kaikki nykyiset analogiset kanavat eikä niiden joukossa mitään noita uusia kanavia.
Minulla on kyllä videonauhuri ja televisio jotka olen ostanut aikana ennen digiboksien tuloa. En ole niitä uusimassa, sen verran vähän käytän videokasetteja enää että en aio hankkia myöskään tallentavaa digiboxia koska minulle riittää ihan tavallinen perusboxi jonka hankin vain noiden Ylen uusien digikanavien takia joten minun ei kannata ostaa mitään boksia jolla näen myös nykyiset analogiset kanavat eikä maksaa sekä uusista digitaalisista kanavista että niistä samoista jotka jo näkyy televisiosta. Sinun mielestäsi ilmeisesti kaikkien pitäisi vaihtaa sekä televisio, videonauhuri ja jopa auto (tai ainakin vähintään se vanha telkkari) sen uuden mallin tullessa myyntiin? Haloo.. mikä teitä vaivaa?
@Miska , niinno ei noita antenniverkon asiakkaita taida juuri olla jäljellä kuin YLE 1 & 2, MTV 3 ja Nelonen + kenties jotain paikallisradioita. Ehkä muutama maksukanavakin mutta kun eivät toimi DVB-T-verkossa.
Ei siis kovin paljon enää potentiaalisia ostajia Digitalle tai muillekaan tv-/radioyhtiöille joita tuo myyminen olisi koskenut.. Toki on mahdollista että Yle ostaa noi antennit (siis niiden verkkoluvat) takaisin itselleen jossain vaiheessa jos ne tulevat tarpeettomiksi, mikä tosin edellyttäisi sitä että YLE saisi tarpeeksi hyviä tarjouksia muista yhtiöistä eikä kukaan muu olisi halukas ostamaan niitä. Todennäköisempi vaihtoehto taitaa kuitenkin olla se ettei koko Ylen lähetysverkko ole enää lainkaan käytössä ainakaan nykyisellä toimintamallilla..
Toki on myös mahdollista että Digitan myynti johtui vain siitä syystä minkä jotkut jo tuolla aiemmin mainitsivat eli rahasta.
@mikkis , joo tiedän toki nuo faktat mitä kerroit.. Mutta ehkä sitä voisi ajatella asiaa niinkinpäin, että YLElle olisi edullisempaa pitää verkkonsa (ainakin jakeluverkko) omassa omistuksessa ja myydä lähetysverkko sen sijaan ettei tee kumpaakaan. Digitalla ei ole juurikaan omia kuluja koska se saa suuren osan tuloistaan muilta toimijoilta joten sikäli Digitan myyminen voi olla hyvinkin järkevää jos sillä saadaan edes osa kauppasummasta takaisin.. Ei tuo tv-kanavien lähettäminen kuitenkaan niin kannattavaa bisnestä taida vielä nykypäivänäkään olla..
Digita on myös investoinut melko paljon näihin HD-digitalisaatiojuttuihin, tosin tietysti juuri sen vuoksi että ovat halunneet kehittää toimintaansa tulevaisuutta ajatellen. Ehkä niitä investointeja ei sitten tulevaisuudessa tarvitakaan (ainakaan samassa mittakaavassa).. Toki jos ne investoinnit nyt jätetään tekemättä niin voi käydä niinkin ettei mitään koko digitalisaatiota tule vaan siirrytään suoraan johonkin muuhun teknologiaan joka olisi ehkä vähän yksinkertaisempaa ja edullisempaa toteuttaa.
Mielestäni on kuitenkin tärkeää säilyttää Suomessa myös oma tv-toiminta koska sillä tavalla voidaan parhaiten varmistaa suomalaisten pysyminen oman maan kansalaisina, estää ulkomaalaisten tv-yhtiöiden valta-asema Suomen tv:ssä (ja niiden mukanaan tuoma ”kansallistaminen”), turvata suomalaisen tv-toiminnan kehitys tulevaisuudessakin sekä edistää sananvapautta. On siis pidettävä huoli siitä että toiminta jatkuu kaikissa oloissa ja siihen tarvitaan tietysti omaa riippumatonta ohjelmatuotantoa..
En itse usko tuon myynnin ainakaan parantavan kotimaisten toimijoiden asemaa millään tavalla koska kilpailu on aina hyvä asia kuluttajan kannalta mutta kotimaiset toimijat joutuvat varmasti koventamaan kilpailua mikä puolestaan nostaa hintoja, vähentää tuotekehitystä (ja sitä kautta myös työpaikkoja), heikentää toiminnan laatua sekä laskee palveluiden tasoa.. Kilpailun lisääminen ei välttämättä alenna kuluttajien maksamia kuluja vaan saattaa käydä juuri päinvastoin ja hintojen nousustakaan tuskin voidaan olla varmoja kun suurin kilpailija poistui markkinoilta..
Yksi tärkeä näkökulma tuossa myynnissä on tietenkin se miten käy tv-lupamaksuille. Vaikka niitä vielä kerätään niin niiden kerääminen lopetetaan parin vuoden päästä jolloin rahaa kertyy vähemmän mutta vastaavasti katsojia on enemmän, koska uusia laitteita hankkineet eivät välttämättä hanki uutta laitetta/palvelua jolla lupamaksu peritään.
Tämän lisäksi pitää tietysti ottaa huomioon että iso osa ihmisistä ei maksa tv-lupaa vaikka katsoisivatkin telkkaria joten voi hyvin olla ettei nykyinen tv-lupamaksujen määrä kata enää läheskään kaikkia kuluja joita aiheutuu tv-ohjelmien lähettämisestä. Itse veikkaan että kustannukset katetaan tulevaisuudessa sekä televisiomaksuista (jotka kerätään joko valtion budjetin kautta tai sitten suoraan veroina), mainoksista, maksutv:stä ja/tai mainonnasta.
Koko juttu kannattaa ehdottomasti lukea! Itselleni tuli ainakin taas lisää pohdittavaa kun pitäisi osata ajatella myös niitä mahdollisia tulevaisuuden muutoksia… Toisaalta tuntuu siltä etten voi tehdä asialle juuri nyt yhtään mitään. Paitsi olla itse tyytyväinen siihen ettei tällä hetkellä ole ongelmia eikä toivottavasti tulekaan…
Jaa:
Kommentit
En olisi uskonut että se päivä tulee, jolloin olen kiitollinen siitä että meillä on Digitan verkko! Viime viikolla yritin epätoivoisesti saada nettiä toimimaan kotona ja huomasin jälleen kerran olevani tilanteessa, jossa DNA:n (entistä?) verkkoa käyttävä Elisa ei saa yhteyttä verkkoon. Siinä vaiheessa olin jo soittamassa asiakaspalveluun kun tajusin katsoa onko täällä muita verkkoja näkyvissä. Digitassahan oli joku huoltokatko päällä eikä se toiminut mutta samalla hetkellä oma yhteyteni palasikin toimintaan! Voi sitä onnen määrää…
Muutenkin on kyllä saanut todeta miten Digitan verkon ansiosta Suomessa ollaan siirtymässä ”nopeimmin” maailmassa lähes kokonaan IPTV-maailmaan ja vain pieni osa katsoo televisiota enää kaapeli- tai antenniverkon kautta.
On hyvä, että myydään sellaista joka kannattaa myydä. Digita olisi kannattanut pitää kotimaisessa omistuksessa sillä sen merkitys koko kansakunnalle on paljon suurempi kuin pelkkien tv-lähetysten välittäminen. Eikä sitä voi laskea pelkäksi bisnekseksi. Koko maa siirtyy digi-aikaan nimenomaan Digitan ansiosta ja myös uudet teknologiat kuten internet ja mobiiliteknologiat tarvitsevat lähetysverkkoa edelleen vaikka IPTV:n rooli kasvaakin.
Digita omistaa lähetysverkon, jolla pystytään välittämään televisio-ohjelmat käytännössä kaikille suomalaisille Hangosta Utsjoelle yhtä varmasti ja laadukkaasti kuin sähkö tulee jokaiseen torppaan.
Koko maan kattavan digitaalisen televisioverkon rakentaminen oli aikanaan erittäin merkittävä hanke. Sillä pystyttiin luomaan edellytykset sille, että Suomeen saatiin lähes maailman nykyaikaisin digitaalinen televisiosukupolvi vain muutaman vuoden kuluessa siitä kun digiverkko otettiin käyttöön vuonna 2001. Koko tämä suuri urakka tehtiin puhtaasti julkisin varoin eli radio- ja tv-ohjelmien lähettämisestä maksettiin myös sen mukaan kuinka paljon katsojia verkossa on.
Digita toimii markkinoilla niin kuin yritykset yleensä toimivat eli pyrkii löytämään keinoja joilla se voi tehdä omistajilleen mahdollisimman hyvää tulosta. Nyt tehdyllä Digitan myynnillä haluttiin turvata yrityksen toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen – ei sen kummempaa dramatiikkaa tässä ole taustalla! Digita pärjää jatkossakin varmasti yhtä hyvin, jos kilpailu vain pysyy terveenä ja toimintaympäristö kohtuullisena.
Ei myöskään pidä unohtaa sitä, että tv-ohjelmien jakelussa siirrytään yhä enemmän internetin suuntaan myös jatkossa eli mitään dramaattisia muutoksia jakelukanaviin on tuskin edes luvassa ainakaan lyhyellä aikavälillä. Kyse onkin siitä halutaanko Suomessa käyttää tv-lähetysverkkoa ohjelmien jakeluun vai ei?
Ja miksi ihmeessä Yleisradion pitäisi olla ainoa toimija, jolla olisi oikeus lähettää ohjelmia televisiolähetyksiä varten rakennetussa lähetysverkossa? Muut toimijat joutuisivat rakentamaan oman lähetysverkkonsa tai hankkimaan jakeluoikeudet esimerkiksi kilpailevilta operaattoreilta.
Yleisradiosta on puhuttu ja kirjoitettu paljon viime aikoina. On ihan oikein pohdittu sitä mihin Yleä edes tarvitaan digiaikana ja voisiko Yleisradio keskittyä puhtaasti julkisen palvelun tehtävään vai tarvitaanko rinnalle myös kaupallisia toimijoita?
On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka digitaalisuus muuttaa monia asioita niin se ei vähennä Yleisradion tehtävää demokratian edistäjänä, kulttuurielämän monipuolistajana sekä sivistyslaitoksena eikä Ylen asemaa yhtenä kansallisena viestintätoimijana.
Ei siis ole sattumaa, että hallitus sopi eilen Ylen rahoituksen uudistamisesta ja samalla päätti myydä 49 prosentin osuuden Digitasta. Molemmat ratkaisut ovat tärkeitä tekijöitä siinä palapelissä millä suomalaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan – jotta se olisi kaikille toimiva digiajan demokraattinen yhteiskunta jossa kaikki saavat palveluja myös jatkossa mahdollisimman hyvin riippumatta siitä onko heillä internet-yhteys tai älypuhelin taskussaan! Se on sitä yhteiskunnallista tasa-arvoa jota Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan.
Timo Heinonen kansanedustaja Kokoomuksen Osaamisen ja Sivistyksen verkoston puheenjohtaja
"Nykyaikainen yhteiskunta perustuu aina luotettavaan ja riittävään tiedonsiirtoon, oli kyseessä sitten ihmisten välinen tiedonsiirto tai vaikkapa tiedonsiirto yritysten välillä taikka valtion sisäinen tiedonsiirto. Digitalisaation edetessä yhä useampi yhteiskunnan toiminto alkaa pohjautua digitaaliseen tietoon perinteisen paperin sijasta.
Me suomalaiset olemme digitalisaation edelläkävijöitä maailmassa - myös viestinnän puolella Suomi on ollut etujoukoissa luomassa digitaalisia ratkaisuja: mobiilipuhelut maailman ensimmäisenä vuonna 1991 sekä tekstiviestin lähettäminen Suomessa 1990-luvun loppupuolella ovat hyvä osoitus suomalaisen viestintäkulttuurin kehityksestä, jossa edistyksellisyys ei ole aina näkynyt kaupallisesti onnistuneena tuotteena. Kuitenkin nämä teknologiset innovaatiot loivat pohjan tekstiviestien yleistymiselle ja niiden vakiintuneelle asemalle ihmisten välisessä viestinnässä.
Telecom Finlandista pörssiyhtiöksi kasvanut TeliaSonera on Pohjoismaiden johtava telekommunikaatioyhtiö, joka tarjoaa matkaviestin- ja internetviestintäpalveluita kuluttajille sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaille. Yhtiöllämme on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa mobiililiittymää Pohjoismaissa ja Baltiassa - olemme siten suurin toimija alueella.
Toimintaympäristö
Viimeisen vuosikymmenen aikana matkaviestinnän teknologiakentässä tapahtui merkittävä murros kolmannen sukupolven matkapuhelintekniikan kehityksen myötä: Vuonna 1999 käynnistyneet 3G UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) -palvelut ovat laajentuneet viime vuosien aikana kattamaan myös Euroopan ulkopuolisia alueita. Euroopassa siirtyminen perinteisistä GSM 1800- ja 1900 -verkoista 3G-tekniikkaan alkoi vuonna 2002, kun käyttöön otettiin GPRS.
Viestintäpalveluiden kysynnän kasvu oli voimakasta 2000-luvun alkuvuosina uusien digitaalisten palveluiden ansiosta: Matkaviestinnässä käyttäjäkohtainen kuukausilaskutus kasvoi noin 10 euron tasolta 40 euroon vuoden 2004 lopussa, laajakaistaliittymien määrä yli kaksinkertaistui vuosina 2000–2007 ja tekstiviestiliikenteen vuosikasvu ylsi 80 prosentin tasolle vuosien 2001–2003 aikana. Samanaikaisesti langattomien tiedonsiirtoteknologioiden markkinat laajentuivat merkittävästi matkapuhelimien datasiirrosta kohti uusia digitaalisia sisältö- ja lisäarvopalveluita.
Teleoperaattoreiden välinen kiristynyt hintakilpailu johti tilanteeseen, jossa valtaosalla kotitalouksista oli mahdollisuus valita käyttämänsä matkapuhelin- tai laajakaistaliittymä usean operaattorin tarjoaman tuotevalikoiman joukosta.
Samalla telealan toimintaympäristössä alkoi tapahtua suuria muutoksia. Suomessa valtioneuvosto teki vuonna 2003 päätöksen ottaa 450 megahertsin taajuusalue digitaalisen langattoman laajakaistan tarjontaan mobiiliverkkojen rinnalle vuoden 2010 alusta lähtien: Päätös avasi mahdollisuuden siirtää tällä hetkellä tv-käytössä oleva korkea lähetystaajuus nopeasti mobiilidatapalveluiden käyttöön, jolloin langattomat internetpalvelut ovat saatavilla koko maassa ja kaikkialla maailmassa ilman käyttäjille aiheutuvia häiriöitä tai merkittäviä lisäkustannuksia.
Myös maailman suurimmat operaattorit, joilla on yli miljardi asiakasta, osoittivat kiinnostusta Digitaa kohtaan. Vuonna 2009 Digita teki aiesopimuksen TDF–konsernin kanssa Euroopan komission myöntämän digitaalisen julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä Ranskan Alpeilla sijaitsevilla televisio- ja radioasemilla. Digita-kaupan toteuduttua valtioneuvosto päätti myös uusista televisiotaajuuksien käyttöehdoista Suomessa 1.3.2012 alkaen sekä uudisti verkkotoimilupansa joulukuussa 2011.
Valtioneuvosto myönsi päätöksellään 23.5.2012 Digitalle uusia ohjelmistolupia Anvia Oyj:n täydentäessä toimilupa-aluettaan Pohjanmaalta Jyväskylään, Kuopioon ja Lahteen kohdistuvilla toimiluvoilla.
Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä 18.12.2013 myönnettiin Digitan hallinnoimalle UHF-lähetysverkon kanavanipulle D uusi toimilupakausi 31.12.2033 saakka sekä VHF – lähetys- verkon kanavanipuille A ja B uudet toimiluvat kausille 7 vuotta ja 2027-30 asti. Digita solmi merkittävän sopimuksen uuden valtakunnallisen tv-kanava Friin lähetysten välittämisestä antenniverkossa 1.6.2017 alkaen.
Anvia puolestaan myi kuluttaja-asiakkaita koskeneet kiinteän verkon palvelut sekä it-liiketoiminnot Elisa Oyj:lle vuoden 2016 lopussa, mikä pienensi yhtiön liikevaihtoa noin 27 prosenttia edellisvuodesta 302 miljoonaan euroon vuonna 2015 toteutuneen 377 miljoonan euron jälkeen. Vuoden 2018 alussa Digita erosi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n jäsenyydestä ja toukokuussa Digitan tv-liiketoiminta siirrettiin TDF Oy:stä osaksi uutta Digital Networks - liiketoimintayksikköä. Kesällä yhtiö tiedotti aikeestaan myydä koko Anvia Oyj:n osakekannan Elisa Oyj:lle. Marraskuussa kerrottiin, että Kilpailu-ja kuluttajavirasto (KKV) ei näe estettä kaupalle, sillä yritysjärjestely ei merkittävästi estä tehokasta kilpailua Suomen viestintämarkkinoilla. Kaupan toteutuessa Elisaan siirtyy 31.12.2018 päättyvän tilikauden jälkeen arviolta n 70 milj euroa liikevaihtoa ja lisäksi käyttökate sisältäen osakkuusyhtiöt 10–12 m€. Elisan vuoden 2018 liikevaihdon arvioidaan olevan 1 940-1 910milj €ja käyttökatteen 344–353 milj euora. Anvian liikevaihto vuonna 2017 oli 105,0 miljoonaa euroa Digitassa on käynnissä myös merkittäviä investointihankkeita, joista merkittävin lienee Metsähovin geodeettisen aseman yhteyteen rakennettava uusi radioverkko. Uuden maston ja verkon suunnittelu käynnistyi syksyllä 2016 yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa. Geodeettinen asema sijaitsee noin 14 km Kirkkonummen keskustasta lounaaseen (www.kirkkonummi.fi/geodeetti). Se tarjoaa palveluja kaikille alueen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoille sekä yrityksille ja yhteisöille kansallisesti ja kansainvälisesti mm radiointerferometrin avulla. Aseman palveluita voivat käyttää kaikki kiinnostuneet myös etäyhteydellä. Asema on osa Helsingin yliopiston maa- ja avaruustieteellistä tiedekuntaa. Espoon kaupunki päätti loppuvuodesta 2017 osallistua maston rahoitukseen noin 400 000 eurolla. Geodeettisen laitoksen observatorio valmistui Espoon Kallvikiin vuonna 1919. Sen suunnitteli geodesian professori Claes Alfred Stjernvall, joka oli itse osallistunut Stjernvallin aikaan tähtitorni palveli hyvin perustutkimuksellisia päämääriä ja sillä tutkittiin maapallon muotoa sekä mitattiin Suomen kolmiopisteitä. Toiminta painottui pitkään maanmittareille tarpeellisiin tarkkoihin painovoima- ja magneettikenttätutkimuksiin. Vuoden 1993 alusta laitoksen toiminta siirtyi uudelle maa- ja metsätalousministeriön alaiselle Geodeettiselle laitokselle, joka toimi yhteistyössä silloisen Teknillisen korkeakoulun kanssa Otaniemen Otakaarella (nykyisin Aalto-yliopiston OOP-keskus). Vuoden 2015 alussa laitoksen toiminnot siirrettiin Maanmittauslaitokseen jonka organisaatiouudistuksen yhteydessä geodesia luokiteltiin omaksi paikkatietoalan asiantuntijaosastoksi. Tämän myötä mm. geoidimalli sekä painovoimalaboratorio siirtyivät osaksi Paikkatietoasian neuvottelukuntaa. Vuonna 2005 Digitan verkot olivat pääosin valtionyhtiö Tele- ja viestintäministeriön omistuksessa, kun yhtiön omistusrakennetta muokattiin strategisista syistä siten että osakkaita tuli olla useita - myös yksityisiä tahoja jotta Digita pystyi varmistamaan palvelukykyään myös markkinoiden vaativissa olosuhteissa: Vuonna 2011 suurin osakas (44%) oli japanilainen tietoliikennekonserni NIC Tietoverkot. Muita merkittäviä osakkeenomistajia tuolloin olivat: Sanoma Television Oy 32 %, Digitan liiketoiminnat koostuvat pääasiassa televisio- ja radiolähetyksiin sekä mobiilipalveluihin liittyvistä palveluista. Verkkojen käyttö, ylläpito-, hallintapalvelut - Digita Carrier Vuonna 2012 Digita avasi ensimmäisenä suomalaisena tv-yhtiönä maksu-tv-palvelunsa vapaasti katsottavaksi koko maassa antennitelevisioverkossa (HbbTV-palvelu). Heinäkuussa 2019 ilmoitettiin DNA:n ostavan 54 % Anvialta siirtyneistä osakkeista. Loppuosan jäädessä Elisalle ja Anvialle. AntenniTV:ssä välitettävät kanavat kanavanippuineen on koottu allaolevaan listaan. Kanavien peittoalueet eivät ole yhteneväisiä antenni-tv-verkon kanssa johtuen paikallisista lähettimistä sekä vastaanotto-olosuhteista, joten näkyvyysalue antenniverkosta ei vastaa Digitan kaapeli-tv:n näkyvyyttä. Digitelevision DVB-T2-lähetystekniikkaan siirrytään koko Suomessa 31.3.2020 mennessä. Digita Infon maksuton neuvonta palvelee maanantaista perjantaihin klo 7-20 numerossa 020 000 0000 ja sähköpostitse email@example.com www.digita.fi @digita_info Digita on suomalainen sähköisen viestinnän edelläkävijä, joka vastaa radio- ja tv-ohjelmien jakelusta sekä monipuolisten digipalvelujen rakentamisesta suomalaisille kotitalouksille. Digitan maankattava antenni-tv-verkko tavoittaa 99,9 prosenttia suomalaisista. Digitaaliaikaan siirtyminen lisää kilpailua Tv-markkinoilla, kun kaikki kanavat digitalisoidaan vuoteen 2006 mennessä. Suomessa siirrytään digi-tv:n aikaan ensimmäisten maiden joukossa Euroopassa, koska digitaalinen lähetystekniikka tekee mahdolliseksi nykyistä paremman kuvan laadun ja ohjelmatarjonnan monipuolistumisen sekä vuorovaikutteisten palveluiden kehittämisen. Maanpäällinen digitaalitekniikka antaa myös katsojille mahdollisuuden valita mitä katsovat milloin haluavat tai kuinka kauan sitä katselevat - riippumatta ajasta, paikasta taikka käytettävästä laitteesta. Myös maksu-tv voidaan liittää mukaan digitaalisiin tv-lähetyksiin heti alussa jo olemassa olevan digitaalisen infrastruktuurin ansiosta: Digitaali-tv-verkon toiminta on varmistettu useaksi vuodeksi eteenpäin ja digi-tv-lähetykset näkyvät suurimmassa osassa maata nyt käytössä olevissa antenneissa. Digi-TV:n myötä tv:n katseluun saadaan uusia ulottuvuuksia. Digitaaliset lähetykset mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman tv-katselun, sillä digitaalisia lähetyksiä voi seurata niin televisiosta kuin tietokoneen näytöltäkin sekä kannettavista laitteista kuten digitaalivastaanottimesta tai matkapuhelimesta. Digitaali- eli dvb-t-verkon kautta välitetty digitaalinen tv-lähetys ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn lähetysaikaan vaan katsoja päättää itse milloin tv:n katselu alkaa. Digi-tv:n myötä katselusisältöjä on mahdollista laajentaa ja monipuolistaa. Digitaalitelevision ohjelmatarjontaa ovat erilaiset digitaaliset tv-palvelut, joita katsojat voivat tilata omalle vastaanottimelleen haluamanaan ajankohtana katsottavaksi - tai ajasta riippumatta internetin välityksellä katseltavaksi: www.digita.fi www.digitv.fi http://www.internet-of-thingsworldwide.com/blogs/photographs/interesting+projects/digitv-mobile-smartphone-integratedtv/index_html Lisätietoja: www.dvdplaza.fi www.digita.fi email@example.com (MTV3) Uusimmat uutisvideot MTV tutustumassa Aalto-yliopiston metroasemaan2 min Suomi 100 vuotta: Suomalaisten vahvuudet6 min Näin eteni Leijonien ilta Venäjää vastaan9 min Huomenta Suomi, vieraana Antti Luusuaniemi3 h 5 min Jääkiekon MM-kisat - Mertarannan hehkutus aiheutti närää Ruotsissa7 min Seitsemän Uutiset11 min Päivän sää10 min Uutisjutut: Kotimaa19.05 Jääkiekon MM 2017: Ruotsi ja Sveitsi kohtaavat jatkoerässä12 min Uutiset18.22 Jääkiekko17:06 Näin eteni Leijonien ilta Venäjää vastaan15:57 Yle juhli 95-vuotisjuhliaan Areenassa, TV1:llä ja Linnan juhlilla1 h 24 min Jääkiekon MM-kisat - Antti Luusuaniemi antoi Leijonaterveiset16:34 Tanska taipui Venäjälle MM-kisoissa6:09 Huomenta Suomi: Näyttelijä Antti Luusuanniemi haastattelussa10:37 Mertarannan hehkutus aiheutti närää Ruotsissa17:05 Jääkiekon MM 2017 Ruotsi - Sveitsi2:31 Huomenta Suomi: Juontaja Joanna Kuvaja ja toimittaja Tero Karhu keskustelemassa5:42 Venäjä vei voiton Ranskasta8:39 Mitä kuuluu jääkiekolle? Katso koko keskustelu!11:21 Ranska haastoi Venäjän6:40 Näin eteni Leijonien ilta Venäjää vastaan19:04 Suomen puolivälierävastustaja selviää vasta sunnuntai-iltana12:29 Mertarannan hehkutus aiheutti närää Ruotsissa17:20 Leijonat saa vastaansa Kanadan puolivälierissä16:33 Tanska taipui Venäjälle MM-kisoissa13:48 Tänään pelataan kolme ottelua14:55 Yle juhli 95-vuotisjuhliaan Areenassa, TV1:llä ja Linnan juhlilla1:29 Maailman kaunein postimerkki sai arvoisensa kehykset6:56 Suomessa vietetään sunnuntaina äitienpäivää Digipalvelut(09) 000 0000 Avoinnama–pe 8–19.30la 10–16.30Puhelinpalvelu040 567 0143arkisin klo 9–12Puhelun hinta pvm + 0,0835 € / puhelu mpm + 0,0298 €/minSähköposti asiakaspalvelu@digita.fiMyynti ja markkinointi 040 000 0000 email@example.com Digitan mediaviestintä palvelee median edustajia osoitteessa email(at)example.com. Olemme mukana AudioVisual 2015 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 10 - 13.11.2015. Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme messuosastollamme 5c28!Lue lisää ››Audiovisual-tapahtuma tarjoaa ammattilaisille ja kävijöille tuoreita näkökulmia AV-alaan sekä monipuolisen kattauksen alan tuotteita, ohjelmistoja ja palveluita saman katon alla 11.–13.11.Helsingin Messukeskus Digitan emoyhtiö on kansainvälinen TDF-konserni. Suomen valtio omistaa 49 prosenttia Digitasta. Valtioneuvoston kanslia hallinnoi omistusosuuksia yhtiöissä (VN/100/2016). Lue lisää ››Digitalla on tv-ja radioverkkoja ympäri Suomen sekä yrityksille että kuluttajille.Tutustu verkkokarttaan Omistussuhteet ja johto |Omistaja|| Hallituksen puheenjohtaja: Juhani Pekkala, johtaja Kaupan liitto |Henkilöstö| Myyntijohtaja/Head of Sales and Marketing, Jukka Niiranen, myyntijohtaja (Managing Director), Mediapalvelut, Anvia Oyj. |Johto||Minna Flink| |Hallinto-organisaatio|| Anvia Securi Oy tarjoaa turvateknologiaa ja –palveluita kotitalouksille ja yrityksille. Lue lisää täältä. Teleyhtiö Anvian ylimääräinen yhtiökokous päätti 30.3.2016 valtuuttaa hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin institutionaalisille sijoittajille sekä yksityishenkilöille. Katso myös: www.anviaairport.fi Elisa Oyj on suomalainen tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, joka tuottaa elämyksiä ja tuottavuutta verkossa. Elisa tarjoaa ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan uudistamiseen. Yritysten osalta painopisteinä ovat digitaaliset palvelut, uudet liiketoimintamallit ja nopeat verkkoyhteydet. Vuonna 2015 yhtiön liikevaihto oli 1 852 miljoonaa euroa ja henkilöstöä noin 4 900. Elisalla on vahva asema suomalaisten yritysten digitalisoinnin kumppanina sekä tietoliikennepalveluiden tarjoajana Suomessa toimiville yrityksille. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen myös kattavat valtakunnalliset kuluttajapalvelut viihdepalveluista aina mobiili- ja online-liittymiin asti – niin kaapeli-tv:ssä, Elisan mobiiliverkossa kuin digitaalisessa tv-palvelussakin (Digita Viihde). Anvia Oyj on suomalainen ICT-alan yritys, joka rakentaa kestävää tietoyhteiskuntaa ja tuottaa asiakkaiden elämää helpottavia palveluita. Yhtiö kehittää uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla suomalaisten arki helpottuu. Konsernin emoyhtiö Anvia Oyj keskittyy sijoitustoimintaan sekä turvateknologian ratkaisujen kehittämiseen yrityksille. Toimivien IT-ratkaisujen tarjoaminen julkishallinnolle onkin kasvava toiminta-alue konsernissa. Telematiikka-alan yrittäjä Heikki Oukka oli ollut jo pitkään tyytymätön siihen kuinka vaikeaa hänen kaltaiselleen toimijalle on löytää sopivaa laitetilaa Oulun alueella ja varsinkin kun kyseessä olisi sellaisen vuokraustoiminta eteenpäin omille asiakkaille jotka käyttäisivät sitä omien projektiensa puitteissa. Oukan pitkäaikainen toive omasta konesalista sai viimein päivänvalon keväällä 2012 jolloin hän hankki omistukseensa kallioluolan Toppilasta jossa aikaisemmin sijaitsi Fingridin varavoimalaitos joka lopetti toimintansa. Luola oli ollut tyhjänä jo useamman vuoden ajan joten se sopi loistavasti tarkoitukseen, siitä tulisi Heikki Oukan ikioma laitetila jota voisi vuokrata asiakkaille myös omien tarpeiden ulkopuolella. Oukka päätyi vuokraamaan tilaa luolastosta sen takia koska tila on tarpeeksi suuri ja sinne pystyy ajamaan sisään raskaita koneita esimerkiksi maansiirtoauto jolla voidaan toimittaa tarvittavat rakennusmateriaalit luolaan sisälle. Toinen syy oli alueen tietoliikenneyhteydet jotka sopivat hyvin juuri konesali tarpeisiin, alueelle tulee kolme valokuitukaapelia joten yhteyskapasiteetti riittää varmasti Oukan kasvavalle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Laitetila sai nimekseen K2C eli Kallioluolan Konehuone ja sen päätarkoitus on tarjota laadukasta laitetilaa niin yritysasiakkaille kuin kenelle tahansa joka haluaa vuokrata sitä omien tarpeidensa mukaisesti. Laitekeskuksen toimintaa ohjaa erilaiset standardit jotka ovat välttämättömiä kun puhutaan tietoturvallisuudesta tai tietoturvasta ylipäätänsäkin, esimerkiksi ISO 9001 – laadunhallintajärjestelmästandardi takaa laadukkaan toiminnan jota yritys noudattaa toiminnassaan. Laitetila rakennettiin alun perin omaan käyttöön Oukalla on pitkä ura IT-alalla ja hän oli aikaisemmin työskennellyt Digitassa myynnin puolella josta hänen uransa jatkui myöhemmin myyntitiimin esimiehenä Digitan myynti-ja markkinointipuolella. Kun Oukka alkoi olla enemmän tekemisissä myös asiakkaiden kanssa, tuli esille sellainen asia että monet asiakkaat tarvitsevat oman laitetilan mutta kaikki yritykset eivät enää itse omista niitä eikä heillä ollut tarpeeksi tietoa siitä kuinka näitä laitteita oikein hallitaan. Ouka otti asian hoitaakseen ja vuonna 2011 hän oli mukana perustamassa uutta yritystä nimeltään Netox Oy jonka missiona on rakentaa asiakasyrityksille IT-infraa jossa laitteiden hallinta sekä tietoturva ovat aina huippuluokkaa. Tämä toimintafilosofia sopi täydellisesti Oukalle sillä hänen oma visionsa laitetilojen suhteen toteutui paremmin kuin hyvin uudessa yrityksessä joka aloitti toimintansa vuoden 2013 alussa. Netoxin asiakkaina on pääasiassa suuret yritykset ja kunnat joiden IT-ympäristö koostuu useiden eri valmistajien laitteista, mutta myös pienemmätkin yritykset käyttävät Netox Oy:n palveluja jotka tarjoavat juuri heidän yritystoiminnalleen räätälöityjä palvelukokonaisuuksia. Laitetilapuolella asiakkaita ovat kaikki suuremmat laitevalmistajat joille Oukka toimii teknisenä tukena erilaisissa ongelmatapauksissa. Vuonna 2014 Digita Networks Oy sekä Digitan koko TV-liiketoiminta myytiin amerikkalaiselle sijoitusyhtiölle Kun Anvia Oyj myi teleliiketoimintansa (mm. TV-lähetysverkko) vuonna 2016 australialaiselle First State Investmentille, myyjinä olivat pääomasijoitusyhtiö 3i ja Elisan perustama yhtiö Viria. Myyntihinta oli yhteensä 369 miljoonaa euroa.[16][17] Kaupassa myyjänä toimi Nordic Option Oy joka kuuluu mm. Digitan omistajiin. Digita tarjoaa IoT-ratkaisuja kuten LoRaWAN-teknologiaan perustuvaa esineiden internet-verkkoa (IoT). Yhtiö toimii myös verkko-operaattorina mobiili-tv-verkossa, jossa toimiluvan nojalla voi lähettää radio- ja tv-ohjelmia sekä tarjota matkaviestinpalveluita. Lisäksi Digita tuottaa masto- ja antennipaikkapalveluja ja myy dataa tietoverkkojen solmukohdista teleoperaattoreille [18]. ↑ Yle Digitan pääomistajaksi yleuutiset. Viitattu 27.5.2016. (englanniksi) ↑ http://www.digitalignafischerung.com/ Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Digi-TV_Suomessa&oldid=17000000” Viimeksi muokattu 4. helmikuuta 2018 kello 15.40 Luokat: Digitaalinen televisio Navigointivalikko Sivua on viimeksi muutettu 8. joulukuuta 2019 kello 02.07. Tämä sivu on näytetty 6 731 kertaa. Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License 1.2, ellei toisin ole mainittu.. Tietosuojakäytäntö Vastuuvapauslauseke ▼ Digitan myynti France Telecomille sai sinetin - kauppahinta 2 miljardia euroa yle 11:51 23.09 Kilpailuviraston selvitysten mukaan yrityskauppa ei olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi tänään yrityskaupan jossa Digitaa hallinnoivasta Digitasta myytiin 90 prosenttia ranskalaiselle TDF:lle . Samalla telekonserni Elisa myi viisi prosentin omistusosuuden TDF:stä ranskalaisyhtiölle 1,5 miljoonalla eurolla . Elisa on myös sopinut myyvänsä viiden prosentin osuuden televisioverkkoja operoivasta Digita Oy:stä kansainväliselle sijoitusrahastolle. Kauppahinta osakkkeista oli 60 miljoonaa euroa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Digitan myymisen Ranskaan yle 11:02 23.09 Digita toimii jatkossa osana TDF-konsernia ranskassa ja yhtiön pääkonttori pysyy Suomessa. TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja Johan Dennelind eroaa - uusi työpaikka on Ruotsissa iltalehti 10:40 23.09 TeliaSoneran mukaan taustalla ovat näkemyserot yhtiössä tehtävistä strategisista valinnoista ja kehityssuunnasta, kerrotaan tiedotteessa. TeliaSonera kertoo aloittaneensa toimet seuraajan löytämiseksi toimitusjohtajan tehtävään. Toimitusjohtajalle ei makseta erorahaa tai korvausta hänen omista osakkeistaan. Suomen antennitelevision lähetystaajuuksia uudistetaan vuoden lopussa. Tällöin televisiolähetysten taajuudet muuttuvat kanavanipuista uuteen tekniikkaan. Uudistuksen ansiosta televisiossa riittää kanavia aiempaa laajemmalla alueella, mutta osa antenniverkon katsojista joutuu hakemaan kanavat uudestaan ja hankkimaan uuden digiboksin tai television. Digita sai taas tv-toimilupia yle 10:40 23.09 Valtioneuvosto on myöntänyt Digitalle kolme verkkolupaa televisiotoimintaan UHF-taajuusalueella. Luvat ovat voimassa kymmenen vuotta. Digitaalisuus luo kasvua myös antenni-tv-toimintaan Yle Uutiset yle 09:39 22.09 Television katselu on kasvanut internetin ja maksu-tv:n myötä, mutta samaan aikaan tv-mainonta junnaa paikallaan Suomessa. Digitan toimitusjohtaja kritisoi Digitaa: Ylen ei olisi kannattanut myydä yhtiötään kauppalehti 09:13 23.08 Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajan Ilkka Kantolan (sd.) mukaan Ylen päätös luopua lähetystoiminnastaan Digitalta ostamastaan jakeluverkosta oli strateginen virhe, joka osaltaan mahdollistaa Yleisradion aseman nakertamisen kaupallisten toimijoiden eduksi. - Oli todella onnetonta, että Yle möi yhtiönsä ja antoi käytännössä ilmaiseksi jakeluverkon kaupallisiin käsiin. Digita: Yleisradio on väärässä iltalehti 08:09 23.08 Yle kiistää väitteet Digitan ylihinnoittelusta iltasanomat 17:44 20.04 Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo pitävänsä väitteitä Ylen ja verkko-operaattori Digitan hintasuhteesta perusteettomina. Ylen hallintoneuvosto pyysi selvitystä digisiirtymästä iltalehti 15:18 18.12 Eduskunnan alainen Yleisradion hallintoneuvosto päätti torstaina pyytää Yleisradiolta lisäselvityksen siirtymän toteutuksesta sekä yhtiön omistajuuden vaikutuksista siirtopäätöksen valmistelussa. Hallintoneuvosto on tyytymätön siihen, että se sivuutettiin päätöksessä siirtää koko antenniverkko maksu-tv-kortin taakse. Päätökseen jätettiin useita eriäviä mielipiteitä. Ylen toimitusjohtaja: Digitan myynti oli virhe kauppalehti 13:49 18.12 Yleisradion toimitusjohtajan Lauri Kivisen mukaan Yleisradion vuonna 2005 myymä Digita-yhtiön tv- ja radio-ohjelmien jakelutekniikka ei olisi päätynyt saksalaisen mediayhtiö KirchGruppenin omistukseen, jos Ylen hallintoneuvostolla olisi tuolloin ollut yhtiön myynnistä tieto käytössään. Digitalle uusi omistaja saksalaisyhtiöstä yle 11:26 22.10 Saksalainen tv-jätti maksaa Digitan koko osakekannan kauppasummaksi aiemmin ilmoitetun 350 miljoonaa euroa. Yle myi lähetysverkko-operaattori Digitasta 49 prosenttia australialaiselle TDF:lle vuonna 2005 ja loput ranskalaiselle France Telecomille kaksi vuotta sitten. Nyt yhtiö siirtyy takaisin suomalaisomistukseen, kun TDF-yhtiö myy kaikki osakkeet saksalaisyhtiölle. Digita saa uuden omistajan iltalehti 11:26 22.10 Valtio-omisteisen Digitan myynti ulkomaalaisille oli virhe – verkkoinfrastruktuuria olisi nyt tarjolla hyvään hintaan hs 11:20 25.08 Nyt Digitasta myytiin 49 prosenttia TDF:lle vuonna 2012 ja loput osakkeista kaupattiin ranskalaisyritykselle vuonna 2013 kauppalehti 11:32 20.12 Yle myi lähetysverkko-operaattori Digitan vuonna 2005 ranskalaiselle France Telecomille, josta tuli myöhemmin osa saksalaista teleyhtiö Deutsche Telekomia. Nyt yhtiö siirtyy takaisin suomalaisomistukseen kun saksalainen TDF-konserni myy 51 prosenttia yhtiöstä suomalaiselle mediayhtiölle Sanomalle. Sanomasta tulee merkittävä kotimaisen tv-ohjelmiston omistaja ja maksu-tv-tilaaja hs 11:43 20.12 Yle-maksu voidaan hoitaa Yle-veron lisäksi myös erillisellä televisiomaksulla, mikäli hallitus antaa asiasta eduskunnalle esityksen tämän kevään aikana. Työryhmä: Digi-tv-siirtymä syksyyn 2012 asti yle 08:16 24.04 Kaapelikotien siirtyminen digiaikaan venyy työryhmän ehdotuksen mukaan helmikuulle 2011 ja antennitalojen lokakuulle 2009. Digiaikataulut viivästyvät kaapelissa iltalehti 08:38 21.02 Tietokonehuolto ja myymälä Kajaanissa nyt avoinna ma, ke to klo 12 - 16 sekä ti 13-19 Esimerkkikatu 11 (entinen Maxi) PC-tietokoneiden huollot edullisesti & nopeasti! Tutustu meihin osoitteessa: www.jhdatapalvelut.fi - Tietokoneita edulliseen hintaan. MONITOR on markkinoiden täydellisin IT-toiminnanohjausjärjestelmä! Voit ulkoistaa järjestelmän tai hankkia sen palveluna. Jos tarvitset lisätietoja, soita numeroon +350 000 000000. Onko sinun yrityksesi ajan tasalla? Ovatko it-ratkaisusi kustannustehokkaita ja toimivat saumattomasti yhteen? Tarjoamme kattavan palvelukokonaisuuden pk-yrityksille: hoidamme laitekannan hallinnan sekä optimoinnin, valvomme ympäristön toimivuutta, tarjoamme tietoturvaa ja olemme käytettävissä tarpeen mukaan esimerkiksi tuki- tai ylläpitotöihin - asiakkaan ehdoilla. Tule käymään! Meiltä saat henkilökohtaista palvelua niin paikan päällä kuin verkossakin. Kun on kyse TV-ohjelmista, tarjoamme laajan valikoiman antenni-tv- sekä erilaisia HD-digi-tv-ratkaisuja yrityksille! Ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää palveluistamme ja autamme sinua löytämään sopivat ratkaisut juuri sinun yrityksellesi: www.finnsat.fi/yritys/ota-yhteytta tai puh. 020 000 0000 Tarjoamme nyt ainutlaatuisen tilaisuuden saada yrityksenne käyttöön oma toimisto Helsingissä. Tule keskustelemaan kanssamme sinulle parhaiten sopivista työmahdollisuuksista meillä DNA:lla sekä samalla tutustumaan meihin työnantajana! AVOIMIA TEHTÄVIÄ DNA OMATOIMIJÄLLE Haemme Helsingin DNA:n kuluttajaliiketoiminnan markkinointitiimiin energistä ja idearikasta henkilöä vastaamaan kampanjasuunnittelusta ja käytännön toteutuksista kuluttaja-asiakkaillemme. Teet töitä tiiviissä yhteistyössä muun tiimin kanssa, mutta myös itsenäisesti osana ketterää toimintatapaa. VAATIMUKSET - Olet tottunut työskentelemään luovassa työyhteisössä. Osaat tarvittaessa itse ajatella luovasti löytääksesi ratkaisuja haasteisiimme! Odotamme sinulta ennen kaikkea positiivista tekemisen meininkiä sekä ennakkoluulotonta asennetta tarttua uusiin haasteisiin ennakkoluulottomasti! - Arvostamme erityisesti digipuolen osaamista (HTML/CSS-taitoja) tai kiinnostusta oppia uusia asioita ja sitä kautta laajentaa osaamistasi, mutta nämä eivät ole välttämättömiä. Tarjoamme: - Haastavia tehtäviä ja mahdollisuuden kehittää itseäsi. Tukenasi sinulla on innostava työyhteisömme! - Monipuolisia työtehtäviä alan kehityksen kärjessä sekä loistavat puitteet työllesi modernissa toimistossa hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Käpylässä! Lähetä CV:llä varustettu vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen email@example.com Etsimme vakituiseen työsuhteeseen 1.5.2016 alkaen, tai sopimuksen mukaan vastaamaan yhtiön taloushallinnosta. Tehtäviisi kuuluvat mm. kuukausiraportointi ja tulosennusteiden laadinta, maksuliikenteen hallinta sekä taloushallinnon prosessien jatkuva kehittäminen yhdessä muun organisaation kanssa. Tehtävässä raportoit talousjohtajalle. Toimenkuvan menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää kokemusta vastaavista tehtävistä sekä tehtävään soveltuvaa koulutusta (KTM/DI). Tarjoamme sinulle mielenkiintoisen tehtävän kasvavassa kansainvälisessä yrityksessä näköalapaikalla energia-alan kehityshankkeisiin. Lisätietoja tehtävästä antaa CFO Tapani Potka p. (09) 000 0000 torstaina 18.3 klo 10 – 13 ja perjantaina 19. 3 kello 11 - 14 Lähetä hakemuksesi palkkatoivomuksineen viimeistään 22 .0 0000 osoitteessa www.mercuriurval.fi viitteellä FI-14960 tai sähköpostitse email@example.com Mercuri Urvalin konsultit ovat myös tavoitettavissa puhelimitse p. 0200 000 000. Hakuaika päättyy: 31-03-2016 Hakuaika alkaa: 10-10-2015 Hakuaika päättyy Viestintävirasto on asettanut Digita Oy:lle julkisen palveluvelvoitteen antenni-tv-verkon lähetyspalveluiden tarjoamiseksi koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta ja velvoitti yhtiön järjestämään palveluiden saatavuus kaupallisesti ja mahdollistamaan verkko-operaattorille (DNA Oy, Anvia Oyj) palveluoperaattorin oikeudet. Velvoitetta oli muutettava muun muassa DNA:n valituksen perusteella. Korkein hallinto-oikeus katsoi asiassa esitetyn selvityksen sekä Viestintäviraston tekemän markkina-analyysin huomioon ottaen, että Digitalla on ollut sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 200 §:n 3 momentissa tarkoitettu huomattavan markkinavoiman asema päätöksessä kuvatuissa merkityksellisillä hyödykemarkkinoilla eikä velvoitteiden asettamiselle siten ole ollut perusteita. KHO:2016:30 Viestintämarkkinat Viestintäviraston päätös muuttaa aikaisempaa päätöstä perustuu Digitan ja DNA:n väliseen sopimusjärjestelyyn. Digita oli vuonna 2005 myynyt lähetysverkkoliiketoimintansa DNA:lle, jonka kanssa se nyt oli solminut sopimuksen televisio-ohjelmien jakelusta DVB-T-standardilla antennitalouksille 1.9.2014–31.12.2019. Viestintävirasto ei ollut voinut sisällyttää Digitan toimintaa koskevaan huomattavan markkinavoiman päätökseensä määräystä palveluoperaattorien syrjimättömästä pääsystä Digitan verkossa käytettävään siirtokapasiteettiin tai velvoittaa Digita Oy:tä antamaan syrjimättömiä rajapintapalveluita verkko- ja palveluyrityksille, jotka tarjoavat televisiokanavien lähetyspalveluja asiakkailleen maanpäällisen verkon kautta. Viestintäviraston päätöksessä on todettu lisäksi muun muassa seuraavaa: DNA:n televisiolähetyspalveluiden markkinoilla hankkimaa määräävää markkina-asemaa ei voida pitää niin merkittävänä, että sillä olisi vaikutusta Digitan hinnoitteluun. Myöskään Digitan hinnoittelua koskevan uuden selvityksen perusteella DVB-T-standardin mukaisten lähetysten osalta Digitalle asetettu huomattavan markkinavoiman asema ja velvollisuudet eivät ole välttämättömiä kilpailun edistämiseksi televisio-ohjelmien lähetysmarkkinoilla. Digitalla oli siten ollut velvollisuus hinnoitella televisiolähetyspalvelu kustannussuuntautuneesti koko maan alueella. Viestintävirasto on päätöksessään kuitenkin katsonut, että Digitan hinnoittelu ei kuitenkaan täyttänyt kustannussuuntautuneen hinnoittelun vaatimusta sen jälkeen kun Digita Oy myi verkkotoimilupansa A Oy:lle kesäkuussa 2016 toteutetulla yrityskaupalla ja alkoi noudattaa uutta omistajaltaan saamaansa hinnoittelua. Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessä olevan selvää, että Yleisradion televisiolähetysten lähettämisessä noudatettavia enimmäishintoja koskeva sääntely kohdistuu televisio-ohjelmia lähettävään Yleisradioon. Sillä seikalla ei ole merkitystä Digitan myydessä omistamiaan antennijärjestelmiä kolmannelle taholle eli Yleisradiolle. Koska Digitalla oli ollut velvollisuus hinnoitella televisiolähetyspalvelu kustannussuuntautuneesti koko maan alueella myös sen jälkeen kun se myi verkkotoimintansa A Oy:lle, korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Viestintäviraston päätöksessä tarkoitetulla uudella omistajaltaan[21:34:00] 91.157.89.13 saapui paikalle saamalla hinnoittelumallilla on vaikutusta vain siihen tilanteeseen. Korkein hallinto-oikeus totesi, että uuden omistajan tulee noudattaa hinnoittelussaan samoja periaatteita kuin Yleisradion eli enimmäishintasääntelyn piirissä olevaa palvelua myydessään. Korkein hallinto-oikeus katsoi siten selvitetyksi, ettei Viestintävirasto ole menetellyt virheellisesti katsoessaan Digitan noudattaneen siirtopalveluista perimissään maksuissa kustannussuuntautunutta hinnoittelua myös sen jälkeen kun se oli saanut omistajariskin alaista verkkotoimilupatuottoa. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä[21:35:00] 91.157.89.13: CONNECTION_ABORTED 60 s valtioneuvoston aiempi päätös olla hyväksymättä yleisradiolähetyspalveluiden ylihinnoittelusta johtuvaa toimenpidepyyntöä voidaan todeta riittäväksi. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Yleisradion Digita Oy:ltä perimän radiojakeluverkon lähetyspalvelun hinnoittelun voitaisiin arvioida olevan viestintämarkkinalain mukaista tai muutoinkaan lainmukaisten hinnoitteluperiaatteiden vastaista. Viestintävirasto voi tarvittaessa jatkossa harkita asiaa uudelleen esimerkiksi uuden Digitan hinnoittelua koskevan viranomaisharkinnan yhteydessä. Viestintäviraston päätös 277/2014 Digita Oy:n verkkotoimiluvista (pdf) 12.3.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausuntopyynnön luonnoksesta hallituksen esitykseksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamiseksi (LVM012:00/2013). Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi uusi laki esineiden internet-verkon luottamuspalveluista sekä kumottavaksi voimassa oleva samanniminen laki. Lisäksi esitetään eräitä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin. Esityksellä pantaisiin täytäntöön EU:n IE-direktiiviksi kutsuttu ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottamuksensuojasta ja todistustaakasta digitaalisilla sisämarkkinoilla, ns. ePrivacy-asetus. Ehdotuksessa edellytetään EU-oikeutta soveltavaa rekisterinpitäjää osoittamaan erilaisin menetelmin tietosuojan riittävän tason toteutuminen käsitellessään tietoja sähköisiä viestintäpalveluita tarjotessaan (esimerkiksi sopimusehtojen avulla). Asetus koskee muun muassa sähköistä suoramarkkinointia sekä evästeiden käyttöä. Tietosuojalailla täydennetään EU:n tietosuoja-asetusta Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvässä lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi tietosuojalaki, jolla täydennettäisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa. Tietosuojalaissa säädettäisiin myös eräistä asetuksen täytäntöönpanon kannalta välttämättömistä seikoista ja sillä kumottaisiin henkilötietolaki (523/1999). Lausuntoja toivotaan erityisesti seuraaviin asioihin liittyen: 1) Yleisiin kysymyksiin kuten ehdotuksen tavoitteisiin tai lähtökohtiin, 2) Ehdotukseen sisältyvien säännösehdotusten sisältöön sekä 3) Ehdotuksen soveltamisalaan. Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö kokonaisuudessaan: http://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM078:00/2018#ODA-3_7-2018 Hankinnan tavoitteena on löytää osaava ja kyvykäs toimittaja, joka pystyy ottamaan kokonaisvastuun edellä mainittujen palveluiden kehittämisestä sekä ylläpidosta yhteistyössä tilaajan kanssa. Tavoitteena hankinnassa on: – Kehittää moderneja pilvipalveluita huomioiden erityisesti käyttäjäkokemuksen kehittämisen, 2) Ymmärtää laaja-alaisesti tulevaisuuden vaatimuksia niin teknisen kehityksen kuin markkinan näkökulmasta, 3) Toimia aktiivisena innovaatiokumppanina mahdollistaen uusien ideoiden kaupallistamisen myös muille osapuolille. Innovaatiot voivat olla esimerkiksi uusia ratkaisuja, menetelmiä tai työkaluja edellä mainittuihin kohtiin liittyen sekä hyödyntää näitä osana kokonaisratkaisua. 4) Osallistuu aktiivisesti ja innovoivana kumppanina ketterien menetelmien hyödyntämiseen toteutuksessa. – Toteuttamaan käyttäjäkokemussuunnittelua ja konseptointia yhdessä muiden toimittajien kanssa – Osallistumaan jatkuvan palvelun tuotantoon yhteistyössä tilaajan oman tiimin jäsenten (IT Service Management team, ITSM) – Hyödyntämään ketteriä menetelmiä toimituksessa. Työ tulee sisältämään mm. seuraavaa: 1) Palvelutarjooma – Miten palvelutarjooman eri elementit asemoituvat suhteessa toisiinsa? 3) Prosessit ja toimintamallit sekä näiden johtaminen – Kuinka palveluja tuotetaan tehokkaasti? 4) Johtamisen malli: kuinka palvelun johto toimii osana palveluintegraattoria? 5) Liiketoimintamallin suunnittelu/kehitys yhdessä asiakkaan kanssa. 6) Asiakkaan sitouttaminen palveluiden käyttäjäksi (ns. end-to-end). 7) Yhteistyömallit ulkoisten kumppanien kanssa – Palvelun ohjausmalli, sen osa-alueet ja niiden rooli suhteessa muihin osa-alueisiin (esimerkiksi palvelutuotanto) 8) Palvelumallin eri osien kehittäminen kokonaisuutena: palvelukanavat-palvelupisteet-työkalut-informaatio-osaaminen jne. 9) Integraattorimallin toteutus käytännössä; mallin suunnittelu sekä käyttöönoton läpivienti asiakkaan näkökulmasta sisältäen muun muassa seuraavat alueet 10) Eri mallien kustannusrakenteen hahmottaminen ja arviointi sekä sen huomiointi toimintamallin valinnassa. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi palvelun tuottamisen, hallinnoinnin/hallinnointiosaamisen (esimerkiksi ITIL tai ISO 20000), teknologioiden ja kyvykkyyksien kustannukset. – Palvelujen tuottaminen itse vs. ulkoistuskumppanin kautta – missä tilanteessa mitäkin kannattaa tehdä? Millä ratkaisuilla saavutetaan parhaat ratkaisut asiakkaan näkökulmasta? – Palveluiden käyttö elinkaaren eri vaiheissa: hankintapäätöshetkellä sekä käytön aikana 14) Asiakkaan palveluoperaattorin ohjausmalli, sen osa-alueet ja näiden rooli suhteessa muihin osa-alueisiin (esimerkiksi palvelutuotanto). 15) Palvelupäällikön vastuualueet asiakassuhteessa. 17) Sopimuksiin sisältyvät sitoumukset asiakasta kohtaan – esimerkiksi velvollisuus luovuttaa antennipaikkoja kolmannelle osapuolelle kohtuullisin ehdoin tai sitoutuminen olemaan myymättä kolmannen osapuolen verkkoa samalla alueella kuin Digita. Nämä sopimukset voidaan irtisanoa vain sopimusehtojen mukaisesti eli jos ehtojen mukaan sopimuksen irtisanomisaika on kaksi kuukautta, Digitan tulisi tällöin noudattaa tätä kahden kuukauden irtisanoutumisaikaa vaikka se haluaisi myydä antenniverkon jollekin toiselle yritykselle. 18) Asiakastyytyväisyys – Asiakkaan tyytyväisyyttä palveluun mitataan muun muassa NPS-indeksin (Net Promoter Score) avulla. Se kertoo asiakkaiden halukkuudesta suositella palvelua muille asiakkaille asteikolla 0–10 sekä tyytymättömien ja neutraalisti suhtautuvien osuuden prosentteina vastaajista: 0–6 = ei kovin todennäköistä, 7–8=ei kovin epätodennäköistä 9–10 = melko tai erittäin todennäköisesti. NPS:n perusteella Digitan palvelun laadun voidaan siis sanoa olleen erinomaisella tasolla (Digitalla on ollut NPS-mittauksen yhteydessä mahdollisuus myös kommentoida kyselyn tuloksia). Digitaa arvostellaan myös siitä ettei se ole vastannut asiakaspalautteisiin. Digitalta saadun vastauksen mukaan he ovat olleet siinä uskossa, että Digita toimii lakien ja säännösten mukaisesti eikä heillä myöskään näin ollen olisi mahdollisuutta korjata tekemiään virheitä. Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Viestintävirasto selvittelivät asiaa KKV selvittää tällä hetkellä onko asiassa perusteita aloittaa virallista tutkintaa Digitan hinnoittelun lainmukaisuudesta. Viraston selvityksen alla on myös se olisiko kuluttajille tarjolla parempia vaihtoehtoja kuin monopoliasemassa toimiva Digita. Viestintäviraston mukaan ongelma ei ole vain Suomessa vaan koko Eurooppa kärsii samoista ongelmista. ”Maanpäällinen digi-tv:n lähetysverkko ja sen tv-palvelut ovat osa viestintäverkkojen järjestelmää, jolla pyritään varmistamaan audiovisuaalisten sisältöjen tarjonta kaikkialla manner-Suomessa kaikille kuluttajaryhmille. Tästä syystä maanpäällisen verkon tv-palvelujen hinnoittelu on ollut viime kädessä EU:n tuomioistuimen ratkaistavana useammassakin tapauksessa 2000-luvulla – viimeisimpänä Sapimin tapaus vuodelta 2014 ” kertoo viraston apulaisjohtaja Petri Makkonen. Digitan nykyinen toiminta ei perustu enää monopoliin vaan yhtiö kilpailee kansainvälisten toimijoiden kanssa. Digitaa voidaan pitää monikansallisena yhtiönä, joka myy palvelujaan useille eri asiakkaille useassa maassa. Digitalla voi kuitenkin olla tulevaisuudessa tilanne jossa sen on tehtävä myönnytyksiä jollekin osalle toiminnastaan. ”Tällä hetkellä Viestintäviraston käsityksen mukaan kilpailupaine maanpäällisessä tv-palvelujen verkossa ei kuitenkaan vielä ole niin suuri että se olisi mahdollistanut hinnoittelun tarkistamisen alaspäin nykyisen hinnaston voimassaoloaikana – vaan päinvastoin kuin aiemman Digitan televisiolähetysliiketoiminnan myyntihinnan, tämän kaupan kauppahinta perustui Digitan silloiseen monopoliasemaan lähetyspalveluissa. Koska Digitalla on kuitenkin tällä hetkellä kilpailijoita sen myymissä palveluissa ja siten entistä suurempi tarve hinnoitella tarjoamansa tv-palvelut markkinoilla vallitsevan kilpailupaineen mukaisesti, Viestintäviraston näkemys onkin että nykyinen hinnoittelun taso perustuu enemmän Digitan tulevaan kilpailutilanteeseen kuin vallitsevaan markkinatilanteeseen” Digitalla on siis lähitulevaisuudessa suuri uhka siitä jos se ei saa nostettua hintojaan lähemmäksi sitä mitä ne olivat kun Digita toimi omana yrityksenään. Tässä nyt hieman alkua ja lisää tulee sitten joskus myöhemmin... Lisäys 26.7: YLE ilmoitti, etteivät kaikki kanavat ole vielä näkyvillä ilman korttia koska heilläkään eivät ole saaneet niitä viritettyä oikealle taajuudelle vaan tarvitsevat edelleen signaalia jotta voisivat virittää kanavia ylös päin. Jos siis sinulla on Canal Digital kortti niin se ei automaattisesti tarkoita sitä että näkisit myös Plus TV:n kortilla samat kanavat jotka näkyvät jo muutenkin Canalin kortilla. Nyt olisi syytä ilmoittaa CD:n asiakaspalveluun jos haluat katsella heidän lisäksi myös muita kortteja käyttäen samoja maksukanavia ja tehdä sitten uusi sopimus heidän kanssaan näistä muista kanavista erikseen tai vaikka vain PlustTV:n osalta jolloin voisit katsoa siis ilman erillistä sopimusta kaikkia kanavia. Päivitys 29.7: Canal Digitalin sivuilla ilmoitetaan, että PlusTV kortit eivät toimi heillä toistaiseksi vaan pitäisi olla hankittuna uudempi kortti jonka hinta on noin 20 euroa mutta samalla myös kerrotaan, ettei se välttämättä kuitenkaan auta asiaan eikä ole varmaa miten nopeasti Canal Digital saa korjattua ongelman joten ongelma jatkunee edelleenkin... Päivitys 31.8: Nyt sitten kun tuosta ongelmasta on mennyt aikaa jo kolme kuukautta niin lähetin sähköpostia Canal Digitalin asiakaspalveluun jossa pyysin heitä ilmoittamaan koska he saavat nämä vanhat kortit toimimaan jälleen jos koskaan edes aikovat korjata ongelmaa... saas nähdä mikä vastaus sieltä tulee. Lisäys 5.12.2007 Canal Digital kertoo että nyt heillä pitäisi olla kaikki laitteet taas kunnossa ja kuvan laatu hyvä kaikilla antenniverkon kanavilla sekä digiboksien kautta myös kuva näkyy hyvin... Kuitenkin Digitalta saamani tiedotteen mukaan on joillakin asiakkailla edelleen ongelmia kuvan kanssa joten joko vika ei ole vieläkään saatu korjatuksi kokonaan tai sitten ongelma jatkuu vain osalla Canal Digitalin asiakkaista mutta minulla itselläni siis edelleenkään näy mitkään Canalin kanavapakettien kanavista, edes tallentamisen ja uudelleen hakemisen jälkeen. :( Vika voi kuitenkin johtua myös siitä että kun Digitalla on se lähetysverkko nykyään aika huonossa kunnossa koska sitä on heikennetty tahallisesti digisiirtymän takia niin lähetyksessä saattaa olla jotain katkoksiakin joita ei huomaa heti... Ei kommentteja: Lähetä kommentti
Sivuston omistaja: Digita Oy. Asiakaspalvelu puh. 020 000 0000 Sähköposti: email@example.com Facebook Twitter Pinterest Instagram YouTube Takaisin ylös Tämä sivusto on Digitalkkarin kotihakemisto.
Sivusto koostuu digitekniikasta kertovista artikkeleista sekä laitteista, joilla niitä voidaan käyttää. Lisäksi sivustolle tullaan julkaisemaan videoita tuotteiden käyttämisestä. Sivusto ei kuitenkaan ole Digitekninen koulu vaan sen tarkoitus on olla tiedonhankinta- ja oppimispaikka tekniikasta kiinnostuneille. Sivustoa hallinnoi Digita Networks Oy
Tutustuttaa ihmiset digitaalisen median sisältöön ja rakenteeseen.
Edistää digitaalisten päätelaitteiden käyttöä jakamalla tietoa laitteiden käytöstä ja niiden teknisistä ominaisuuksista: Miksi jokin laite toimii tietyllä tavalla?
Parantaa kuluttajien mahdollisuuksia osallistua digitaaliseen sisällöntuotantoon.
12.5.2016 09:00 | Uutinen Tiedote 13.6.2015 – Liikenne- ja viestintäministeriön päätös myydä Digita Oy ulkomaiselle sijoittajalle on osoitus Suomen markkinaolosuhteista, sanoo Telenorin Broadband Services -liiketoiminta-alueen johtaja Sigve Brekke . Suomessa vallitsee yksi Euroopan korkeimmista kuluttajahinnoista TV-palveluille johtuen erittäin säännellystä toimintaympäristöstä.
Telenor jatkaa Digitan sisältöjen jakelijana Lehdistötiedotteet
28.1.2015 – Tänään allekirjoitetun sopimuksen myötä norjalainen mediatalo Telenor ja suomalainen lähetysverkkojen ylläpitäjä Digita jatkavat yhteistyötään maanpäällisen verkon jakelussa myös vuoden 2020 jälkeen, mikä mahdollistaa edelleen suomalaisten tv-lähetysten näkymisen laajalla alueella ympäri Suomen
Digita tähtää tv-kanavien jakelu- ja siirtoliiketoiminnan johtajaksi Tiedote 9.11.2014 Digitan toimitusjohtaja Sirpa Ojala jättää tehtävänsä. Yhtiön hallitus on nimittänyt diplomi-insinööri Juha-Pekka Weckströmin uudeksi toimitusjohtajaksi 1.1 2015 alkaen.
Sopimuksien ansiosta Digita Networks Oy saa valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan (VHF A) digitaaliseen maanpäälliseen joukkoviestintäverkkoon UHF-alueella
Digita ostaa NPO National Podcasts Networkin ja vahvistaa asemaansa Suomen johtavana radio- ja tv-palveluiden jakeluyhtiönä Lehdistötiedote 26 .5.2014 Suomalainen Digita Oy laajentaa toimintaansa ostamalla enemmistöosuuden venäläisestä digitaalisia ohjelmapalveluita tarjoavasta Devizistä.
- Digitasta tulee yksi johtavista radiopalveluiden tarjoajista Suomessa, kun se pääsee hyödyntämään Digitan maankattavaa lähetysverkkoa sekä kehittämään edelleen digitaalisen radion (DAB) palveluita
Digita myy Turun radio- ja tv-aseman - kauppa päättää yhtiön historian suurimman rakennusprojektin Lehdistötiedote 29.4.2014 Suomen johtava maanpäällinen televisio- ja radioverkkoja tarjoava Digita Oy myy Turun alueella sijaitsevan Aninkaisten radio/tv-aseman Turku TV:tä pyörittävälle TS-Yhtymälle.
Turun radio/tv-lähetinmaston rakentaminen aloitettiin vuonna 1982, jolloin se oli pohjoismaiden ensimmäinen tv-lähetyskäyttöön rakennettu mastotransmissioasema
- Kaupan jälkeen Digita keskittyy radio- ja tv-verkkojen rakentamiseen Suomessa. Kaupalla ei ole henkilöstövaikutuksia Digitan Turun toimipisteessä eikä sillä ole myöskään vaikutusta yhtiön muiden lähettimien peittoalueeseen
Digita saa uuden omistajan – yhtiö myydään ranskalaisjätti TDF:lle Lehdistötiedote 22.4.2014 Suomalainen lähetysverkkoyhtiö Digita vaihtaa omistajaa, kun Suomen hallitus päätti myydä koko yrityksen ranskalaiselle TDF Entertainment Groupille.
Digita sai toimiluvan digitaaliseen radio- ja tv-jakeluun vuonna 1999 valtioneuvostolta. Yhtiö rakensi Suomeen valtakunnallisen digi-tv-verkon vuosina 2003–2007
- Digitan ansiosta Suomi on ollut edelläkävijä tv-lähetystoiminnan digitalisoinnissa. Digitaalinen televisio toi kansalaisille muun muassa uusia palveluita kuten superteksti-tv, mobiili-tv tai internetin palvelut televisioon.
Lähetysverkkoyhtiö Digitalle myönnettiin keväällä 2010 toimilupa uuteen H-kanavanippuun ja yhtiö ryhtyi tuottamaan Yle HD -kanavaa 1.6.2010 alkaen kanavanipussa B
- Digitaalisen lähetystekniikan kehittyminen on mahdollistanut teräväpiirtosisällön lähettämisen myös maanpäällisessä televisioverkossa eli Digitan verkossa VHF-taajuusalueella
Digita Oy myy tv-mastojensa näkyvyyttä parantavia antennipaikkoja ja -paketteja sekä vuokraa mastoissa olevaa laitetilaa eri operaattorien käyttöön.
Digitaalinen tv-lähetystekniikka kehittyy jatkuvasti. Digita vastaa siitä, että suomalaisten käytössä ovat korkealaatuiset televisio- ja radioverkot nyt ja tulevaisuudessa .
- Yle välittää suomalaisille sisältöjä kaikissa kanavissa eli television lisäksi radiossa ja internetissä
Yle omistaa Digitan kokonaan: Yle ei myy lähetysverkon liiketoimintaa, vaan keskittyy sisällön tekemiseen omilla välineillään kuten TV:llä ja radiolla sekä internetillä.
Ylen tehtävä on luoda monipuolinen tv-ohjelmistokokonaisuus. Ylen täytyy huolehtia myös siitä että se saa yhtiön käyttöön riittävästi teräväpiirtolähetysten edellyttämiä teräväpiirtokomponentteja HD-palveluiden kehittämistä varten ."
Ei mitään ihmeellistä... paitsi hinta jolla myytiin! Myytiin ulkomaille joka haluaa vetää rahaa välistä, mutta samalla antaa sen ilmaiseksi ylelle ja kaikille jotka käyttää sitä...
Tällä rahalla olisi voinut tukea suomen kansaa. Nyt sillä rahoitetaan ulkomaalaista yhtiötä jonka tarkoituksena on vain tehdä voittoa.
Mutta näin meillä täällä suomessa myydään kansallisomaisuutta ulos jotta kansa saa kärsiä :) Sama kuin myisin vaikka autoni pois pilkkahinnalla koska siitä saisi rahaa... Sitten autoyhtiö pitäisi huolen että jos minä sen haluan takaisin, he ostavat auton minulta ylihintaan...
Koko ajan yritetään lypsää kansalaisilta kaikki rahat. Mutta mitään vastinetta sille rahalle ei anneta.
Mutta kuka muistaa näitä tapauksia vuosien jälkeen?
Kun Yle sai ilmaiseksi luvan toimia antenniverkossa, se käytti sitä röyhkeästi hyväksi ja peri maksut kansalta joka ne kanavat omisti!
Tämä on sama asia jos joku yritys saisi ilmaisen tontin kaupungilta jolla he voisivat rakentaa yrityksensä toimitilat. He eivät käyttäisi ilmaista tonttiaan vaan perisivät kaikilta kaupunkilaisilta vuokraa jotta heidän toimitilansa saadaan maksettua... Ei voi kuin ihmetellä päättäjien toimintaa...
Mutta näin meillä täällä suomessa asioita hoidetaan, kansalle annetaan aina vain vähemmän ja otetaan enemmän.
torstai 24. lokakuuta 2013
Ja niin tuli se päivä jolloin sain lopultakin kaikki tilaukset valmiiksi!
On näitä tehtykin kun on tullut välissä sairasteltuakkin :(
Mutta nyt saa alkaa keskittymään taas kortteihin ;) Nämä korut olen tehnyt jo pari viikkoa sitten mutta ne oli unohtunut kokonaan kuvata! Tässä siis loput tilaustöistä:
keskiviikko 16. lokakuuta 2013
Eilen tein tilaustyönä tämän kaulakorun.
Nyt saakin hetkeksi rauhoittua tilaustöiden suhteen sillä kaikki ei mennyt aivan putkeen... Mutta siitä lisää kun saan korut toimitettua uusille omistajilleen :)
perjantai 11. lokakuuta 2013
Tässäpäs muutama koru jotka tuli tehtyä jo kuukausi sitten mutta kuvat ovat unohtuneet kokonaan lisätä!
Näissä kaikissa on siis lasihelmiä, vuorikristallia ja hopeaa...
Ja koska nämä tosiaan meni vähän niinkuin "siinä sivussa" niin en tehnyt mitään kummempaa suunnittelua.
Mutta nyt taas jatkuu tilaustöiden teko... Nämä seuraavat korut menevätkin eräälle tärkeälle henkilölle joka sai pienen tyttövauvan <3
torstai 3. lokakuuta 2013
Eilen sain vihdoin valmiiksi ensimmäisen tilaustyöni! Oli mukavaa tehdä välillä jotain muuta kuin koruja ja onhan näiden tekemisessä ihan eri tunnelma :) Toivottavasti saaja pitää korustaan!
Tein vielä yhden samanlaisen kaulakorun mutta pienemmän jotta siitä tulisi hyvä lahja tyttöystävälleni.
Tämän korun tein syntymäpäivälahjaksi äidilleni joka on lähdössä parin viikon päästä Teneriffalle. Äiti ei juurikaan välitä roikkuvista koruista vaan enemmän juuri näistä seteistä missä tulee myös kaulakoru mukana... Hopeiset korut ovat varma valinta jos haluaa käyttää niitä etelänmatkoilla :)
Hopeinen rannekoru hopeisilla yksityiskohdilla sekä siihen sopivat korvakorut! En olekaan aiemmin tehnyt tällaisia nappikorviksia ja hieman jännitti kun en ole lainkaan haka korvakorukoukkujen tekemisessä. Mutta kyllä nämä ihan onnistuneet yksilöt kuitenkin olivat.
Tietoja minusta
Olen vuonna -95 syntynyt tyttö Satakunnasta, joka on innostunut valokuvaamisesta sekä korujen tekemisestä (enemmän jälkimmäisestä). Pidän kaikesta kauniista niin koruissa kuin luonnossakin! Blogissani kirjoittelen omista näpertelyistäni joita teen pääosin hopeasta ja erilaisista helmistä :) Korujen tekemisessä pyrin siihen että korut ovat yksilöllisiä eivätkä "tusinatuotantoa". Jos haluat tilata minulta koruja tai tiedustella jotain, lähetä rohkeasti sähköpostia osoitteeseen: email@example.com . Otan mielelläni vastaan palautetta koruistani sekä kuvistani!
Kategoriat
Blogista löytyy enimmäkseen tekemiäni hopeakoruja mutta välillä tänne ilmestyy myös muita näperryksiä ja ehkä hieman omituisiakin kokeiluja :D Kaikki valokuvat olen itse ottanut ellen toisin mainitse joten ethän kopioi kuviani ilman lupaa! :) Kiitos kun vierailit blogissani, toivottavasti löydät täältä jotain mukavaa. Voit kommentoida kirjoituksiani tai lähettää minulle sähköpostia osoitteeseen: email@example.com . Muista tarkastaa roskapostikansiosi mikäli et saa minulta vastausta 1-2 päivän sisällä (voi olla että viestisi on vahingossa joutunut sinne)! Mikäli sinulla olisi joku ehdotus mistä kirjoittaisin blogiini niin voit laittaa viestiä myös siitä! :) Mukavaa ja aurinkoista kesää kaikille lukijoille, toivottavasti saan teistä vielä paljon uusia seuraajia! Terveisin: Saila - Dreamlover & Sonatandigitallife
tiistai 18. joulukuuta 2012
...joka ei koskaan ollutkaan totta? No ihan ensin mun täytyy todeta että olen kyllä tosi ylpeä itsestäni kun jaksoin tehdä tätä joulukalenteri projektia näinkin pitkälle :) On ollut yllättävän kivakin kirjoittaa joka päivälle joku pieni juttu tänne ja keksiä mahdollisimman jouluisia juttuja! Olen myös iloinen siitä kuinka moni on osallistunut näihin kalenteriarvontoihini, kiitos teille kaikille!
Viime päivät ovat olleet melko hektisiä enkä ole ehtinyt paljoa lueskelemaan blogeja. Viime viikolla piti tulla muutama paketti mutta ne eivät saapuneet ajoissa perille joten tänään oli sitten ensimmäinen päivä moneen viikkoon kun sain avata muutaman paketin :) En mä niitä vielä kovin tarkkaan käynyt läpi kun kellokin on jo yli kaksitoista yöllä.
Ensimmäisessä paketissa oli kaksi isoa rasiaa Fazerin parhaita ja toisessa Marimekon servettipakkaus. Taidanpa säästää nämä huomiselle ;)
Mulla olis ollut tosi kiva kuva myös meidän piparitalosta joka näyttää siltä että sen olisi rakentanut kolmevuotiaan sijaan kolmevuotias... Meillä ei tänä vuonna leivottu tavallista piparkakkutaloa ollenkaan, koska olin yksinkertaisesti vaan niin kiireinen etten ehtinyt väsäämään sitä. Ostin Ikeasta valmistaikinaa jota kaulitsin ja paistoin muutaman pellillisen mutta kun ne olivat jäähtyneet (ja koristeltukin vähän) oli talo jo syöty! Eli syötiin siis ihan vaan noita koristeita :D
Ja sitten lopuksi mun on pakko laittaa vielä yksi kuva jonka otin yhtenä aamuna töihin kävellessä...
Olin aamulla just kuullut että mun lapsuudenystäväni tyttövauva nukkui pois vain kolmekuisena :( Vauvalle ei tehty ruumiinavausta mutta tytön äidin kertoman mukaan vauva kuoli suolitukokseen, eli sen sisällä oli ollut ilmeisesti jokin tukos joka esti sitä pääsemästä ulos... Ihan kamalaa ja todella surullista. Tuntuu vieläkin tosi pahalta ajatella asiaa enkä ymmärrä miten kukaan vanhempi voi kokea tällaista surua lapsensa kuoleman johdosta...
Huomenna olis tiedossa taas työpäivä jonka jälkeen ajattelin mennä pitkästä aikaa bodybalance-tunnille kun kerrankin pääsen töistä sellaiseen aikaan että sinne on järkeä lähteä!
torstai 13. joulukuuta 2012
maanantai 10. joulukuuta 2012
...on tänään tullut täyteen vuosi siitä kun muutin omilleni! Muistan vielä tosi hyvin kuinka jännitin ja odotin malttamattomana sitä päivää jolloin muutto olisi edessä...
Aluksi oli tarkoitus vain pitää välivuotta jonka aikana keräisin säästöjä ennen yliopisto-opintojen alkamista, mutta sitten keksin hakea ammattikorkeakouluun opiskelemaan liiketaloutta sillä ajatuksella että vuoden päästä olisin valmis hakemaan uudelleen kauppakorkeaan jos en pääsisi sisään ensimmäisellä kerralla.
Päädyin siis pitämään välivuoden joka venyikin melkein kahdeksi vuodeksi... Ja vaikka aika meni nopeasti niin ehti sitä kaikkea kivaakin tehdä:
Vuosi 2010 oli hyvä vuosi!
Ja se päättyi mukavasti näihin juhliin...
Sitten tuli syksy 2011 ja päätin etten jaksa enää odottaa vaan haen jonnekin kouluun, ihan sama minne kunhan saisin jonkun paikan. Päädyin hakemaan Tampereen ammattikorkeakouluun liiketalouden koulutusohjelmaan mutta en päässyt edes pääsykokeisiin sillä pisteeni eivät riittäneet esivalintaan asti (tosin enpä minä niitä pisteitäkään kovin montaa olisi tarvinnut kun muut hakijat olivat niin paljon parempia...).
No eipä siinä mitään koska olin jo tehnyt varasuunnitelman että aloitan ensi syksynä työt ja luen samalla keväällä 2012 alkaviin pääsykokeisiin jolloin mulla olis mahdollisuus päästä opiskelemaan liiketaloutta aikuisopiskelijana. Ja näin teinkin! Luin siis syksyn 2011 ammattikorkean pääsykoekirjaa (jonka muuten kävin lainaamassa kirjastosta) sekä ammattioppilaitoksen liiketalouden oppikirjaa joka oli paljon helpompi ymmärtää.
Kevään yhteishaussa hain uudestaan Tampereelle TAMKin aikuiskoulutuslinjalle mutta taas jäi pisteen päähän sisäänpääsy... Tällä kertaa pääsin kuitenkin edes valintakokeisiin asti!
Valintakokeet olivat 4 päiväiset ja ne järjestettiin toukokuun loppupuolella. Valintakokeen ensimmäiseen vaiheeseen piti valmistautua ennakkomateriaalin perusteella jonka löysin netistä: http://www2.tamk.fi/fi/uutiset/2011/03/liiketalouden-valintakoe-2012/ Ennakkomateriaaliin perehtymisen lisäksi osallistuin myös liikeviestinnän testiin (jossa mitattiin tekstin tuottamisen nopeutta). Sitten oli vuorossa haastattelu, ryhmätehtävä sekä kielikoe.
Pääsykokeisiin osallistuneista kutsutaan sitten tietty prosentti toiseen vaiheeseen joka koostui kolmesta vaiheesta joista yhdessä piti olla paikalla: ensin on kirjatentti, seuraavana päivänä yksilöhaastattelu ja viimeisenä henkilökohtainen keskustelu opinto-ohjaajan kanssa. Minut kutsuttiin ensimmäiseen vaiheeseen mikä tarkoittaa sitä että pääsen opiskelemaan joko liiketaloutta tai tietojenkäsittelyä (eli datanomiksi).
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei siis ole ottaa kantaa Digitan myyntitapaukseen koska en asiasta sen tarkemmin tiedä vaan enemmänkin avata yleisesti omaa näkökantaani asiaan.
Digitalla on suomessa monopoliasema eli kukaan muu toimija ei pysty tarjoamaan valtakunnallista verkkoa televisiolähetyksiin. Tämän takia Digita voi hinnoitella palvelunsa vapaasti ja pitää hinnat korkealla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että vaihtoehtoja ei ole: kaikki kanavat joutuvat ostamaan lähetysverkon palvelut Digitalta.
Ylelle olisi edullisempaa jos Digitan maksama hinta laskisi eikä se enää voisi nostaa hintojaan niin korkealle kuin nykyään, koska sillä on Ylen kanssa sopimus lähetysten ostamisesta tiettyyn hintaan vuoteen 2016 asti (sopimus syntyi edellisen viestintäministerin aikana). Ylellä on siis tietty määrä rahaa käytettävissä digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymiseen. Koska kaikki kanavat maksavat saman hinnan lähetysverkon käytöstä tarkoittaa tämä käytännössä sitä että Yle maksaa siitä rahasta osan Digitalle joka käyttää sen puolestaan korkeampiin hintoihin.
Tämä Digitan ylihinnoittelu aiheuttaa Ylelle ylimääräisiä kustannuksia jotka täytyy kattaa joko Yle-verosta tai muusta rahoituksesta, esim karsimalla kuluja muualta Ylen toiminnasta kuten viime aikoina onkin tehty ja tämän takia muun muassa tv-kanavia on jouduttu lakkauttamaan. En ole varma onko tässä se perimmäinen syy vai voisiko kyseessä olla yksinkertaisesti myös tietämättömyys kun tällaisia ratkaisuja tehdään mutta jokatapauksessa ei tämä hyvältä näytä.
Kaikenkaikkiaan koko digitaaliaikana olemme nähneet jo nyt enemmän epäonnistumisia kuin onnistumisia, eikä suunta ainakaan tällä hetkellä kovin paljon paremmalta vaikuta. Toivotaan että tulevaisuudessa asiat menevät paremmin ja että nämä epäonnistuneet kaupat saataisiin purettua ennen kaikkea kansalaisten edun vuoksi.. Nyt täytyy vain toivoa ettei tämäkin tapaus mene samalla tavalla kun Nokian puhelinten myynti Microsoftille..
“Joustava televisioverkko antaa meille mahdollisuuden tarjota yhä monipuolisempia sisältöjä, sekä katsojille valinnanvaraa vastaanottaa sisältöä heille sopivalla päätelaitteella” , sanoi toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström Digitalta. “Digitan antenni-tv -verkon ja laajakaistan välityksellä tarjoamme entistä monipuolisemmin muun muassa teräväpiirtolähetyksiä katsoville tv-katsojille myös teräväpiirtosisältöä netin kautta eri päätelaitteille kuten tabletteihin, älypuhelimiin tai muihin kannettaviin digilaitteisiin, sekä kattavan maksutv-tarjonnan. Uusi toimilupakausi antaa mahdollisuuden kehittää edelleen katsojillemme tarjottavaa tv-sisällön jakelua” , sanoi Weckström.
Weckströmin mukaan Digita tarjoaa jatkossakin laajakaistapalvelut osana antenni-tv -verkkoa hyödyntäen jo nyt rakennettua kuituverkkoa ja sen tarjoamaa kapasiteettia. ”Tarjoamme kuluttajille laadukkaan tv-kuvan lisäksi entistä kattavammat internet-ja mobiili-tv- sekä internet-palvelumme”, jatkoi Weckström . “Uusi verkkolupa varmistaa Digitan valtakunnallisen antenni-tv:n jakeluverkon tulevaisuuden toimintaedellytykset pitkälle 2020-luvulle saakka” , totesi puolestaan johtaja Kari Risberg .
“Olemme tyytyväisiä voidessamme myydä Digita Oy:n uudelle kansainväliselle omistajalle, jonka uskomme olevan sitoutunut kehittämään yhtiötä ja turvaamaan yhtiön työpaikat tulevaisuudessa. Yhtiöstä on tullut meille taloudellisesti liian raskas hoitaa nykyisessä muodossaan mm. digitalisoitumisen myötä vähentyneestä tv-kuvan lähettämisestä johtuen” , kommentoi toimitusjohtaja Sirpa Ojala . Digitan myynti noudattaa Euroopan komission antamaa Antenna Ready HD -digiboksien myyntisääntelyä koskevaa päätöstä. Komissio edellytti Suomen viranomaisten myöntävän Digita Oy:lle tai sen määräysvallassa olevalle taholle strategisen sijoittajan aseman, jotta Digitan siirtoverkko saadaan julkisen huutokaupan kohteeksi.
Digita toimii valtakunnallisesti kaikissa merkittävissä asutuskeskuksissa Suomessa ja tuottaa tv-palvelut kaikkiin suomalaisiin koteihin. Digitaalisen tv:n palveluita käyttää tällä hetkellä yli 3 miljoonaa suomalaista eli 74 % väestöstä. Digi-tv-lähetyksiä voi vastaanottaa sekä tavallisella että teräväpiirtoisella tv-antennilla tai kaapeliverkon kautta ( iptv ). Lisäksi lähetyksiä välitetään netin välityksellä erilaisten palveluiden kuten Sonera Koti-TV:n, Elisa Viihde -palvelun ja Maxisatin digi-tv-palveluiden kautta.
Digita omistaa tv-lähetysverkon koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta
Koko maan kattava jakeluverkko mahdollistaa valtakunnallisten peruskanavien jakelun kotitalouksiin vuorokauden jokaisena tuntina. Digitan tarjoama maanpäällinen tv-jakelu tavoittaa 99 prosenttia Suomen väestöstä sekä tarjoaa laadukkaan yhteyden kaikille verkon palveluita hyödyntäville kotitalouksille, yrityksille tai muille yhteisöille. Tv- ja radiolähetysten lisäksi Digita on tarjonnut infrastruktuurinsa asiakkaidensa käyttöön esimerkiksi tv-lähetyksiä seuraaviin internetin suoratoistopalveluihin kuten YLE Areena, MTV Katsomo ja Nelosen Ruutu.
Digita keskittyy jatkossa entistä enemmän langattomien ratkaisujen tarjoamiseen langattoman @450-laajakaistaverkon , televisio- ja radio-ohjelmien siirron sekä verkon kautta tarjottavien palveluiden muodossa.
Sonera rakentaa uuden sukupolven valokuitupohjaisen laajakaistapalvelun yhdessä Digitan kanssa
Soneran 4G-palvelualueilla asuvat Soneran asiakkaat ovat voineet helmikuusta lähtien hyödyntää 4G-nopeuksia myös mobiilisti. Kevään aikana 4G-verkkoa laajennetaan useille uusille paikkakunnille ympäri Suomen, nyt vuorossa on Helsinki. Helsingissä Sonera laajentaa jo ennestään vahvaa 3 G- verkkoaan ja tuo huhtikuussa saataville huippunopean kiinteän 4G:n (4G + ADSL). Kesän kuluessa verkkoa tullaan laajentamaan vielä edelleen kattamaan loputkin kaupunginosat sekä keskusta-alueet.
“Sonera panostaa voimakkaasti niin nykyisten kuin tulevienkin asiakkaidensa tarpeisiin tarjoamalla nopeimmat mahdolliset yhteydet koteihin ja työpaikoille”, kertoo Soneran Suomen laajakaistaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Salminen. “Huippunopeita 4G-nopeuksia tarjotaan kiinteän verkon lisäksi myös mobiilissa verkossamme yhä kattavammin ympäri maan. Nyt Helsingissä lanseerattavat 4G-palvelut ovat jo yli 70 000 pääkaupunkilaisen käytettävissä, vaikka kaupungissa on vasta otettu käyttöön ensimmäiset varsinaiset 4G-taajuudet keskustan alueella” , jatkaa Salminen.
Nyt rakennettavan verkon myötä Soneran mobiiliverkon palvelutaso paranee merkittävästi Helsingin keskustassa ja koko kaupunkialueella samalla kun kiinteä 4G tuo koteihin entistäkin nopeammat nettiyhteydet ja tekee televisiosta todellisen joka kodin viihdekeskuksen. “Uuden ajan televisio nostaa katselukokemuksen aivan uudelle tasolle tarjoten huippuleffat, palkitut tv-sarjat ja kuumimmat urheiluottelut silloin kuin sinä haluat” , kertoo liiketoimintajohtaja Anja Pajari.
Suomen kattavin 4G-verkko
Sonera on Suomen johtava nopeiden langattomien yhteyksien tarjoaja sekä matkaviestin- että laajakaistapalveluissa (*). Soneran verkossa liikkuvan datan määrä kasvoi viime vuonna jopa 91 %. Verkon parannuksiin panostetaan myös kuluvana vuotena: Sonera investoi verkkoon tänä vuonna enemmän rahaa ja henkilötyövuosia kuin koskaan aiemmin yhtiön historiassa. (**) “Kehittämällä verkkoamme systemaattisesti olemme pystyneet merkittävästi kasvattamaan nopeuksia samalla kun verkon käyttö on kasvanut” , sanoo TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström . Soneran 4G-verkko kattaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia Suomen väestöstä. Yhtiön tavoitteena on, että 90 % suomalaisista asuu ensi vuoden loppuun mennessä nopean liikkuvan laajakaistan saatavuusalueella.
Yhteystietoja medialle
Tietoa Sonerasta
Sonera (TeliaSonera Finland Oyj) tarjoaa tietoliikennepalveluja nopeaan, tehokkaaseen ja turvalliseen viestintään sekä yritysten tarpeisiin. Palveluihin kuuluvat matkaviestin-, data-, puhe- ja TV-palvelut. Yrityksille Sonera suunnittelee viestintäratkaisuja, jotka vapauttavat aikaa ja energiaa tuottavaan työhön ja kasvuun. Soneran palveluksessa on 3 800 henkilöä ja yhtiö toimii noin 50 paikkakunnalla ympäri Suomea.
Sonerasta tuli Suomen johtava kiinteän verkon operaattori vuonna 2008, kun Telia Mobile Finland fuusioitui yhtiöön.
Vuonna 2011 DNA Oy:n omistus ylitti 20 prosentin rajan, jolloin siitä tuli DNA:n suurin yksittäinen omistaja. Vuonna 2013 norjalainen tietoliikennekonserni Telenor ilmoitti ostavansa 54 % osuuden DNA:sta sekä hankkivansa option loppujen osakkeiden hankkimiseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi 23.1.2014 kaupan, jossa Anvia Telecom Oy, DNA:n antenniverkon maksu-tv-asiakkaat, DigiTV Plus Oy (PlusTV), DNA Kauppa Oy ja Finnet Logistiikka Oy siirtyivät kokonaisuudessaan DNA:n omistukseen.
DNA:n uusi pääkonttori valmistui elokuussa 2014 Helsingin Käpylään entisiin Amerplastin tiloihin. Pääkonttori on Pohjoismaiden suurin toimistokiinteistö joka tarjoaa modernit tilat lähes 700 hengelle. Uusiin toimitiloihin muutettiin sisään vaiheittain niin, että kaikki toiminnot saatiin siirrettyä vanhoista tiloista uusiin kesään mennessä. Tilat suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja näin varmistettiin uusien tilojen toiminnallisuus sekä viihtyisyys.
Vuoden 2015 alusta DNA osti TDC:n Suomen liiketoiminnot , mikä vahvisti DNA:n asemaa erityisesti yritysmarkkinassa . Yrityskauppa täydensi 1.4.2014 julkistettua kauppaa jossa DNA osti TDC Oy Finland ja TDC Hosting Oy:n .
DNA:n tv-liiketoiminta sai vuoden aikana kaksi merkittävää tunnustusta: ensimmäisenä DNA:lle myönnettiin antennitelevision maksutelevisiotoiminnan ensimmäinen verkkotoimilupa VHF-taajuusalueelle sekä joulukuussa ensimmäisenä operaattorina Suomessa kansallinen laajakaistaisen 450 MHz-verkon toimilupa matkaviestinkäyttöön. Lisäksi valtioneuvosto päätti laajentaa DNA:n antenniverkon väestöpeittoa 99,9 %:iin ja myönsi DNA:lle uuden toimiluvan langattoman laajakaistan rakentamiseen haja-asutusalueille.
DNA käynnisti loppuvuodesta oman myyntipalvelun , jonka tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelua tuomalla kaikki myyntiin liittyvät asiat yhteen numeroon, selkeään prosessiin ja digitaalisiin työkaluihin sekä tehdä ostamisesta asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Myyntipalvelu palvelee kaikkia kuluttaja-asiakkaita valtakunnallisesti numerossa 0800 000 000 arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-16:30.
DNA:n asiakastyytyväisyys oli jälleen erittäin hyvällä tasolla mittausten mukaan. Matkaviestinpalveluissa DNA on tutkitusti Suomen paras: EPSI Ratingin tekemän tutkimuksen mukaan DNA:n asiakkaat ovat tyytyväisimpiä niin liikkuvan laajakaistan kuin puheen suhteen, jossa se saavutti toisen sijan heti Telian jälkeen. Kiinteän verkon laajakaistapalveluissa tyytyväisyys kipusi ensimmäiseen sijaan. Myös yritysasiakkaat arvostavat erityisesti kiinteää laajakaistaa ja sen saatavuutta.
DNA aloitti loppuvuodesta yhteistyön startup-yritysten kanssa osana Slush-tapahtumaa Helsingissä. DNA järjesti kasvuyrityksille kilpailun , jonka voitti Creoir-yritys älykkäällä ratkaisulla teollisten tuotantolinjojen tehokkuuden lisäämiseen sekä tuotteiden elinkaaren hallintaan. DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen valittiin marraskuun lopussa vuoden 2016 Ohjelmistoyrittäjät ry:n hallituksen jäseneksi, joka on yksi osoitus yhdistyksen hyvästä jäsentyytyväisyydestä ja arvostuksesta alalla toimivien keskuudessa.
Joulukuussa valtioneuvosto päätti 700 MHz:n taajuushuutokaupasta ( MFH ), jossa myytiin toimiluvat matkaviestinverkon rakentamiseen vuodesta 2017 lähtien 20 vuoden määräajaksi. Toimiluvan sai huutokaupan myötä seitsemän yritystä: Anvia Telecom Oy, Digita Oy, DNA Oyj, Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj sekä Ålands Telekommunikation Ab /Ålands Telefonandelslag.
DNA ilmoitti marraskuussa aloittavansa yhteistyön tanskalaisen TDC:n kanssa. Tammikuussa yhtiöt ilmoittivat muuttavansa yhtiöiden liiketoiminnot yhteisen nimen alle kevään 2016 aikana. Yhtiöiden yhdistettyä voimansa DNA:sta tuli Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava tv-palveluiden tarjoaja sekä matkaviestinverkkojen operaattori.
Helmikuussa ilmoitettiin DNA:n saaneen päätökseen TDC-yrityskaupan, jossa DNA hankki omistukseensa yritysten tietoliikennepalveluita tarjoavan TDC Oy Finlandin ja sen tytäryhtiöt koko osakekannan. Yrityskaupalla oli noin 170 miljoonan euron liikevaihtoa vastaava vaikutus vuoden 2015 liikevaihtoon eikä sillä ollut vaikutusta tulokseen.
Yritysjärjestelyiden johdosta tilikaudella 2015 maksettiin kertaluonteisia integraatiokuluja yhteensä 8,4 miljoonaa euroa sisältäen järjestelypalkkion 4,6 milj.euroa sekä integraatioon liittyviä asiantuntija- ym. palkkioita 2,5 milj. eurolla.
Tase ja rahoitusasema
DNA:lle luovutettiin maaliskuussa 2016 ensimmäinen uusi 5G-testiverkko Helsingin keskustassa sijaitsevaan Sanomataloon osana verkon kehitystä.
Vuonna 2017 tulee voimaan EU:n tietosuoja-asetus (GDPR), jonka tarkoituksena on yhtenäistää tietosuojaan liittyvää sääntelyä EU:ssa ja luoda pohja kestävälle digitaalisten palveluiden tarjoamiselle Euroopassa.
EU:n sähköisen viestinnän sääntelyuudistuksen tuomat uudet säädökset saatettiin Suomessa voimaan tietoyhteiskuntakaareksi muuttuneella viestintämarkkinalailla. Lisäksi EU-sääntelyn muutokset, jotka ovat aiheutuneet muun muassa verkkoneutraliteettisäädösten muutoksista sekä esineiden internetin (IoT) tuomista uusista vaatimuksista verkkoarkkitehtuurille ja -kapasiteetille, on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön.
Antenniverkon maksu-tv-palveluita koskeva uusi siirtovelvoite päättyi 1.10., mikä vaikutti DNA:n antenniverkon-liiketoimintaan merkittävästi: DNA luopuu antennitelevisioverkon maksutelevisiopalveluista ja panostaa jatkossa vahvasti IPTV-palveluiden kehittämiseen kaapeli- ja antenniverkossa sekä tarjoaa laajan kattauksen maksutelevision sisältöjä avoimessa digitaalisessa antenniverkossa.
Vuoden 2015 aikana käynnistetty kuluttajaliiketoiminnan palveluiden ja kilpailukyvyn kehittämisohjelma jatkui suunnitelmien mukaan, minkä ansiosta kuluttajille pystyttiin tuomaan yhä laadukkaampia palveluita. Osana kilpailukykyohjelmaa DNA:n asiakaspalvelu siirtyi ensimmäisenä pohjoismaisena operaattorina online-palvelukanaviin kesäkuussa 2016.
DNA investoi merkittävästi myös 4G-verkon kapasiteettiin vuoden mittaan, mikä mahdollistaa asiakkaiden kasvavalle liittymien käytölle erinomaisen laadun verkon ruuhkautumisesta riippumatta. Kapasiteettia kasvatettiin ensin Pohjois-Suomessa, ja verkkoa laajennettiin tämän jälkeen asteittain Etelä-ja Länsi-Suomeen. Loppuvuonna aloitettiin työt Pohjois-Suomesta alkaneen toisen vaiheen toteuttamiseksi Lounais- ja Länsi-Suomen osalta sekä lisättiin kapasiteettia pääkaupunkiseudun alueella. Vuoden aikana rakennettiin tuhansia uusia tukiasemia 4G-nopeuksien kasvattamiseksi koko maassa.
Vuoden lopulla DNA:n 4G-verkon väestöpeitto oli jo 97 prosenttia.
DNA toi loppuvuodesta markkinoille kiinteän 5G:n, joka mahdollistaa jopa gigan nopeudet mobiilisti ensimmäisenä operaattorina Suomessa.
Joulukuussa DNA esitteli uuden antenniverkon maksutelevisiopalvelun yhteistyössä PlusTV:n kanssa. AntenniTV + Watson -palvelussa yhdistyvät sekä antennitelevision että laajakaistan parhaat puolet ja se sisältää myös videovuokraamon.
Antenniverkossa siirrytään kokonaan uuteen DVB-T2 -jakelutekniikkaan maaliskuussa 2017, kun verkon uusi toimilupakausi alkaa. Muutoksen myötä tarjolle tulee lisää teräväpiirtokanavia, kanavia nykytarjontaan verrattuna laajemmalla kanavatarjonnalla sekä mahdollisuus maksutelevisiopalveluiden tilaamiseen myös mobiililaitteilla. Uuden tekniikan mukainen verkko edellyttää TV-katsojien päätelaitteiden vaihtamista vuoden 2017 aikana.
Mobiilidatan liikennemäärät kasvoivat jälleen merkittävästi edellisvuodesta. DNA:n 4G-verkossa liikkui vuonna 2016 dataa jopa 100 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Datan käytön arvioidaan kasvavan edelleen räjähdysmäisesti ja mobiiliverkossa siirretyn datan määrä kaksinkertaistui jo ensimmäisen käyttövuoden jälkeen. Mobiilidataliikenteen kasvun myötä myös DNA TV:tä käytettiin ennätysvilkkaasti, sillä tv-ohjelmien katsominen mobiililaitteesta kasvoi voimakkaasti.
Vuonna 2017 matkaviestinverkon kokonaisdatamäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvuaan Suomessa ja vuoden loppuun mennessä DNA:n 4G LTE -verkko kattaa 99 prosenttia väestöstä sekä kaksinkertaistuu väestömäärältään vuoden 2016 tasosta eli 4G-verkko tavoittaa arviolta yli 5 miljoonaa suomalaista. Mobiililiittymien penetraation odotetaan nousevan 90 %:iin kuluvan vuosikymmenen aikana, sillä suomalaiset ovat siirtyneet käyttämään aktiivisesti mobiilidataa kiinteiden laajakaistaliittymien sijaan.
Vuoden 2017 alkupuoliskolla otetaan myös käyttöön ensimmäiset 5G -verkot Suomessa. Verkkoteknologia mahdollistaa jopa 10 kertaa 4G:tä nopeammat yhteydet ja tulevaisuudessa merkittävästi viiveettömämmän käyttökokemuksen. Lisäksi DNA:n verkkoa on jo vuoden 2016 lopusta asti täydennetty 5G-kyvykkäillä laitteilla, jotka pystyvät toimimaan uuden teknologian mahdollistamilla korkeilla taajuuksilla
DNA:n radioverkkoja modernisoitiin vuonna 2015 hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti vuonna 2016. Vanhentuneet tukiasemat korvattiin uudella teknologialla eri puolilla Suomea. Esimerkiksi 4G-verkon kapasiteettia parannettiin lähes 5000 tukiasemalla ja huippunopeuksiin kykenevien tukiasemien määrää lisättiin 1800:lla.
Lisäksi investoitiin 800 MHz:n taajuuden käyttöönottoon, mikä parantaa nopeiden mobiililaajakaistaliittymien saatavuutta erityisesti harvaanasutuilla alueilla entisestään. Vuonna 2015 DNA:n verkkoinvestoinnit olivat noin 78 miljoonaa euroa, kun taas vuonna 2016 ne nousivat 87 miljoonaan euroon pääasiassa 800 megahertsin taajuusalueen käyttöönottokustannusten ja 4G LTE -verkon jatkoinvestointien takia. Investoinnit jatkuvat korkealla tasolla myös vuosina 2017- 2018.
Vuonna 2013 voimaantullut yhteisverkko mahdollisti matkaviestinverkkojen rakentamisen kustannustehokkaasti harvaanasutuille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa, joissa harvan asutuksen sekä pitkien välimatkojen vuoksi rakentamiskustannukset olisivat olleet suuret yksittäiselle verkko-operaattorille.
Yhteisverkkoa käyttävät DNA:n lisäksi Elisa Oyj:n tytäryhtiöitä Elisa Oyj (ent. Anvia Oyj) ja TeliaSonera Finland Oyj.
DNA rakentaa vuonna 2017 arviolta tuhansia uusia tukiasemapaikkoja 4G-verkon laajentamiseksi nopeaksi koko Suomessa.
DNA:n antennitelevisioverkossa käynnistetään heinäkuun alussa vapaasti vastaanotettava Digitan D-kanavanipun lähetys, mikä mahdollistaa television katselun ilman katselukorttia DNA:n verkon näkyvyysalueella
• DNA Oy teki 11.7.2013 sopimuksen antenni-TV-verkkonsa maksu-tv-palveluiden myynnistä ja jakelusta TDF Nordic Oy:n kanssa • DNA myy jatkossa antenniverkon maksu-tv -palveluita koko Suomessa hyödyntäen omaa matkaviestinverkkoa, jossa myös palvelut toimivat
”DNA:n antennitelevisioverkko on valtakunnallinen: se kattaa noin 85 prosenttia suomalaisista, joten haluamme tarjota palveluitamme kuluttajille yhä laajemmin. Tämä sopimus tuo entistä suuremman osan suomalaisesta yleisöstä kattavan antenniverkkomme käyttäjiksi ja tukee tavoitettamme laajentaa maksullisten teräväpiirtolähetysten tarjontaa antenni-tv:n kautta kaikille suomalaisille kotitalouksille vuonna 2015” toteaa DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen
”Tämä kumppanuussopimus on tärkeä askel eteenpäin pyrkimyksissä parantaa asiakkaidemme televisiopalveluita niin antenni- kuin kaapeliverkossa, sillä DNA:lla on valtakunnallinen verkko ja kattavat verkot molemmissa verkoissa. Digita voi nyt keskittyä siihen mitä se osaa parhaiten eli laadukkaiden palveluiden tarjoamiseen radio- ja tv-verkkojen kautta ” sanoo Digitan toimitusjohtaja Sirpa Ojala .
Digita Info palvelee kuluttajia vuoden ympäri • Soita tai laita sähköpostia: email@example.com , p. (09) 0000 000 (ma-pe klo 8:00-20:00, la-su klo 9:00-18:00)
• Lisätietoa antenneista löytyy osoitteesta www.dna.fi/antenniTV
1. Digita Infot palvelevat 2 h arkisin ja lauantaisin Digitan asiakkaita heidän kysymyksissä liittyen antenni- TV:hen sekä radio-ohjelmiin.
3. Kanavanippu HD ei tuo uutta tv-tarjontaa tai uusia kanavia antenniverkkoon vaan nykyisten HD-kanavien lisäksi verkossa jaetaan neljää lisäkanavaa, joiden jakelu laajenee vuoden 2016 alusta koko Suomeen eli yhteensä n 70 asemalle. Tällä hetkellä kaikki uudet kanavat ovat jo nähtävissä A-kanavanipussa, joka kattaa noin 85 prosenttia Suomen väestöstä sekä B- ja C-kanavanippujen näkyvyysalueilla.
4 . Kanava-/kanavapaikkamuutoksia tulee antenniverkon E-nippuun , jossa on aloittanut STV Suomi niminen kanava 1.7 alkaen. Samalla kanavan nimi muuttuu Nelonen Nappulaksi. Muutoksen yhteydessä Viasat Hockey Finland vaihtaa nimeään NHL Xtra -kanavaksi, koska uuden sopimuskauden myötä Viasatilla ei ole enää oikeuksia lähettää Suomessa NHL-otteluita.
5 . Kaikki muutokset pyritään tekemään niin että lähetyskatkokset pysyvät mahdollisimman lyhyinä ja koskevat vain osaa asiakkaistamme kerrallaan. Lisäksi pyrimme tiedottamaan tulevista muutoksista hyvissä ajoin etukäteen mm nettisivuillamme sekä Facebook-sivullamme: https://www.facebook/REDACTED/pe=1&theater .
6 . Digita pyrkii järjestämään teknisen tuen asiakkailleen arkisin klo 8-18 välillä. Tekninen tuki vastaa tiedusteluihin liittyen tv-lähetysten vastaanottoon, näkyvyysongelmiin tai häiriöihin ensisijaisesti sähköpostitse: email@example.com
7. Digita lähettää verkon kautta myös Ylen teräväpiirtolähetykset olympialaisista alkaen Pekingin kisoista ja lähetykset ovat vapaasti kaikkien katsottavissa.
8. Digitan tarkoituksena on toimia koko maan alueella, jotta saamme tarjottua kattavat televisiopalvelut kaikkialle Suomessa asuinpaikasta riippumatta . Tulemme jatkossakin panostamaan tv-palveluiden kehittämiseen ja toivomme teiltäkin palautetta sekä ideoita palveluiden kehittämiseksi edelleen , toteaa toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.”
“Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi torstaina odotetusti päätöksestään olla jatkamatta toimilupaa SBS Finland Oy:n hallitsemalla radiokanavalla Radio Citylle. Päätöksen takana on SBS:n hakeman uuden ohjelmistoluvan raukeaminen määräaikaan mennessä, kun valtioneuvosto hylkäsi yhtiön hakemuksen toimiluvan muutoksesta.
– Meillä oli lupa valmiina jatkoa varten, mutta nyt se meni sivu suun , myöntää Suomen Paikallisradioliiton toiminnanjohtaja Jaana Juutilainen-Saari
Liiton kanta ministeriön päätökseen noudattaa Juutilaisen mukaan alan yleistä mielipidettä siitä, että Radio Cityn ja Sävelradion yhdistäminen vuonna 2006 sai aikaan sen verran kattavan paketin radiotaajuuksia eri puolille maata.” (YLE)
“SBS Finlandin toimitusjohtajan Leena Puntilan mielestä nyt olisi syytä miettiä mihin suuntaan paikallista radiota pitäisi Suomessa kehittää.
– Onko jatkossa järkeä ajaa koko maassa samoja sisältöjä? SBS Finland ei hae uutta lupaa, jos sisältö pysyy samanlaisena kuin nykyisessä toimiluvassa . Nyt olisi paikka tehdä muutoksia , koska maailma ja viestintäpolitiikka ovat muuttuneet niin paljon vuosien varrella. Paikallisradioita on syntynyt aikoinaan aika spontaanisti yrittäjien omilla päätöksillä. Miksi niitä enää nyt valtion toimesta ryhdyttäisiin perustamaan?, Puntila kyselee.”
“Valtio on perustamassa koko maan kattavaa tietoliikenneverkkoa, joka kattaisi kaikki kotitaloudet vuoteen 2015 mennessä. Hallitus hyväksyi torstaina periaatepäätöksen kansalliseksi laajakaistastrategiaksi ja sisällytti siihen esityksen julkisen tuen kokeilusta.
Tavoitteena oleva vähintään yhden megabitin nopeus sekunnissa voitaisiin taata kaikille suomalaisille vuonna 2010 asuinpaikasta riippumatta. Vuoteen 2015 päästäessä yhteysnopeuksien olisi oltava jopa 100 megan luokkaa käyttäjää kohden.
Viestintäministeri Suvi Linden pitää välttämättömänä sitä, että myös haja-asutusalueille rakennetaan riittävän tehokkaat verkkoyhteydet kohtuuhintaan. “Tämä on iso haaste sekä valtiontaloudelle ja kuntasektorille” hän arvioi torstaina valtioneuvoston hyväksyttyä laajakaistastrategian esityksen julkisen tuen kokeilusta. Kokeilun tarkoituksena ei ole pelkästään vauhdittaa rakentamista, vaan kiinnittää huomiota laajakaistan laatuun. Tarkoitus olisi ottaa käyttöön muun muassa nopeudeltaan vähintään 20-kertainen liittymä. Käytännössä tämä tarkoittaa valokuituyhteyksiin perustuvaa tekniikkaa.
Suomessa pitäisi vuoteen 2015 mennessä olla myös nykyistä kattavammat mobiilipalvelut kaikkialla maassa. Hallituksen arvion mukaan noin 85 prosentilla Suomen kotitalouksista on tällöin mahdollisuus saada 100 megan nopeus kotitalouteensa ja lopuille voidaan tarjota ainakin 50 megabitin nopeutta”
“Taajaman ulkopuolella kiinteän verkkoyhteyden rakentaminen maksaa satoja euroja, mutta mobiiliverkon kautta yhteydet saa alle kympillä kuukaudessa.
Liittymismaksun päälle tulee vielä kuukausimaksu , joka vaihtelee eri operaattoreilla. Halvin hinta pyörii kympin tienoilla kuukausitasolla . Kiinteän verkon yhteydellä vastaava kuukausimaksu on tyypillisesti 30 euron yläpuolella ja nopeus vaikuttaa hintaan merkittävästi – 100 megan yhteydestä pitää pulittaa jo 60 euroa kuussa, kun taas 20 megasta veloitetaan halvimmillaan vain 19 euroa” (Digitoday)
“Vaikka laajakaistaliittymien myynti Suomessa oli viime vuonna kasvussa , ei kasvua enää ole näkyvissä. Vielä vuonna 2011 kasvu kiihtyi 16 prosentin lukemiin mutta hidastui sitten kahdeksaan prosenttiin.
TeliaSoneralta kerrotaan, että viimeisen vuoden aikana yhtiön myymien nettiyhteyksien määrä on pysynyt jokseenkin ennallaan . Yhtiö arvioi kasvun taittumisen olevan monen tekijän summa. Yksi niistä saattaa olla kiinteän verkon laajakaistaliittymien korvaaminen mobiililaajakaistoilla ” (Digitoday)
“Ylen tv-kanavien näkyvyys antenniverkossa uhkaa heiketä huomattavasti ja Digitan lähetysverkko siirtyä ulkomaiseen omistukseen.
- Tällä hetkellä ei ole mitään konkreettisia päätöksiä siitä, että omistuspohjaa oltaisiin muuttamassa, mutta se on hyvin varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa , sanoo Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi.”
Tämä uutinen julkaistiin 15 minuuttia sitten YLE:n verkkosivuilla: “Antenniverkon televisiolähetysten näkyvyysalue voi pienentyä noin 190 000 kotitalouden osalta. Digitan mukaan katveeseen voivat jäädä esimerkiksi alueet Hämeenlinnasta Tampereen kautta Jyväskylään sekä niiden välinen merialue.
Viestintävirasto myönsi torstaina Digitalle uuden verkkotoimiluvan vuoden 2017 loppuun saakka, ja samalla virasto velvoitti yhtiön purkamaan asteittain lähetysverkkoa niin että antennitaloudet siirtyvät uuteen lähetystekniikkaan ensi vuoteen mennessä .
Ylen teräväpiirtokoelähetykset aloitettiin jo vuosi sitten Pekingin olympialaisten lähetyksillä. Niiden on määrä jatkua täydellä ohjelmistolla viimeistään marraskuussa . “
Digita rakentaa uutta matkapuhelinmastoa Lahden Karistoon, eikä kysy taloyhtiöiltä lupaa.
Kun mastoja rakennetaan asutuksen keskelle, pitää tietenkin asukkailta kysyä lupa etukäteen, jotta he eivät turhaan häiriinny ja valittavat asiasta Viestintävirastoon, joka puuttuu asiaan vain valitusten perusteella .
Jos lupia kysytään, niiden pitäisi olla kirjallisia tai edes suullisia. Maston rakentaminen maksaa miljoonia euroja ja asukkaat ovat investoineet taloonsa ostaessaan sen kalliilla hinnalla asunnokseen.
Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta kun Digita toimii näin röyhkeästi eikä Lahden kaupungin rakennusvalvonta tiedä mitään . Lupa pitää tietysti saada myös Helsingin rakennusvirastolta , koska masto tulee aivan heidän toimistonsa eteen. On tietenkin itsestään selvää ettei lupa heltiäisi, jos joku asukkaista valittaisikin asiasta ja osoittaisi miten törkeää on rikkoa asukkaiden oikeuksia vastaan tällä tavalla.
Viestintäviraston tehtäviin kuuluu valvoa Yleisradion etua ja nyt Digita saa vapaasti häiritä TV-katsojia keskellä kaupunkia ilman että Viestintävirasto edes huomaa mitään.
“Lahden seudulla toimiva Uusi Kunta 2017 -verkosto esittää Lahden kaupungin jakamista neljään kaupunginosaan . Verkosto haluaa ottaa käyttöön kaupunginosavaltuustot. Valtuusto jakaisi rahaa asukkaille tärkeisiin asioihin, kuten kirjastoihin tai jalkapallokenttien rakentamiseen”
Digitan myynti on osa kehitystä , jossa Suomi luopuu omasta kansallisesta radio- ja tv-toiminnasta ja siirtyy ulkomaisten mediajättien rahastettavaksi .
Nyt myytiin Digita ulkomaille.
Seuraavaksi myydään ehkä Ylen kanavat ?
Vuonna 2006 Digitaa yritettiin myydä pääomasijoittaja Nordic Capitalille 500 miljoonalla eurolla. “Kaupan myötä valtio olisi saanut vain 130 miljoonaa euroa, koska France Telecom osti 40 % yhtiöstä 400 miljoonan euron hintaan” , kertoi Helsingin Sanomat 2.2.2006 . Näin valtio sai puolet vähemmän rahaa kuin mitä se Digitasta maksoi.
Nyt myytiin koko Suomen kattava ja erinomaisessa toimintakunnossa oleva lähetysverkko ulkomaiseen omistukseen lähes ilmaiseksi !
Digitalle asetettiin 90 %:n myyntivelvoite (joka koski vain A- ja B-verkkoa). Velvoitteen täyttämisedellytykset Digitan toiminnalle ovat heikentyneet selvästi, koska Yle on vähentänyt sen palvelujen käyttöä. “Digitaa voidaan pitää yhtiönä jonka toiminta liittyy Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän suorittamiseen”.
Tällä ei ollut merkitystä , kun Digita myytiin .
Yleisradio myi lähetysverkkonsa ulkomaiseen omistukseen – hinta 1 euro/osake
Yle kertoi viime viikolla myyvänsä koko lähetys- ja siirtoverkkojen liiketoimintansa ranskalaiselle TDF-yhtiölle . Yhtiön osakkeista Yle maksaa 140 miljoonaa euroa. Yhtiö vastaa Ylen jakelutekniikasta, tv-kanavien jakelusta sekä radio-ohjelmien siirrosta radioasemille.
Ylen hallitus teki asiasta päätöksen kokouksessaan 6.9.. Kaupan arvo on noin 140 miljoona euro”. (yle uutiset 9.3.2006)
Digitan liikevaihto oli viime vuonna 147 milj € , josta voittoa tuli 19 % (vuosikertomus 2005) Digitalle kertyi vuodelta 2004 osinkoa 13,5 miljoonaa euroa eli yli kaksi kertaa niin paljon kuin sen liikevoitto oli ollut edellisenä vuotena.
“Fonectan toimitusjohtaja Heikki Jämsänen perustelee kauppaa sillä, että yhtiön tavoitteena on olla Suomen suurin yrityshakemistopalvelujen tarjoaja ja myyjä. “Tähän päästään fuusioimalla Keltaiset sivut osaksi valtakunnallista hakemistopalvelukokonaisuutta”
Eniro osti Fonectasta ensin 33 % (1998) jonka jälkeen se omisti koko yrityksen .
Kaupan osapuolet olivat tehneet aiesopimuksen marraskuussa 2001 . Aiesopimuksessa yhtiöt sopivat selvittävänsä mahdollisuuksia yhdistää yhtiöiden kotimaan luetteloliiketoiminta. Aiesopimus sisälsi lisäksi option, jonka mukaan ostaja oli valmis ostamaan lisää osakkeita 31 päivän joulukuuta 2004 hintaan 6,40 euroa osakkeelta.
“Myyjinä kaupassa ovat Turun Sanomat Oy ja kolme yksityishenkilöä (Finnlink Abp:n omistaneet yksityishenkilöt).
Eniro julkaisee jo nyt Suomessa Keltaiset Sivut sekä Helsingin Seudun puhelinluettelon nimillä Eniron Kaupunki-Info . Kaupan toteutuessa Suomen markkinoille jää vain yksi luettelojulkaisija Fonecta. Tämä antaa uudelle kilpailijalle selkeän ylilyöntiaseman markkinoilla, sillä Fonectalla on vahva markkinajohtajan asema luetteloliiketoiminnassa ja noin puolet alan markkinoista.
Yrityskaupan myötä kaikki tärkeimmät kilpailijat siirtyvät toimimaan samalla toiminta-alueella Fonectan kanssa ja kohtaavat siten samat kilpailuongelmat kuin Eniro aikaisemmin.
Enirolla oli Suomessa kolme valtakunnallista kilpailevaa hakemistotuotetta. Kilpailuvirasto esitti alustavassa arviossaan, että yrityskauppa olisi merkittävästi vaikeuttanut kilpailijoiden markkinoille tuloa. Yrityskauppavalvontaprosessin aikana virastoon tuli kuitenkin huomattava määrä yhteydenottoja paikallisilta puhelinyhtiöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä (mm. TDC Song Oy), jotka katsoivat Eniron uuden kilpailijan tavoin kärsineensä keskittymästä.
Kilpailuviraston saamien tietojen mukaan suurin osa yrityksistä oli käyttänyt vain yhden teleyrityksen palveluja eikä yksikään Kilpailuvirastolle asiassa lausunnon antaneista yrityksistä ollut itse vaihtanut palveluntarjoajaa yrityskaupan toteuttamisen jälkeen.
Puhelinyhtiöt ilmoittivat viraston alustavassa arviossa, että markkinoille jää edelleen vaihtoehtoisia palveluntarjoajia. Useat pienet puhelinyhtiöt eivät kykene tarjoamaan asiakkailleen valtakunnallisia suuryrityspalveluja vaan joutuvat käyttämään jotakin valtakunnallista palveluntarjoajaa näihin palveluihin keskittyessään oman palvelutarjontansa kehittämiseen ja monipuolistamiseen paikallistasolla (esim. telepalveluoperaattorin palvelut).
Yritykset
Kilpailuvirasto aloitti asian selvittämisen 23.11.1999 tekemällään tutkintapäätöksellä, jonka mukaan Digitassa oli saatettu harjoittaa kilpailunrajoituslain vastaista toimintaa mm. sitomalla jakelusopimuksia sekä käyttämällä väärin määräävää markkina-asemaa lähetyspalveluiden markkinoilla.
Yrityskaupan osapuolten Kilpailuvirastolle antamien tietojen ja lausuntojen perusteella ilmeni kuitenkin myöhemmin seikkoja, joiden johdosta virasto ryhtyi selvittämään yrityskaupan vaikutuksia myös kuluttajille suunnattuihin maksutelevisio-palveluihin (jäljempänä maksukanavapalvelut ). Tämän tutkinnan yhteydessä kävi ilmi, että Digitalla oli ollut hallussaan huomattava osa televisiopalveluiden jakeluun liittyvästä infrastruktuurista. Osapuolille annettujen selvitysten mukaan Digitan maankattava jakeluverkko mahdollisti sen tarjoamien palvelujen kattavuuden huomattavan laajentamisen verrattuna tilanteeseen, jossa palveluiden jakelu perustuisi kilpailijoiden ja muiden vastaavien toimijoiden maanpäällisiin lähetysverkkoihin.
Digita oli myynyt ennen yrityskauppaa televerkkopalveluliiketoimintansa Elisa Oyj:lle (jäljempänä Elisa) Kilpailuviraston antaman ehdollisen hyväksymispäätöksen perusteella. Hyväksymispäätöksessä virastolle varattiin mahdollisuus puuttua Elisan toimiin siltä osin kuin ne olisivat välttämättömiä Digitan määräysvallan siirtymiseksi edelleen hakijalle, mikäli tällaisia suunnitelmia ilmenisi tai jos asian selvittäminen sitä vaatisi.
Kilpailuvirastolle ja kaupan osapuolille yrityskaupan valmisteluvaiheessa antamissaan selvityksissä Digita oli arvioinut, että sen asiakkaat olivat pääasiassa muita telealan toimijoita sekä paikallisia puhelinyhtiöitä. Tämän perusteella Kilpailuvirasto katsoi alustavasti, ettei yrityskaupalla ollut merkittäviä kilpailuvaikutuksia maksukanavapalveluiden eikä myöskään viestintämarkkinalain edellyttämien palveluiden osalta.
Elisalle myönnetyn ehdollisen hyväksymispäätöksen antamisen jälkeen Elisa ilmoitti Digitan edustajille ryhtyvänsä valmistelemaan määräysvallan hankintaa yhtiössä ja esitti Digitassa tehtäville järjestelyille tiettyjä reunaehtoja:
Digita sitoutui luopumaan yhdestä kanavanipusta (UHF-taajuudet VHF III-kanavanippu mukaan lukien) siten, että kyseiseen nippuun myönnetyistä verkkotoimiluvista tai niihin liittyvistä siirto-oikeuksista luovutaan.
Digitan myyntipäätöksessä ei ollut kysymys toimilupien myynnistä. Digitan ja Soneran välisen yritysjärjestelyn yhteydessä vuonna 2001 oli kuitenkin sovittu siitä, että Digita luopuisi osasta toimilupaansa myymällä ne takaisin Soneralle, mikäli kauppa koskisi myös kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimintaan käytettävää radiotaajuuksien määrää. Tämän vuoksi valtioneuvosto poisti 31 päivänä maaliskuuta 2005 antamallaan päätöksellä Digita Oy:n hallussa olleet digitaalisen televisiotoiminnan verkkotoimilupia koskeneet toimiluvat ja niihin liittyvät siirtovelvoitteet sekä analogiselta televisiolta vapautuneet taajuudet.
Valtioneuvosto jakoi 17 päivänä toukokuuta 2008 kolme valtakunnallista analogista toimilupaa televisiotoimintaan 1 päivään syyskuuta 2010 saakka seuraavasti:
Viestintäviraston arvion mukaan ohjelmistolupia koskeva hakuilmoitus julkaistaisiin aikaisintaan loppuvuodesta 2011. Viestintävirasto vastaisi ohjelmistolupapäätöksen tekemisestä lain voimaan tulon jälkeen samoin kuin nykyään. Toimiluvat myöntäisi valtioneuvosto ja niiden kesto olisi enintään 10 vuotta.
Pykälän 4 momenttiin sisältyvää toimilupamaksua koskevaa säännöstä tarkistettaisiin niin, että maksuvelvollisuus määräytyisi toimiluvan jäljellä olevan voimassaoloajan pituuden perusteella samalla tavoin kuin nykyisessä 1 momentin säännöksessä on säädetty.
Säännöksen tavoitteena on selkeyttää viestintämarkkinoiden hinnoittelun valvontaan liittyvää sääntelyä sekä lisätä Viestintäviraston käytössä olevia valvontakeinoja. Hinnoittelun valvonnan lähtökohtana on kilpailun edistäminen ja se, ettei teleyritysten hinnoittelua rajoiteta enempää kuin on tarpeen lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän vuoksi voimassa oleva hinnoitteluvalvonta koskee ainoastaan yleispalvelua eikä hintakattoa saa asettaa muille palveluille.
Viestintämarkkinalakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 112/2002 vp (jäljempänä ”HE”) todettiin 84 §:n 4 momentissa olevan valtuutuksen nojalla annetun määräyksen osalta seuraavaa:
Hinnoittelumääräysten noudattamista valvoo viestintävirasto, joka voi asettaa teleyritykselle kohtuullisen määräajan huomattavan markkinavoiman velvollisuuksien noudattamiseen. Teleyrityksen tulee kehotuksesta antaa viraston tarvitsemat tiedot kustannussuuntautuneen hinnan määrittämisestä.
Viestintäviraston on myös annettava vuosittain kertomus huomattavan markkinavoiman yritykselle sekä muille Euroopan unionin jäsenmaille tiedoksi yleispalvelun tarjonnasta Suomessa ja muista valvontatoimenpiteistä EU:n komission osoittaman pyynnön mukaisesti
Määräystä koskevassa perustelumuistiossa todetaan lisäksi: ”Lain 84 §:n 4 momentin mukaan Viestintävirasto voi 85 a §:ssä säädettyjen velvollisuuksien asettamiseksi asettaa teleyritykselle viestintämarkkinalain nojalla myös muita kuin kyseisessä pykälässä tarkoitettuja velvollisuuksia, jos ne ovat tarpeen kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi kyseisillä markkinoilla. Pykälän 3 momentti ei rajoita Viestintävirastolle 86—87 ja 89-94 §:n mukaisesti kuuluvien määräystenantovaltuuksien käyttämistä”.
Viestintäviraston määräys 57/2009 M kiinteistön sisäisestä yhteisantenniverkosta sekä teleyritysten yhteistyöstä on ollut voimassa 30 päivästä syyskuuta 2009 lähtien (jäljempänä ”Määräys 47″). Määräyksen mukaan kiinteistön sisäistä yhteisantennijärjestelmää käyttävässä kiinteistössä tulee käyttää DVB-T2-lähetystekniikkaa, mikäli kiinteistö sijaitsee antenni-tv-verkon näkyvyysalueella ja sen täytelähettimen peittoalueella.
Viestintävirasto katsoi päätöksessään 4.10 0000 Digitan verkkotoimiluvan ehtojen vastaisesti rikkoneen viestintämarkkinalain syrjimättömyys-vaatimusta (viestintämarkkinalain 51 §) kun Digita oli soveltanut vuonna 2008 päättyneissä analogisen television maksutelevisiopalveluissa eri maksujärjestelmiä riippuen siitä, minkä yhtiön kanssa kuluttaja-asiakas oli tehnyt televisiopalveluiden hankintasopimuksen.
Digita kiisti Viestintäviraston näkemyksen perusteettomana ja katsoi edellyttäneensä kaikkien tilaajien tekevän sopimuksensa samaan aikaan siten varmistaen tilaajatietojen ajantasaisuuden. Lisäksi Digitan mielestä ei voida pitää syrjivänä tilannetta, jossa kuluttajilla on ollut valittavanaan erilaisia tuotteita (tv-kanavia), joista vain osaan on sisältynyt maksutelevisio-ominaisuus sekä että Digitalla oli mahdollisuus päättää millä maksujärjestelmillä tv-palveluita kuluttajille myytiin.
Digita vetosi lisäksi siihen, ettei Viestintävirasto ole päätöksissään riittävällä tavalla osoittanut syrjintää tapahtuneeksi eikä Viestintäviraston päätöksestä voida katsoa sen toteuttavan tarkoitussidonnaisuuden periaatetta. Lisäksi Digitan mielestä se ei ole syyllistynyt tavoiteltavan päämäärän kannalta suhteettoman rajoittaviin toimiin tai käyttänyt niitä väärässä suhteessa hyväksyttäviin tavoitteisiin nähden eivätkä päätökset olleet suhteellisuusperiaatteen vastaisia tai Digitalle muutoin suhteettomia.
Viestintäviraston päätöksen perusteluissa todettiin, että sillä on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti eikä puuttumista tule viivyttää tarpeettomasti sen vuoksi, ettei markkinoilla toimiva yritys pidä toimenpiteisiin ryhtymistä perusteltuna. Virasto totesi myös olevan erittäin poikkeuksellista, että televisio-ja radiolähetyspalveluiden jakelumarkkinat avataan yhden yrityksen toimesta kokonaan kilpailulle ennen kuin lähetysverkko on siirtynyt viestintämarkkinalain mukaisen toimiluvan omaavan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön haltuun.
Viestintäviraston päätöksessä todettiin edelleen Digitalla oleva pitkä ja menestyksekäs historia luotettavien radio- ja televisiolähetysten toimittajana koko Suomen väestölle sen toiminta-ajan. Tämän lisäksi Viestintävirasto huomioi päätöksessään Digitan käyttävän lähetyksissään nykyaikaista teknologiaa, minkä seurauksena kuluttajat voivat hyödyntää erilaisia internet-palveluja vaivattomasti tv-lähetyksiä katsoessaan (esim. tv-palvelut, Skype-puhelut).
Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 23.1.2008
Televisio-ohjelmien siirtovelvoitteeseen esitetään muutoksia Hallitus on esittänyt televisio-ohjelmistojen edelleen lähettämistä koskevan sääntelyn muuttamista tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä siten että kaapelioperaattorien velvollisuus siirtää julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyvät televisio-ohjelmat edelleen koskisi vain Yleisradio Oy:n televisio-ohjelmia.
Tekijänoikeuslakiesityksessä ehdotetaan lisäksi, ettei laki tulisi jatkossa voimaan takautuvasti eli sitä ei sovellettaisi ennen lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin. Esitystä valmisteltaessa pidettiin tärkeänä varmistaa televisioyhtiöiden ja kaapelitoimialan oikeusvarmuutta sekä välttää tarpeettomia riitoja osapuolten välillä. Hallitus esittää tämän vuoksi, että tekijänoikeuslakia sovelletaan julkisen palvelun ohjelmistoon myös vuoden 2011 alusta lukien
Televisio-ohjelmien siirtovelvoitetta esitetään muutettavaksi siten, ettei se koske yleisen edun mukaisia televisiokanavia kuten pelkästään kaapelitelevisioverkossa välitettäviä kanavia eikä se enää jatkossa koskisi tilausohjelmapalveluina hankittuja televisio-ohjelmistoja.
Digita Networks on suomalainen osakeyhtiömuotoinen yritys. Sen omistajat ovat ranskalaiselta TDF Groupilta sen vuonna 2007 ostanut sijoittajaryhmä sekä TDF:n kokonaan omistama Suomen TV-verkko Oy (TV-Suomi), jonka omistus jakautui aikaisemmin samalla tavoin kuin Digitan omistajina toimivien sijoittajaryhmään kuuluvien yritystenkin kesken. Digitan päätoimipiste sijaitsee Helsingissä ja se omistaa yhteensä 79 mastoa ympäri Suomea.
Digitalla on kolme liiketoiminta-aluetta: televisio- ja radiolähetyspalvelut, mobiili-tv- ja radio sekä IoT-liiketoiminta. Tv- ja radio-palveluiden pääasiakkaita ovat Yleisradio Oy, MTV Media Oyj , Nelonen Media (Sanoma-konserni) ja Fox International Channels .
Televisio-ohjelmien lähetyspalveluita
Vuonna 2008 Digita avasi teräväpiirtolähetystekniikkaansa ryhtymällä ensimmäisenä Suomessa tarjoamaan antennitelevisiolähetyksiä maanpäällisessä verkossa.
Digita vastaa koko Suomen laajuisesti televisio - ja radiokanavien antenni- ja tietoverkkojen rakentamisesta. Yhtiö myös ylläpitää valtakunnallista televisio-ja radioverkkoa palveluineen. Maanpäälliset televisiolähetykset siirtyivät uuteen DVB-T2-lähetysstandardiin maaliskuussa 2017. Tämän seurauksena Digita ilmoitti tarvitsevansa muutoksia, jotka kohdistuisivat sekä mastoihin että antenniverkkoon . Osa vanhoista VHF-antenneista joudutaan vaihtamaan UHF-antenneiksi , mutta uudistus tarjoaa kotitalouksille mahdollisuuden katsella televisiota jatkossakin nykyisiltä tv-paikoilta.
Radio- ja televisioasema
Digita omistaa Suomen radio- ja TV-asemat sekä vastaa koko maan kattavan lähetysverkon toiminnasta. Digitan asiakkaita ovat televisio-ja radioyhtiöt, joiden lähetyksiä yhtiö välittää verkon kautta edelleen kuluttajille. Lisäksi Digita toimii tietoliikenneoperaattorina palvellen esimerkiksi mobiili -ja internetpalveluita tarjoavia yhtiöitä.
Antenni-tv (DVB-T) - Lähetykset vastaanotetaan antennilla tv-vastaanottimeen. Vastaanottoon tarvitaan DVB-T-digivirittimellä varustettu televisio tai digisovitin .
Radio- ja TV-asemat sijaitsevat joko yhdessä mastossa, kahdessa mastossa vierekkäisillä kanavilla sekä niiden lisäksi käytetään täytelähettimiä . Täytelähetin on paikallisradioasemia lukuun ottamatta pienin Digitan omistamista asemista.
TV-kanavia voidaan vastaanottaa myös lautasantennin välityksellä. Tämä edellyttää vastaanottoantennilta oikeaa suuntaa lähetinmastoon nähden ja riittävän isoa kokoa, jotta haluttu asema ei jää naapuriasemien signaalin peittoon .
Digita käyttää televisio-ohjelmien välityksessä kolmea pääjakelutekniikkaa: DVB-T - maanpäällistä verkkoa , MPEG-4 - satelliittiverkkoa sekä IPTV-tekniikkaa . Nämä tekniikat toimivat yhdessä tarjoten hyvän vastaanoton monenlaisissa ympäristöissä. Lisäksi Digitalla on tarjolla erilaisia ratkaisuita erikois- ja taajama-alueille.
MPEG4 on liikkuvan kuvan koodauksessa käytetty standardi, joka mahdollistaa HD-kuvan vastaanottamisen myös maanpäällisessä lähetysverkossa .
Satelliittiverkot ovat pääsääntöisesti globaaleja järjestelmiä. Satelliitit välittävät lähetykset suoraan loppukäyttäjälle eli kotitalouteen asti.
IPTV (Internet Protocol Television) tarkoittaa televisio-ohjelmien jakelua internetin välityksellä hyödyntäen IP-teknologiaa.
Antenni-tv-verkko koostuu tv-asemista , joilla tv-lähetykset otetaan vastaan, ja tv-asemien yhteydessä olevista täytelähetinasemista . Suomessa maanpäällisen television näkyvyysalueet määrittelee Digita Oy. Maanpäällinen verkko kattaa 99 prosenttia suomalaisista. Näkyvyysaluekartta kertoo sekä UHF- että VHF-alueiden peittoalueet kanavittain.
Digita tekee jatkuvasti töitä antennitelevisioverkon kehittämiseksi vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön tarpeita: verkon kapasiteettia kasvatetaan ja verkkoa optimoidaan siten, että tv-ohjelmien kuvanlaatu olisi mahdollisimman hyvä myös haastavissa vastaanotto-olosuhteissa.
Kaikki antenni-tv-verkossa saatavilla olevat tv-lähetykset siirtyvät DVB-T2-tekniikkaan viimeistään 31.3.2020 mennessä . Tästä huolimatta kaikki nykyiset televisiovastaanottimet eivät sovellu televisiolähetysten vastaanottoon siirtymispäivän jälkeen. Esimerkiksi kaikissa vuonna 2012 tai sen jälkeen valmistetuissa antenniverkon (DVB-T2) vastaanottimissa on sisäänrakennettu DVB-T-digiviritin, jonka lisäksi tarvitaan ulkoinen lisälaite teräväpiirtolähetyksiä varten.
Televisioyhtiöt ovat sopineet vapaasti vastaanotettavien tv-kanavien jakelun jatkamisesta myös siirtymävaiheen 31.3.2020 jälkeen . Tämän jälkeenkin televisiota voi katsella antenni-tv-verkosta nykyisillä laitteilla ja palveluilla. Teräväpiirtokanavat vaativat kuitenkin näkyäkseen Antenna Ready HD-vastaanottimen .
Vuoden alussa toimintansa aloittanut Mediapolis Oy toimii Tampereen Tohlopissa entisissä TV2:n tiloissa, joista syntyy sisältö- ja teknologia-alojen yritys- sekä tutkimustoiminnan kampus eli Mediapolis. Yhtiön taustalla on 19 pirkanmaalaista yhtiötä tai yhteisöä. Yle jatkaa kiinteistössä vuokralaisena 20 vuoden vuokrasopimuksella.
Mediapolis-konseptin syntyminen oli pitkän yhteistyön tulos
Uuden yhtiön toimitusjohtajalla Teemu Brunilalla on vahva näkemys mediatalojen muutostarpeista.
”Sisältöosaamisesta tehdään kannattavaa liiketoimintaa yhdistämällä teknologia, luovat alat ja tarinankerronta uudella tavalla. Tästä syntyy Mediapolis – uudenlaista luova kampus Tampereelle! Nyt voimme investoida kansainvälisen tason tuotantoalustoihin ja saada parhaat talentit luomaan menestystarinoita Suomeen" , sanoo Teemu Brunila.
Mediapoliksesta rakennetaan koko Suomen kansainvälistämisen moottori: kun kotimaiset yritykset menestyvät, myös kansainvälistyminen helpottuu. Tämän vuoksi konsepti on rakennettu niin että se tukee vahvasti yhteistyötä kotimaisten kumppaneiden kanssa.
”Mediapolis sopii erinomaisesti Ylen tavoitteisiin kehittää ja tiivistää kumppanuusmalleja tuotantoyhtiöiden kanssa”, kertoo Yle Tuotantojen johtaja Janne Yli-Äyhö . ”Mediapolis on erinomainen ympäristö rakentaa yhteisiä tarinankerrontaympäristöjä eri toimijoiden kesken sekä toteuttaa uudenlaisia sisältöjä yhteistyössä luovien alojen osaajien kansa. Ylellä ja kumppaneillamme tulee olemaan tässä merkittävä rooli uudenlaisen oppimisen luomisessa" , hän jatkaa.
Mediapoliksessa toimii jo nyt useita merkittäviä luovan alan yrityksiä: Akun Tehdas, Aitomedia, Carrot Digital & Production House (A2), Endero, Intopii Digi, Innovative Ideas Consultancy IDC Ltd., Idean Enterprises Oy, Inion, Iobox International SA ja Jakamo Osakeyhtiö sekä Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö TOAS. Uusia yhteistyökumppaneita ovat mm. Destia, Kemira GrowHow Oyj, Lindström Invest , Patria Industries, Saunatec Group ja Technopolis .
Lisää työpaikkoja Digita Networks Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Ojalan mukaan myynnin myötä yhtiön tavoitteena on varmistaa palveluiden jatkuvan kehitys vastaamaan uusien teknologioiden luomia mahdollisuuksia.
”Digita haluaa olla vahvasti mukana kehittämässä uudenlaisia palveluita langattomaan tiedonsiirtoon perustuen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia löytyy varmasti jatkossa mm. mobiili-tv:n alalta sekä digi-tv-ympäristössä liittyen esimerkiksi videoneuvotteluyhteyksien ja muiden laajakaistaisten yhteyksien hyödyntämiseen ”, hän sanoo .
Yritysjärjestelyllä ei ole vaikutusta Digitan nykyisten palveluiden toimintaan tai näkymiin eikä myöskään hinnoitteluun.
”Digitalle on tärkeää varmistaa sille myönnetyn valtakunnallisen verkkotoimiluvan ehtojen mukaisesti tv-palveluiden saatavuus eri puolilla maata. Digita panostaa jatkossakin tähän rakentamalla verkon siten että se mahdollistaa kaikkien jakeluteiden ja palveluiden tarjoamisen koko Suomessa kaikille asiakasryhmille”, Ojala toteaa. Digita Networks Oy kuuluu suomalaiseen Digital Video Broadcasting Digitan (DVB) -liiketoiminta-alueeseen.
Digitalla on Suomen radio- ja televisioverkoista digitaalisina toteutettu valtakunnallinen televisio-ohjelmien lähetysverkko eli digitaalinen tv-radio-verkko. Lähetystensä salaamiseksi Digita käyttää nk. suljettua radioverkkoa, joka toimii vain Digitan lähetysalueilla Suomessa eikä näy esimerkiksi satelliittilautasella muihin maihin kuin Suomeen. Digi-tv-lähetyksissä käytetään MPEG-2-videonpakkausteknologiaa sekä äänenpakkausmenetelmänä MPEG-ääniteknologiaa. Tulevaisuudessa siirrytään myös H.264 (MPEG-4 Part 14) -videopakkaukseen.
Digita Networks Oy kuuluu kokonaan kansainväliseen TDF-ranskalaiseen TDF Group -konserniin, joka toimii 27 maassa ja sillä on 26 000 työntekijää maailmanlaajuisesti. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 714 miljoonaa euroa . Digitan markkinaosuus lähetystoiminnasta Suomen radio- ja televisioverkoissa on noin 90 % , ja sen päämarkkina-alueet ovat Suomi sekä Pohjoismaat ja Baltia.
TDF:n strategiana on keskittyä tv-jakelun lisäksi erityisesti mobiili-tv-kehitykseen, maanpäällisiin mobiiliteknologioihin (mm. dvb-h), laajakaistaiseen mobiiliin internet-verkkoon, langattomiin multimediapalveluihin sekä digi-tv-teknologioihin liittyviin kansainvälisiin liittoutumisiin ja yritysostoihin .
Vuonna 2006 TDF osti Digitan TDF-konsernille myyneeltä ranskalaiselta SBS Broadcastingilta myös mm. 50 prosenttia digitaalisia mobiili-tv-ohjelmia lähettävästä DigiTV-Info -neuvonnasta.
Suomen televisio-ohjelmat digitaalisiksi
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ilmoitti kesäkuussa 2009 hallituksen tehneen päätöksen televisiotoimilupamaksujen korottamisesta, sillä Yleisradion tulot olivat vähentyneet tv-katsojien määrän vähentymisen ja kanavapakettien hankkimisen vuoksi.
Yleisradion rahoittaminen veroilla jakoi mielipiteitä. Useat viestintäalan asiantuntijat näkivät veroehdotuksen hyvänä asiana mm. sen mahdollistamien laajempien resurssien myötä. Muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannatti Yle-veroa: ”Pidän sitä erinomaisena ratkaisuna näissä oloissa” Pentikäisen mielestä maksu olisi kuitenkin pitänyt periä kaikilta, eikä vain tietyn alan yrityksiltä kuten nykyään tehdään mediamaksun kanssa.
Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok) mukaan ratkaisu turvasi Yleisradion rahoituksen ja riippumattomuuden sekä kaupallisen television toimintaedellytykset Suomessa. Myös Viestinnän Keskusliitto piti budjettirahoitusta parhaana mallina julkisen palvelun yhtiön toiminnan turvaamiseksi jatkossa.
Budjettirahoituksen puolesta vetosivat muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma , keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa .
Televisiolupamaksut valtion budjettiin -esitys ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia osapuolia. Muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvosteli ratkaisua: ”Yleisradion rahoitusta pohtiva Lintilän työryhmä esittää, että maksu määrättäisiin jatkossakin asuntokohtaisesti. Esitys suosii yksin asuvia kansalaisia”.
Budjettirahoitusta vastustivat myös Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö (SAK) , Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), Keskuskauppakamari , Veronmaksajain Keskusliitto ja Autoliitto .
Yleisradiolla oli noin 3 500 työntekijää vuoden 2006 lopussa eli yhtiö työllistää suhteellisesti saman verran työntekijöitä kuin esimerkiksi Finnair tai Metsä Group . Yleisradio maksaa palkkoja lähes 100 miljoonaa euroa vuosittain, joten se on merkittävä työnantaja Suomessa. Yhtiön työntekijät ovat pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa.
Yle tuottaa tappiota 20–35 M€ vuodessa riippuen siitä miten talous kehittyy
Ylen vuosikertomukset 2000–2010 Yle_Vuosikertomus2010 Vuosikertomuksesta voi laskea Ylen budjetin olleen vuonna 2010 401M€ ja henkilökuntaa sillä oli 3917 henkeä. Tästä summasta palkkamenoja 269,8m€ on 89% ja kiinteistö ym kuluja 16,4m€ 11% eli henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista 79% joka osoittaa sen miten tehoton yhtiö Yleisradio todellisuudessa on.
Ylen toiminnan laajuudesta
Yleisradion kulut jakautuivat 2007 seuraavasti: henkilöstön palkkaus 78 prosenttia ohjelmistojen hankinta 18 % markkinointi 1 prosentti muut toimintakulut 6 %. Lisäksi Yle jakaa vuosittain osinkoja 25–35 miljoonaa euroa valtiolle (esim vuonna 2008 32,9M€).
Yleisradion toimintaa kuvaavassa vuoden 2009 vuosikertomuksessa sanotaan näin: ”Yle tuottaa julkisen palvelun ohjelmia suomeksi ja ruotsiksi sekä muunkielisiä ohjelmia muita kieliä puhuville suomalaisille.” Tämä määritelmä on pahasti ristiriidassa sen tosiasian kanssa että 97 prosenttia Ylen budjetista menee kuitenkin suomenkieliseen ohjelmatuotantoon vaikka ruotsinkielisiksi itsensä kokevia ihmisiä on vain noin 5% väestöstä (Suomessa puhuttujen kielten osuudet kielittäin , Tilastokeskus):
Suomenkielisten ohjelmien osuus kustannuksista 2007: 91 %, jaettujen osinkojen määrä valtiolle 2008 33 M€ 2009 32.9 M €
Eli yli 80M€ maksetuista osingoista palautetaan veronmaksajille vuosittain.
Mihin ihmeeseen tuo raha menee?
Tuo rahan pumppaaminen ulkomaille pitäisi lopettaa välittömästi!
Miten se tehtäisiin? Mitä järkeä tässä on kun samaan aikaan Suomeen pitää saada uusia investointeja jotta työpaikat säilyvät Suomessa edes jossain määrin.
Mielestäni Digita voisi olla osa uutta perustettavaa valtionyhtiötä, joka hoitaisi pelkästään yleishyödyllisiä tehtäviä. On järjetöntä maksaa Digitan kaltaiselle yritykselle rahaa palveluista jotka kuuluvat kaikille ja kaikkien kansalaisten tulisi ne myös ilmaiseksi pystyä hankkimaan.
Digita ei ole pelkkä verkkoyhtiö vaan se tuottaa myös paljon palveluja liittyen lähetystoimintaan ja jakeluun
Näihin palveluihin on sidottuna satoja miljoonia veronmaksajien rahoja joista osan Digita saa valtiolta eikä siis maksa itse mitään veroja Suomeen, koska suurin osa yhtiön liikevaihdosta tulee ulkomailta. Kuitenkin yhtiö tekee voittoa useita kymmeniä miljoona vuosittain – maksaakohan edes lainkaan tuloveroja Suomeen?
Mielestäni tilanne jossa kotimainen yksityinen yritys tienaa valtion kustannuksella valtavia summia rahaa pitäisi ottaa uudelleentarkastelun kohteeksi.
Tämä ei kuitenkaan ole ainut syy miksi Digitan myynti oli suuri virhe.
Toinen iso ongelma liittyy Yleisradion lähetystoimintaan
Yleisradiolle pitää turvata oma lähetysverkko jotta yhtiö voi tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Lähetysverkosta Digita saa nyt kuitenkin monopoliaseman joten tämä on mielestäni selkeä peruste sille että valtion pitäisi ostaa tuo verkko itselleen tai vähintään vaatia siihen pitkä vuokrasopimus.
Monopoliasemassa oleva yritys ei saisi koskaan tehdä suuria korotuksia kerralla, vaan korotukset tulisi toteuttaa pienemmin askelin pitkällä aikavälillä.
Mikäli Digitan toimintaa vertaa esimerkiksi Fortumin hinnoitteluun sähkömarkkinoilla voidaan hyvin huomata samankaltaisuutta. Fortum teki vuoden 2010 alussa roiman korotuksen sähkön kuluttajahintoihin perustellen korotusta sähkön korkealla hinnalla ja tulevilla hinnankorotuksilla mikäli ”pohjoismainen vesitilanne pysyy ennallaan”. ( Lainaus Energiamarkkinaviraston www-sivuilta.)
Digita ei ole korottanut hintojaan tämän jälkeen vaikka myös se voisi niin tehdä.
Viime kesänä Digita korotti antenniverkossa maksukanavien (Canal+, PlusTV yms.) hintaluokkia ylöspäin. Tämä korotus astui voimaan vasta heinäkuussa 2012 ja näin ollen kuluttajille jäi noin puolen vuoden aika tutustua uusiin korottuneisiin hintoihin ennen kuin uusi korkeampi hinta tulee käyttöön mikäli ei irtisano sopimustaan ajoissa. Kuluttajavirasto otti asian käsittelyyn mutta tämän jälkeen asiasta uutisoitiin enää hyvin vähän eikä uusia hinnankorotuksia ole tapahtunut.
Kuluttajaviraston www-sivuilta löytyy tietoa koskien Digitan tekemiä yksipuolisia korotuksia (esim. TV-kortin maksu on noussut puolella) ja näitä kuluttaja voi käyttää hyödyksi myös Digitalle palautetta antaessaan jos haluaa pitää kiinni sopimuksestaan vaikka yritys tekisi kuinka mielipuolisia hintojen nostoja hyvänsä. ( http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/hakkeenteko )
Digita on saanut moitteita huonosta tiedottamisesta liittyen esim.
antenniverkon teknisiin uudistuksiin
digitaalisen jakelun mahdollistavaan dvb-t2-lähetysstandardiin siirtymisen aikataulu suomessa
viime aikoina varsinkin YLEltä koska eivät kerro muutoksista etukäteen mitään vaan laittavat kanavien näkyvyyden kiinni ja avaavat uudestaan kun ovat ensin saaneet korjattua lähetykset näkymään (tämä siis tarkoittaa sitä että he muuttavat jotain lähetysstandardia, johon heidän vastaanottimensa ei pysty sopeutumaan)
nyt viimeisimpänä uutuutena Digita ilmoitti tänään maanantaina 3.12. 2012 illalla sulkevansa kaikki lähettimet klo 17.00 . Eli mikäli sinun televisiosi menee pimeäksi kesken elokuvan katselun tai joku muu tärkeä ohjelma jää näkemättä niin voit olla varma ettei Digitan suunnalta ole tulossa minkäänlaista tiedostusta asian korjaamiseksi.
Digita tekee päivityksiä järjestelmäänsä joka ei sinällään tarkoita että järjestelmässä olisi mitään vikaa (esim matkapuhelinverkossakin tehdään jatkuvasti uudistuksia ja välillä tulee muutoksia joita kuluttajat eivät edes huomaa, koska järjestelmät toimivat taustalla täysin normaalisti) vaan Digita haluaa varmistaa järjestelmiensä toimivan myös päivitysten jälkeen täydellisesti. Mutta koska kyseessä on internet -lähetys jossa kuvanlaadun tulisi pysyä yhtä hyvänä kuin ennenkin niin tästä voi helposti aiheutua ongelmia katselijoille.
Digitan tekemät päivitykset siis saattavat rikkoa joitakin vastaanottimia eivätkä kaikki laitteet välttämättä osaa korjata tilannetta oikein joten tämän takia heidän tulisikin ilmoittaa asiasta mahdollisimman nopeasti ja selkeästi . Eli mikäli kuva pikselöityy tai kanavat häviävät päivityksen jälkeen ei kannata jäädä odottamaan vaan soittaa Digitan asiakaspalveluun heti eikä odottaa huomiseen. Ja kun soitat niin kerro ihmeessä mitä täällä blogissa on kirjoitettu koska Digitalla kyllä kuunnellaan.
Päivitys : Digitalta soitettiin minulle juuri hetki sitten (12:40) koskien näitä blogijuttuja, kiitos siitä heille! Puhelu meni suurin piirtein näin:
”Juu, tiedän näistä ja olen lukenut blogisi kokonaan läpi sekä perehtynyt tuohon myyntiraporttiin…juu, se ei ole kovinkaan mairitteleva meidän kannalta mutta kyllähän me mielellämme nämä asiat korjaisimme.
Joo siis onhan tässä käynyt paljon sellaista mitä ei olisi pitänyt käydä. Meillä oli tällainen lyhyt vaihe tuossa 2000-luvun puolivälissä jolloin näitä tv-kanavia ostettiin ihan holtittomasti. Mutta siitä opittiin aika nopeasti ja viimeiset 10 vuotta olemme keskittyneet vain Suomen markkinoihin sekä lisäksi Baltian alueeseen, Pohjois-Ruotsiin (SE4) että Kaakkois-Aasiaan eli Bhutaniin.
Ai siis näihin SuomiTVn myynteihin liittyen? Juu kyllä näistä on tullut paljon palautetta asiakkailtamme varsinkin täällä Hämeenlinnassa, mutta ei tuo Hämeenlinna nyt niin suuri markkina-alue meille ole joten emme me siellä halua sen kummemmin panostaa. Mutta mitä noihin hintoihin tulee, meillä oli tarkoituksena silloin myydä koko paketti samaan hintaan jolloin hinta olisi ollut aivan toinen kuin jos myydään vain osa paketista (SuomiTV). Siinä mielessä nuo hinnat olivat aika kovat kun halusimme kuitenkin ostaa myös tuon osan pakettia koska pelkäsimme että kilpailija myy sitten Suomen meille kuuluvalle alueelle ja me jäämme siinä kaupassa täysin ilman. No mutta hyvä kuulla ettet nyt ihan kaikkea vastusta….
Minä olen ajatellut asiaa näin, mitä sitä murehtimaan etukäteen! Sitten murehditaan jos murehtimisen aihetta on, eikös? Nyt siis vain odotellaan ja katsotaan miten hommat menee. En jaksa stressata tälläisillä asioilla mieltäni, ei ne murehtimalla muuksi muutu.
On se kumma että Suomen valtion omistama yhtiö myydään ulkomaisille sijoitusyhtiöille jotka lypsävät kaiken hyödyn tästä kaupasta ja sen jälkeen myyvät sitten taas eteenpäin… On kyllä niin törkeää toimintaa kun voi vaan olla!
Minä ainakin vastustan kyseistä kauppaa! Vaikka en mikään tekniikan ihmelapsi olekkaan, mutta on väärin jos tämä kauppa toteutuu. Minulla on tällä hetkellä kotona langaton verkko johon olen tyytyväinen joten se ei ole este kaupalle (en halua langallista nettiä). Mutta minua mietityttää miten käy tv lähetyksille? En varmastikkaan pysty hankkimaan uutta digiboksia vaan sen takia että näkisin enemmän kanavia sillä ne maksavat nykyään aivan liikaa.
Miksi myydä Digita, koska siitä saadaan hyvät voitot! Suomen valtiolla on muutenkin raha vähissä. Tässä nähdään kuinka helposti yksityistetään kannattavia yrityksiä ja lopulta ollaan siinä pisteessä kun myydään loputkin omistukset ulkomaille halvalla.
Digita myytiin kyllä liian halvalla ja nyt me kuluttajat joudumme tästä kärsimään.
Mielestäni valtio olisi voinut pitää Digitan itsellään ihan vaan sillä periaatteella ettei sitä koskaan myydä muille (tai ehkä korkeintaan jollekin sukulaiselle tms). Tällä tavalla Digita tuottaisi voittoa Suomen valtiolle eikä millekään kasvottomalle sijoitusyhtiölle. Kun katselee nykyistä menoa, niin ei ole vaikea ennustaa että jossain vaiheessa omistus on siirtynyt jollekkin ulkomaalaiselle jättiyritykselle joka voi sitten vapaasti nostella hintoja miten haluaa ilman minkäänlaista pelkoa kilpailusta.
Vaikka valtio olisikin ollut omistajana monopoliasemassa olevassa firmassa ja vaikka se olisi myynytkin sen pois voitolla, niin en kyllä näe tuossa mitään väärää jos lopputuloksena hinnat ovat halvempia kuin ennen. Ihan hyvin voisin itsekkin myydä firmani jollekin sijoitusyhtiölle sellaisella hinnalla että jäisin reilusti voitolle kaupasta mutta firma silti tuottaisi voittoa myös jatkossa (tosin ehkä siinä vaiheessa pitäisi katsoa vähän peiliin eikä vain odotella milloin joku ulkomainen omistaja tulee ja pistää hommat kokonaan uusiksi).
Pistää kyllä ihmetyttämään miksi Digita myytiin niin halvalla, ilmeisesti oli liian suuri pala purtavaksi poliitikoille tuo Digitan myynti. Mutta eipä voi sanoa muuta kuin että toivottavasti kauppa kannatti ainakin sen suhteen ettei noita hintoja tarvitsisi jatkossa katsella (mutta tuskin tarvitsee muutenkaan kun katsoo noiden muiden firmojen hinnoittelua)….
Vaikkakin digitodayssä onkin jo ollut asiasta keskustelua en malta olla ottamatta osaa keskusteluun. On todellakin aivan järjetöntä, että tv-luvat ja nettiyhteydet ovat samassa verkossa sillä se ei todellakaan ole mitenkään käytännöllistä. Jos nyt esim ostaa vaikka MTV3 kanavapaketin niin olisi mukava katsella samalla vaikkapa UrhoTv:n sm-liigan matseja. Itse asiassa kaapeliverkosta löytyykin tuohon sopiva kortti mutta sittenpä tarvitaankin enää antenniverkon digikortti!?! Näin ollen koko homma menee ihan persneton puolelle.
Ei siinä muuten mitään ongelmaa, paitsi että jos joku sattuisi omistamaan kaapelitaloudessa sekä antenni- ja digiboksin (esim eri huoneissa) niin eipä olisi paljoa käyttöä tuolle maksukortille. Toki nuo voi ostaa molemmat mutta onko järkeä? Varsinkin kun noiden kahden ero on vain se korttipaikka eli samalla laitteella pärjäisi ilmankin sitä korttia!
Juu…kyllähän sillä kortilla voisi katsoa maksullisia kanavia, tai siis näkisi ne jo nyt jos sellaisen omistaisi
http://www.yle.fi/java/verokone/verohaku?field0=2005&id=1&haku=false Eipä taida enää paljoa mennä Digitan myyntiinkään rahaa kun Digita myytiin ranskalaisille ja kaupasta saadut rahat on jo sijoitettu veroparatiiseihin….
No eipä ollut kovin vaikea arvata että digitasta tulee jossain vaiheessa osa kansainvälistä jättiyritystä. Ei suomen kokoisella maalla ole mahdollisuutta ylläpitää tuollaista yritystä yksin ilman ulkolaista apua (no onhan ranskassakin se digitouche) No nyt vain täytyy toivoa ettei yle myy osuuksiaan ennen kuin nuo muutokset tulevat voimaan niin ei tarvitsisi nähdä enää yhtään uutta mediataloa suomessa, kyllä niitä täällä on ihan tarpeeksi.
Juuh.. Digita myytiin ulkomaille ja siitä saatiin yli 200 miljoonaa euroa. Digitan myynti oli mielestäni huono liike sillä sen ansiosta tv-kanavien hinnat ovat nousseet taivaisiin (eli hinta määräytyy osittain myös lähetyskustannuksien mukaan). Ylen rahoitus hoidetaan nykyisin lupamaksurahoilla…tai no eihän yle sitä suoraan hoida vaan myy rahat digitalle, joka lähettää lähetykset eteenpäin
Digitahan on tavallaan vain välikäsi jolle maksetaan rahaa ja digita hoitaa kaikki muut kulut paitsi tv luvan jonka maksaa ostaja itse. Digitan tehtävä on välittää lähetyksiä.
Näinhän se vähän menee (kuten ylläoleva sanoo) mutta eipä tarvitse ostajan olla edes tv-luvan omistaja koska ne lähetetään myyjän toimesta joten myyjä vastaa lupien lähettämisestä, jos ei niitä hoida niin siinä onkin sitten myyjällä selittelemistä miksi lähetykset eivät tule perille vaikka luvat ovat kunnossa…
Näinpä.. Eli ostaja maksaa tuon lupamaksun ja kaikki muut maksut jotka lähetystoiminnassa tulee eteen (esim. lähetinlaitteiston huoltokustannukset jne)
Juuh… Tai no näin olen asian ymmärtänyt mutta kun tarkemmin ajattelee tuota myyntihommaa myyjän kannalta, niin eikö silloin kannattaisi laittaa myyjäkin maksamaan nuo lupien lähettämiskulut jotta saisi myytyä tuotteen mahdollisimman edullisesti koska hintahan määräytyy osittain noiden kustannusten perusteella kuten yllä mainittiin.
Eikös se ole vain hyvä että saa vähän lisää myytävää jolloin hintakin on edullisempi. Nyt varmaan monet eivät edes ajattele hintoja sen kummemmin kun ei tiedä mihin hintaan tuo lähetystoiminta on ostettu..
Onhan tuossa varmasti hyviä puolia ostajan kannalta, mutta kyllähän myynti heikentää kilpailua ja kuluttajan asemaa. Kuten sanottu niin Digitahan toimi jo aiemminkin kuin monopoliasemassa, eikä sille oltu asetettu mitään velvoitteita tai rajoituksia (ei tietenkään, koska oli valtion omistuksessa).
Kuten sanottu, digisiirtymä hoidettiin Suomessa täysin päin honkia.
No eihän siinä ole päätä ei häntää ostaa verkkoa jonka rakentaminen kestää vuosia, pitää yllä kymmeniä henkilöitä ym.. Eihän tässä mistään muusta olekaan kysymys kun Digita sai luvan myydä verkkoansa ja se on sen takia myyty. Eli toisin sanoen luvat olisi pitänyt alunperinkin antaa suoraan jollekkin operaattorille jolle kyseinen verkon omistaminen sopii paremmin..
Nyt täällä taas keskustellaan asioista joista ette selvästikkään tiedä yhtään mitään.
Ensinnäkään Digitan ei tarvitse maksaa vuokraa verkoista jotka sille myytiin koska ne toimivat tällä hetkellä vuokrattavina laitetiloina kuten kaikki muukin mihin verkko on rakennettu, siis tämä oli se mikä piti myydä pois että voidaan vuokrata eteenpäin. Tämän lisäksi Digita toimii myös verkkojen operaattorinakin joten ei siinä todellakaan ole kysymys mistään pelkästä verkon rakentamisesta..
Sitten vielä vähän faktaa.. Ensinnäkin tämän päätöksen takana olevat kansanedustajat eivät ymmärrä kyseisestä alasta yhtään mitään koska he tekevät päätöksiään pelkästään niiden tietojen mukaan mitä heille annetaan ja kaikki tieto on Digitan/Ylen puolesta hyvin harhaanjohtavaa, siksi tämä päätös tehtiin. Kyseisestä asiasta käytiin aikoinaan Eduskunnassa niin laaja keskustelu että jokainen joka siihen osallistui tuli tietämään kuinka heikoilla tiedoilla siellä mennään.
Vielä vähän jatkoa.. Se väite ettei Digita ole koskaan tehnyt tappiota perustuu puhtaasti siihen tosiasiaan kun yritys siirtyi vuonna 2000 osaksi kansainvälistä TDF-ryhmää niin silloin siitä poistettiin kaikki kiinteistöt ym vastaavat eli se on ihan puhdasta potaskaa koko tappio juttu, joten olkaapas tarkempia niissä puheissa. Nyt tällä hetkellä tilanne onkin jo toinen ja tappiot kasvavat koska Digitan vuokrat nousevat jatkuvasti.
Tällä alalla kilpailu toimii juuri sen takia hyvin että kaikilla alan yrityksillä ei ole varaa toimia tappiolla kovinkaan pitkää aikaa, tämän lisäksi vielä nämä isot yritykset tekevät sellaisia investointeja joihin pienillä kilpailijoilla ei yksinkertaisesti rahat riitä.
Niin no eikös tuo ollut vain ajan kysymys. Mitä jos vaikka sonera olisi saanut monopolin ja hinnat olisivat nousseet? tai mites elisa/dna..monopolisoituneet?
No tämähän oli hyvä asia! Kilpailu on hyvästä eikä sitä kannata lopettaa kuin seinään (niinkuin jotkut firmat tekee). Hinnat laskee vielä, aivan varmasti.
Eipä kyllä juuri vaikuta elämään tämä kauppa mitenkään mutta eipä tuo minua ainakaan haittaa. Ei sen puoleen ei mulla olisi edes varaa maksaa noista kanavista mitä sieltä tulee kun muutenkin menee niin paljon rahaa leffoihin sun muuhun :)
No kohta sitten saa taas halvemmalla viihdettä... Ehkä olen vain positiivinen ihminen :D
En ole koskaan ostanut tv/elokuva-kanavapaketteja enkä osta.
"Uusi hinta on 13,90 euroa/kk. Maksu-tv -kanavat ovat saatavilla yli 700 000 kotitalouteen ja niitä voi seurata noin 1,7 miljoonassa digiboksissa tai digi-tv-sovittimessa maanpäällisten lähetysten kautta sekä myös kaapelitalouksissa, mikäli niissä vastaanotetaan C-nipun kanavia. "
Aivan varmasti tuo toimii jos sen saa toimimaan. Sen kun vain saisi käyttöön...
Lainaus Digitan lehdistötiedotteesta: "DVB-T2-tekniikalla toteutetut lähetykset tuovat lisää televisiokanavia ja teräväpiirtolähetykset avaavat oven kohti kokonaan uutta kuvanlaatua. Teräväpiirtokuvaa voidaan katsella uusilla televisioilla, kotiteatterijärjestelmillä tai digitaalisilla teräväpiirtotelevisiolähetyksiä vastaanottavilla digivirittimillä.
Teräväpiirto-ohjelmat vievät toistaiseksi huomattavasti enemmän siirtokaistaa kuin tavallinen digilähetys"
No tuon ei pitäisi olla ongelma kun se kerran on niin paljon laadukkaampaa...
Lainaus Digitan lehdistötiedotteesta: "Digitalle verkon vuokraus tuo uuden mahdollisuuden hyödyntää olemassa olevaa infrastrukstuuria ja osaamista. Digita pystyy jatkossa tarjoamaan entistä paremmin langattoman viestinnän palveluita yrityksille.
Antenni-tv tarjoaa kattavan valtakunnallisen peiton langattomaan tiedonsiirtoon verrattuna"
Eli tässä taas ollaan... Analogisten lähetysten lopetusta on perusteltu sillä että voidaan vapauttaa taajuuksia langattomia yhteyksiä varten, mutta jos nyt analogiset lähetykset lopetetaan niin se viekin sitten pois ne taajuudet jotka oli tarkoitettu langattomille yhteyksille. Eli toisin sanoen Digitalla ei ole mitään käyttöä sille kaistalle joka sen olisi ollut pakko myydä (yli puolet siitä).
Nyt tuo taajuus menee DNA:lle jonka taas pitäisi maksaa se valtiolle takaisin...
"DNA Oy ja TeliaSonera Finland Oyj ovat tehneet Viestintävirastolle hakemuksen valtioneuvoston myöntämien toimilupien muuttamisesta siten, että ne oikeuttavat verkkoyhteistyöhön matkaviestinverkoissa. Viestintävirasto tulee käsittelemään hakemukset mahdollisimman pian toimilupaehtojen mukaisesti. Hakijat voivat aloittaa verkon rakentamisen heti kun valtioneuvosto on tehnyt asiassa myönteisen päätöksen.
Toimilupiin sisältyvät yhteistyövelvoitteet koskevat verkkojen rakentamista sekä niiden ylläpitoa, laadunvarmistusta ja eräitä muita osia verkosta.
Valtioneuvosto myönsi 20. joulukuuta 2012 DNA Oy:lle, TeliaSonera Finland Oyj:lle ja Digita Oy:lle toimiluvat verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisen televisio- ja matkaviestinverkon kautta maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa."
Kun kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä niin silloin homma toimii niinkuin pitääkin: http://www.kauppaleh/REDACTED/200000000000 No se nyt on vaan tyhmää maksaa liikaa kun saman palvelun voi saada ilmaiseksikin. Ja miksi joku pitäisi yllä kallista palvelua jos ei siitä saisi rahaa ollenkaan? Siis kuka muu kuin omistaja tai rahoittaja.
Ihan sama asia on Digitassa eli mitä järkeä ylläpitää monopoliyhtiötä joka perii ihan sikahintaa lähetyksistä koska muita vaihtoehtoja ei ole olemassa?
Digita myi viime vuoden toukokuussa koko liiketoimintansa ja lähetysverkkonsa Digitaan kuuluvalle TDF-konsernille, josta France Télécom omistaa 65 prosenttia. Loput 35 prosenttia jakautuvat Digitan toimivan johdon kesken.
Nyt myytävien verkkojen lisäksi Digita hoitaa radio- ja televisioasemaverkkoja sekä tarjoaa verkon palveluita tietoliikenneyrityksille. Sen liikevaihto vuonna 2011 oli 108 miljoonaa euroa, ja sillä on 450 työntekijää."
YLE:n uutisessa ei kerrota onko jo ostajaehdokkaita ilmaantunut tai miten paljon kauppahintaa mahdollisesti alennettiin esim. sitouttamalla myyjät pitkillä sopimuksilla (ainakin yli 10 vuotta) YLE:n toimintaan.
Ote Viestintäviraston päätöksestä: "TDF-konserni sitoutui myymään kaikki sille myymättömät Digitan antennijakeluun tarkoitetut lähettimet, antennit ja laitetilat ensisijaisesti Ylelle sekä Digitalle itselleen 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä"
On selvää että kun kauppa julkistetaan niin hinta on aivan eri kuin millä nyt myytiin. Mielenkiintoista seurata mitä tapahtuu sillä Yle olisi luonnollinen ostaja mutta saattaa olla muitakin tahoja jotka ovat kiinnostuneita.
Itse olen ollut tyytyväinen tähän "yleisradioon": http://www.viroweb.com/oppaat/fuengirola/fi/televisiotoiminta . Kannattaa katsoa myös http://yle-vero.blogspot.fi/ , sieltä voi löytyä vastaus moneen muuhunkin kysymykseen koskien Suomessa voimassa olevaa YLE -veroa :)
Fuengirolassa näkyy Ylen kanavat mutta vain Espanjan television kautta (esp-tv). Näin ollen et pääse katsomaan "suoria" lähetyksiä vaan sinun tulee virittää kanavapaikka 255, josta saa näkyviin "suora lähetys" ja kellonaika on silloin aina Suomen aika. Tuon esp-kanavan löydät esim. seuraavasti: Avaa www.viasat.fi sivun vasemmasta yläreunasta löytyy kohta 'Fuengirola TV' valitse sen alta ESPN+ ja sieltä avautuu näkymä missä lukee 1st sports, klikkaa sitä jolloin näkyy eri urheilukanavat kuten mm ESPN (ja fuengirola tv), avaa haluamasi kanava 255 klikkaamalla.
Tämä nyt ei aivan tähän asiaan liity mutta koska en löytänyt parempaakaan paikkaa niin laitan tänne. Eli tuossa jo aiemmin kirjoitin noista antenneista sekä mastovahvistimista jotka myös nimellä antennin vahvistin tunnetaan ja nimenomaan antennijohtoverkkoon liittyvistä ongelmista mitä esiintyy jos laitteet ovat vialliset tai vanhat ja/tai ne sijaitsevat jossain sellaisessa paikassa johon signaali heikkenee johtuen joko maasto-olosuhteista (mäet yms.), rakennusten aiheuttamista esteistä kuten puut, rakennukset jne., puiden lehtimäärästä jolloin ilma on kosteampaa kuin muutoin joten antennikaapelin vaimennus kasvaa kun siihen pääsee kosteutta sekä kaikista muista erilaisista seikoista jotka vaikuttavat signaalinvoimakkuuksiin heikentäen niitä ja tämä kaikki tietysti ilmenee sitten ongelmina lähetyksissä eli näkyvyysalueet eivät ole niin hyvät mitä niiden pitäisi olla.
Näistä edellä mainituista syistä johtuen olisi ensiarvoisen tärkeää että kiinteistöjen antennijärjestelmä ei pääsisi rapistumaan sillä tavalla kuin se nykyisin valitettavan monessa paikassa alkaa olemaan. Ja tässä en todellakaan nyt puhu pelkästään omakotitaloista vaan myös kerros- ja rivitaloistakin sekä julkisista rakennuksista kuten esim. kouluista, päiväkodeista jne. (monet julkiset rakennukset ovat kuntien omistuksessa) joista suurin osa on edelleen vielä analogisia lähetyksiltään joten niissä digilaitteet eivät edes voi olla vanhoja (verrattuna siis yksityiseen talouteen), tosin niissäkin alkavat lähetyssignaalit pikkuhiljaa vaihtua digitaalisiksi joka aiheuttaa sitten omat ongelmansa.
Laajenna klikkaamalla
Itse asiassa nyt ei ollut kyse tuosta asiasta, vaan siitä että YLE myi Digitalle verkkokapasiteettia eli omaa sisältöään. Ja se taas oli ainakin jossain määrin kiellettyä ja lain vastaista puuhaa...
Laajenna klikkaamalla
Miksi kukaan muu kuin Sonera tai Elisa haluaisi investoida Suomeen kun sillä saa vain monopolin?
Eli toisin sanoen Suomi on aina onnistunut tyrimään kaiken kilpailun.
Lainaus:
TosiFani kirjoitti:
En näe, että Suomen hallituksen päätös ostaa verkkoyhtiö olisi ollut väärä. Tosin jos joku kertoisi miksi se ei ole typerä niin olisin kiitollinen tästä tiedosta? En väitä tietäväni asiasta kaikkea mutta ihmettelen tätä sinun kommenttia suuresti (itse olet ihmetellyt muiden kirjoittajien mielipiteitä ja haukkunut tyhmiksi)...
Laajenna klikkaamalla
Tämä on hyvä esimerkki siitä miten voidaan toimia myös oikein.
Ja toisaalta tässä nähdään myöskin kuinka lyhytnäköisiä jotkut ihmiset ovat kun he haluavat olla vain voittajia eivätkä välitä tippaakaan seuraamuksista, seuraukset tulevat sitten aina joskus myöhemmin kuten tämä Sonera-kauppa jossa tehtiin isot tappiot (tosin ne saatiin kuitattua myöhemmin takaisin), ja Digitan kaupassa kävi taas niin että kaupan seurauksena hinta nousi yli 50% jolloin asiakas ei enää saakaan niitä palveluita jotka aiemmin oli sillä hintaa saanut. Eli siis molemmissa tapauksissa myytiin palvelu josta jo maksettiin myyjälle joten kyse olisi ollut käytännössä siitä jos olisit ostanut palvelun kahteen kertaan.
Niin, tässä tapauksessa Digita tosiaan on ainoa jolla edes teoriassa voi olla edellytykset myydä tuollaisia kanavia joita joku Canal Digital ja PlusTV myyvät nyt mutta kun sekään ei pysty myymään sellaisia niin miten sitten Anvia pystyisi?
Lainaus:
TosiFani kirjoitti:
Anvian pitää hakea valtioneuvostolta toimilupa mikäli haluaa alkaa kilpailemaan näiden jo olemassaolevien toimijoiden kanssa.
Laajenna klikkaamalla
No itse asiassa se on hakenut juuri sitä toimilupaa jonka hakuprosessi kesti vähän odotettua pidempään, ja jossa Digitakin oli mukana mutta johon sen hakemus ei lopulta johtanut kun anvialainen firma haki lupaa ilman Digitaa. Mutta miksi ihmeessä Anvia sitten lähtisi hakemaan itselleen lisää kanavia jotka kuitenkin menisivät sille itselleen tappiolliseksi? Sen lisäksi että siinä todennäköisesti hävittäisiin rahaa niin se aiheuttaisi myös entistä enemmän kuluja.
Lainaus:
TosiFani kirjoitti:
Laajenna klikkaamalla
Anvian mukaan tulon jälkeen Digitalta häviäisi yksi iso kilpailija joka varmasti vaikuttaisi siihen ettei Digitan olisi yhtä helppoa tehdä huipputulosta ja tarjota hyviä asiakasetuja kuin tähän asti. Mutta miksi ihmeessä joku haluaisi olla mukana toiminnassa jossa voi vain menettää rahojaan? En keksi oikein mitään syytä paitsi ehkä siinä tapauksessa jos saa siitä jotain henkilökohtaista etua jota ei muualta saa tai jolla muuten pääsee pätemään jossain kaveripiirissä.
Digitalla oli parhaimmillaan melkein 90000 asiakasta vuonna 2000 (000,2 M), mutta sittemmin määrä on puolittunut ja vuoden 2010 lopussa asiakkaita oli enää 43200. http://www1.digita.fi/asiakaslistaus
Tuo Anvian 43320 kotitaloutta taas voisi olla jopa lähellä todellista lukemaa ellei siinä olisi tuota digilogiikkaa mukana.
Laajenna klikkaamalla
Olisi muuten aika kova sana jos tämä olisi oikea lukema! Eli yli puoli miljoonaa telkkaria vielä ilman teräväpiirtokuvaa?
Edit: ja nämä lukemathan eivät siis pidä sisällään HD-boksittomia, joita on varmaan about saman verran. No ehkä ei ihan sama asia koska tässä nyt puhutaan telkkareista kun taas ensimmäisessä puhuttiin digibokseista... :)
Laajenna klikkaamalla
Tässä tullaan siihen perimmäiseen ongelmaan. Kuka haluaa katsoa Ylen kanavia? Minulle tämä riittää vallan mainiosti: BBC Entertainment Channel National Geographic Travel and Living HD Animal Planet SD Discovery HD SD-paketti näyttää tulevan aika kalliiksi, joten sitä en ole vielä tilannut.
Näkyykös täällä jollain Welho-kaapelitaloudessa HD-kanavia ilmaiseksi tämän viikon ajan (21-27pvä)? Ainakin itse yritin tuolta Welhon sivuilta selvittää niin olisi näkynyt ainakin Canal+ Film1 ja 2HD kanavat mutta ei löytynyt omilta kanavilta kuin ne tavalliset 1 ja 3 sekä jotain urheilukanavia... Onko tämä vain Helsingin alueen juttu vai onko joku muu päässyt katsomaan mitä kanavia sieltä näkyy?
Ei tarvitse. Digitan omistus on muuttunut useaan otteeseen viimeisen viiden vuoden aikana, jolloin Digita oli osa TDF:ää (ranskankielistä versiota TDF-Digitasta). Nyt kun Digita on taas myyty, uusi omistaja varmasti haluaa pitää huolta sijoituksestaan ja nostaa hintaa.
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Tämän takia asiasta olisikin pitänyt tehdä poliittinen päätös eikä antaa sitä yksityiselle yritykselle. Valtionyhtiöhän olisi voitu myydä vaikka heti edellisen Digitan myynnin jälkeen yksityisille omistajille pilkkahintaan ja samalla jättää antenniverkon kehittäminen sikseen "kun kerran meillä ei ole tarvetta uusia verkkoamme, kun on vain tämä yksi toimija"...
Ja tästä päästään siihen toiseen syyhyn eli poliitikkojen tarpeeseen pitää yllä suojatyöpaikkoja (poliitikoillahan saattaa olla esim. kytköksiä johonkin tiettyyn viestintäyhtiöön). Esimerkiksi Yleisradion johtaja Lauri Kivinen nimitettiin aikoinaan juuri siksi että hänet voitiin "korvata" toisella poliitikolla sen sijaan että olisi nimitetty joku pätevä yritysjohtaja.
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Et ilmeisesti ymmärtänyt asiaa kovin hyvin, mutta ei se mitään - kaikki eivät voi osata kaikkea... :)
Se on hyvä kysymys, miksei YLE:n toimintaa sitten rahoiteta verovaroin kuten lähes kaikkialla muualla Euroopassa? Vastaus lienee juuri se suojatyöpaikkojen ylläpito. Verorahoitteisessa mallissahan poliitikot voisivat nimittää johtajia sen mukaan kenen naama ja puoluetausta sattuu miellyttämään (toki joku päteväkin saattaisi tulla joskus nimitetyksi) mutta ei onnistuisi nyt koska kyseessä ovat veronmaksajien rahat.
Jos valtio perustaisi jonkun viraston jonka tehtävä on rahoittaa Yleisradion toiminta niin silloin homma toimisi verorahoituksella. Tai jos perustettaisiin yritys nimeltä Yleisradio joka kerättäisiin kansalaisilta pakkomaksuna, kuten autovero tai vaikkapa kirkollisvero (no kirkon toiminnan rahoittamiseksi tuo lienee aika huono vertaus), jolloin rahoitus tulisi automaattisesti eikä siitä tarvitsisi käydä sen suurempaa keskustelua eduskunnassa tai muissa instituutioissa.
Digitan myynnistä saatavat rahat voitaisiin sijoittaa johonkin sellaiseen kohteeseen josta olisi hyötyä koko yhteiskunnalle ja sitä kautta myös meille veronmaksajille. Esimerkiksi maanpuolustukseen tai terveydenhoitoon sijoitettuja rahoja ei yleensä ole tapana kyseenalaistaa, vaikka ne kuluisivatkin ns "turhaan" eli asioita joita ilmankin yhteiskunta pysyy pystyssä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta turhana (tai sitten niiden hoitamiseksi on olemassa jokin muu tehokkaampi keino) - esimerkkinä vaikkapa puolustusvoimien toiminta jossa pidetään yllä varuskuntia paikoissa jotka voitaisiin yhtä hyvin jättää rakentamatta ja joissa ihmiset voisivat ihan rauhassa elää omaa elämäänsä sen sijaan että heidän rauhaansa häiritään varusmiespalveluksesta aiheutuvilla häiriöillä.
Nyt kun Digitan myynnistä saaduilla rahoilla saataisiin maksettua pois valtion velkaa niin olisi enemmän varaa laittaa rahaa myös esim maanpuolustukseen tai terveydenhoitoon, eikä tarvitsisi koko ajan vain säästää kaikessa - sitä vartenhan veroja maksetaan ettei kaikkia rahoja tarvitse käyttää itse. Sitä en sitten ymmärrä miksei valtio ole sijoittanut näitä tuloja paremmin ja ostanut niillä jotain tuottoisaa liiketoimintaa kuten esimerkiksi Nokian osakkeita (ei siis pelkkää kännykkäbisnestä vaan ihan muutakin bisnestä). Tämä olisi mielestäni parempi ratkaisu kuin Digitan myynti josta saatiin vaivaiset parisataa miljoonaa, sillä jostain valtion on ne rahat otettava.
Jos poliitikot haluaisivat oikeasti korjata tuon asian niin voisivat perustaa Suomeen valtiollisen yhtiön jonka tehtävänä olisi huolehtia koko maan kattavasta langattomien laajakaistayhteyksien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Tämä yhtiö voisi toimia ainakin osittain samoilla alueilla joilla nyt Digita toimii mutta ei sen tarvitsisi keskittyä pelkästään tv-kanavien lähettämiseen vaan se voisi tarjota langattomia internet-palveluita kaikille halukkaille, myös yksityisille yrityksille jotka eivät vielä ole ottaneet yhteyttä johonkin kilpailevaan firmaan saadakseen langatonta laajakaistaa käyttöönsä. Tuon yrityksen ei siis välttämättä tarvitsisi kilpailla Digitan kanssa koska molemmat tekevät suunnilleen samaa asiaa ja jos valtio perustaa oman firmansa niin Digita on pakotettu myymään palvelujaan sille eikä sen tarvitse myydä niitä kilpailijoille vaikka hinnat putoaisivatkin reilusti kilpailun lisääntyessä (tuskin putoavat sillä tuskinpa mikään firma vapaaehtoisesti ostaa kalliilla palvelua jonka voi saada paljon halvemmallakin).
Valtiolla voisi myös olla monopoli langattomissa laajakaistapalveluissa. Näin säästettäisiin rahaa, kun ei tarvitsisi rakentaa kilpailevia verkkoja tai maksaa vuokraa kilpaileville yrityksille vaan voitaisiin tehdä sopimus suoraan yhden firman kanssa eikä sen tarvitsi edes kilpailuttaa omaa palveluaan ennen kuin se alkaa toimia jollain toisella alueella.
Tälläinen myynti on mielestäni juuri sitä mitä kokoomus ja keskusta ajavat eli myydään valtion yritykset yksityisille sillä perusteella että saadaan hyvät voitot. Nuo puolueet myös pyrkivät ajamaan alas kaikki palvelut syrjäseuduilla jotta saataisiin ihmiset muuttamaan kasvukeskuksiin, mutta eivät ajattele ollenkaan näitä syrjäseutujen asukkaita koska heillä ei ole niin väliä vaikka joutuisivatkin asumaan loppuelämänsä kaukana sivistyksestä jos edes elävät sinne asti.
Tämän päivän Aamulehden Valo-liitteessä oli juttu tästä Digita-kaupasta ja siinä kerrottiin kuinka kauppa on vaikuttanut eri alueiden tv-kanavanippuihin. Eli antenniverkkoon myytävien kanavien määrä supistui kun esimerkiksi Ylen kanavia, MTV3:a tai Nelosen maksullisia digikanavia ei enää lähetetä Tampereen Näsinneulasta vaan niiden lähetyspaikka siirrettiin Jyväskylään Digitan mastoon.
Eli kannattaa lukea myös nuo tekstit sieltä eikä pelkästään katsoa pelkkää otsikkoa jos haluaa oikeasti tietää mistä kirjoittaa.. En viitsinyt linkittää tänne noita juttuja mutta löytyy tuon jutun loppupuolelta (linkit on ympyröity punaisella). Tuon linkitetyn tekstin kirjoittaja oli näköjään lukenut tarkemmin juttua kuin minä ja kirjoitti kyllä ihan asiaa. Olen samaa mieltä hänen kanssaan siitä että Digita ei toimi läheskään aina niin eettisesti kun sen pitäisi toimia, enkä muutenkaan pidä sitä hyvänä yrityksenä.
Se Digitan myynti tosiaan meni todella surkeasti aikoinaan mutta siihen liittyy paljon sellaista mikä jätettiin kokonaan kertomatta silloin kansalle joka kuitenkin hyväksyi tuon myynnin eli tuo digitalisointi/digi-tv:oon siirtyminen.. Tässä vielä pieni muistutus asiasta: http://www.mintc.fi/oliver/upl184-LVM15_2005-VER-FI-JO0106-2005.pdf
En nyt viitsi kaivaa esiin, mistä itse löysin sen tiedon siitä kuinka paljon Digita tekee voittoa. Voi olla että luin saman lähteen tiedot kuin sinä (eli wikipedia), voi olla ettei sitä ole enää siellä saatavilla.
Jos tosiaan haluat keskustella näistä asioista syvällisemmin ja löytää asioille faktat niin suosittelen tutustumaan esim www.google.com . Jos englanninkielen taitosi on hyvä saatat yllättyä miten moni asia selviää sieltä helpommin.. ;)
Ei taida vielä oikein toimia tämä blogi kunnolla, kun ei tullut edelliseen kommenttiin linkkiä tuohon wikipediaan? Tässä nyt sitten sekin..
Digita Oy teki tilikaudella 2008/09 liikevoittoa 42 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli voitollinen 18 miljoonaa (52 % liikevaihdosta). Yhtiö maksoi omistajalle Suomen valtiolle osinkoa 20.5 miljoonaa.
Tilikauden 2009/10 liikevoittoprosentti oli 1,6 ja yhtiö tuotti tappiota 19 miljoonaa euroa.
Mielestäni ei voida sanoa Digita Oy:n maksavan hyvää tai edes kohtalaista tulosta omistajalleen. Näin se nyt vain on, että rahaa tulee vaikka yritys tuottaisi jopa voittoa omistajilleen.. Ei sillä ole väliä maksaako kukaan osinkoja, vai tekeekö yhtiö hyvän tuloksen muilla keinoilla (esim juuri Digitan myynti ulkomaille).
No hyvä puoli tuossa myymisessä oli ainakin se että saatiin kilpailua taas Suomeen.
Hyvä huomio ja kysymys! En muista ollenkaan oliko tuolla taajuusalueella käytössä jo analogia aikaan lähetyksiä. Jos ei niin silloinhan tuo kaista pitäisi olla vapaata muille laitteille eikä pelkästään tv lähetyksille..
Ei siellä ainakaan analogikanavat enää toimi, mutta koska tällä alueella (26-27 GHz) on aiemminkin ollut tv-toimintaa se saattaisi antaa oikeuden käyttää taajuutta myös jatkossa tv-toimintaan.
Jos antenni-tv-verkossa tarvitaan uusia taajuuksia tulevaisuudessa käyttöön otettavaksi tai verkkoa halutaan laajentaa uusille alueille esimerkiksi uuden teknologian mahdollistamalla paremmalla lähetys- tai vastaanottotekniikalla. Viestintävirasto julistaa haettaviksi mahdolliset tarvittavat radiotaajuudet. Taajuussuunnittelua voi seurata Viestintäviraston verkkosivuilla .”
Hei! Kyllä Digita varmasti tulee markkinoimaan sitä HDTV-kuvaakin kun se on ajankohtaista.
Antenniverkko siirtyy kuitenkin aika hitaasti tähän tekniikkaan ja tällä hetkellä on tärkeintä saada tuo DVB-T2-verkko rakennettua, joten ainakin itse odottelisin rauhassa miten tämä projekti lähtee käyntiin ennenkuin lähtisin vaihtamaan laitteita..
Moi ! Mielestäni suurin este tämän verkon rakentamisessa on TV-lähetystekniikan vaihto. Nykyinen järjestelmä toimii hyvin vielä pitkään ja sen vaihtaminen tässä vaiheessa on turhaa – vai onko?
Verkkoa rakentaessa joudutaan kuitenkin asentamaan paljon uusia vahvistimia yms tekniikkaa.
Itse olen sitä mieltä, että ei ole järkeä kiirehtiä tekniikan vaihdoksen kanssa jos vanhakin systeemi pelittää..:)
Digitan myynti oli vikatikki. Digita teki tappiota viime vuonna 14 miljoonaa euroa eli melkein puolet liikevaihdostaan! Ja kun on myyty monopoliyhtiölle lähetysverkko ja vieläpä polkuhintaan niin nyt saadaan nauttia kalliista siirtohinnoista sekä digi-tv:stä.
Nyt tarvitaan toimia, että tämä kauppa saadaan purettua tai ainakin merkittävästi laskettua Digitan voittoprosenttia!
Ja kyllä se Ylekin osaa tehdä kalliita päätöksiä: esim. Ylen digikanavien salauspäätös maksaa suomalaisille kymmeniä miljoonia euroja menetettyinä mainostuloina vuodessa. Ja samalla pilataan kansalaisten mahdollisuus hankkia uusi tekniikka eli digiboxit ennen aikojaan kun ei uusia kanavia ole vielä saatavana.
Kyllä on taas todella asiantuntevia kommentteja Digitasta ja Digitan myynnistä.. Voi pyhä yksinkertaisuus!
Ensinnäkin, miksi ihmeessä lähetysverkko piti myydä? Valtiollahan olisi ollut (ja voisi olla vieläkin) erinomainen tilaisuus saada rahaa kassaan. Miksi pitää tuottaa voittoa jos ei kerran sitä tarvita? Mitä sillä voitolla edes tekee?
Toisekseen, tämä myyntihän oli täysin looginen ratkaisu: koska kansa kuitenkin halusi ostaa digiboxinsa niin miksipä valtio/Digita ei myisi bokseja ja verkkojaan näille halukkaille järkevään hintaan? Samalla päästään koko digi-tv:n aloitusongelmista (mm. salaamisesta).
Kyllä se on kuulkaa pojat parempi että tässä maailmassa kaikki yritykset tuottaa voittoa omistajilleen kuin tyytyvät nollatulokseen.. Maailma menee eteenpäin, siinä pitää olla mukana eikä jäädä vanhoihin asioihin jumiin..
Eikö Digitasta voisi tulla valtiollinen toimija… valtion ja kuntien yhdessä omistama yhtiö olisi aivan mahtava asia.
Digita omistaa käytännössä tv-lähetysverkon monopoliaseman. Nyt kun eduskunta teki typerän päätöksen myydä omistus ranskalaiselle yritykselle herää kysymys: Eikö meillä ole muita vaihtoehtoja? Vai onko tämä hyvä tapa tuhota hyvin hoidettu yritys, jonka tuotto on varmaa?
Mikäli valtio aikoo pysyä omistajana Digitassa voisi se alkaa investoimaan lähetysverkkoonsa ja näin pyrkiä kasvattamaan tuottoja verkon käyttöä tehostamalla sekä uusien palvelujen avulla.
Valtion ei mielestäni tarvitsisi olla ainoa toimija tässä yrityksessä mutta valtion tulisi ainakin seurata tarkkaan Digitan tekemisiä. Onko investointi järkevää tai ylipäätään tarpeellista? Valtiolla olisi mahdollisuus luoda uusia markkinoita esimerkiksi televisio-ohjelmien myyntiin internetin kautta kuten Yhdysvalloissa on tehty:
Eikö nyt ole aika käydä kauppaa siitä mitä myydään?
Mielestäni se että valtio myy jotakin yksityiselle sektorille kertoo enemmän tästä maasta kuin itse yrityksestä.
Valtion ei missään nimessä pidä pysyä omistajana yrityksessä jossa yksityinen sektori hoitaa samat tehtävät paljon paremmin ja tehokkaammin. Ei vaikka kuinka yritettäisiin väkisin väittää ettei yksityistäminen vie työpaikkoja tai palveluita maaseudulta. Valtio voi tehdä sopimuksia yritysten kanssa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta, mutta yrityksen voiton maksimoiminen valtion avulla on väärin!
Jos valtio haluaa tuottaa jotain palveluja olisi sen luotava sellaisia yrityksiä jotka kykenevät kilpailemaan yksityisten markkinoiden toimijoiden kansa. Esimerkiksi katsastuspalveluiden yksityistämisen tulokset ovat varsin kyseenalaisia kun hintoja tarkastellaan:
Miksi ihmeessä veronmaksajien tulisi osallistua tähän bisnekseen?
Mielestäni ei ole mitään järkeä käyttää veronmaksajien rahoja siihen että yksityiset yritykset voivat tehdä bisnestä.
Julkinen liikenne tulee muuttumaan radikaalisti lähitulevaisuudessa sillä yksityisautoilu muuttuu yhä kalliimmaksi ja epäkäytännöllisemmäksi tavaksi liikkua johtuen alati nousevista polttoaineista sekä erilaisista päästöveroista. Tulevaisuudessa joukkoliikenne korvaa nykyiset henkilöautot kokonaan tai ainakin suurimman osan niistä mikäli sen kehittämiseen panostetaan riittävästi rahaa lähivuosina. Kaupunkiseuduilla raideliikennettä tulisi kehittää huomattavasti jotta ihmiset siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuvälineitä, nykyinen linja-autoliikenne ei kykene vastaamaan riittävän hyvin ihmisten liikkumistarpeisiin tulevaisuudessa.
Suomen kuntien talous on varsin huolestuttavalla tasolla ja tulee olemaan sitä myös lähivuodet johtuen muun muassa kasvavista menoista väestön ikääntymisen johdosta sekä muuttoliikkeestä suurempiin kasvukeskuksiin jolloin verotulot pienenevät oleellisesti kunnan asukasluvun pienetessä. On tärkeää että kunnat ovat tulevaisuudessakin elinvoimaisia koska vain siten voidaan varmistaa laadukas terveydenhuolto, koulutusjärjestelmä jne.. Mikäli kunta ei kykene tuottamaan laadukkaita palveluita asukkailleen niin silloin ihmiset hakeutuvat sinne missä näin on mahdollista tehdä.
Mielestäni kuntien tulee tehostaa palvelutuotantoansa huomattavasti jotta tulevaisuuden haasteisiin pystytään vastaamaan laadukkaasti ja nopeasti
Miten uudistaisit terveydenhuollon rakenteita?
Terveydenhuollon rakenteissa pitää pyrkiä nykyistä suurempiin yksikköihin esimerkiksi kuntaliitoksilla sekä järkeistämällä nykyisten sairaanhoitopiirien toimintoja siten että päällekkäisiä tehtäviä karsitaan ja henkilökunnan toimenkuvat optimoidaan. Terveydenhuollon kustannuksia voidaan vähentää merkittävästi kun turhia virkoja lopetetaan tai ne ulkoistetaan sellaisille tahoille jotka tekevät työn edullisemmin.
Minkä puolueen edustaja olisit, jos et olisi Vihreä? Kokoomuksen
Mitkä puolueet ovat mielestäsi tasaisimmin suorittaneet vaaliohjelmia?
Keskustapuolue koska se ei ole päässyt hallitukseen eikä sen kanssa olla muutenkaan juurikaan tekemisissä eli siihen on vaikeaa vaikuttaa ulkopuolelta ja keskustalla menee muutenkin aika hyvin. Kokoomuksessa näkyy puolestaan vihreiden vaikutus joten vihreät jäävät yleensä jälkeen muiden puolueiden edesottamuksista.
Onko vihreä talous realismia vai utopiaa? (eli onko Suomella edes mahdollisuutta onnistua siinä?)
Riippuu miltä kannalta sitä katsoo. Ympäristöteknologian avulla voidaan tehostaa luonnonvarojen käyttöä, mutta myös energian hinnalla on suuri merkitys kun ajatellaan että energiavaltainen teollisuus sijaitsee pääosin Suomen ulkopuolella eli suurin hyöty jää Suomeen jos pystytään tuottamaan energiaa halvalla. Mielestäni vihreillä visioilla on paikkansa ja ne toimivat hyvinä suunnannäyttäjinä sekä luovat samalla keskustelua siitä millainen tulevaisuus tulee olemaan
Tuleeko uuden eduskunnan myöntää toimilupa Digitalle vai onko tämä Digitan myynti vastoin uutta viestintälakia, jossa mainitaan toimiluvan uusimisesta 5 vuoden välein?
Nykyinen lainsäädäntö ei estä myymistä joten eduskunta voi toimia niin kuin se katsoo parhaakseen. En näe kuitenkaan mitään estettä sille että toimiluvat uusittaisiin säännöllisin väliajoin koska siten voitaisiin saada pidettyä hinnat kurissa ja toisaalta sillä tavalla saataisiin varmistettua Yleisradion kanavien näkyminen
Onko mahdollista siirtyä pelkästään radiotaajuuksiin perustuvaan digitaaliseen tv-lähetykseen? Eli luopumalla kokonaan nykyisestä digilähetysten käyttämästä lähetysjärjestelmästä?
En tunne asiaa niin hyvin, mutta käsittääkseni ainakin teräväpiirtolähetyksissä voidaan käyttää useita eri lähetteitä. Toki taajuuspulaa on aina.
Mihin Digitan monopoliasema perustuu?
Monopoli ei perustu lakiin vaan sopimukseen joka Digitalle myytiin (luonnollinen monopolia). Ja mitä tulee tähän monopolikeskusteluun ja siihen että Yle saa rahansa kaikilta kuluttajilta, voisi samalla lailla kysyä saavatko esimerkiksi Helsingin Energia tai Suomen Posti rahasta myös muita suomalaisia kun ovat luonnollisia monopoleja. Tai vastaavasti miksi muiden suomalaisten pitää maksaa siitä että Radio Helsinki kuuluu pääkaupunkiseudulla.
Miksi Ylen kanavat eivät näy kaikille? Digitan verkossa osa kanavista näkyy vain HD-muotoisina. Tämä johtuu ilmeisestikin sopimuksista eri jakelijoiden (digita ja muut) kesken.
Digitelevision tullessa, luvattiin kanavatarjontaa lisättävän merkittävästi analogisesta tarjonnasta sekä kanavia vapautuvan maksuttomilta kanavilta digi-tv:n käyttöön. (Esimerkiksi Urheilukanava siirtyi kokonaan maksuttomille kanaville.)
Kuitenkin näyttää käyneen niin että luvatut uudistukset ovat jääneet toteutumatta:
Ylen tv-kanavien lisäksi myös MTV3:n peruskanavat (MTV3, Subtv ja MTV3 MAX) muuttuivat maksullisiksi 1.9.
Antenniverkossa ei näy enää vapaasti saatavilla olevia kanavia kuten SVT Europa tai Deutsche Welle. (Tosin kaapeli-tv-verkossa ne näkyvät edelleen ilmaiseksi.)
Nelonen-digikanava on jäänyt kokonaan pois jakelusta ainakin pääkaupunkiseudulla.
Ilmeisestikin tästä kaikesta voidaan vetää sellainen johtopäätös että digitelevision kanssa kävi niinkuin autokaupassa usein: Piti tulla paljon parempaa kuin tulikaan mutta tulikin vähemmän. Jos analoginen tv oli ihan hyvä, niin eikö olisi ollut järkevää odottaa muutama vuosi ja katsoa mihin digilähetyksissä ylletään? Nyt kuluttajat jäivät odottelevalle kannalle; he eivät uusineet laitteitaan vaan odottavat vieläkin jotakin sellaista mikä tekisi vanhasta televisiosta käyttökelvottoman.
Digitelevisiosta on kuitenkin iloakin
Vaikka digitelevision kanssa kaikki ei mennytkään kuten piti niin kyllä siitä sentään jotain iloa kuluttajalle on: jos haluaa käyttää nettiä ja katsella sieltä tv-ohjelmia, voi hankkia sellaisen laitteen jolla tämä onnistuu. Monet ovat hankkineet tällaisen television sen lisäksi että hankkivat vielä kotiinsa kunnon nettiliittymän, jolloin nettitelevisio antaa entistä paremmat mahdollisuudet televisio-ohjelmien seuraamiseen.
Toki on todettava ettei tämäkään ole mikään uusi asia; esimerkiksi kaapeliverkoissa televisiokanavia katsellaan jo nyt internetin kautta sillä tarjolla oleva palvelu mahdollistaa sekä katsomisen suorana lähetyksenä tai ohjelmien tallentamisen omalle kiintolevylle. Lisäksi sama tekniikka toimii myös tietokoneitten kanssa joten tietokoneellakin voi katsoa televisiota sen lisäksi että ohjelmia voidaan katsella tv-laitteilla (ns nettitv) vaikkapa reissussa oltaessa.
Netti-TV tuo siis uuden ulottuvuuden televisio-ohjelmien katseluun; enää ei olla sidottuja yhteen paikkaan ja aikaan sillä ohjelman seuraamisen jälkeen sitä voidaan jatkaa vaikka toisessa paikassa mikäli ohjelma on vielä käynnissä. Jos sattuu olemaan esimerkiksi töissä tai matkalla, voi silti seurata lempiohjelmaansa myöhemmin samana iltana jos lähetys jäi kesken edellisellä kerralla. Kätevää? Todellakin!
Ainoa ongelma tässä järjestelyssä onkin oikeastaan se että nykyään netti-tv:tä katsellessa saattaa helposti huomata jäävänsä koukkuun johonkin tv-sarjaan joka sitten jää pyörimään päähän kun ei sitä voikaan enää katsoa nettitelevisiosta silloin kuin itse haluaisi.
Mutta miten saada kaikki kiinnostumaan netin viihdepalveluista ja vielä maksamaankin niistä, siinäpä kysymys jota varmasti pähkäillään monessa kodissa. No jos kotona on jo valmiiksi televisio jonka kautta pystyy ohjelmia seuraamaan myös internetistä niin mikä ettei? Mutta entäs ne ihmiset joilla tätä mahdollisuutta tai edes koko televisiota ei ole?
Tässä tilanteessa ollaan tällä hetkellä:
Tällä kertaa aiheena onkin se miten saada kaikki käyttämään internettiä ja sen tarjoamia viihdepalveluita sekä maksaa niistä vieläpä ihan rahaakin.
Niin, onhan meillä tälläkin sivustolla esimerkiksi juttuja siitä kuinka voit seurata jääkiekon maailmanmestaruuskisojen ratkaisuottelut suorana internetin kautta täysin ilmaiseksi. Tämä on toki hyvä asia niille joilla tämä mahdollisuus netin käyttöön muutenkin jo löytyy mutta entäs ne ihmiset jotka eivät käytä internettiä ollenkaan tai edes omista tietokonetta?
Tässäpä tuleekin ongelma: jos halutaan että kaikki käyttäisivät nettiä ja maksaisivat palveluista rahaa niin silloin täytyy tehdä asioista mahdollisimman helppoja sekä luotettavia.
Eli tällä hetkellä television katsominen onnistuu lähinnä vain internetin välityksellä sillä perinteinen televisiotekniikka ei ole yhteensopiva internetistä lähetettävän sisällön kanssa. Tilanne onkin nyt siinä pisteessä jossa pyritään keksimään keinoja joilla voitaisiin parantaa tv-kuvaa ja sitä kautta kuluttajien saamaa kokemusta tv-ohjelmista ja –kanavista joita he katselevat televisiosta
Jake kirjoitti 11 heinäkuuta 2012, 14:04
Digitan myynti oli sinänsä aivan loistava liike (toki se olisi voinut mennä toisellekin taholle), mutta olet väärässä sanoessasi että tämä kauppa tehtiin vain jotta saataisiin rahaa. Syynä myyntiin on varmasti ollut osittain juurikin Digitan omistuspohjan laajentaminen.
Kaupan seurauksena Digita sai uuden omistajan jolla on intressinsä laajentua ja mahdollisesti ostaa lisää toimintoja Suomessa tai ulkomailla, joten myös sillä oli motiivi myydä yritys hyvään hintaan eteenpäin uudelle omistajalle.
Digitasta saatu kauppahinta ei mielestäni myöskään ole millään tavalla merkittävä verrattuna siitä saatavaan hyötyyn. Kauppahinta saatiin nopeasti takaisin myynnin ansiosta Digitan osakkeiden myynnillä jolloin yhtiön markkina-arvo nousi reilusti (nopeasti googlettamalla en löytänyt tarkkaa summaa kuinka paljon Digita myytiin).
Nyt on helppo spekuloida että olisiko esim. Ylen tai MTV:n ollut järkevää ostaa yhtiö itse vai myydä se jollekin muulle toimijalle, mutta tässä tilanteessa myyminen oli paras ratkaisu ja hyvä kauppa kaikkien kannalta.
Jos valtio ei olisi omistanut yhtiötä niin sen arvo tuskin olisi kasvanut näin suureksi eikä sillä todennäköisesti myöskään tulisi olemaan yhtä hyviä toimintaedellytyksiä koska toimintaa rajoittaa myös lainsäädäntö (Digitahan on ns. luonnollinen monopoli jolla on lakisääteinen velvollisuus palvella koko Suomea). Kauppahintana saatujen varojen ansiosta Digitalla menee paremmin kuin koskaan, eli tässä kävi loppujenlopuksi melko hyvin kaikille.
Kannattaa muistaa että vaikka kaupat tehtiinkin hyvään aikaan ja vielä valtion rahoilla niin kauppa ei aina ole se paras ratkaisu asioiden hoitamiseen koska kaikki eivät välttämättä hyödy siitä yhtä paljon eivätkä tule kohdelluiksi tasa-arvoisesti. On myös hyvä pitää mielessä kuinka isoja rahoja näissä liikkuu ja miettiä paljonko niissä on pelissä; jos joku asia menee huonosti, voivat ne olla monen ihmisen työpaikkoja.
TD kirjoitti:
No onhan tässä ollut aika monta muutakin asiaa kuin Digitan myynti.. ;P ..ja Digita ei ole ainut firma jolla YLE rahoittaa toimintaansa (muita ovat esimerkiksi TV-lupamaksut)
...
Nyt kun kerran pääsit vauhtiin niin kerro ihmeessä mitä tarkoitat tuolla viimeisellä lauseella ja mikä siinä on mielestäsi vialla? Se, että et osaa vastata näihin kysymyksiin antaa mielestäni syyn olettaa että kyseessä oleva asia onkin todellisuudessa jotakin muuta kuin miltä se sinun silmissäsi näyttää.
Ja koska nyt aloitit tämän väittelyn taas uudestaan tällä aiheella jonka olet jo aiemmin itse lopettanut (ja jossa minä en ole kertaakaan aloittanut), niin kannattaa katsoa hieman peiliin ennenkuin aloittaa sitä väittelyä. On meinaan melko naurettavaa lukea näitä postauksia kun niissä on edelleen niitä samoja asioita mitä edellisessäkin postauksessa ja joihin sinulle ei ilmeisestikään enää riitä minkäänlaista vasta-argumenttia.
Mitä tulee Digitaan, mielestäni siitä tehty myyntipäätös oli oikein järkevä vaikka se taisikin tapahtua hiukan liian myöhään (samaan aikaan olisi voitu jo tehdä sopimus TV-kuvan siirtämisestä mobiili-tekniikkaan). Nyt ollaan taas tilanteessa että uusi kauppa pitäisi saada aikaiseksi jos halutaan pitää yllä koko suomen kattava digi-tv:n näkyvyys. Mutta onneksi tässä asiassa on päästy hieman eteenpäin ja jonkinlainen ratkaisu varmaankin syntyy koska kaikki haluavat hyvän kuvan kaikkien koteihin.
Ja vielä tuosta mainitsemastasi antennisuuntauksesta (olikohan se nyt ihan näin):
Ei missään tapauksessa niin, sillä antenni suunnataan lähimpään lähettimeen - ei siis siihen kaupunkiin missä asuu eikä edes lähimmälle lähetysasemalle vaan lähimpään lähettimeen. Esimerkiksi jos asut helsingissä ja lähetin sijaitsee järvenpäässä suuntaa antnnisi kohti helsinkiä eli kohtaan "88".
Ja siitä kaapeliverkosta vielä: En tiedä kuinka paljon olet perehtynyt antenneihin (et kuitenkaan ole ammattilainen) mutta kannattaisi kuitenkin perehtyä aiheeseen sillä olen melko varma ettet nyt täysin ymmärrä miten antenni suunnataan jotta se saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin. Ja sitten vielä kun sen antennin saat suunnattua niin ei kannata odottaa että heti näkyy kaikki kanavat vaan siihen voi kulua aikaa.
Kannattaa siis suunnata ensin antnni ja vasta myöhemmin hakea tarvittavat asetukset digivastaanottimesta (tai ainakin itse tein näin) jos on tarvetta
Ja vaikka et minulta kysynytkään vastaan kuitenkin, koska tässä oli nyt vähän antenni asiaakin:
Ei riitä alkuunkaan. Digitelevisioissa pitää olla PCI-korttipaikka eli laajennusliitäntä viritinmoduulille. Jos siis olet ostamassa televisiota, sinun täytyy tarkistaa löytyykö se DVB-C-malli vai ei (DVB=Digital Video Broadcasting).
Analogisten lähetysten loppumisen jälkeen kaapelidigiboxeja saa todella halvalla ja nyt on oikea aika ostaa sellainen jos sellaisen haluaa.
Tämä pitää paikkaansa ainoastaan siinä tapauksessa että analogisen kanavan lähetystaajuudet muuttuvat digitaaliseksi samalla kun digilähetykset alkavat. Digitv:n perusperiaatehan juuri perustuu siihen, ettei tarvita useita kanavia per kanava vaan yksi ainoa riittää. Jos taas analogisella kanavalla lähetetään eri ohjelmaa kuin digitaalisesti lähetetyllä niin silloin niitä tietysti tarvitaan kaksi (esim: TV2 analoginen ja digitaalinen).
Toisaalta ei välttämättä koska digitv-tekniikka mahdollistaa myös samanaikaisen lähettämisen samasta kanavanippua mutta en tiedä onko tässä järkeä.
Nyt kannattaa siis ostaa jos halvalla saa
Ja ne halvat hinnat riippuvat tietenkin myyjästä. Ei kukaan tietenkään osta digisovitintakaan juuri ennen analogisten lähetysten loppumista kun on mahdollista että parin viikon kuluttua se samainen digiboksi voi maksaa vaikka kuinka paljon enemmän (jos nyt sitä enää edes mistään sitten saakaan).
Miksi niitä ei voisi myydä edelleen? Tai paremminkin, miksi ihmiset eivät haluaisi ostaa toimivia televisioita?
Digitv:n kuvanlaadusta: kyllä ainakin itsellä ero on aivan huomattava ja juuri kuten aikaisemmin mainitsin myös tietokoneen näytön analogisena signaalina. Eihän se digitv toki mikään hifistelytuote ole mutta kun vertaa esim ihan perus dvd-levyn kuvaan niin huomaa eron selvästi.
Et voi mitenkään verrata toisiinsa digi-tv:tä ja digivastaanottimen kautta tulevaa signaalia, ne ovat eri asioita . Digitaalista TV-lähetystä et pysty saamaan suoraan tietokoneellesi vaan ainoa mahdollisuus on vastaanottaa signaali jotenkin muulla tavalla (esim. tietokoneen USB-liittimen tai optisen liitännän välityksellä).
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja BuuBii-deeDee
Eikös se ole aika yksinkertaista matematiikkaa: kun kanavien määrä moninkertaistuu ja niiden kysyntä nousee, niin luonnollisesti myös kanavan hinta laskee?
Ei siinä sen monimutkaisemmasta asiasta ole kyse kuin siitä että tarjonta luo kysyntää.
Onko tämä siis joku yllätys? Ihan perus markkinalogiikkaa. Jos kerran mainostat tätä asiaa faktana joka perustuu vain omiin näkemyksiisi (mitä se toki voi ollakin), voisit ainakin antaa hieman lukuja perusteluksi - kuinka moni ihminen on kanssasi eri mieltä ja millä tavalla he eroavat esim. kuvailemistasi ihmisistä?
Ja mitä tekemistä tällä asialla edes oli alkuperäisen viestini kanssa? Sinä esitit että Digitan myynti olisi syy siihen miksi nykyään kanavia ei lähetetä enää koko suomeen.
Se, ettei kaikkia (läheskään) lähetyksiä tehdä "paikallisella kielellä" tarkoittaa sitä, ettei YLEllä ole käytännössä mitään velvollisuuksia tuottaa uutisia tai muuta sisältöä suomen ja ruotsin lisäksi myös muilla kielillä. Se, onko se hyvä vai huono asia riippuu ihan katsantokannasta;
a) Jos vähemmistökielten asemaa halutaan parantaa Suomessa niin tuo ei ole oikea keino vaan YLE:n pitäisi panostaa enemmän omaan sisällöntuotantoon noilla kielillä (mitä ne ikinä ovatkaan)
b) Jos taas YLEä pidetään turhana rahareijänää jolla on vain rasitteena oma kieliosasto jota pitää supistaa kun se maksaa x€ vuodessa per kansalainen ja siitä saadaan säästettyä, mutta samaan aikaan halutaan kuitenkin lisätä omaa tuotantoa ruotsiksi niin sitten tuo voisi olla ihan hyväkin tapa vähentää YLE:n kustannuksia.
Ei kai tuossa ole kuin yksi järkevä ratkaisu. Eli lopetetaan YLEn rahoitus valtion budjetista tai veroluontoisesti kaikilta tasapuolisesti jolloin voidaan joko kilpailla muiden kanavien kanssa mainoksista (eli rahoittaa mainosrahotteiset kanavat YLE-verolla) ja keskittyä itse sisältöön ilman turhia byrokraattisia väliportaita tai sitten vain yksityistetään koko laitos jonka jälkeen sitä voi pyörittää kuten muutakin bisnestä.
Miten ihmeessä on mahdollista, että yksi ministeri voi myydä valtion omaisuutta ulkomaille kuin omaansa? Kun kyseessä vieläpä oli hyvin strategisesti merkittävästä asiasta eli taajuuspolitiikasta niin ei kai kukaan nyt oikeasti luule etteikö se olisi ollut ihan ministerin itsensä toive. Ja kun kyse kerran olikin nimenomaan siitä ettei ko henkilö edes itse voinut suoraan asiaan vaikuttaa vaan ainoastaan lobata sitä oman firmansa (ja muiden firmojen) etujen mukaisesti, tulee väkisinkin mieleen että tässä on taas kyseessä yksi suuri vedätys ja huijaus.
Vaikka Digita toimiikin aika puhtaasti liiketalouden pohjalta, niin silti tuollainen yhden firman ylihintainen myynti ulkomaille oli selvä virhe. Eihän siinä olisi mitään järkeä jos valtio ei itse pitäisi omia "kruunjalokiitään" eli tuollaisia firmoja omissa näpeissään vaan möisi ne pilkkahinnalla pois...vaikka nyt sitten olisikin liiketaloudelliset seikat taustalla.
Se mikä ihmetyttää on se ettei kukaan ole alkanut penkomaan asiaa vähän tarkemmin että kuka/mikä taho oikein omistaa tuon Digita:n? Jos nimittäin kävisi ilmi, että sen nykyinen omistaja olisi jokin muu kuin tuo YLE:n ex-omistajataho niin siinä voisi alkaa päitä putoamaan aika monelta poliitikolta tai virkamieheltä. Voisipa jopa olla yksi syy lisää "muuttaa" johonkin veroparatiisiin asumaan jos kerran valtio toimii noinkin törkeästi omia kansalaisia vastaan.
Nyt sitten tämä toinen asia eli antenniverkon siirtyminen Digitan hallintaan on taas ihan omaa luokkaansa oleva farssi johon verrattuna Caruna ja Digita ovat lähinnä vain jonkinlaisia pikku näperryksiä joiden tarkoituksena ei edes ollut tehdä mitään isompaa vahinkoa. Kun asiaa vähän miettii, niin herää väkisinkin kysymys: "Olisiko sittenkin pitänyt ostaa ne kanavat?"
Kuten sanottua: Miksi myydä pois hyvin tuottava bisnes joka tuottaa jopa rahaa kun voi sen sijaan säästää rahat pitämällä samat palvelut oman yrityksen hallussa?
Sitten taas toinen esimerkki: VR ja matkakortit.
Miksi VR:n on pitänyt luoda oma erillinen matkakortti vaikka heillä olisi ollut valmiina HSL:n vanha kortti jo vuodesta 2000 lähtien jos olisivat halunneet pitää vanhan järjestelmän käytössä? Eli onko se pelkkä rahastuskikka jolla saadaan luotua kuluttajille vaikutelma siitä että järjestelmä olisikin "nykyaikainen" vaikkei se tosiasiassa sitä olekaan? (Kun HSL uudisti oman korttinsa, niin sen jälkeen kaikki muutkin ovat sitten joutuneet luomaan omansa...)
Mutta eikö olisi vain helpompi lisätä VR:n järjestelmään suoraan matkakortin ominaisuus kun kerran HSL:n kortti jo oli olemassa ja kyse oli pelkästään softapäivityksestä?
Ei taida olla mitään muuta syytä kuin ahneus... Myydään oma hyvin toimiva bisnes pois jotta saadaan kerättyä mahdollisimman paljon rahaa kuluttajilta.
Tämä on kyllä täysin totta. Itse käytän aktiivisesti Twitteriä, Facebookia sekä Instagramia niin mobiililla että tietokoneella eikä minulla ole ollut näiden palveluiden käytössä pienintäkään ongelmaa siitä asti kun otin käyttöön 4G-verkon liittymän viime joulukuussa ja vieläpä Helsingissä (en asu edes pk-seudulla) joka oli aiemmin todellinen ongelmakaupunki juuri mobiiliyhteyksien toimivuuden kannalta...
Jos haluat saada kuvan pysymään koko ajan terävänä ota ihmeessä optinen zoom pois päältä.
Alkuperäinen kirjoittaja
Joo mutta se onkin nimenomaan optista zoomia. Sen voi laittaa asetuksista takaisin päälle jos niin haluaa tehdä...mutta sillä ei ole mitään tekemistä "digitaalisen zoomin" kanssa jolla voidaan vaikuttaa vain siihen kuinka suurena jokin kuva ruudulla näkyy...
Sitähän minäkin että jotain outoa tässä on koska hintahan piti olla sama ja kuluttaja sen maksaa.
Siis se, kun YLE myi lähetysverkkonsa ulkomaalaiselle Digitalle. Silloin alkoi tv-kuvan pimeneminen monin paikoin. Esim täällä meillä päin ei näy mitään tv-lähetyksiä enää antenniverkon kautta ilman kallista lisäantennia.
Tämä myynti tapahtui jo 2000-luvun alussa.
Digita sitten päätti ahneuksissaan nostaa hinnan ihan pilviin! Ja tämä on totta:
Nyt olen kaksi kesää taistellut tuon kanssa, ja kyllä nyt alan pikkuhiljaa uskomaan ettei tästä antennista saa kunnollista tekemälläkään. En ymmärrä mitä antennin suunnittelija oikein ajatteli? Antenni on nimittäin ns. laajakaista-antenni: Vahvistus 8 dBi luokkaa (9-18V) joka tarkoittaa siis sitä että antenni nappaa sekä UHF-alueen kanavat jotka ovat alueella 23-694 MHz, sekä VHF-UHF -alueen kanavilla 1-40. Nyt sitten kävi niin ikävästi ettei tuo yhdistelmä toimi täällä Oulunseudulla ollenkaan! Yhdistelmä ei löydä enää kanavia kun antennin siirtää 20 metriä talon toiselle puolelle:
Alkuperäinen kanavataulukko näyttää tältä:
(huomioikaa muuten että vaikka taulukko on kuvana (pdf) ja siksi hieman epäselvä mutta siinä olevat numerot vastaavat aivan täsmälleen sitä mitä ne ovat taulukossa myös kirjoitettuina)
Sen jälkeen alkaa taas tuo tuttu "lumisade":
Eli ensin näkyy ihan OK, sitten tulee nuo yllä kuvatut ongelmat.
Kun antennin siirtää lähemmäs seinää, ongelma pienenee:
Ja jos katsookin ikkunan läpi niin jo vain toimii paremmin:
...eli juuri niinkuin myyjä väitti että pitää toimiakin: "antennin voi sijoittaa ulos ja sitä voidaan käyttää sekä sisällä että ulkona." Nyt kun olen tämän kesän tuota antennia tuossa parvekkeella testaillut (siis nimenomaan sen myyjän lupaamien ohjeiden mukaisesti), niin eihän tuo ole toiminut ollenkaan niinkuin se olisi pitänyt! Miten Digitalla ei muka olla asiaa huomattu? Siellä on kuitenkin satoja ihmisiä töissä tutkimassa tällaisia juttuja, eikä kukaan huomaa mitään vikaa tässä minun "antennissakaan". Ihmeellistä...
Minä en enää osta ikinä yhtään mitään tuotteita joissa lukee "DNA".
Eihän nuo palvelut nyt varmasti mitenkään edullisia ole mutta eihän niitä olekkaan pakko käyttää jos hinnat tuntuvat kohtuuttomilta (jos siis asut DNA verkon alueella). Itselläni on tällä hetkellä kaksi mokkulaa ja kolme puhelinta DNA:n verkossa ja olen ollut tyytyväinen. Asun tosin Espoossa enkä Utsjoella...
Ja kyllähän se ihan hyvä juttu on että kilpailu toimii, ei mikään operaattori kuitenkaan pärjää myymällä pelkkiä peruspalveluita kovaan hintaan.
Näin minäkin ajattelin mutta ilmeisesti olin väärässä koska sitten tuli tuo myyntiuutinen jonka mukaan DNA myi Digitan ulkomaisille sijoittajille:
Kyllähän Digitasta rahaa tulee varmasti hyvin joten tuskin heillä olisi mitään sitä vastaan jos olisivat myyneet myös televisiolähettimet. Mutta kun joku idiootti poliitikko meni säätämään lain joka velvoittaa YLE:n ostamaan lähetysaikaa Digitalta, niin se pakotti myymään lähetinverkonkin pois.
Itse asiassa juuri noinhan minä olen tehnytkin - mutta sillä erolla että minulla on ollut vain yksi sopimus (nykyinen toistaiseksi voimassaoleva), ei useita sopimuksia yhtä aikaa päällä niinkuin nykyään usein tehdään määräaikaisten tarjousten muodossa (esim. 6 kk puoleen hintaan).
Ja kyllähän tuollainen määräaikainen tarjous voisi olla ihan järkevä silloin jos myyjä sitoutuu myös myymään jatkossa samaa palvelua samaan hintaa, eikä niin kuin Elisa tässä tapauksessa: ensin myydään halvalla ja kun asiakas on koukussa määräaikaisen tarjouksen kautta, nostetaan sen jälkeen hintoja tuntuvasti.
Eihän tuollaista tarjousta ole järkeä käyttää myöskään niissä tapauksissa joissa se määräaikaisuus sitoo vain siihen palveluun jota olet ostamassa (esim. liittymä 24 kk ajaksi) - sehän tarkoittaa käytännössä sitä että joudut maksamaan siitä liittymästä jatkuvasti myös tuon 12 kuukauden ajan jolloin maksat turhasta!
Niin kuin sanottu: määräaikaista sopimusta ei voi tehdä ilman irtisanomismahdollisuutta. Se, ettei tuota pykälää mainita sopimustekstissä ja tarjouksen pienellä präntättynä sivulauseessa on vain osoitus ostajan älykkyyden aliarvioinnista.
Tämä on hyvin tyypillinen toimintamalli IT-alalla (myös muilla): myydään halvalla eikä sitouduta mihinkään vaan pyritään saamaan asiakas koukkuun esim. määräaikaisuuden tai rajoitetun saatavuuden avulla - sitten kun se koukku uppoaa sinne tarpeeksi syvälle, aletaan hinata hintaa ylös ja lisätään rajoituksia joista aikaisemmin ei mainittu mitään...
Tuo koko Digita-kauppa oli kuin suoraan jostain huonosta komedia-elokuvasta jossa kaikki asiat menevät alusta lähtien pieleen... Ei siis ihme että jopa amerikkalaisetkin nauroivat kippurassa tälle suomalaiselle hölmöilylle!
Se on juuri näin. Itsekin muistan joskus kauan sitten nähneeni jossain ruotsalaisessa dokumentissa jutun siitä kun joku sikäläinen poliitikko selitti kuinka heillä päin ei missään nimessä tulla ottamaan käyttöön mitään digitaalisia tv-lähetyksiä.
"Digi-tv tulee ja me tulemme näkemään miten ruotsalaiset taas kerran menevät väärään suuntaan tässä asiassa. Meillä Ruotsissa digi-tv:hen siirrytään vasta siinä vaiheessa, jolloin on varmaa ettei koko systeemi mene ihan heti nurin jos jotain tapahtuu! Sitä ennen tv-signaali tullaan lähettämään analogisena niin pitkälle kuin mahdollista... Ja kun vihdoin siirrymme digiaikaan - silloinkin ainoastaan parempilaatuisen kuvan ja äänen takia eikä siksi että digitaalinen lähetys olisi jollakin tavoin teknisesti parempi".
Eipä voisi enää paremmin sanoa...
Lainaus
Niinpä. Tässä vaiheessa voidaan sitten kysyä, oliko tuo myyntipäätös aikanaan sittenkään oikein viisas?
Jos Digitassa kerran ei ollut mitään vikaa niin miksi ihmeessä sitä piti myydä ulkomaille? Ja jos siinä kerran oli vain hyvin vähän vikoja miksei voitu odottaa vaikka vuotta tai kahta että saadaan nähdä tuleeko siitä uudesta omistuspohjasta jotain hyötyä vai eikö tule.
Lainaus
Ja kukahan se loppujen lopuksi maksaa nuo kaikki turhatkin investoinnit mitä tehdään nyt tämän digi-tv:n takia, kun eihän niistä rahoista ole mitään iloa silloin kuin katselee tv-lähetyksiä?
Tämä on kyllä aika hyvä pointti ja toivon mukaan tulevaisuudessa keksitään joku ratkaisu joka voisi auttaa tähän. Mielestäni esimerkiksi tämä maksukortinlukija-juttu olisi todella kätevä: Eli ostat kaupasta vaikka jonkun digiboxin (mikä ei siis edes vielä sisällä sitä korttia) niin sinun pitää siinä oston yhteydessä pyytää myyjältä että voisiko hän kirjoittaa sen kortin siihen, muuten et pysty käyttämään laitetta ollenkaan.
Lainaus
Ja kuinkahan monta prosenttia niistäkin on niitä jotka vain käyttävät hyväkseen tätä ilmaista tv tarjontaa ja jättävät maksamatta tv-lupamaksut? Ja kuinka moni jättää ne maksamatta sitten kun se maksu oikeasti maksaa jotain?
Itse olen sitä mieltä että tässä asiassa olisi todella tärkeää seurata ainakin parin kolmen vuoden ajan tilannetta ennenkuin mitään tehdään, koska ei me voida mennä ihan sokkona ostamaan sikaa säkissä.
Lainaus
Niinpä. Tässä vaiheessa voidaan todellakin vain arvailla mitä tämä tuo mukanaan. Ehkä jossain määrin myös turha alkaa miettimään kaikkia mahdollisia kauhuskenaarioitakaan kun eihän niistä koskaan ole varmuutta vaikka kuinka asiaa miettii.
Toisaalta taas tässä on kyllä se ongelma että jos Digita oikeasti hinnoittelee nämä hinnat niinkuin tähänkin asti niin sitten tästä voi olla paljon haittaa niille jotka eivät ihan tosissaan katsele esim. näitä urheilukanavia ym. (jotka ovat ainoita joista tulee sitä aitoa digikuvaa) Eli loppujen lopuksihan tässäkin asiassa kysymys taitaa vaan kuitenkin siitä, kenelle haluaa rahansa kantaa.
Mutta joo ehkä nyt vähän jo offtopic mutta liittyy siihen mistä tässä ketjussakin oli kyse eli tähän uuteen tekijänoikeuslakiin (jonka ansiosta esimerkiksi nämä minun kirjoittamat viestit voidaan laittaa tuonne nettien keskustelupalstoille)
Lainaus
"Eduskunta päätti eilen hyväksyä hallituksen esityksen uudeksi tekijänoikeus-laiksi. Uuden lain mukaan oikeus omaan teokseen säilyy tekijällä, vaikka hän haluaisi antaa teoksensa jollekin toiselle muokattavaksi ja esitettäväksi.
- Käytännössä laki mahdollistaa sen että mikä tahansa yhteisö tai henkilö saa luvan kysymättä käyttöönsä esimerkiksi tekstin jonka joku on joskus kirjoittanut käsin paperille, kertoo professori Jukka Kemppinen Helsingin yliopiston oikeustieteen laitokselta"
No ei kait sentään... Tai no voihan se olla tulevaisuudessa mahdollista mutta vielä tuo tuntuu kyllä melko utopistiselta. Kyllähän ne tekijät kuitenkin tulevat saamaan edelleen korvausta vaikka materiaali onkin jossain sähköisessä muodossa.
Mutta hyvähän se tietenkin on että jotain muutosta edes tuli tuohonkin lakiin niin ehkä niitä sitten aletaan valvomaan vähän paremmin...
Joo kyllähän täällä noita linkkejä löytyy ja itse käytän tätä hyväksi todettua linkkiä, jos ei joku muu satu tietämään
Ja mitä tohon nettipiratismiin tulee. Niin kyllä minä ainakin olen valmis maksamaan hyvästä biisistä tai leffasta.
Esim ostin yhden leffan netistä kun se oli ensin tullut dvd:nä ulos leffateattereihin. Se vaan nyt sattuu olemaan paljon halvempaa ostaa leffa/mp3 musiikki kaupasta kuin vuokrata leffa vaikka ärrältä (jossa myös vuokrattavat levyt kopioidaan omaan käyttöön).
No jos tuo on sinulle mahdollista, niin hieno juttu! Et sitten ole ollut tekemisissä niiden ihmisten kanssa, joilla ei ole mahdollisuutta ladata musiikkia ilmaiseksi?
Aika harvassa ovat ne artistit ja bändit jotka eivät saa mitään rahaa kun heidän musiikkiaan ladataan. Ei se nyt ihan oikein mene.
Mutta onhan siinä jotain hienoa että joku jaksaa pitää warettamista hyveenä... Mutta onko siihen syynä moraali vai pelkästään tiedonpuute siitä mitä oikeasti tapahtuu? Se onkin eri asia...
Onhan sekin mahdollisuus, ettei pidä musiikista tai artisteista joille maksetaan?
Jos et kerran pitänyt Madonnasta niin miksi sitten kuuntelit sitä?
Vaikka olisi kuinka hyvät laitteet ja kaapelit ei auta jos signaali on surkea.
Digitelevision kuvan- ja äänenlaatu oli ihan perseestä. Ja tekstitys toimi silloin kun se sattui toimimaan kunnolla (eli ei toiminut ollenkaan). Sen lisäksi Digita peri hirvittäviä hintoja, jolloin hinnat nousivat entisestään...
Eipä tule mieleen mitään mikä olis digilähetyksissä mennyt pieleen... paitsi tietty tuo tekstitys jota kukaan ei tunnu osaavan säätää oikein.
Kyllä on huono perustelu jos sanoo ettei pysty lataamaan musiikkia koska siitä muka joutuisi maksamaan. Jos kaikki warettaisivat kaiken musiikin ilmaiseksi niin silloin musiikkiala kärsisi eikä saisi rahaa ollenkaan. Musiikin tekijätkin ovat ihmisiä joten hekin haluavat ansaita elantonsa tekemällä työtä josta pitää eli kirjoittamalla biisejä, soittamalla bändissä ja myymällä niitä eteenpäin ihmisille jotka niistä pitävät (eli siis heille joille ne on tarkoitettukin).
Musiikin lataajat taas eivät pidä musiikista koska he käyttävät musiikkia välineenä jolla yritetään ärsyttää muita netinkäyttäjiä tai vain halutaan purkaa omia patoutumia muihin ihmisiin. He myös rikkovat tekijänoikeuksia eivätkä edes ajattele miltä musiikin tekijöistä tuntuu.
Tämä asia ei tule muuttumaan ellei ihmiset lopeta warettamista ja ala tukemaan artisteja joista pitää (tai vaihtoehtoisesti tue bändejä jotka myyvät musiikkiaan levykaupoissa, netissä jne.). Musiikin tekijöitä on turha syyttää asiasta kun suurin syyllinen tähän ovat nämä piratismia suosivat kuluttajat joille muiden työn hedelmät kyllä kelpaavat mutta itse työstä eli artistin tukemisesta tai edes sen rahoittamisesta he eivät halua maksaa mitään.
Jos siis haluat ostaa hyvää musiikkia niin osta levyjä. Se kannattaa aina sillä artisti saa siitä paremman korvauksen kuin esim. lataamalla musiikin netistä ja samalla voit tukea muita bändejä jotka myyvät levyjään kaupassa jne. Myös esimerkiksi keikkalippuja ostamalla tuet artisteja koska lippujen hinnasta menee osa artisteille (bändeille). Jos taas et välitä hyvästä musiikista etkä ole kiinnostunut tukemaan ketään artistia tai bändiä joka ei kuulu siihen sinun kaveripiiriisi niin silloin sinun pitää pysyä erossa asioista joista sinä itse olet vastuussa.
Eli siis warettaminen on varastamista ja väärin, se että ostat palveluita jostain firmasta jolla mahdollisesti sattuu olemaan jotain tekemistä sen kanssa keneltä palvelun ostit on eri asia. Mutta jos taas olisit ostanut palvelut joltain toiselta firmalta olisi heillä silti ollut velvollisuus hoitaa hommat asianmukaisesti myös ennen kaupantekoa. Ei ole ostajan vika tai syy eikä oikeuta kusettamiseen.
Sen sijaan tämä firma (Digita) joka ei suostu palauttamaan rahoja koska heidän mielestä mitään virhettä kaupassa ei tapahtunut, he voisivat ihan hyvin tehdä uuden sopimuksen asiakkaan kanssa jossa mainitaan että "voimassaoleva sopimus on purettu ja se voidaan irtisanoa ilman irtisanomisaikaa jos asiakas ostaa toisen tuotteen". Tässä tapauksessa Digitan pitäisi myös ilmoittaa selkeästi asiakkaalle kaupan yhteydessä mistä kanavista maksetaan minkäkin verran per kuukausi jne.
Eli siis tässä koko hommassa eniten mättää se että Digitalla ei ole minkäänlaista moraalia, he ottavat kyllä rahat asiakkaalta mutta kun joku pyytää rahojaan takaisin niin silloin sanotaankin "ei me mitään sopimuksia olla tehty eikä sulla voi mitään oikeuksia ollakaan"
Se on Digitan puolelta vain ja ainoastaan törkeää toimintaa! Asiakas itse teki virheen jättäessään määräaikaisen sopimuksen kesken sopimuskauden. Kyllä niitä sopimuksia tehdään asiakkaiden kanssa koko ajan jotka irtisanotaan ennenaikaisesti ilman korvauksia, miksi siis Digita saisi erityiskohtelua?
Ei mikään ihme jos ei enää tee mieli jatkaa määräaikaisuuksia.
Minulla olisi sinulle myös hyviä neuvoja joita noudattamalla sinäkin saisit rahasi takaisin mikäli joskus olet ostamassa jotain netistä etkä saa myyjältä minkäänlaista vastausta sähköposteihisi tai muihin yhteydenottoihin (ihan oikeasti myyjä on kyllä velvollinen vastaamaan).
1. Jos haluat palauttaa tuotteen, ota AINA ensin yhteyttä myyjään
Myyjä voi yleensä kieltäytyä hyvittämästä ostosta jos sitä ei ole otettu käyttöön eikä tuotepakkaus ole avattuna. Palauttaminen pelkän peruutusilmoituksen perusteella on mahdollista vain etämyynnissä.
Palautusoikeus koskee myös digitaalista sisältöä esim ladattavat tiedostot ja sovellukset joiden pakkaus avattu. (Ei koske kuitenkaan pelejä)
Jos kyse tavaran palauttamisesta, myyjä voi pyytää palauttamaan sen käyttämättömänä
2. Tee AINA kirjallinen reklamaatiosähköposti jossa kerrot mitä tapahtui (päivämäärä) kerro tuotteessa olevat virheet TAI jos et ole tyytyväinen saamaasi palveluun MUISTA ilmoittaa sähköpostissa seuraavat tiedot: nimesi osoitteesi puhelinnumerosi sähköpostiosoitteesi tuotteen yksilöivä tieto: esim digiboxi merkki malli sarjanumero milloin ja mistä ostettu/ostettu paikka myyjän vastaus reklamaatioon palautusosoite
Jos myyjä vastaa sinulle ettei hän voi tehdä asialle mitään, tee tästä valitus kuluttajavirastolle. Heidän tehtävänä on auttaa kuluttajaa jos kauppa ei ole toiminut oikein.
3. Reklamaatiosähköpostissasi ilmoita että haluat palauttaa tuotteen jolloin ilmoitat myös postikulujen suuruuden etukäteen. Myyjä yleensä suostuu tähän mutta varaudu siihen etteivät aina suostu
4. Palauta tavara myyjälle (yleensä postikulut sisältyvät reklamaatioon joten et joudu maksamaan niitä). Jos myyjä vastaa sinulle ettei palauta rahoja koska tuote on muka OK tee tästä valitus kuluttajavirastolle.
5. Tee ilmoitus kuluttajaneuvontaan: http://www.kuluttaja/REDACTED/evalituslomake/ tai soita sinne 020 000 0000 klo 9-12, jos olet jo yrittänyt neuvotella asiasta tuloksetta niin kerro se siellä että he osaavat olla yhteydessä oikeaan tahoon
Jos asia menee kuluttajariitalautakuntaan ja siinä kestää pitkään voit valittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisesti ja pyytää ratkaisua pikaisesti mutta muista kuitenkin ilmoittaa tästä kuluttajaneuvontaan ensin.
Kuluttajariitalautakunta: http://www.kuluttajariita.fi/fi/index/yhteystiedot.html tai ota suoraan yhteys käsittelijään sähköpostilla, hän vastaa yleensä parin viikon sisään joten odottele rauhassa jos olet tehnyt kaikki toimenpiteet mitkä he kehottavat sinua tekemään ennen kun lähetät valituksen
Voit myös kysyä neuvoja täältä: http://www.kuluttaja/REDACTED/mode=readdoc Mutta kuten tuossa joku mainitsikin niin voit olla väärässä ja voi hyvin olla että asia kääntyy sinun eduksesi koska myyjä on mokannut asian aika pahasti (myyjä saa varmaan kyllä jonkin näköisen rangaistuksen mutta se ei paljon lohduta jos sinulta menee TV rikki).
Eli yritä ensiksi neuvotella myyjän kanssa, olen 100% varma siitä ettei myyjällä ole varaa tehdä sinulle palvelusta. Mutta tämä riippuu myös paljon tapauksesta eli suosittelen ottamaan yhteyttä kuluttajaneuvontaan.
Toivottavasti tästä oli jotain hyötyä ja kerrohan kuinka homma etenee! :-) Jos tulee muuta kysyttävää niin yritän parhaani mukaan vastata tai joku muu lukija voi kertoa oman näkemyksensä jos hän on samassa tilanteessa ollut :)
Miten niin? Miksi luulet että en ole tutustunut näihin asioihin ennen kuin olen niitä ehdottanut muille ihmisille?
"Sä siis haluat vaan rahaa etkä mitään järkevää, miksi sun pitää pilata kaikki hyvä bisnes mikä vois olla mahdollista ja tehdä maailmasta huonompi paikka asua."
Olenko minä sitten väittänyt muuta haluavani kuin rahaa tässä asiassa?? Mistä ihmeestä sinä nyt tällaisen käsityksen olet saanut??
Enköhän minä saa itse päättää mitä teen ja en tee.. Ei minun tarvitse sitä sinunkaltaisiltasi ihmisiltä kysyä :)
Ja eikö se ole aika loogista että jos saan tuloja enemmän niin minulla on myös enemmän varaa tehdä asioita jotka lisäävät hyvinvointiani?
"Siis täh? "
Sinä tässä et ymmärrä yhtään mistä asiassa edes on kyse.
No onhan noita ohjelmia ollut vaikka kuinka paljon. En minä ala sinulle nyt tähän mitään esimerkkejä listaamaan koska olet selvästikin asiasta täysin tietämätön henkilö etkä pystyisi käsittämään asian tarkoitusta ja kokonaisuutta muutenkaan.. Enkä siksi että olisin jotenkin velvollinen sitä tekemään..
Eihän se ole mitenkään outoa vaan ihan loogista, vai väitätkö siis ettei sillä olisi mitään vaikutusta? Siis jos vaikkapa sinä saat 2000€/kk niin onko mielestäsi silloin vähemmän rahaa käytössäsi kuin jollain joka saa 4000€??
Ja luuletko etten minä osaa laskea paljonko minulla on rahaa käytettävissä kuukaudessa?? Aika hämmästyttävää ettet näköjään tiennyt tuotakaan että sähkölaskut pitää myös maksaa :)
No onneksi Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää ja saan siis ruokaa kaupasta. Joten sinänsä asiat eivät ole täällä nyt huonosti.. Ja voin edelleen katsoa televisiota kotona (vaikka sitten vähän huonommasta kuvasta nauttienkin) kun maksan tuon yle-veron.
Tietoja kirjoittajasta
Kirjoittaja on helsinkiläinen 32-vuotias mies, joka osti hiljattain itselleen television ilman digiboksia vain huomatakseen että antenniverkon lähetystekniikka oli muuttunut ja hänen televisionsa ei enää osannut ottaa vastaan tv-lähetyksiä. Tämä kirjoitus käsittelee niitä ajatuksia joita tämä kokemus hänessä herätti - ennen kaikkea hän pohti sitä miten teknologia vanhenee niin nopeasti ettei mikään tuote tunnu kestävän käytössä paria vuotta kauempaa (eikä edes sitä). Tämän kirjoituksen on tarkoitus olla hieman kieli poskella tehty pohdiskelu, jossa kirjoittaja tarkastelee asiaa erityisesti siitä näkökulmasta mikä merkitys teknologian jatkuvalla uudistumisella oikein onkaan ja kenelle. Ja onko sillä lopultakaan merkitystä? Lopuksi kirjoituksessa päädytään myös siihen että mitä pitäisi tehdä sille ongelmalle joka syntyy kun laitteet lakkaavat toimimasta koska ne vanhenevat nopeasti käsiin - pitäisikö laitteille määrätä joku maksimikäyttöikä kuten esimerkiksi älypuhelimien akuille nykyään jo on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tietoja blogista:
Blogin tarkoitus ei ole yllyttää ihmisiä ostamaan ja kuluttamaan vaan ajattelemaan. Jos blogikirjoitus tuntuu provosoivan lukijaa liikaa niin silloin sitä kannattaa lukea pilke silmäkulmassa sillä kirjoittajan tarkoituksena on olla provokatiivinen erityisesti siinä mielessä että hän tarkastelee asioita kriittisesti myös niiden asioiden suhteen jotka yleisesti hyväksytään itsestäänselvyyksiksi vaikka niistä todellisuudessa olisi paljonkin parantamisen varaa - sen vuoksi kritiikki kohdistuu joskus myös asioihin joihin itsekin on aiemmin ollut tyytyväinen.
Tarkoituksena ei kuitenkaan ole väheksyä niitä ongelmia mitä esim. digitaalisen television katvealueilla olevat ihmiset kokevat vaan etsiä ratkaisuja joilla asiat saataisiin parempaan kuntoon ja palvelut kaikkien ihmisten saataville mahdollisimman tasapuolisesti. Usein ongelma kun voidaan hoitaa helpostikin jos tahtoa riittää eikä tuijoteta vain omaan napaan niin kuin liian usein tapahtuu...vai miltä kuulostaisi ratkaisu jossa koko maassa voitaisiin käyttää yhtä digitaalista televisioverkkoa ilman erillisiä digivastaanottimia? Ja vielä kaiken lisäksi kohtuu hintaan...
Toivottavasti kirjoitukseni herätti jotain uusia ajatuksia jotka kenties johtaisivat muutokseen tai edes parannuksiin. Toki muutosta ei saa aikaiseksi yksi ihminen joten toivonkin että tästä avauksesta alkaisi keskustelu joka johtaisi tekoihin, eli toisinsanoen Digitan myyntiin johtaneet päättäjät pitäisi saada vastuuseen virheestään mutta koska se taitaa olla mahdotonta niin sen vuoksi heidän tekemänsä virheet pitää korjata muuten vaikka väkisin...ja toisaalta jos tämän asian esiin nostaminen antaa ihmisille lisää rohkeutta puuttua epäkohtiin jotka eivät ole kunnossa ja joista kärsii kaikki ihmiset - ollaan taas askel lähempänä parempaa maailmaa jossa kaikilla olisi hyvä elää.
Toivottavasti kirjoitukseni herätti sinussa jotain ajatuksia joita voisit kommentoida. Myös ideoita ongelmien ratkaisemiseksi voi kirjoittaa kommentteihin tai lähettää minulle sähköpostilla email(at)example.com
lauantai 21. marraskuuta 2015
...että Digitan myynti oli suurin munaus mitä Suomessa on tehty sen jälkeen kun Sonera osti Saksasta UMTS-ilmaa miljardeilla (Sonera menetti käytännössä kokonaan itsenäisyytensä ja se fuusioitiin myöhemmin Teliaan joka sekin on tällä hetkellä konkurssikypsä).
Kun Digita myytiin Ranskalaisille niin sen mukana siirtyi myös suomalaisten kontrolli siihen miten televisio-ohjelmien jakelusta aiheutuvia kustannuksia tullaan keräämään.
Digita siis sai toimilupansa aikanaan vuonna 1994 jolloin lupaehdoissa edellytettiin että mikäli tv-yhtiö haluaa lähettää ohjelmaa Digitan verkon kautta, se joutuu maksamaan jakelukustannuksia jotka riippuvat ohjelman katsojamääristä (eli käytännössä mitä enemmän katsojia sitä suuremmat maksut).
Nyt Digita ei kerää enää pelkästään niitä maksuja vaan sille maksetaan sen lisäksi toimilupamaksuja riippumatta siitä kuinka paljon ja miten suuria lähetyskustannuksia ohjelmat aiheuttavat.
Digita on siis kerännyt tähän saakka tv-yhtiöiltä lisenssimaksun sekä kanavakohtaisen korvauksen huolimatta siitä lähetetäänkö ohjelmaa vai ei. Lisenssimaksut ovat olleet yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa ja kanavalta peritty korvaus oli ollut noin 60 - 80 % jakelukustannuksista (eli Digitalle maksettiin käytännössä lähes puolet niiden omien lähetyskustannusten päälle).
Digitalla on siis lupa periä toimilupamaksuja vaikka se lähettäisi vain yhden ohjelman viikossa mutta sillä olisi myös oikeus hinnoitella maksut täysin vapaasti sen mukaan kuin itse haluaa.
Nyt tilanne tulee muuttumaan koska Digitan myynnistä saaduilla tuloilla rahoitetaan YLE:n toimintaa. Enää ei voida jakaa yhtäsuurta osaa rahoista Digitalle ja Yleisradiolle vaan YLE joutuu säästämään rahaa jostakin muualta tai sitten hankkimaan rahat muilta toimijoilta, esim. kaupallisilta yrityksiltä (tai mahdollisesti jopa verottamalla).
Digita siis säästää tällä tavoin noin 100 miljoonaa euroa vuosittain joka tekee yhtiön liikevoitosta hieman suuremman kuin aiemmin mutta on myös muistettava että Yleisradion rahoitus perustuu lupamaksuihin.
Televisiokuvan laatu paranee
Myyntipäätökseen vaikutti se tosiseikka etteivät vanhat VHF-taajuudet olleet enää kovin käyttökelpoisia, koska niiden taajuusalue oli liian leveä ja televisiolähetysten lähetyskustannukset olivat siksi moninkertaistuneet. Digita joutui tekemään taajuusuudistuksen pelkästään siitä syystä ettei Suomessa lähetetä tv-ohjelmia tarpeeksi korkeilla taajuuksilla (eikä lisää kanavia voitu perustaa).
Koska uusia kanavanippuja mahtuu vain rajallinen määrä uusille kapeammille taajuusalueille ei vanhoja VHF-taajuksia ollut enää mahdollista käyttää niin montaa kanavaa varten kuin aiemmin, joten Digitan oli pakko keksiä jotakin.
Ratkaisuksi ongelmaan saatiin taajuusalueiden ja kanavien uudelleen järjestely jolloin osa kanavista siirtyi käyttämään UHF-alueen yläkaista-aluetta. Käytännössä tämä tarkoitti sitä että samalla kun TV-ohjelmat saivat uusia kanavia, jouduttiin myös joidenkin vanhojen tv-ohjelmien taajuuksille keksimään muuta käyttöä jotta tilaa olisi uusillekin kanaville (tai ainakin niin meille on uskoteltu).
Koska UHF-taajuusalueen yläpäässä lähetysteho ei ollut kovinkaan suuri oli VHF:n puolelta mahdollista saada hieman lisää tehoa lähettämällä ohjelmaa laajemmalla taajuusalueella kuin aiemmin.
Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä että kun ennen tv-lähetyksiä välitettiin ainoastaan yhdellä tai kahdella taajuudella, nyt kanavia onkin jopa 20 eli kaksi kertaa enemmän (2x10=20), joten signaalin voimakkuus voi laskea jo tästäkin syystä koska se lähetetään huomattavasti laajemmalle alueelle. Vaikka signaalia on lisätty lähetysteholla niin lähettimet sijaitsevat kuitenkin edelleen vain yhden maston huipulla ja mitä korkeammalle tv-masto rakennetaan sitä suurempi määrä ihmisiä vastaanottaa saman signaalin samaan aikaan.
Tästä syystä jos jokin tietty lähetin vioittuu tai muuten vaan halutaan lähettää sama signaali vaikkapa eri mastoon kuin aiemmin, joudutaan lähettämään uusi tehokkaampi linkki entisten lisäksi jotta alkuperäinen signaali säilyisi entisellään. Tällöin tietysti kustannukset kasvavat jälleen kerran joka näkyy taas suoraan kuluttajille hintojen nousuna.
Se miksi digita myytiin ulkomaille johtunee yksinkertaisesti siitä ettei suomessa enää osata ajatella järkevästi (eikä se ole ainoa asia jossa tämä huomataan).
Digitan myynnistä saatavat rahat valuvat siis tällä kertaa ulkomaisten sijoittajien taskuihin, mutta vaikka he eivät maksaisikaan veroja suomeen ei heillä toisaalta olisi mitään oikeutta suomen sähköverkkoon eikä ainakaan mihinkään monopoliluonteisiin toimiin kuten tv-lähetysten lähettämiseen tai taajuuksien myymiseen. Nämä kun kuuluvat suomessa yksinoikeudella valtion tehtäviin ja tällaisia toimintoja koskee aina erityissäännöt jotka koskevat mm. hintoja.
Myös Digitan monopoliasema aiheuttaa ongelmia koska se käytännössä tarkoittaa että muut tv-yhtiöt joutuvat maksamaan lähetyspalveluista Digitalle kohtuuttomia maksuja, tämä ei ole reilua kilpailua vaan muiden yhtiöiden pitäisi päästä myös tarjoamaan omia palvelujaan digitan rinnalle jolloin kilpailu voisi toimia terveellä pohjalla joka näkyisi kuluttajille halvempina hintoina ja monipuolisempina palveluina. Tällä hetkellä tilanne on juuri päinvastainen.
Digitan monopoliasemaa kuvaa hyvin seuraava esimerkki : Jos helsingissä olisi vain yksi pizzeria jolla olisi yksinoikeus myydä pizzaa alueella, se tuskin saisi kovin kauaa olla rauhassa ilman kilpailua (tämä tosin taitaa olla jo suomessakin arkipäivää).
Suomessa mediamarkkinoita hallitsee tällä hetkellä muutama iso yritys joilla on vahva asema monilla eri alueilla ja näitä yrityksiä kutsutaan alalla olijoiksi tai monopoleiksi.
Tämä tarkoittaa sitä ettei suomen markkinoille mahdu kuin 2-3 suurta toimijaa jolloin kilpailu ei toimi. Näin ollen alalle tulijat ovat usein entisiä toimijoita joiden on pakko saada itselleen uusi aluevaltaus koska eivät pysty kilpailemaan jo olemassa olevien kanssa eivätkä pärjää heille muilla aloilla, tästä johtuen suomessa tapahtuu paljon yrityskauppoja jotka yleensä johtavat siihen että muutaman vuoden kuluttua kaupasta alalla olija ostaa pois kilpailevan yrityksen ja sulauttaa sen itseensä.
Tämän kaltainen kehitys taas johtaa lopulta hintojen nousuun kuten Digitankin tapauksessa kävi kun myynti tuli ajankohtaiseksi. Hintojen nousu taas on kuluttajille huono asia koska kaikki tuotteet kallistuvat eivätkä vain tv-palvelut, tämän vuoksi media-ala onkin ollut viimeiset pari vuotta kuluttajien silmätikkuna vaikka ala tuottaa edelleen eniten voittoa maailmassa .
Digita omistaa nykyisin verkon jonka kautta televisio-ja radio-ohjelmat siirtyvät koteihin.
Verkko kattaa koko suomen eli se ulottuu Lapista Helsinkiin ja Turusta Joensuuhun. Lisäksi verkko pitää sisällään kolme kansainvälistä päämerikaapelia jotka on rakennettu niin että ne voivat välittää tietoa nopeasti ympäri maailmaa.
Verkon rakentaminen alkoi vuonna 2000 jolloin käyttöön otettiin uusi digitaalinen lähetysverkko DVB, digiradio DAB-RD sekä HDTV-lähetysten testi-verkko DVB-T+H eli digitaaliset radio- ja tv-verkot. Digita vastaa verkon ylläpidosta vuoteen 2028 asti jonka jälkeen se on tarkoitus siirtää uudelle toimijalle sillä sen ylläpito maksaa n 10 miljoonaa euroa vuosittain.
Digitan tehtävänä oli myös hoitaa Digi-tv:n jakelutekniikkaan liittyvät tehtävät kuten ohjelmien ajastus sekä niiden salaus, kanavien jakelu digi-boxeihin jne…
Vuonna 2011 perustettiin kuitenkin uusi valtion yhtiö nimeltään Destia josta tuli lopulta koko digisiirtymän suurin moka. Kyse on siis samasta yhtiöstä joka osti Digitalta tv- ja radiolinkkimastojen rakennus liiketoiminnan jonka avulla se pääsi rakentamaan uuden valtakunnallisen tv-lähetys verkon.
Kauppaan kuului myös Digitan silloinen lähetysmastokanta sillä ostajana oli käytännössä entinen henkilöstö johon kuuluivat mm TDF-digita (nykyinen Destia) sekä nykyinen TDF digita jotka omistivat silloin yhdessä koko digisiirtymäprojektin, kaupan myötä nämä entiset Digitalaiset saivat siis haltuunsa mastokiinteistöt joihin he voivat rakentaa uuden valtakunnallisen tv-lähetysverkon.
Uusi valtakunnallinen tv-verkko rakennettiin siten että se kiertää suomen eripaikkakunnilta toiseen jolloin siihen saadaan aina paras mahdollinen signaali ja tämä taas mahdollistaa kuvanlaadun optimoinnin jokaiseen kuntaan joka tarkoittaa sitä että esim. katve-alueilla voidaan lähetystehoja vähentää reilusti, eli jos joku valittaa heikosta näkyvyydestä voi hän vaatia Digitalta parannusta eikä maksaa kalliita asennustöitä koska he eivät ole asentaneet uutta verkkoa tarpeeksi pitkälle tai korkealle.
Nykyinen Digitan verkko on siis huomattavasti vanhaa kattavampi ja tarjoaa asiakkaille entistä parempaa palvelua sillä sen käyttökustannukset ovat paljon alhaisemmat vanhaan verkkoon nähden. Lisäksi se toimii hyvin varaverkkona poikkeustilanteissa (esim jos myrskytuhot aiheuttavat häiriöitä)
Eli vielä kerran:
Digita myi tv-lähetysverkot ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle joka päätti alkaa myymään kuluttajille uutta pakettia jossa tulee myös uusia kanavia.
Koska uusi lähetysverkko on kattavampi kuin entinen sitä ei enää voida käyttää ilmaiseksi, joten nyt Digita perii kuluttajilta ns. palvelumaksua jonka avulla se maksaa ulkomaalaisten sijoittajien sijoitukset takaisin.
Tämä siis tarkoittaa käytännössä sitä että jatkossa tv-vastaanottimet ja boksit menevät vaihtoon entistä nopeammin jotta ihmiset saadaan ostamaan aina uutta kun vanha menee rikki (digitalisaatio) .
Myös lähetystekniikka muuttuu:
Uuden lähetystekniikan vuoksi myös laitteet pitää uusia koska vanhassa ei ole valmiuksia uusiin kanaviin. Tämä on kuitenkin asiakkaan kannalta hyvä asia sillä vanhat analogiset vastaanottimet poistuvat markkinoilta eikä niitä sen jälkeen voi enää ostaa.
On siis aika siirtyä digiaikaan ja hankkia uusi televisio, digiboksi tai digisovitin eli DVB-T2 yhteensopiva laite!
Nyt kannattaa tehdä ennakkotilaus vaikka joululahjat olisikin jo hankittu koska kaikki tuotteemme ovat –20% alennuksessa vuoden loppuun asti! Tämän lisäksi kaikkiin yli 100€ tilauksiin tarjoamme ilmaisen toimituksen 31.12.2016 saakka!!!
Olemme valinneet yhteistyökumppaniksi Telewellin sen erinomaisen hinta-laatusuhteen sekä toimivuuden ja käytettävyyden vuoksi.
Kaikki Telewell tuotteet löydät täältä , mutta erityisesti suosittelemme heidän TW-WLAN Router -reitittimiä joita on saatavilla kaksi mallia:
TW-A-G310 3G/4G-modeemissa yhdistyvät kaikki nykyajan vaatimukset. Se on suorituskykyinen, tyylikäs 4G-modeemi joka tuo nopean laajakaistayhteyden kotiisi edullisesti ja helposti!
Tämä uusi versio tarjoaa jopa 100 Mbit/s nopeuden (download) tai vaihtoehtoisesti 50/20 Mbit/s-nopeudet.
Nopeuksia voidaan säätää kolmelle eri laitteelle erikseen: Mokkulalle / Mobiilireitittimelle , tietokoneelle sekä langattomalle tukiasemalle . Näin kukin laite saa sille parhaan mahdollisen yhteyden. Nopeus on käytännössä sitä parempi mitä useampi käyttäjä nettiä käyttää yhtäaikaa ja se voi laskea jopa alle 10 Mbit/s silloin kun käytössä ovat yhtäaikaiset 3G-, 4G- ja wlan-yhteydet.
Voit siis huoletta tilata useampia laitteita samalla kertaa eikä niiden käyttö ole kalliimpaa koska laitteiden välillä voidaan siirtyä edullisesti.
Anvia
Dna:n verkon omistus ei muuta nykyistä tilannetta juurikaan. Suurin osa kanavista lähettää ohjelmansa salattuna riippumatta siitä minkä operaattorin asiakas olet eli voit valita operaattoriksi Dnan mutta jos asut alueella jolla antennisignaali tulee Digitan mastosta joudut todennäköisesti jatkossakin käyttämään eri operaattoria mikäli haluat katsoa maksukanavat salaamattomina ja siten että pystyt tallentamaan.
Kanavien jakelu tapahtuu siis edelleen kanavien jakelijan (Digita) toimesta. Kanavia ei myydä esim DNA:lle vaan niiden omistus pysyy ennallaan eli ne tulevat Anvialta kuten tähänkin saakka, jakeluketju vain muuttuu Dnasta Digitaksi.
Sd-laatuiset lähetykset lähetetään niin heikkotasoisina ettei niissä näy kunnolla edes pikselöityvät mainokset. Mainosten näkymisen voi testata tallentamalla ohjelman scartin kautta digiboksille ja katsomalla sen ilman pakkausta tietokoneella jolloin mainosten pitäisi näkyä selvästi jos ne siis näkyvät silloinkaan.
Dvb-t2
Teräväpiirtolähetysten vastaanottoon tarvitaan Dvb-T2-digiboksi tai digi-tv, jossa on Antenna Ready HD -merkintä. Toistaiseksi antenniverkossa voi vastaanottaa lähetyksiä myös perinteisellä Antenniverkon digiboksilla, kunhan siinä on dvb-t-viritin . Kaikki lähetykset eivät ole kuitenkaan välttämättä tulevaisuudessa teräväpiirtotasoisia eli jos sinulla on vanha boksi niin kannattaa vaihtaa uudempaan malliin.
Onko digitan myynnistä aiheutunut kuluttajille haittaa?
Digitan myynnin seurauksena kuluttajat maksavat nyt enemmän ja lisäksi Digitalla maksatetaan maaseudun tv-verkkoa
Television lupamaksujen tilalle tulivat vuonna 2013 voimaan tulleet viestintäviraston maksut , joita kutsutaan nimellä yleisradiovero . Vuonna 2015 Yle-veroksi määritellään 50 / 51,5 euroa. Pienituloisimmat eivät joudu maksamaan tätä veroa.
Maksujen noustessa Yleisradio on joutunut supistamaan toimintaansa erityisesti maakuntaradioissa ja maakunnissa näkyvät kanavat ovat siirtyneet digitan verkkoon joka taas nostaa lähetyskustannuksia jolloin ohjelmat siirretään pienemmille katsojaryhmille eli vain kaikkein suosituimmat ohjelmat lähetetään kaikille näkyviltä kanavilta.
Onko teleoperaattori Soneran myynnillä ollut kuluttajille haittaa?
Soneran myynti ruotsalaiselle Telialle heikensi kuluttajan asemaa sillä kuluttajat saavat nyt huonommat yhteydet pienemmillä kustannuksilla. Esimerkiksi puhelinliittymän nopeus on pudonnut 5M → 2 M samalla kun hinta on laskenut 10 € vuodessa.
Aiemmin Soneralta sai hyviä laitteita edullisemmin mutta nykyään niitä ei ole enää saatavilla jolloin kuluttajalla pitää olla enemmän rahaa jos haluaa ostaa laitteen esimerkiksi television, tietokoneen tai puhelimen.
Myös laajakaistaliittymien nopeudet ovat laskeneet merkittävästi ja liittymien avausmaksut nousseet. Aiemmin kuluttaja joutui maksamaan 50 euroa siitä että Sonera avasi liittymän uudelle asiakkaalle nyt hinta on jo 300 € joka maksetaan etukäteen vaikka liittymä olisi tarkoitus avata vasta vuoden päästä kun sen saa halvemmalla toiselta operaattorilta.
Sonera tarjoaa myös tuotteita joiden arvo voi olla jopa vähemmän kuin niistä maksettu ennakkomaksu!
Kuinka Digitan myynti vaikuttaa kuluttajan oikeuksiin?
Digitan myynnin jälkeen Suomen viestintäverkot ovat jälleen kahden ulkomaisen omistajan hallussa
Koska sekä Sonera että digita ovat ulkomaisten pääomasijoittajien omistamia niin voidaan olettaa verkkojen siirtyvän jossain vaiheessa taas ulkomaille. Tästä olisi merkittävää haittaa suomen kansalaisille, koska suomalaiset teleyritykset maksavat verkoissa liikkuvan tiedon perusteella merkittäviä määriä osinkoja ulkomaisille omistajille.
Tämän vuoksi kansalaisten oikeuksien kannalta on erittäin tärkeää etteivät suomalaisten omistamat yritykset pääse myymään Suomen viestintäverkkoja ulkomaalaisten yritysten omistukseen!
Jos sinulla herää kysymyksiä liittyen aiheeseen tai jos olet sitä mieltä että aiheesta tulisi keskustella niin lähetä minulle viesti
Viimeisimmät kommentit
(2) "Digitan myynti oli virhe" http://www.kauppalehti/REDACTED/iin/dA5nPxpQ "Digitalisaation aikakaudella tv-jakelun merkitys pienenee, ja siksi Digitasta saadut rahat olisi pitänyt sijoittaa johonkin tuottavampaan.
Yhtiöllä on kaksi erillistä liiketoimintaa: lähetystoiminta sekä siirtoverkkoyhtiö Digitan verkon käyttö-ja verkkopalvelut. ... Vuonna 2009 valtioneuvosto linjasi, ettei Suomella ollut varaa ylläpitää kahta kilpailevaa verkkotoimilupaa maanpäällisessä televisioverkossa. Siksi hallitus päätti myydä Digita Oy:n France Telekom -konsernille."
On hienoa että saamme viimein oikean laajakaistan meillekkin tänne syrjempään. (nythän täällä toimii 2g ja 3g-mokkulalla laajakaista) Mutta eihän tämä homma näin voi mennä.
Soneran kanssa on siis sovittu jo, että 100mbps kiinteä yhteys tulisi joka taloon(tämä tarkoittaa siis sitä kuitua), mutta sitten Sonera vetääkin kuparilankaa rullalle. Ei siinä vielä mitään muuten kuin että nyt ovat asiakkaat aivan pimennossa siitä mitä oikeasti tulee tapahtumaan.
Jos Soneran johto olisi vähääkään perillä miten kuparijohdot ja valokaapelit toimivat niin he tietäisivät myös sen faktan, ettei tämä ole mikään ongelma kun rakennetaan uusi linja vaikka 50km päähän jostain vanhasta linjasta vaan kyllä se toimii täysin uudellakin linjalla(kunhan siis kaikki tehdään oikein eikä hätiköiden) tai vaihtoehtoisesti voidaan hyödyntää vanhaa linjaa jos kyseessä on pienempi etäisyys. Ei tässä pitäisi olla mitään ongelmaa.
Ja Soneran kommentti asiaan oli vielä tällainen:
Soneran kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Salminen toteaa, että Sonera rakentaa verkkonsa mahdollisimman kustannusneutraalisti eli esimerkiksi runkoverkoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon vanhoja kaapeleita.
- Tämä mahdollistaa sen, ettei asiakkaalle aiheudu ylimääräisiä kustannuksia kuidun rakentamisesta vaan hän saa normaalin laajakaistahinnoittelun. Mikäli vanha linja puretaan pois niin luonnollisesti myös asiakas maksaa purkukustannukset itse ja siinä mielessä ei ole olemassa mitään " ilmaista kuitua" .
Mutta eikö tuo juuri tarkoita sitä että Soneran asiakkaille koituu ylimääräisiä kuluja kun pitää kaivaa uudestaan kaapelit maasta?
En kyllä oikein ymmärrä miten Sonera voi väittää tuollaista kun kerran vanhat linjat jätetään käyttöön(eihän vanhoja linjoja pureta koskaan vaan niitä vain kunnostetaan jos ovat huonossa kunnossa). Kyllä tässä nyt asiakkaita kustaan silmään.
Ei näin, ei todellakaan. On ihan hyvä, etteivät nuo radiotaajuuksien ehdottomat käyttöoikeudet ole täysin rajoittamattomia ja siten eivät liian helposti myönnettävissä eri tahoille (kuka tahansa saa perustaa vaikka oman valtakunnallisen mainosradioketjun), mutta on hieman hölmöä, että valtio asettaa rajoituksia sille miten taajuuksia voi käyttää -- oli kyse sitten mainoksista tai muista palveluista.
Lainaus
Onhan se tietysti ymmärrettävää ettei halua nähdä omaa työpaikkaansa myytävänä. Jos ei ole itse myymässä niin onhan sitä ihan kiva tehdä politiikkaa joka estää muita myymästä jotain mitä sinä et ehkä haluaisi myydä jollekin muulle.
Voi olla noinkin mutta jos Sonera olisi ollut mukana kilpailemassa Digitan kaupasta, olisi asia saattanut näyttää vielä pahemmalta poliitikkojen mielestä.
Jos oikein muistan tuon Digita-kaupan vaiheet, myi YLE digisignaalijakelun digitalle siksi että saisi rahaa YLEn toiminnan pyörittämiseen. Ja tämä on minun tulkintani kaupan vaiheista (en siis muista sitä aivan 100% varmasti).
Kirjattu
Niin tai sitten taustalla oli jokin ihan muu syy miksi digi-tv-jakelu kannatti myydä pois...
Eikös tuo Digitan myynti perustunut siihen ajatukseen, ettei Suomi halunnut jäädä kokonaan ulkomaisen firman omistukseen vaan myi sen vain osaksi. Ettei kävisi kuin Soneralle kävi ja että edes osa rahoista tulisi Suomeen.
Digita toimii jo nyt osittain veroparatiisisssa eli Ranskassa josta Digita ostaa lähetysverkkonsa komponentteja ainakin Kiinasta. Ehkä myös Ranskasta kuten kaikki muutkin Eurooppalaiset yleisradioyhtiöt tekevät. (Ainakin France Telecom). Ainakin jotain toimintaa on siirretty Ranskan ulkopuolelle joten toiminta ei ole 100% veroparatiisillista. En tiedä onko mitään varsinaista syytä siirtää pääkonttorin toimintoja muualle?
Tälläinen löytyi: "Digitan tavoitteena on saada vuoden 2013 loppuun mennessä koko päälähetysasemaverkko mobiilidatasiirron piiriin".
Mobiilidatan yli voidaan lähettää tv-lähetyksiä, mutta silloin pitää tehdä erilaisia kompromissejä kuten kuvan laatu (ja vastaanotto), äänenlaatu ja viive ovat heikompia kuin nykyisellä järjestelmällä. Eli tämä ei ole ainakaan toistaiseksi vielä mahdollista toteuttaa kaikkia tyydyttävästi vaan mobiilisti lähetetään vain uusintoja tai sitten lähetykset tapahtuvat "silloin tällöin"-periaatteella. En usko että mobiilidataan pohjautuva lähetystapa korvaisi perinteistä antenni-tv:tä koskaan, mutta mahdollisesti siitä saattaa tulla uusi tapa vastaanottaa tv-lähetyksiä.
Eli Digitalle on edullista myydä @450 verkkoa sillä se tarvitsee jonkun jakelukanavan jonka kautta he pystyvät toimittamaan datapalveluja asiakkaille kuten pankit, Kela yms...
Digita siis osti Digitan ja myi sen samantien ulkomaalaisille. Eli käytännössä myytiin hyvä "bisnes" pois ulkomaiselle omistajalle joka saa tästä nyt hyvää kassavirtaa ilman että olisi kilpailua! Onneksi kuitenkin tämä kilpailuvirasto tutki kaupat huolella:
Kilpailuviraston mielestä Digita on toiminut koko ajan osakassopimuksen vastaisesti jakaessaan lähetysverkkoa koskevat tilaukset salaa MTV:n, Nelosen ja Ylen kesken.
Kilpailu-ja kuluttajavirasto KKV pitää välttämättömänä ,että Suomen radio- ja televisioverkkoja hallitseva Digita Oy luopuu tv-jakelupalveluiden alihinnoittelusta . Alihinnoittelun vuoksi merkittävä joukko suomalaisia televisio- ja radiotaloja katsoo tulleensa syrjityiksi Digitan verkossa tapahtuvassa ohjelmien välittämisessä. Tämä haittaa merkittävästi muun muassa kotimaisten mediayritysten kilpailuasemaa suhteessa monikansallisiin toimijoihin.
Digita on korottanut hintojaan ilman, että sen esittämät perusteet olisivat muuttuneet .
Kilpailu-ja kuluttajavirasto toivoo ,että Digita Oy:n hinnoittelua koskeva asia käsitellään nopeasti Kilpailuvirastossa ja että samalla puututtaisiin kaikkiin muihinkin vastaavanlaisiin hinnoittelu-ongelmiin
Jos tuo pitää paikkaansa niin eihän se kovin hyvää kuvaa anna yrityksestä kun hinnoitellaan miten sattuu. Ja jos hinnat ovat liian kalliit eikä asiakkaita ole, ei niitä saada vaikka olisi mikä hinta.
Hinnoittelu on täysin luonnollista silloin kun ostetaan palvelua. Mutta miksi ostaa mitään kiinteää kanavaa ilman kilpailua ja monopoliasemaa ? Miten sellainen liiketoimintamalli toimii pitkässä juoksussa?
Digitan omistaa ranskis[08:58:35] 46.132.55.243 saapui paikalle yhtiö joka haluaa rahastaa mahdollisimman paljon, samalla myös "säästyy" rahat markkinointiin (=[08:58:48] 46.132.55.243: CONNECTION_ABORTED 13 s maksetaan lähetysmastoja hallinnoivalle Digitalle) koska heillä ei ole kilpailijoita Suomessa.
Esim Sonera tekee aivan samaa mutta käyttää huomattavasti enemmän rahaa mainontaan. Heillä tosin on isompi yritys ja hieman erilaiset palvelut joten tilanne toinen kuin Digitan tapauksessa..
Nyt sitten ostamaan takaisin tai vuokraamaan verkkoa, näin ainakin itse teen jos alkaa näkymään kanavia joista voisin jotain maksaakin :)
Miksi en voisi saada kaupanpäälle ilmaista nettiä kun olen ostanut TV:n? Ihan yhtä loogista se olisi mielestäni.
En kyllä ymmärrä mikä siinä netin kanssa myymisessä on niin hirveää. Myydäänhän puhelimia ja ties mitä kaikkea muutakin netissä. Se nyt vain sattuu olemaan nykyaikaa, enkä näe mitään estettä miksei myös TV-palveluita myytäisi netistä tulevaisuudessa ihan samaan tapaan kuin nykyään ostetaan kännyköitäkin...
Jos sitä ei kukaan osta tai myyjä tulee järkiinsä ennen myyntiä? Ihan turha syytellä myyjiä siitä että eivät tajua mistään mitään.
Eli mielestäsi on ok myydä monopoliasemassa ollut palvelu pois ja siirtää se uudelle omistajalle joka aloittaa palvelun kehittämisen uudelta pohjalta, sen sijaan ettei tuota palvelua uudistettaisi?
Kyllä siinä nyt vain aika selkeä ero on. Monopolin myynti on eri asia kuin kahden erillisen yrityksen kauppa. Varsinkin kun kyse ei ole edes luonnollisesta monopolista (vesi/sähkö).
Digitan tapauksessa ostaja oli valmiiksi erittäin vakavarainen yritys ja käytännössä monopoliasemassa toiminut yhtiö myytiin ulkomaiselle yritykselle nimelliseen hintaan.
Soneran tilanne taas poikkeaa Digitan tapauksesta hyvinkin selkeästi, sillä Sonera kilpaili markkinoilla toimivien muiden yritysten kanssa ostamansa verkon kautta.
Mielestäni Soneran kohdalla voisi puhua jopa valtion rahojen tuhlaamisesta. En nimittäin näe mitään järkeä ostaa kallista verkkoa itselleen kun kerran kilpailevat yritykset voivat hyödyntää sitä saman palvelun tarjoamisessa käytännössä samaan hintaa kuin mitä valtio maksoi Digitalle monopolista luopumisesta. Ainoa järkevä peruste on se että monopoli haluttiin säilyttää ettei palvelu pääse kehittymään, mutta tuolla perusteella kaikki muutkin monopoleja pyörittävät tahot pitäisi saada takaisin valtion haltuun...
Ja kyllä muuten Sonerakin mainostaa nykyään tv-palvelujaan varsin näkyvästi... :)
Onko joku jossain väittänyt jotakin muuta? Tämä ketju ei nyt vain käsittele Digitaa vaan sen mahdollista seuraajaa eli DNA:ta.
On puhuttu Digitasta koska se on tällä hetkellä DNA:n suurin omistaja (ja siksi kiinnostavin) ja sillä nimellä tämä keskustelu täällä aloitettiin. Mielestäni myös jatkossa pitäisi käsitellä pelkästään sitä asiaa joka otsikossa lukee vaikka asiat vähän rönsyilevätkin sinne sun tänne...
Ja ihan varmasti DNA:kin haluaa tv-kanavat itselleen kun kerran ovat ostaneet jo Digitan!
Jos sinä tai joku muu nyt kuitenkin tuntee pakottavaa tarvetta jatkaa tätä Digita keskustelua tällä foorumilla, niin eiköhän se parhaiten onnistu tuossa DNA:n aloittamassa uudessa keskusteluketjussa... :)
DNA:n ja Digitan kauppa ei ole vielä loppuun asti päätetty eli en olisi asiasta kovin varma. Toivottavasti uusi ketju avataan mahdollisimman pian jossa asiaa käsitellään tarkemmin.
Kun tämä myydään ulkomaisille omistajille,niin millä taataan että toimivat täällä luotettavasti? Ja onhan näitä muitakin esimerkkejä kuten tuo Caruna-sähköverkkomyynti jota nyt jo kadutaan kun on siirtohinnat nousseet pilviin.. Kuka takaa ettei esim. Digitan toiminta tule tulevaisuudessa vielä kallimmaksi kuluttajille?
Digitasta myytiin 51 prosenttia ranskalaiselle TDF-konsernille. Jos tämä sama yritys ostaisi esimerkiksi Ylen lähetysverkon ja pilkkoisi sen, ei olisi enää mitään varmuutta että Yle saisi jatkossa edes lähettää ohjelmaa nykyisellä hinnallaan.
Lähetysverkkoyhtiö voisi tehdä niin halutessaan sellaisen hinnankorotuksen josta nykyinen hallituskaan ei osaisi sanoa mitä se tarkoittaa ohjelmalle tai koko suomalaiselle demokratialle jos on kyse valtion yhtiöstä joka toimii lain alaisena. On siis täysin mahdollista ettei lähetysverkon ostanut yritys pidä kiinni lupauksistaan ja nostaa hintoja roimasti koska sillä olisi siihen oikeus ja mahdollisuus eikä sitä kukaan voi estää.
On todella typerää myydä monopoliasemassa toimivia verkkoja ulkomaalaisille yhtiöille joilla aivan taatusti ei ole mitään halua pitää näitä palveluita edullisina vaan lypsää suomalaisilta viimeisetkin rahat pois korkojen kera kun vain saavat tilaisuuden. Vaikka hinta olisikin tällä hetkellä alhainen niin se varmasti nousee jos Digita myydään ulkomaisille tahoille.
Jos YLE-verolla katetaan lähetysverkko, on YLEn ostettava tämä verkko takaisin itselleen tai luovuttava verkon käytöstä kokonaan.
On järjetöntä rakentaa uusi rinnakkainen järjestelmä joka rahoitetaan verovaroilla koska nykyinen toimii hyvin ja sen saa muutettua sellaiseksi kuin haluaa muuttamalla lakeja eli tekemällä oikeita päätöksiä eduskunnassa. Tällä tavalla Digitan myyntikin tehtiin eikä siinä ole mitään järkeä koska Digitalla olisi ollut vielä paljon vuosia edessä jolloin se ei varmasti tarvitse yhtään lisää rahaa mihinkään kun tekniikka menee koko ajan eteenpäin.
Digitassa on kiinni valtava määrä osaamista jota en itse myisi koskaan vaikka joku tarjoaisi kuinka monta miljardia tahansa sillä mitä tapahtuu sitten jos ostaja haluaa purkaa verkon osiin ja myydä vain tarvittavat osat tai muuttaa esimerkiksi toimintastrategiaa? Siinä menetetään kerralla kaikki osaaminen eikä sitä saada takaisin ikinä, se voi olla todella suuri takaisku Suomessa koska Digitan kaltaista toimijaa tarvitaan kipeästi tässä maassa.
Mitä tekee kokoomus joka myi suomalaisen kansallisomaisuuden pilkkahinnalla ulkomaille ilman että siinä oli mitään järkeä?
Kokoomuksen mielestä on parempi säilyttää Suomi itsenäisenä. Muut puolueet halusivat Suomen osaksi Euroopan unionia ja euroa mutta siitä huolimatta meillä menee nyt paremmin kuin koskaan ennen emmekä tarvitse enää ketään päättämään asioista puolestamme vaan voimme tehdä itse omat päätöksemme juuri niin kuten haluamme.
Kokoomuksessa osataan katsoa kauas tulevaisuuteen eikä vain vaalikausi kerrallaan jolloin valtion asioita hoidetaan järkevästi kun taas muissa puolueissa kaikki ovat populisteja jotka elävät hetkessä ajattelematta yhtään sen pidemmälle. Kokoomusta äänestämällä saamme olla itsenäisiä tulevaisuudessakin, muita puolueita äänestämällä menetämme itsenäisyyden kokonaan ja Suomi pakkoliitetään Euroopan liittovaltioon jossa olemme pelkkä maakunta muiden maakuntien joukossa.
Digitan myynnin seurauksena suomalainen saa nykyään katsoa samat ohjelmat monta vuotta jälkikäteen koska Digitalla ei ole enää velvoitetta lähettää ohjelmaa alkuperäisellä aikataululla joten esimerkiksi jalkapallon MM kisoista tuli yli kuukausi myöhässä vaikka kisat alkoivat jo 4.6.. Mitä tekee YLE joka oli vielä pari päivää sitten olevinaan "digitalisaatiojohtaja" kun Yle Areena julkaistiin beta-versiona ja nyt ollaan myymässä maan ainoaa lähetysverkkoa pois, on tämä uskomatonta toimintaa.
Yle veron tarkoitushan pitäisi olla nimenomaan se että sillä maksetaan vain Ylen toimintakulut ei Digitalle meneviä kuluja jotka menevät sijoittajien taskuun. Suomi nousuun vaikka myymällä sähköverkot ulkomaille niin saadaan sijoittajille kunnon voitot.. Kaikki myynti johtaa lopulta siihen ettei tavallinen ihminen pysty kohta enää maksamaan edes peruslaskuja kuten vuokra/lainan lyhennys ja sähkölasku koska kaikki hinnat nousee jatkuvasti, sähkön siirtohintoja on nostettu viime vuosina satoja prosentteja..
Tässä linkki jossa näkyy miten Yleveron lisäksi tulee maksaa erikseen Digitalle menevät rahat.
Nyt tuli sellane juttu että pitäs saada kanavat näkyviin jotka näky vielä vuosi sitte, mut muuton yhteydessä on hävinny kanavalista eikä viittisi ostaa uusia laitteita sen takia! Asun omakotitalossa ja kaapelitalous eli siis tv tulee kaapeliverkosta.. ei oo antennia missään kohtaa taloa enkä voi sellaista laittaa kun siinä olis niin hirvee homma vetää antennijohdot koko talon läpi.
Elikkäs mistä nyt näen kanavat jotka vuosi sitten näkyivät? Ja jos ostan uudet laitteet nii en saa tallennettua kuin yhtä kanavaa kerrallaan joten seki vähä vähentää kanavien tarvetta..
Olen miettinyt sitä, että miksi TV on keksitty. Mikä tarve ihmisellä oli siihen?
Ihmisen mielikuvitukselle tekee hyvää välillä pohtia ja mietiskellä asioita. Välillä taas tarvitaan ihan konkreettisia toimia asioiden aikaansaamiseksi.
Ihminen tarvitsi TV:n viihteen välineeksi (elokuvat). Ennen televisiota ihmisillä ei ollut juurikaan vapaa-ajan vietettä kun kirjojakin sai vain kirjastosta ja kaikki eivät edes osanneet lukea kunnolla tai ollenkaan, eikä monellakaan olisi tullut mieleenkään että kotona voisi katsoa jotain elokuvaa omalta koneelta kuten nykyään monet katsovat TV:tä silloin kuin huvittaa. Telkkarissa on myös tekstitykset joten sitä voi helposti seurata vähän heikkolahjaisempikin ihminen.
Joku tarvitsee TV:n tiedonlähteeksi (uutiset), joku kielitaidon parantamiseen (keskusteluohjelmat). Joku ei välttämättä katso mitään ohjelmia mutta haluaa silti katsella mainoksia koska se tuottaa jännitystä tai mielihyvää, mainokset ovat interaktiivisia eli kun niitä katsoo tarpeeksi usein niin tulee tunne että itsekin on osallisena tapahtumiin ja tunteisiin mitä mainoksissa esitetään. TV-mainonta mahdollistaa myös tehokkaan kohderyhmämainonnan.
Joku tarvitsee TV:n vain ajan tappamiseen eikä osaa elää ilman TV:tä, silloin pitää tietysti olla paljon kanavia jotta aika kuluu vaikka ei mitään kiinnostavaa tulisikaan.
Ihminen siis tarvitsee joskus televisiota sen vuoksi että se toimii jonkinlaisena "ajantappokoneena", tai viihdevälineenä, tiedonlähteenä ja jopa ihan ajankuluna. Kaikkia asioita ei viitsi aina tehdä itse vaan niitä voi hankkia palveluna. Silloin palvelun myyjä (esim digita) tekee voittoa josta maksaa veroa eli yhteiskuntakin hyötyy vaikka palveluiden käyttäjät joutuvat maksamaan.
Se on tietysti valitettavaa jos Digitasta tullut tuotto jaetaan ulkomaille mutta pitää muistaa että yrityskaupassa saadut rahat oli laitettu jo aiemmin lihoiksi, se raha olisi varmaan muuten päätynyt takaisin valtiolle koska esim mtv3 ja yle ovat olleet tappiollisia. Siksi yrityksen myyntiä ei mielestäni kannata vastustaa vaan keskittyä siihen millä tavalla tuotot käytetään yhteiskunnan hyödyksi eikä osakkeenomistajien eduksi.
Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Digitalla on monopoliasema täällä suomessa mutta sillä että yritys myydään ulkomaille perustellaan sitä ettei digita ole suomalainen niin kuin esimerkiksi posti, pankit tai valtion omistama viinakauppa(alko). Jos esim alkoholijuomavalmistaja (esim alko) myytäisiin ulkomaiselle yritykselle jolla olisi monopoliasema alkoholijuomien myynnissä se tuskin haittaisi koska suomalaiset ovat jo tottuneet siihen ja luultavasti alkon toiminta jatkuisi entiseen malliin. Myös postipalveluiden myynti ulkomaalaisille yrityksille on huono asia mutta jostain syystä kun kyseessä oli digita niin yhtäkkiä kyse ei olekkaan enää myynnistä vaan kaupasta josta saa jopa tuottoakin, en ymmärrä miten asiat muuttuvat näin paljon jos myydään joku valtion yritys jollekin muulle firmalle.
Hyvä esimerkki on se että silloin kuin valtio myi katsastustoiminnan yksityisille toimijoille(A-katsastus ym), hinnat eivät suinkaan laskeneet kuten luvattiin ja vaikka kaikki muu bisnes keskittyy kokoajan suurempiin yksiköihin. Myös sähkönsiirtohinnat nousivat huomattavasti kun caruna myytiin ulkomaille. Nyt ei auta muuta toivoa että hallitus keksii jonkun keinon millä tämä monopoli puretaan, tai muuten suomi tulee köyhtymään entisestään.
Mitä ihmettä sinä oikein selität? Mitä tekemistä tässä on Digitan myynnillä ulkomaiselle yritykselle?
Eihän kyse ole ollut missään vaiheessa siitä, että ulkomaiset yhtiöt eivät olisi olleet halukkaita ostamaan koko Yleä, vaan nimenomaan Digita-verkon myynti oli se ongelmakohta. Sen lisäksi myös MTV ja Nelonen halusivat tuolloin itselleen omat lähetysverkot sen sijaan, että ne olisivat lähettäneet ohjelmat Ylen jakeluverkkojen kautta.
Eli jos kyseessä on puhtaasti lainsäädännöllinen ongelma (kuten onkin), ei asia ratkea sillä, kuka on kaupanteon toinen osapuoli tai millä hinnalla kauppa tehdään – vaan pelkästään lain muuttamisella vastaamaan nykyaikaa.
Jos Digita oltaisiin myyty vaikkapa ulkomaalaisille sijoitusyhtiölle 30 miljardin hintaan ja yhtiö olisi sitten ilmoittanut lopettavansa tv-lähetykset Suomesta kokonaan vedoten liian alhaisiin jakelumaksuihin ym. niin mitä silloin sinun mielestäsi suomalaisten tulisi tehdä?
Tuo Digitan myyntihinta oli siis 12,5 miljardia (4mrd/€).
Vaikka Digita nyt myisikin tv-jakeluverkkonsa vaikka ulkomaalaiselle taholle 7 miljardilla eurolla – ei se muuttaisi asiaa mitenkään.
Edelleenkin suomalaiset joutuisivat katsomaan sitä samaa mustaa ruutua ja kuuntelemaan samoja uutisia kuin tälläkin hetkellä. Mikään ei muuttuisi miltään osin eikä tilanne olisi sen parempi tai huonompi kenenkään kannalta katsottuna, paitsi tietysti Digitan näkökulmasta katsoen liikevaihto nousisi hetkellisesti.
Eli mitään käytännön vaikutustahan tuolla mahdollisella Digitan myynnillä ulkomaisille sijoitusyhtiöille (joka nyt on käytännössä varmistunut) EI ole suomalaisen tv-katselijan asemaan. (koska eihän Digitalla enää muutenkaan juuri lainkaan suomalaista henkilöstöäkään nykyisin töissä)
Ja näin se sitten ”tasa-arvo” etenee Suomessa:
“Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan verkkotoimilupia myönnettäessä etusijalla ovat kuitenkin yhtiöt, joilla on parhaimmat edellytykset harjoittaa valtakunnallista televisiotoimintaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa toimiluvan hakijan toiminnan jatkuvuuteen sekä kykyyn hoitaa toimilupaehtojen mukaiset velvoitteet”.
Digitan “tasapuolisuuskin” on mennyt niin pitkälle ettei edes YLE:lle riitä yksi kanavanippu vaan he haluavat käyttöönsä kolme nippua, joita taas MTV ja Nelonen eivät tarvitse ollenkaan kun ovat jo aikoja sitten ostaneet omat lähetysverkkonsa. Eli tämäkö muka tasapuolista?
Ja sama meno tulee varmasti jatkumaan myös Digi-tv:n seuraajan eli ns “teräväpiirto” -digitv:n kanssa jossa siinäkin tullaan aivan samoin jakamaan kaikki kanavat kolmen toimijan kesken.
Digitalta löytyy toki parempiakin asiakkaita
Kun kerran Digita on nyt yksityistetty, niin eikö sille löytyisi jostain sellaista asiakasta joka olisi valmis maksamaan lähetyksistään hiukan enemmänkin ja samalla vaatimaan laatua?
Vaikkapa sellainen maa jonka televisiotoimiluvassa vaaditaan maanlaajuista tv-ohjelmaa kaikkialle maahan sekä tekstityksiä ohjelmiin (Suomi ei vaadi).
Ja jolla näin ollen myös olisi varaa maksaa enemmän.
Onko kellään tiedossa yhtään tällaista maata jossa tv-toimijat ovat yksityistettyjä? Ainakin Yhdysvalloissa kaikki tv-ohjelmat näytetään käsittääkseni valtakunnallisina lähetysaikoina samaan aikaan koko maassa joten siellä varmaan tällainen onnistuisi. Mutta miten sitten ohjelmien tekstitys kun ne pitää tuottaa/hankkia ulkomailla?
Mutta jos jossain päin maailmaa on tämä asia hoidettu hyvin, niin miksei Suomessa voitaisi tehdä samoin?
On kyllä mielenkiintoista nähdä että minkälainen sotku siitä vielä syntyy jos/kun näitä verkkoasioita aletaan oikeasti kilpailuttamaan ja verkkoja annetaan useamman toimijan käyttöön.
Tähän mennessähän kilpailu on lähinnä tarkoittanut sitä että Digita on nostanut hintojaan entisestään koska sen ei ole tarvinnut kilpailla minkään muun yrityksen kanssa. Eli jos Digitan toiminta nyt menee kilpailutukseen, niin miten käy tv-lupamaksun? Joudutaanko sekin kohta maksamaan tuplana?
Jaa:
Yle lopettaa Yle Areena -palvelun ja keskittyy jatkossa ainoastaan omien nettikanaviensa kehittämiseen. Jatkossa Yle Areenassa voi katsoa vain Ylen omatuotantoista sisältöä eikä esimerkiksi MTV:n ohjelmia.
Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner kertoi päätöksestä Yleisradion hallituksen kokouksessa perjantaina 17. helmikuuta. Päätös astuu voimaan jo heti tänään lauantaina 18. päivä, mutta sen myötä poistuvat ohjelmat ovat katsottavissa vielä 24 tunnin ajan ensiesityksestä tai ohjelman loppumisesta alkaen.
Yle Areena ei lopeta kokonaan toimintaansa vaan tulevaisuudessa kaikki tv-kanavien nettikatselu ja ohjelmien kuuntelu on tarkoitus keskittää Yle Areenaan sekä ruotsinkielisillä svenskayle-palveluun.
Jaa:
Valtioneuvosto esittää jälleen uutta muutosta televisiotaajuuksien käyttöä koskevaan lainsäädäntöön . Muutoksen jälkeen verkko-operaattori Digita voi säilyttää lähetysverkon mastoja, joita tarvitaan matkapuhelinverkkojen tukiasemien rakentamisessa. Muutosta perustellaan sillä, että näin taataan Suomessa kattava radiovastaanotto kaikkialla maassa myös jatkossa. Nykyisin matkaviestintäoperaattorit ovat joutuneet rakentamaan uusia radiomastoista riippuvia verkkoja alueille, joissa on ollut häiriöitä.
Valtioneuvosto esittää televisio- ja radiolähetyksistä annettuun lakiin muutosta, jolla mahdollistetaan televisio- tai radio-ohjelmien jakelu matkaviestinverkossa valtioneuvoston myöntämän toimiluvan perusteella siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Teleyritykset voisivat rakentaa televisio- ja radioverkon ohjelman lähettävän teleyrityksen valitsemille televisiokanaville sekä radioohjelmille ministeriön määräämien ehtojen mukaisesti niin, että ohjelmistotarjonta voidaan turvata kustannustehokkaasti koko maassa.
Uusi lakimuutos ei vaikuta nykyiseen lähetystekniikkaan eli mobiilitelevisio-ohjelmia voitaisiin lähettää DVB-H-standardilla myös jatkossa. Muutoksen tavoitteena on kuitenkin saada lisää lähetyksiä mobiiliverkkoihin mahdollisimman pian uuden tekniikan käyttöönoton jälkeen, jotta mobiili-tv-lähetysten vastaanottamiseen tarkoitettuja päätelaitteita saataisiin markkinoille jo vuoden 2006 aikana. Lähetykset voivat alkaa heti kun se on teknisesti mahdollista.
Lakimuutoksen tultua voimaan matkapuhelinoperaattorit voisivat siis käyttää nykyisiä televisio- ja radio-ohjelmien lähetysasemia hyväkseen rakentaessaan uutta verkkoa alueilla joissa ei ole saatavilla Digitan verkon palveluja.
Digita aikoo jatkaa lähetystoimintaa entiseen tapaan eikä uuden omistajan mukaan kauppa vaikuta Digitan kuluttajahintoihin tai yhtiön toimintaan Suomessa. Digita kuitenkin arvelee että alan keskittyminen jatkuu, sillä esimerkiksi Nokia Networks on kertonut tutkivansa mahdollisuuksia tv-verkkojen rakentamisesta Kiinassa.
Suomen valtio myi viime vuonna 49 prosenttia omistuksestaan ranskalaiselle TDF:lle 370 miljoonalla eurolla ja myöhemmin kesällä luopui kokonaan tv-lähetysverkkoyhtiönsä omistuksesta. TDF:n mukaan kaupalla ei ole vaikutusta Digitan palveluihin tai toimintaan Suomessa eikä yhtiön työntekijöiden asemaan
Jaa:
TDF-kaupan toteuduttua Digita saa nyt kilpailla myös muiden toimijoiden kanssa antenni-tv-verkon lähetyspalveluiden lisäksi mobiili-tv:stä, mhp-palveluista sekä digi-tv-kanavien ja maksullisten tv-kanavapakettien välityksestä.
Digitalle tämä on positiivinen uutinen, koska TDF-sopimus toi mukanaan yksinoikeuden Digitan verkossa välitettävästä sisällöstä. Nyt Digita voi aloittaa oman sisältöpalvelutoiminnan esimerkiksi mainosrahoitteisten kanavapakettiensa yhteydessä tai tarjota maksullisia palveluita suoraan kuluttajille mobiili-tv:n välityksellä ilman operaattorikytköstä.
Aiemmin nämä palvelut eivät ole olleet mahdollisia , vaan ne ovat olleet saatavilla vain operaattoreiden kautta ja kuluttajalta on voinut mennä huomaamatta ohi erilaiset lisäpalvelut, joita operaattorille tehdyllä tilauksella saa. Esimerkiksi MTV Median lisämaksulliset kanavat Maxivisionissa vaativat aina sen operaattorin laajakaistaliittymän jonka nettidigiboksi-palvelua kuluttaja haluaa käyttää kanavapakettien tilaamiseen.
Jaa:
Digitan 450-verkko laajenee myös Pohjois-Suomeen , mutta uuden Oulun alueen kattavan verkon rakentaminen alkaa aikaisintaan ensi vuoden alussa ja se on valmis viimeistään kesällä 2012.
”Verkon laajennuksen suunnittelu aloitettiin jo keväällä 2011, sillä haluamme täyttää meille asetetut tavoitteet mahdollisimman nopeasti. Aikataulua nopeutti osaltaan myös viestintäministeri Suvi Lindénin päätös pitää kiinni valtioneuvoston antamasta toimilupapäätöksestä sekä siihen liittyvästä rakentamista koskevasta aikaikkunasta . Tämän päätöksen johdosta olemme pystyneet rakentamaan verkkoa alkuperäistä aikataulua nopeammin ” toteaa johtaja Kari Risberg Digitasta. Uuden Oulun alueella 450-laajakaistaverkko on toteutettu flash-OFDM -tekniikalla, mutta muiden paikkakuntien osalta toteutustapa riippuu valitusta teknologiasta.
Digita arvioi aiemmin tänä vuonna verkon kattavan tämän vuoden lopussa lähes 90 prosenttia suomalaisista ja sen väestöpeiton olevan 99,9 prosenttia viimeistään vuoden 2013 alussa . Ensi kesän loppuun mennessä peittoalueen ennustetaan valmistuvan jo noin 97 prosenttisesti .
Verkko-operaattori Digita on valmis aloittamaan uuden sukupolven langattoman laajakaistan 450 (Next Generation Access) -verkkopalvelun heti. Valtioneuvosto myönsi toukokuussa 2010 Digitalle toimiluvan rakentaa Suomeen valtakunnallisen 450 megahertsin taajuusalueella toimivan Flash-OFDM -toimiluvan.
Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2008 Digitalle luvan myydä 49 prosenttia sen omistamista osakkeista pääomasijoittaja TDF:lle, josta tuli kaupan myötä Digitan suurin osakkeenomistaja lähes 70 prosentin omistusosuudellaan.
Jaa:
Digitalla on tällä hetkellä 25 lähetysmastoa ympäri Suomea ja se suunnittelee rakentavansa lähivuosina mastoja lisää. Tulevaisuudessa ei välttämättä tarvita yhtä laajaa peittoaluetta kuin nykyään televisio-ohjelmia varten. Digita uskoo että teräväpiirtokanavat tarvitsevat pienemmän verkon kuin tavalliset kanavat, sillä ne tulevat sisältämään enemmän kanavia samassa näkyvyysalueessa. Digitan mukaan pienempi verkko vaatii vähemmän siirtokapasiteettia.
”Joudumme vielä odottelemaan jonkin aikaa ennen kuin selviää millainen lopullinen HDTV-ratkaisu tulee olemaan ja minkälaiseksi lähetysten jakeluprofiili muodostuu, eli tuleeko esimerkiksi alueellisia verkkoja tai satelliittijakelua täydentämään maanpäällistä jakeluverkkoa vai käytetäänkö tätä jakelua ainoastaan ohjelmien jakeluun” sanoo toimitusjohtaja Sirpa Ojala. Digitan mukaan teräväpiirtolähetysten vastaanottamiseen tarvitaan HD-digiboksi ja joissain tapauksissa myös HD-virittimellä varustettu televisio.
Digita aikoo kuitenkin tarjota nykyisiä analogisia televisiolähetyksiä ainakin vuoteen 2026 saakka, ellei jopa pidempääkin .
Jaa:
YLE on ilmoittanut luopuvansa DVB-T2-standardin käytöstä sen kalleuden vuoksi . Digita kertoo , että YLE voi halutessaan luopua jakelusta jo tänä vuonna. Digitan mukaan päätös siirtymisestä perustuu YLEn haluun siirtää kustannuksia tv-maksun maksajille.
YLEn toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mukaan päätöksellä ei ole kiire ja Yle jatkaa ainakin toistaiseksi antenniverkkoa käyttävien kanavien lähettämistä sekä nykyisellä DVB-T-standardilla, että myös uuden standardin mukaisella tekniikalla . Uusi tekniikka on käytössä ainoastaan pääkaupunkiseudulla näkyvällä HD1-kanavalla , joka esittää ohjelmaa Vancouverin olympialaisista. YLE:n teräväpiirtolähetykset ovat alkaneet Digitan verkossa tänään keskiviikkona kello 17.
Jaa:
Liikenne- ja viestintäministeriön teettämän selvityksen mukaan nykyiset digiboksit eivät kestä niin kauan kuin niitä tarvittaisiin vuonna 2020 televisio-ohjelmien maanpäällisessä lähetysverkossa. Vuoteen 2017 mennessä boksien pitäisi ministeriön mielestä kuitenkin toimia 99,9 prosenttisesti, kun tällä hetkellä niistä toimivat täydellisesti vain uusimmat mallit.
Selvityksen mukaan nykyisin markkinoilla olevat laitteet ovat hyviä eikä niiden käyttö juurikaan poikkea uusien laitteiden käytöstä tai edes vanhojen tallentavien digiboksien toiminnasta. Selvityksessä arvellaan että esimerkiksi teräväpiirtolähetysten käynnistyminen on jo nyt muuttanut käyttöä huomattavasti ja digiboksi toimii enää harvoin pelkästään analogisten televisiolähetyksien lähettämisessä. Selvityksen tehneen VTT:n johtavan tutkijan Erkki Salosen mielestä digitaaliset lisäpalvelut muuttavat katselutottumuksia samalla kun boksi muuttuu palvelupäätelaitteeksi.
Liikenne- ja viestintäministeriön selvityksen mukaan vain tallentavissa laitteissa tarvitaan suurempia muutoksia, sillä tallennusjärjestelmissä tulee todennäköisesti tapahtumaan merkittäviä uudistuksia vuoden 2010 tienoilla. Ministeriö on pyytänyt VTT:tä tutkimaan tarkemmin vuonna 2020 vaadittavia ominaisuuksia sekä selvittämään mitä palveluita televisioyhtiöiltä vaaditaan silloin lähetettävien palveluiden vastaanottamiseen.
Selvityksen oli tilannut digitaalisen television ohjelma-aikaa myyvä Digita Oy , joka suunnittelee myyvänsä vuoteen 2017 mennessä mainosrahoitteista ohjelmatuotantoa uusille yhtiöille ja yhteisöille, jotka välittävät ohjelmia antenniverkkojen kautta. Digitan mielestä selvityksessä tuli esiin paljon asioita joita yhtiön ei kannata edes yrittää muuttaa ilman lupaavien tahojen tukea tai rahoitusta.
Jaa:
”Haluamme parantaa palveluamme tällä uudistuksella. Uudet asiakkaat voivat olla yhteydessä asiakaspalveluun ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä nykyisen puhelinajan sijaan, jolloin asiakaspalvelussa on rauhallisempaa” kommentoi Matti Vikkula , Elisan toimitusjohtaja tiedotteessa. Saunalahden nykyinen laskutus säilyy ennallaan ja yritys kertoo laskuttamisen perustuvan jatkossakin pääsääntöisesti puhelinlaskuihin. Yritysasiakkaiden laskunhallinta tapahtuu kuten tähänkin asti eli kuukausilaskutus toimii edelleen pääasiallisena laskutustapana.
Yritys siirtää asiakkaat Saunalahdesta Elisa-nimen alle vuoden 2009 aikana. Yrityksen tavoitteena onkin selkeyttää markkina-asemaansa yhdistämällä kaikkien kolmen yrityksen nimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Elisa, Radiolinja (nykyinen DNA), ja Finnet Oy yhdistivät toimintansa jo tämän kuun alusta lähtien uudeksi valtakunnalliseksi mobiili- ja internetpalveluita tarjoavaksi yhtiöksi eli Elisa Oyj:ksi . Samalla Elisan osakkeet listattiin pörssiin.
Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila uskoo Saunalahden asiakkaiden siirtyvän Elisaan nopeasti yritysoston jälkeen, mutta kuluttajien asiakassuhteisiin yrityskauppa ei vaikuta. Saunalahdella on noin 300 000 kuluttaja-asiakasta, joista suurin osa siirtyy myös ensi vuoden aikana Elisa nimen alle ja yritysasiakkaiden kohdalla siirto kestää hieman pidempään. Matti Vikkula lupaa kuitenkin kaikkien palveluiden pysyvän ennallaan ainakin toistaiseksi.
Yrityskaupan odotetaan toteutuvan tämän kuukauden viimeisenä päivänä kunhan kaikki tarvittavat viranomaishyväksynnät saadaan kuntoon. Samalla Elisasta tulee Elisan kokonaan omistaman tytäryhtiön Radiolinja Oy:n kautta matkapuhelinpalveluita tarjoavan Suomen toiseksi suurimman teleyrityksen eli Tele2 Finlandin enemmistöosakas (57 %).
Elisa osti keväällä 2000 0000 Digitan osaketta ranskalaiselta TDF:ltä ja teki osakkeista julkisen ostotarjouksen samaan aikaan kun yhtiö neuvotteli YLE:n kanssa sen osuuden ostamisesta Digitasta . Kesäkuussa YLE päätti myydä 28 prosenttia yhtiön osakkeistaan TDF-ryhmän omistamalle Digital Communications -digitanium-sijoitusyhtiölle sekä myydä osakkeensa perustettavalle yhtiölle, jossa YLE olisi ollut vähemmistöosakas (30%) yhdessä Digitan johdon sekä sijoittajien ja perustajayhtiöiden kanssa.
Elokuussa 2000 0000 Ylen osaketta oli myyty TDF:lle ja YLE:n hallintoneuvosto hyväksyi Digita Oy:n osakkeiden myynnin ranskalaiselle sijoitusyhtiö Télediffusion de France S.A. (TDF), josta omistaa 70 prosenttia sekä YLE 20 prosenttia, eli yhteensä 100 prosentin omistusosuus syntyi näin . Osakkeiden myyntihinta (485 miljoonaa euroa) perustui osapuolten tekemään osakassopimukseen .
Kesäkuussa 2004 Euroopan komissio vaati kuitenkin kilpailunrajoituslakiin vedoten Ylen osuuden purkamista Digita Oy:stä , jonka seurauksena TDF joutui luopumaan osuudestaan tai myymään sen komissiolle. Marraskuussa 2006 EU-komission päätöksen myötä TDF luopui 34 %:n osakeomistuksestaan, josta puolestaan Yleisradion eläkesäätiö osti joulukuussa 4 % Digitan osakkeista ja tuli Digitan suurimmaksi omistajaksi 29 prosentin osuudellaan.
Lokakuussa 2009 Yle myi 33 prosenttia Digitan osakkeista TDF:stä eriytetylle teleoperaattoriyhtiö Digita Infrastructure Oy:lle , jonka koko osakekannan se omisti lokakuussa 2015. Myös ranskalaisyhtiö TDF:n omistus supistui vastaavasti 42 prosentista 28 prosenttiin, josta 80 prosenttia omistaa TDF Group Ltd. (myöh. Digital Colony) ja 20 % Tower Participants Oy.
Digitan liiketoiminnan kasvu
Liiketoiminnan tuotot koostuvat useista lähteistä: televisiolähetysten ja ohjelmien jakelun tuotoista; maksu-tv-tuotoista (DVB-T-vastaanotto sekä DVB-T2/C-satelliitti- vastaanotto), IPTV-palveluista, Digitan datan lähetys –ja välitystoiminnasta , radiolähetystoiminnan korvauksista sekä ulkolähetysalueiden vuokraamisesta .
Maksu-tv:n merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2008 noin 22 % koko television liikevaihdosta kertyi maksukanavista kun vastaava luku vuonna 2014 oli jo 34% . Myös kuluttajamaksullisten ohjelmien ja palvelujen myynti lisääntyy.
Digita saa vuosittain satoja yhteydenottoja liittyen tv-lähetysten vastaanottamiseen liittyviin häiriöihin tai ongelmiin. Digita onkin kehittänyt yhdessä TV-yhtiöiden kanssa nk. Häiriöilmoituspalvelun, joka auttaa kuluttajia nopeasti ja asiantuntevasti mahdollisissa ongelmatilanteissa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä numerossa 020 000 0000 (avoinna 24 h/vrk).
Lisäksi Digitan tv-yhtiötuotteiden asiakkaille on käytössä maksuton puhelinpalvelu ma-pe klo 9-16 välisenä aikana , p. 020 00 00000 . Asiakaspalvelusta saa neuvoja mm. palveluiden tilaamiseen sekä käyttöönottoon liittyviin asioihin.
Digita välittää radio-ohjelmat valtakunnallisesti kaikkialle Suomeen vuoden jokaisena päivänä, niin että ne ovat kaikkien saatavilla samalla vastaanottohinnalla yhtäläisin ehdoin ja kaikkialla Suomessa
Yleisradio Oy lähettää ohjelmansa vapaasti vastaanotettavalla YLE-kanavalla sekä alueellisesti jaettuna TV1-kanavasta tehdyllä viidellä kanavalla (YLE TV1 Uusimaa / TV2 Häme/TV2 Varsinais-Suomi) tai kanavilla FST5 Pohjanmaa / Keski-Suomi / Pohjois-Suomi / Lappi. Yleisradio Oy:n radio-ohjelmia lähetetään YLE:n kaikilla radiokanavilla, jotka ovat kaikki valtakunnallisia. Digita huolehtii maanpäällisestä lähetysverkosta.
Lisäksi radiolähetystoimintaan tarvitaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa:
kaupalliseen radiotoimintaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan (harjoitus- ja esittelyluvat). Toimiluvan saajasta päättää valtioneuvosto. Voimassa olevia toimilupia on 55 kpl.
kaukolämpöverkon alueella asuvat noin 130 000 asukasta Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa sekä alueen yritykset. Lisäksi myös Helsingin keskustan ravintolat osallistuvat hankkeeseen .
Tavoitteena oli toteuttaa kattava lähetysverkko käyttäen viimeisintä DVB-T2-teknologiaa mahdollisimman kustannustehokkaasti hyödyntäen jo olemassa olevaa digitaalista jakeluverkon infrastruktuuria (antennijakeluverkko)” , kertoo Digitan liiketoimintajohtaja Juha Malmberg.
Hankkeen tavoitteena on parantaa suomalaisten TV-yhtiöiden kilpailukykyä lisäämällä tarjontaa nykyisillä kanavanippu A ja B -alueilla. Samalla laajennetaan näkyvyysaluetta nykyisten verkon peittoalueiden ulkopuolelle yli 60 %:iin Suomen väestöstä sekä lisätään televisioverkkojen kapasiteettia, mikä mahdollistaa paremman kuvanlaadun.
TV-ohjelmat ovat nähtävissä uudella lähetystekniikalla nykyisellä DVB-T-vastaanottoantennilla siirtymäajan, joka kestää vuoden 2016 loppuun saakka. Vuoden 2017 alusta lähtien kaikki televisiolähetykset tullaan Suomessa lähettämään pelkästään uuden tekniikan mukaisella T2-jakelutekniikalla. Digitan AntenniTV tarjoaa tällä hetkellä yhteensä 14 vapaasti katsottavaa televisiokanavaa ja kolme HD-laatuista kanavaa. Kaikki nykyiset maksulliset kanavat siirtyvät myös uuteen lähetystekniikkaan viimeistään 31.3.2020 mennessä, jolloin nykyinen B-kanavanippu poistuu käytöstä.
”Tavoitteenamme on rakentaa mahdollisimman kattava jakeluverkosto teräväpiirtoisille televisiolähetyksille Suomessa . Tällä hetkellä meillä on yli 60 % suomalaisista kotitalouksista palvelumme piirissä ”, kertoo Digitan toimitusjohtaja Sirpa Ojala .
Digita / Viestintä
Lisätietoja: Digita Oy , viestintäjohtaja Minna Flink p. 040 000 0000 tai email(a)example.com www.digita.fi ja @DigitaInfo (arkisin klo 8 - 16)
Jakelu:STT InfoKeskeiset tiedotusvälineetDigitan AntenniTV-verkko tavoittaa 99,96 prosenttia Manner-Suomen väestöstä.
Suomen suurin on myös kaunein – Digitalle vuoden 2012 Grand One -palkinto!
Tiedote 18.4.2012
- Tämä oli erittäin kovatasoinen ja kansainvälinen kisa! Saimme runsaasti positiivista palautetta niin tuomareilta kuin kisaan osallistuneilta asiakkailtakin kertoo Digitan videojakelusta vastaava johtaja Teppo Ahonen .
Kilpailun päätuomarin Kim Lindströmin mukaan voittajavideon valintaan vaikuttivat monet eri seikat: - Halusimme korostaa valinnassa videon käytön tarkoitusta, sen toimivuutta, käyttökokemusta sekä erityisesti videon roolia osana suurempaa kokonaisuutta. Videon suunnittelussa ja toteutuksessa oli myös otettu esimerkillisesti huomioon kohderyhmän tarpeet.
Videon tavoitteena oli kertoa havainnollisesti kuluttajille antennien välityksellä välitettävästä TV-lähetystekniikasta. Videolla haluttiin herättää kuluttajat pohtimaan mitä kaikkia palveluja antenniverkon kautta voikaan katsoa jo nyt tai lähitulevaisuudessa;
- Videosta tuli juuri sellainen kuin halusimme, se on herättänyt runsaasti positiivista keskustelua sekä kuluttajien että sidosryhmien keskuudessa ja mikä tärkeintä myös videolla esiintynyt perhe viihtyy kodissaan erinomaisesti kertoo Digitan viestintäjohtaja Minna Flink .
Videon teknisestä toteutuksesta vastasivat Great Apes Oy:n Mikko Saarenpää , Juha Immonen (ohjaaja), Tero Jokinen (leikkaaja) Sami Virkkula (suunnittelija).
Videota esitettiin 18.12.2011 – 23.4.2012 välisenä aikana MTV3-kanavalla lauantaisin ja sunnuntaisin sekä SubTV- että MTV MAX-kanavilla noin 10-15 minuuttia ennen päivän ohjelman alkua.
Viestintäjohtaja Minna Flink, p 020 000 0000 tai 040 0000000 email@example.com . Digita on digitaalisen infrastruktuurin ratkaisuja toimittava yritys jonka pääliiketoiminta-alueet ovat langaton viestintä (FMC), TV/DVD/UHF lähetys- ja vastaanotinverkot sekä tiedonsiirron ratkaisut yrityksille ja kotitalouksille. Digitan maankattava langaton @450 -verkko tarjoaa langattoman laajakaistaverkon internet- ja mobiilipalveluille kaikkialla Suomessa taajamien ulkopuolella. Digita rakentaa Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevaan Eurajoensalmen vesistöön uuden merenmittausmaston. Uusi masto on noin 57 metriä korkea, joten se kohoaa selvästi yli aiempien mittausasemien korkeimpien mastojen. Merenmittaus edellyttää kuitenkin aina näkyvyyden ollessa hyvä korkeampaa mastosta kuin esimerkiksi meripoijut ovat.
”Uuden maston paikkaa valittaessa tärkeimpiä asioita olivat näkyvyys eri suuntiin sekä Olkiluotoon tulevan ja sieltä lähtevän liikenteen turvallisuusnäkökohtien huomiointi. Maston paikalta on lisäksi oltava esteetön näkymä avomerelle, sillä pääosa merenmittauksesta tehdään juuri avomerellä”, sanoo Suomen merimittauksen tuotantopäällikkö Pasi Luoma .
Näkyvyys merelle oli uuden maston paikalla aiempia paikkoja parempi Eurajoen kunnassa tehdyn lisätutkimuksen ansiosta.
Pasi Luoman mukaan uusi masto mahdollistaa paremman laadun sekä uusia palveluita niin merimittauksissa kuin myös esimerkiksi Pohjanlahden merijään mittauksissa ja erilaisissa navigointi- tai ympäristömittauspalveluissa. Masto varustetaan videokameralla joka välittää kuvaa suoraan ohjauspaikalle. Tämä parantaa merenmittauksen laatua erityisesti olosuhteissa joissa näkyvyys on huono, kuten sumussa. Uuden maston hankinta- ja rakennustöiden valmistelut aloitetaan välittömästi.
Lisätietoja : Pasi Luoma Tuotantopäällikkö Suomen Merenkulkulaitos Puh: 040 0000 000 Email: email@example.com
Suomen Erillisverkot Oy osti Finnet-yhtiöltä @450 verkon liiketoiminnan sekä sen tytäryhtiön Datamen koko osakekannan vuoden vaihteessa 2008-2009.
Nyt myydyssä kaupassa siirtyvät Digitalle ne noin 9 prosenttia kaikista verkkoa käyttävistä asiakkaista, jotka ovat tehneet Datamen kanssa palvelusopimuksen vuonna 2004 tai sitä aiemmin.
Nämä asiakkaat voivat halutessaan siirtyä Digitan asiakkaiksi. Verkkopalvelujen myynti asiakkaille jatkuu toistaiseksi normaalisti.
Suomen Erillisverkot Oy on valtion omistama yritys joka hallinnoi ja operoi Suomen viranomaisradioverkkoa eli VIRVEä. Digita taas vastaa koko @450 verkon liiketoiminnasta. Yhdessä ne omistavat Suomen Virveverkko Oy:n, jonka omistuksessa ovat VIRVE verkossa toimivat päätelaitteet sekä huoltotoiminnot valtakunnallisesti. Virve-viranomaisverkko kattaa tällä hetkellä yli 70 prosenttia maan pinta-alasta.
Digita Oy on viestintäviraston valvonnan alainen verkko-operaattori joka toimittaa radio- ja tv-yhtiöille jakelupalveluita mm maanpäällisissä digi-tv-verkoissa ja @450 langattomassa laajakaistaverkossa.
Lähteet: STT, Yle uutiset
Tietoja Jussi Eronen
Onko tuo siis mielestäsi hyvä vai huono asia? Eli että Digitan omistus siirtyy ulkomaille (tosin suomalaisiin käsiin). Vai pitäisikö valtion pitää kaikki langat omissa käsissään?
Olen seurannut mielenkiinnolla tätä keskustelua jo pidemmän aikaa. Mielestäni Digita ei ole hoitanut asioita kovin hyvin ja tähän olisi saatava parannusta oli kyseessä kotimainen tai ulkomainen yritys.
Nyt vain odottelemaan seuraavaa isoa kauppa jossa Suomen valtio menettää miljardeja euroja ulkomaisille pääomasijoittajille kun Kemira Growhow meni norjalaisille 208 miljoonalla eurolla vaikka sen todellinen arvo on n 40 miljardia euroa! Onneksi se saatiin vielä ostettua takaisin vähän alle 200 miljoonan euron. Tästä ei ole pitkä aika kuin valtion lannoiteyhtiö vietiin pörssiin ja sieltä myytiin lannoitetuotanto Norjaan pilkkahinnalla!
Valtion omaisuuden myynti oli sama asia aikoinaan Soneralle, joka jakoi miljardien eurojen arvosta osakkeita ilmaiseksi ruotsalaisille ostajille (jotka sitten myivät osakkeet moninkertaisella voitolla eteenpäin) kun he ostivat Soneran vain 3 miljardilla eurolla! Valtio siis myi 50 kertaa halvemmalla omaisuuttansa pois mitä osti sitä.
Nyt on vuorossa Digita jonka hinta ei ollut kuin 120 miljoonaa euroa eli melkein 2 miljardia markkaa!
Valtiolla pitäisi olla oma yhtiö tai valtionyhtiöitä jotka tuottavat voittoa, ja joissa valtio itse olisi suuri omistaja. Valtionyhtiön voitoista osa jaettaisiin osinkoina kansalaisille eikä kaikki voitot menisi pörssikeinottelijoille joita kiinnostaa vain nopeat pikavoitot. Nämä pörssiyhtiöiden osingot eivät edes jää Suomeen vaan valuvat ulkomaille.
Näin voitaisiin taata paremmin ettei meidän tarvitse ostaa sitä takaisin pilkkahinnalla niinkuin Norjalaiset tekivät omalle antennilleen jonka ostivat Digitan myyntirahoilla itselleen!
Ei kai mikään laki kiellä valtiota tekemästä omaa yritystä, joka hoitaa tv- ja radioverkkoja? Eli miksei valtio perustaisi vaikkapa Sonera Oy:tä uudestaan ja sitten Digita Oy olisi vain sivubisnes sen sisällä. Sitten se voisi tarjota näitä palveluita sekä muille operaattoreille että valtion omille laitoksille.
Tosin jos valtio itse pyörittää omaa verkkoaan, niin silloinhan sillä on käytännössä monopoliasema siihen verkon kapasiteettiin...
Ja tuosta myyntihinnasta olen samaa mieltä. Sehän oli todella törkeä. Sen takia minäkin boikotoin Canal Digitalia parhaani mukaan enkä ole ottanut sinne koskaan edes määräaikaisia tilauksia (esim. vuodeksi kerrallaan).
Mielestäni YLElle pitäisi riittää yksi digiverkko. Miksi tarvitaan useita? Eikö muka rahat riitä vai onko ahneus iskenyt, kun on alettu myymään verkkoa muillekin yhtiöille?
En tiedä millä perusteilla kauppa tehtiin aikoinaan mutta nykyään en näe mitään järkeä siinä että myydään verkkoja ulkomaalaisille.
Kaikki muukin täällä myytävä ja rakennettava menee kaupaksi ulkomaille eikä meillä ole enää muuta kuin puuta jota ei myydä vaan annetaan ilmaiseksi pois... Sitten joku tulee vielä väittämään ettei Suomi olisi korruptoitunut maa vaikka korruptio jyllää jo melkein kaikkialla. Tämä on vain yksi sen ilmentymä...
Niin, nythän se nähdään mitä tapahtuu kun Digitan verkon hallinta siirtyy ranskalaiselle TDF-konsernille jonka omistaa TDF Capital-yhtiö joka taasen toimii veroparatiisissa Cayman-saarilla joten ei ihme että Digita tahkoaa voittoa ja jakaa muhkeita osinkoja... Kohta hinnat nousee takuuvarmasti.
Eli taas kävi niin ettei saatu halvalla hyvää. Olisi ollut parempi pitää koko verkko omassa hallinnassa kuin antaa se pois ilmaiseksi!
Olen sitä mieltä,että nyt pitäisi jonkun tahon alkaa selvittämään tätä asiaa miten tämä kauppa on mahdollista kun kansa vastustaa myyntiä henkeen vereen! Eikös siihen olisi hyvä kansalaisaloite mahdollisuus?
Koska valtio ei ilmeisesti halua rahaa (ja tässä taloustilanteessa myyminen aiheuttaisi ehkä lisälainan tarvetta) niin valtion tulisi lunastaa nämä Digitasta vapautuneet rahat itselleen. Se lisäisi kansalaisten hyvinvointia.
Ja lisäksi: miksi myydään? Eihän tuottavia yrityksiä myydä, ellei ole pakkotilanne kuten esim. yrityksen siirtyminen osaksi toista yritystä tai omistajan vaihtuminen sukupolven vaihtuessa yms., jolloin osa vanhoista työntekijöistä jatkaa yrityksessä vanhoina työntekijöinä ja uusi omistaja myy sitten omia tuotteitaan vanhan työpaikan asiakkaille?
Myymisellä saadaan lisää rahaa valtiolle velkojen lyhentämiseen sekä esimerkiksi koulutukseen ymv tarkoituksiin.
On muuten melko erikoista että myydään kaikki mitä on tähän asti rakennettu kovalla työllä, eli kyseessä lienee melkoinen rahakasa. Miten on mahdollista että tällaiseen tilanteeseen on ajauduttu? Kuka tässä maassa päättää näistä asioista kun tällaista voi tehdä ja kaiken huipuksi kansa vain katselee sivusta?
Nyt olisi aika laittaa ns. "päättäjät" vastuuseen teoistaan sillä tällainen toiminta ei ole missään tapauksessa hyväksyttävää.
Tämä asia koskee kaikkia suomalaisia tavalla tai toisella, myös heitä joilla "ei välttämättä juuri nyt tällä hetkellä" mene hyvin!
Pistää oikein vihaksi tälläinen ihmisten hyvinvoinnin sekä toimeentulon tuhoaminen mitä valtion taholta tehdään ja miten näitä asioita junaillaan läpi ilman että kansalaiset tietävät mistään mitään. Ja jos joku tietääkin niin asioista päättävät eivät edes tiedä vaan ajavat vain omia etujaan muista välittämättä.
Lisäksi on otettava huomioon se seikka, että Digita saa tulevaisuudessa hinnoitella palvelunsa vapaasti toisin kuin yksityiset mediayhtiöt! Tämä tietää huonoja aikoja pienille paikallisradioille jotka ovat olleet tähän saakka hyvin riippuvaisia Digitan hinnoittelusta. Tähän asiaan pitäisi puuttua mitä pikimmin sillä nyt näyttää siltä että kun ensin myydään niin kohta alkaa hinnan nosto sekä palveluiden karsiminen...
On selvää ettei tästä hyvä seuraa jos asia on näin... Lisäksi Digita saa myös mahdollisuuden vaikuttaa radiokanaviin esimerkiksi niiden taajuksia muutellaan tulevaisuudessa ilman minkäänlaista kontrollia!
Lisäksi pitää muistaa se tosiasia, etteivät yksityiset mediayhtiöt saaneet käyttää Digitan verkkoja oman toimintansa tukemiseen.
Tästäkään ei ole vielä varmaa tietoa että mitä tämä todellisuudessa tarkoittaa mutta olen saanut sellaisen kuvan ettei yksityistä radiota voisi harjoittaa kannattavasti enää jatkossa vaan kaikki perustuisi ns. maksullisten kanavien varaan joita varten pitäisi hankkia jokin kallis maksullinen kanavanippu johon eivät ainakaan pienet paikallisradiot tule varmasti pystymään investoimaan joten Digita voi sanella sen mihin he radiokanavien taajuudet sijoittavat ja mikä on heidän hinnoittelunsa.
Lisäksi tämä tarkoittaisi sitä, että tulevaisuudessa kaupalliset kanavat kilpailisivat käytännössä vain keskenään koska mitään vapaata kilpailua ei enää voisi harjoittaa jos yksityiset mediayhtiöt joutuvat vuokraamaan kaikki tarvittavat taajuuksia sekä laitteita Digitan kautta!
Eli näin ollen paikalliset radiotoimijat kuten paikallisradiot ovat nyt joutumassa todella vaikeaan tilanteeseen josta he eivät ehkä voi selvitä kovinkaan helposti...
Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että Digita tekee suuret voitot niillä rahoilla jotka jäävät myymättä jääneiden kanavien vuoksi saamatta. Tästä kärsivät esimerkiksi YLE jonka kanaville jää vähemmän rahaa jaettavaksi sekä muut kaupalliset kanavat joiden on hankittava kanavia varten uudet mainosrahat jostain muualta kun ne aiemmin olivat saaneet Digitan kautta.
On siis väärin puhua vain siitä kuinka paljon saatiin voittoa koska pitäisi miettiä sitä mitä sillä rahalla olisi saatu aikaan ja oliko se loppujen lopuksi järkevä ratkaisu... Eli jos Digitalla ei ollut muuta tarkoitusta kuin saada suuret voitot niin silloin myynti oli tietenkin kannattavaa mutta jos sillä todella haluttiin turvata YLE:n tulevaisuus yms. niin sitten taas asia on täysin päinvastoin...
"Myyntipäätökseen vaikutti myös tarve myydä yhtiön ulkomaisia toimintoja sekä rahoittaa uusia hankintoja, joista tärkein oli teräväpiirtolähetysteknologian käyttöönotto.
– Yhtiön rakenne ja toimintamalli olivat kehittyneet sellaisiksi, että ne mahdollistivat uuden strategian käyttöönoton eli keskittymisen entistä enemmän Suomen markkinoille”, perustelee myyntiä hallituksen puheenjohtaja Pekka Vennamo myyntipäätöksen tiedotteessa (lainaus Yle: uutisista). "
Ja kun tuon asian perään kysellään, niin eipä kuulu vastauksia... On vain olemassa tuo surullisen kuuluisa lausuma ..."yleiset syyt".
Tuo oli silloin ennenvanhaan jolloin valtion yritykset eivät saaneet menestyä ja tuottaa rahaa vaan piti myydä ulkomaille vaikka halvalla jotta se yritys saatiin nurin. Nykyisin on aivan toisin...
Nykyinen YLE pitää yksityistää koska muuten sen toimintaa ei saada tehostettua kuten tuossa Digita asiassakin kävi, kun myynti alkoi niin heti Digitan toiminta huononi ja kallistui huomattavasti. On siis täysin järjetöntä väittää että yksityistäminen olisi muka jotenkin huono asia.
Digitassa meni juuri tuo antenniverkon jakelumonopoli eli kaikki valtakunnalliset tv-kanavat jotka käyttää tätä antenniverkkoa joutuvat maksamaan Digitalle tuon hinnan mitä he nyt sitten pyytävätkään tästä jakelusta vaikka eivät edes katsoisi tuota kanavaa mutta sen täytyy silti maksaa se maksu, tämän monopolin myynnin jälkeen tämä YLE joutui ostamaan saman palvelun uudestaan Digitan kautta.
YLE siis ei saa enää itse valita jakelijaa ja näin ollen joutuu tyytymään tuohon kalliiseen hintaan. Lisäksi kun tässä oli vielä sekin asia että Digita on pörssiyhtiö niin tuo antenniverkon jakelu kallistuu myös tästä syystä jatkuvasti lisää eli nämä kalliit maksut menee lopulta YLE:n budjetista josta sitä pitää ottaa joka vuosi pois enemmän ja vähemmän, tämä johtuu täysin Digitan hinnan korotuksista.
Tästä kaikesta me suomalaiset joudumme siis kärsimään siksi että meillä ei ole tarpeeksi suurta toimijaa markkinoilla jolla olisi riittävän suuri voima saada pidettyä hinnat kohtuullisina. Tätä on se markkinatalous jonka ansiosta täällä kaikki maksaa liikaa eikä mistään saa mitään alennusta vaikka kuinka paljon ostaisit mutta tuo yksityistäminen onkin juuri sitä sosialismia eli tätä valtion omaisuuden myymistä yksityisille rahastamista varten joka sitten lopulta päätyy meidän maksettavaksi.
Tästä syystä siis Digita myytiin, tällä tavalla valtio voi rahastaa yksityistämisellä ja yksityistetty omaisuus menee taas aina ulkomaalaiseen omistukseen kun siitä ei ole kukaan muu kuin omistaja enää kiinnostunut. Tämä johtuu siitä että jokainen uusi omistajuus pitää purkaa jos sen haluaa myydä eteenpäin jollekin muulle taholle.
Suomessa olisi paljon potentiaalia rakentaa näitä tietoliikenneverkkoja mutta tätä valtion monopolia ei koskaan voida antaa mihinkään yksityisille koska ne voivat laskuttaa ihan mitä tahansa ja hinnat nousee sitten vielä entisestään niin kauan kunnes tulee se viimeinen lasku jota kukaan ei voi enää maksaa. Ainoa oikea tapa on avata nämä verkot vapaalle kilpailulle, jos joku haluaa rakentaa tällaisen verkon omalla kustannuksellaan jonnekin alueelle josta ihmiset haluavat tämän ostaa omakseen hän myös sen saisi.
Yksityistämällä voidaan estää näitä monopoleja jotka voivat laskuttaa mitä tahansa hintoja ja viedä voitot ulkomaille piiloon verottajalta joka taas tarkoittaa sitä että Suomeen jäisi paljon enemmän rahaa kuin nyt kun nuo rahat on viety ulos täältä. Yksityistäminen ei ole mikään kirosana vaan se on hyvä asia kunhan tehdään oikein, jos myydään yksityisille tahoille monopoliasemassa olevia yhtiöitä kuten tässä Digita-kaupassa tehtiin niin silloin käy näin huonosti koska yritykset voivat käyttää tilannetta hyväkseen ja nostaa hintoja vapaasti kunnes kukaan ei enää kykene maksamaan niitä.
Nämä yhtiöt pitäisi ensin jakaa osiin jotka voitaisiin sitten myydä niille yrityksille joille ne parhaiten sopivat eikä näitä yrityksiä tulisi koskaan yksityistää kokonaan vaan nämä olisi hyvä pitää valtion hallinnassa joka voisi halutessaan laskea myös näiden monopoliasemassa olevien yhtiöiden tuottoa jos se nähdään tarpeelliseksi. Näin toimitaan oikein kun myydään jotain pois, nyt kävi juuri niin ja Digita oli vain yksi monista hyvistä asioista mitä kauppa toi mukanaan.
Se on hienoa että olet ymmärtänyt sen mikä tämän koko Digitan myynnissä tarkoituksena onkin:
”Digitasta tulee myyntivoitoilla osa Yleisradion eläkesäätiötä. ” Tämä siksi koska YLE ei halua maksaa osinkoja tai muita tuloja valtiolle eikä varsinkaan yksityisille henkilöille, valtio haluaa rahat itselleen jotta se voi käyttää niitä miten itse parhaaksi näkeekään ja mieluiten omien johtajiensa palkkioihin.
Tässä olisi vähän mietittävää kaikille Digitan myynnin kannattajille:
Digitasta tuli valtionyhtiö vuoden 1999 lopulla kun entinen Yleisradion jakelutekniikka yhtiöitettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 2000 yhtiöön liitettiin merkittäviä kansainvälisiä televisiotoimijoita, jolloin syntyi nykyinen Digita Networks Oy .
”YLElle yhtiön siirtyminen ulkomaiseen omistukseen oli iso pettymys vuonna 1998 tapahtuneen telepuolen yksityistämisen jälkeen.. – Kun digisiirtymä läheni, meille heräsi kysymys siitä kuinka kauan suomalainen teollisuus voi säilyä Suomessa, kun se myydään ulkomaille , Jungner sanoo.
Jungnerin mukaan kaupan aikaan uskottiin vahvasti siihen ettei YLEllä ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä lähetysverkkonsa pois. Digitasta odotettiin myös suurta rahasampoa sen ulkomaiselle omistajalle”
Näin ne asiat vaan on ja Jungerkin varmasti muistaa tämän jatkossa mitä tulee näihin Digitan myyntipuheisiin jos joku vaikka kysyisi asiasta jotain (tuskin kukaan kehtaa kysyä)…..näin nämä valtion yhtiöt vain siirtyvät ulkomaisten sijoittajien omistukseen kuten tässäkin tapauksessa.
No onhan se hienoa, että YLE saa rahaa jolla rahoittaa ”laatujournalismiaan”. Kaikki tuo raha on pois muilta media-alan yrityksiltä ja heidän työntekijöiltänsä eli kaikki osallistuvat yhteisen hyvän maksamiseen halusivat tai eivät. Kiitos vaan Yleisradio kun saamme osallistua teidän liiketoimintaanne :)…
Niin kauan kuin meillä ei ole vaihtoehtoista jakelukanavaa, niin me maksamme YLE:n olemassaolon.
Ei se nyt aivan noin mustavalkoista sentään voi olla että maksu menee jos omistaa television vaikka sitä katsoisi vain silloin tällöin, sillä tuleehan siitä myös muita maksuja kuten TV-lupa ja sen lisäksi joutuu vielä hankkimaan jonkun kortin joka maksaa rahaa sekä ostamaan laitteet jotka maksavat myöskin rahaa eli mielestäni siinä on jo ihan tarpeeksi maksua…
Minä maksan mielelläni TV lupa maksun, koska vastineeksi saan monipuolisen tarjonnan. Nyt en maksa edes kaapelista mitään, kun peruskanavatkin ovat näkyneet ilmaiseksi ainakin koko alkuvuoden. Eli minä kannatan kyllä nykyistä TV-lupajärjestelmää.
Maksu tulee per kotitalous ja se perustuu asunnon omistajan tekemään ilmoitukseen (oli kyseessä sitten vuokra- tai omistusasunto). On mielestäni täysin turha syyllistää ihmisiä siitä että he haluavat katsella televisiota koska sehän on vain jokaisen oikeus eikä mikään kansalaisvelvollisuus niin kuin joku tässä aikaisemmin kirjoitteli, vai pitäisikö kaikki asiat maailmassa tehdä velvollisuuden takia? Eihän kukaan pakota myöskään hankkimaan TV-lupaa vaikka omistaa TV:n sillä kyllä sitä voi katsoa ihan ilmaiseksikin. Samalla periaatteella voisi sitten sanoa ettei hanki tietokonetta tai kännykkää kun niitäkään ei ole kenenkään pakko hankkia vaan niitäkin katsotaan täysin ilman rahaa…
Olen ollut tyytyväinen Canal Digitalin toimintaan enkä näe mitään syytä vaihtaa firmaa, jos jossain vaiheessa sen toiminta alkaa tympimään niin on aina olemassa vaihtoehtoja. Digitan tapauksessa oli mielestäni selvää että valtio halusi myydä pois omistuksensa ja hyvä ostaja löytyi ulkomailta, mitä muuta valtion olisi pitänyt tehdä kuin toimia kuten järkevät ihmiset toimivat tällaisessa tilanteessa?
Mitä tulee tähän kauppaan yleensä en jaksa ottaa siihen kantaa kun kaikki näyttää olevan sitä mieltä ettei kauppa ole järkevä sen enempää myyjän/ostajan kuin kuluttajienkaan kannalta.
En tiedä tuliko tämä kommentti nyt oikeaan paikkaan tai edes oikeaan asiaan mutta kommentoinpahan kuitenkin :) En enää nykyisin hirveästi viitsi kirjoitella Digitan myyntiin liittyen, tuntuu että siitä on sanottu jo se mitä minulla olisi sanottavana. Jos mielipiteeni asiasta kiinnostavat kannattaa lukea esim. http://www.marmai.fi/blogit/article132162.ece
No jos joku jaksaa vielä ottaa kantaa tähän niin otetaan vastaan :-). Ihan hyviä näkökohtia olit kirjoittanut Digita-asiaan ja onhan noista asioista tässä ollutkin kirjoituksia, ei mitään uutta auringon alla.
Kirjoituksessasi mainitsit että ”valtiolla olisi ollut monta vuotta aikaa nostaa omistuksensa arvoa”, no aika näyttää miten kävi. Mutta sen tiedän ainakin itse ettei mikään ainakaan huononpaan suuntaan ole muuttunut viimeisen 6kk aikana joka oli täysin surkeaa lähetysverkon osalta…(en ota kantaa siihen jos Digita teki voittoa viime tilikaudella ja maksoi veroa valtiolle)
Ja mitä tulee Digitan myyntiin niin päätöshän on tehty jo paljon aikaisemmin kuin tämä vuosi joten en sanoisi että asia olisi juuri tämän vuoden ongelma…
Kuten joku kirjoitti aiemmin, eihän siinä ollut mitään järkeä myydä verkkoa pääomasijoittajalle. Mutta valtio halusi ”säästää” eli pistää rahan menemään johonkin muualle.
Miksi myytiin? Sitä voi jokainen pohtia omalta kohdaltaan: onko oikein valtion/veronmaksajien tuhlata veronmaksajien rahoja myymällä monopoliasemassa olevaa infraa? Onko reilua että samalla kun kansalaiset maksavat enemmän tv-maksua niin Digita kerää rahat taskuihinsa?
Digitan tapauksessa kyseessä oli aivan selkeä lypsylehmä jonka lypsystä valtio (eli me) halusimme päästä eroon.
Ainoa järkevä ratkaisu on tuoda DH-lähetykset suoraan kuluttajille. On tyhmää, suorastaan typerää rakentaa jotain omaa viritystä siihen väliin jos kerran lähetykset tulevat kuitenkin samasta lähettimestä ja mastoista kuin muutenkin!
Mielestäni valtion tulisi toimia juuri päinvastoin: ei myydä omaisuutta vaan luodaan sitä lisää! Jos jossain bisneksessä valtiolla olisi monopoli (tai edes jonkinlainen ”kartelli”), niin siitä kannattaisi pitää kynsin hampain kiinni.
Mutta valtio toimii aina yhtä surkeasti, riippumatta toimialasta. Monopoleja tai määräävää markkina-asemaa myydään alehintaan pois ja sitten itketään kun tulee ongelmia… se on voivoi…
Itse olen ollut pitkään sitä mieltä että valtion ei pitäisi puuttua mihinkään liiketoimintaan jossa se joutuu kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa.
Valtion ydinbisnes voisi olla pitää infrastuktuuria pystyssä (tietoliikenneyhteydet) mutta kaiken muun liiketoiminnan pitäisi kuulua yksityiselle sektorille. Ei ole mitään järkeä perustaa esimerkiksi valtio-omisteista paperitehdasta joka kilpailee yksityisten toimijoiden rinnalla, kun kuitenkin kyse on käytännössä samoista markkinoista ja raaka-aineista joita kaikki joutuvat hankkimaan. (Sama juttu pätee myös energiabisnekseen jossa meillä oli joskus valtiollinen Fortum – nykyisin taas yksityiset yhtiöt hoitavat nämä asiat)
Ja sama periaate toimisi toki muihinkin asioihin… Miksi valtion tulisi olla mukana autobisneksessä? Tai bussiyhtiöissä?
Digitallahan oli aikanaan monopoli radiolähetysten jakelutekniikan osalta (sekä tv- että radiopuolella) mutta nyt kun Dna Welho osti Digitalta tv-lähetysverkot niin tuo monopoli katosi. Sinänsä kuitenkin kummallista jos esim. juuri tuota radioverkkoa ei ole saatu myytyä, sehän on verkko jolla tavoittaa käytännössä koko suomen väestön eikä edes mikään kallis investointi.
Digita teki aikoinaan hyvää bisnestä sillä se myi verkkonsa kalliilla hinnalla australialaiselle Commonwealth Bankille joka taasen sitten möi sen eteenpäin Digitalle todella hyvällä voitolla (kuten linkissäkin sanotaan). Tuo bisnes päättyi siis jo vuonna 2000 ja nyt oli enää viimeinen niitti jäljellä eli Digitan myynti ulkomaille. Se mikä minua hieman ihmetyttää on että tuo kauppa tehtiin kuitenkin niinkin myöhään kuin 2012.
Tuo kauppahinta herättää myös kummastusta koska koko lafkan arvoksi saatiin vain 460 miljoonaa euroa vaikka Digitalla on yli 20 miljardin euron tase . Ja toisaalta taas kun miettii Suomen valtion velkaa niin eihän tuosta kaupasta saatu raha riitä edes sen kuittaamiseen
No nyt sitten jäädään odottamaan mitä tuleman pitää, saa nähdä tuleeko uusia irtisanomisia ja milloin? Toisaalta itse epäilen että irtisanomiset tapahtuvat vasta hieman myöhemmin.
Tähän mennessähän Digitasta ei ole irtisanottu ketään. Se on toki selvää ettei tilanne tule jatkumaan näin koska esimerkiksi Digitan lähetysverkko myydään piakkoin jollekin toiselle toimijalle jonka jälkeen koko lafka pannaan lihoiksi.
Mutta niin kauan kuin valtio omistaa 51% tuosta yhtiöstä, uskoisin ainakin YLE:n jatkavan lähetyksiään ko. puljun kautta
Päivitys 27.10: YLE kertoo jatkavansa ohjelmien lähettämistä omien kanaviensa (FST ja Teema) lisäksi myös Digitalta ostettavan lähetysverkon avulla joten ilmeisesti irtisanomisia ei ole tulossa ainakaan lähiaikoina…
Digita ilmoitti eilen aloittavansa yt-neuvottelut jotka koskevat sen koko henkilöstöä. Digitan ilmoituksen mukaan yt-neuvotteluissa on kyse lomautuksista eikä irtisanomisista mutta kyllä se vähän siltä näyttää että ne irtisanomisetkin sieltä vielä tulevat.
Mielestäni tuo 450-diginetti oli hyvä veto ja nyt kun Digita pisti hinnat kohdilleen, luulisi kaupan käyvän kuin siima näin netin aikakaudella.
Tokihan siitä jää sitten joku pois (pienemmät operaattorit) mutta toisaalta myös heidän liittymiensä hinta laskee eli kilpailu on hyvästä tässäkin asiassa. Niin kauan kuin kaikilla operaattoreilla ei ole samat hinnat niin silloinhan me kuluttajat voitamme…
Nyt kaikki kilpailuttamaan liittymäänsä!
Alla hieman esimerkkejä hinnoista joita ainakin Soneran, DNA:n ja Elisan nettisivuilta löytyy.
Elisan laajakaista
- Avaus 0 € - Ei määräaikaa 24 kk + kaupan päälle joko Nokia N79 tai Samsung i900 Omnia (valitsemasi malli). Laitteen omistusoikeus siirtyy Elisalle sopimuksen päättyessä. Etusi arvo yht. jopa 399€! Lisäksi voit valita jonkun muun puhelimen ilman lisähintaa!
DNA Laajakaista Langaton on nimensä mukaisesti langaton vaihtoehto kotiin, toimistoon ja pienyrityksiin. DNA:n uusi WLAN-teknologiaan pohjautuva DNA Laajakaistaan saatava palvelu sopii loistavasti myös esimerkiksi loma-asunnolle.
Laajakaista toimii langattomasti erillisillä antennilla (esim. TV-antenni) tai suoraan vaikkapa tietokoneeseen liitettävällä USB-sovittimella . Asennusmaksu 39 euroa sisältää antennin sekä langattoman yhteyden luomiseen vaadittavan kaapeloinnin valmiiksi käyttöpaikkaan asti tehtynä .
Hinta 29,90 €/kk – nopeus 8M
Sonera Laajakaista Extra on nopein saatavilla oleva laajakaistapalvelu Soneran valokuitu- ja kaapelitalouksiin. Extrahintaan sisältyy mm.
Hinta alk. 24,90€/kk - maksiminopeus jopa 2 Mbit/s!
Näiden lisäksi Digitalla ei ole mitään muuta toimintaa kuin että se vuokraa verkon lähetysoikeutta myös muille tv-kanaville ja yrityksille esim DNA:lle jolla on oma verkkotoimilupa antenniverkossa. Ilman Digitan verkkoa eivät nuo muut yhtiöt saisi lainkaan signaalia antennitalouksiin tai kaapeliverkkoihin.
Digita maksaa YLElle vuosittain enemmän rahaa vuokrana lähetysverkon käytöstä (TV-maksuina) kuin mitä itse sai myydessään verkon Digitalle, eli ilman myynti ei olisi mitään vuokratulojakaan ja nykyinen tv-maksukansa joutuisi maksamaan moninkertaisesti Yle-verona tämän summan joka nyt maksetaan Digitan omistajille. Nyt tuo summa on vain n 150 miljoonaa kun se Digitaaikana oli lähes 350 miljoonaa.
Eli kyseessähän oli siis ihan selvä kusetus jolla saatiin Ylen kassaan lisää rahaa tuhlattavaksi mm kalliiseen Musiikkitaloon jota YLE ei edes tarvitse koska Ylellä on jo omat studiot Pasilanmäellä eikä sen ohjelmia enää lähetetä ulos Pasilasta vaan ne tallennetaan lähetysstudioiden yhteydessä oleviin bunkkereihin josta niitä voidaan tarpeen tullen siirtää Digitasta ostettavalla tekniikalla eetteriin.
Nyt kun Digitan myynnistä ja siihen liittyvistä asioista saadaan jatkuvasti lisää tietoja alkaa vaikuttaa yhä selvemmältä että koko homma oli kusetusta jolla saatiin rahat siirrettyä pilkkahintaan ulkomaille (ja tietty poliitikkojen kavereille).
Koko juttu olisi täysin eri mikäli kaupan ehtoihin oltaisiin saatu joku järkevä kohta jossa esim. uudet toimiluvat antenniverkon verkkotoimiluihin olisi laitettu Digitalle, mutta näin ei valitettavasti tapahtunut.
Tämä tarkoittaa siis sitä ettei Digitan asiakkailla ole tulevaisuudessakaan mahdollista saada käyttöönsä edes kaapeliverkossa saatavilla olevaa tarjontaa vaan ainoa keino saada uusia teräväpiirtokanavia on ostaa katselukortti Canal Digitalilta mikäli asiakas haluaa katsoa muutakin kuin peruskanavien HD-versioita (canal+).
Miksi tästä sitten kirjoitan? En oikein ymmärrä tätä, koska tämähän ei liity millään tavalla blogittamiseen. Ei tämä kirjoitus kuitenkaan mikään turha ole sillä kaikki eivät välttämättä osaa yhdistää tämän blogin tekstejä Digitan ja MTV:n tekemiin sopimuksiin.
Jos aihe kiinnostaa enemmänkin niin kannattaa käydä lukemassa Taloussanomien uutinen asiasta. Lisäksi tietoa saa myös täältä . Asiastahan on puhuttu jo aikaisemminkin joten Digitaa koskevista asioista kiinnostuneiden kannattaa seurata Afterdawnia , Muropakettia sekä digitodayta .
2 kommenttia :
Onneksi kaikki kanavat ei ole menossa digitalle, itse katson enimmäkseen ulkomaisia kanavia kuten BBC:tä ja PBS:sää ja ne löytyy VHS:nä vielä. Mutta onhan se sääli että esim mtv3 siirtyi digitalle... onneksi on tosiaan dvd:t keksitty niin saa vähän nostalgiaa mukaan.
Ei toi mitään haittaa! Senkus laitat boksin kortin siihen CI+ moduuliin (mikäli sen sait) joka laitetaan boksiin kiinni ja liität antennikaapelin kiinni ni alkaa kanavia näkyä. Sit jos joskus saat uudet kanavat näkymään ilman sitä boxia ni pistät ne sit vaan digiboksin kautta eikä tarvii enää uutta korttia ostaa, ku vanhat käy aina siihen asti kunnes uusi tulee.. mut voi olla et joudut viel ostamaan CI+ moduulin myös uusia laitteita varten..
Hae tästä blogista
Tietoja minusta
Terve! Tämä on täysin tavallinen blogi jonka tarkoituksena on jakaa omia mielipiteitäni sekä tietoa asioista joista satun olemaan kiinnostunut. Aiheet eivät ole rajoittuneet mihinkään tiettyyn aihealueeseen mutta yleisesti ne kuitenkin liittyvät tietokoneisiin, elektroniikkaan ja digitaaliseen mediaan.
Jos löysit itsesi täältä ensimmäistä kertaa niin todennäköisesti olet vain eksynyt vahingossa blogisivulleni tai sitten sinut ohjasi tänne jokin ulkopuolinen taho (kuten esimerkiksi Google).
Kaikki tiedot mitä blogissani esiintyy on joko itse kokemiani/oppimiani asioita sekä muualta kopioituja faktoja jotka olen kokenut hyödyllisiksi. Tämä blogi sisältää kuitenkin myös muiden kirjoittamia tekstejä joihin en ota sen enempää kantaa sillä ne saattavat olla heidän omiaan enkä minä niihin liity.
En ole opiskellut alaa missään koulussa joten tämä blogi ei sisällä minkäänlaisia alan termejä tai sanastoa jota muut ihmiset saattaisivat käyttää ja mikäli jokin asia on täysin väärin niin se todennäköisesti johtuu siitä etten yksinkertaisesti osaa kyseistä asiaa vaikka olisinkin sitä yrittänyt joskus opetella. En myöskään omaa minkääntasoista koulutusta tietotekniikkaan liittyen vaan olen kaikki oppinut itse yritysten sekä erehdysten kautta.
Toivon että tästä blogista olisi apua kaikille ihmisille joilla on ongelmia digitaallisten laitteiden tai palveluiden kanssa sillä jos minulla ei ole tietoa jostain asiasta en yleensä valehtele ja osaan kertoa oikean vastauksen kaikkiin kysymyksiin jotka liittyvät tekniikkaan ja digitaalisuuteen. Jos sinulla taas itselläsi sattuu olemaan jokin ongelma joka liittyy esimerkiksi digiverkkoon, tietotekniikkaan tms niin autan mielelläni myös siinä asiassa.
Jos haluat tietää tarkemmin miten voin auttaa sinua ratkaisemaan ongelmasi ota yhteyttä puhelimitse 050 000 0000 tai sähköpostitse email@example.com
Tässä blogissa julkaisen säännöllisesti uusia kirjoituksia joissa kerron hieman lisää itsestäni sekä omista asioistani mutta voit tutustua minuun myös näiden alla olevien linkkien kautta: www.jarmopapinniemiblog . com ja https://www.facebook.com/P%C3%A4%C3%A4hkinänkuoressa.
Toivottavasti viihdyt blogissani niin uusien kuin vanhojen kirjoitusteni parissa ja toivottavasti sinulla on nyt tarpeeksi rohkeutta jotta uskaltaudut klikkaamaan yllä olevia linkkejä tai tämän kirjoituksen lopussa olevaa "Liity jäseneksi" painiketta
Jos haluat saada ajankohtaista tietoa tapahtumista sekä uusimmista kirjoituksistani sähköpostiisi sinun tulee liittyä blogin tilaajaksi klikkaamalla sivun vasemmassa yläreunassa näkyvää "liity tähän sivustoon"-painiketta jonka jälkeen sinulle lähetetään välittömästi sähköpostia jossa sinua pyydetään vahvistamaan että tahdot tilata sivuston. Mikäli et näe tätä viestiä sinulla ei luultavasti ole gmail-tiliä koska käytän itse tällä hetkellä pääasiallisena sähköpostinani sitä ja siksi suurin osa saamistani viesteistä koskee kyseistä palvelua.
Voit erota tästä postituslistalta helposti lähettämällä minulle postia osoitteeseen email@example.com tai klikkaamalla "unsubscribe" linkkiä tämän sivun lopussa olevalla linkillä, niin kaikki sinun tietosi poistetaan pysyvästi minun järjestelmistäni eikä niitä tulla enää koskaan käyttämään uudestaan mihinkään tarkoitukseen.
Mikäli tahdot lopettaa asiakastilisi Digitalla ja et tahdo että sinuun ollaan yhteydessä millään tavalla voit tehdä sen kirjoittamalla osoitteeseen: email@example.com .
Tämä lista on tehty koska koen henkilökohtaisesti suurta tuskaa siitä kuinka Digitan myyminen ulkomaille voi tuhota hyvin toimivan suomalaisen yhteiskunnan perusinfrastruktuurin. Toivoisin todella saavani tämän listan kautta edes jonkun ihmisen äänestämään seuraavissa eduskuntavaaleissa puoluetta joka aktiivisesti pyrkii ajamaan suomalaisten etuja myös silloin kun kyseessä ovat meidän omat yrityksemme ja maamme infrastruktuurit.
Jos tunnet yhtään sympatiaa tätä maata, suomalaisia tai suomen omaa infrastruktuuria kohtaan suosittelen sinua lähettämään tämä viesti vähintään kymmenelle ihmiselle eteenpäin. Jos sinulla on lisäksi aikaa niin kannattaa pyrkiä vielä hieman miettimään mikä puolue aidosti haluaa säilyttää tämän maan sellaisena kuin se meille kaikille lapsuudestamme asti tuttu Suomi oli vielä 1990-luvulla...
1 kommentti(a)
Ei siis mitään ihmeellistä ole Digitan myynnissä? Vaikka täällä päin ei olisi tv-lähetyksiä ilman sitä ja sen palveluita, jos vaikka jotain muutakin sattuisi tarvitsemaan. Tosin ehkä tulevaisuudessa saa sitten paremmin toimivan yhteyden vähän kalliimmallakin... Tai mistä minä tiedän mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Yleistä sivuista
Audiovisuaalinen media tarkoittaa kaikkea mediaa joka koostuu kuvasta sekä äänestä. Tähän sisältyvät radio- televisio- internet multimedia- ja satelliittilähetykset (HDTV). Se sisältää niin analogiset lähetykset kuin digitaaliset lähetykset, kaapelilähetykset, DVB-lähetyksen ynnä muut. Myös esimerkiksi DVD-levyillä on audio-ja videomateriaalia. Suomessa tämä laki koskee Digitaa jolle YLE myi jakelutoimintansa.
Tämä kauppa avaa uusia mahdollisuuksia
Kun hallitus haluaa yksityistää julkiset palvelut se perustelee asiaa kustannussäästöllä ja tehokkuudella. Digitalle annettu lupa käyttää Suomen tv-verkkoja lähetystoimintaan sekä toimilupa mobiili-tv-verkossa ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiön tulisi tuottaa palveluja kustannustehokkaasti tai tarjota niitä kaikille yhtäläisillä ehdoilla.
Digita voi hinnoitella palvelunsa kuten itse parhaaksi näkee eikä yhtiöllä ole mitään velvoitetta esimerkiksi antaa palvelua joillekin alueille samaan hintaan kuin toisille (vrt kaapelitelevisio- ja antenniverkkojen hinnoittelu).
Kun Digitan kaltainen monopoli saa oikeuden käyttää julkista viestintäverkkoa sen palveluita ei tarvitse kilpailuttaa. Näin ollen yhtiö, jonka ei välttämättä tarvitse toimia tehokkaasti tai palvella kaikkia yhtäläisillä ehdoilla voi rauhassa hinnoitella palvelut korkeiksi.
Tämä kauppa avaa uusia mahdollisuuksia Digitan palvelujen hintojen korotukselle. Kun julkisen palvelun televisio- ja radiolähetystoiminta on myyty ulkomaille tulee siitä yksityistä liikevoittoa tavoittelevaa liiketoimintaa jolloin myös hintoja voidaan korottaa ilman pelkoa siitä että joku alkaisi vaatia parempaa palvelua samaan hintaan (vrt kaapelitelevisio- ja antenniverkkojen hinnoittelu).
Digita voi jatkossa tuottaa esimerkiksi mobiili-tv palveluja joiden kautta se saa tuloja sen sijaan, että Yleisradio maksaisi Digitalle saman summan kuin mitä Yleisradion lähetysmaksut tällä hetkellä ovat.
Julkinen palvelu rahoitetaan verovaroilla
Yleisradiotoiminnan tarkoituksena on taata monipuolinen radio-ohjelmisto sekä televisio-ohjelmistot. Televisiosta pitää tulla ohjelmia myös vähemmistöille ja erityisryhmille kuten kuuroille, huonokuuloisille sekä niille joilla ei ole lainkaan näkökykyä. Näitä varten Yleisradiossa tulee olla julkisen palvelun velvoite (SGEI - services of general interest). Tämän velvoitteen täyttämiseksi yleisradioyhtiön ei tarvitse tuottaa taloudellista voittoa vaan rahoitus saadaan kansalaisilta televisioluvan tai radioluvan kautta.
Yleisradiotoiminnan tarkoituksena on siis varmistaa, että mahdollisimman monet pääsevät käsiksi monipuoliseen ohjelmistoon jonka tuottamisesta vastaavat useat eri tahot. Julkinen palvelu voidaan rahoittaa myös mainoksilla jolloin sen rahoittavat mainostajat ja mainoksia haluavien tahojen tulee osallistua julkisen palvelun ohjelmien tuottamiseen (vrt Big brother -formaatin mukaiset tv-kanavat). Näin taataan monipuolinen ohjelmisto josta ei joudu maksamaan mitään vaikka käyttääkin kaikkia samoja ohjelmia kuin maksullisten kanavien asiakkaat.
Yleisradion omistaa Suomen valtio joten Yleisradio Oy:n tuottamat televisio-ohjelmistot sekä radio-ohjelmisto kuuluvat Yleisradion julkiseen palveluun eikä niistä peritä maksua. Myös kaupalliset kanavat tuottavat joitakin sellaisia ohjelmalajeja jotka täyttävät julkisen palvelun ohjelmatoiminnan kriteerit (vrt vähemmistöille tuotetut ohjelmat, viittomakieliset uutiset jne).
Jos esimerkiksi Big Brother -formaatin mukaiset tv-kanavat eivät kuulu kaupalliseen ohjelmistoon niin onko mahdollista että kaupallisten tv-kanavien omistussuhteissa tapahtuisi sellainen muutos jossa ko kanavan sisältö muuttuukin yllättäen osaksi Yleisradion julkista palvelua ja tämä uusi omistaja edellyttääkin että kaikkien suomalaisten on hankittava käyttöönsä DVB-T2 yhteensopiva digisovitin koska kyseinen kanava tulee kuulumaan myös Yleisradion julkisen palvelun tarjontaan?
Kun Digitan myynti toteutettiin, siitä oli paljon haittaa. Digita sai monopolin Suomen antenniverkossa. Lisäksi se ei maksanut veroja Suomeen.
Digita myytiin, jotta valtionvelka saadaan maksetuksi ja sen korkomenoja pienennettyä (koko kauppahinnalle annettiin 5 vuoden korollinen bullet). Valtion velka on nyt maksettu kokonaan pois: http://tinyurl.com/37jqkfg
Suomi oli pahasti ylivelkaantunut, joten valtio otti velkaa joka vuosi vähintään 8 mrd euroa kattaakseen velan korot ja lyhentääksen itse velkaansa.
Koska Digita-kaupasta saatu summa maksettiin valtion velkojille (pankeille), se lyhensi valtionvelkaa samalla summalla + koroilla, jotka siis saatiin maksetuksi pois kokonaan. Jäljelle jäi enää Digitan kauppahinta 5 vuoden bulletlainalla rahoitettavaksi ilman korkoja = ilmaiseksi
Digita teki 100 miljoonan voiton 4 vuodessa! Eli suomalaiset maksavat tyhjästä, kun Digita on ulkomaalainen firma!
Jos koko tuo voitto olisi verotettu suomalaisilta joka vuosi vuodesta 2005 alkaen (esim 10 miljoonaa), Suomi ei tarvitsisi lainkaan velkaa eikä veroja voitaisi alentaa tai poistaa.
Tämä koskee erityisesti Digitaa ja muita vastaavia firmoja, joissa valtio oli omistajana. Myös Fortumin myynti Carunalle osoittaa sen selvästi: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000000000000.html
Myyntihetkellä Suomessa sähkön siirtohinnat nousivat heti 30-50 prosenttia eli niiden nousu on jo nyt yli 10-kertainen verrattuna esim Saksaan!
Koska Fortum osti valtionyhtiönä osan TV/Radioinverdigitasta Saksasta vuonna 2000, valtio omistaa siitä edelleen suuren osuuden.
Digitan nykyinen omistus jakaantuu siten seuraavasti: http://www2.digitv.fi/sivu.asp?path=1;699;1066
Suomen Valtio 40 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8 % Digita Networks Oy 42%
Tämän perusteella voisi väittää että Yleisradion myynti Digitaan oli vain valtion kassan paikkaamista!
Miksi näin sitten tapahtui: Se johtuu siitä, ettei kukaan halua omistaa TV- ja radioverkkoa Suomessa.
On paljon helpompi ostaa TV/Radio-yritys jostain ulkomailta. Tämä taas tarkoittaa sitä että suomalainen viestintä menee ulkomaalaisille toimijoille - eikä jää Suomeen niin kuin ennen vanhaan olisi tapahtunut! Sen sijaan suomalaiset jäävät nuolemaan näppejään kun heidän rahansa menevät ulkomaille vaikka ne ovat suomalaisia varoja!
Miksi näin sitten tapahtui: Koska Suomen päättäjät halusivat olla hyviä kavereita kansainvälisten toimijoiden kanssa.
Tämän takia esim, Fortumin annettiin myydä siirtoverkko ulkomaisille yhtiöille. Eli taas ulkomaiset yhtiöt pääsivät rahastamaan meitä suomalaisten kustannuksella!
Ulkomaisilla yhtiöillä on tapana laskuttaa tähtitieteellisiä summia suomalaisilta yhtiöiltä ja vielä ilman mitään kilpailua - eikä tämä toiminta tunnu loppuvan ikinä! Aina vaan tulee uusia ulkomaisia firmoja jotka haluavat ostaa Suomen yhtiöitä pois markkinoilta sikahalvalla.
Suomalaiset eivät enää pysty vaikuttamaan asiaan koska meillä ei ole omaa valtionyhtiötä jolla olisi monopoliasema TV-/radio-alalla. Joudumme tyytymään ulkomaalaisten firmojen riistotoimintaan!
Eikö ketään muuta kyllästytä jatkuva verojen maksaminen? Me suomalaisethan maksamme enemmän veroja kuin ulkomaalaiset, vaikka he maksavat saman verran euroissa ja me markoissa! Miksi suomalaisten pitää aina maksaa ulkomaalaisille yhtiöille jopa ylihintaa kaikesta?
Onko järkeä myydä kaikki firmat ulkomaisille suuryhtiöille jotka saavat monopoliaseman Suomessa niin ettei suomalaisia kilpailijoita ole ollenkaan - eikä hintoja pystytä mitenkään laskemaan!
Miten on mahdollista että Ruotsissa asiat toimivat paljon paremmin? Vaikka sielläkin maksetaan TV-lupamaksuja, silti siellä ei anneta firmojen tehdä itsestään liian rikkaita ja hinnat pysyvät kohtuullisina. Eikä kenenkään tarvitse maksaa ylimääräistä mistään palveluista joita hän ei käytä! Mutta eihän tämä käy ruotsalaisille poliitikoille.
Kun ruotsalaiset poliitikot puhuvat asioista televisiossa he eivät vaikuta siltä kuin puhuisivat täyttä paskaa vaan ihan kuin heidän puheensa pitäisivät paikkaansa!
Ruotsalaisten poliitikkojen on helppo pitää lupauksistaan kiinni koska heillä on valtion omistama firma joka tekee voittoa koko ajan ja jakaa rahaa takaisin kansalaisille ilman että firman johtajien tarvitsisi nostaa miljoonapalkkaa itselleen niin kuin esimerkiksi Digitan johtajille kävi. Sillä rahalla olisi jo voinut korjata aika monta tiepätkää kuntoon! Ja ne rahat eivät mene ulkomaisille omistajille jotka ovat todennäköisesti veroparatiisien kautta toimivia huijareita.
Mutta eiväthän nämä huijarijohtajat tietenkään sitä asiaa tule koskaan julkisesti myöntämään koska heillä on varmasti paljon rahaa jossain jemmassa eivätkä he halua että heidän rahakätköjensä sijainti paljastuisi!
Joten Digitan johtajat luultavasti kieltävät myyneensä Digita Networkin ja väittävät olevansa yhä sen johtajia! Ja jos asiasta tehdään poliisitutkimus niin siinä tutkimuksessa varmaan väitetään ettei mitään kauppoja ole edes tehty vaan kyseinen tutkimus oli pelkkä väärinkäsitysten summa. Joten kukaan ei sitten saisi tietää totuutta, eikä mikään muutu parempaan suuntaan.
No toivottavasti sentään ne kaikki työntekijät saivat pitää työpaikkansa joiden työt loppuivat Digitan myyntiprosessin aikana! Jos heidän työpaikkojansa oltaisiin lopetettu, olisi se taas ollut yksi hyvä syy lisää vastustaa koko Suomen myyntiä kansainvälisille suuryrityksille jotka toimivat ainoastaan rahan ehdoilla ja vähät välittävät luonnosta tai ihmisoikeuksista!
Mutta en voi uskoa että Digitalla nyt työskentelevät henkilöt olisivat tyytyväisiä siihen mitä tuli tehtyä. Koska sehän oli käytännössä sama kuin he olisivat myyneet itsensä.
Ja eihän tuo Digitan myyminen tietenkään mitään vielä tarkoita, vaan se tulee varmasti näkymään myös palveluiden hinnassa kun Suomen tietoliikenneyhteyksiä ruvetaan jatkossa parantamaan esimerkiksi uusien 4G verkkojen avulla! Joten ehkä kansalaisten pitää kohta ruveta maksamaan omasta Internetin käytöstä jos Digita on ainoa joka pystyy lähettämään laajakaistasignaaleja!
Joten mielestäni kaikkien tällaisten kansainvälisten suuryhtiöiden johtajien pitäisi hävetä ja tajuta ettei mikään ole ilmaista. Esimerkiksi kaikki heidän palkkansa tulisi ottaa pois ja pistää heidät itse tekemään töitä koko päivän, myös ruokatunnilla niin kuin tavallinen duunari joutuu nyt tekemään! Ja samalla kun he joutuvat työskentelemään ilman palkkaa heille ei myöskään makseta mitään lomarahoja tai pekkasia joita tavalliset työläiset voivat saada!
Eli mielestäni valtion omistamien yhtiöiden johtajat voisivat välillä tehdä jotain konkreettista sen sijaan että istuvat jossain ison rahakasan päällä tekemättä yhtään mitään. Joten tavallisten ihmisten on aika toimia ja näyttää mitä mieltä ovat näistä johtajien toimista, koska muuten mikään asia maailmassa ei muutu parempaan suuntaan.
Olen aivan samaa mieltä kuin edellä kirjoittaja tuosta digitasta pitää luopua välittömästi . Mitä hittoa meillä enää tekee jos ei edes tv kuvaa saada näkyviin ? Kuka ne kanavat myykään siitä voi tehdä liiketoimintaa ?
Kyllä valtio omistaa paljon muutakin. Ei se tarkoita vain Digitaa tai Carunaa
Valtion omistamien yhtiöiden ja valtion osuuskuntien tulisi keskittyä tuottamaan palveluita ihmisille.
Jos näitä palveluja myydään ulkomaille niin niistä pitäisi periä kunnon hintaa koska kyllä suomalaiset ovat valmiita maksamaan hyvästä palvelusta. Eli jos yritys tekee voittoa, voitot käytetään sitten esimerkiksi uusien palvelujen tuottamiseen ja ylläpitämiseen.
Valtio voisi siis mielestäni perustaa oman yrityksen joka keskittyisi ylläpitämään kotimaisia nettiyhteyksiä jolloin me saataisiin varmaa toimintaa eikä meidän tarvitse olla koko ajan jonkun ulkomaisen yhtiön armoilla kun ne päättävät lopettaa tai muuten vain jättää sopimuksen uusimatta. Näin se raha jää kotimaahan eivätkä mene ulkomaisille firmoille jotka eivät maksa mitään veroja tänne Suomeen, lisäksi on todella lyhytnäköistä myydä kannattavaa liiketoimintaa ulkomaille.
Kannattaa muistaa että Digita myytiin jotta voitiin maksaa Soneralle sen verkkovuokraa Digitan verkosta (kun vuokratontilla ei kannata ylläpitää omia verkkoja). Eli tuossa kaupassa kävi ihan samoin kuin Fortumin kanssa eli maksettiin miljardeja siitä hyvästä että saatiin verkot pois itseltä ja päästiin laskuttamaan niistä muita. Tämä jos mikä on varsinaista hölmöläisten hommaa, mutta suomalaiset poliitikothan ovat kautta aikain kunnostautuneet muiden taskujen täyttämisessä omien taskujen täyttämisen sijasta.
Jos olisin poliitikko niin käyttäisin tämän asian käsittelyssä enemmän järkeä enkä olisi yhtä hyväuskoinen kuin Sonera joka ei osaa katsoa yhtään pidemmälle tulevaisuuteen kun ostaa miljardeilla ilmaa Saksasta. No ehkäpä siellä Sonerassa ei osata ajatella ja siksi se onkin ruotsalaisten omistuksessa... Toivottavasti myös Digitalle käy vielä samalla tavalla että joku hölmö ruotsalainen tulee tänne Suomeen ostamaan sitä...
Eli suomeksi, jos myyn yritykseni niin en saa myydä yritystä eteenpäin muille ostajille koska muuten yrityksen arvo putoaa (ja sehän olisi huono juttu myyjälle)? Entäs kun ostan yritykselleni uuden tuotteen/laitteen tai vaikka rakennuksen joka tuottaa voittoa. Eikö arvoni muutu siinä kohtaa mihinkään?
Olen pahoillani siitä ettei sinua kiinnostanut lukea Digitan historiasta ja omistussuhteista aiemmin kirjoitettuja tekstejä mutta olet ilmeisesti tottunut siihen että täällä voi vain huudella mielipiteitään ilman minkäänlaisia perusteluja.
Nyt voit sitten rauhassa kirjoitella noita aivopierujasi ihan nimimerkin takaa kun ei ole pelkoa nimen julkaisusta sillä kaikki viestisi julkaistaan jatkossa sekä nimimerkille Mikko+ on annettu varoitus tästä lähtien jokaisen viestin julkaisun yhteydessä tulee lukemaan Mikon kommentit ovat täysin turhia ja niissä olevat viestit poistetaan kokonaan tai muutetaan sellaiseen muotoon ettei niiden kirjoittaja käy selville. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että sinun pitää perustella kommenttisi johonkin asiaan, esim. mistä lähteestä olet tiedon kaivanut.
Voi tätä onnenpäivää!!! Kiitos sinulle! Juuri kun olin aikeissa luovuttaa tuon 100/5 yhteyden suhteen niin juuri kuin olit kirjoittanut tämän tekstin eteeni ilmestyi tämä uusi nopeus ja hintakin pysyi samana!
Kyllä on ollut yhtä taistelua saada tuo yhteys toimimaan täällä haja-asutusalueella missä Sonera ei ole hoitanut asiaa hyvin eikä asiakkaatkaan ole olleet tyytyväisiä. Aina sanotaan, että ostakaa vain 4G-modeemi ja vaihtakaa operaattoria, mutta kaikilla ei valitettavasti riitä varat tuohon ratkaisuun.
Itse asun myös keskellä maaseutua joten olen joutunut tekemään monta soittoa Soneralle jotta saisin asiat kuntoon heidän puolesta. Onneksi asiakaspalvelu on ollut nopeaa ja ammattitaitoista muuten en olisi saanut asioita hoidettua niin nopeasti kuin olisin halunnut, ilman asiakaspalvelijoiden apua.
Meillä onneksi kuuluu 4G-verkko ihan hyvin tällä hetkellä (kop kop) mutta juuri tuo Soneran masto tuossa naapurissa ei kuulu kunnolla ainakaan täällä minun asunnossani jossa se näkyy suoraan ikkunastani! Kun käyn ulkona tarkistamassa signaalin vahvuuden niin voin huomata että 4G on vahvimmillaan siinä kun antennin pitäisi olla suunnattu toiseen suuntaan eli etelään. Antennin suuntaus näyttää olevan sellainen, ettei sillä ole mitään merkitystä onko antenni pystyssä vai vaakatasossa!
Antennia pystyy kyllä suuntaamaan helposti mutta en tiedä miten sen saisi suunnattua parhaiten ja mahdollisimman pienellä vaivalla. Antennissani ei myöskään valitettavasti riitä vahvistus antamaan signaalia läpi tuohon Digitan mastoon! Toivottavasti tämä ongelma tulee kuntoon tulevaisuudessa kun Digita alkaa ottamaan uusia asiakkaita vastaan.
Olen jo nyt ollut todella tyytyväinen tähän palveluun, enkä näe mitään syytä miksi vaihtaisin tämän takaisin ADSL:ään tai kaapelimodeemiin enää koskaan!
– Anonyymi (ei varmistettu)
Vastaa
Nimi:
Sähköposti:
(vaaditaan) Ei näytetä julkisesti. Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän yksi * Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Ei näy kun antennista ja hyvin näkyykin, vaikka se onkin suunnattu ihan muualle missä lähetin on.. Kyllä toi 450MHz verkko tulee oleen varmasti käytössä pitkään, jos vaan toimii luotettavasti (eli katkeilematta yms.), sillä mobiilipuolella mennään vielä aika paljon 3G tekniikassa. Ja mitä olen katsellut esim LTE-A tekniikan kuuluvuuksia Suomessa niin peittoalue näyttää tosi hyvältä!
– Anonyymi (ei varmistettu)
Vastaa
Nimi:
Sähköposti:
(vaaditaan) Ei näytetä julkisesti. Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: seitsemän yksi kaksi * Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
On kyllä huono myynti strategia myydä halvalla ja sitten nostaa hintoja, näin toimii vain ahneet huijarit jotka ensin lypsävät tyhmien rahat pois. Ja digitassahan ei ole mitään suomalaista omistusta nykyään! Ihan yhtä paljon kuin jos myisin firmani ruotsalaisille tai venäläisille!
Jos Digita olisi aikoinaan pidetty valtion omistuksessa eikä myyty niin hinnat eivät nyt nousisi vaan laskisivat tekniikan kehittymisen myötä kuten esim Ruotsissa on käynyt.
Digitalla on monopoli joten se voi vapaasti määrätä hintansa miten haluaa ja koska sitä valvoo vain Digitan oma "laatu" virasto niin kukaan ei puutu sen toimiin! Tämä näkyy mm siinä, että digi-tv aikana kanavien kuvanlaatu huononi vaikka lähetystehot ovat kasvaneet!
Ja Digitahan ei maksa mitään veroja suomeen kun toimii veroparatiisi Luxemburgista käsin eli siltä ei verotuloja saada ikinä. Lisäksi sillä on erittäin hyvät sopimukset YLE:n ja muiden suomen tv-yhtiöiden kanssa jolloin Digitan hinnat eivät nouse koskaan koska silloin nousee myös tv-yhtiön maksut joten Tv-yhtiöilläkään ole mitään tarvetta nostaa hintojaan! Näin yksinkertaista se on monopoli firman "hinnoittelu".
Ja nyt Digita on niin varoissaan että jakaa 1,3 MILJARDIA osinkoina eli noin 700 000 euroa päivässä! Ja kaikki tämä revitään suomen kansalta!
Kun kerran hallitus aikoo luopua taajuuksien huutokaupasta ja siirtyä myymään vain toimiluvat niin miksei samalla laiteta KAIKKI taajuudet julkiseen myyntiin jolloin kuka tahansa voi niitä hakea? Silloin ainakin toteutuisi kilpailu.
Suomi on täynnä järviä mutta silti ihmiset ostavat pieniä, jopa taskukokoisia kannettavia cd-soittimia. Eihän niissä ole edes radiovastaanotinta!
Sen sijaan Suomen valtio käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja rahaa saadakseen muutaman sata tuhatta ihmistä kuuntelemaan radioita ja katselemaan televisioiden välityksellä kuvaa joka ei näy ilman erillistä maksua (=veroa).
Kyse onkin siis pelkästä rahasta.
Vaikka radio-ohjelmien kuuntelemisesta ja katselemista on tehty vaikeampaa, kalliimpaa kuin ennen niin silti niitä käytetään yhä enemmän. Eli mitä ihmettä?
Miksei Suomessa ole vielä keksitty että laitetaan tv-ohjelmiin mainoksia joita ihmiset voisivat katsella aina välillä? Tämä olisi huomattavasti järkevämpää toimintaa! Eihän kukaan enää nykyään halua katsoa/lukea tylsiä kirjojakaan (tai lehtiä), vaan niiden sijaan ostetaan mieluummin elokuvia.
Lisäksi mainoksista saatava raha hyödyttäisi suomalaisia yrittäjiä, sillä rahathan jäisivät suomeen kun niitä ei lähetettäisi ulkomaille kuten nykyään tehdään. Eli suomen valtion ja kansalaisten etu on myös suomalaisten yritysten paras etu!
Suomessa ollaan taas siinä tilanteessa ettei tänne haluta ulkomaista pääomaa vaikka juuri sen avulla saataisiin lisää työpaikkoja suomalaisille! Ja tämä tietenkin koskee MYÖS Suomea hyödyttävää radio-ja tv-lähetystoimintaa.
Digita omistaa Digitan eli lähetysverkon, joka mm välittää tv- ja radiolähetykset Suomessa näkyvyysalueellaan. Digita vastaa lähetysverkosta sekä koko maan kattavan radio- ja televisioasemaverkoston toiminnasta verkkopalveluineen.
Mitä ovat verkkopalvelun tarjoajat?
Verkon käyttöoikeuden lisäksi verkkopalvelun tarjoajan tulee sallia verkon käyttömahdollisuus kaikille käyttäjille. Verkon tarjoajana voi toimia esimerkiksi verkko-operaattori tai palveluntarjoaja .
Miksi saan laskun eri yrityksestä kuin mistä olen hankkinut yhteyden kotiini? - Lasku lähtee aina asiakkaan nimissä olevalle yritykselle, vaikka palvelut ostettaisiinkin muulta yritykseltä.
Mikä on yhteisantennijärjestelmä ja missä se näkyy? Yhteisantennikiinteistöksi määritellään kiinteistö joka koostuu yhdestä asuinhuoneistosta sekä niihin liittyvästä yhteisestä antenniverkosta. Jos siis kerrostalossa samassa rapussa olevissa huoneistoissa ei ole omaa antenniliittymää niin talo kuuluu tällöin yhteisantennitaloon
Yhteisverkon rakentamisen yhteydessä antennijärjestelmän päävahvistin on korvattu uudella, ja samalla kiinteistössä saattaa olla tehty myös muita parannuksia kuten esimerkiksi kunnostettu vanhat antennit tai vaihdettu ne uusiin. Tämän vuoksi uuden laskun summa poikkeaa varmasti vanhasta laskusta.
Laskutusvälin voit valita itse verkkopankistasi: joko 2 kuukautta (6 kk laskutusvälillä) tai 1 kuukausi
Minulla ei ole e-laskusopimusta – miten voin saada laskujani sähköisesti? - Ota yhteyttä asiakaspalveluumme ja sovi verkkolaskutuksesta kanssamme .
Mistä tiedän, mitä kanavia/palveluita minulle on jo avattu automaattisesti kun otan uuden laajakaistan käyttööni?
Kaikki uudet palvelut avautuvat käyttöösi heti sopimuksen teon jälkeen. Vanhat sopimuksesi säilyvät voimassa entisellään.
Toimitamme myös aina laajakaistatilauksien mukana laitteen joka takaa sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Uuden liittymän käyttöönoton yhteydessä voit siis käyttää omaa vanhaa laitettasi tai saat meiltä veloituksetta lainalaitteen, jotta pääset nauttimaan huippunopeasta netistä välittömästi tilauksen tehtyäsi
Uusi liittymäni on käytössä – milloin voin tilata uuden päätelaiteen ja miten saan sen mahdollisimman pian?
Voit ottaa yhteyttä suoraan myyntipalveluun 020 000 0000 (pvm/mpm) ma-pe klo 8-19. Voit myös tulla käymään lähimmässä DNA Kaupassa niin myyjämme auttaa sinua mielellään löytämään sopivan laitteen sinulle.
Miksi tarvitsen modeemin laajakaistaani? - Modeemi tuo parhaan mahdollisen suorituskyvyn laajakaistan käyttöön
Minkälainen on hyvä modeemi?
Hyvä modeemi varmistaa mahdollisimman sujuvan käytön netin parissa ja se soveltuukin kaiken tyyppisille käyttäjille lapsista senioreihin.
Päätelaitteiden eli tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten kanssa käytettävät modeemit ovat yleensä langattomasti toimivia WLAN-tukiasemia. Tukiasema toimii reitittimenä yhdistäen laitteita verkkoon tarjoten sisäverkkoon palveluita kuten langattoman verkon palvelut sekä mahdollisuuden liittää laite ethernet-kaapelilla tukiasemaan. Reitittimeen voit lisäksi kytkeä laitteita kaapeleilla. Tällaisia päätelaitteita ovat esim älytelevisio tai digiboksi
Modeemeja löytyy myös eri tarkoituksiin:
Mitä modeemia suosittelette minulle?
Tutustu modeemin ominaisuuksiin ja katso, mikä niistä olisi paras vaihtoehto sinulle.
Tarvitsenko muuta laitteistoa kuin laajakaistan saadakseni netin toimimaan tietokoneellani? - Pääsääntöisesti et tarvitse lisälaitteistoa liittymän lisäksi
Laajakaista on internet-yhteys joka käyttää puhelinkaapelia tai valokuitu- / valokaapeliyhteyttä. Yhteyden käyttö edellyttää aina internet-selainta (esim. Internet Explorer) sekä tietokonetta johon laajakaistaliittymä hankitaan, ellei sitä ole hankittu esiasennettuna esim. kannettavaan.
Jos sinulla ei vielä ole internet-selain tietokoneessasi voit asentaa sen helposti alla olevien ohjeiden mukaan
Tarvitsenko modeemia/reititintä jos minulla on jo ADSL-yhteys? - Modeemi / reititin tarvitaan myös siinä tapauksessa kun olet aiemmin hankkinut ADSL:n ja hankit nyt VDSL:n tai kaapeli-TV:n yhteyteen taloyhtiölaajakaistan. Ilman modeemi / reititintä et saa laajakaista yhteyttä toimimaan.
Modeemeja löytyy eri käyttötarkoituksiin
ADSL
VDSL2
Kaapeli-TV (DVB-C) on käytössä osassa talouksiamme, mutta ei läheskään kaikissa vielä! Tarkista saatavuus täältä . Kaapeliverkon modeemit löydät sivuiltamme kohdasta ”Kaapelitelevisio” ja DVB-C-mallin digiboksit vastaavasti sivulta "TV".
Huom: jos olet tilannut laajakaistaliittymääsi modeemin myyntipalvelumme kautta toimitamme sen sinulle suoraan kotiosoitteeseesi (toimitusaika normaalisti 2-5 vrk). Mikäli haluat hakea/noutaa tilaamasi laitteen liikkeestämme, voit tehdä niin veloituksetta. Toimi siinä tapauksessa näin:
Miten saan tietoa tv- ja radiolähetyksistä? - Tietoa radio- ja tv-lähetysten häiriötilanteista sekä huoltokatkoista löydät osoitteesta www.digita.fi/huoltokatko . Häiriöistä voi ilmoittaa ympäri vuorokauden myös vikapalveluumme sähköpostitse email(at)example.com tai puhelimitse 020 000 0000.
Onko Digitan toiminta taloudellisesti terveellä pohjalla, onko Digita kannattava yritys? - Suomen suurin lähetysverkkoyhtiö on vakaalla taloudellisella pohjalla ja kannattavan kasvun tiellä (liikevoittotaso 10 % v. 2010). Yhtiö tähtää jatkossakin kannattavaan kasvuun investoimalla verkkoinfrastruktuurin edelleen kehittämiseen sekä palveluidensa laajentamiseen asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena ovat mm. maksulliset tv-kanavat ja interaktiiviset palvelut.
Digitan liikevaihdosta noin 96 prosenttia koostuu sen omistamien lähetysverkkojen käytöstä perittävistä maksuista, loput 6 prosenttia koostuvat palveluoperaattoriliiketoiminnasta (mobiili-tv-palvelut). Digita saa tuloja tv-lähetysverkkonsa verkko-operoinnista toimilupamaksujen muodossa. Yhtiö on saanut toimiluvat radio- ja televisioverkon toimintaan liikenne- ja viestintäministeriöltä vuoteen 2019 asti.
Miten Digitan liikevoitto muodostuu? - Liikevoitto syntyy pääosin sen omistamien tv- ja radioverkkojen käytöstä perittävistä maksuista, jotka määräytyvät verkon kapasiteetin sekä käytetyn lähetyskapasiteetin mukaan. Lisäksi yhtiön tuotot muodostuvat palveluoperaattoriliiketoiminnasta (mobiili-tv-palvelut). Digitalla ei ole omaa liiketoimintaa vaan se on täysin palveluoperaattoriensa kautta tulevan laskutuksen varassa.
Miten Digitan liikevoitto vaikuttaa palveluiden hinnoitteluun?
-Digita saa tulonsa palveluista joita sen omat asiakkaat tarjoavat asiakkailleen. Asiakkaat, kuten MTV3 ja Nelonen ovat palvelujen tarjoajia joiden palveluja ostavat mm. MTV Oy:n Katsomo tai Nelosen Ruutu palvelu jne.. Palveluiden tarjoajien hinnoittelu vaikuttaa suoraan siihen paljonko Digitalle maksetaan lähetysverkon käytöstä per/kuukausi..
Kun olet lähettänyt tiedustelun asiakaspalveluun sähköpostilla niin voit odottaa meiltä vastausta noin 2 viikon sisällä . Olemme saaneet viime aikoina paljon kyselyitä joten pahoittelemme mahdollista pitkää käsittelyaikaa.
Palvelujen käyttö on estetty ja laskun voi lähettää meille. Olen unohtanut salasanani tai käyttäjätunnukseni, miten toimin? -Käyttäjätunnus/salasana toimii samalla kirjautumisella myös OmaDomain -palveluun jossa ylläpidetään mm sähköpostiosoitteita sekä domainisi palveluita (webhotelli) . Jos käyttäjätunnus ja/tai salasana unohtuu niin voit tilata uuden salasanan unohtuneiden tilalle klikkaamalla kirjautumissivun ' Unohditko salasanasi ?' kohtaa ja antamalla sähköpostiosoitteen johon uusi salasana lähetetään . Uusi salasana on lähetetty sinulle sähköpostitse kun olet klikannut sähköpostiisi lähetettyä linkkiä.
Asiakaspalvelu
Asiakaspalvelun tiedot ovat muuttuneet - löydät uudet yhteystiedot osoitteesta www.digita.fi . Asiakaspalvelusta saat apua mm laskutuksen liittyvissä asioissa kuten hyvitykset, laskutukseen liittyvät kysymykset sekä laskutusosoitteen muutos ym vastaavat asiat jotka eivät kuulu Digitan kuluttajapalvelu Digita Infoon ( email@example.com ).
Mitä muutoksia televisioita hankkivan kannattaa nyt huomioida? Entä millaisia ominaisuuksia eri valmistajilta löytyy? Vastaukset näihin ja moniin muihin kysymyksiin löydät tämän jutun lopusta.
1) Mihin asioihin uuden television valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota?
Uutta televisiota valitsevalla asiakkaalla voi olla monta toivetta tai kriteeriä laitteelleen, eikä mikään ihme - onhan valinnanvaraa nykyään todella paljon. Ensimmäiseksi onkin hyvä pysähtyä hetkeksi pohtimaan omia tarpeita:
– Mitkä ovat ne ominaisuudet laitteessa jota tarvitsen? – Miten televisio tulisi sijoittumaan kotiini (esim korkeus) ja muihin mahdollisiin katselutiloihini kotona sekä eri huoneissa? (Tämä auttaa esimerkiksi määrittelemään television koon.) – Minkäkokoinen televisio sopii tilaan johon olen sitä hankkimassa?
Jos asiakas tietää jo tarkalleen mitä tarvitsee, hyvä tapa löytää haluamansa laite on vierailla myymälöissämme. Asiantuntevat myyjämme auttavat sinua löytämään tarpeitasi vastaavan laitteen valikoimastamme.
2) Mitä hyötyä minulle olisi älytelevisiosta? Voinko ostaa ihan tavallisenkin telkkarin tänä päivänä ilman älyä?
Älytelevisio tarjoaa television katseluun aivan uudenlaisia ominaisuuksia kuten vaikkapa helpon videoiden suoratoiston verkon yli tai internetin ja sosiaalisen median palvelujen käytön suoraan televisiovastaanottimessa, unohtamatta esimerkiksi musiikin kuuntelua erilaisista nettiradioista. Älyominaisuudet siis tekevät televisiosta monipuolisemman ja parantavat käyttökokemusta.
Ei-älykkäiden televisioidenkaan ominaisuudet eivät enää jää kovin kauas älytelevisiosta – uusissa laitteissa on usein jo valmiudet niin teräväpiirtokuvaa välittäviin digivirittimiin kuin langattomien verkkoyhteystenkin hyödyntämiseen (esim Wifi tai 3G ). Jos kotona ei tarvita aivan viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa, myös vähän vanhemman tekniikan voi yleensä päivittää pienellä lisäinvestoinnilla älyominaisuuksia sisältäväksi. Television kuvan saa esimerkiksi näkymään tietokoneen näytöltä hankkimalla televisioon liitettävään HDMI-porttiin kytkettävän kaapelidongelin . Erillisten digisovittimien sijaan tarjolla on nykyisin pääsääntöisesti myös televisiovastaanottimiin sisäänrakennettuja digivirittimiä.
4) Mitä laitteita tarvitsen, jos haluan katsoa televisiota antennin tai kaapelin sijasta netin kautta?
Jos haluat katsella television maksullisia kanavia internetin välityksellä (kuten esimerkiksi satelliittilähetyksiä ), tarvitset laajakaistayhteyden ja siihen liitettävän digiboksin/digiboksin. Lisäksi saatat tarvita erillisen maksu-TV -kortin kyseiseen boksiin .
Ilmaisia netti-TV-palveluita on tarjolla lukuisia – niin antenni-tv:stä kuin kaapelistakin tuttuja TV-kanavia sekä monia uusia palveluita kuten vaikkapa YLE Areena . Nämä palvelut näkyvät kaikilla niillä tietokoneilla tai mobiililaitteilla, joissa on nettiyhteys ja -selain.
Maksullisten televisiokanavien osalta tarvitset kuitenkin yleensä aina erikseen tilatun katselukortin. Katselukortti pitää lisäksi usein tilata sille operaattorille, jolta varsinainen tilattu kanavapakettikin hankitaan (esimerkiksi jos haluaa katsella Canal Digitalin välittämiä kanavia antenniverkossa).
5) Voiko antennilla enää vastaanottaa tv-lähetyksiä?
Kyllä voi. Antennin avulla tv-ohjelmia saa vastaanotettua sekä UHF että VHF taajuusalueiden lähetysverkoista.
Antennitalous tarvitsee kaksi erilaista antennia: UHF-antenni tarvitaan vastaanottamaan Digitan ja DNA:n lähettimien signaalit, sillä niiden vastaanotto tapahtuu eri puolilta Suomea (katso esimerkki . VH-antenni taas on tarpeen mikäli kotitaloudessa katsotaan kanavia Ahvenanmaan suunnasta (Ahvenanmaa käyttää erillistä T2-verkkotekniikkaa).
6) Miksi Digita Networks Oy:n myynti ei koske tv-lähetysten jakelupalveluita?
Digita Oy:llä on valtakunnallinen toimilupa televisiolähetyksiin antenniverkon UHF-taajuusalueella. Digitan omistaa kokonaisuudessaan eurooppalainen infrastruktuurirahasto Digital Colony Limited.
Koska Digita Oy:lla on jo olemassa oleva valtioneuvoston lupa, joka kattaa koko maan eikä toimiluvalle ole tällä hetkellä tiedossamme olevaa tarvetta tulevaisuudessakaan, ei lähetyspalveluliiketoiminnan myyntiä voitu toteuttaa samalla järjestelyllä kuin ohjelmistosiirtopalveluiden myynti toteutettiin eli yhtiön myymisellä sen liiketoiminnan kanssa. Digitan omistaa kokonaisuudessaan eurooppalainen infrastruktuurirahasto Digital Colony Limited.
7) Kuka vastaa jatkossa Digita Networks Oy:n toiminnasta?
Digita Networks Oy jatkaa toimintaansa toistaiseksi normaalisti ja nykyiset asiakkaat sekä henkilökunta ovat jatkossakin toiminnan keskiössä. Tavoitteena on, että yhtiölle löydetään mahdollisimman pian uusi suomalainen omistuspohja varmistamaan korkealaatuisten palvelujen tarjonta myös tulevaisuudessa suomalaisille tv-yhtiöille ja kuluttajille
8 ) Kuinka Digitan verkon käy? Katoaako se kokonaan?
Suomen tv-verkon tilanne ei muutu merkittävästi nykyisestä, vaikka Digita myytiinkin TDF-yhtiölle. Verkon lähetys- ja ylläpitopalveluiden kehittäminen jatkuu edelleen ja samalla pyritään entistä laadukkaampaan palveluun.
9) Onko riskinä, että Digitan verkko yksityistetään ulkomaille?
Digitalla on sekä suomalainen osakasryhmä (20 % osakkeista), jolla turvataan suomalaisen omistuksen säilyminen yhtiössä sekä enemmistöosakas TDF:llä (51 %). Näin ollen yhtiö ei ole muuttumassa ulkomaiseen omistukseen vaan pysyy Suomessa jatkossakin. Lisäksi yhtiöllä tulee olemaan viranomaisten kanssa tehty UHF-verkon toimilupa vuoteen 2033 saakka, joten verkkotoimilupa säilyy kotimaisella omistajalla.
10) Antenniverkko on jo digitalisoitu – mitä seuraavaksi tapahtuu?
Digita aloitti antenniverkon analogisten tv-lähetysten muuntamisen digitaaliseksi vuonna 2006 ja jatkaa edelleen lähetyspalveluiden kehittämistä. Digitan tavoitteena ovat jatkossakin laadukkaat digi-tv-palvelut tv-yhtiöille sekä kuluttajille ja niiden kehittämisessä jatketaan tiivistä yhteistyötä televisioyhtiöiden kanssa myös tulevina vuosina . Digita vastaa UHF-verkon verkko-operaattoritoiminnasta Suomessa vuoden 2016 loppuun saakka, mutta antennitelevisioverkkoa voidaan kuitenkin hyödyntää tulevaisuudessa mm. laajakaistakäytössä tai matkaviestinnän tarpeisiin.
11) Milloin voin irtisanoa antenniverkossa olevan televisioluvani?
Antenniverkon televisiomaksu päättyy 31.8., koska tv-verkko on 1.9. alkaen Digitan omistuksessa eikä TV-maksulle ole enää sen jälkeen tarvetta. Jos sinulla jo nyt voimassa oleva maksu-TV -tilaus, niin se säilyy edelleen voimassa ja voit jatkaa tilausta normaalisti.
Digita Infosta saat vastauksia digitaalisiin lähetyksiin liittyviin kysymyksiin puhelimitse arkisin klo 9 – 16 numerosta 020 000 0000 tai sähköpostitse osoitteesta email@example.com
Sosiaalinen media
Yhteystiedot
Haku
Etsi...
Ostoskori on tyhjä!
Huom! Tilausten käsittelyaika vaihtelee viikosta neljään viikkoon riippuen työmäärästämme ja tilausten määrästä. Tilaukset käsitellään saapumisjärjestyksessä, joten toivomme kärsivällisyyttä odotusaikana.
Mikäli haluat tehdä muutoksia tilaukseesi käsittelyaikana (esim muuttaa toimitus- / laskutusosoitetta), ole yhteydessä asiakaspalveluun mahdollisimman pian email@example.com tai 020 000 0000* arkisin klo 8-20 välillä
Pahoittelemme asiasta mahdollisesti koituvaa haittaa.
Taulutelevisio ei välttämättä näytä HD-kanavia vaan se riippuu lähetysverkosta sekä digiboksistasi tai televisiostasi, jos siinä on sisäänrakennettuna DVB-T2-viritin. Osa kanavista lähetetään SD-laatuisena eli kuvan tarkkuus voi olla jopa alle nykyisten tv-kanavien tarkkuuden (720p). Tämä tarkoittaa sitä että vaikka televisiosi ja digiboksi ovat teräväpiirtolaitteita niin et välttämättä näe kaikkia HD-kanavia ilman erillistä teräväpiirtosovitinta.
Voinko tilata Canal+ kanavia suoraan Sonera viihde palvelusta?
CANAL + kanavapaketit tilataan toistaiseksi aina Soneran puhelinmyynnin kautta. Kanavat aukeavat sinulle tilauspäivää seuraavan päivän aamuna klo 8 mennessä, jolloin kanavat myös näkyvät palvelussamme automaattisesti mikäli olet aktivoinut tilauksellasi käytössäsi olevat tunnukset.
Jos et saa kanavaa näkymään vielä tänä aikana niin ota yhteys asiakaspalveluumme
Voit tehdä muutoksia Sonera Viihteen kanavatilauksiisi sekä poistaa ja aktivoida lisäkanavia Omahallinta-palvelun kautta tai olemalla yhteydessä asiakaspalveluun .
Sonera Viihde-palveluni toimi aluksi normaalisti. Nyt kuitenkin muutama päivä sitten sain viestin, jossa sanotaan näin: "Tutustu alla oleviin Soneran antamiin ohjeisiin ennen kuin yrität palauttaa kanavia televisioon: www..." Kun yritin ohjeiden mukaan asentaa kanavat uudestaan ne eivät kuitenkaan ilmestyneetkään telkkariini.
Minulla on Sonera viihdepaketti ja siinä siis se digiboxi. Olen palauttanut tehdasasetukset siihen useamman kerran mutta en ole päässyt asiassa eteenpäin kun olen vain saanut ilmoituksen että "kanavaa ei pystytä näyttämään" (en muista ihan sanatarkasti). Osaisitteko auttaa mikä olisi paras keino saada kuva näkymään? Haluaisin tietää miten tuo kanavan asennus oikein tapahtuu, niin ettei tarvitsisi mennä sinne nettiin enää ollenkaan?
Miten saan taas canal digital kanavat näkyviin?? Olen yrittänyt palauttaa tehdasasetukset moneen otteeseen mutta tuloksetta. Kanava on hävinnyt listasta enkä ole saanut kanavia takaisin mitenkään vaikka olen tehnyt sen ohjeiden mukaan... Olisiko jotain muuta keinoa mikä auttaa asiaan.
Meillä ollut ongelmana kun ei kuulu Nelonen HD eikä AVAHD, MTV3HD eivät näy ollenkaan ja Digitan sivuilla lukee että antennissamme näkyy nuo kanavat jotka ovat listassa keltaisella pohjalla? Mutta missä vika?
Digitasta en osaa sanoa mutta DNA:lta ainakin kerrottiin seuraavaa:
"Kanavapaikalla 13 (kanavapaikka 5) on salaamaton VHF-taajuudella lähetettävä HD-verkkokanavanipun kanava. Tähän nippuun ei tällä hetkellä ole tilattu DNA:n toimesta yhtään kanavaa, joten tämä signaali näkyy ko. paikalla ilman toimenpiteitä.
Valitettavasti tilanne vaikuttaa nyt siltä että antenniverkossanne pitäisi tehdä muutos jotta tuo kyseinen paikka saadaan näkyviin"
Näin DNA:lta kerrottiin kun asiaa sieltä tiedustelin ja sama on kerrottu myös Digitalta: "...verkkoyhtiön kanavapaikasta 5 joka sijaitsee UHF-alueen kanavalla 13 (ks edellinen vastaus). DNA:n verkkoon ei ole tällä hetkellä tulossa ko. kanavapaikkaa.
Kyseinen kanavapaikka on ollut salattuna aiemmin Digitan toimesta mutta se purettiin salaamasta viime vuoden loppupuolella koska sitä pidettiin tarpeettomana"
Digitalle voi soittaa maksulliseen puhelinnumeroon 0200 000 000 ma-pe 8-18, la 9-16:30 tai laittaa sähköpostia osoitteeseen email(at)example.com ja Digitalta vastaavat osaavat sitten kertoa paremmin mitä pitää tehdä.
Kiitokset näistä tiedoista! Laitoin kyselyn tästä aiheesta eteenpäin Digitan viestintään jotta saadaan heillekin tietoon tämä tieto että ei enää jatkossa suositella DVB-T2-digiboksia asiakkaille (vaan mieluummin T2-virittimellä varustettua televisiota).
Nyt näyttää olevan jo saatavilla DNA:lta antennitalouksillekin teräväpiirtotelevisioita. Olisiko nämä nyt niitä Full HD-laitteita ja HD readyjä? Eikö näissä ole mitään viritintä, vaan pelkkä vastaanotin vain.
Mutta eikös silloin olisi sama ostaa televisio tai Blueray-soitin jossa on myös HDMI-liitäntöjä enemmän kuin yksi kappale?
DNA lähetti tänään sähköpostia kaikille DNA:n tv-palvelujen asiakkaille otsikolla "Digita: Antenniverkon maksutelevisioliiketoiminnan myynti Digitalle päätökseen". Sähköpostin sisältö oli hyvin lyhyt eikä siinä mainittu sanallakaan mitä DNA aikoo tehdä jatkossa.
En löytänyt mistään DNA:n sivuilta mitään tietoja, joten tiedustelin asiaa sähköpostitse. Saa nähdä milloin saan vastauksen vai saanko ollenkaan? Tässä linkki lähettämiini sähköpostiviesteihin jos jotain sattuu kiinnostamaan ja kertokaa ihmeessä tänne kommenttina miten asiassa kävi.
DNA on siis tänään lähettänyt sähköpostia kaikille Digitan asiakkaille otsikolla "Digita: Antenniverkon maksutelevisioliiketoiminnan myynti Digitalle päätökseen"
Nyt se sitten tapahtui! DNA todellakin myi antenniverkkoliiketoimintansa 1,3 miljardilla eurolla. Kyseessä lienee Suomen suurin yrityskauppa tähän mennessä!
Toivottavasti tämä tuo tullessaan jotain hyvää myös meille tavallisille kuluttajille. Tähän saakka tuntuu että ainakin digita on keskittynyt pelkästään rahastamaan kansalaisia mitä moninaisemmilla tavoilla.
Ja jälleen kerran näyttää käyvän niin kuin lähes aina ennenkin eli kaikki maksutelevisioon liittyvä toiminta myydään ulkomaisille omistajille ja sen jälkeen hinnat alkavat nousta entistä jyrkempään tahtiin, kunnes ollaan siinä pisteessä ettei tavallinen ihminen voi niitä enää ostaa tai käyttää!
Nyt siis kannattaa miettiä todella tarkoin kannattaako Digitan kalliita maksuja jatkossa maksella vai olisiko syytä hankkia televisiolupa? Näin saa edes hiukan enemmän vastinetta maksamalleen rahalle. Ja voihan aina välillä kokeilla vaikka satelliitista teräväpiirtokanavia joista joutuu toki hieman maksamaan mutta eipä sitten tarvitse katsella tuota digisekamelskaa joka on aivan älytöntä rahojen tuhlausta.
No niin, nyt näyttää olevan tulossa jo uutta ja parempaa teknologiaa HD-lähetysten myötä:
”Vuodenvaihteen jälkeen alkavat näkyä DVB-T2-tekniikalla lähetettävät HD-kanavat. Uuden standardin etuna nykyiseen verrattuna ovat parempi kuvanlaatu sekä vuorovaikutteisten palvelujen käyttömahdollisuus.
Yleisradion kanavia voi katsella teräväpiirtoisina DNA:n verkosta myös ilman tv-korttia joulukuusta alkaen Yle HD -kanavalla. Kanavan lähetykset on aloitettu marraskuun lopussa, ja se tulee näkymään teräväpiirtona osassa antenniverkkoa Digitan H-kanavanipussa.”
Mutta mihinkäs niitä maksukortteja enää tarvitsee? Kun nyt kaikki kanavat muuttuvat digitaalisiksi niin ei tarvita myöskään mitään korttia sen katsomiseen!
Itse kyllä uskon että viimeistään tämän jälkeen alkaa myös perinteiset antenniasentajatkin olla hieman ihmeissään kun ihmiset alkavat kysellä että mitä pitää tehdä ja minne mennä jotta näkisi televisiota edelleen.
No, toisaalta jos tämä on vain jokin juoni jolla saadaan taas myytyä lisää lähetyslupia yms. kuten esim. Digitan myynnin yhteydessä tehtiin niin mikäs siinä sitten?
Mutta miten käy tässä rytäkässä lupamaksujen? Sehän onkin kokonaan toinen juttu vai onko sekin jo päätetty myydä ulkomaille halvalla tai ehkä jopa ihan ilman mitään lupia (kuten Digita myytiin)? Mene ja tiedä.
No, joka tapauksessa elämme mielenkiintoisia aikoja kun kaikki yksityistetään ja myydään pois ulkomaiseen omistukseen. Suomi köyhtyy köyhtymistään eikä kohta ole enää muuta kuin velkaa jäljellä -tai siis ainakin valtion velka on melkein kokonaan ulkomaalaisten omistuksessa!
Mutta mitäs sitten vaikka rahat loppuisivatkin tai jotain? Onko sillä niin väliäkään? Kun ei ole niitä työpaikkojakaan mihin voisi mennä! Mitäs teet jos kukaan ei maksa siitä että käyt jossain töissä ja vielä pitäisi maksaa itsensä kipeäksi jotta edes saisi käydä jossakin työssä!?
Ei kyllä taida kannattaa enää mitään tehdä tämän yhteiskunnan hyväksi. Parempi vain antaa asioiden olla näin kuin ne on eli asiat menee päin peetä eikä se kuitenkaan ketään kiinnosta (päättäjiäkään).
No, onneksi olen työtön niin ainakin riittää aikaa tällaiseen pohdiskeluun -vai riittäisiköhän sittenkään? No kuitenkin oli ihan kiva avautua kun ei sitä nyt viitsi aina kavereitakaan kiusata omilla murheillaan :) Kiitos ja näkemiin!
Mutta entäs sitten jos olisikin ollut. Olisiko tuo digiboxi sen enempää auttanut kuin se analoginen versio vai onko tämä vain tekosyy myydä boxi niille, jotka eivät digilähetyksistä ole tietoisia tai muuten vaan ovat "unohtaneet" päivittää laitteensa.
Oli miten oli niin hyvä kun tällainen on olemassa! Onhan tästä tietenkin oma haittansa eli jatkuva virrankulutus ja pieni koko (=kallis hinta), mutta ne maksaa vaivan. Tosin jos joku haluaa katsella pelkästään analogisia lähetyksiä vielä tämän jälkeen, eikä välitä pienestä koostakaan (kuten minä) tai sitten se analoginen kuva ei miellytä tarpeeksi silmää/korvaa niin eihän tälle asialle mitään voi tehdä.
Sen kuitenkin voin sanoa että varmasti tulee ostettua toinenkin boxi kunhan nämä hinnat tulevat alaspäin ja tämä malli joskus hamassa tulevaisuudessa poistuu myynnistä. Tosin siinä vaiheessa varmaan on jo uudet mallit saapuneet kauppoihin, mutta saapahan ainakin itse valita minkä ottaa :) Kyllä se kannattaa vähän enemmän maksaa siitä mitä haluaa nähdä... Tai sitten pitää tyytyä siihen halvempaan eli huonompaan kuvaan...
Kyllä minä sen uskon ettei sinulla ole mitään tätä asiaa vastaan eikä minuakaan häiritse nämä mainokset yhtään enempää kuin sinua.
Kuten sanoin niin tämä asia häiritsee vain silloin kun sitä alkaa oikein kunnolla miettimään ja on itse jo menossa nukkumaan, mutta jostain syystä se tulee mieleen. Ei minua kiinnosta mitä muut siitä ajattelee tai onko minulla edes oikeutta kirjoittaa tällaisesta aiheesta koska eihän sillä pitäisi olla merkitystä kuka tällaista harrastaa vaan siinä että saataisiin aikaiseksi jonkinlainen lakialoite jolla tällainen toiminta kiellettäisiin.
Sitten tuosta piratismista vielä sen verran että kun tämä lapsiporno oli tämän vuoden alusta laitonta niin mitenhän tuo mahtaisi vaikuttaa jos ruvettaisiin kiristämään tuota sensuuria ja laitettaisiin se koskemaan kaikkea p2p-ohjelmia sisältävää materiaalia. Mitä mieltä olet tästä?
On mielestäni hyvä,että asiasta puhutaan,mutta aina pitää muistaa faktat ennen kuin puhuu niistä.
Digi-TV on palvelu siinä missä nettikin ja digi-TV:n tekniikka mahdollistaa paljon uusia palveluita tulevaisuudessa joista hyötyvät niin kuluttajat kun mainostajatkin(maksajat). Palvelun tarjoajat maksavat Digitalle TV-verkon käytöstä kuten esim MTV3 maksaa Digitalle verkon vuokrasta. Kaikki "palvelut" ei voi olla ilmaisia eikä niitä voida tuottaa ilman investointeja jotka pitää saada maksettua jollakin,tämä maksu on nimeltään palvelumaksu eli tv-lupa.
Digi-tv:n myynnistä puhuttaessa Digitan myynnillä oli tarkoitus rahoittaa uuden sisällön tuotantoa ja uusien jakelukanavien käyttöönottoa. Tällä tavoin Suomi olisi paremmin voinut vastata uusiin haasteisiin mitä digi-TV tuo tullessaan(mm teräväpiirron).
Jos nyt tarkoitat tuota myyntiä ranskalaiselle TDF-konsernille niin kyseinen yritys ei ole vielä rakentanut yhtään DVB-T2 verkkoa Suomeen eikä näillä näkymin rakennakaan,vaan tämä tullaan hoitamaan yhteistyössä Digitan kanssa eli Digitalle jää ns runkoverkko ja sisällöntuottajat sekä operaattorit ostavat sitten kapasiteettia siltä.
Laajenna klikkaamalla
Mitä iloa tästä olisi kuluttajalle?
Jos kaapeli-TV:n verkkotoimittaja muuttuu toiseksi, pitäisi kuluttajan vaihtaa kaapelikanavien lisäksi myös digiboxi. Eikä sekään välttämättä riitä: jos uusi palveluntarjoaja ei osta lähetyslupaa vanhaan verkkoon vaan perustaa uuden verkon esim pääkaupunkiseudulle (jossa asuu noin 20% väestöstä), joutuvat kuluttajat ostamaan uudet boksit sinnekin - tai vaihtamaan operaattoria sielläkin.
Lisäksi olen varma että kun verkot digitalisoituvat yhä enemmän tulee eteen vielä sekin päivä jolloin joku ulkomainen tv-kanava keksii aloittaa lähetykset kaapeliverkossa ja lähettää sitten omia kanaviaan ympäri maailmaa, tällöin tarvittaisiin jälleen uusia bokseja jos niitä olisi enää kuluttajille myytykään (koska kanavat ostavat lähetyskapasiteetin operaattoreilta jotka joutuvat ostamaan myös uudet boksit)
Ja tässä tilanteessa meillä ei siis ole kuin kaksi vaihtoehtoa; joko jatkaa entiseen malliin tai siirtyä digiaikaan.
Laajenna klikkaamalla
Minusta ainakin on mukavaa kun voi katsoa useita eri kanavia ja vaikka samanaikaisesti. Se että tarvitsee ostaa digiboxeja sen takia, ettei tarvitsisi muuttaa sitä nykyistä systeemiä oli se sitten analoginen/digitaalinen, niin eipä paljon harmita. Ja en oikein usko siihen, että jokin ulkomaalainen kanava alkaa lähettämään kaapeliverkossa omia ohjelmia Suomessa, ainakaan näillä näkymin.
Laajenna klikkaamalla
Mutta eihän silloin joudu ostamaan mitään jos tyytyy pelkkään kaapeli-tv-palveluun! Eli siis miksi pitäisi vaihtaa operaattoria kun haluaa lisää kanavia? Eikö sen operaattorin vaihdonkin juuri pitänyt helpottaa asiaa?
Jos kerran on jo yksi firma joka noita hoitaa niin mikseivät he voisi edelleen jatkaa siitä mistä tähänkin asti eli myydä vain antenniverkon palveluita. Digitahan myi tuon jakeluverkon joten heillä ei ole enää intressiä/taitoa kehittää antennipuolella mitään uutta, eivätkä halua myöskään ryhtyä kilpailemaan TS:n kanssa vaan pysyvät mieluummin passiivisina ja rahastavat vanhalla hyvällä toiminnalla.
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Niin miksei?
Mikseivät kaikki maailman yritykset keskity yhteen tiettyyn asiaan ja pyri siinä täydellisyyteen? Mitä hyötyä siitä on että jokainen firma koittaa olla mukana kaikessa mahdollisessa. Eivät ne ihmisetkään pysty kaikkeen mihin pitäisi, miksi yritysten sitten pitäisi pystyä?
Digita oli hyvä yritys jonka Digita kuitenkin ryssi aivan itse mm myymällä sen Digitan ulkomaiselle yritykselle.
Laajenna klikkaamalla
Niin jos yritykset keskittyvät vain yhteen asiaan niin se yksi asia voi jäädäkin täydellisyyteen... Ja toisekseen ei niitä uusia tuotteita/palveluita pystytä tuottamaan ilman resursseja jotka on jostain hankittava. Eli siis kun esim digitv-palveluiden tuottaminen vaatii mastoja, päätelaitteita ym laitteita joita Digita oli valmistanut ja ne myytiin pois koska joku toinen firma tarjosi niistä paremman hinnan.
Jos yritysten pitää keskittyä vain yhteen asiaan niin miksi yritykset eivät tee kännyköitä pelkästään Nokialle? Tai televisioita yhdelle firmalle tai vaikkapa autoja Opelille?
Ja mitä hyötyä tuosta keskittymisestä on kuluttajille jos esim yksi yhtiö ei sitten hallitsekkaan koko tuotantoketjua (jakeluverkkoa, päätelaitteita ym) vaan joutuu ostamaan sen osaset eri toimijoilta. Ei kuluttajalle ole merkitystä kenen alihankkijan valmistama kännykkä hänellä taskussa kulkee kunhan hän vain saa palvelun joka häntä tyydyttää.
Laajenna klikkaamalla
Itse ainakin sain tänään kuulla eräältä ihmiseltä että Digitan lähetysverkon myyminen ulkomaiselle yhtiölle oli Suomen kansalle iso pettymys kun sitä perusteltiin sillä että Digita on liian pieni firma, mutta nythän tuon Digita Networksin omistus jakautuu monen suuren yhtiön kesken. Tuo yhtiö tekee kuitenkin varmasti voittoa ja ei sen takia ole todellakaan mikään pikkufirma. Tässä mielessä tuota päätöstä voi kyllä ihmetellä.
Laajenna klikkaamalla
Mielestäni tuo myynti oli todella järkevä ratkaisu, vaikka siitä vähän tappiota tuleekin (myyntiarvollahan ei koskaan tehdä todellisia tappioita). Se että joku toinen toimija pystyy panostamaan enemmän lähetysverkon ylläpitämiseen sekä kehittämään sitä entistä paremmaksi on kuluttajien kannalta erinomainen asia - varsinkin kun kyseessaä kuitenkin yksi Suomen tärkeimmistä perusinfraa tuottavista tahoista.
Nyt sitten mielenkiinnolla odotetaan mitä tuleman pitää ja milloin esim. HD-kanavien määrä tulee lisääntymään tuntuvasti, koska mielestäni nykyiset SD-kanavat ovat jo aivan riittävän hyvällä laadulla toteutettuja!
Laajenna klikkaamalla
Olen ihan samaa mieltä että Digitalla olisi ollut kyllä vielä potentiaalia kasvattaa toimintaa. Ehkä nuo asiat ei kuitenkaan mennyt ihan niin kuin oli alunperin tarkoitus kun tuota Digitaa lähdettiin aikoinaan myymään ulkomaille.
Onko jollain tietoa/kokemuksia kuinka helposti satelliittidigiboksi (DVB-T2) ja lautasantenni saa viritettyä kerrostalon yhteisantenniverkkoon?
Taloyhtiössäni on jo kauan ollut kaapelitv-palvelu, mutta nyt alkaa olla ajankohtaista hankkia myös laajakaista kaapelimodeemia pitkin. Olen katsellut tällaista Netgearin WiDi boksia , jota ilmeisesti voisi käyttää kodin sisäverkon laajentamiseen niin että televisioon saisi helposti yhteyden kotiverkkoni kautta ja mahdollisesti joitain pelejäkin toimimaan televisiossani verkon yli.
Ilmeisesti tällaisen systeemin pystyttämiseen tarvitaan vain sopiva kaapeli digiboksin, tietokoneen tai pelikonsolin (tai siis television) välille sekä jonkinlainen ohjelma tietokoneessa jotta se voi ottaa vastaan/lähteä ulos signaalia satelliitista. Ilmeisesti tällainen ei kuitenkaan olisi välttämättä täysin ongelmaton juttu? Taloyhtiön yhteisantenniverkko lienee ketjumainen kuten kaapelimodeemi-digiboksisikin joten ainakin teoriassa tämän pitäisi kai toimia ihan ok.
Laajenna klikkaamalla
En osaa tuohon vastata, mutta eikö nyt ole joku aika menossa että antenniverkonkin kautta saa netin käyttöönsä jollain maksulla tai jopa ilman. Ja ei se satelliittikanavapaketteja tarjoavien yhtiöiden kanavalistaus kovin huonolta näytä jos vertaa esim antenni- ja kaapelitv tarjontaan.
Eli olisiko sinulla jo tuo lautasantenni? Sitten kun taloyhtiölläsi on valmius ottaa netti sitäkautta niin sitten saat tuon uuden reitittimen (jos asut taloyhtiössä jossa kaapeli), tai ostat sen myöhemmin. Tai kuten tuolla aikaisemmin todettiin, että jatkat nykyisellä reitittimellä netin käyttöä nykyiseen tapaa jolloin siihen ei tule muutoksia. Reitittimen resetointia voit kokeilla ja jos se auttaa ongelmaan niin siinä tapauksessa ota yhteyttä laitteen myyneeseen tahoon.
Mikäli kyseessä on taloyhtiön liittymä joka tulee jonkun puhelin operaattorin kautta (esim Sonera) niin silloin et voi valita itse tuota netti operaattoria tai reititintä vaan ne kuuluvat sinulle suoraan, etkä sinä ole niitä hankkinut vaan taloyhtiö. Operaattorilta saat sitten nettiyhteyden reitittimen josta yhteys jaetaan kaikkiin asuntoihin taloyhtiössä. Eli kun muutat talosta pois niin myös tuo sinun operaattorisi toimittamat laitteet ja yhteydet jäävät taloon.
Tuossa aiemmin kerrottiin jo ihan hyviä juttuja miten voi toimia eri vaihtoehdoissa ja jokainen tapaus on erillainen joten joku ratkaisu tai tapa ei toimi välttämättä jossain muussa tapauksessa vaan aina pitää huomioida taloyhtiön/verkon ominaisuudet.
Mutta tuossa nyt alkuun jotain yleisiä neuvoja mitä mieleen tuli. Eli kannattaa vähän enemmän selvitellä sitä mistä tilanne johtuu ennenkuin alkaa toimimaan sen mukaan mikä parhaalta ratkaisulta omaan tilanteeseen tuntuisi (tai tietysti jos oma ratkaisuehdotus auttaa itseä eteenpäin niin mikäs siinä, mutta kyllä se olisi kiva että saa jonkun muunkin ongelman ratkaistua).
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Nämähän ei sinällään tähän suoraan kuulu vaikka samoja asioita ovatkin kuin aiemmin mainitsemani. Nämä vain olivat sellaisia jotka jäivät erityisesti mieleen ja mitä olisin myös voinut mainita.
Mutta tosiaan ehkä parempi jättää keskustelu tästä aiheesta kun täällä kuitenkin on niitä joiden mielestä olen täysin väärässä niin minun mielipiteissäni (varsinkin jos ne eriävät siitä mihin suurin osa ihmisistä uskoo) tai tässä tapauksessa tuossa tekstissä mikä nyt oli tarkoitus julkaistakin jossain muodossa kunhan kerkeän siihen paneutumaan. Ja muutenkin alkaa menemään taas vähän offtopiciksi.
Mutta se on ainakin varma että itse en tule myymään yhtään mitään enkä edes osta televisiota, dvd-soitinta yms missä on jotain digisovitin viritelmiä, vaikka ihan kivahan niitä olisi joskus kokeilla kun ovat paljon kehittyneet mutta ei vaan pysty eikä halua tuollaista ostaa tai käyttää. Vaikka kyllähän se silti niin menee tässä tapauksessakin ettei sillä ole väliä mikä boksi siellä sisällä on kunhan toimii ja näkyy kuva ilman nykimistä.
Joo jos tuo todella oli huumoria mitä itse epäilin myös ensin että oliko kirjoittaja oikeasti sitä mieltä vai heittikö vain jotain vitsiä, mutta aika vakavaksi vetää jo tuon kun tosiaan esim Digitassahan taitaa olla tällä hetkellä noin 360 henkilöä töissä niin tuollainen määrä irtisanottuja ei varmaan enää ainakaan kovin helposti saa töitä muualta joten varmasti monelle voi tulla melko vaikeat ajat eteen.
On se ihmeellistä ettei media ole kommentoinut lainkaan tätä uutista? Nyt olisi kyllä tutkivan journalismin paikka! Tai sitten minä en seuraa kaikkia tiedotusvälineitä riittävästi. No, jos näin on käynyt niin hyvä homma että myyjätaho ymmärtää mitä tekee ja toimii sen mukaisesti.
Nyt kun Digita sai ostajan joka ymmärsi oikeasti hyödyntää Digitan "piilevän" potentiaalin...ei enää tarvita irtisanomisia eikä yt-neuvotteluita!!
No ei siinä mitään pahaa ole. Hyvä vaan ettei tarvi irtisanoa ihmisiä jotka ovat jo muutenkin olleet pitkään työttömänä! Ei tämä elämä helppoa aina olekaan!
Miksiköhän täällä puhutaan vain työntekijöiden potkuista, vaikka nyt myytiin Digitaa jolla oli/onkin jotain tekemistä lähetystekniikan kanssa? Vai ovatko potkut sitten ihan jees kun niillä saatiin rahaa firmalle?
Olen samaa mieltä kanssasi että myös se olisi voinut olla keskustelunaiheena mutta eipä tuosta ollut tuossa vaiheessa vielä mitään varmuutta. Itse asiassa koko Digita uutinen tuli melkoisena pommina eikä sitä sen enempää ole tarvinnut kommentoida.
Hyvä hommahan tuo oli, ei sillä etteikö täällä jo nyt olisi riittävästi työttömiä (tosin eihän niitä kukaan töihin huoli), vaan siksi kun tällä tavalla saadaan uusia yrityksiä Suomeen ja verotuloja valtiolle. Toki työpaikat olisivat olleet kiva juttu mutta aina asiat eivät mene niinkuin on toivottu. Näin kävi Digitan kanssa...
Juuh... se tosiaan jäi sanomatta tuossa edellisessä kommentissa.
Ja jos tuota "myydään firma joka tekee lähetystekniikkaa" -korttia ei olisi ollut, niin olisiko silloin edes tarvinnut sanoa mitään? Sehän oli vain yksi mahdollinen syy mikä tuohon tilanteeseen johti! ;)
Sen sijaan en näe mitää hyvää siinä että Digita myydään ulkomaille. Ensinnäkin valtio (siis veronmaksajat) saavat vähemmän rahaa takaisin kaupasta kuin mitä se myy Digitan osakkeita eli käytännössä myyntirahoja käytetään johonkin muuhun josta seuraa joko veroäyrin korotus tai palvelujen leikkaus.
Digita omistaa Suomen maanpäällisen antenniverkon ja nyt kun firma myytiin, niin jatkossa sen omistaja on ulkomainen taho joka todennäköisesti alkaa kerätä meiltä korkeita maksuja verkon käytöstä. Ja nämä maksut siirtyvät myös ulkomaisten toimijoiden (esim HBO) tileille ulkomaille jolloin ne eivät edes jää rikastuttamaan meidän suomalaisten omaa taloutta! Samalla nuo ulkomaiset yritykset käyttävät hyväkseen Digitan rakentamia järjestelmiä jotka ovat hyvin suojattuja joten mahdolliset ongelmat jäävät Suomeen eivätkä katoa omistajien mukana johonkin toiselle puolelle maailmaa.
Jos Digita olisi suomalainen firma, niin se voitaisiin pilkkoa osiin ja myydä eteenpäin sen mukaan mikä on ostajalle kannattavaa (esim. verkon käyttömaksut voidaan jakaa eri käyttäjäryhmien kesken). Tällöin Suomen valtiolla säilyisi edes jotain päätösvaltaa siihen miten paljon meidän rahoja siirretään ulkomaisten firmojen tileille. Sen sijaan ulkomaisilla omistajilla ei ole mitään syytä kuunnella meitä suomalaisia kun ne yrittävät maksimoida voittonsa eli meille jää vain maksajan osa[12:57:54] 93.106.143.129 saapui paikalle .
Digitan myynti ulkomaille osoittaa ettei valtio välitä kansalaisistaan ja haluaa siirtää suomalaisten verorahoja suoraan ulkomaisille yrityksille sen sijaan että rahat jäisivät hyödyttämään omaa maatamme! Toivonkin hartaasti,[12:58:19] <93.106.143.129> !stop
[13:22:55] Propt: digitan myynti digitan myynti ulkomaille. Uusi lähetysverkkoyhtiö voi tuoda uudet omistajat Suomeen ja sitä kautta voidaan lisätä esimerkiksi mainostajien valtaa suhteessa mediataloihin.
- Kun myydään kannattava, monopoliasemassa oleva valtionyhtiön liiketoiminta kansainväliselle yritykselle, niin silloin käytännössä annetaan myös osa radio- ja tv-uutisista ulkomaalaiseen päätäntävaltaan.
"Vaikea löytää muita perusteita kuin säästöt"
Lindénin mielestä Ylen rahoitukseen riittää nykyinen malli eikä hänen mielestään Yle-veroon tarvitsisi tehdä indeksitarkastuksia. Hän kuitenkin myöntää, että veron suhteen on ongelma pienituloisten osalta, joiden maksua pitää mahdollisesti pienentää. Tämä ei Lindénin mukaan ole kuitenkaan kovin suuri pulma tällä hetkellä.
- Nykyinen maksujärjestelmä toimii myös pienituloisille kohtuullisen hyvin. Uusi järjestelmä olisi ollut tulosidonnainen ja se olisi tehnyt maksupohjan paljon kapeammaksi eikä siinä ehkä oltaisi voitu tehdä niin suuria helpotuksia kuin tähän asti.
Lindén puolustaa Yle-veron tarpeellisuutta sanomalla, että se on budjettirahoitusta huomattavasti vakaampi rahoitusmuoto Yleisradiolle. Hänen mukaansa veron avulla pystytään turvaamaan julkisen palvelun yleisradiotoiminta myös tulevina vuosina.
- Nyt ei kannata tuijottaa siihen euromäärään vaan katsoa sitä kokonaisuutta mitä tällä ratkaisulla saavutettiin verrattuna edelliseen tilanteeseen.
Hänen mielestään nykyinen malli ja uusi veromalli eivät ole niin kaukana toisistaan kuin julkisessa keskustelussa annetaan ymmärtää.
- Eihän tämä vero euromääräisesti kovin paljoa nouse nykyisestä televisiomaksusta. Kun katsotaan kaikkia niitä palveluita, joita myös pienituloiset saavat tämän maksun vastineeksi - julkiset palvelut, turvallisuuspalvelut, oikeudelliset palvelut muun muassa hätäkeskuksen toiminta joka arkipäivä kello 8-20, listaa ministeri Lindén. Hänen mielestään nämä kaikki ovat tärkeitä yhteiskunnan kannalta eikä näitä rahoiteta verovaroista.
Kommentoi aihetta (0 kommenttia)
Kirjoita kommentti
TJ 13.6.2012
Budjettirahoitteisuus on ollut täysin oikea ja hyvä ratkaisu jo pitkään - tämä olisi tullut toteuttaa heti alusta alkaen kun Yleisradiosta päätettiin vuonna 1993. Sen sijaan nyt tehtiin vuosisadan kusetus joka toivottavasti saadaan vielä peruutettua! Hallitusohjelman mukainen päätöshän budjettirahoitukseen siirtyminen ei missään nimessä ole.
Nyt tuli Yle-verosta hallituksen yksi pakkovero lisää jolla kupataan ihmisten rahat pois riippumatta siitä onko koko Yleisradion toiminta edes heidän mielestään hintansa arvoinen!
Ja tämä kaikki vaikka Ylellä on[13:27:41] 217.140.201.82: CONNECTION_ABORTED 305 s jo muutenkin enemmän varoja kuin millään muulla tv- ja radioyhtiöllä maailmassa. Tämä nyt ehdotettu veromalli varmistaa että rahaa tulee vain yhä kiihtyvällä tahdilla tuhlattavaksi niin kauan kunnes jossain vaiheessa rahantulo loppuu kokonaan kun veron maksajien määrä tippuu alle kriittisen rajan.
Nyt jos koskaan olisi aika katsoa mitä kaikkea muuta tuolla rahasummalla saa - etenkin Suomen tulevaisuuden kannalta! Olisi edes hieman syytä miettiä mihin tuota järjetöntä raha määrää voisi käyttää sen sijaan, että rahat menevät Ylelle jolla on jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi rahaa ja omaisuutta. Vai onko niin ettei poliitikkojamme kiinnosta vähääkään kuinka paljon Yle tuhlaa veronmaksajien rahoja? Miksi heitä sitten kiinnostaa maksaa entistä isompi osa omista verovaroistaan jos he eivät todellisuudessa ole tippaakaan kiinnostuneet mitä Ylessä tapahtuu?
Kaiken huippu on vielä se että YLE ei edes käytä kaikkia varoja jotka heille tulee - esimerkiksi musiikkitaloon tuhlattiin valtion verorahoja vaikka Ylellä olisi jo itsellään varaa kustantaa tuollainen talo.
Onko Yleisradion nykyinen toimintamalli, joka tähtää vain rahan haalimiseen ja tuhlaamisvimman tyydyttämiseen sen sijaan kuin sillä oikeasti tekisi jotain järkevää - vai onko joku muu selitys sille miksi Yleisradio on kasvanut yli 3 miljardin euron omaisuudella? Entä sitten kun kaikki rahat alkavat olla tuhlattu eikä kukaan ole enää halukas maksamaan televisiolupiakaan?
Kyllä tässä pitäisi saada nyt jo Yleisradion toiminnallekin jonkinlainen loppu, vaikka se tarkottaisikin sitä että myydään valtion omaisuus yksityisille tahoille kuten Caruna. Saisihan valtio edes vähän rahaa takaisin - tai siis kansalaiset jotka sen omistavat.
Lisäksi YLE:n nykyinen toiminta on suorastaan rikollisen tuhlailevaa kun esimerkiksi radioissa pyörii vuodesta toiseen samoja kappaleita eikä sieltä tule mitään muuta kuin jotain iänikuista soittolistamusiikkia päivästä toiseen sekä uutisia ja mainoksia joka kanavalla jatkuvasti, mutta kunnollista musiikkia ei ollenkaan (lukuunottamatta YleX:ää). Kyllä tähän nyt pitäisi saada jonkinlainen muutos. Yle vero pakottaa ihmiset maksamaan myös siitä musiikista jota Yleisradio soittaa kanavillaan!
YLE:llä on jo muutenkin niin paljon rahaa että se voisi itse kustantaa kaiken oman toimintansa kuten radiot - sillä sitä rahaa kyllä riittää kun ne Digitan rahatkin jäävät valtion kirstuun.
Digita tekee voittoa ja jos myy koko puljun pois, valtio menettää osinkotulot. Onko tässä nyt jotain ongelmaa? Miten sitten voidaan myydä Caruna ulkomaille tai Fortumin sähköverkot?
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Modigliani
Voi että sinä olet tyhmä...
Et siis tajua ollenkaan mitä eroa on sillä kun valtio itse harjoittaa liiketoimintaa (Carunassa valtiolla oli selvä intressi säilyttää monopoli ja korkea tuotto) sekä myy valtion oman liiketoiminnan yksityisille yrityksille - jotka tekevät sen saman jutun, mutta voittoa tavoitellessaan ottavat rahat pois kansalta. Jos ei tuo nyt ole tyhmyyttä niin en tiedä mikä sitten olisi.
Jos joku Digitan kilpailija tulisi tarjoamaan vaikka 30-50% alempia hintoja jostain osasta Digita toimintaa niin varmasti myynti kannattaisi (tai jos Digita tekisi jonkun virheen kuten lopettaisi verkon kehittämisen ja nostaisi hintoja) - silloin se nimenomaan palvelisi kansaa, mutta nythän valtio itse omilla toimillaan ajoi myynnin läpi eikä hinta edes ollut mitenkään erityisen halpa. Nyt kun Digitalle tulee uusi omistaja joka maksaa vähemmän hintaa Digitan monopolitoiminnasta kuin aiempi ostajayritys niin sitä nyt ei vain voi nähdä minään muuna asiana kuin kansan vastaisena toimintana.
Ei tuossa ole kyse mistään muusta kuin että ihmiset saavat mahdollisuuden päättää mitä he haluavat, mistä ja mihin hintaan - sekä kuinka paljon heille jätetään tilaa itse kilpailla omilla ehdoillaan (esim. internetin puolella näin pitkälti onkin). Kyse on valinnan vapaudesta eikä kukaan muu kykene valitsemaan sinun puolestasi niin kauan kun pystyt tuottamaan edes yhden äänen vaaleissa.
Koko digitouhu perustuu kusetukseen ja ihmisten huijaamiseen! Kuka tahansa näkee asian yksinkertaisesti jo katsomalla mikä digiboximalli heillä nyt onkaan käytössä. Siinä mielessä aivan sama jos ostaa vaikka minkä merkin laitteen sillä ei sitä paremmaksi muuta mikään laite! Nyt on aika katsoa mitä tapahtuu muutaman vuoden sisällä ja sitten miettiä kuinka kauan maksaa tyhjästä!
En ymmärrä mistä moinen valitus täällä, että Suomi olisi ainoa maa jossa käytetään vain digitv:tä? Onko jollain jotain faktaa asiasta vai onko tämä nyt taas näitä keksittyjä juttuja kun kaikki eivät digiä hyväksy?
Itse ainakin katson hyvällä omalla tunnolla tv:tä ja en kyllä koe mitenkään luopuvani mistään. Kaikki kanavat näkyy kuten ennenkin niin laadullisesti kuin määrällisestikin (mukaan lukien maksulliset)
Minusta tässä ei ole mitään väärää, että digitv tulee Suomeen sillä sehän on selvä kehitysaskel tv-lähetystekniikkaan.
Nyt vain ihmiset ajattelevat asioita aivan liian monimutkaisesti.. miksi esim. ostaa uusi auto jos vanhallakin pärjää? Tekniikka kehittyy kokoajan ja siihen meidän jokaisen tulisi sopeutua ennemmin tai myöhemmin!
Kun se päätös olisi nyt edes tullut ensin niin sitten vasta ruvettaisiin keskustelemaan tästä aiheesta enemmän kun tiedettäisiin kuinka paljon se lopulta maksaa (verrattaessa nyky hintaan)..
Sitten on vielä erikseen tämä hinta asia.. Digi-TV vie sähköä noin 30% verran verrattuna analogiseen malliin.. Mitä tulee sitten kustannuksiin siitä että nykyiset digilähetykset muutetaan digitaalisiksi ja siirretään verkkoon? Ei mikään ihan pieni summa kyseessä sillä kustannukset ovat vuositasolla useita miljoonia euroja! Ja entäs kun koko ajan rakennetaan uutta verkkoa niin kenen kukkarosta se revitään?
Sitten on vielä yksi tärkeä seikka eli hinta. Miksi digitv maksaisi kuluttajalle yli 500 euroa?? Hinnasta ei tule missään tapauksessa tällaista.. Digi-tv tulee myyntiin 99 euron hintaan, tämä nyt vain esimerkkinä että 100 eurolla saa jo ihan hyvän ja laadukkaan boxin jolla voi katsella ohjelmia varmasti useampia vuosia..
Jos kerran näin monta asiaa menee mönkään niin miksi ihmeessä sitä digiTV:tä pitäisi alkaa myymään kuluttajille kun koko touhu on täysi fiasko? Miettikäähän edes hetki järjellä asioita ennen kuin kirjoittelette tänne täyttä paskaa asioista.. Tuskin olette asiantuntijoita asiassa vaan vain näitä "juntteja" jotka luulevat että joku digilähetystekniikka tuo autuuden mukanaan. Onhan se varmaan hieno asia mutta kyllä siinä saa aika moni taho miettiä miten homman toteuttaa..
PS. On totta että digiboxi maksaa alle 100 euroa kun on oikea myyjä ja oikeaa tavaraa tarjolla (esim verkkokauppa), muttei normaali liikkeissä.
Kyllä menee mielenkiintoiseksi, ei ole kauaakaan siitä ku luin jostain että myyntipäätöstä lykätään vuoden loppuun.. noh, sitä sai mitä tilas! Kun se kerran myytiin ulkomaille niin aivan sama vaikka olisi myyty jenkeille koko paska!
Nyt voi sit katsella antennin kautta vaan kanavia 1 ja 2 jotka on vielä analogisessa muodossa. Antennipiuhankin joutu jo kertaalleen repimään irti kun tuli vähän enemmän lunta..
Voi jumalauta mikä kusetus tuo digitv:n myynti oli.. Ei ne perkeleen "digitalisaation lähettiläät" tajunnu mitä paskaa ovat ihmisille syöttämässä, olis ollu niin paljon parempi pitää koko paska omana lafkana eikä alkaa myydä sitä ulkomaalaisille! Kohta ei näy kuin ylen kanavat jotka nekin on pilattu lopullisesti kaikenmaailman mainosten takia. Niin ja miten voi olla mahdollista että jos omistaa tv:n joka vielä sattuu toimimaan ni yhtäkkiä et voikaan katella muita kanavia..?!? Taitaa tulla ylelle lisää katsojia kun saahaan loputkin taloudet digiaikaan.
Vittu mitä kusetusta kaikki nämä vitun "uudistukset", joita tuntuu riittävän jatkuvasti. Vittusaatana! Milloin on joku saatanan hallitus muuttamassa jotain perkeleen lakia ja sen takia taas joutuu tekemään muutoksia sinne sun tänne järjestelmiin..
Vituttaa ihan suunnattomasti toi YLE pakkodigitalisaatio -paska jota tungetaan ihmisten kurkusta väkisin alas vaikkei se ole millään muotoa välttämätöntä tai edes tarpeellista!
Onneksi sentään vielä toistaiseksi saa käyttää analogisia telkkareita. Toivottavasti tämä kusetus ei kestä pitkään.
Joo, vaikka nyt digitan myynnistä saadaankiin tuloja niin samallahan tuo Digita on nostanut reippaasti hintojaan ja tulot ovat varmaan tippuneet reilusti kun ne vähätkin asiakkaat ostavat ennemmin kaapelin kautta kanavat..
Alkuperäinen kirjoittaja
Niin kyllähän tuon Digitan myynti oli varsin kannattava ratkaisu - näin jälkikäteen katsottuna tietysti. Ei siitä kuitenkaan kauaa ole (muistaakseni noin 6 vuotta?) kun se myytiin.
Tosin jos Suomi ei olisi sitä silloin myynyt, niin sen arvo tuskin nyt tänä päivänäkään vastaisi sitä summaa mitä suomalaiset maksoivat ostamastaan yrityksestä?
Eli hyvä kauppa joka tapauksessa...
Alkuperäinen kirjoittaja
Ei pidä paikkansa vaan kyse oli yksinkertaisesti siitä ettei Digitan myynnistä saatu tuloja tarpeeksi. Eli rahaa käytettiin liikaa investointeihin (ja tietenkin ne myyjät saivat myös ihan kivat rahat) verrattuna tuloihin.
Ja tuo myyntihän tapahtui tilanteessa jossa Sonera osti Tele-Finlandin itselleen, ja Telia-Sonerahan myytiin myöhemmin pois - joten eipä sen Sonerankaan kannattanut enää pitää koko bisnestä itsellään... Digita on nykyään kuitenkin osa isompaa yritystä johon kuuluu muitakin firmoja.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja Paplo
Kuten jo kirjoitin: Se oli ihan kannattava ratkaisu. Suomi olisi tietysti voinut jäädä myös pelkäksi monopoliksi ilman myyntiä mutta sitten sitä rahaa vasta olisikin kulunut kun monopoliasemassa oleva firma voisi nyhtää asiakkailtaan ylihintoja...
En kuitenkaan muista enää tarkalleen kuinka kauan tuosta Digitan myynnistä on, eikä se nyt oikeastaan tähän keskusteluun edes liity (eli en jaksa etsiä Googlella vastausta), joten sillä ei ole niin suurta merkitystä.
Jos sinulla tosiaan oli jotain lisättävää tuohon minun viestiini liittyen Digitan myyntiin ja/tai hintoihin yms. niin kerro toki lisää asiasta... Minun pointtini liittyi kuitenkin siihen ettei kannata puhua paskaa jos asioista ei oikeasti tiedä mitään...
Tämä ketju on näköjään taas muuttunut ihan täydelliseksi pelleilyksi kun tänne kirjoittaa vähänkin pidempiä viestejä ja käyttää niiden kirjoittamiseen aikaa (ja joskus jopa omaa aikaansa).
Se, että sinä et pidä Digitan myyntiä hyvänä asiana eikä se sitä ollutkaan ei tarkoita sitä etteikö joku muu voisi asiasta jotain tietää. Kannattaa kuitenkin muistaa sellainen juttu etteivät kaikki ole yhtä tyhmiä kuin sinä... Ei siis kannata puhua paskaa jos asioista oikeasti mitään tiedä...
Ja minä en tietääkseni missään vaiheessa tässä ketjussa ole kehunut olevani fiksu kaveri (tosin voihan olla etten vain muista sellaista viestiä), joten kannattaa varmaan keskittyä omiin vahvuuksiinsa eikä yrittää mollata muita kirjoittajia.
Vaikka itsekin olen sitä mieltä ettei tuo Digitasta tehty kauppa ollut hyvä asia, niin se että sinä et siitä pitänyt ei tarkoita sitä etteikö joku toinen voisi pitää kauppaa hyvänä ratkaisuna... Kannattaa muistaa sellainen juttu etteivät kaikki ole yhtä tyhmiä kuin...
Et kai tosissasi luule minua myyjäksi? Minä vain huomautin sinulle kun kehuit olevasi fiksumpi ihminen ja ilmeisesti olit jossain viestissäsi luullut olevasi oikeassakin.
En todellakaan pidä Digitasta tehtyä ratkaisua hyvänä, mutta mielestäni se on ihan ymmärrettävää että jokin osa valtion omistamasta Digidasta yksityistetään. Tämä siis lähinnä sen takia ettei ole mitään järkeä pitää jotain yritystä/yhtiötä (Digita) veronmaksajien hallussa koska kyseinen yritys tekee voittoa niin paljon jolloin veroja voitaisiin laskea ja täten kaikki kansalaiset hyötyisivät...
Mielestäni tässä asiassa ei tarvitse olla mikään insinööri vaan riittää kun katsoo sitä mitä Digita teki omistajilleen rahaa vuosina 1998-2007, eli noin 330 miljoonaa euroa... Vuonna 2008 liikevaihto oli 70 miljonaa €uroa joka on melko vaatimaton luku verrattuna aikaisempiin vuosiin mutta tämä selittyy sillä että Digitan omistus muuttui jolloin yritys joutui leikkaamaan kulujaan rankalla kädellä koska yrityksen vanha omistaja (joka myi osakkeensa) sai niin paljon tuottoa.
Se miksi pidän kauppaa hyvänä johtuu siitä syystä etten halua mitään ylimääräisiä maksuja mistään tv-kanavasta, tai ylipäätänsä mistä tahansa asiasta. Tämä taas johtaa siihen ettei Digitalle ole järkevää maksaa kuin sen verran että se tekee voittoa ja samalla vältytään turhilta veroilta... Sama homma on myös esimerkiksi sähköyhtiöiden kohdalla...
Ja vaikka tuossa tulikin kirjoitettua monikossa niin kyllä minun mielestäni koko Suomen olisi siirryttävä HD-lähetyksiin jotta saadaan parempia kanavia eikä tarvitse miettiä mitään jakelukustannuksia, eli eiköhän lopeteta kaikki tv-lähetykset jolloin Digita saa tehdä rauhassa mitä haluaa.
Laajenna klikkaamalla
Tämä asia tuli selväksi jo aikaisemmin mutta kysynpä sinulta ihan huvikseni että paljonko sinä olet maksanut omasta pussistasi tuosta huvistasi? Minä en nimittäin ainakaan halua maksaa pennin latia lisää jostain "lupa"maksuista ja tämä on vain yksi monista syistä siihen, toinen syy miksi tv-lupani lähti hyllylle oli se kun sieltä ei tullut ikinä mitään mitä olisin jaksanut katsoa...
Laajenna klikkaamalla
Heh. No minähän asun vuokralla joten eipä tuo vuokra paljoa nouse jos Digitalta tulee hieman vähemmän fyrkkaa kuin nyt... :) Mutta toisaalta minä en näe sitä niin huonona että joudun maksamaan tästä "palvelusta" jonka saan nykyään "ilmaiseksi" eli tv-maksun muodossa ja sillä rahalla saa myös muutaman ilmaisen kanavan.
Niin, ihan miten vaan...
Laajenna klikkaamalla
En tiedä minkä ikäinen sinä olet mutta minulla ei ollut tv:tä eikä muitakaan maksullisia kanavia edes silloin kun olin lapsi. Toki tuli seurattua noita urheilukanavia kaapeliverkossa joissa pyöri se ilmainen liigakortti joka antoi katsoa tiettyjä otteluita ilman maksua (SM-liigapelit ainakin), joskus saattoi tulla joku NHL ottelu Canalilta ilmaiskanavalta jne... En muista tarkkaan milloin otin tv-kortin jolla sitten näkee nuo maksullisetkin kanavat mutta jostain 90-luvun alkupuolelta se on.
Mutta tämä ei ole mikään puolustus sille että tuo myynti olisi hyväksyttävää. Itse asiassa en voi käsittää tuollaista rahanahneutta, eli myydään vaikka oma isoäiti kun hinnasta sovitaan. Varsinkin jos tällä menettelyllä aiheutetaan tappiota omalle emoyhtiölle... Jos minä olisin pääomistaja ja omistajana haluaisin rahaa enemmän niin miksi en sitä saisi myydä?
Mitä sitten tulee tv-maksuihin niin ei se ole mikään ihme että ne nousee, nythän Digita on nostanut jo monena vuotena peräkkäin siirtohintojaan eikä loppua näy joten kyllä sen korotuksen joutuu loppukäyttäjä maksamaan.
Laajenna klikkaamalla
Juuri näin. Ja nyt kun analogiset lähetykset loppuu kokonaan jossain vaiheessa ensi vuoden puolella (kun tuo dvb-t2 standardi otetaan laajemmin käyttöön) ja Digitan jakelu siirtyy DVB-S:stä DVB-T2:teen niin on todennäköistä että Digita nostaa siirtohintojaan uudelleen, eli tässä ei ole välttämättä edes kysymys pelkästään siitä myynnistä.
En jaksa uskoa mihinkään salaliittoon. Sen sijaan epäilen suuresti, etteivät ihmiset yksinkertaisesti ymmärrä asioita eivätkä vaivaudu selvittämäänkään mitään (siksikö juuri?). Ei tuo yksityistäminen itsessään mikään paha juttu pitäisi olla kun vaan muistaa tietyt reunaehdot; kilpailutetaan järkevästi ja myydään vasta sitten jos hinta on hyvä tai sillä voidaan saavuttaa jotain parempaa kuin aikaisemmin tehtiin.
Se mikä minua näissä valtion omaisuuden yksityistämisissä harmittaa eniten on se tapa jolla niistä asioista tehdään julkisuudessa todella monimutkaisia vaikka todellisuus ei olisi aivan sitä. Hyvänä esimerkkinä tämä Digita kauppa jossa käytännössä myytiin vain nippu lähetyskanavia joista jokainen (no lähes) maksaa erikseen, lisäksi Digita vuokraa niitä edelleen eri kanavia tarjoaville yrityksille eli tässä tapauksessa ne samat kanavat menee taas uudelle omistajalle jotka aiemmin oli ostanut Digitan. Ei tuo kovin monimutkaiselta kaupalta vaikuttanut kun asiaa hieman miettii.
Eli siis toisinsanoen jos ostan käytetyn auton vaikkapa 200 eurolla niin olen kuitenkin oikeutettu vaatimaan että myyjä antaa kaupan yhteydessä minulle 2000 euron lahjakortin mäkkäriin koska onhan se nyt väärin ja epäoikeudenmukaista etten saa tuota rahaa itselleni vaan sen sijaan joudun tyytymään lahjakorttiin?
Jos Digita on myyty, mitä en tietenkään hyväksy ilman perusteluja miksi näin pitäisi tehdä, eikö ole luonnollista, että hinnat nousevat? Mitä tulee tähän lupamaksun suuruuteen (olkoonkin mielestäni ihan helvetin korkea) niin eikös se syy korkeisiin maksuihin ollut nimenomaan siinä lähetysverkon ja -laitteiden omistamisessa. Nyt kun omistus on siirtynyt muualle ei mitään velvoitteita siihen suuntaan enää olekaan.
Mitä tuohon myyntiin yleensä ottaen tulee niin en tiedä olisiko asia sitten parempi jos valtio myisi esimerkiksi kaikki Soneraosakkeensa kerralla, silloinhan hinnat eivät tietenkään nousisi yhtä paljon kuin nyt tässä tilanteessa missä ne nousevat pikku hiljaa mutta toisaalta se olisi lopullinen isku tälle nykyiselle tilanteelle jossa valtiolla ja yksityisillä ihmisillä on omaisuutta kiinni näissä yhtiöissä. Se kuitenkin lienee selvää että myyntihetkellä sen omaisuuden arvo oli huipussaan (luonnollisesti) joten myyminen siinä vaiheessa kun osakkeen hinta on korkeimmillaan ei välttämättä ole paras mahdollinen tilanne vaikka siihen päädyttäisiinkin.
Jos Digita taas pitää ostaa niin eikö sekin tulisi tehdä juuri silloin kuin yhtiön tuloskunto, henkilöstön osaaminen yms ovat parhaimmillaan? En tiedä mikä tällainen ajankohta voisi olla mutta veikkaisin että sellainen olisi vaikkapa noin kymmenen vuotta sitten ollut. Ei se toki tarkoita sitä etteikö yhtiö voisi tänä aikana parantaa tulostaan ja toimintaansa entisestään kuten on varmaan jo tehnytkin..
On varmasti totta mitä sanoit että myös Digitan tekemät investoinnit vaikuttavat suoraan hintoihin samoin kuin luonnollisesti kilpailutilanne (ja sen puute), en kuitenkaan oikein ymmärrä millä logiikalla lasket noiden investointien vaikutukset hintaan kun kuitenkin niiden osuus kuluista koko ajan pienenee digitalisoinnin edistyessä? Tokihan niistä jonkin verran kuluja syntyy mutta suurin osa näistä kuluista kuittaantuu laitteiden käytön myötä eikä noita investointejakaan voida aina täysin kohdentaa johonkin tiettyyn asiaan vaan ne voivat olla myös kokonaisvaltaisempia uudistuksia. Jos joku haluaisi perustaa Digitan kaltaisen firman, mitä en usko koska Digita on varsin tehokkaasti hoitanut oman osuutensa tämän asian suhteen niin eikö silloin juuri olisi järkevää hankkia kaikki tarvittavat laitteet ja systeemit kerralla ja käyttää niitä sitten mahdollisimman pitkään? On todella typerää pistää vaikkapa jotain antennikaapeleita uusiksi joka vuosi vaikka vanhat toimivat vielä ihan hyvin eikä se ainakaan minusta kuulosta kovin pitkäjänteiseltä toiminnalta.
No, nämä ovat asioita joita ei koskaan saa täysin vedenpitäväksi varsinkaan jos aletaan saivartelemaan siitä mitä joku oikeasti tarkoittaa.. Tämän vuoksi en oikein näe pointtia tällaisessa keskustelussa. Jos kuitenkin haluat jatkaa keskustelua asiasta niin toivoisin sinun ottavan myös hieman selvää asioista pelkän mututiedon sijaan ennenkuin tulet tänne pätemään... Muuten olet vain pelkkä nolla etkä edes sitä.
Nyyh! Nyt Digita ei enää ole meidän veronmaksajien oma laitos ja kaikki on ihan surkeeta eikä mistään saa mitään kunnollista signaalia vaikka rahaa syydetään lähetysmastoihin miljardeja. :( No, elämä jatkuu joka tapauksessa mutta ilman Digitaa se olisi hieman hankalampaa.. Ja voi harmi sentään kun noita kanavanippujakin joutuu katsomaan juuri sieltä mistä huvittaa niin että siinä mielessä nyt ainakin jotain hyvää.
Eipä niitä mastoja tarvitse tukea vaan antenni suunnataan oikeaan suuntaan ja suuntaus tehdään kunnolla ettei jää turhia notkoja/töyssyjä matkan varrelle. Esim itselläni on vain yksi suunta-antenni (4*4m) vaikka käytössä 5 kpl televisioita, 1 digiboksi, 2 HD boxia(tallentava & tavallinen), PS3/PS3 +BluRay soitin ym... Niin ei tarvitse kuin suunnata se 4:llä antennilla ja sen jälkeen suuntaus tapahtuu automaattisesti jos antenni pysyy paikoillaan.
Olen ostanut yli 10v Digitan kaupasta tarvittavat laitteet joten tiedän kyllä miten ne toimivat. Ei siihen mitään rakettitiedettä tarvita mutta onhan niitäkin joille on vaikea saada asennettua edes yksinkertaista lautasantennia kun pitäisi olla joku insinööri joka säätää kaikki kohdilleen ettei kuva pätki ym... Eikä sekään takaa hyvää lopputulosta ellei sitä saa suunnattua tarkasti oikeaan paikkaan, näitä kohteita Suomessa riittää koska maastomme ovat mitä sattuu...
Onhan tuo Digita saanut monopoliasemansa takia hyvät voitot ja ihan turha luulla että Digitan hintoja laskettasiin tulevaisuudessakaan sillä hintakehitys on ollut vakaata koko ajan.
Eihän nuo kaapelitelevision kuukausihinnat mitään halpoja ole mutta kun verrataan maksutelevisio kanaviin niin eihän ne kalliit olekaan. Eikä kaapelin kautta tule yhtään ylimääräistä mainostaukoja eikä kanavahaku kestä montaa tuntia, ei ainakaan meillä kaapelitaloudessa Tampereella (Elisa) ja kanavat ovat toimineet loistavasti joka tilanteessa mitä tulee antennikanaviin...
Toki se on helppo sanoa ettei televisiota tarvitse ollenkaan sillä voihan sitä katsoa netinkin kautta mutta jos haluaa muutakin kuin uutisia tai urheilua niin silloin pitää olla joku paketti mihin voi koota mieleisiänsä ohjelmia eri kanavilta. Toki ainahan voisi tilata yksittäisiä kanavia suoraan kanavien nettisivuilta.
Mutta niinhän tässä käy, että kuluttaja häviää aina kun isot yritykset käyvät kauppaa keskenään oli se ala mikä tahansa ja kuluttajat maksaa kiltisti hintojen korotukset...
Siis kyllä täytyy sanoa et jos ei saa televisiota katsottua ilman näitä mainoksia tai turhia uusintoja niin on vika korvien välissä! Ja sitä paitsi tuo digiboksi mahdollistaa ohjelmien tallentamisen jolloin niitä voi katsella sitten itselle sopivaan aikaan. Ainakin itsellä tulee paljon käytettyä tuota toimintoa kun tuntuu ettei ehdi ikinä television ääreen silloin kuin pitäisi... Ja se kanavien hakuhan kestää sen 5 sekunttia jonka aikana ei tapahdu yhtään mitään eikä kukaan kuole :)
Kyllähän jokainen järkevä ihminen tajuaa että digita myytiin ihan vain siksi koska ostaja ja myyjä ovat vanhoja kavereita keskenään, eihän siinä mistään rahasta ole kyse. Sitäpaitsi kuka uskoo muka oikeasti siihen valheeseen etteikö valtio voi omistaa yrityksiä? Toki valtiolla on tietyt reunaehdot mutta kyllä ne yhtiöt voivat olla silti valtion omistamia.
Ja se väite ettei suomalainen pysty kilpailemaan ulkomaisomisteista vastaan ei pidä paikkansa alkuunkaan. Vertaappa vaikka Fortumia, Soneraa ja Digita tai suomalaisia sähköyhtiöitä norjalaisiin yhtiöihin niin näet että suomalaiset pärjää kilpailussa ihan hyvin ulkomaisia yhtiöitäkin vastaan...
Digita myytiin, jotta siitä saadaan rahaa jota sitten voidaan jakaa hyville veljille palkkioina heidän palveluksistaan.
Suomalainen työvoima on liian kallista nykyään joten ainoa ratkaisu on antaa ihmisten mennä eläkkeelle mahdollisimman aikaisin koska siten työn hintaa voi laskea. Myös ulkomaalaiset tekevät halvemmalla eivätkä lakkoile ja vaadi lisää liksaa kuten suomalaiset duunarit joilla ei ole mitään moraalia enää töissä ollessaan kun raha kiinnostaa enemmän kuin työnteko, sitä saa sossun luukultakin eikä tarvitse rasittaa itseään.
Kaikki maailman ihmiset saavat ihan vapaasti tulla Suomeen tekemään työtä samalla palkalla tai halvemmalla joka heillä on omassa maassaan joten tervetuloa tänne. Myös kotimaiset työttömät voivat tehdä niitä samoja töitä joita te muut ette viitsi koska teidän palkkavaatimuksianne ei ole koskaan mahdollista nostaa. Sillä tavalla saadaan Suomi nousuun! Mitä enemmän porukkaa, sen parempi meille kaikille muille paitsi teille työttömille joilla ei nyt mene hyvin kun sossukaan ei enää maksa kaikkea kuten ennen.
Voi tätä suomen valtiota mitä se tekee kansalaisille... en olisi uskonnut että tämä on totta vielä 2010 vuonna mutta näköjään kaikki voidaan tehdä ja kansa kärsii...
No sehän menee niin kuin pitääkin. Myyntihinnoissa otetaan huomioon tulevat investoinnit, jotta kauppa kävisi tulevaisuudessakin ja toiminta voisi kasvaa ilman tarvetta nostaa kuluttajahintoja. Eli hintakehitys tasaantuu pitkällä tähtäimellä.
Sama juttu puhelinliikenteessä: hinnoittelu pyritään pitämään samana pitkään vaikka verkon ylläpito vaatii jatkuvasti suurempia investointeja mm. tukiasemiin ja kuituyhteyksien rakentamiseen taajamien ulkopuolelle jne.
Ei tuossa ole mitään epäselvää kenellekään joka osaa ajatella omilla aivoillaan.
Digitan myynti ei todellakaan ollut järkevä veto eikä se paranna television näkyvyyttä tai laatua millään tavoin, päinvastoin heikentää sitä entisestään syrjäseuduilla jossa ollaan muutenkin oltu heikoilla näkyvyyksillä (jos ne nytkään on hyvät). Olisi nyt vaan pidetty tuo lähetysverkko valtion hallinnassa. Jos joku yksityinen toimija haluaisi perustaa tv-verkon niin sen saisi tehdä kunhan huolehtisi että ohjelmat näkyvät myös muualla kuin kehäkolmosen sisäpuolella.
Niin... onhan se tietenkin ihmeellistä jos samalla tavalla toimii yritysmaailmassa, eikä esimerkiksi toimi kuten tämä eräs entinen pääministeri joka "osti" veronmaksajien piikkiin itselleen autonkin.. Mutta valtio nyt onkin sellainen instanssi jossa voidaan toimia aivan eritavalla. Itse asiassa juuri tällä hetkellä on käynnissä samanlainen valtion omaisuuden myyntivimma mitä tapahtui vuonna -94 kun valtion oma puhelinlaitos Tele yksityistettiin ja pilkottiin osiin jolloin syntyi Sonera.
No se siitä, mutta tuon kaupan yhteydessä myytiin myös Suomen ainoa maanpäällinen digitaalinen lähetysverkko jonka Digita rakensi tänne Suomeen 1990-luvun alussa. Se oli aikoinaan valtava investointi ja sijoitus suomalaiseen tietoliikenteeseen sekä digiaikakauteen siirtymisen pohjainfrastrukturiin. Sen jälkeen Digita on maksanut koko ajan valtavia osinkoja sijoittajille mm. suomalaisille eläkevakuutusyhtiöille Kevalle (Kuntien Eläkevakuutus)ja Varmalle jotka nyt kauppaavat tuota yhtiötä eniten tarjoaville pääomasijoittajille kuten Digitalist Groupille joka todennäköisesti tekee sen sillä ajatuksella että Digitan avulla se voi ryhtyä tekemään liiketoimintaa eli esimerkiksi lähettämään maksullisia tv-kanavia kuluttajille.
Digitastahan tehtiin aikanaan ostotarjous myös norjalaisille sijoittajille mutta silloin Suomen valtio päätti pitää langat käsissään ja säilyttää Digitaa kotimaisessa omistuksessa. Norjalaisten tarjous taisi olla jossain vaiheessa noin 3 kertaa suurempi mitä nyt saatiin pääomasijoittajien yhteistarjouksella mikä kertonee siitä että Digitan hinta oli kuitenkin melko kohdallaan kun se meni näin nopeasti kaupaksi.
Mitä tuo sitten tarkoittaa kuluttajille? Ainakin sitä ettei Digitalta ole luvassa enää minkäänlaisia hinnanalennuksia kuten ei muiltakaan maksullisten tv-kanavien tarjoajilta. Kaikki nuo kanavat maksavat niiden käyttäjille aina yhtä paljon tai ainakin melkein. Nyt olisi kuluttajilla tuhannen taalan paikka siirtyä hankkimaan tv-katselunsa netin kautta, joko operaattoreiden iptv-liittymien ja päätelaitteiden avulla suoraan operaattoreilta jotka myös hallinnoivat netti-tv-palvelua sekä erilaisilta verkkodigiboxeilta joita myyvät mm. kodinkonemyyjät.
Tuossa muutama päivä sitten tuli piipahdettua asuntomessuilla ihmettelemässä tämän vuoden sisustustrendejä ja talopakettejakin siinä sivussa.. mutta jäipähän sieltä jotain käteenkin; nimittäin Digitalize your home- eli Digitalisoi kotisi-niminen lehti jonka kannessa komeilee lause; ”TV-lähetykset siirtyvät nettiin”! Kyseinen julkaisu ei siis ole minkään paikallisen antennifirman mainoslehti vaan se on ihan oikea ja virallinen julkaisu jossa käsitellään DVB-T2 (Digital Video Broadcasting-2)- lähetystekniikkaa sekä uutta digitv:tä.
Kyseinen juttu oli vielä ihan kohtuullisen asiapitoinen eikä siinä syyllistetty kuluttajia tyyliin että ”katso nyt sieltä netistä ohjelmia”, mutta siellä täällä huomasin tekstin seassa pienenpieniä piiloviestejä. Tässä muutama poiminta;
”Mediasisällön vastaanottaminen on digitalisoitumisen myötä murroksessa ja televisio-ohjelmien vastaanotto tulee tulevaisuudessa tapahtumaan yhä enemmän verkossa. Digitalisoinnin tavoitteena on varmistaa kaikille kotitalouksille hyvälaatuiset tv-palvelut myös tulevaisuudessa riippumatta siitä asuvatko he antennitaloudessa vai kaapelitaloudessa tai onko heillä käytössään antenni-, kaapeli-tv-vai iptv-palvelu”
Kun tuossa aiemmin oli puhetta että piiloviestejä löytyy lehden teksteistä niin tässä niitä sitten muutama lisää;
Antenniverkon kautta vastaanotettavien televisiolähetyksien kuvanlaatu on parempi kuin kaapeliverkossa ja se tarjoaa enemmän tv-palveluita sekä mahdollistaa mm. maksullisten palveluiden vastaanoton antennitaloudessa.
Ja sokerina pohjalla Digitan sivuilla ollut kuva myyntiesitteen sivusta:
Että sillä lailla Digitalla…
Päivitys 2 : Juttu on levinnyt ilmeisesti sen verran että Digitan toimitusjohtaja Pauli Heikkilä kommentoi asiaa Hesarin nettisivuilla seuraavasti: ” Heikkilän mukaan ei pidä paikkaansa, ettei verkon ostaja saisi siihen 20 vuoteen koskea. Ostajan täytyy saada sitä käyttää ja kehittää parhaaksi katsomallaan tavalla .” Eipä kuulosta hyvältä mutta ehkä tuo asia selviää lopullisesti kunhan kauppa saadaan päätökseen….
Digitassa työskentelee reilut 300 ihmistä 40 paikkakunnalla ympäri Suomea – Tampereella työntekijöitä on noin 110
En voi olla ottamatta kantaa ajankohtaiseen asiaan vaikka olenkin kirjoittanut siitä aiemminkin blogissani ( Digitan ahneus ). Tänään Helsingin sanomissa oli artikkeli , jossa kerrottiin kuinka Digita ”monopoliasemassa” myy TV- ja radiokanavia sekä mobiili-tv palveluita polkuhinnoin ulkomaisille yrityksille.
Digita omistaa mm. pääkanavanipun jolla jaetaan valtakunnalliset antenniverkon tv-lähetykset Suomessa – se siis hallinnoi valtakunnallista verkkoa, jota kautta suuri osa suomalaisista vastaanottaa televisiolähetyksensä. Se myös toimii verkko-operaattorina Digitan verkon kautta lähetettävissä matkapuhelinpalveluissa (DVB-H). Sillä on lisäksi myös lähetysmastoja joita hyödynnetään televisio- ja radiolähetyksien lähettämiseen.
Digita on jo aiemmin ollut myynnissä mutta kun sille ei löytynyt ostajaa niin yhtiö jätti kertomatta ostajakanditaattien nimet. Tämän jälkeen Digita joutui ilmoittamaan olevansa avoin tarjouksille sillä se pelkäsi menettävänsä asemansa yhtenä maailman johtavana radioverkkojen omistajana ellei kauppoja saada aikaiseksi. Tänään tulleen tiedon mukaan ranskalainen TDF ostaa Digitan 2,7 miljardin kauppahinnalla – valtio tienasi kaupasta mukavat 300 miljoonaa euroa.
Digitan myynti oli hyvä ratkaisu ainakin valtion kannalta vaikka jotkut sitä haukkuivatkin huonoksi kaupaksi koska Digitalla on monopoliasema radio- ja televisiolähetyspuolella eikä näin ollen kilpailua synny millään tavalla (ainakaan vielä) kun uusi omistaja ei todennäköisesti aio aloittaa hintakilpailua lähetysoikeuksista. Toivottavasti uusi omistaja pystyy tuomaan lisää kanavia antenniverkkoon sekä teräväpiirtolähetykset sillä kilpailu tuo aina etuja kuluttajille.
Tietoa
Kommentit
Itse olen juuri miettinyt mitä Digitan myynti käytännössä tarkoittaa. Esimerkiksi tämä maksu-tv uudistus toi sen hyvin esille. Ilmeisesti siis jos jatkossa haluan katsoa formuloita täytyy hankkia maksukortti? Mutta mikä kortti se tulee olemaan kun tietääkseni mtv3 ei käytä näitä kaikkia salausmenetelmiä vaan on päättänyt jättää osan pois joten ne joilla sitä korttia ei ole jäävät nuolemaan näppejään.. Tästä asiastahan voi vain valittaa mtv3:selle, mutta en sitten tiedä ottaakovat siellä tätä mitenkään huomioon. Ilmeisesti myöskään antenniverkossa noita muutoksia salauksien kanssa ei olla tehty ja tämä koskee siis suurinta osaa suomalaisista..
Juu noista tv kortti hommista sen verran että tuo tf kortin salaus juttu on aika erikoinen homma sinänsä kun esim mun kaveri hommas kyseisen canaldigitalta nii se kyllä näkyy sillä hyvin mutta sittenkun laittaa digiboxista salauksen päälle niin siihen jää pyörimään sininen ympyrä missä lukee salauksesta jotain ja mitään ei tapahdu… Sitten jos sitä koittaa unlock ni siinäki tulee vaa et salattu eikä muuta…
Juu noista mtv3 jutuista en osaa sanoo mitää ku ne ei oikee oo mun alaa,mutta on tuo aika erikoinen tapaus kieltämättä. Ehkä toi tf kortti toimii jotenki erillailla kuin tavalliset digiboxit.. ?
Joo tota mä oon joskus kuullu että se saattaa olla ongelma mutta sitte toisaalta taas kaverilla näky kyllä sillä kortilla ja sen omalla boxsilla ihan hyvin… Tiedäppä sitten..
Kyllä siihen salauksen päälle laittamiseen pitäisi kuva ilmestyä jos sitä signaalia vain on tarpeeksi saatavilla, tai ainakin minulla näkyy. Jos signaali jää alle puolen niin silloin ei tietenkään voi nähdä mitään.
Tollasesta myyntijutusta en oo ikinä kuullu mut kai se mahdollista on että myydään vaan jollekin ja otetaan rahat.. Mut miks sit niitä myytäis? Onks siitä sitte jotain haittaa?
Mitä hyötyä olis myydä Digita jollekkin yksityiselle henkilölle jolla todennäköisesti menee paljon huonommin kuin valtion omistamalla yrityksellä kun puhutaan kuitenki sen verran suuresta kaupasta..
Ite ainaki veikkaan et toi hinta-arvio voi olla ihan hyvin päin persettä. Tuskin ne nyt niin idiootteja on että maksaisvat jostain digitasta yli 600 miljoonaa, ottaen huomioon mitä kaikkea sillä rahalla vois tehä.
Voi hyvinkin pitää paikkaansa. Jos Digitan ostaa joku ulkomaalainen yritys ja sitten Digita nostaa hintojaan ei suomalaisilla ole enää mahdollisuutta äänestää lompakollaan vaan ovat pakotettu maksamaan korkeampaa hintaa koska kilpailevia vaihtoehtoja ei ole olemassa tai ainakaan ne eivät tarjoa yhtä kattavaa palvelupakettia (ainakaan samaan hintaan) kuin mihin he ovat aikaisemmin olleet sidottuja.
Joo, tää on kyllä todella huono juttu. Itse olen jo päättänyt vaihtaa Elisa Viihdepaketin pois ja hommata tilalle sellaisen nettiliittymän johon kuuluu iptv-paketti kaupanpäälliseksi ilman mitään ylimääräistä roinaa (eli ADSL+IPTV-liittymä). Tällä hetkellä käytössä on siis Sonera Viihteen boksi ja vaikka se toimii pääsääntöisesti hyvin niin toisinaan ei kaikki kanavat toimi kunnolla, välillä pätkii yhteys ja saattaa mennä ääni/kuva syncistä rikki jos kattoo leffaa. Toinen iso miinuspuoli Soneralla iptv:ssä verrattuna muihin operaattoreihin taitaa olla IPTV:n tarjonta….
@pettynyt: Sama juttu mulla et Elisa Viihdepaketti lähtee heti pois kun nykyinen soppari loppuu eli varmaan parin vuoden päästä.
@Janizz: Eipä taida mikään suomalainen operaattori tarjota kunnollista IPTV-settiä samaan hintaan kuin mitä esim. Maxivisionilla saa (7€/kk + 4,90e/kk). Tosin nyt huomasin että myös SaunaVisiolla on näköjään tarjolla iptv-palvelu joka sisältää digiboksin ja laajakaistan eikä ole edes kallis.
Mutta joo… Jos asut HTV:n alueella niin saat tuon paketin vain noin 8 euroa kuukausimaksulla (hinta sis. kaapelitv maksun) jolloin voi sanoa ettei tuo tarjous mitenkään paha ole. Itse tosin ottaisin ehkä mielummin Maxinivisionin sillä se tuntuu olevan teknisesti edistyksellisempi palvelu, esim sen kautta pystyy tallentamaan kaikkia kanavia samanaikaisesti toisin kuin muilla palveluilla.
Ja vielä semmonen että jos asuu sellaisella paikkakunnalla jolla on useampia operaattoreita tarjolla niin ei pidä ottaa sitä mitä tarjotaan automaattisesti vaan kilpailuttaa jokainen ja valita edullisin… varsinkin laajakaista-asioissa näin kannattaa tehdä sillä muuten maksaa helposti itsensä kipeäksi. Ja tämä kilpailuttaminen käy nykyisin todella vaivattomasti koska jokaisella operaattorilla on netissä kilpailutuslomakkeet johon syötetään paikkakunnan osoite jne muut tarvittavat tiedot.
Toki voi aina sanoa, että “eihän se nyt minun ongelma ole jos te mokaatte”.. mutta ei me niitä verkkoja rakenneta teidän kiusaksi ja vaikka kyseessä olisikin vain väliaikainen vika niin kyllähän ne siitä jossain vaiheessa kärsii. Ja itse olen sitä mieltä että jos hommat tehdään kunnolla (mikä on yleensä vähän enemmän kuin mihin tuolla Digitalla pystytään) niin sitten niiden verkkojen pitää toimia paremmin kun Nokian kännyköiden…
“No onhan se nyt ihan selvää, ettei Digitan signaali voi olla huonompi, koska he eivät ole mitään muutoksia tehneet”
Hups heijaa.
Mitä luulet kumpi käyttää uudempaa tekniikkaa ja laitteistoa: antenni vai digi?
On kyllä totta että esim. meillä on taloyhtiössä antenniverkon digisiirtymä vielä vaiheessa mutta ei meidän verkko ainakaan huonompi ole kuin Digitalla, eikä taloyhtiö tietääkseni käytä myöskään samaa kaapelia jota Digita… joten jotain muutosta kuitenkin tapahtunut (jos sitä voi nyt tässä tapauksessa huonoksi sanoa).
Mutta joo.. aika paljon tuntuu olevan ongelmia koko digitekniikan kanssa enkä ihan heti menisi suosittelemaan kenellekään siirtymistä kokonaan digiaikaan jos homma on näinkin keskeneräistä.
Ja lopuksi vielä:
Digitaali tekniikka tuo myös mukanaan uusia mahdollisuuksia joita ei analogisella tekniikalla voida tehdä. Digitalisoituminen mahdollistaa esim HDTV lähetyksiin siirtymisen ja itse henkilökohtaisesti pidän siitä että voin jatkossa katsella mm MTV3 formulalähetyksiä HD:nä enkä enää suttuisena diginä…
2 responses to “ Digita ”
Meillä on kyllä taloyhtiöliittymä mutta kun en asu kerrostalossa… Joten taitaa jäädä tämä homma haaveeksi ainakin tässä taloyhtiössä, tosin saattaa olla ettei monessa muussakaan yhtiössä tulla pääsemään tälläisiin yhteyksiin.
Täytyy muuten vielä lisätä että tuo kaapeli/digita yhdistelmä kuulostaa todella lupaavalta. Mikäli asia tulee etenemään ja verkko kattaa myös tämän asuinalueeni niin voi hyvin olla että vaihdan nykyisen welho pro liittymän tuohon… Jos vaikka tulisi vähän parempia nopeuksia samalla hintaa (nykyinen 10/1 Mbps).
Jaa-a, enpä tiedä kannattaako ihan noin nopeasti ostaa mitään mitä ei ole vielä edes suunniteltu ostettavaksi.. tai no jos halvalla saa..
Mutta asiaan palatakseni, niin en ymmärrä sitä miksi Digita olisi pitänyt myydä ulkomaille. Eiköhän Suomi olisi voinut pitää tuon jakelumonopolin itsellään ilman sen suurempaa riskiä ja kun ottaa huomioon miten iso osa televisiokanavista tulee ulkomailta (esim. MTV3), eikö se vasta olekin hyvä juttu että ne kanavat näkyvät jatkossakin ilmaiseksi? Lisäksi mikäli tulevaisuudessa kanavia ostetaankin yhä enemmän ulkomailta, niin ehkä sitten ei tarvitse olla huolissaan siitäkään etteikö kuva näkyisi tulevaisuudessakin.
Niin no jos jotain positiivista Digitakaupasta pitää keksiä niin ainakin hinta on ollut varsin alhainen kun vertaa sitä siihen mitä noista palveluista joutuu yleensä maksamaan.. Toisaalta esim. Nokian tapauksessa kauppahinta olisi varmaan lähempänä nollaa kuin yhtä euroa :). Eli eiköhän noita kauppoja voi verrata aika hyvin toisiinsa ja todeta että kummatkin ovat olleet vähintäänkin kohtuullisia ostajan kannalta, eikä myyjälläkään ole mitään hävettävää.
Mitä tulee taas Digitan myyntiin niin onhan se selvä juttu ettei tuollaisia firmoja kannata myydä jos ei niistä saa riittävän hyvää hintaa.. Nyt on vain odotettava sitä milloinka Digita ostaa jonkun suomalaisen yrityksen joka osaa tehdä jotain mitä ihmiset oikeasti haluavat katsella. Aika vaikea kuvitella että YLE tai MTV tulisi koskaan ostamaan Digitaa koska YLE:n intresseissä lienee ennemminkin vähentää kanavien määrää kuin lisätä niitä, mutta Maikkari voisi hyvinkin haluta yhden lisäkanavan itselleen (ja ehkä myydä osan nykyisestä paketista pois).
Aika paljon on kyllä ollut viime aikoina keskustelua siitä miten noita kanavapaketteja pitäisi kehittää jotta saataisiin enemmän kanavia pienemmällä hinnalla.. toivottavasti siinä keskustelussa päästään jossain vaiheessa vähän pitemmällekin.
Ihan hyvä artikkeli. Muutama asia jäi kaivelemaan:
Miksi ei puhuta ääneen? Ihan selvää että myyntimiehet myyvät myös ilmaa ja paskaa. Tottakai se kuulostaa hyvältä, kun voi tarjota vaikka 1000 kanavaa 15eur/kk tai kaikki maailman kanavat 100 eur kk:ssa (näin kärjistetysti).
Kun myyjä kertoo mitä kanavia tulee mukana, pitäisi kysyä: Mikä on kanavan lähde/tuottaja?
Myyjien puheita pitää epäillä, kuten muidenkin.
Miten niin ei ole takeita? En minä ainakaan saanut mitään lappua mistään että tässä nyt on sitten ihan 100% varmasti tämä kanava. Minulle kerrottiin vain mitkä ovat todennäköisimmät vaihtoehdot jotka eivät maksa ja ne kyllä kelpasivat minulle. (Nyt vasta kun tätä kirjoitan muistin saaneeni puhelun alussa jonkun lapun jossa luki ainakin se fakta ettei YLE eikä MTV3 kuulu mukaan.) Tämän jälkeen ei tullut enää uusia vaihtoehtoja, vaan keskityttiin myymään minulle nämä kanavat joita minä halusin.
Kanavien osalta siis meni oikein hyvin, mutta muuten jäi vähän karvas maku suuhun tuosta myyjästä. Kun olin sanonut etten halua maksukanavia ja haluaisin tietää mistä minun tv-lupa maksetaan niin myyjän kommentti oli: Ei kai ne sinun kanavas maksa jos sinä et katso niitä? Minä: No joo ei, kyllä mä olen ymmärtänyt että lupa menee jokaiselta vaikka mitään kanavia en katsoisi. Myyjä: Niin mut se on jokaisen oma päätös katoaako sen tv luvan kanssa vai pysyykö siinä.
Ja tämän jälkeen myyjä ilmoitti ettei halua jatkaa kanssani keskustelua koska hän saa esimieheltään haukut kun minä olin hänelle niin törkeä. (Minun mielestäni myyjällä oli ihan yhtä suuri vastuu kuin minullakin, miksi minulle pitäisi tulla haukkuja?)
Kun sitten kieltäydyin maksamasta tuota tv-lupamaksua myyjän vastaväitteistä huolimatta ja kerroin että jos tämä on näin hankalaa eikä sopimusta voida tehdä (jos kerran olen jo etukäteen sen hinnan ilmoittanut) minun ei ole mikään pakko maksaa kyseistä lupamaksua. Tähän myyjä: niin mut se tulee sulle kalliimmaksi kun tää toinen. (Tämän hän sanoi siinä vaiheessa, kun olin todennut etten voi ostaa tv:tä ellen tiedä mikä maksu minulta tullaan ottamaan)
Tässä vaiheessa huomasin myyjän asenteen olevan hieman ylimielinen ja lähdin kaupasta ulos.
Lähtiessäni vielä totesin että toivottavasti tuo uusi omistaja sitten tarjoaa niitä palveluita myös syrjäkylillekin. Tähän myyjä: Niin eihän meillä mitään estettä ole siihen (viittaus Digita-antenniverkkoon).
Tästä sain kimmokkeen lähettää Digitalle seuraavan sähköpostin joka sai jäädä viimeiseksi yhteydenotokseni Digitaan tällä erää...
Arvoisa digita, minä olin se idiootti kuka oli ostamassa teidän verkkoanne ja tein virheen kun uskoin että siitä tulee olemaan jotain hyötyä. Te olette jo myyneet kaiken sen mistä voisi olla hyötyä eikä teillä ole muuta tarjota kuin ylihinnoiteltuja antenneja niille joilla on varaa ostaa.
Olen pahoillani niiden puolesta jotka joutuvat kärsimään tästä järjettömyydestä joka teille nyt koitti mutta minulla ei ollut siihen osaa eikä arpaa enkä usko teistäkään kenenkään olevan niin tyhmä etteivätkö olisi tienneet mitä tulee tapahtumaan kun myivät verkkonsa pois. Turha sitä enää siinä vaiheessa oli alkaa itkemään, olisitte tehneet jotain aikaisemmin jos teillä muka rahaa ja osaamista on enemmän kuin kellään muulla.
Älkää olko minulle vihaisia, en minä teidän myyntiänne estänyt vaan tein kaiken päinvastoin juuri sen vuoksi että oletin verkkojen myynnin tuovan mukanaan parannuksia jotka olisin valmis maksamaan mutta nyt huomaan maksaneeni turhasta enkä haluaisi uskoa olleeni väärässä. Kertokaa kuinka te voitte enää mitenkään olla huonompi tai kalliimpi vaihtoehto mitä muut olivat?
Haluan kuulla edes yhden järkevän ja perustellun syyn miksi minun pitäisi edelleen maksaa tyhjästä? Jos minä en tarvitse sitä niin miten kukaan muukaan tarvitsee, onko se vain joku jäänne siitä kun verkot piti rakentaa vai mihin ihmeeseen tarvitsette vielä ylimääräistä rahaa jos kerran ette mitään ostakaan (jos vaikka olisin uskonut sen olevan totta).
Niin tai näin mutta turha itkeä kaatunutta maitoa. Se että jollain muulla olisi mennyt vieläkin huonommin ei oikeuta teidän toimianne eikä varsinkaan pelasta teitä tässä tapauksessa mitenkään.
Adressit.com
Osallistu keskusteluun! Jaa ajatuksesi!
Nettisensuuri ja kuinka se murennetaan: http://lapsiporno.info/sensuurimurto/ Tekijänoikeusmafia estää kansalaisten mielipiteet sensuurista: http://masinointi.org/2008/09/06/effi-tekijanoikeus-laki-hyvaksyttiin-lopultakin/#more-399 DVB-T -lähetysten muuntaminen IP-verkoiksi ja verkon yli streamaamiseen (NAS): http://www.youtube.com/watch?v=WLM0sYbE7Z8 Suomen TV-kanavat internetiin IPTV-tekniikalla: http://masinointi.org/2008/09/06/piraattipuolue-eduskuntaan/#more-394
Katso myös!
Hyvitysmaksu ei kuulu nykypäivään -adressi vaatii hyvitysmaksun tason järkeistämistä. Patentit, tekijänoikeus ja digitaalinen sisältö – miten turvata luovien alojen tulevaisuus Suomessa? Nettidigiboksin käyttö on sallittua, mutta jakelu laitonta. Katso, mitä laki oikeasti asiasta sanoo! Eduskunta keskustelee tekijänoikeuksista (29.5.) kello 17.
Hyvitysmaksutonta musiikkia saa nyt verkosta laillisesti - Uusi verkkopalvelu lupaa poistaa kaikki hyvitysmaksun rajoitukset Mainokset ärsyttävät monia suomalaisia netissä. Nyt voi kieltäytyä mainonnasta kokonaan
Luovien alojen rahoitus kuntoon: Luovat alat tuottavat enemmän kuin metsä, metalli ja kännykät yhteensä. Pisara meressä vai merellinen Pisara? "Meri ei ole pelkkä metafora" – meren tila vaikuttaa kaikkeen mitä teemme.
Linkit
Digitreenit (YLE) Digitaidoistaan epävarmalle Ylen digitreenit. Testaa vaikka nämä Digitan myynti ulkomaiselle ostajalle oli suuri virhe: "Verkko on nyt hyvin haavoittuvainen"
Näkökulma Meri-Lappi sai viimein digiverkon, mutta miksi se rakennettiin maan alle? - Anne Berner vastaa Kaupallinen yhteistyö Digiboom: Mitä ihmettä sinä oikein teet siellä somessa? MOTLisää rahaa Digitalle Sunnuntai 1.9.2019 16:15 Yle TV1 (1) 9 jaksoa + 2 klippiä Tulossa (2) 8 jaksoa Klipit
MOT-selvitys: Digitan verkkojen kauppa johti katastrofiin – miljoonat suomalaisten tv-sisällöt olivat vuosia alan jätin käsissä ilman että ketään kiinnosti Mihin tv-verkosta maksettiin, kuka sen keräsi ja miten sitä käytetään? Tätä kysyi Ylen MOT: Lisää rahaa Digitalle. Toimittajana Marko Niemi.
Näin Suomen television lähetysverkkoa on uudistettu - grafiikka kertoo mistä kaikesta päätettiin
Vuonna 2005 valtioneuvosto linjasi uuden tv-verkon rakentamisesta. Päätös johti riitaan Digitan omistajan kanssa. Ylen tv-johtaja: Jakelutekniikan myynti oli virhe Digita kasvoi vaivihkaa jättiläiseksi – kuka omistaa kansainvälisen yhtiön, jonka mastoissa digi-tv näkyy?
Myyntiä perusteltiin säästöillä mutta siitä tuli kallis seikkailu.
Näin digita myytiin ja näin kauppa syntyi
"Pääoman pitää olla siellä missä toimintakin". Digita päätyi ensin TDF:lle Ranskan valtion kautta, lopulta ranskalaiselle Lorilleux'lle. Digita meni halvalla: ranskalaisomistajilla on yhä ylihintaista lainaa suomalaisilta ostajilta A-studio selvittää Digitan muhkeaa myyntivoittoa
Broadcasting- eli lähetysverkkobisnes oli Euroopassa keskittymässä jo 2000-luvun alussa.
Yle selvitti miten Digita myytiin - ulkomainen omistaja tuli Suomeen rahastamaan Suomen radio- ja televisiolähetyksistä vastaavalla yhtiöllä oli kuitenkin hyvä kannattavuus. Miksi se ei riittänyt kotimaisille sijoittajille? Digita on tuottanut suuria voittoja ranskalaiselle Lorilleux'lle. Ostaja maksoi Digitan lähetysverkosta reilusti ylihintaa:
Uusi isäntä veloitti Yleä 90 prosenttia sen aiemmin maksamasta hinnasta, mikä johti hinnankorotukseen.
Näin YLE myi digiverkon Vuonna 2000 Yleisradiolla oli kolme vaihtoehtoa digi-tv:n jakelutavaksi. Analoginen tv-verkko jatkaisi toimintaansa, toisena vaihtoehtona olisi perustaa oma jakeluverkosto tai ostaa Digitalta sen verkko ja maksaa sille jakelusta. Kolmantena ratkaisuna olisi ollut myydä koko Yle ja Digitan osakkeet eniten tarjoavalle. Digita tarjoaa myös palveluita:
Verkko-operaattorit hoitavat maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa.
Operaattori rakentaa radio- ja televisioverkon mastoja, lähetysmastoja sekä verkon tukiasemia asiakkailleen.
Myös asiakkaat käyttävät operaattorien palveluja ostaessaan tai vuokratessaan käyttöönsä antennipaikkoja mastoista. Mastopaikka on tärkeä silloin kun tarvitaan erityisen paljon lähetystehoa (kuten esimerkiksi radioamatööreille).
Suomessa verkko-operaattoritoimintaa harjoittavat Digitan lisäksi myös muut yritykset kuten Anvia Oyj ja DNA Oy. Digita operoi koko Suomessa
Yle toimii valtakunnallisesti kaikissa jakeluteissä niin radiossa kuin televisiossakin.
Radion jakelu tapahtuu joko ULA-taajuuksilla tai FM-lähetyksinä ULA -verkon kautta. Televisiota voi katsella antennivälitteisesti (DVB-T) sekä kaapelin välityksellä. (kaapeli on digitaalinen, DVB-C).
Jos käytössä ei ole televisiota eikä radiota, ohjelmia voidaan katsoa internetistä ja kuunnella internetin radioasemia. Televisiossa ohjelmat näkyvät kahdella tavalla Antenni- eli FM-verkossa lähetetään televisio-ohjelmia.
Digitaalivastaanottimella tai muulla vastaanottimella ohjelma saadaan näkyviin (DVB-S). Kaapeli-tv:ssä ohjelmat siirretään kaapeli-tv-verkkoa pitkin. Ohjelma tulee yleensä antennin kautta, mutta kaapelissa on myös digi-tv-verkko DVB-C ja se voi olla hybridi, jolloin siinä on sekä antenni että digitaalikaapelit. (Hybridissä näkyy tv joko antenniverkon tai kaapelin kautta - ei molemmissa yhtaikaa.)
Mastossa lähetystehot ovat todella suuria (kymmeniä kilowatteja). Jos maston vieressä asuva huomaa antennissa pientäkin häiriötä, niin häiriön aiheuttajana saattavat hyvinkin mahdollisesti olla lähettimet. Tällöin pitäisi kuitenkin selvittää myös se miten ja millä voimakkuuksilla lähetykset tulevat esimerkiksi viiden kilometrin päästä mastoa tai kauempaakin. Jos häiriöt tuntuvat syntyvän lähempänä asuntoa olevasta mastosta kuin kauempana oleva masto on - tämä voisi viitata siihen että häiriöitä aiheutuu antennin lähistöllä olevan muuntajan magneettikentästä: Magneettiset kentät voivat häiritä radiosignaalin etenemistä. Tässä häiriössä voi olla kyseessä magnetismi (sähkömagneettisuus), jolloin antenni ei vastaanota signaalia lähettimestä tai vastaanottimesta. Toinen mahdollisuus olisi esimerkiksi induktio, jossa sähkömagneettinen energia siirtyy metallijohtimiin ja siitä edelleen antenniin.
Kannattaa huomioida että monet näistä ovat mahdollisia vaihtoehtoja eikä mikään niistä ole välttämättä muita todennäköisempi: Digitan myynti voidaan nähdä hyvänä asiana mikäli tämä mahdollistaa lähetysverkon kehittämisen entistä paremmaksi. Digitalla on pitkä kokemus radiolähetysten tuottamisesta ja se lienee Suomessa myös parhaiten hoidettu radiolähetysverkko. Myynnin huonona puolena voisi ajatella sitä, miten paljon myytyyn verkkoon käytetyt investoinnit painavat jatkossa Digitan tulosta. Mikäli omistaja ei kehitä verkkoa niin tulos todennäköisesti laskee tulevaisuudessa: Jos mietitään Digitaa sijoituskohteena kannattaa kuitenkin huomioida ettei Suomen talous tällä hetkellä ole mitenkään parhaassa iskussa joten tuloksen laskeminen saattaa johtua muustakin kuin pelkästään Digitasta.
Digitalla on siis tärkeä tehtävä ja sen omistaminen voisi olla järkevää jos sille löytyisi jokin toinen taho omistajaksi tai yhteistyökumppaniksi. Kuitenkin ilman ostajaa, tulee se luultavasti katoamaan kokonaan jossain vaiheessa pois suomesta eli siitä tullaan todennäköisesti luopumaan joko valtion toimesta tai myymällä jollekkin muulle taholle (operaattorille). Jos näin käy katoaa Suomesta samalla erittäin paljon osaamista koska Digitassa työskentelee tällä hetkellä n. 270 ihmistä joiden työpaikat ovat silloin vaakalaudalla.
Lähteet: YLE-Uutiset ja HS
Digitan omistaa ranskalainen TDF, joka myi vuonna 2000 Digitan yhdysvaltalaiselle Digital Colonylle , jonka puolestaan osti pari vuotta myöhemmin australiainen Commonwealth Bank of Australia eli CBAC .
Kauppa oli merkittävä ulkoistus Suomen valtion omistamalle yritykselle. Vuonna 2008 Digita teki Suomessa liikevaihtoa yli 80 miljoonaa euroa. Siitä liikevoittoprosentti oli 33 %.
Digita on keskittynyt toiminnassaan radio- ja televisio-ohjelmien lähetys- ja siirtoverkkoihin. Se omistaa maan kattavan jakeluverkon antenni-tv-verkossa ja kaikki tv-ohjelmat lähetetään sen mastojen kautta. Lisäksi se rakentaa mobiiliteleverkkoja. Digitan asiakkaita ovat muun muassa tv-ja radioyhtiöt, mobiilioperaattorit sekä sähköyhtiöt
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Tervetuloa kommentoimaan!
Blogiin jätetyt kommentit tarkastetaan etukäteen. Moderoinnista huolimatta ei kaikkia kommentteja julkaista tai ne jätetään julkaisematta moderointisyistä.
Blogin kirjoitukset eivät edusta välttämättä Viestintäviraston virallista kantaa ellei kirjoituksen yhteydessä muuta mainita (esimerkiksi kirjoitus voi olla viraston laatima).
Sivustolla voidaan käyttää evästeitä esimerkiksi tilastolliseen seurantaan sekä mainosten ja muiden sisältöjen näyttämiseen käyttäjän valintojen mukaisesti. Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallennetaan käyttäjän laitteelle käytön helpottamiseksi. Sivustolla käytetään lisäksi ns. cookie-toimintoa eli evästeitä sisällön yksilöimiseksi käyttäjälle, jotta hänelle ei tarjota samaa mainosta useampaan kertaan tai näytetä ylimääräisiä mainoksia. Myös kolmannet osapuolet kuten Google Analytics käyttävät evästettä palvelun ja mainonnan kehittämiseen.
Sivustolla saatetaan näyttää kolmansien osapuolien sisältöä (esimerkiksi mainontaa) yhteistyössä niiden kanssa. Kolmannen osapuolen sisältö on erotettu Viestintäviraston sisällöstä eikä Viestintävirasto valvo näiden tahojen toimintaa. Sivustolla voidaan lisäksi käyttää evästeitä muunlaisen käyttäjän päätelaitteeseen liittyvän datan keräämiseksi, esimerkiksi tietoa siitä millä sivuilla käyttäjä käy tai minkä palveluntarjoajan kautta sivustolle on tultu jne.
Viestintävirasto ei vastaa käyttäjälle evästeiden toiminnasta aiheutuneista vahingoista eivätkä ne aiheuta Viestintävirastolle mitään vastuuta mistään välittömistä tai välillisistä vahingoista vaikka sivustolla näytetään mainoksia. Evästeistä kieltäytyminen ja niiden käytön rajoittaminen saattaa kuitenkin vaikuttaa palvelun toiminnallisuuteen. Mikäli käyttäjä käyttää sivustoa niin että hän kieltäytyy evästeistä, käyttäjän tulee kytkeä evästeet pois selaimensa asetuksista ennen kuin sivusto toimii oikein.
Mikäli käytät sivuston lomakkeita tietojen lähettämiseen Viestintäviraston asiakaspalveluun voit tehdä sen myös SSL-suojatun yhteyden kautta , jolloin tieto on salattua (lisätietoja https://encrypted-track.net/ ) ja näkyy sivustolla HTTPS-alkuisena lukkona kuvakkeen vieressä osoiterivillä.
Digitalta ostetut laitteet olivat toimintakunnossa, mutta koska Digitalla ei ole enää laitteiden huoltoa eikä ylläpitoa oli järkevää etsiä laitteille uusi koti jossa niiden toiminnasta huolehditaan jatkossakin luotettavasti
– Kaupan myötä pääsemme tarjoamaan Suomen parasta TV-kuvanlaatua kaikille asiakkaille sekä uusia innovatiivisia palveluja kuluttajille ja mainostajille. Haluamme olla mukana mahdollistamassa myös kokonaan uusien tv-palvelujen syntymisen Suomeen toteaa Digitan vt. toimitusjohtaja Markus Ala-Hautala.
Digita haluaa kaupan myötä vahvistaa asemaansa yhtenä johtavista yrityksistä mediaviestinnän alalla Suomessa joka on siirtymässä perinteisestä analogisesta maailmasta täysin digitaaliseen maailmaan tarjoten tulevaisuuden ratkaisuja jotka yhdistävät perinteisen radion, television ja internetin.
Yrityskaupalla ei ole välittömiä vaikutuksia Digitan palveluihin tai asiakassuhteisiin eikä henkilöstön asemaan. Digita pyrkii löytämään kaupalle ostajan lähikuukausien aikana.
“Olemme tyytyväisiä löydettyämme ratkaisun joka mahdollistaa Pandionista luopumisen sekä samalla tarjoaa entistä paremmat edellytykset panostaa ydinliiketoimintoihimme mediaviestinnän alalla sanoo Marcus Wiklund toimitusjohtaja KSF Media “
KWD Digital on digitaaliseen markkinointiviestintään erikoistunut toimisto Helsingissä, jolla on yli 20 vuoden kokemus verkkoviestinnästä. Asiakkaina mm. Sanoma-konserni, DNA Finland ja Digitan tv-liiketoiminta.
Pandion on Pandio-videoseiniä suunnitteleva ja valmistava yhtiö jonka päätuote on täysin digitaalinen videoseinän ohjausjärjestelmä joka mahdollistaa lähes minkä tahansa videomateriaalin esittämisen millä tahansa näyttölaitteella missä päin maailmaa hyvänsä ilman laitteistokohtaisia rajoituksia
KWD Digitalin liikevaihto vuonna 2008 oli 2,8 milj. euroa josta tuli liikevoittoa 1,1 milj.
Kauppa edellyttää valtioneuvoston suostumusta
Digitan myynti perustuu vuoden 2006 yksityistämislakiin ja vaatii Valtioneuvoston suostumuksen (joka on jo saatu). Kauppahinta tulee olemaan 200 miljoonaa joka maksetaan käteisenä sekä 130 miljoonan lisäkauppahinnalla jonka ehtona ovat tietyt tulostavoitteet vuosina 2013–2016. (nämä tulostavoittet koskevat mm. jakeluverkoston käyttöä).
Tämän hetken tiedon mukaan kauppa saa lopullisen sinettinsä kevään yhtiökokouksessa.
Päivitys 26.2.2012 :
Digita ja Bonnier tiedottivat tänään uudesta jakelusopimuksesta . Uuden sopimuksen myötä Digitan antenniverkko on edelleen kaikkien jakeluyhtiöiden käytettävissä siirtovelvoitteen piiriin kuuluvien sisältöjen osalta 1.10.2020 asti, jonka jälkeen Digitalla on oikeus käyttää nykyistä hinnoittelumalliaan vain vuoden 2016 loppuun saakka, minkä jälkeenkin hinta voi määräytyä korkeintaan nykyisen hintatason mukaisesti.
Sopimus ei koske uusia asiakkaita eikä sillä ole vaikutuksia olemassa oleville asiakkaille tarjottaviin palveluihin
Päivitys 27.11.2012 : Valtioneuvosto myönsi tänään MTV Oy:lle ohjelmistoluvan uuteen H-kanavanippuun jolla se aloittaa lähetykset 1.6.2013 alkaen . Samassa yhteydessä DNA:lle myönnettiin toimilupa F-kanavanipussa joka käyttää DVB-T2 -tekniikkaa, Digitalle jäi ainoana toimilupana C-kanavanipun vanha dvb-c lähetystekniikka jota voidaan vielä jatkossa täydentää uudella T2-tekniikalla.
Liikenne- ja viestintäministeriö on tänään lähettänyt lausuntokierrokselle luonnoksen sähköisen median viestintäpoliittiseksi ohjelmaksi jolla pyritään uudistamaan televisioalan toimintamahdollisuuksia Suomessa. Nykyinen TV-lupakäytäntö jää historiaan ja tilalle kaavaillaan mediamaksua tai jotain sen korvaavaa järjestelyä johon liittyy erilaisia sosiaalisia aspekteja joita selvitellään ohjelman edetessä mutta tavoitteena olisi että järjestelmä korvaisi nykyisen TV-luvan 1.1.2013.
Uudistukset koskevat myös tekijänoikeuspolitiikkaa eli verkkotallennuspalveluiden kuten esim. YLE Areenan tallenteiden toistaminen ilman erillisiä lisälaitteita tulisi jatkossa mahdolliseksi, samoin tekijänoikeuksiin pyritään tekemään muutoksia jotka helpottavat sisällön siirtämistä laitteesta toiseen jolloin samaa sisältöä voisi käyttää useammalla laitteella yhtäaikaa tai eri aikaan eikä laitekohtainen suojaus olisi enää tarpeellinen.
Uusi teknologia mahdollistaisi tulevaisuudessa sen että tv-lähetyksiä voitaisiin katsoa myös internetin välityksellä (ns IPTV) mutta sitä tuskin tullaan näkemään laajamittaisena kovinkaan nopeasti johtuen nettiyhteyksien hitaudesta ja kuvan korkeasta latenssista. Operaattoreilla on valmiudet ottaa uudet palvelut käyttöön jo nyt jos vain päätelaitteet yleistyisivät kotitalouksiss,a tämän vuoden joulumyyntiin tulee useita eri valmistajien laitteita.
Uusi lähetystekniikka eli DVB-T2 -tekniikka mahdollistaa tehokkaamman pakkaamisen joka parantaa lähetysten laatua mutta samalla vaatii uuden digiboksin hankkimista tai vanhaan boksiin erillisen sisäantennin koska osa nykyisistä televisioista on antenniverkkoon liian vanhoja. Lisäksi nykyiset teräväpiirtolähetykset muuttuvat vaiheittain täyden tarkkuuden lähetyksiksi joista käytetään nimitystä UHD (Ultra HD). Digitalla ei vielä ole tietoa siitä, miten televisiolähetyksiä jatkossa rahoitetaan.
Digita oli valtion omistuksessa vuoteen 1999 jonka jälkeen omistus siirtyi ensin sijoitusyhtö Godigitalle ja sitten vuonna 2005 luxemburgilaislähtöiselle First State Investments rahastoyhtiölle. Joulukuussa 2016 ranskalaisyhtiö TDF osti Digitan 1,55 miljardin euron kauppahinnalla ja Digita jatkaa lähetystoimintaa nykyisin OTT-periaatteella jolloin sisältö on suoraan palvelun käyttäjän valittavissa eikä enää riipu jakeluverkosta.
Lähteet Luokka:Suomalaiset yritykset Luokka:Tietoliikenneyhtiöt
Katso myös Fragile–särkyvää-näytelmän juliste Suomen Kansallisooppera: Fragile-videoesittely – katso traileri Youtubessa Ylen Elävä Arkisto: Tanssija Nina Hyvärinen joutui pyörätuoliin kolaroituaan rattijuopon kanssa 1998
Aiheesta muualla Näytelmän kotisivu Tuotantoryhmän blogi Suomen kansallisoopperan sivuilla Video Yle Areenassa (kohdasta 04:20 alkaen) Luokka:Suomalaiset näytelmät Luokka:Vuoden 2015 näytelmätOHJAUS Luettelo televisiosarjan Salatut elämät poistuneista henkilöistä#Sabrina SalinSalatut Elämät – Sabrina Mustavaara. huhtikuuta 2016 Helsinki Salattujen elämien spin-off sarjassa Satula näyttelijä Saija-Reetta Kotirinta esitti Sabriinaa, jolla oli keskeinen rooli sarjan ulkopuolella tehdyssä elokuvassa Saippuaprinssi (2006).
Rooleissa
Jaksot # Nimi Sisältö Näyttelijä Ensiesitys 1 531 17 Laura ja Niko pääsevät sopuun 427 24 Noora näkee tilaisuutensa koittaneen 321 37 Elina antaa periksi petolliselle Jannelle 284 39 Sanni ryhtyy toimiin saadakseen Elinan itselleen 367 43 Aleksi tekee ratkaisevan siirron 352 49 Eva suree kuollutta vauvaansa 306 54 Saku ja Teemu tekevät päätöksen 278 59 Seppo on valmis mihin vain lapsensa vuoksi 270 62 Mirja pelkää tehneensä elämänsä suurimman virheen 269 63 Roni kohtaa kohtalonsa 247 68 Lasse kertoo Sannille järkyttävän uutisen 250 74 Ulla menettää malttinsa lopullisesti 237 80 Jenni haluaa ottaa Aleksin takaisin 221 86 Janne päättää hankkia rahaa keinolla millä hyvänsä 220 90 Oona tekee raskaustestin 192 109 Saku ja Teemu ratkaisevat ongelmansa 187 119 Kari saa odottamattoman vieraan 160 135 Liisa on tyytyväinen Sakun toimintaan 157 129 Noora pelkää jäävänsä yksin 155 117 Eva tunnustaa rakkautensa Sakulle 140 124 Elina järkyttyy Sebastianin tunnustuksesta 138 95 Laura hermostuu Jennille 13
Jaksot # Nimi Sisältö Näyttelijä Ensiesitys 1 647 8 Juha ottaa kovat otteet käyttöön 2 757 18 Seppo haluaa kostaa ja löytää sopivan uhrin 446 23 Saku saa huonoja uutisia 555 24 Aleksi tekee päätöksensä ja järjestää kunnon juhlat 492 26 Sanni kuulee tuomionsa 481 27 Elina kohtaa Sakun 298 35 Noora tapaa jälleen äitinsä 385 31 Jenni kertoo Lasselle jotain järkyttävää 409 32 Oona yllättää Janin 393 37 Ulla joutuu toteamaan, ettei kaikki ole niin kuin ennen 366 46 Kari palaa työmatkalta mukanaan hyviä uutisia 334 44 Lassen ja Oonan välit ovat vaarassa huonontua 332 49 Liisa järkyttyy miehensä käytöksestä 324 61 Janne paljastaa yllättävän salaisuuden 333 51 Lasse ryhtyy tositoimiin saadakseen Ullan takaisin 299 65 Laura tekee päätöksen tulevaisuudestaan 287 79 Teemu pelkää olevansa liian hyvä työssään 273 97 Jiri yrittää unohtaa Miran 234 98 Linda ei ilahdu, kun kuulee Teemun aikeista 256 87 Ulla antaa Karille uuden mahdollisuuden 225 96 Saku ja Liisa tekevät lopullisen sovinnon 218 100 Salla joutuu ikävään tilanteeseen Jannen kanssa 223
Muuta Vuonna 2014 Viestintävirasto ilmoitti kieltäneensä DNA:n antennitelevisiolähetykset sen uhattua alentaa kanavapakettejaan. DNA valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Katso myös Digi-tv Suomessa DVB-H Mobiili-televisio Digitelevisio IPTV HDTV
Lähteet Luokka:Televiestintäyhtiöt Luokka:Suomalaiset yritykset Luokka:Matkapuhelinvalmistajat Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelitOHJAUS Anvia OyjredirectDigitaREDIRECT Digitan myyntiAhlströmin isä oli valtioneuvos Johan Gabriel Ahlström ja äiti Anna Maria o.s. Holmgård. Perhe asui isän virkapaikan takia Säkylässä, josta tuli myöhemmin myös Ahlströmin kotipaikka. Hänen puolisonsa oli vuodesta 1883 Olga Margareta o.s. Meising (k. 1954), jonka kanssa hän sai kolme lasta.
Opinnot Ahlström kävi kuusi luokkaa Porin klassillista lyseota sekä Turun kauppaopiston vuosina 1878–1881 ja suoritti oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna 1901 sekä valmistui molempien oikeuksien kandidaatiksi 1902. Myöhemmin hänestä tuli vielä molempien oikeuksien lisensiaatti 1916. Hän teki lisäksi opintomatkoja Skandinaviaan, Saksaan ja Ranskaan.
Ura Ahlströmillä oli asianajotoimisto Hangossa vuosina 1905–1911, mutta pisimmän työuran hän teki Lancaster & Wills -nimisessä Englannin Hartfordissa toimineessa asianajotoimistossa. Suomeen palattuaan hän työskenteli vuodesta 1912 lähtien helsinkiläisen Asianajotoimisto Schrey & Lehtinen & Sommerissa ja toimi muun muassa Suomen Yhdyspankin notariaattiosaston johtajana 1918 sekä oli Pohjoismaiden Osakepankin johtokunnan jäsenenä 1919–1920.
Politiikka Ahlström oli mukana myös kunnallispolitiikassa, sillä hän istui Hangon kaupunginvaltuuston puheenjohtajana 1910-luvulla. Lisäksi hän kuului Helsingin kaupunginvaltuustoon 1914–1918 ja Turun kaupunginvaltuustoon vuodesta 1930 lähtien. Vuonna 1936 hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi. Hän toimi Ruotsalaisen kansanpuolueen keskushallituksen varapuheenjohtajana 1922–1931 ja vaikutti Suomenruotsalaisessa kansanpuolueessa (RKP). Hänet valittiin puolueen edustajana presidentin valitsijamieheksi kolmesti vaaleissa 1925, 1931 ja 1937.
Perhesuhteet Ahlströmin puoliso oli Aina Meising, jonka isä Hans Meising omisti Tampereella toimineen lankatehdas Nekalan vuonna 1875 sekä sen yhteyteen myöhemmin perustetun nahkatehtaan. Tehdas paloi perustuksiaan myöten kesäkuussa 1908 mutta se rakennettiin uudelleen seuraavana keväänä. Vuonna 1909 perustettu Oy Pallas Ab jatkoi tuotantoa käyttäen raaka-aineena lähinnä Englannista hankittua raakanahkaa ja valmistaen pääasiassa vuotia kenkä- ja laukkuteollisuudelle. Hans Meisingista tuli myös Pallas Oy:n osakas, samoin kuin Aina Meisningista joka oli naimisissa vuorineuvos Gösta Serlachiuksen kanssa. Hän omisti lisäksi vuodesta 1917 lähtien Pirkkalassa toimineen Tampereen Sementtivalimo ja Rautabetoni Oy:n jolla oli tiilitehdas Siurossa sekä betonituotetehtaat Tampereella ja Hämeenlinnassa.
Muuta Vuonna 1909 paljastettiin Tampere-talon edustalla kuvanveistäjä Emil Wikströmin muovaama kauppaneuvos Gust. A. Dömmerin pronssinen rintakuva, joka sijoitettiin myöhemmin ensin Koulukadun varrella sijainneeseen Commercen taloon Hämeenkadun puolelle ja sieltä vuonna 1989 valmistuneeseen uuteen sijoituspaikkaan Sorsapuistosalissa. Samana vuonna paljastettiin Tampereen Keskustorilla myös toinen Wikströmn veistämä kohokuva, runoilija Larin Kyöstin muistomerkki.
Kirjallisuutta Luokka:Suomalaiset yritykset
Lähteet Suomen Jääpalloliiton kotisivut Bandyliigan kausi 2014–2015 on Suomen jääpallomestaruuskilpailujen 98. kausi. Kilpailukausi alkaa lokakuussa 2014 ja päättyy huhtikuun 2015 lopulla. Hallitsevana mestarina kauteen lähtee edelliskauden tapaan Porvoon Akilles.
Joukkueet Joukkue O V J-OH P Akilles-01 00 0 00-0 000-00 Veiterä-Bandy Boys 04-08 8 10-21-18 52-40 Narukerä-Juniorit 08-00 0000-00 Botnia-96 0-0 00-00 WP 35-Titaanit 13-19-2 53-31 LRK Tornio 12-0000-00-00 Kampparit-Narukerä 4-3 36-8 HIFK Reds-Kamppariklubi 0-2 44-24 JPS-Kampparit 3-6 47-28 Akilles-JHT 4-1 37-61 Warkauden Pallo 35-Veiterä 2-3 3-7 42-37 OLS-KalPa musta 1-5 58-25-46 Narukerä-OLS 2-4 16-52 WP-35-MP/ViSa 4-3 20-0 OLS-WP-35-Veiterä 4-2 52-30 Kampparit-ToPV 2-0 51-2 Akilles-Narukerä 6-3 54-21 JPS-Kampparit 1-2 00-000-0000 ToVe-HIFK Reds 1-10 55-00 000-00-00 Narukerän ja HIFK REDSin kohtaaminen Varkaudessa. Ottelu oli tarkoitus pelata osana Helsinki Cupia, mutta joukkueiden välisten erimielisyyksien vuoksi ottelu siirrettiin Varkauteen.
Sarjajärjestelmä Sarja käynnistyy 21.11., jolloin pelataan viisi ottelua: OLS - Akilles (klo 15), Kampparit - WP-35 (klo 17), Botnia Vesta - Veiterä (klo 18:30) ja JPS LRK Tornio - HIFK Reds sekä LRK Torniolla on samaan aikaan kotipeli Narukerää vastaan.
Joukkueet
Jääpallon Bandyliiga 2015-2016 Sarja alkaa 12.11 ottelulla OLS – ToPV, muut joukkueet avaavat sarjan 13–14 päivä.
Bandyliigan historia Kausi Voittaja Häviäjä Toinen Kolmas 1991–1992 Botnia Vesta 1992–1993 WP-35 1993–1994 Veiterä 1994–1995 Kampparit 1995–1996 JPS 1996–1997 HIFK 1997–1998 Akilles 1998–1999 Narukerä 1999–2000 LRK Tornio 2000–2001 Oulun Luistinseura 2001–2002 Warkauden Pallo 35 2002–2003 Veitsiluodon Vastus 2003–2004 Oulun Palloseura 2004–2005 Tornion Pallo-Veikot 2005–2006 Porvoon Akilles 2006–2007 Botnian edustusjoukkue 2007–2008 OLS 2008–2009 Mikkelin Kampparit 2009–2010 Veiterä 2010–2011 HIFK 2011–2012 Narukerä 2012–2013 Botnia 2013–2014 Kampparit 2014–2015 JPS 2015–2016 Lappeenrannan Veiterä
Aiheesta muualla Bandyliigan verkkosivut Luokka:Jääpallosarjat Suomessa Luokka:Suomen jääpalloliittoEfraim Elo (4. huhtikuuta 1875 Paimio – 30. tammikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, teollisuusneuvos ja Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtaja sekä moninkertainen ministeriedustaja. Elon vanhemmat olivat maanviljelijä Matts Vilhelm Pettersson ja Maria Karolina Mattsson. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lyseosta 1898 ja valmistui Polyteknillisen opiston koneosastolta 1900 ja suoritti vielä sokerikemian jatko-opintoja Zürichin teknillisessä korkeakoulussa 1902–1904. Elo teki opintomatkat Saksaan 1907 ja Yhdysvaltoihin 1924. Elo oli Valtion rautateiden palveluksessa 1900–1905 ja toimi sitten Kotkan rautatierakennustyömaan rakennusmestarina 1905-1906, Lahden tiilitehtaan teknillisenä johtajana 1906–1907 sekä Viipurin rautatietyömaalla ratatyöpäällikkönä ja ratarakennusosaston työpäällikkönä 1908-1912. Hän johti myös Karjalan kannaksen rajavyöhykkeellä toiminutta Salmen kapeikon kanavatyömaata 1911-1916. Elo siirtyi sitten tie- ja vesirakennushallituksen palvelukseen jossa hän toimi valtion sotilassairaala 2:n rakennusinsinöörinä Viipurissa 1916, yleisten töiden hallituksen apulaisjohtajana Helsingissä 1919 sekä vuodesta 1921 lähtien Tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL) teknillisenä johtajana ja samalla TVL:n Saimaan osaston päällikkönä aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka 1936. Elon johtajakautena TVL rakensi Suomeen useita merkittäviä rautateitä ja vesiväyliä kuten Elisenvaaran–Antrean rautatien, Savonlinna–Huutokoski-radan, Kymijoen yli menevän Voikan ja Korian sillat, Oulujärven ylittävät Ämmän- ja Nuojuan rautatiesillat sekä Saimaan kanavan toisen osan Soskuasta Juustilaan. Elo oli kulkulaitosministerinä Vennolan II hallituksessa 1921–1922 ja Cajanderin III hallituksessa 1924–1925 toimien molemmissa ammattiministerinä. Rautatiehallituksen pääjohtajana hän toimi 1926-1936. Elon aikana Suomen postilaitoksen toimipaikkaverkko laajeni huomattavasti, mikä mahdollisti kansalaisille tärkeiden palveluiden saannin joustavasti läheltä asuinpaikkaa. Tässä vaiheessa luotiin myös kotimaan kattava 1. luokan kirjeluokitusjärjestelmä nopeuttamaan postin kulkua. Vuoden 1927 alussa aloitti toimintansa Oy. Teljä Ab., jonka nimi muuttui myöhemmin Puhelinlaitosten Osakeyhtiöt Oy:ksi ja lopulta Posti- ja telelaitos Oy:ksi (PTV). Telefennia-konserni syntyi 1988, kun valtio yhtiöitti Suomen PT-konsernin.
Lähteet
Aiheesta muualla Luokka:Suomalaiset valtionyhtiöt Luokka:Postiliikenne Luokka:TeleliikenneOHJAUS Suomen TietotoimistoMestiksessä pelaavan JYP-Akatemian maalivahti Dennis Saikkonen siirtyy Saksan DEL-liigassa pelaavaan Iserlohn Roostersiin. 20-vuotias saksalaismaalivahti teki Rotordigitaalit myös ensi kauden kattavan sopimuksen, jossa on optio kaudesta 2017-2018. - Dennisillä oli vahva halu lähteä mittaamaan itseään muualle ja päästä kehittymään entisestään pelaajana kovassa sarjassa. Olemme JYPissä iloisia hänen puolestaan ja toivotamme menestystä uuteen haasteeseen Saksassa!, JYPin urheilutoimenjohtaja Jukka Holtari kommentoi. Saikkosen mukaan päätös Saksaan lähdöstä tapahtui nopeasti. Jyväskyläläisen tavoitteet ovat kuitenkin selvät: tulla entistä paremmaksi pelaajaksi, vakiinnuttaa ykkösvahdin paikka sekä menestyä joukkueena. - Hienoa saada uusi haaste ja mahdollisuus Saksasta. Tavoitteenani on ottaa selkeä ykköstorjujan rooli uudessa joukkueessani heti alusta lähtien sekä tietenkin pelata myös mahdollisimman paljon otteluita kauden aikana, Saikkonen sanoo Rotor Digitalin tiedotteessa.
Aiheesta muualla Yrityksen kotisivu Luokka:Suomalaiset yrityksetOHJAUS Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 1999 – Lohko DMEDGE–KEMPER/ZÜRICH. Vuoden 2006 jääkiekon MM-kilpailut alkoivat Sveitsissä ja Saksassa 7. toukokuuta kahdella pelillä (Pardubice Tšekki-Saksa 8.5., Kloten Sveitsi-Tshekki 9.5.). Kisoissa on kaksi alkulohkoa, kahdeksan joukkuetta kummassakin lohkossa pelaa kaksinkertaisen sarjan toisiaan vastaan eli neljä ottelua kukin joukkue. Lohkojen voittajat etenevät suoraan loppuotteluun; toiseksi sijoittuneet pelaavat välieräottelut lohkonelosten ja kolmanneksi jääneiden kesken pääsystä finaaliin. Välieräotteluitten hävinneet joukkueet pelaavat pronssiottelussa toisen välieräottelun voittajien kanssa. Alkulohkoissaan toiseksi viimeiseksi jääneet joukkueet putoavat B-sarjaan.
Lohkojako
Alkulohkot
B-sarja Slovenia Suomi Romania Slovakia Itävalta Australia Ranska Saksa Sveitsi Italia Latvia Ukraina
Putoamiskarsinnat B-sarjan seitsemän parasta pelaa vielä kaksinkertaisen karsintasarjan Itävallan ja Italian kanssa: Voittaja A-sarjaan Putoaja C-sarjaan, toinen putoaa myös Karsinnan 1. kierros: 2-7 0-00 00-0 0-0 Karsintaotteluitten voittajat pelaavat keskenään säilymisestä A-sarjassa 2007.
Kokoonpanoja maittain Ruotsi Slovakia Norja Tšekki Venäjä Suomi Sveitsi Saksa Ranska
Lähteet * Luokka:Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailutOHJAUS Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2003 – Lohko BVuoden 2002 talviolympialaiset järjestettiin Salt Lake Cityssä Utahissa Yhdysvalloissa 7.–23. helmikuuta vuonna 2002. Kyseessä olivat 23:nnet talviolympiakisat ja 40:nnet talvikisat historiassa. Kilpailuja hakivat myös Saksan Saarbrücken, Espanjan Jaca ja Ranskan Annecy sekä Japanin Sapporo. Kisoja haki kaikkiaan kuusi paikkakuntaa Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Salt Lake City voitti ratkaisevalla äänestyskierroksella Saksan äänin 54–47 (37 edustajaa äänesti puolesta) saatuaan puolelleen viisi ratkaisevaa ääntä ratkaisevassa äänestyksessä.
Lajit olympialaisissa Olympialaisten ohjelmassa oli 20 eri urheilumuotoa (määrä muuttui aikaisemmasta 19:stä): seitsemän urheiluammuntalajia yksi softball-laji kahdeksan yksilöurheilutapahtumaa kaksi viestitapahtumaa neljä joukkuelajia 14 tapahtumaa naisille, miehille 12. Kaikissa näissä 15 tapahtumassa 10 urheilulajin ja yhden softballin urheilijat kilpailivat mitalista. Kilpailuja järjestettiin kymmenellä eri kilpailupaikalla.
Mitalitaulukko 1 2 3 4 5 6
Lähteet Luokka:Vuoden 2002 urheilu Luokka:Talviolympialaiset 2000 0000 Luokka:Valtiot kesäolympialaisissa 2012 – Saint Pierre Pierre M’Naguel (s. 19. lokakuuta 1949, Péribonka) on madagaskarilainen poliitikko ja maan presidentti vuodesta 2001 lähtien aina vuoteen 2008 asti.
Elämä Presidenttikausi Vuoden 1999 lopulla M'Naguelin johtama Madagaskarin kansallinen vastarintaliike syöksi maata diktaattorina hallinneen Marc Ravalomananan vallasta verettömässä vallankaappauksessa, jossa sai surmansa kymmenen henkeä. Ravalomana joutui pakenemaan Etelä-Afrikkaan, jonka puolustusvoimat myös takasi hänen turvallisuutensa. Valtaan noussut oppositiokoalitio nimitti itsensä kansanrintamaksi ja järjestäytyi pääministerin ympärille. M'Naguelista tuli uuden hallituksen ympäristöministeri tammikuussa 2000. Heinäkuussa 2001 M'Naugel järjesti kansanäänestyksen siitä tulisiko Madagaskarin olla itsenäinen valtio vai osa Ranskaa tai Afrikan unionia. Lähes 80 prosenttia äänestäjistä kannatti maan itsenäistymistä, mikä myös tapahtui 9. elokuuta samana vuonna.
Presidentinvaalit 2003 Vuoden 2004 vaaleissa voittajaksi nousi oppositiojohtaja Andry Rajoelina ja M’Nagyembin tehtäväksi tuli toimia hänen varapresidenttinään sekä valtiovarainministerinä. Vaalien jälkeisissä levottomuuksissa sai surmansa 60 ihmistä joista osa oli presidentinkaartin jäseniä jotka ampuivat omia mielenosoittajia. Myös oppositiokoalitio syytti hallitusta vaalivilpistä. Tästä huolimatta parlamentti valitsi kuitenkin yksimielisesti M'Nagyembin maan presidentiksi Rajoelinan sijaan.
Rajoelina syrjäytti puolestaan M’Nagyembin varapresidentin paikalta syyskuussa 2007 ja vangitutti tämän maanpetoksesta syytettynä.. Tämä johti laajoihin mielenosoituksiin, joiden seurauksena hallitus luopui presidenttiä koskevista syytteistä opposition kansanedustajia vastaan, mutta oppositio jäi edelleen ilman täysiä parlamenttipaikkoja. Presidentti erotti lopulta joulukuussa 2010 koko hallituksensa rauhoittaakseen sisäpoliittisen tilanteen ennen joulukuun alun vaaleja..
Lähteet Luokka:Madagaskarilaiset poliitikot Luokka:Vuonna 1944 syntyneet Luokka:Elävät henkilötKyösti Salokorpi (s. 1973) on suomalainen muusikko ja säveltäjä-sanoittaja, joka asuu nykyisin Helsingissä.
Ura Salokorven musiikillinen ura alkoi vuonna 1993 yhtyeessä JS 16. Tämän jälkeen hän ryhtyi sanoittamaan englanniksi ja artistiksi tuli Waldo. Sittemmin soolouralle siirtynyt Salokorpi on tehnyt yhteistyötä lukuisten suomalaisten artistien kanssa sekä toiminut tuottajana ja lauluntekijänä useiden menestyneiden kotimaisten nimien takana (muun muassa Samuli Putro, Stig Dogg). Nykyisin hänen levy-yhtiönsä toimii KHY Suomen Musiikki Oy:ssa.
Palkinnot Vuoden biisintekijä – Emmat 2006, 2009
Diskografia
Albumit Kaikki laulut 1997–2000 -kokoelmalevy sisältää JS16:n koko tuotannon sekä sooloalbumeilta singlet. Still Alive 2000– 00 (0000) Superman/Hey Paula 2004 Everybody 2005 Hey DJ! 2007 You Don't Know Tomorrow 2008 Love Generation 2009 Hometown Pride 2010 Prepaid 2011 Play Another Round
Katso myös Luettelo suomalaisten hip hop -artistien omakustanteista Luokka:Suomalaiset hip hop -yhtyeet luokka:Suomalainen musiikkiteollisuus Luokka:Vuonna 1973 syntyneet Luokka:DJ:tKyösti Salokorpi (s. 21. maaliskuuta 1977) on helsinkiläinen musiikintuottaja, säveltäjä-sanoittaja ja muusikko.
Ura Salokorven musiikillinen ura alkoi vuonna 1993 yhtyeessä JS16 yhdessä Jaakko Salovaaran kanssa nimellä JS16. Salovaara jätti yhtyeen pian perustamisen jälkeen, mutta hän on edelleen jäsenenä Kemopetrolissa sekä omalla nimellään tuottajana/lauluntekijänä. Hän soitti myös 16 -nimisessä DJ-duossa. Lisäksi hänellä oli yhtye nimeltä Cappulla. 2000-luvun alkupuolella musiikintuottajana mainetta niittänyt mies jatkoi uraansa oman nimensä alla ja perusti levy-yhtiö Sputnikin yhdessä Kari Hynnisen kanssa. Tällä hetkellä Salokorpi toimii vastaavana tuottajana KHY Suomen Musiikki Oy:ssa sekä kustannusyhtiö Fried Publishingissa.
Palkinnot Vuoden tuottaja, Musicmakers Finland 2004 Industry Awards -palkinto 2005
Lähteet YLE: Digitan myynti puhuttaa (6/2006)
Aiheesta muualla Kyösti Salovaara YLE:n Elävä arkisto -haastattelussa Luokka:Suomalaiset musiikkituottajat Luokka:Vuonna 1977 syntyneet Luokka:Elävät henkilötREDIRECT Yle Myyntiartikkelit / TV-arkistoYle Myyntiartikkelit oli Ylen omistama yhtiö. Sen tehtävä on ollut myydä kuluttajille erilaisia televisio-ohjelmiin liittyviä tuotteita, joita ei itse esitetä Yleisradion kanavilla tai verkossa. Näitä ovat olleet mm. DVD-julkaisut sekä ohjelmatallenteet (kuten beta- ja VHS-kasetit).
Yhtiö perustettiin alun perin myymään ainoastaan Suomen Television omia ohjelmia ja sen nimeksi tulikin YLE Ohjelmamyynti. Yhtiön omistajaksi tuli sittemmin Yleisradio yhdessä MTV Oy:n kanssa. Nykyisin se on kokonaan osa Yle Media -yhtiötä, joka muodostui kun Yhtyneet Kuvalehdet Oy myytiin Otavalle vuonna 2011.
Historia Yhtiö perustettiin Yleisradion omaksi myyntiorganisaatioksi vuonna 1975 jolloin Yleisradiossa päätettiin ryhtyä toimittamaan omia ohjelmia myytäväksi myös ulkopuolisille asiakkaille. Ensimmäinen tuote oli TV 1:stä tutun Kaninloikka-sarjan VHS-kasettiversio jota ryhdyttiin myymään kesällä 1976 ohjelmaostajille. Myynti kasvoi voimakkaasti 1980-luvun aikana ja toiminta organisoitiin uudelleen perustamalla yhtiö vastaamaan pelkästään Ylen ohjelmien myynnistä. Yleisradio teki samalla jakelusopimuksen videolevitysyhtiö Finnsementin kanssa vuonna 1983 jonka seurauksena videot julkaistiin myyntiin myös sementtiyhtiön jakelutelineissä.
Yhtiö laajensi toimintaansa 1990-luvun alkupuolella vuokraamalla Yle-shop-nimisiä osastoja ulkopuolisille yrittäjille suurimpiin tavarataloihin eri puolelle Suomea, ensimmäisenä Helsingin Sokokseen jossa toiminta jatkui vuoteen 1999 saakka. Vuokraosastokonsepti osoittautui kuitenkin nopeasti tappiolliseksi Yleisradiolle ja osastoista luovuttiin yksitellen 2000-luvun alkuun mennessä. Myös videovuokraustoimintaa supistettiin voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa ja vuokrauspisteinä toimineita kirjastoja lakkautettiin muun muassa Vantaan Hakunilan kirjastosta 2002 sekä Kouvolan oikeus- ja poliisitalosta 2003.
Nykyisin yhtiö myy pääasiassa tv-kanavien verkkopalveluja taloyhtiöille, yrityksille sekä muille yhteisöille. Lisäksi yhtiöllä on tytäryhtiö Watson Nordic Oy joka tarjoaa kuluttajille erilaisia televisio- ja videopalveluja satelliitin kautta Suomessa. Yle Arkistomyynti toimittaa ohjelmia myytäväksi Yleisradion ulkopuoliseen käyttöön kuten erilaisiin oppilaitoksiin ja kirjastoihin.
Vuonna 2007 Yleisradio päätti eriyttää myyntitoiminnot omaksi yhtiökseen Digita Oy:stä josta tuli samalla kokonaan uusi valtionyhtiö Digitan siirtyessä tuolloin ranskalaisen TDF-konsernin omistukseen, nykyisin omistus jakautuu TDF-konsernin ja Telediffusion-sijoitusyhtiön kesken (Digita 2014). Digitaa käytettiin aluksi väliaikaisena nimenä mutta kun valtioneuvosto myönsi 5. syyskuuta 1996 yhtiölle valtakunnallisen digitaalisen toimiluvan katsottiin parhaaksi ottaa käyttöön nimi joka ei liittynyt mitenkään yhtiön toimialaan. Digita Networks sai myös verkkotoimiluvan digitaalisille lähetysverkoille ULA-alueella ja toimilupaan sisältyi ehto siitä että yhtiöllä oli velvollisuus vuokrata muille televisio-ohjelmien jakelusta kiinnostuneille yhtiöille tarvittavia lähetysverkon kanavanippuja mikäli se ei itse halunnut käyttää kaikkea kapasiteettia omassa toiminnassaan.
Digitan perustaminen lisäsi kilpailua tv-yhtiöiden kesken, aiemmin Yleisradio vastasi yksin valtakunnallisesta lähetysverkosta kun taas MTV:llä (nykyinen MTV Oy) sekä Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lla eli sittemmin MTV3 Oy:llä oli oma alueellinen lähetysverkkonsa. Digitaa perustettaessa Alma Media Oyj ja MTV Oy tulivat sen osakkaiksi noin kolmanneksen omistusosuudella kummankin, samoin myös Sanoma Oy tuli yhtiön osakkaaksi 20 % osuudella. Digitassa olivat mukana kaikki Yleisradion jakelutekniikkaan sidoksissa olleet tv-yhtiöt.
Digitan toimitusjohtajana toimi vuoden 2006 alusta Arne Wessberg jonka Yleisradio nimitti tehtävään samana vuonna kun hän jätti yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävät . Digitaa alettiin yksityistää ja yhtiö siirtyi jälleen suomalaisomistukseen huhtikuussa 2000 0000 jolloin TDF myi 40 prosenttia yhtiöstä Yleisradion eläkesäätiölle , Sanoma Oy:lle, Alma Media Oyj:lle ja MTV Oy:n omistavalle Nordic Broadcastingille. Lokakuussa 2004 pääomistajat myivät osakkeensa mediakonserni Bonnierin ja sijoitusyhtiö Proventuksen perustamalle yhtiölle Nordic Broadcastingille (nykyinen Nordic Capital). Bonnier omisti yhtiöstä ennestään 20 prosentin osuuden.
Nordic Capital myi 28. joulukuuta 2011 koko osakekannan 4K invest -nimiselle yhtiölle. Kauppaan sisältyi myös Sanoman noin 21,8 %:n osuus . Myyntihinta oli noin 1,3 miljardia euroa. Kaupassa omistajaa vaihtoi Suomen maa-asemaverkosto ja myyntitulo käytetään velkojen maksuun.
Yhtiön myynti ulkomaiselle omistajalle herätti epäilyjä poliitikkojen lahjonnasta koska yhtiön myynnin aikaan toimikautensa aloittanut uusi viestintäministeri Krista Kiuru suhtautui aiemmin kriittisesti kauppaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien julkaisemassa artikkelissa epäiltiin ministeri Kiurun saaneen vaalirahoitusta kaupan yhteydessä rahaa myyneiltä tahoilta jotka ovat saaneet vastineeksi vaikutusvaltaisia ministerisuhteita sekä itselleen tai omistamilleen yrityksille suotuisia viranomaispäätöksiä . Myös eräiden entisten Yleisradion työntekijöiden on epäilty sekaantuneen asiaan, eräs entinen työntekijä esimerkiksi myi asuntonsa Mika Niikolle ja tämän veljelle ja vuokrasi asunnon sen jälkeen Digitan emoyhtiö Digitalta joka myöhemmin maksoi asunnosta myyntihinnan vuokrana takaisin.
Joulukuussa 2011 Kilpailuvirasto ilmoitti että ei näe tarpeelliseksi ryhtyä toimenpiteisiin asiassa. [1]
Kilpailuviraston esitys markkinaoikeudelle 2008 (pdf)
Digita sai kyseenalaista julkisuutta elokuussa 2010 kun MTV3, Nelonen ja joukko muita kotimaisia tv-yhtiöitä syyttivät yhtiötä ylihinnoittelusta . Syytökset liittyvät vuonna 2007 toteutettuun Digita-kauppaan , jossa Digita myytiin australialaiselle First State Investments -infrastruktuurirahastolle sekä First State Digitalille noin 230 miljoonalla eurolla. Kauppahintaan oli ilmeisesti sisällytetty Digitan alihintaan myymiä omaisuuseriä kuten Yleisradion ja muiden toimijoiden lähetysverkkoja, joiden markkina-arvo on satoja miljoonia euroja.
Tv-yhtiöiden mukaan Digita perii verkon käytöstä kohtuuttoman korkeita hintoja, minkä lisäksi yhtiö käyttää monopoliasemaansa hyväksi myös lähetysverkkojaan koskevassa hinnoittelussa . Lisäksi yhtiöt vaativat viranomaisia puuttumaan siihen että Digita ei suostu niiden kanssa edes neuvottelemaan hinnasta jolla ne voisivat näkyä Digitan verkoissa vaan yhtiöiden pitää ostaa televisiolähetyspalvelunsa muilta yhtiöiltä. Yleisradio jonka lähetyksiä tv-yhtiöt välittävät on ollut asiassa yhteydessä Viestintävirastoon , mutta ilmeisesti ilman toivottua tulosta koska viraston virallisen kannan mukaan sen tehtäviin ei kuulu lähetysverkkojen hinnoittelusta päättäminen ja asia kuuluisi Kilpailuvirastolle.
Digita vastaa Yleisradion maanpäällisen television lähetysverkon sekä kaupallisen television päälähetys- eli kanavanippu A:n teknisestä toteutuksesta . Digita vastasi aiemmin myös Suomen kahden muun valtakunnallisen televisioverkon (kanavaniput B ja C) jakelusta, mutta tämä sopimus päättyi 31.12.2010 eikä uutta korvaavaa ole toistaiseksi solmittu.
Kaapeli-tv
Telia-Soneran omistama Anvia on valtakunnallinen tieto- ja viestintäteknologian asiantuntija sekä Suomen neljänneksi suurin tietoliikenneoperaattori joka tarjoaa palveluita kuluttajille, yrityksille sekä julkiselle sektorille . Yhtiön päätuotteita ovat IT-palvelut kuten tietoverkot , IT-ratkaisut yritysten liiketoiminnan tehostamiseen tietotekniikan avulla ( IT as a Service ) ja turvateknologia koteihin .
Anvialla on useita toimipisteitä Etelä-Pohjanmaalla mm. Seinäjoki.
Finnsat Oy
Suomen 3KTV Oy
Osakkaina on yli sata Finnet-ryhmään kuuluvaa puhelinyhtiötä ympäri Suomea, suurimmat omistajat ovat Helsinki Televisio , Oulun Puhelin Oyj, Turun Sanomat . DNA omistaa yhtiöstä 45 %
Yritys perustettiin 1.11.2001 ja yhtiö aloitti varsinaisen toimintansa keväällä 2002 jolloin sen omistivat 26 perustajaosakasta jotka edustivat 21 eri paikallista puhelinyhtiöitä .
DNA Finland Oy / PlusTV
DNA on vuonna 2007 perustettu suomalainen tietoliikennekonserni jonka päämarkkina-alue on Suomi , konserniin kuuluu matkaviestin-, kaapelitelevisio- sekä kiinteän verkon palveluita . DNA tuottaa kuluttajille laadukkaita puhe- ja datapalveluita.
Konsernin pääkonttori sijaitsee Helsingissä. Vuonna 2010 DNA:lla oli noin 3 miljoonaa matkaviestinja laajakaista-asiakasta DNA:n liikevaihto vuodelta 2009 oli 723 milj.. Työntekijöitä yrityksessä työskenteli vuoden 2008 lopussa yli 1 600 henkilöä
Finnetin pääomistajat ovat 27 alueellista puhelinyhtiötä , ryhmän merkittävin omistus on Finnet Oy:llä joka omistaa 38,5 % DNA:sta . Ryhmän yritykset toimivat useilla tietoliikennealan segmenteillä .
GSM Suomen ja GoMobile -liittymien markkinointi sekä myynti. Lisäksi yhtiö toimi virtuaalioperaattorina DNA:n matkaviestinverkossa myyden palveluoperaattorituotteita kuten GoMobilen-liittymät.
Oy Eniro Finland Ab
Suomen Keltaiset Sivut Oy (SKK)
Eniro omistaa yhtiön yhdessä Alma Median kanssa . Yhtiön palveluksessa on noin 160 henkilöä, heistä 90 Helsingin Hakaniemessä .
Elisa Oyj / Saunalahti Group
Elisan ja Saunalahden yhteinen verkkoyhtiö oli aluksi nimeltään HSP-yhtiöt , mutta sai uuden nimen marraskuussa 2008. Tämän jälkeen molempien operaattorien asiakkaat ovat käyttäneet samaa Elisan matkapuhelinverkkoa.
Osakkuusyritykset (1 %)
Saunalahden osakkeista 50 prosenttia omistaa teleoperaattori Elisa . Loppuosan jakavat pääomasijoittaja 3i sekä islantilainen Novator . Vuoden 2011 alusta lähtien yhtiö siirtyi kokonaan Elisaan .
SWelcom Oyj on vuonna 2010 SanomaWSOY:n erilliseksi liiketoimintaryhmäksi erotettu televisio- ja radioliiketoimintaa harjoittava konserni. Siihen kuuluvat mm. Nelonen , Radio Rock , TV-Tampere, digitaalisia palveluita tuottava SBS Finland Oy (mm. Iskelmä TV Harju & Pöntinen), kaapelitelevisioyhtiö Helsinki Televisio sekä verkkopalveluita tarjoava Suomen Urheilutelevisio . Lisäksi Swelcom omistaa 23 prosenttia mobiili-tv-operaattori Digitasta.
SWelcomin tytäryhtiöitä ovat muun muassa Startup TV / Verkossa Media Oy ja digitaalinen uusmediatalo Hasan & Partners Oy .
Sanoma-konserni (27 %)
Yhtiö myi Welhon liiketoiminnan DNA:lle. Samalla se kuitenkin sai oikeuden myydä sen tv-mastot sekä niihin liittyvät rakenteet ja laitteet osana isompaa kokonaisratkaisua. Liiketoimintakaupalla ei ollut merkittävää taloudellista arvoa Sanoman kannalta.
TeliaSonera Finland
Alma Median jakeluliiketoimintaan kuuluvat Alma Manu Oy:n paino-, varhaisjakelu- ja jakelutoimistopalvelut sekä Satakunnan Kirjateollisuus Oy :n paikallislehtien painaminen . Jakeluliiketoiminta siirtyi kokonaisuudessaan Alma Medialle 29.9.2011, mutta osakkuusyhtiönä ( 20 %) se on toiminut vuoden 2005 alusta lähtien .
Sanoma myy omistuksensa Almasta
Sanoman talousjohtajana vuosina 2003-2010 työskennellyt Kim Ignatius jättää yhtiön välittömästi.
”Haluamme kiittää Kimiä hänen pitkästä ja merkittävästä urastaan Sanomassa sekä toivottaa hänelle onnea uusiin haasteisiin", toteaa Sanoman toimitusjohtaja Harri-Pekka Kaukonen tiedotteessa. "Toivotamme myös tervetulleeksi Pekka Soinin Sanoma Newsistä uudeksi talous- ja rahoitusjohtajaksemme viimeistään syyskuun alusta lukien."
Ignatius ehti toimia tehtävässään kolme vuotta.
Uusi talousjohtaja on kauppatieteiden maisteri Pekka Soini , 49. Hän aloittaa tehtävässä viimeistään 1.9.2011 ja raportoi suoraan toimitusjohtajalle . Tällä hetkellä hän toimii johtajana Sanoma Newsin taloustoiminnoissa sekä vt. toimitusjohtajana Sanoma Entertainment Finland -liiketoimintaryhmässä .
Pekka Soini siirtyy uuteen tehtävään Sanoman ulkopuolelta, sillä aiemmin hän työskenteli Microsoft Mobile Oy :ssa nimikkeellä Vice President – Corporate Accounts & Reporting.
Sanoman sijoittajasuhteiden hoitajaksi on valittu Måns Holmqvist . Hän raportoi konsernin viestintäjohtaja Kai Taka-aholle , joka vastaa myös yhtiön mediasuhteista. Sanoma Digitalin mediamyynnin myyntijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi puolestaan nimettiin Hans Edin .
Digita-kaupasta vuosi
Viime vuoden keväällä Digitan ostanut australialainen First State Investments tunnetaan sijoituksistaan esimerkiksi logistiikkakiinteistöihin sekä tuulipuistoihin.
First Staten suomalainen tytäryhtiö FSI Suomi kertoi toukokuussa 2012, että yhtiö on sitoutunut Suomen radio- ja televisioverkkoihin vähintään 20 vuodeksi. Lisäksi FSI painotti Ylen tiedotteessa , ettei Digita ole aikeissa luopua verkkojensa palveluista tai nostaa niiden hintoja .
Digitan myynti ei herättänyt julkisuudessa suurta vastustusta ehkä siksi, koska kyse oli vain olemassa olevien liiketoimintojen myynnistä eikä mistään yrityskaupoista.
Pääsyy myyntiin kuitenkin olivat Digitan velat . Valtio nimittäin myönsi vuonna 2009 digitalle 450 miljoonan euron lainavakuudet. Lainat taas piti maksaa takaisin vuoteen 2019 mennessä, jolloin lähetysverkot on tarkoitus siirtää tv-kanavien ja muun langattoman datan jakeluun keskittyvän DNA:n haltuun. Tuolloin Digitalla ei olisi ollut riittävästi rahaa velkojensa maksuun ilman myyntivoittoa .
Digitassa valtio halusi turvata määräysvallan yhtiössä , koska sen lähetykset toimivat niin sanotun kriittisen infrastruktuurin osana.
Sähköverkon tavoin radio-ja televisiolähetysverkko on rakennettu yhteiskunnan kannalta kriittisten palveluiden varmistamiseksi kriisitilanteiden varalta . Kriittinen infrastruktuuri taas määritellään valtioneuvoston huoltovarmuuden turvaamiseksi laatimassa periaatepäätöksessä. Siihen sisältyvät esimerkiksi voimahuollon, kuljetusten ja tietoliikenteen perusrakenteet sekä rahoitus- vakuutus- tieto- ja viestintäalan järjestelmät.
Digita sai lainaa vastaan lähes puolet liikevaihdostaan
Digitan liikevoitto nousi viime vuonna yli 17 miljoonaan euroon edellisvuoden 3 miljoonasta eurosta.
Vuonna 2012 Digita teki vielä liikevoittoa 23 prosenttia liikevaihdosta, mutta seuraavana tilikautena voitto supistui jo 15 prosenttiin. Toissavuoden noin 6 prosentin sijoitetun pääoman tuotto putosi 2 prosenttiyksiköllä vain 0,6 prosentiin.
– Yhtiön kannattavuuden kehitys oli kuitenkin odotuksiemme mukaista huomioiden erittäin voimakkaan hintakilpailun, toimitusjohtaja Jukka Alho sanoi tiedotteessa viime joulukuussa .
Alho on johtanut Digitaa yhtiön perustamisesta asti vuodesta 1998 lähtien ja jää eläkkeelle vuodenvaihteessa toimittuaan sitä ennen johtajana MTV:ssä. Digitassa hän toimii toimitusjohtajan varamiehenä maaliskuun loppuun saakka eli siihen hetkeen jolloin uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässä.
Digitan omistaa eurooppalainen infrastruktuurirahasto First State European Diversified Infrastructure Fund, joka keskittyy pitkän aikavälin sijoituksiin infra-alalla Euroopassa. Digitan lisäksi rahastossa on sijoituksia esimerkiksi Englannin postinjakelussa sekä sähkönsiirtoverkoissa Hollannissa ja Belgiassa. FSI:n takana puolestaan ovat muun muassa amerikkalainen eläkesäätiöitä edustava American Association of Retirement Managers, kansainvälinen rahastoyhtiö Carlyle Group Europe and North America.
FSI perusti Suomeen maayhtiön Digita Infran hoitamaan sijoitustaan. Se toimii yhteistyössä Digitan kanssa tämän koko palvelupaketin tarjoamiseksi yritysasiakkaille. Näitä palveluja varten yritys sai viime vuoden lopulla uuden nimen: Corenet Oy .
Uusi omistaja – uusi nimi
Digita aloitti toimintansa vuonna 1999 Ylen perustamana yhtiö, joka myi digitaalisia televisio- ja radiolähetyksiä. Vuoden 2005 alusta Yle perusti yhtiön rinnalle toisen yrityksen ja sen nimeksi tuli Digita. Yleisradio on ollut Digitan suurin omistaja vuodesta 1934 alkaen.
Vuonna 2008 ranskalainen France Telecom teki ostotarjouksen koko Digitan myynnistä mutta ei onnistunut ostamaan sitä loppuun saakka. Sen jälkeen Digita siirtyi TDF:lle, jolta saksalainen perheyhtiö ja pääomasijoittaja Kfiedig osti TDF:n toiminnot vuonna 2012
Nyt näyttää siltä että kansainväliset pääomasijoittajat saavat Digitan myydyksi . Digital Broadcasting Companyn (DVB) osakkeenomistajat ovat päässeet sopuun yritysjärjestelystä, jossa noin 37 prosentin osuus myydään sijoitusrahasto Perusalle.
Kauppahintaa ei vielä julkistettu. Kauppa on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.
Myyjiä on yli 15 000 – yksi heistä on nainen
Suomessa televisiolähetyksiä jaetaan sekä UHF- että VHF-alueilla. Näistä UHF-alueen taajuuskanavia ovat Digitan kanavat ja VHF-alueella DNA . Antenniverkon kanavia oli aiemmin enemmän kuin nykyisin: tarjolla olivat kaikki Ylen, MTV3 :n ja Nelonen Median televisiokanavat, joukko kaupallisten kanavien kanavia (esimerkiksi The Voice TV) ja vielä SVT World.
Viestintävirasto julkaisi hiljattain listan , josta käy ilmi Suomen televisiolähetyksissä käytössä olevat kanavaniput sekä niissä lähettävät kanavat. Lisäksi listasta näkee kuhunkin kanavanipuun tulevat radio-ohjelmistot.
Listaa selatessa huomio kiinnittyy Digitan H-nippuun. Se sisältää joukon Yleisradion televisiokanavia, kuten Yle Fem -televisiokanavan sekä Teema & Femin . Tästä ei kuitenkaan ole syytä huolestua – Ylen televisio-ohjelmat näkyvät ja kuuluvat televisiossasi jatkossakin.
Hipun kanavia sen sijaan lähetetään jatkossa eri paikasta kuin tähän saakka .
Miten tässä näin kävi?
Yleisradion julkisen palvelun toiminta rahoitetaan televisionkatsojilta kerättävällä Yle-verolla. Yleisradio on ilmoittanut , ettei se aio lähettää Yle Fem -kanavaa teräväpiirtona 1.4.2014 alkaen, mikä käytännössä tarkoittaa kanavan loppumista Digitan UHF-lähetysverkosta.
Yleisradio aikoo kuitenkin jatkaa Ylen ruotsinkielisen toiminnan esittämistä televisiossa ja radiossa myös tulevaisuudessa: ruotsinkieliset kanavat esitetään omalla kanavanippu E:llä (entinen F-nippu). Myös tähän nippuun tarvitaan jakelutiemuutoksia sekä verkon peittoalueen rajauksia, minkä vuoksi muutokset vaativat valtioneuvoston päätöstä. Viestintävirasto on arvioinut , että päätökset tehdään vielä tämän kevään aikana . Tavoitteena olisi saada muutostyöt valmiiksi ennen kuin Yle Fem -kanavan jakelu Digitan verkossa loppuu.
Kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että Yleisradion kanavien teräväpiirtolähetykset antenniverkon kautta päättyvät lähes kaikilla alueilla ja kiinteistöissä (pois lukien UHF-alueelle myydyt tai rakennetut kohteet), jotka eivät ole ehtineet päivittää antennijärjestelmäänsä uutta lähetystekniikkaa tukevaksi. On myös hyvä muistaa, ettei vanha VHF-antennikaan ei välttämättä sovellu HD-kuvan vastaanottoon.
Mistä voi tietää onko kiinteistö sopiva vastaanotto-olosuhteiltaan?
Vastaanotto-olosuhteisiin liittyviä seikkoja ovat esimerkiksi:
lähimmän TV-aseman sijainti ja sen käyttämät lähetysasemataajuudet sekä etäisyys kiinteistöstä (nämä saa selville esim. Digitan kuluttajapalvelusta)
vastaanottimeen on kytketty UHF-antennin rinnalle myös VHF-alueen antenni tai vastaanottimessa on sisäänrakennettu tuki ulkoiselle lisäantennille
vastaanottopaikalla ei ole näköesteitä, kuten suuria rakennuksia lähellä vastaanotinta
jos kiinteistö sijaitsee kauempana lähetysasemasta voi olla tarpeen tehostaa vastaanottoa suuntaavalla antennilla
Milloin tulee tehdä uusi kanavahaku?
Uuden toimilupakauden alkaessa Digita tekee taajuusmuutoksia joillakin TV-kanavilla. Kun haet kanavat uudestaan sen jälkeen kun olet tehnyt uuden haun löydät uudet taajuudet kanavien takaa kohdasta ”UHF-taajuusalue” ja VHF-alueen taajuusalueet kanavaniputtain kohdassa ”HD-kanavapaikat”.
VHF-alueella on tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät joissakin tapauksissa vastaanottimen tehdasasetusten palauttamista ja uutta kanavahakua. Tarkista kanavaniput sekä niiden mahdolliset muutokset Digitan karttapalvelusta , jonka kautta voit tarvittaessa palauttaa myös tehdasasetukset ja hakea kanavat uudelleen .
Tehdasasetuspalautuksen voi tehdä myös käyttämällä huoltovalikosta löytyvää reset-nappia (numerot 6 – 9). Jos käytät muita kuin valkoisia kaukosäätimiä, älä paina nappeja yhtä aikaa vaan järjestyksessä.
Mitä tapahtuu tv-sisällölle?
Sisällönjakelu on Digitan ydinliiketoimintaa. Digita tarjoaa jatkossakin laadukasta ja varmaa jakelupalvelua niin kuluttajille kuin mediayhtiöillekin, joten sisältö pysyy laadukkaana tulevaisuudessakin.
Kuinka muutos vaikuttaa kuluttajan tv:n katseluun? Vaikuttaako se tv-ohjelmien laatuun tai määrään jollakin tavalla?
Kuluttaja näkee muutoksen lähinnä siinä että maksu-tv:n tarjonta monipuolistuu uusien jakelukanavien myötä. Tv-lähetysten vastaanottotapa ei vaikuta siihen miten ohjelmia katsotaan: antenni-tv:stä voi jatkossakin nauttia samoista laadukkaista tv-lähetyksistä kuin tähänkin saakka ja ohjelmavalikoima on laajempi.
Antennitelevisiossa sisältötarjonta kuitenkin laajenee, kun kuluttaja pääsee valitsemaan vapaasti mistä hän katsoo lähetyksensä niin halutessaan (satelliitti- , iptv tai kaapeliverkosta). Uusien jakelupalveluiden myötä myös uudet palvelut mahdollistuvat antenniasiakkaille. Esimerkiksi televisioiden internetpalveluiden tarjonta paranee huomattavasti lähitulevaisuudessa.
Muuttuuko Digitan hinnoittelu ja onko muutos kuluttajan kannalta hyvä asia?
Digita on toiminut aiemmin puhtaasti verkkoyhtiönä eikä se ole voinut vaikuttaa tv-ohjelmien sisältömaksuihin kuten Digitalle maksettavaan liikevaihtoon, joten kuluttajien maksamiin jakeluhintoihin ei tule nyt muutoksia kun omistus muuttuu.
Mitä tapahtuu tv-maksulle?
Miksi valtio oli niin aktiivinen asiassa? Mikä tämän muutoksen merkitys kuluttajalle oikeasti on ja miten tämä tulee vaikuttamaan meidän elämäämme jatkossa. Jos ajatellaan vaikka kesämökkeilijöitä yms... Tämä asia askarruttaa monia kansalaisia! Mitkä ovat kansalaisten oikeudet tässä tilanteessa, esim. juuri vapaa-ajan asunnot jne...? Mitä kanavia näkyy antennien kautta tulevaisuudessa (ns. ilmaiskanavat) vai näkyykö mitään?
Digita Networks Oy:n myyntipäätös syntyi liikenne- ja viestintäministeriön aloitteesta käytyjen neuvottelujen seurauksena.
Kuten ministeri Haglund on todennut: "myyntipäätös ei liity suoraan Ylen rahoituksen uudistukseen vaan se voidaan toteuttaa myös ilman tällaista uudistusta", näin ollen emme näe yhteyttä tällä päätöksellä mahdolliseen uuteen rahoitusmalliin/veroon vaikka siitä julkisuudessakin on paljon ollut keskustelua. Tämän asian olemme avanneet aiemmin jo kysymyksessämme (kts edellinen vastaus)
Miksi myytiin Digitalle ja vielä alihintaan? Ja nyt Digita rahastaa...
Digitan myynti ei liity suoraan Yle-uudistukseen vaan se voidaan toteuttaa myös ilman tällaista uudistusta. Myyntipäätöksen perusteena olivat yhtiön omistusstrategian selkiyttäminen, kasvustrategian luominen ja siihen liittyvien yritysjärjestelyiden mahdollistaminen sekä valmistautuminen digitaalisen television jälkeiseen uuteen liiketoimintaan.
Kuka myi Suomen valtion omaisuutta näin halvalla?
Suomen valtio teki Digitan myynnistä n 170 miljoonan euron käteiskaupan Digita Oy:n pääomistajan First State Investments rahaston kanssa vuonna 2014 (kts edellinen kysymys) Onko hallitus tietoinen siitä että ylevero maksetaan myös ulkomailta? Kun asuu ulkomailla yli vuoden ja käy silloin tällöin suomessa niin eikö tuo ole laitonta veronkiertoa/suunnittelua??
Vero on sidottu vakituiseen asumiseen Suomessa, joten ulkomaille muutosta pitää ilmoittaa Digitan lisäksi Maistraattiin. Jos olet oleskellut yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta Suomessa, veroa ei peritä. Sinun kannattaa kuitenkin pyytää Verohallinnosta todistus Suomesta maksetuista eläkkeistä.
Kun henkilö oleskelee ulkomailla yli puolet kalenterivuodesta ja hänen kotikuntansa säilyy Suomessa, hänet merkitään väestötietojärjestelmään Suomessa vakituisesti asuvana edellyttäen muun muassa että hänellä on voimassa oleva oleskelulupa tai hän on EU-kansalainen.
Miksi ette vastaa suoraan kysymykseen? Onko se vaikea ymmärtää vai ettekö vain halua?
Kiitos palautteesta. Jos haluaa vastauksen johonkin tiettyyn asiaan kannattaa esittää kysymys kommenttina kyseisen aiheen artikkelin alle eikä lähettää kysymystä palautelomakkeen kautta sillä emme aina näe kaikkia kysymyksiä ja kommentteja emmekä välttämättä pysty vastaamaan niihin kaikkiin erikseen palautepostina koska monet muut palautteet ovat samaan aiheeseen liittyviä.
Mikä on digitan liikevoittoprosentti? Digita saa jatkuvasti uusia toimilupia ja sitä mukaan rahaa. Miten suuri osa Digitan voitosta menee ulkomaille vai onko voitto niin pieni että se ei vaikuta kokonaisuuteen?
Digita teki vuonna 2011 liikevoittoa 34 prosenttia liikevaihdosta eli yhteensä 18 miljoonaa euroa (244). Liikevaihtoon suhteutettuna tuotto pysyi samalla tasolla kuin vuotta aiemmin.
Vuonna 2012 liikevoittoprosentti oli 31,8 % joka on merkittävästi suurempi kun tuo 24% ja tämän lisäksi Digita sai verkkotoimilupia jotka voivat olla vielä kymmenien ellei satojen miljoonien eurojen arvoisia. Eli käytännössä Digita tulee tekemään tulevina vuosina huomattavasti suurempia voittoja ilman minkäänlaista riskiä sillä sen voitot eivät riipu enää mitenkään Digitan myymistä palveluista vaan ainoastaan myönnetyistä uusista toimiluvista.
Jos ei olisi myyty niin olisiko yle maksanut vuokrana vuosittain yli 500 miljoonaa?
Vaikka kauppa olisi jäänyt toteutumatta, Yle tuskin silti saisi tv-kanavia jaeltavaksi ilmaiseksi.
Digita omistaa verkkoinfrastruktuurin. Se saa toimia verkko-operaattorina muille yrityksille – aivan samoin kuin teleoperaattorit toimivat toisilleen (vaikka toki vuokraavat toisiltaankin).
Verkon vuokraaminen on kannattavaa bisnestä Digitalle siksi että se perii vuokraa sekä omistamiensa mastojen käytöstä että kaikesta siitä kapasiteetista jota verkon kautta tarjotaan vuokralle (esim IPTV-kanavat ja -palvelut). Lisäksi Digitan asiakkaat maksavat käyttämänsä verkkokapasiteetin perusteella.
Eli siis vaikka Yle ei olisi myynytkään, sillä olisi ollut itsellään samanlainen mahdollisuus vuokrata verkkoa kuin muillakin toimijoilla. Toki niin voi tehdä nytkin – se vain maksaisi moninkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.
Mutta olisiko Digita tehnyt bisnestä samalla tavalla jos YLE olisikin omistanut verkon? Todennäköisesti kyllä. Se perii vuokraa joka tapauksessa niiltä jotka haluavat käyttää sen infrastruktuuria ja koska suurin osa asiakkaista on yrityksiä tai yhteisöjä (eli siis firmoja) tuo hinta voidaan määritellä aivan eri tasolla kuin yksittäisten kotitalouksien maksaessa tv-verkon käytöstä. (Tai vastaavasti, voisivatko kotitaloudet vuokrata itse koko kanavanipun?)
TV-verkosta maksetaan tällä hetkellä kaikkialla saman verran oli sitten kyseessä yritys jolla useita toimipisteitä ympäri Suomea. Tai vaikka joku iso kaupunki kuten Helsinki joka koostuu useasta kaupunginosasta joilla jokaisella oma tv-kanavansa jotka joudutaan kaikki maksamaan erikseen.
Nyt jos jatkossa eri osissa maata asuvat maksavat kukin sen oman antenninsa hinnan + lisäksi vielä vuokraa niistä kanavista joita haluavat katsoa, tulee verkon käyttö erittäin kalliiksi niille alueille joissa sitä ei tällä hetkellä katsota. (Siis esimerkiksi suurin osa Lappia.)
Myös se on tässä nykyisessä toimintamallissa hyvin kyseenalaista että valtio-omisteinen yhtiö myy monopoliasemassa olevaa tuotetta yksityiselle yritykselle joka pystyy määrittämään hinnan käytännössä niin korkeaksi kuin itse haluaa. Eikö sen pitäisi olla niin päin että yksityinen yritys saa määrätä maksimihinnan ja kaikki joutuvat sitten maksamaan?
Eli onko tämän Digitan kaupan takana muutakin mitä kansalle ei haluta kertoa? Esimerkiksi jotain sellaista millä haluttiin varmistaa se että tv-verkon käyttö tulee jatkossakin kalliiksi kaikille, eli toisinsanoen saadaan ihmiset ostamaan ne antennit koska sillä tavalla pakotetaan myös kaapeli-tv-verkkojen operaattorit nostamaan hintojaan jotta nekin saavat lisää rahaa uusien teräväpiirtolähetysten aloittamiseen. (Ja kun teräväpiirrosta halutaan väkisin tehdä “se uusi normi” niin tietysti siitä on pakko yrittää rahastaa mahdollisimman paljon).
Digita siis myytiin ulkomaille ja tv-verkko toimii sen jälkeen ulkomaisella rahoituksella. Onko se muka hyvä juttu?
No eipä ollut kovin pitkäikäinen tämä nykyinen järjestely sitten.
Ilmeisesti nyt on vaan keksitty keino millä saadaan kupattua kansalaisten rahat, välittämättä lainkaan koko järjestelmän toimivuudesta tai turvallisuudesta joka kuitenkin pitäisi olla tämän valtion perusvelvollisuus kansalaisia kohtaan jotka siitä joutuvat maksamaan verojen muodossa että tällainen systeemi toimisi ja pysyisi turvallisena.
Ihan samaa mieltä olen. Kyllä ne varmaan sitä kaapelia pitkin menevät tiedot kulkeutuvat vaikka ei mitään antennia olisikaan. Se mitä tämä Digita-kauppa vaikutti oli se ettei enää voi ottaa selvää kuka sen signaalin omistaa, vai oliko se joku firma jossain veroparatiisissa jota kiinnosti vain mahdollisimman iso tuotto kun muut eivät saaneet ostaa firmaa Suomesta pois… Ja kuinka paljon siitä kaupasta maksettiin veroja Suomeen? Niin että näin ne herrat kuppaa kansaa ja tekee “hyviä kauppoja”. Kyllä pitäisi saada kansanedustajat jotka ajaa kansan etua sinne päättämään eikä näitä ison rahan edun ajajia! Eikä voi luottaa siihenkään ettei seuraava hallitus sitten myy tätä maakaapelointiakin ulkomaille kun ei ole enää mitään mitä myydä.
Eikö noita kaikkia Digitan toimintoja olisi voinut ostaa yhtenä pakettina, että se olisi jäänyt suomalaiseen omistukseen ja sillä tavoin edes osittain turvatuksi. Tuo on kyllä erittäin outoa politiikkaa taas hallitukselta… Miksi pitää yksityistää? Miksei voida pysyä kotimaisessa omistuksessa?
Onko siis niin ettei jatkossa saa otettua selvää kuka sen signaalin omistaakaan vaan tuo firma jossain veroparatiisissa sitten päättää hinnan eikä siitä enää neuvotella mitenkään???
Eipä silti, kyllähän tätä nettiyhteyttä voi käyttää ilman televisioitakin mutta joskus olisi mukava katsoa esim. netistä nauhoitettuja elokuvia yms. ihan vain sohvalla istuen kun ei viitsi aina sitä isoa telkkaria pitää päällä…
En osaa sanoa muiden operaattorien palveluista tällä hetkellä kuin tästä elisaviihteen tarjoamasta viihteestä joka meillä on käytössä.
Täytyy vielä sanoa tuosta myyntitapahtumasta, että aika aggressiivinen ja painostava tuo myyntitilanne oli siellä liikkeessä joten jäi hieman kaivelemaan ne myyjän puheet… Jäi sellainen mielikuva ettei tässä nyt välttämättä tullut parasta ratkaisua tehtyä kun ei ihan täysin tarkkaan noita kaikkia tietojakaan saanut siitä kaupasta (tai myyjä unohti antaa). Kyllä kai se niin meni ettei tuolla kaupalla mitään kiirettä ole, eli voin itse päättää milloin tuon vaihdan tai hankin toisen boksin nykyisen tilalle? Lähinnä mietin sitä että onko mahdollista vaihtaa esim. antenniverkon boksista kaapeliversion vastaavaan?
Juuh elikkäs:
1) Tuo “myyntisaaga” ei sinällään liity myyntitapahtumaan eikä sen yhteydessä tapahtuneisiin asioihin – tuo kauppa kun oli ihan oma kokonaisuutensa joka hoidettiin täysin erillään tuosta kaupanteosta.
2) Myyntitapahtuma taas liittyi siihen, kuinka tuon asian lopulta hoidin ja tässä tapauksessa homma toimi siten, että itse kysyin tarjouksen kaupasta. Tämän jälkeen neuvottelin myyjän kanssa asiasta tarkemmin puhelimitse (lähinnä ehdoista joita kauppaan sovelletaan), jonka perusteella sitten tein päätöksen tarjouksesta sekä siitä otanko palvelun vai en.
3a). Tuohon hintaan ei nyt välttämättä liity sen kummempaa salaisuutta kuin se, etten ala sitä täällä levittelemään kun nuo asiat eivät varsinaisesti kuulu ihan jokaiselle kaduntallaajalle muutenkaan. Yleisesti ottaen noissa hinta-arvioissa on ollut hyvä pitää mielessä kuitenkin seuraavat asiat: 1) Hinta riippuu pitkälti siitä millä alueella antenni sijaitsee 2) Hintaan vaikuttavat myös muut saatavilla olevat palvelut kuten esim. kanavapaketit 3) Antenni ja siihen liittyvät tarvikkeet yms. saattavat kustantaa jonkin verran
4b). Tuosta hinnasta nyt voi varmaan sanoa sen verran, että hinta olisi luultavasti ollut tuota luokkaa jos olisin valinnut pelkän antennin + mastovahvistin –paketin. Päädyin kuitenkin sitten ostamaan koko järjestelmän “avaimet käteen” -pakettina koska halusin kokonaisuuden yhdeltä toimittajalta jolloin ei tarvitse huolehtia siitä mitä kukakin hoitaa vaan homma hoituu yksinkertaisesti.
5) Kuten tuossa edellä mainitsinkin niin riippuu tietysti myös hieman antennijärjestelmästä yms.. Yleisesti ottaen voidaan kyllä todeta, että järjestelmä on edullinen sekä vaivaton asentaa ja käyttää
6.2). Toki tuolla antennilla varmasti jonkin verran enemmän näkeekin kuin ihan perusantennin kanssa, mutta kun kyse oli siitä mihin tuota lisäantennia voi halutessaan hyödyntää (kuten esim. parantamaan kuvanlaatua), niin tuossa tuli se syy siihen miksi en ostanut tuollaista “high end” -tason antennijärjestelmää.
7) Digitasta löytyy lisää tietoa Digitan sivuilta . Lisätietoa saa myös osoitteesta www.digitalexpo2007.fi .
8 ) Hintataso on yleisesti ottaen hieman korkeampi kuin yleensä messuilla ja tästä johtuen saattaa jäädä mielikuva että hintatasokin olisi ollut korkea, mutta näin asia ei siis kuitenkaan ole kun tarkastellaan tarkemmin eri toimittajien hinnastoja.
9) Joidenkin myyjien kohdalla oli selvästi havaittavissa se ettei messutarjoukset olleet ihan kaikilla samat vaan joillakin tarjouksia jouduttiin jopa “hinkkaamaan” kohdalleen siinä missä jotkut myyjät saattoivat tehdä kaupat tuosta noin vain ja pyysivät sitten tilausvahvistusta. Osa myyjistä myös ilmeisesti luotti siihen että mahdollinen asiakas palaa asiaan jälkikäteen jos hän ei nyt mitään osta, sillä joillain osastoilla tämä vaikutti olevan enemmän sääntö kuin poikkeus.
10) Osalla näytteilleasettajista näytti jääneen valmistautuminen messuille hieman puolitiehen jolloin messuesittelijänä toimi (paikalla olijankin silmin) lähinnä osaston joku työntekijä joka vastaili sitten muiden työntekijöiden puolesta kysymyksiin yms..
11) Osastolla saattoi olla myynnissä “mahtavaa kamaa” mutta siitä huolimatta esittelijä ei ollut valmis antamaan edes mitään näytekappaletta asiakkaalle, kun taas toisilla osastoilla näytetuote suorastaan revittiin käsistä.
12) . Monet myyjät olisivat ilmeisesti olleet valmiita myymään myös sellaisille henkilöille joilla oli selvästi ns. “oma lehmä ojassa“ (eli jotka ovat alalla tai tekevät töitä jollakin tapaa verkkoasioihin liittyen). Toisaalta osa myyjistä suhtautui selkeästi kielteisemmin näiden henkilöiden yhteydenottoihin vaikka henkilö ei suoranaisesti työskennellytkään millään tavalla juuri kyseisen myyjän kanssa tekemisissä olevissa tehtävissä eikä hän olisi ollut missään määrin potentiaalinen asiakas ko. yritykselle.
13) Joidenkin myyjien toiminta oli selkeästi sellaista ettei myyjä joko itse tuntenut ollenkaan edustamaansa yritystä, tuotetta tai sitten myyntitoiminta oli jopa “tökerösti” toteutettua jossa tarkoituksena tuntui olevan lähinnä päästä pikaisesti asiakkaasta eroon mahdollisimman pian välittämättä asiakkaan tarpeista lainkaan.
14) Osalla myyjistä taas ei tuntunut edes olleen tietoa edustamansa yrityksen tuotteista saati siitä miten ko. tuotteita olisi voitu käyttää eri käyttötarkoituksiin eikä siten myöskään ymmärrystä niistä asiakastarpeista jotka asiakkailla voisi olla heidän tuotteensa suhteen vaan he tuntuivat jopa tyrkyttävän sitä kaikkein kalleinta mallia vaikka tarve olisikin ollut toiselle tuotteelle/mallille, mutta myyjän tiedot tai taidot eivät vain riittäneet tekemään järkeviä ratkaisuita.
15) Osa myyjistä taas ei tuntunut lainkaan tuntevan edustamiaan tuotteita jolloin myyjä lähinnä toisteli ulkoa opeteltua myyntipuhetta eikä ymmärtänyt itse asiasta yhtään mitään ja asiakkaan piti itse osata tehdä jopa sellaisia teknisiä päätöksiä jotka olisivat kuuluneet selkeästi myyjälle kun tämä kyseli niitä asioita joihin hänellä olisi ollut olemassa valmiit vastaukset suoraan valmistajalta. Ja osalla taasen tietämys oli niin heikkotasoista ettei se käytännössä tarjonnut minkäänlaista mahdollisuutta arvioida onko ko. myyjän tuotteesta mihinkään vai ei.
16) Joidenkin myyjien kanssa kaikki sujui kuin unelma mutta joillakin taas tuntui olevan hyvin vähän kiinnostusta asiakkaan tarpeita kohtaan ja myyjä lähinnä halusi vain äkkiä päästä asiakkaasta eroon jotta pääsisi jatkamaan muita hommiaan (ei siis puhettakaan siitä että oltaisiin aktiivisesti kerrottu jostain muista asiakkaalle paremmin soveltuvista vaihtoehdoista).
17) Vaikka osalla myyjistä oli hyvinkin kattava valikoima erilaisia kanavia myytävänä ei niistä läheskään aina tuntunut löytyvän sellaista vaihtoehtoa joka olisi ollut juuri sen potentiaalisen ostajan tarpeiden mukainen.
18 ) Osa myyjästä tuntui unohtaneen kertoa oleellisia asioita myytävästään tuotteesta joten monet asioista selvisivät vasta jälkikäteen vaikka ko. myyjät olivatkin saaneet koulutuksen siihen kuinka tuotteista tulee asiakkaalle kertoa ja mitä asiakkaan tarpeita pitäisi kuunnella, mutta kaikki eivät olleet kuitenkaan sisäistäneet sitä kuinka tärkeää se on jotta asiakas saisi tarvitsemansa palvelun mahdollisimman helposti/kustannustehokkaasti hankittua.
19) Monet myyjästä olivat hyvinkin aktiivisia ja ystävällisiä puhelimessa kunnes selvisi ettei kyseinen henkilö voi mitään sopimuksia edes tehdä jolloin alkoi ihmettely siitä että miksi heidän kanssaan ollaan sitten ylipäätään oltu yhteydessä (ja yleensä siihen oli syynä ko. henkilön väärä titteli).
20 ) Osa myyjistä taas ei tuntunut pitävän lupauksiaan lainkaan tai he eivät muuten olleet ollenkaan kiinnostuneita esim. sellaisista yksityiskohdista kuin se minkä operaattorin verkossa myytävä palvelu tulee toimimaan, paljonko palvelua tullaan tarjoamaan eri operaattoreille/toimialueille yms.
21) Monet myyjät unohtivat myös kertoa että jos joku heidän tuotteistaan hankitaan heiltä niin silloin asiakas ei voi hankkia jotain muuta (kilpailevaa) tuotetta miltään muulta tarjoajalta edes siinä tapauksessa vaikka tuote olisi asiakkaalle huomattavasti parempi kuin myyjän tarjoama kilpaileva vaihtoehto. Tosin kaikki eivät sitä tehneet myöskään sen takia koska myyjä pelkäsi asiakkaan jättävän muut tuotteet kokonaan hankkimatta.
22 ) Myyjillä tuntuu olevan myös erittäin suuria vaikeuksia kertoa myytävien tuotteiden ominaisuuksista kuten vaikkapa juuri niiden lähetystehojen tai spektrien voimakkuuksista niin että asiakas saisi oikeasti tietoonsa mitä on ostamassa (esimeriksi YLE:n osaltakin olisi kiva tietää onko sieltä joskus tulossa HDTV lähetyksiä ja millä resoluutiolla?).
23) Joidenkin myyjien kanssa kun käy keskustelemassa esim. siitä kuinka helppoa/vaikeaa jokin muutos heidän järjestelmiinsä tulee olemaan joutuu ihmettelemään sitä ettei myyjällä itsellään tunnu olevan edes minkäänlaista käsitystä asioista vaan he joutuvat vain luottamaan siihen että joku toinen osaa vastata kysymykseen.
24 ) Myyjien kyky tehdä muutoksia asiakkaan jo olemassa oleviin laitteistoihin on hyvin heikkoa jos muutokset eivät tapahdu saman tien (esimeriksi digitv:n myötä), eikä esim. kanavien uudelleenviritys onnistu niin että asiakkaalle saataisiin heti näkymään kaikki kanavat oikeilla paikoilla tai vaikka kanavaluettelossa olisi näkyvillä aivan vääriä kanavia tms...
25) Digitv lähetysten pätkimistä tapahtuu huomattavan paljon enemmän kuin analogilähetyksissä.
26 ) Jotkut digisovittimet ja boksit tuntuvat olevan suorastaan uskomattoman huonoja kun ne eivät toimi edes normaalikäytössä ilman mitään ongelmia (esimerkkiä en viitsi kertoa ettei kukaan vain ala syyttämään mainostajaksi).
27 ) Antenniverkon digiboksien markkinoilla tuntuu tapahtuvan aika usein kaikenlaisia "skandaaleja" joiden seurauksena sitten joudutaan uusimaan laitteita tai palauttamaan rahoja asiakkaille.
28 ) Digitasta tulee todennäköisesti ajan myötä monopoli joka sanelee ehdot muille. Se mitä on jo nyt nähty ja kuultu ei ole kovin hyvä merkki...
29) Digiboksit vanhenevat varsin nopeasti verrattuna esimerkiksi videoihin koska digibokseista puuttuu kokonaan mm. mahdollisuus tallentaa ohjelmia (kaikki tallennettava materiaali kulkee tietokoneen läpi). Näin ollen bokseille tallentavat käyttäjät jäävät väistämättä aika pahasti jälkeen kehityksessä jos eivät käytä ns. kahden virittimen malleja.
30 ) Monet myyjät puhuvat innoissaan kuinka hyvin digitv on "valmis" eikä siinä ole enää mitään ongelmia kun taas toiset tahot puolestaan valittavat sen keskeneräisyyttä ja vikoja...
31) Digi-tv ei tunnu koskaan olevan valmis (esimerkkiä voisi ottaa vaikkapa digi-tv-tekniikan alkumetreiltä)...eikä se taida olla sitä vielä vuosiin. Kaikki eivät tule tarvitsemaan digivastaanottimia ainakaan kymmeneen vuoteen jos sitäkään.
32 ) Monetkaan ihmiset eivät tiedä mitä tarkoittavat käsitteet bittivirta tai bitrate eivätkä ymmärrä esim. minkä kokoisia tiedostoja tarvitaan milläkin siirtonopeudella jne...puhumattakaan että osaisivat muuntaa nämä asiat selkokielelle ja kertoa niistä muille...
33 ) Digi-tv:n alkuaikoina monet sanoivat ettei analogista tv:tä tarvitse vaihtaa ennen kuin siinä on vikaa/se menee rikki tms.
Digitaali tv:t tulivat jo ajat sitten mutta monellako digiboxilla vielä katsotaan kuvaa?
Nyt digiaikaan siirryttyä kun analogisen tv:n kanavat näkyvät diginä ei voidakaan käyttää tuota samaa argumenttia, se tarkoittaisi sitä että koko järjestelmä pitäisi uusia parin vuoden välein (kuten kännyköiden kanssa). Kun siirrytään suoraan digitaaliseen systeemiin säästyy tuo laitteiden uusiminen kerralla kokonaan.
Tämä siis sillä ehdolla jos ja KUN uusi analoginen lähetysverkko kuitenkin jossain vaiheessa rakennetaan uudelleen...
Eli yhteenvetona voisi sanoa, kun on ensin myyty puoli-ilmaiseksi toimiva verkko yksityisille omistajille ei tuotakaan verkkoa enää käytetä kunnolla vaan yritetään nyhtää mahdollisimman paljon rahaa siitä irti. Koskahan tulee se aika jolloin taas myydään joku toinen osa "yleisradiosta" ulkomaille? :)
No eihän tuo mitään uutta ole.. Jos minä haluaisin katsella ylen kanavia (ei nyt tule mieleen syytä) ostaisin antennipaketin ja katselisin, sillä selvä..
En tiedä sitten miten olisi mahdollista että esim nelonen tai canaldigital käyttäisi noita samoja taajuuksia... Kai sekin on periaatteessa täysin mahdollista.
Minä olen jo pidemmän aikaa ollut sitä mieltä että tv-maksu pitäisi korvata valtion rahoituksella jolloin maksu saataisiin pidettyä kohtuullisella tasolla eikä sen tarvisi olla enää sidoksissa siihen omistaako digiboxin vai ei. Jokainen saisi katsella juuri niin paljon ja usein kuin haluaa mutta olisi pakko maksaa sama summa jolla tuotetaan julkiset palvelut. Tässä systeemissä on vain sellainen ongelma ettei valtio halua rahoittaa tuota toimintaa (ainakaan ylen osalta), toisaalta taas kunnat/kaupungit eivät osaa luopua osuudestaan kun saavat siitä tuloja joilla voi sitten kehittää vaikka terveyspalveluita tms..
No joka tapauksessa tuo ei ole se ratkaisu mihin päädytään vaan lopulta koko maan kattava "yleispalveluverkko" jää julkisen sektorin hallintaan ja muut verkot voivat mennä yksityisille toimijoille.
Jos tarkoitat että digiboksien pitäisi käyttää hdtv-standardia, niin olet väärässä. Dvb-digi-t lähettää yhtä kuvaa kahdella virittimellä joten digiboxien tarvitsee osata vain yksi formaatti jotta homma toimii (jos lähetys tulee yhdellä virittemällä kuva on jaettu kahteen osaan).
Se mikä voi tuottaa ongelmia tulevaisuudessa ovat tekstityksen saaminen hd-lähetyksiin... Se ei ainakaan vielä onnistu nykyisillä dvb-t-laitteilla, mutta onneksi tekstitys voidaan polttaa kuvaan kiinni myös hdtv:ssä jolloin se saadaan mukaan myös uusilla laitteilla. Tosin suomessa tähän tuskin mennään koskaan.. tai sitten jos menee niin silloin tulee jo uudet laitteet taas markkinoille :)
Mutta hyvä että tekniikka kehittyy ja ihmiset saavat nauttia uusista palveluista entistä edullisemmin.
Mikä on muuten tilanne dvb-s puolella? Siis onko vielä mahdollista rakentaa yhden virittimen laite jolla voi katsella dvb-digi-tv lähetyksiä sekä samalla vastaanottaa digitaalisia radiolähetyksiä vai onko ne "syöty" pois markkinoilta?
Ei ole ainakaan toistaiseksi. Dvb-t laitteita löytyy mutta koska lähetinverkko ei kuitenkaan kata koko Suomea, niin pitää olla erillinen vastaanotin niille alueille jossa t-verkko on käytössä.
Miten muuten esim. Nokian digiboxit joita mainostetaan "triple play"-laitteella? Tarkoitan siis sitä laitetta joka toimii kaapeli-, antenni sekä satelliitverkossa (T2?). Toimivatko nämä samalla tavalla kuin se Nokia 770 Internet Tablet eli jos tilaan kaapelikortilta jotain ja menen sillä nettiin niin saan tuon tilaamani tuotteen suoraan siihen laitteeseen ilman mitään välikäsiä vai onko tuo jokin rajoitettu ominaisuus?
Laajenna klikkaamalla
Nokian laitteista en tiedä. En ole ainakaan itse koskaan törmännyt tuohon ominaisuuteen, eikä siitä myöskään löydy tietoa Nokian sivuilta tai tukisivuilta (nokian asiakastuki). Sen sijaan esim. Humaxin tallentavalla kaapeliboxilla on mahdollista käyttää laitetta myös netissä ja sitä kautta mm. päivittää ohjelmisto uusimpaan versioon.
Mikä mahtaa olla tämän päivän tilanne jos haluaisi ottaa käyttöönsä DNA:n kaapeliverkon digiboxin? Olen nyt asustellut jonkin aikaa kerrostalossa jossa pitäisi tuo kaapeli-vastaanotto mahdollisuus löytyä mutta mitään infoa tai tarjouksia ei ole kotiin asti tullut asiasta eikä edes taloyhtiön ilmoitustauluilla (missä yleensä on kaikki ilmoitukset) löydy aiheesta tietoa.
Ja pitääkö tuota sopimusta tehdessä ilmoittaa nykyinen operaattori vai mitä tässä tehdään?
Laajenna klikkaamalla
Tämä kiinnostaisi minuakin, sillä omistan DNA-kaapelin ja olisin halukas ottamaan myös Canal Digitalin paketin. Olen miettinyt sitä että jos otan tuon uuden kanavakortin niin sulkeeko se automaattisesti kaapelikorttini pois käytöstä eli minun pitää perua se jotenkin itse? Vai miten nämä kaksi korttia saisi toimimaan yhdessä? Mitä tuossa vaihtoprosessissa muuten käytännössä tapahtuu?
Jos kerran omistat kaapelin niin kyllä silloin DNAkin sulle tarjoaa kaaapeli-digitointia ja siihen saa canal digitalin samaan. Itse en ole DNA:n kaapelia nähnyt, mutta muistaakseni näin on ollut aiemmin.
Conaxista pitää luopua siksi että Canal+:n kanavien salaus muuttuu antenniverkossa sellaiseksi mitä kaapelissa ei vielä olla muutettu, eli CA-modulilla salattujen kanavien katsominen vaatisi aina CIv1-lukijan joka tulee sitten tuon kortinlukijaa käyttävän paketin mukana. Antennissa siis ainakin toistaiseksi pystyy katsomaan conax-salattuja kanavia ilman sitä.
Ei kai mikään ole muuttunut? Edelleenkään et saa samaa kanavapakettia antenniverkosta kuin mitä satelliitista ja Canal Digitalilta saat. Et edes voi tilata esim. MTV3+:aa tai CANAL DIGITALin kanavia, vaikka sinulla olisikin heidän myymänsä digiboxi/satcomgiviritysboksi (esim. Topfield).
Toki jos asut omakotitalossa niin sitten on eri asia koska voit itse vetää kaapelit katolta sisälle taloon.
En muista onko tuosta ollut täällä aiemmin puhetta mutta kysyn nyt kuitenkin. Eli mitäs kun digiboksiin tallentaa ohjelmia ja se rupeaa temppuilemaan eli menee jumiin eikä reagoi kaukosäätimeen enää mitenkään? Kun laitteen sammuttaa pääkytkimestä, lähtee digiboksi käyntiin taas normaalisti seuraavan kerran boksia päälle laittaessa.
Tuo ongelma on ainakin meillä hyvin tuttu silloin tällöin esiintyvä riesa joten ei kannata vetää suoraan johtopäätöstä ettei vika olisi digiboksissa jos laite pysyy päällä vaikka sammutatkin siitä virran hetkeksi. Tässä tapauksessa kannattaa ensin varmistaa se onko sähkökatkoja esiintynyt (onko naapureilla?) tai muita syitä jotka voisi aiheuttaa tuon jumittamisen ja kun tuo asia saadaan eliminoitua, vasta sitten aletaan etsiä ratkaisua ongelmaan muualta.
En usko että tämä on mikään iso ongelma sillä olen ainakin itse saanut boksit toimimaan moitteetta noiden jumien jälkeen kunhan vaan bootti tehdään pääkytkimestä painamalla. Ja toisaalta en myöskään ymmärrä miksi boksista ei saa tehdä virrat pois/virta päälle toimintoa? Eihän autonkaan moottoria sammuteta joka kerta kun autoa käytetään huollossa! Ei siis mielestäni ole mitään järkeä siinä että aina pitäisi käynnistää boksi uudelleen jos siitä haluaa katkaista virran välillä, varsinkin kun kyse on vain muutamista minuuteista.
Kyllä se digiboksin sammuttaminen ja uudestaan käynnistäminen vaikuttaa jo tuohon signaalin laatuun. Sitä ei pysty enää millään peittämään tai kiertämään kuten tuo toinen vastaaja yritti tuolla aikaisemmin väittää (eli ei koske niitä antenneja).
Ei sen takia kannata jäädä odottamaan sitä viimeistä ilmoitusta vaan tehdä asialle heti jotain muuta ratkaisua eli käyttää joko mobiiliyhteyksiä, kiinteitä ADSL-laajakaistoja, kaapeliverkkoa jne.
Itselläni on Saunalahden 8/1 ADSL ja Saunalahdelta saa ostaa myös lisäpalveluita kuten IP-puheluita. Ei ole tullut mieleenikään enää ottaa Digitan 450-laajakaistaverkkoa itselleni koska se ei kuitenkaan toimi sillä tavalla kuin mitä sen pitäisi toimia eli moitteettomasti ja häiriöttömästi ilman katkoja yms. ongelmia.
En tiedä kuinka luotettava tuo tieto on, mutta näin sanoo YLE uutiset
Digita sai kesällä 2009 valmiiksi mobiili-tv:n vaatiman dvb-m -verkkonsa Pohjois-Suomeen. Sen jälkeen verkkoa oli tarkoitus laajentaa koko Suomeen Digitan aiempien suunnitelmien mukaisesti, jolloin sillä olisi voinut seurata suoria lähetyksiä ja jälkikäteen katseltavia ohjelmia. Digita joutui kuitenkin lykkäämään verkon rakentamista lupaviranomaisten määräyksestä.
Syyksi viivästykseen kerrottiin 3G-verkon ripeä kehitys sekä tarve selvittää voidaanko lähetykset hoitaa yhden vai kahden kanavanipun avulla. Kahden nipussa kaistantarve on suurempi kuin yhdessä joten jos kaistaa ei ole niin hommahan tökkii, tämä taas johtuu siitä että mobiilliverkko mahdollistaa paremman palvelun (mm teräväpiirto) joka sitten vie enemmän myös kapasiteettia ja kaistaa.
Mutta ihan oikeesti toi myynti meni päin mäntyä
Ja mitä tulee tuohon @450 yhteyteen: Jos kerran 3G yhteydetkin ovat täyttä kuraa haja-asutusalueilla ni mitenkähän mahtaa tuo toimia. Itse en ainakaan haluaisi olla kyseisen "palvelun" käyttäjä...
Niin kauan kun tämä maa on rakennettu tälläiseksi haja-asutukseksi, ei tälle ongelmalle voida mitään muuta kuin odottaa tekniikan kehittyvän.
Tilanne muuttuu vasta sitten jos väki saadaan asumaan tiivisti kaupunkien keskustoihin ja taajamiin mutta se taitaa tässä maassa olla toiveajattelua eikä siihen asiaan ole tulossa muutoksia. No ehkä siinä vaiheessa jotain muutosta alkaa tapahtua kun vesijohdot ovat jäätyneet joka talvi eivätkä kaupunkilaiset saa vettä edes vessanvetämiseen...
Joten en näe oikein muuta mahdollisuutta kuin rakentaa uutta mastoa/linkkiasemaa (siis sen lisäksi että tuo @450 olisi täysin langaton).
Nyt Digitalle on menossa se valtion yhtiö eli Yleisradio, siis meidän kaikkien yhteinen radio. Sen verran olen ymmärtänyt Yleisradion toimintaideologiasta etten haluaisi olla mukana rahoittamassa tätä toimintaa ja myyntiä.
Ehkä tässä pitää perustaa oma valtiollinen viestintäyhtiö? Myydään Digitan mastoverkko takaisin valtiolle, aletaan tuottaa omaa tv-kanavaa ja jaetaan koko paketti mainosrahoitteisena niin ei tarvitse kenenkään rahoittaa toisen liiketoimintaa?
Ja jos se lupaehtojen mukainen lähetin löytyy vain yhdestä paikasta, on sekin huono asia. Kuten myös yksimastoiset tukiasemat sekä yli 20m korkeudella olevat mastot (tähän riittää kaksi argumenttia: 1) Yli kahden kilometrin korkeudessa oleva masto heikentää signaalia verrattuna samassa kohdassa olevaan alempaan mastoon ja 2) (yli 4km korkeassa maston huipussa voi esiintyä haitallisia heijastuksia).
Eli jos nyt halutaan antaa ihmisille mahdollisimman kattava palvelu, joka myös toimisi hyvin kaikkialla Suomessa kaikissa sääolosuhteissa. Ei voida vaan toimia sillä tavalla että kun tulee se yksi kesä jolloin ei tuule niin silloin on ihan pakko saada toimimaan se masto siellä Kilpisjärvellä.
Miksi YLE:lle kelpaa vain SD lähetys? HD lähetyksissä olisi parempi kuvanlaatu (parempi tarkkuus ja vähemmän häiriöitä), sekä niitä voi vastaanottaa useammalla tekniikalla kuin nykyisiä SD lähetyksiä (antenni, kaapelointi yms). Olisiko YLEn intresseissä siis tarjota kansalaisille parempaa palvelua jos sitä erikseen vaaditaan. Ehkä tämä voisi olla jopa YLE:n tehtävä - palvella kansalaisia?
Tuo on totta että Yle ei saa itse valita tekniikkaa jolla lähetykset lähetetään vaan heidän pitää käyttää samaa jota Digita noudattaa.
Tällä hetkellä Digita toimii niin ettei HD-lähetyksiä lähetetä ollenkaan (tai hyvin rajoitetutusti) joten siinä olisi yksi ratkaisu lisätä kilpailua myös Digitan ja DNA:n välillä. Tämä tietysti tarkoittaa sitä, etteivät kaikki halukkaat pääse nauttimaan tästä paremmasta kuvanlaadusta. Toisaalta miksi näin ei voitaisi toimia? Eikös tämä ole vain sopimuskysymys?
Niin kauan kun HD-signaali vaatii uutta lähetystekniikkaa eli DVB-T2:ta niin[17:46:27] 109.240.93.207 saapui paikalle siitä tulee ylimääräistä kustannusta (=maksu)[17:46:33] 109.240.93.207: CONNECTION_ABORTED 6 s kuluttajille.
Miksi et muuta sinne missä on hyvä tarjonta? Niin yksinkertaista se on...
Voi hyvät hyssykät, jos oikeasti kuvittelet että tuolla saamallasi "palvelulla" joku jossain välittäisi pätkääkään sinusta tai tarpeistasi. Koko touhu pyörii täysin bisneksen ja ahneuden ympärillä sekä sillä millä keinolla saadaan kerättyä eniten voittoa sijoittajille(tässä tapauksessa ranskalaisille). Tätäkö haluaisit lisää?
Ja mistä lähtien YLE:n palvelut ovat olleet niin huonoja? Siitä alkaenko kun kanavia on tullut enemmän kuin se yksi TV josta tuli vain 2 kanavaa samaan aikaan.
Sitä paitsi tuo antennijuttu ei liity tähän mitenkään koska nythän puhuttiin tv-palveluiden huonontumisesta. Vai oletko sitä mieltä että YLE toimii aina moitteettomasti ja siksi siihen saa olla tyytymätön jos haluaa muutosta?
YLE-vero menee suoraan budjetista joten sinun tuskin tarvitsee siitä murehtia kun olet muutenkin ilmeisesti tyytyväinen veronmaksaja ("autan yhteiskuntaa verojen muodossa"). Tai sitten et maksa veroja, kuten en itsekään tee kuin ainoastaan pääomatuloista jotka eivät muutenkaan mene samasta verokirstusta.
Tuo että Yle muka tarjoaisi aina kaikille samat ohjelmat on ihan tuulesta temmattu väite. Et kai ole niin naiivi? Ei pidä paikkaansa ja se todistuu sillä yksinkertaisella toimenpiteellä: otat digiboksin/digiboksin kortin ja menet kauppaan josta saat ostaa mieleisesi ohjelman tai pari (vaikkapa HBO:n) - tämä kaikki ilman lupamaksua.
Kyllä tässä maassa edelleen tehdään hyviä tv-sarjoja, kuten vaikkapa Tahdon asia oli aikoinaan. Toivottavasti ei jää viimeiseksi kotimaiseksi sarjaksi mitä näemme teeveestä sillä eihän me olla jenkkejä!
Niin mutta kun nuo mainostauot ovat aina sitä samaa paskaa niin siitä syystähän niitä katsotaankin! Vai onko joku kuullut joskus jonkun katsovan mainoksia?
Laajenna klikkaamalla
Joo näinhän se on.. Mainostoimistot hykertelevät tyytyväisenä, koska suomalaiset kuluttajat ja päättäjät hyväksyvät tuon mainoshelvetin. Mainostajat eivät välitä mitä ihmiset sanovat vaan ne yrittävät vaikuttaa ihmisiin muilla keinoin. Suomalaiset yrityksetkään tuskin ovat kauhean innostuneita tuosta mainonnasta joka ei edes tuo heille yhtään lisää tuloja.
- Ei tämä nyt oikein ole onnistunut hanke ollut missään muodossa . Digitalle annettiin aikanaan vapaat kädet , minkä jälkeen on käynyt selväksi, että heillä oli tarkoitus myydä lähetysverkko ulkomaille . (Hannes)
Ei mennyt ihan putkeen tuokaan "hanke". En tiedä sitten miten olisi käynyt jos verkko oltaisiin pidetty suomalaisten hallussa mutta kyllä ainakin omalta kannaltani olisin valmis luopumaan kyseisestä verkostosta ja siirtymään DVB-T2 verkkoon.
Laajenna klikkaamalla
Onhan tässä tietysti se ongelma että vaikka Suomi tekisi mitä päätöksiä, niin aina joku jossain vaiheessa käyttää lähetysverkkoa (satelliittinetti on hieman eri asia). Ja kuten @vlad yllä sanoi - ei ole helppo paikka löytää uutta omistajaa joka haluaa maksaa tuosta verkon käytöstä. Voisi kuvitella olevan hankalaa kun esim. Google voisi ottaa ilmaiseksi käyttöön mutta sitten taas Sonera haluaisi siitä rahaa...
Laajenna klikkaamalla
Tämä kuulostaa nyt kyllä pahasti siltä, että tuossa kaupassa ovat jotkut isot pojat päässeet pelaamaan ja pikkupoikien rahat menneet siinä samassa.
Mielestäni on varsin käsittämätöntä, ellei tuolla kaupan taustalla ole tapahtunut jotain hämärää jo pidemmän aikaa - tai joku suurempi taho ei halua noiden pikkuoperaattoreiden (siis tässä tapauksessa PlusTV:n) voittavan tarjouskilpailua. Jotenkin luulisi kilpailun lisäämisen olevan kuitenkin koko alan etu? Toisaalta voihan tietysti olla mahdollista sekin, että Plus-TV:llä olisi ollut suunnitelmat laajentua ulkomaille ja nämä isot toimijat olivat yksinkertaisesti olleet liian ahneita myydäkseen tuolle yritykselle.
Mutta toivotaan nyt ainakin ettei tuo kauppa vaikuta millään tapaa asiakkaiden maksamiin hintoihin... Ja pidetään peukut pystyssä jotta kilpailu säilyy Suomessa kovana tulevaisuudessakin...
Eipäs olekaan. Asiasta uutisoitiin jo viime kuun alussa . Kaupan taustoista ei ole kerrottu julkisuudessa enempää kuin tuossa uutisessa kerrotaan, eli ilmeisesti kyseessä on vain sattuma tai sitten taustalla tosiaan onkin jotain muuta.
Nyt vasta tajusin lukea tämän ketjun kokonaan ja hyvä niin kun nyt selvisi syy siihen miksi Digita myytiin pois valtion omistuksesta ja vieläpä pilkkahintaan - sitä en tiedä oliko tuo myynti lopulta edes järkevä vai olisiko ollut parempi pitää laitos kotimaisissa käsissä? No jälkiviisaus ei auta ketään mutta mikäli olen oikein käsittänyt, niin Digitan kauppahintaa voi verrata vaikka Soneran kauppaan jossa Suomi joutui pulittamaan miljardeja saadakseen Soneransa eli nykyarvoltaan yli 3 miljardia euroa arvottomamman yrityksen pois.
Mutta itse ketjun varsinaiseen aiheeseen mennäkseni - onko tosiaan näin ettei enää edes YLE tarjoa teräväpiirtoa omilla kanavillaan vaan on ostettava HD-boksi jotta saisi jatkossa nähdä teräväpiirtolähetykset myös YLEn kanavilla? Jos tämä todellakin pitää paikkansa niin sehän merkitsee sitten sitä, että esim. minulle jolla ei ole rahaa eikä tarvetta hankkia maksullisia kanavia (koska minulla näkyy jo tällä hetkelläkin kaikki mahdolliset kanavat joita haluan katsoa), jää tulevaisuudessa nuo teräväpiirtoiset lähetykset kokonaan näkemättä YLE:n kanavilta - puhumattakaan niistä joille riittäisi nykyinen digikuva ja se onkin varsin laadukas ainakin verrattuna analogiseen kuvaan.
Laajenna klikkaamalla
Sama asia tuli mieleen kuin edellisillä. Jos on mahdollista niin suosittelen myös ostamaan antenni-boxin joka kykenee HD-lähetyksien vastaanottamiseen (tällä hetkellä myynnissä olevat eivät ilmeisesti pysty). Teräväpiirto kuva antaa mielestäni uuden ulottuvuuden tv:n katseluun, varsinkin urheilusta puhuttaessa...
Lisäksi täytyy mainita että Digi-boxien hinnat ovat tulleet alaspäin aivan järkyttävällä vauhdilla siitä kun ostin oman boxin(joka oli ensimmäisiä markkinoille tulleita malleja) pari vuotta sitten. Jos olet valmis satsaamaan hiukan parempaan digisovittimeen niin saat varmasti rahallesi vastinetta.
Laajenna klikkaamalla
Niin kauan kuin kyseessä on vain "sisäverkko" ei ole mitään ongelmaa, vaikka se olisi täysin erillinen muista verkon osista ja sitä ylläpidettäisiin ulkopuoliselta taholta ostetulla järjestelmällä (esim. joku järjestelmä joka käyttää pelkästään kaapeleita). On sitten kyse esimerkiksi internetliittymästä tai mistä tahansa muusta järjestelmästä sisäverkon ulkopuolella niin siihen täytyy pystyä yhdistämään suoraan toiselta operaattorilta.
Tietysti jos on vain yksi "sisäinen verkko" jota ei yhdistetä mihinkään muuhun verkkoon eikä siihen liitetä mitään laitteita sen ulkopuolelta, kuten nyt tässä tapauksessa vaikkapa matkapuhelinverkkoon ja sitä kautta ulkomaailmaan. Sitten asia tietysti muuttuu koska siinä pitää ottaa huomioon se että matkapuhelimesta soitettaessa sisäverkon puhelimeen joutuu maksamaan normaalin puheluhinnan (mutta liittymän haltija saa silti alennuksen).
Nyt menee vähän arvauksen puolelle mutta arvaan kuitenkin:
Jos olet tehnyt sopimuksen jonkun muun yhtiön kanssa niin todennäköisesti myös tämä yhtiö vuokraa tai myy sinulle saman verkon kuin Digita. Silloin sinun tulee tietysti ostaa samasta yhtiöstä sekä internet-palvelu että televisiokanavat.
EDIT: Ei kun hei, tässä ei nyt olekaan kyseessä se "tavallinen" sopimus jossa saat liittymän ja internetyhteyden samalta yritykseltä vaan ilmeisesti jonkinlainen erityinen tapaus jonka vuoksi kanavat tulevatkin eri yhtiöltä. (tässä tapauksessa DNA:lta joka on DNA:n tytäryhtiönä Digitan asiakas).
En usko. Tuollaisia asioita hoitaa varmasti useampi henkilö tai ainakin useammassa kuin yhdessä paikassa.
EDIT: Jaa, olinpa tyhmä, mutta vastataan kuitenkin: En todellakaan tiedä miten paljon kyseinen järjestelmä työllistää henkilöitä Digitalla koska en ole ko. firman palkkalistoilla enkä toimi sen palveluksessa joten paha sanoa paljonko tuosta aiheutuu kuluja per myyty tv-kanava. (tosin eiköhän ne kulut joka tapauksessa mene asiakkaan maksettaviksi eikä suinkaan myyjän kuten tässä Digitan myyntitapauksessa).
Voi tietysti olla ettei kaikkia kuluja oteta huomioon tai niiden suuruutta ei tiedetä mutta luulisin että niistä saadaan jonkinlainen arvio kun Digita saa laskelmansa valmiiksi ja kertoo miten paljon siitä tuli kustannuksia. Tietysti jos siinä on jotain epäselvyyksiä niin niitä varten voidaan käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita.
Digitalle tuo projekti oli todennäköisesti iso urakka jonka valmistuminen kesti kauan (olisiko peräti ollut lähes vuoden mittainen) joten kustannuksetkin lienevät sen mukaiset eli helposti useita kymmeniä prosentteja myytyjen tuotteiden myyntihinnasta? Tässä ei varmaankaan ole laskettu sitä että paljonko kuluja aiheutui kun Digita suunnitteli järjestelmän ja pystytti laitteet vaan pelkästään itse systeemin käytöstä aiheutuvat kulut. Uskoisin kuitenkin ettei nuo kulut voi olla kovin isot per ostettu tv-kanava koska muutenhan ne näkyisivät selvästi esim. digi-tv:n hintatasossa joka nyt on suurinpiirtein sama kuin analogisten kanavien hinta (lukuunottamatta Plustv-pakettia).
Jos tuo järjestelmä tosiaan maksaa 50 - 80 euroa per myyty televisiokanava niin se kuulostaa kyllä aika pieneltä hinnalta siihen nähden minkä verran sen suunnittelu ja pystytys maksoi mutta voi toki olla että tuossa ei ole kaikkia kuluja mukana. Tuo olisi kuitenkin hyvä selvittää, koska jos Digitan myynti todellakin vaikuttaa tuohon hinnoitteluun noin paljon (ja sehän oli selvästi tarkoitus) kuten kirjoitit, niin siinä tapauksessa koko tuo kauppahan pitäisi ehdottomasti purkaa.
Tuo on kyllä ihan totta mitä sanoit tv-kanavien jakamisesta ilmaiseksi kaikille jotka vastaanottavat signaalin ilmateitse, se pitää paikkansa myös minun mielestä mutta en oikein näe sille mitään todellista mahdollisuutta ainakaan lähitulevaisuudessa. Jos kanavat jaeltaisiin maksutta digitan verkon kautta ilman mainoskatkoja tai muuta ylimääräistä paskaa joita nykyisiltä "ilmais" kanavilta tulee aivan liikaa niin silloin saattaisi olla edes jonkinlaisia mahdollisuuksia saada enemmän katselijoita näille uusille maksullisille tv kanavilla jotka kyllä kiinnostavat ihmisiä todella paljon.
Tuo on tietysti hyvä idea jos vaan rahat riittää mutta uskon että siitä ei tule mitään vielä vähään aikaan. Ainoa vaihtoehto millä nuo tv-kanavat voisi rahoittaa ilman mainoksia olisi tietenkin se, että ohjelmat rahoitettaisiin niiden omilla rahoilla jolloin ohjelmia katseltaisiin ilmaiseksi koska ihmiset haluavat katsoa niitä vaikka heille maksettaisiinkin ohjelmien katselemisesta (tietenkin tuo sama pätee myös maksullisiin kanaviin). Näin tuskin tapahtuu ihan lähiaikoina.
Ihan hyvä idea mutta valitettavasti uskon että tällä hetkellä ei löydy sellaista yritystä jolla riittäisi rohkeus lähteä tekemään noin suuria muutoksia. Toki tilanne voi muuttua tulevaisuudessa mutta se on kyllä melko epätodennäköistä, ellei sitten joku suuri yritys joka nyt käyttää tv:tä vain yhtenä markkinointi kanavana löydä yhtäkkiä tarpeeksi kiinnostuneita asiakkaita rahoittamaan heidän toimintaansa tv:n avulla ja tämän jälkeen muuttaisi toimintamalliaan radikaalisti.
Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä että kaikki tv lähetykset pitäisi muuttaa digitan verkon kautta lähetettäviksi eli kaikki tv-lähetykset tulisi digitaalisia lähetyksiä. Eli tässä tapauksessa tv-kanavilla ei olisi enää omaa jakeluverkkoa vaan niiden jakelu tapahtuisi aina Digitan kautta joka on ainut suomessa toimiva lähetysverkko. Tämä tietenkin vaatisi sen, että Digita pystyisi jakamaan saman sisällön kaikkien suomalaisten nähtäväksi ilman erillisiä kuluja mutta tämä tarkoittaisi käytännössä sitä että esim mtv3 joutuisi maksamaan siitä samasta sisällöstä mitä se itse lähettää digiverkkoon.
Tämä tarkoittaa myös sitä ettei tv yhtiöiden tarvitsisi enää hankkia erillistä jakelusopimusta oman verkkoyhtiönsä kanssa koska jakelu hoidettaisiin aina Digitan kautta joka taas saa tulonsa suoraan kuluttajilta eikä jakelijoilta niin kuin tähän asti on ollut. Eli jos yhtiö hankkii digitaalisen tv:n täytyy heidän hankkia uusi sopimus pelkästään Digitalta eli se ei voi jaella kanavia muiden verkkojakeluverkkojen (esim soneran tai elisan) verkoissa vaikka ne olisivat miten hyvin yhteensopivia yhtiön oman verkon kanssa.
Tämä myös tarkoittaisi sitä että esimerkiksi mtv3:n tarvitsisi maksaa vain yhdestä jakelusopimuksesta sen sijaan, että heillä on nyt kaksi sopimusta digiverkon jakelijan digitan sekä kaapelijakelusta vastaavan paikallisen operaattorin esim sasin kaapleliverkkojen välillä. Tämä laskisi kustannuksia huomattavasti koska erilliset sopimusneuvottelut vähenisivät merkittävästi (digitan myyntihinnan verran).
Se miksi tätä asiaa ei ole hoidettu johtuu varmaan siitä kun nykyiset päättäjät eivät olleet vielä silloin virassa tai ovat muuten vaan niin sokeita että tekevät huonoja ratkaisuja, onneksi sentään asia korjataan.
Koska on vaikea uskoa kenenkään nykyisen ministerin tekevän noin huonoa ja idioottimaista päätöstä pitää tässä ehdottaa jotain muita henkilöitä. Tässä joitain ehdotuksia:
-Olli-Pekka Heinonen (ollut myös Sonera johdossa) -Sari Sarkomaa (kansanedustaja)
Näiden henkilöiden lisäksi moni muukin nykyinen ministeri olisi syytä korvata henkilöllä joka osaa ajatella asioita järkevämmin kuin he tekevät tai ovat tehneet.
Siinä on asiaa jota kannattaa miettiä ennen vaaleja, eli kuinka monta sataa miljoonaa euroa ja mihin ne oikein menevät. Tämän jälkeen jokainen voi itse tehdä johtopäätökset mitä puoluetta äänestää vaaleissa vai äänestäkö ollenkaan jos haluaa asian kuntoon tässä asiassa ettei kohta olla samanlaisessa tilanteessa jossa oli digitan myyntitapauksessa joka olisi saanut jäädä tekemättä siinä menee verorahoja hukkaan aika paljon.
Eli ei muuta kuin googlettamaan hakusanoja "digita, suomen valtio" sekä tutkimaan tarkemmin kuinka asiat ovat menneet ja mihin on rahaa kulunut. Toki täytyy muistaa että kyseessähän on valtionyhtiö eikä kaikki ole mennyt ihan nappiin mutta kuten joku sanoi "ei ne suuret tulot vaan pienet menot".
Täytyy tässä myös mainita sen verran kun tuosta Digitasta puhutaan niin sieltä ei taida löytyä yhtään ihmistä joka tietäisi radio tai tv-tekniikasta mitään, aika vähän löytyy porukkaa joka ymmärtää oikeasti mistä he puhuvat ja heidän mielipiteensä asioista ovat vain sitä mitä heille on kerrottu eli he eivät ymmärrä esim. tekniikan päälle juuri ollenkaan koska eivät ole kiinnostuneita oppimaankaan ymmärtämään.
Sitten kun miettii näitä kaikkia myyntijuttuja kuten vaikka autokauppoja niin harva ihminen sielläkään autoista tietää yhtään mitään mutta silti niitä myydään ihmisille jotka ei niistä juurikaan tiedä, näin käy aika monessa kaupassa joten eiköhän tässä olisi aika muuttaa ajattelutapaa ja tehdä samoin eli myydä sitä mitä me osataan oikeasti hyvin eikä sellaista mistä emme ymmärrä itse tuon taivaallista. Kaikki asiakkaat eivät voi olla hyviä kaikessa jos halutaan menestyä.
Hyvä esimerkki oli tästä juuri kun uutisissa puhuttiin että "tämä uusi innovaatio mahdollistaa tulevaisuudessa television katselun kännykällä" tai jotenkin tuolla tavalla se meni mutta käytännössähän tämä on jo tapahtunut, tekniikka vaan kehittyy ja kännykät sen mukana eli tuo kännykkäjuttu ei tuonut mitään uutta asiaan muuten kuin nimen osalta. Tämä kaikki kertoo mielestäni siitä ettei ymmärretä tekniikkaa riittävästi koska luullaan että tuollaiset asiat tuovat jotain lisäarvoa asiakkaalle.
Nyt sitten ihmetellään kun kukaan suomalainen yritys/päättäjä eivät ole kiinnostuneet tästä asiasta tai ovat sitä vastaan eivätkä tajua asian tärkeyttä eikä mahdollisuutta saada suomen kilpailukykyä parannettua sekä kansalaisille uusia palveluita ja parempia yhteyksiä edullisemmin, näinkö se tosiaan on?
Meillä ei pitäisi olla varaa jäädä tässä asiassa muiden jalkoihin kuten nyt on käymässä vai eikö päättäjiä kiinnosta pätkääkään suomalaisen yrityksen pysyminen suomalaisten omistuksessa? Miksi valtiomme myy lypsäviä lehmiään ulkomaille vaikka niistä saisi hyvät rahat itselle joka vuosi kun vain viitsii nostaa niitä ylös ojasta????? Jos nämä päättäjät viitsisivät vähänkään vaivautua lukemaan tätä viestiketjua niin tietäisivät ettei kukaan halua maksaa yhtään ylimääräistä mistään, kaikki mitä vaaditaan on ilmaiset kanavat kaikille kansalaisille ja HD lähetykset sekä vapaa kaistan käyttö ilman mitään naurettavia lisämaksuja. Kuka olisi se rohkea päättäjä joka laittaisi asiat rullaamaan? Nyt jos joku alkaa väittämään vastaan että ei ole rahaa tällaiseen kun pitää elättää vanhukset/lapset tai muuten vain eivät jaksa kiinnostua näistä asioista niin sanonpa vaan: On paljon tärkeämpiä asioita jotka tarvitsevat nyt huomiota kuin joidenkin vanhusten syöttäminen vanhainkodissa! Ne joilla on mahdollisuus ja kiinnostusta asiaan voivat sitten laittaa nämä päättäjät tekemään niitä tärkeitä päätöksiä mutta ne ketkä ovat sitä mieltä ettei mitään muutosta tarvita saavat luvan tyytyä niihin asioihin mitkä me olemme jo saaneet aikaiseksi.
Vielä lopuksi että kukaan ei ole ainakaan minun mielestäni kieltänyt ketään kirjoittamasta tänne mielipidettään asiasta vaan jokainen voi ihan vapaasti ilmaista oman mielipiteensä. Nyt olisi vain aika alkaa keskustelemaan näistä asioista enemmän ja laittamaan asiat järjestykseen sekä tuomaan esille se epäkohta mikä tässä on! Mielestäni kaikki jotka ovat kyllästyneet tähän asiaan niin laittakaa tämä viestiketju nyt kaikkien tietoon älkääkä lopettako ennenkuin muutos tapahtuu!
Kiitos kaikille aktiivisille kansalaisille osallistumisestanne tämän asian ajamiseen eteenpäin, yhdessä me saadaan ihmeitä aikaan kun laitetaan hihat heilumaan. Jos tuntuu ettei oma aika tai taidot riitä tekemään mitään niin ottakaa yhteys allekirjoittaneeseen niin yritetään löytää ratkaisu ongelmaanne.
Vielä kerran hyvää alkavaa syksyä ja mukavia ulkoiluhetkiä. -Kimmo Halonen-
Vahtikoira pitää huolen omistaan!
Kun tarvitset luotettavaa kiinteistönhuoltoa pääkaupunkiseudulla ota yhteyttä: www.redoxtalohuolto.fi .
Jos et vielä ole saanut tietoa ReDoxin kuulumisista, liity postituslistallemme . Saat tiedon uusimmista julkaisuistamme sähköpostiisi tuoreeltaan. Jos taas haluat saada tuoreimmat kuulumisemme suoraan omaan postiisi laita viesti osoitteeseen: email(at)example.com.
Olemme nyt Facebookissa!
Käy tykkäämässä ja katsomassa mitä kaikkea mukavaa meillä tapahtuu! Samalla voit käydä tutustumassa meidän muihin sosiaalisen median kanaviimme: www.facebook.com/redoxgroup .
ReDox Group on ostanut koko ProDigitalin osakekannan
ProDigiTour pidettiin 23-24.9 Turussa, Tampereella ja Helsingissä sekä 11.11 Hämeenlinnassa.
Proagria Keskusten Liiton järjestämällä PISTEELLÄ -kiertueella on esillä muun muassa maa- ja metsätalouden ajankohtaista asiaa, alan tutkimusta ja neuvontaa sekä koulutusta.
PISTEET sijaitsevat K-maatalouksissa ympäri maata , jotka palvelevat asiakkaitaan ammattitaidolla ja monipuolisella osaamisella vuoden jokaisena päivänä . Kiertueella esitellään myös kone-esittelyä. Kiertue alkaa 18.11 Espoosta ja päättyy 21.12 Saloon .
ProDigiTourin pääjärjestäjinä toimivat ProAgria Keskusten Liitto, Mtech Digital Solutions Oy sekä Maatalouden Laskentakeskus yhteistyössä mukana ovat muun muassa Digita ja PKS.
Suomen televisio-ja radiolähetyspalveluiden markkinoiden arvioitu kokonaisarvo vuonna 2014 on noin 75 miljoonaa euroa (LVM:n julkaisu 6/2014). Digita Oy:n markkinaosuudet lähetyspalveluissa ovat: radio-ohjelmistoissa 89% maanpäällisessä digitaalisessa joukkoviestintäverkossa 93%
Digitalla on lisäksi valtioneuvoston myöntämä toimilupa DVB-T2-lähetyspalveluun, mikä mahdollistaa televisiolähetykset teräväpiirtolähetyksinä. Tämä toiminta aloitetaan myöhemmin.
Valtioneuvosto myönsi 30.10 Digita Oy:lle radiotoimiluvat vuosiksi 2016-2019 koko maahan Ahvenanmaata lukuun ottamatta sekä DVB-T2- että ULA-radiotoimintaan. Digitan tavoitteena oli hakea lupaa ensisijaisesti kaikille ULA-alueille ja siten varmistaa taajuuksien mahdollisimman tehokas käyttö Suomessa. Lisäksi pyrkimyksenä on kasvattaa liiketoimintaa uusien palveluiden kautta erityisesti mobiiliteknologiaan liittyen.
”Digitalle myönnettyjen radiotoimilupien myötä jatkamme vahvaa panostustamme tv- ja radion lähetys- ja jakelupalveluihin myös jatkossa kehittäen palveluitamme asiakkaiden tarpeisiin. Haluamme jatkossakin tarjota parasta palvelua kaikille suomalaisille valtakunnallisesti", kertoo Digitan toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström . ”Myös mobiiliteknologian osalta tulemme vahvasti panostamaan palveluiden kehittämiseen yhdessä asiakkaidemme kanssa. Uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää investointeja uusiin mastoihin” , jatkaa Weckström.
Digita investoi verkkoihinsa
Viestintävirasto on selvittänyt Anvian Telecom-liiketoiminnan ja tiettyjen kaapelitelevisioverkko-operaattoreiden omistusjärjestelyitä ja pyytänyt asiassa lausuntoa kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV).
Selvitystyö liittyy erityisesti Elisa Oyj:n tekemiin yritysostoihin, joilla se on hankkinut määräysvallan useissa Anvian perinteisissä toimialueen keskeisissä tietoliikenneinfrastruktuurin omistavissa yhtiöissä. Viestintäviraston näkemyksen mukaan kyseessä ei ole yrityskauppa vaan järjestelyiden pääasiallisena tarkoituksena on ollut hankkia Elisaan jo aiemmin sulautuneelle S4F:lle eli Anvia Telecom Oy:lle kuuluvien teleliiketoimintojen määräysvalta.
KKV:n antaman lausunnon pohjalta Viestintävirasto arvioi jatkotoimenpiteet asiassa myöhemmin.
Sopeuta toimintaa ja pidä huolta henkilöstöstä
Moni yritys elää epävarmoja aikoja. Taantuma kiristää kilpailua, kuluttajien ostovoima heikentyy eivätkä kaikki saa tilauksia entiseen tahtiin tai lainkaan. Silti on kyettävä pitämään kustannukset kurissa niin oman yrityksen kuin kaikkien toimitusketjun eri vaiheissa toimivien yritysten kohdalla.
Toimitusketjun jokaisessa vaiheessa tarvitaan osaavaa työvoimaa eli osaavia ihmisiä, jotka pystyvät tuottamaan arvoa asiakkaille. Kun ajat ovat vaikeat ja resurssit tiukemmalla, monessa yrityksessä joudutaan vähentämään henkilöstöä.
Henkilöstön vähentäminen tuo yleensä aina omat haasteensa organisaation toiminnan jatkuvuudelle – olipa kyseessä sitten pieni yritys tai suurempi konserniyritys.
Yrityksen johto joutuu tekemään kipeitä ratkaisuja liiketoiminnan tervehdyttämiseksi niin kustannusten kuin toimintojenkin suhteen eikä helppoja keinoja ole olemassa.
Mitä sitten voi tehdä?
Kannattaa ainakin muistaa se yksinkertainen perussääntö, että kulujen karsimiseen on helpompia tapoja kuin tulojen kasvattaminen. Menoja pitää karsia silloin kun tuloja ei kerry ja päinvastoin – toki yrityksen liiketoimintatavoitteet huomioiden. Kun yrityksellä menee hyvin, voidaan resursseja kasvattaa harkitusti liiketoiminnan kasvua tukien.
Yksi tapa leikata kustannuksia tehokkaasti on tarkastella koko hankintaprosessia yhdessä toimittajan kanssa eli siis ostaa vähemmän mutta parempaa laatua ja/tai tehokkaammin tuotettua palvelua. Esimerkiksi kahden vuoden välein tapahtuva kallis monitoimilaitekannan päivittäminen uudempaan malliin tulee aina kalliimmaksi kuin parin kolmen laitteen korvaaminen yhdellä tehokkaalla ja pitkälle kehittyneellä monitoimilaitteella palvelusopimuksen kautta kerran vuodessa tai kahdessa – sopimuksen sisällöstä riippuen.
Toimittajalta voi myös vaatia laitteiden elinkaarihallinnan tehostamista siten, että ne korvataan tehokkaammilla vasta siinä vaiheessa kun suorituskyky ei enää riitä. Esimerkiksi väriaineen loppuminen voidaan estää kokonaan etähallinnan avulla ennen värin loppumista tulostamalla raportti värien loppumisesta vaikka suoraan käyttäjän mobiililaitteelle ja pyytää tilaamaan lisää ajoissa
Moni asiakas on jo löytänyt tapoja pienentää kustannuksia niin laitehankinnoissa kuin muissakin palveluissaan.
Itse olen ollut toteuttamassa sekä yhdessä asiakkaiden kanssa että yksin lukuisia eri säästöohjelmia, joilla saavutetaan vähintään kymmenien prosenttien säästöt. Säästöohjelmat voivat pitää sisällään kaikkea laitteiden elinkaaren lyhentämisestä niiden hankkimisen tehostamiseen tai vähentämiseen mutta myös erilaisten palveluiden kilpailuttamisesta ja toimittajien vaihtamisesta aina kokonaisten IT-strategioiden uudelleensuunnitteluun ja jalkauttamiseen saakka – tarpeiden muuttuessa nopeastikin asiakkaan ei tarvitse lähteä vaihtamaan kaikkia laitteita kerralla.
Säästöohjelmien tehokkuus perustuu yleensä kahteen asiaan:
1) asiakas tietää itse parhaiten mitä tarvitsee eikä siihen kannata konsulttien neuvoja kysellä, jolloin säästetään konsultin palkka 2) asiakkaalla on riittävän selkeä kuva siitä kuinka paljon eri toiminnoista maksetaan nyt sekä se mistä kannattaa maksaa ja mikä toiminto tai palvelu voidaan jättää kokonaan ostamatta – tässä tarvitaan hyvää kustannusanalyysia: eli miten joku asia toimii tänään verrattuna vanhaan. Samoin tulevaisuuden tarpeita pitää ymmärtää jo nyt: ei osteta turhaa tavaraa vaan arvioidaan mitä tapahtuu ensi vuonna.
Joskus yritys voi joutua tilanteeseen, jossa sen on myytävä osia toiminnastaan . Tämä tilanne saattaa tulla eteen esimerkiksi silloin kun yrityksen toiminta laajenee liikaa ja sille alkaa kertyä monia eri toimialoja. Näin ollen yritysten kannattaa pyrkiä myymään sellaisia osa-alueita pois joista he eivät itse vastaa niin hyvin kuin haluaisivat tai joita kohtaan ei tunneta intohimoa .
Yksi syy osien myyntiin löytyy myös lainsäädännöstä: EU:n alueella kilpailuviranomaiset voivat joissain tapauksissa estää jonkin tietyn osan myynnin, jotta sen mukana uudelle omistajalle siirtyvä kilpailijatieto jäisi ostajalle eikä yritys näin voisi käyttää sitä hyväkseen uutta kilpailijaa vastaan. Sama koskee tilannetta jossa myydään kokonaisia tuotantoketjuja.
Osakkeita voi ostaa ja myydä
Joskus yrityksen osakkeen arvo on niin alhaalla että siitä joutuu maksamaan vähemmän kuin mitä saa myydessään vaikkapa oman asuntonsa . Tällöin kyseessä ei ehkä ole kaikkein kannattavin tilanne, mutta joskus kuitenkin tällainenkin saattaa tulla kyseeseen: jos tietää itse saavansa parempaa tuottoa jossakin muussa asiassa tai haluaa siirtyä muihin tehtäviin muualle. Silloin osakkeista luopuminen saattaa olla hyvä vaihtoehto.
Mikäli joku taas haluaa ryhtyä osakkaaksi yritykseen kannattaa hänen etsiä itselleen sopiva kohde johon voi sijoittaa omia varojaan sekä työpanostaan ja saada niistä vastineeksi sitten osakkeita . Monesti ihmiset jotka haluavat aloittaa yritystoiminnan saavat hyvää potkua osakemarkkinoista sillä niihin sijoittaminen vaatii enemmän aikaa kuin itse yrittäminen, jolloin toiminnan aloittaminen sujuu jouhevammin kun sen takana on jo valmis sijoittajien joukko.
Osakemarkkinat ovatkin siis oivallinen keino lähteä mukaan sijoitustoimintaan olipa kyseessä piensijoittaja tai hieman suuremmankin summan sijoittaja. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä että vaikka osakesijoittaminen onkin yksi turvallisimmista ja vähäriskisimmisistä keinoista sijoittaa rahaa ei se suinkaan tarkoita etteikö osakesijoitus voisi tuottaa tappiota, eli jos haluaa päästä hyville sijoitustuloksille täytyy myös osata hävitä oikeissa kohdissa.
Osakesijoittamisessa on omat hyvät puolensa:
Riski pienenee kun ostat useamman yrityksen osakkeita. Riskiä pienentää vielä lisää hajauttaminen eli sijoittaminen moneen yritykseen samanaikaisesti .
Verotus helpottuu mikäli voit hyödyntää osinkotuloja , jolloin maksat vain 25 % veroa normaalin pääomaveroprosentin sijasta . Toki tämä vaatii hieman enemmän kuin pelkän tavallisen arvo-osuustilin omistamisen sillä sinun tulee myös itse huolehtia osinkojen ilmoittamisesta veroilmoituksessasi.
Osakkeiden tuotto on parempaa kun saat niistä itsellesi osinkoa. Osinkojen verotus on kevyempää silloin jos sinulla ei ole yli kymmenen prosenttia osakkeita tai et toimi sijoittajana yrityksesi kautta vaan yksityishenkilönä .
Sijoittaminen Digitaan oli yksi esimerkki sijoituksesta , jollaisia TeliaSonerassa pyritään tekemään . Sijoituspäätösten takana ovat yhtiön liiketoiminnan ja strategian ymmärtäminen sekä huolellinen analyysi mahdollisista yritysostokohteista, joiden avulla TeliaSonera voisi saavuttaa synergiaa.
TeliaSonera tekee myös strategisia investointeja infrastruktuuriinsa vahvistaakseen asemaansa Pohjoismaissa. Tästä hyvä osoitus on vuonna 2006 tehty kauppa Broadband Mobilen ostamisesta, jolla hankittiin markkinajohtajan asema Ruotsissa 3G-palveluiden lanseerauksessa. Myös tänä päivänä yhtiö pyrkii tekemään tarkkaan punnittuja investointeja, jotka hyödyntävät koko yhtiötä ja edistävät kasvua ja arvonluontia pitkällä tähtäimellä.
Viime vuosina TeliaSoneran investoinneista suuri osa (noin 90 %) onkin suuntautunut strategisille aloille: kuituverkkoihin, sisältö- ja lisäarvopalveluihin sekä IP-pohjaisiin palveluihin. Muita keskeisiä alueita ovat olleet 3G- ja 4G-verkot Ruotsissa , Suomessa , Norjassa , Tanskassa , Virossa , Latviassa ja Liettuassa . TeliaSonera pyrkii myös vahvistamaan asemaansa datapalvelujen tarjoajana ostamalla runkoverkkoja sekä yritysverkkoliiketoimintaa eri puolilla Pohjoismaita .
Strategisia investointeja tehdään TeliaSoneran kasvustrategian tukemiseksi, mutta samalla ne hyödyttävät yhtiön asiakkaita tarjoamalla uusia tuotteita tai palveluita. Esimerkiksi IP-pohjaiset palvelut antavat kuluttajille mahdollisuuden käyttää valitsemiaan sisältöjä haluamallaan tavalla ajasta ja paikasta riippumatta.
TeliaSoneran tavoitteena on luoda asiakkaille arvoa investoimalla infrastruktuuriinsa – niin digitaalisiin kuin perinteisiinkin viestintäpalveluihin . Yhtiön strategiset investoinnit takaavat sen, että tarjolla oleva valikoima kasvaa asiakkaiden vaatimusten mukaan; samalla varmistetaan, että tarjonta pysyy kilpailukykyisenä pitkällä tähtäimellä. Kun tarjontaa voidaan laajentaa nopeasti uusien palveluntarjoajien avulla (kuten 4G/LTE tai IPTV), TeliaSoneran asiakkaat ja palveluntarjoajat pääsevät nauttimaan uusista mahdollisuuksista mahdollisimman nopeasti.
TeliaSoneran tavoitteena on tuottaa asiakkailleen laadukkaita sisältöpalveluita käyttämällä tehokkaasti hyväkseen yhtiön omaa kapasiteettia sekä hyödyntämällä johtavien toimijoiden verkkoja Suomessa – esimerkkinä Digita Oy , joka hallinnoi maanpäällisiä radio-, televisio-ja datalähetysverkkoja. Kun sisällöt hankitaan ulkopuolisilta toimittajilta eri kanavien kautta (esimerkiksi internet-jakelu tai kaapelitelevision jakelutie), asiakkaille voidaan tarjota parempia ja laajempia palveluita parhaaseen mahdolliseen hintaan.
TeliaSonera käyttää sisällön jakelussa myös omia kaapeli-tv-kanaviaan esimerkiksi Suomen suurimpien kaupunkien alueilla . Kanavavalikoima kattaa tällä hetkellä noin 140 tv-kanavaa, joista 15 on HD-kanavia , mikä antaa käyttäjille mahdollisuuden katsoa laadukkaita sisältöjä – vaikka samaan aikaan samasta televisiosta. Kanavanipussa A lähetetään osaa Viasatin elokuva- sekä urheilusisällöstä ja kanavanippu B sisältää Canal Digital in laajan ohjelmavalikoiman.
TeliaSoneralla on pitkä historia TV-liiketoiminnassa niin sisällön toimittajana kuin jakelijanakin, joten yhtiöllä on vahva tuntemus suomalaisista mediamarkkinoista. Sen ansiosta se voi tarjota asiakkailleen luotettavia palveluita myös jatkossa . TeliaSonera on sitoutunut toimimaan asiakkaiden etujen mukaisesti nyt ja tulevaisuudessa .
TeliaSoneran myydessä Suomen liiketoiminnot Digitalle vuonna 2014 tarkoituksena oli luoda uusi toimija suomalaiseen viestintäkenttään, jolla olisi hyvät valmiudet investoida tulevaisuuteen. Luopumispäätös perustui näkemykseen siitä, ettei valtio halunnut omistaa kyseistä yhtiötä. Tuolloin hallitus vakuutti kuitenkin, että verkko pysyy Suomessa jatkossakin eikä sitä olla myymässä ulkomaisille sijoittajille.
Tämän päivän päätös ei ollut yllätys . Sen sijaan se on suuri pettymys , varsinkin kun kyse on niin tärkeästä infrastruktuurin osasta kuin Suomen ainoasta maanpäällisestä tv-jakeluverkosta .
Digitaaliset televisiokanavat lähetetään koteihin Digitan antenniverkkoa pitkin UHF-taajuuksilla. Koko maassa toimii tällä hetkellä kolme päällekkäistä kanavanippua, joissa jaetaan yhteensä noin 15 digitaalista maksutonta kanavaa: YLE 1 (digi-tv), 2 , MTV3 ja Nelonen . Kanavilla on oma lähetystaajuutensa.
Digitalle maksetaan siitä että se pitää verkon toiminnassa - nyt Digita kuitenkin siirtää antenniverkonsa omistuksen sekä sen ylläpidon kokonaan australialaiselle First State Investmentsille. Näin ollen Digitan perustoiminnan tulot eivät enää tule Suomeen, vaan ne menevät First Statelle Australiaan
Tällä hetkellä televisioyhtiöt ostavat Digitalta tv-lähetysverkon jakelupalveluja . Jakelu tapahtuu Digitan mastojen välityksellä ja siihen käytetään UHF-antennia .
Digita on käytännössä ainoa toimija joka myy antenniverkon lähetyspalveluita Suomessa. Ja juuri se että lähetykset lähetetään vain yhdellä tietyllä taajuusalueella takaa sen ettei muita toimijoita voi syntyä.
Nyt kun monopoliasemaa ollaan murtamassa herää kysymys siitä miten Digita aikoo varautua kilpailuun? Kuinka monta prosenttia Digitan liikevaihdosta tulee jakelupalveluista, mikä niiden osuus voisi olla jatkossa ja kuinka suuren osan tuotoista tämä mahdollinen uusi toimija saisi itselleen?
Digita on toiminut nykyisellä tavalla niin kauan kuin muistan. Se rakensi oman verkkonsa joskus 90-luvun puolivälissä (?) eikä ole koskaan suostunut vuokraamaan verkkoaan kilpailijalle.
Laajenna klikkaamalla
Tämän vuoden puolella Digitalla oli suuria ongelmia digilähetyksien kanssa. Välillä kuva ei näkynyt ollenkaan, ja jos näkyi niin välillä tekstitys puuttui tai tekstitystä joutui odottamaan yli minuutinkin ajan.
Lainaus:
scholl kirjoitti:
Kun siirrytään seuraavan sukupolven järjestelmään joka tulee todennäköisesti joskus 2015-2020-2025 viimeistään käyttöön, on ehkä järkevää hyödyntää olemassa olevaa järjestelmää ainakin vuoteen 2016 saakka (jotta saadaan luvatut palvelut kansalle).
Laajenna klikkaamalla
Mikä tämä järjestelmä voisi olla ja miksi juuri vuonna 2016 se pitäisi ottaa jo nyt vanhentuvan tilalle? Tuskin ainakaan HD-järjestelmät tulevat vielä vuosiin Suomeen koska ne vaativat ihan uudet laitteet ja niihin investoiminen tässä vaiheessa ei kannata kun edessä on kuitenkin uusi siirtyminen muutaman vuoden päästä. Ja mikä tärkeintä: HD-lähetyksissä käytettävät DVB-T2 järjestelmät eivät ole yhteensopivia vanhojen laitteiden kanssa, joten joka tapauksessa tarvitaan myös kokonaan uusia laitteita.
Laajenna klikkaamalla
Sen jälkeen kun YLE ilmoitti luopuvansa lähetysverkosta vuonna 2020 olisi Digitalle ollut helppo ja järkevä vaihtoehto vain myydä se ulkomaiseen omistukseen kuten kävi Digitan verkkotoiminnoillekin. Tällä tavoin yhtiön omistus on päätynyt pois suomalaisilta mutta Suomen valtio joutuu kuitenkin edelleen maksamaan tv-ohjelmien lähettämiseen tarvittavista verkoista huimia summia vaikka toiminta myytiinkin ulkomaille.
Jos taas tuo mainitsemasi verkkojen maksu ei ole liian kova, niin miksei Suomi sitten voi ostaa verkkoja itselleen? Näinhän Ruotsi teki ja hyvin menee! Eihän siinä olisi mitään järkeä maksaa jonkun toisen omistamasta verkosta kohtuuttomia maksuja. Kun Suomessa vielä on tarjolla lähes poikkeuksetta parempi laatuista signaalia kuin Ruotsissa, joten verkon ostaminen Ruotsista maksaisi itsensä äkkiä takaisin eikä tarvitsisi maksella ruotsalaisillekaan.
Ja jos tv-yhtiöille sopii se, että he maksavat Digitalle lähetyspalveluista niin miksei ne suostu maksamaan sitten Soneralle? Sehän taitaa olla ainut joka koko homman omistaa ja varmaan myös yksi kalleimpia verkkoja Suomessa. Vai eikö sille vain makseta tarpeeksi rahaa kun ei sen perään itketä?
Laajenna klikkaamalla
Tuossahan olisi juuri järkeä! Jos vaikka YLE:llä on monopoliasema tv-ohjelmiin, voitaisiin se pakottaa ostamaan Digitalta lähetyspalvelut vaikkapa 20 vuodeksi eteenpäin jotta he saisivat lähettää ohjelmansa rauhassa ilman kilpailua. Ja näin kaikki muutkin joutuisivat maksamaan samasta palvelusta minkä YLE:n lähetyksiin haluavat.
Mutta tätä tuskin tapahtuu kun ilmeisesti jotkut TV-yhtiöt omistavat Digitan osakkeita joten ovat varmaankin saaneet rahaa tai jotain muita etuja että suostuvat toimimaan juuri niin kuin toimivat (eli ei kannata syyttää niitä). Toisaalta mitä haittaa tästä on, kunhan homma toimii niinkuin pitääkin eli rahat menevät sinne minne pitääkin? Eikös se ole hyvä juttu ettei rahoja tarvitse tilittää enää Sveitsiin?
Ei ne sieltä mihinkään häviä vaan jäävät edelleen suomeen ja käyttävät nykyiset antennit. Ainoa mikä muuttuu taitaa olla firman nimi.
Ja jos Digitan myynti oli virhe niin minkä virheen suomen valtio sitten teki kun möi tv-verkon yksityiselle taholle eikä antanut sitä YLE:n omistukseen vaikka näin olisi pitänyt tehdä? Ja miten se nyt muka vaikuttaa että jatkossa YLE jakelee ohjelmat jonkun ulkomaalaisen yrityksen kautta, ei niitä kanavia ole tähänkään asti ulkomaille jaettu joten mistä tuo huoli ja itku?
Se on aivan sama kuka omistaa verkkoa. TV-kuvan laatu riippuu lähettimestä. Ei sillä nimellä väliä kun tulee samasta paikasta.
Laajenna klikkaamalla
Itse asiassa näin digiaikana kuvanlaatu nimenomaan paranee entisestään mitä lähempää signaali vastaanotetaan (olettaen että se on aiemmin tullut läheltä) koska signaalin taso kasvaa etäisyyden myötä, toisin sanoen etäisyys ei vaikuta heikentävästi signaaliin kuten analogiaikoina kävi (jos signaali tuli kauempaa ja käytettiin pienempää vahvistusta jolloin kuvassa näkyi paljon enemmän "häiriöitä" ts. lumisadetta).
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Tätähän nyt tapahtuu lähes kaikilla aloilla eli toiminta siirretään muualle ulkomaille eikä sillä ole mitään merkitystä missä maassa toimintaa harjoitetaan vaan se mitä jää viivan alle on ratkaiseva tekijä - näin toimii kapitalismi.
vlad#16.
Eli ilmeisesti Digita siirtyy TDF:lle (Teledigital France). Eikös tämä jo aikaisemmin ollut huhua? Se, että meneekö YLE myymään Digitan TDF:llä riippuu siitä hyväksyykö valtioneuvosto YLE:n myyntipäätöksen. Valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen asiasta syksyllä tai sitten eduskunta ensivuoden keväällä ja jos kauppa hyväksytään niin se voi tapahtua hyvinkin nopealla aikataululla. (Olettaen siis ettei kaupan suhteen tule mitään estettä.) Ilmeisesti kuitenkin nyt näyttää siltä että Digita tulee pysymään ranskalaisena yhtiönä.
Viestin lähetti vlad Tällä hetkellä Digitan lähetysverkko ei ole kannattava bisnes (mikäli YLE:n myyntihintaa pitää "järkevänä") ja mikäli sitä olisi tarkoitus käyttää johonkin muuhun kuin siihen mihin se tällä hetkellä on tarkoitettu - eli ohjelmien lähettämiseen maanpäällisen verkon kautta suomalaisille kuluttajille niin tämän kaltaisen ratkaisun myötä hinta per asiakas tulisi laskemaan, jopa romahtamaan.
Mikäli YLE myy Digitasta osia tai sen kokonaan, saa yhtiö tästä varmasti kohtuullisen tuoton mutta onko tällainen tuotto tarpeeksi kannattavaa ajatellen Digitan tarkoitusta ja käyttötarkoitusta? Tuskin. Joten tämä hyöty menisi siis asiakkaalle joka näkyisi lopulta laskun pienenemisenä/hintatason putoamisena.
Laajenna klikkaamalla
Tuskin kuitenkaan näin nopeasti tulee tapahtumaan koska sehän tarkottaisi että asiakkaat eivät maksaisikaan nykyisiä maksuja vaan ainoastaan osan niistä (eikä valtio varmaankaan tässä tapauksessa tulisi osallistumaan asiakkaiden maksuosuuden kompensoimiseen millään lailla).
On toki totta, että Digitalle löytyy kilpailijoita ulkomailta mutta silti uskon tilanteen säilyvän varsin pitkään nykyisenä eli suurin osa tv-lähetyksistä välitetään digitaalisina. Ei digiverkko ole kuitenkaan ihan ilmainen ja se on rakennettu yksinomaan suomalaisia kuluttajia varten joten tuntuisi oudolta jos Suomessa ei otettaisi käyttöön kaikkia mahdollisia mahdollisuuksia hyödyntää digiverkkoa.
vlad#16.
Digitallahan olisi nyt mainio tilaisuus lanseerata kokonaan uusi maksullinen tv-kanava, joka käyttäisi vain digitaalista signaalia (esim. TV1D). Tuskin Digitalle tuottaisi minkäänlaista tuskaa rakentaa muutama kymmenen lähetintä lisää tätä uutta kanavaa varten?
Ei muuta kuin rohkeasti eteenpäin kohti tuntematonta tulevaisuutta! ;)
Laajenna klikkaamalla
Tämä on ollut ainakin aikaisemmin ongelmana - että YLE:llä ei ole mitään oikeutta omaan signaaliinsa vaan sitä saavat käyttää myös muut toimijat.
Tosin en tiedä mitä tuo digisekoilu ja kilpailuviraston päätös tässä tapauksessa tarkoittaa...
Itse olisin valmis maksamaan, jos sillä saisi vähän enemmän vastinetta rahalle kuin nykyisellä systeemillä. Ainakin se helpottaisi huomattavasti urheilun seuraamista sekä tarjoaisi uusia vaihtoehtoja tv-kanavien katseluun (esimerkiksi lisää urheilukanavia).
Lainaus:
Laajenna klikkaamalla
Tuota samaa ajattelin juuri eilen - miten voi olla mahdollista että analogisen signaalin muuttaminen digitaaliseksi tuottaa niin paljon tappiota? Onko ne laitteet niin kalliita?
Se olisi toki hienoa, mutta ainakin antenniverkkoon sopivia DVB-T laitteita on käsittääkseni tällä hetkellä ainoastaan Thomsonin Dreamboxeissa (tosin tuo DM7000-malli ei ole vielä markkinoilla), joten siinä mielessä se "jokapojan" ratkaisu taitaa jäädä haaveeksi. Satelliittiin ja kaapeliin tuon laitteen pitäisi ilmeisesti olla ihan kohtuuhintainenkin.
Digitv:n aika alkaa vähitellen lähestyä loppua, sillä tämän kuun loppupuolella lähetetään viimeinen analogilähetys Turun tv-asemalla Utössä sekä Etelä-Suomen lähetykset Kaakkois-Suomessa lopettavalla Anjalankoskella. Eli digiaika lähestyy jo uhkaavasti (vaikka kaikki eivät siitä pidäkään), joten on aiheellista pohtia mitä tehdä jos ei ole hankkinut digiboksia tai edes minkäänlaista digitv-korttia tietokoneeseensa.
Eli ensin hieman digi-tv-tietoa niille jotka ovat tietämättömiä, mutta voivat kuitenkin hyötyä näistä tiedoista:
Digi-tv-lähetykset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään eli kanavanippuihin ja digikanaviin. Kanavapaketti sisältää useita eri kanavia (esimerkiksi YLEn kanavat). Digitv:stä on mahdollista katsoa kaikki normaalit ilmaiset analogiset tv-lähetykset sekä niiden lisäksi kymmeniä lisäkanavia digi-tv-kortin avulla.
YLE TV1 YLE TV2 MTV3 Nelonen Teema SVT Europa TV5 Discovery Channel JIM Music TV MTV Canal+ Urheilu + Leffa
Näiden peruskanavien katsominen onnistuu hyvin myös ilman digitelevisiotakin, sillä ne lähettävät signaalinsa edelleen normaalisti vanhalla lähetystekniikalla. Tällöin kanavat voidaan virittää näkymään esimerkiksi tietokoneen analogivirittimellä tai tv-korttiin liitettävällä lisälaitteella.
Mikäli kuitenkin haluaa katsella digitaalisia tv-lähetyksiä ja mahdollisesti hankkia lisää digikanavia on paras vaihtoehto satelliitti-digiboksiyhdistelmä eli digitaalinen lautasantenni digiominaisuuksilla (Canal Digital). Canal Digitalin satelliitin kautta näkyvät kaikki maanpäälliset digi-kanavat, maksu-tv -kanavia sekä tietenkin ilmaiset ruotsinsuomalaiset kanavat. Digitaalisuuden ansiosta kuvan laatu paranee huomattavasti verrattuna analogiseen järjestelmään.
Digitaalisella antennilla voi katsella kaikkia niitä kanavia jotka normaalistikin lähetetään UHF-antennin välityksellä Digitan jakeluverkosta ja joita nyt on saatavilla vain satelliittilähetyksinä (mm SVT Europa, Sverige TV 3). Jos haluaa näkyviin myös digi-kanavia tai esim MTV3 Max-digikanavan joutuu lisäksi hankkimaan siihen tarvittavan salauksenpurkukortin joka maksaa 30 euroa.
Kun kanavat ovat löytyneet ne voi asettaa tallentumaan haluttuun aikaan automaattisesti EPG-ohjelmanäytön avulla. Tämä edellyttää sitä että vastaanotin on kytketty samaan verkkoon digiboksin kanssa (käytännössä kaapelimodeemiin).
Digi-tv-kortti, ohjelmaopas ja tekstitv
Tallennus ajastimen tai EPG:n kautta toimii melko hyvin kunhan muistaa käydä välillä laittamassa haluamansa ohjelmat tallennettaviksi.
Kun digi-tv kortti on asennettu se ilmestyy automaattisesti työpöydälle omaksi pikakuvakkeekseen josta sen voi avata. Ohjelma käynnistyy helposti sinisestä i-painikkeesta. Kun ohjelman käynnistää ensimmäisen kerran tulee esille kysely jossa kerrotaan mitä kaikkea kortilla mahdollisesti jo nyt olevia ohjelmia haluaisi katsoa ja jos haluaa että ohjelma säilyttää kaikki tallennetut tiedot pitää ruksata kohta: "Save all previous selections".
Tämän jälkeen voikin sitten alkaa katsella tallennettuja televisio-ohjelmia, selailla eri kanavia sekä tutkia tallenteiden tietoja jotka löytyvät keltaisesta valikosta "Extras". Samasta kohdasta löytyy myös mahdollisuus polttaa haluamiaan tv-ohjelmia dvd:lle (+/-R levyille) tai tallentaa ne tietokoneelle ja siirtää sieltä vaikkapa omaan digi-tv-sovittimeensa katseltavaksi.
Tallenteet ovat katsottavissa 1 viikon ajan tallennushetkestä eteenpäin, jonka jälkeen ne poistuvat kokonaan näkymästä eikä niitä ole mahdollista enää sen koommin katsella. Myöskään yksittäisiä tallenteita ei voi itse poistaa vaan tämä on tehtävä soittamalla Digitalle jossa joku virkailija sitten erikseen käy poistamassa haluamasi ohjelmat arkistosta ja siirtää näin vapautuneen tilan uusille tallennuksille. Eli vaikka haluaisitkin jonkin tietyn ohjelman pois näkyvistä et sitä kuitenkaan käytännössä pysty tekemään ellei käytössäsi satu olemaan jotain todella vanhaa digiviritintä (tai tv+digibox yhdistelmää) joka ei osaa käsitellä RGB-signaalia vaan näyttää kuvan ainoastaan S-Video liitännän kautta.
Kun haluttu ohjelma on katsottu/katsottu loppuun, painetaan kaukosäätimen punaista nappia jolloin nauhoite loppuu. Tämän jälkeen valitaan jokin toinen tallenne jota voidaan katsoa ja aloittaa sen katselu alusta painamalla keltaista nappia kaukosäätimestä.
Mitä tarvitaan mukaan? Periaatteessa pelkkä digibox riittää mutta kannattaa ottaa varmuuden vuoksi myös antennijohto jos sattuu vaikka matkalla kauppaan tai hotelliin huomaamaan että televisio ei jostain syystä enää näykään ja kaupat ovatkin jo kiinni eikä mistään saa ostettua uutta antennikaapelia. Toinen vaihtoehto on toki hankkia uusi antenni kotiin lähtiessä jolloin matkan ajaksi voi vuokrata vaikka hotellihuoneeseen pelkän kaapelin television katselua varten.
Matkalle mukaan tulee muistaa pakata aina kaikki mahdolliset johdot (myös välikaapelit), verkkovirtalaturi sekä sovitinkaapeli jos matkakohteesta ei löydykään sopivaa seinäpistorasiaa vaan se pitää itse liittää adapterin avulla. Matkakohteessa kannattaa myös varmistaa että paikallisen sähköyhtiön pistorasiasta saa samanlaista 230 V jännitettä kuin kotona suomessa jolloin vältytään ikäviltä yllätyksiltä.
Kanavapaketteja on tarjolla joka makuun, valitse omasi!
Viasat tarjoaa kattavan valikoiman kanavia urheilusta kiinnostuneille katsojille mutta valikoimasta löytyy elokuvia ja lastenohjelmiakin katseleville oma kanavapaketti. Viasatin kanavilta näkyy myös Disneyn elokuvat sekä suomeksi tekstitettynä että alkuperäisversioina. Viasat Kulta -pakettiin kuuluu esimerkiksi TV1000 -elokuvakanavat joita löytyy yhteensä seitsemän kappaletta. Mukana on muun muassa ensi-ilta-elokuvia, klassikkoelokuvia kuten Tuulen viemää sekä komedioita. Kanavien joukosta löytyvät luonnollisesti myös Disney-kanavat.
Canal Digitalin Perhe-paketti tarjoaa kuusi kanavaa perheen pienimpienkin makuun sillä kanavapakettiin sisältyvät Nickelodeonin lisäksi Disneyn lastenkanavat Mickey ja Miki sekä Cartoon Network -kanava joissa seikkailevat esimerkiksi Mikki Hiiren ja Hessu Hopon kaltaiset hahmot, Nalle Puh ystävineen sekä erilaiset muut eläinhahmot. Perheen pienimmille sopivat ohjelmat pyörivät kanavilla joka päivä aamukuudesta puoleen yöhön.
Jaa:
Telenokia on ostanut Siemensin osuuden digitaalisia matkapuhelinverkkoja valmistavasta yhteisyrityksestä . Siemens omisti 52 prosenttia Telenokian kanssa omistamastaan Netcom -yhtiöstä, jonka osuus Saksan ja Japanin digitaalisten GSM/DCS 1800 -verkkomarkkinoista oli noin 20 prosenttia .
Siemensin luopuminen osuudestaan merkitsee sitä ettei Saksaan muodostu ainakaan kahta kilpailevaa CDMA450-verkkoa. Deutsche Telekom omistaa edelleen kaksi kolmannesta matkapuhelinoperaattori T-Mobilen osakkeista sekä 18 prosenttia maanlaajuisesta verkkoluvasta.
Jaa:
TeliaSonera ostaa 51 prosentin enemmistön musiikkiverkko Jippii!:stä . TeliaSoneralla on jo noin 75 000 asiakasta Pohjoismaissa, Baltiassa ja Saksassa eli yhtiön hallussa oleva asiakasmäärä kaksinkertaistuu kaupan myötä. Samalla TeliaSonera laajentaa mobiilipalveluitaan myös Saksaan tuomalla markkinoille uusia palveluita yhdessä asiakkaidensa kanssa. Kaupalla ei ole vaikutusta nykyisiin palveluihin tai liittymätyyppeihin.
Kaupan arvo tulee olemaan lähes 165 miljoonaa euroa josta 107 miljoonaa maksetaan käteisellä ja loput 53 miljoonalla TeliaSoneralla olevilla Jippii!:n liikkeelle laskettujen optio-oikeuksien muodossa. Lisäksi Telenokia on antanut TeliaSoneralle noin 51 miljoonan euron korollisen luoton, joka liittyy kauppaan. TeliaSoneran velkaantumisaste kasvaa kaupan johdosta mutta yhtiön mukaan sillä ei tule olemaa vaikutusta luottoluokituksiin.
TeliaSoneran toimitusjohtaja Anders Igel oli tyytyväinen nyt tehtyyn päätökseen: ”Uuden yrityksen avulla saamme vahvan markkina-aseman sekä Pohjoismaissa että Saksassa ja voimme tarjota asiakkaillemme uusia palveluita” sanoi TeliaSonera Finlandin uusi toimitusjohtaja Juho Lipsanen. Jippii!:n hallituksen puheenjohtaja Harri Johannesdahl kehui uutta yhtiötä hyväksi työnantajaksi jossa on paljon kasvu- ja kehittämismahdollisuuksia uudelle yritykselle joka työllistää noin 2000 henkeä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Virossa, Espanjassa ja Englannissa.
Kaupan myötä Sonera vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden johtavana palveluoperaattorina sekä samalla Soneran matkaviestinnän asema Suomessa paranee merkittävästi nykyisestä.
Soneran kurssi nousi heti uutisen julkistamisen jälkeen viisi prosenttia 4.4 euroon. Digitan myyntihinta oli aikoinaan suunnilleen sama kuin mitä nyt maksettiin TeliaSonerasta eli Suomen valtio sai Sonerastaan silloin noin 8 miljardia euroa ja Digita myytiin nyt 3 miljardin euron hintaan joten voittoa Soneralle tulee 2,6 miljardia euroa tästä kaupasta.
Jaa:
Valtioneuvosto myönsi tänään pitämässään istunnossa kolme uutta radiotoimilupaa jotka tulevat voimaan vuoden 2011 alusta alkaen. Luvan saivat SBS Discovery Radio Oy, Sanoma News/Nelonen Media sekä Pro Radio Helsinki.
Radio Cityn taajuuskokonaisuus laajenee ensi vuonna kuulumaan myös Kuopiossa ja Savonlinnassa taajuuksilla 104 MHz (Savonlinna) tai 100 MHz (Kuopio). Tällä hetkellä kanavaa voi kuunnella Helsingissä taajuudella 105 MHz. City korvaa lopetettavan kuopiolaisen SBC-radioiden taajuuden 96,1 MHz ja osan radiokanavan ohjelmistosta siirtyy Kuopioon kuuluvuusalueen laajentuessa.
Sanoma News Oy:n / Nelonen Median Radio Suomipop laajentaa kuulumaan Lahdessa taajuuskokonaisuudella 101,3 MHz. Samalla yhtiö lopettaa Kouvolassa kuuluneen kanavan lähetykset nykyisella taajuudella 94,8 MHz.
Radio Helsinki kuuluu nykyisin pääkaupunkiseudulla taajuudella 89,7 MHz mutta jatkossa kanavaa voi kuunnella myös Jyväskylässä taajuudella 98,5 MHz ja Oulussa 99,4 MHz sekä Raahessa taajuuksilla 105,2 MHz (Raahe) tai 88,9 MHz (Ylivieska).
Taajuuksien siirroista johtuen radiolähetyksissä on enintään kuuden tunnin lähetyskatkos Salossa taajuudelta 96,6 MHz keskiviikkona 19.1 kello 9 – 16 välillä.
Sosiaalinen media
Yhteystiedot
Haku
Etsi... ...Radio Classic - Classic FM:ää ei ole olemassa vaan tämä kyseinen radioasema kuuluu SBS Discoverylle (ja siis sama kuin Iskelmä-ketju)...
Vastaa kommenttiin
...joo joo tiedetään että se on joku Radio classic mutta tuo nimi hämäsi minua tässä kun olin kirjoittanut jo artikkelin ja luulin kirjoittavani iskelmä radiosta
vastaa kommenttiin
...SBS Discovery Media -konsernissa. Eli jos kirjoittaa "Iskelmä-radioon", menee aivan väärään paikkaan! Soittimestani tulee nykyään lähes pelkästään Järviradion ohjelmia... Siellä ei puhuta juuri muusta kuin musiikista...
Vastaa kommenttiin
Järvi-Suomessahan tuo Radio Jyväskylä on ihan asiallinen radiokanava, mutta tässä Länsi-Suomen suunnalla (Jyväskylä 90 ja Vaasa 103,5 Mhz) en oikein tiedä mitä radiosta kuuntelisin. Novalla höpöttävät lähinnä mainospuheita eikä se ole muutenkaan kovin hyvä kanava - paitsi silloin kun sieltä tulee jokin niistä soittolistoista missä kappaleet soitetaan lähes kokonaan läpi.
Radio Rockista olen pitänyt pitkään jo sen takia että soittavat aika usein vanhaa metallimusiikkia kuten esimerkiksi juuri noita Iron Maidenin vanhempia biisejä mitkä ovat niin pirun hyviä! Se vain harmittaa ettei kyseinen asema kuulu täällä Länsi-Suomessa ollenkaan...
Vastaa kommenttiin
En oikein jaksa ymmärtää näitä radiokanavien ja tv kanavien lakkauttamisia, ei kai se mikään kultakaivos ollut Digitakaan. Sen lisäksi YLEllä on velvoite hoitaa kaikki tarvittavat kanavat koko suomeen Digitan välityksellä (tai ainakin siihen oli tälläinen pykälä laissa).
Jos halutaan säästää niin eikö kannattaisi laittaa vaikka nuo ylen kanavat maksukortin taakse? Silloin olisi pakko ostaa ne jos haluaisi niitä katsoa. Ne jotka eivät osta voivat jättää kokonaan ostamatta ja sen rahan voi käyttää muihin palveluihin.
Vastaa kommenttiin
YLE-maksu ei ole missään vaiheessa ollut pakollinen maksu vaan TV-lupamaksun korvaava uusi vero. Ja kyllähän Digitalta saa edelleen signaalia ostettua, tosin aika suolaiseen hintaan.
Kommentoi kirjoitusta
Tähän blogiin kirjoittaa... Lue lisää Digileluista: blogi@digitv.fiBlogista löydät tuoreimmat uutiset ja huhut Suomen television sekä digisovittimien maailmasta.
Kaikki blogit ovat vapaasti kommentoitavissa eikä kommentteja julkaista ilman lupaa tai niiden sisältöä ei muokata. Blogissa olevat mielipiteet edustavat vain bloggaajien omia mielipiteitä eivätkä välttämättä Digilelujen ylläpidon mielipidettä
Jos sinulla on kysyttävää blogin sisällöstä, haluat käyttää blogissa olevaa materiaalia omissa blogeissasi tms., ota yhteyttä sähköpostitse osoitteeseen: email (at) example.com ja kerro viestisi yhteydessä tarkemmin mitä haluaisit tehdä.
Kommentit
Digitalla menee tällä hetkellä huonosti eikä oikein ole varmaa tietoa mikä taho tulee seuraavaksi ostamaan antenni-tv-verkon . Tälläinen Digitan myyminen voi heikentää lähetysverkon laatua sekä luotettavuutta entisestään, mutta toivottavasti ei kuitenkaan merkittävästi. Ja kuten artikkelissakin mainitaan on Digita tehnyt hyvää työtä lähetystekniikan kehittämisessä ja sitä kautta ollaan saatu HD-kanaviakin tarjolle.
Tämä kauppa avaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia uusille tv-kanaville kun tarjolla onkin nyt yli 80 prosenttia Suomen asukkaista kattava antenni-tv-verkko
nimetön kirjoitti 6.6.2013 kello 17:54
Digitan verkon myyminen ei sinänsä huononna laatua, jos verkko pidetään toiminnassa kuten tähänkin asti. Toki Digita voisi tehdä vielä parempaa työtä esim. toimintavarmuudessa tai asiakaspalvelussa.
Jani kirjoitti 9.7.2013 kello 19:56
Tässä on kyse luonnollisesta monopoliasemasta joka on myyty yksityisille ulkomaisille pääomasijoittajille ja nyt me suomalaiset kuluttajat sitten saamme nauttia tästä uudesta ”palvelusta” jollaiseksi sitä ei kyllä voi kutsua vaan rahastukseksi, sillä palvelun laatu vain heikkenee heikkenemistään kun Digitalle raha virtaa sisään kiihtyvällä tahdilla! Lisäksi tähän tulee vielä päälle maksulliset kanavat joita varten pitää ostaa uudet laitteet. Näin meitä kuluttajia palvellaan täällä rakkaassa kotimaassamme!!! :-O
Jani kirjoitti 9.7.2013 kello 20:59
No niin nyt on sitten YLE:nkin lähetystekniikka (digitan) siirtynyt ruotsalaisten haltuun ja voimme odottaa entistäkin huonompia ohjelmia kun ”yleisradiolle” jää käteen musta pekka!! Tähänkö ollaan tultu??? Ja missäköhän vaiheessa ne suomenleijona-riipuksetkin pitää vaihtaa sinikeltaiseen väritykseen että sopii paremmin yhteen tämän uuden omistajan värien kanssa, kysynpähän vaan???
Jani kirjoitti 9.7.2013 kello 21:09
Ei riittänyt ruotsalaisille pelkkä YLE:n lähetystekniikan osto vaan nyt meni sitten Digita kaupan päälle ja vieläpä meidän suomalaisten veronmaksajien omistaman yrityksen myynti!!! Ja samaan aikaan suomessa säästetään kaikessa mahdollisessa koska meillä on mukamas lama-aika! Mitä muuta voi odottaa tälläisiltä idiooteilta kuin rahojen antamista ulkomaalaisille sijoittajille joilla ei ole minkäänlaisia tunnontuskia lypsää suomalaisilta viimeisetkin pennit pois. Sillä onhan se jo tullut moneen kertaan nähtyä kuinka rahanahneita nämä ulkomaiset sijoittajat ovat.
Jani kirjoitti 9.7.2013 kello 21:15
Ja vielä lisäisin että en millään muotoa puolustele niitä jotka olivat aikoinaan tekemässä päätöstä Digitan myynnistä, koska minun mielestäni olisi ollut järkevämpää kehittää YLEä valtion omistamana ja hoitaa lähetystekniikka omana bisneksenään!!!
JiiPee kirjoitti 10.8.2012 kello 16:11
Digitahan on saanut toimilupansa myymällä verkkokapasiteettia televisiokanaville eli samalla logiikalla se voitaisiin myydä kenelle tahansa.
Mielestäni Digita voisi kyllä hyvin pysyäkin suomalaisena, sillä ei sen tehtävä ole tuottaa voittoa ulkomaisille omistajille vaan palvella TV- ja radio-ohjelmia lähettäviä yhtiöitä (ja kuluttajia) mahdollisimman laadukkaasti kustannustehokkaalla tavalla. Mikäli yhtiö myytäisiin ulkomaille olisi riski että ulkomaiset omistajat haluavat maksimoida voittonsa ja tehdä verkon ylläpitämisestä liian kallista suomalaisten kuluttajien kukkarolle.
Jos joku haluaa omistaa Digitan osakkeita niin se on OK mutta itse yhtiön myyminen ulos maasta ei mielestäni ole järkevää, sillä riskit ovat aika isot.
Digitastahan voisi tulla tulevaisuudessa ihan kiinnostava sijoituskohde jos valtio myisi siitä vaikkapa vain 49% yksityisille sijoittajille. Digitassa olisi potentiaalia pörssiin listautumiseenkin mutta liian suuri osa yhtiöstä pitäisi olla valtion omistuksessa (ja ehkä myös Digitan hallituksessa).
Hessu kirjoitti 24.8.2012 kello 17:08
Olet väärässä!
Digitan verkon omistavat asiakkaat.
Toki verkko on asiakkaiden omistama ja asiakkaat ovat sen maksaneet, koska eivät omista muuta kuin liittymän siihen verkkoon eikä sillä voi tehdä mitään liiketoimintaa ilman verkkoa eli rahaa ei siitä saa. Verkon omistus onkin vain välillinen keino rahastaa asiakkaita siirtomaksuina sekä kerätä maksuja mahdollisilta ulkopuolisilta sisällön tarjoajilta (=> TV-yhtiöiltä tai muilta).
Koska Digitan verkko on asiakkaiden omistuksessa niin asiakkaat voivat perustaa uuden verkon ja tarjota sen kautta palveluja esim TV-kanaville aivan kuin mitä tahansa muutakin sisältöä. Miksipä eivät sitten tarjoaisi?
Digita tarjoaa asiakkailleen vain ”välikäden” palvelujensa myymiseksi loppuasiakkaalle eli kanavan sisällön saamiseksi asiakkaille, mutta ei omista eikä hallitse itse verkkoa vaan ainoastaan hallinnoi siihen liittyneitä asiakasliittymiään.
Sisällön tuottajat voivat toki edelleen tarjota palvelujaan suoraan loppukäyttäjälle aivan kuten nytkin esim kaapeli-TV:ssä tai puhelinverkon kautta tarjottavilla TV-palveluilla. Verkko ja sen palvelut (eli liittymä) on vain yksi jakelutie muiden joukossa palvelujen tarjoamiseksi asiakkaille eli loppuasiakkaille, mutta se ei enää ole Digitan hallussa oleva jakeluväline vaan asiakkaiden itsensä omistama verkko.
Tässä suhteessa asiakkaat siis saavat enemmän kuin pelkän sisällön jakelukanavan, jonka omistaa joku muu taho eikä asiakkaalla siten välttämättä olisi siihen mitään suoraa määräysvaltaa. Asiakkaat omistavat nyt koko verkon ja sen kautta tarjottavan palvelun myös itse eikä sitä omista kukaan ulkopuolinen! Tätä eivät ilmeisesti kaikki ymmärrä tai sitten kyseessä on jokin tahallinen toiminta ajaa yhtiö alas esim myymällä se alihintaan ulkomaille.
Toki Digitan voisi jakaa kahteen osaan eli mobiilipuoli erilliseksi yhtiöksi, jolloin se ei olisi enää monopoliasemassa mobiilipuolen verkkotoiminnoissa. Toinen syy myyntiin onkin ollut halu rahastaa mahdollisimman paljon juuri mobiilipuolella ja nyt siihen tarjoutui hyvä tilaisuus kun Digitalla oli myynnissä nimenomaan sinne painottuva liiketoiminta! Tässä asiassa jäljet johtavat suoraan sylttytehtaalle eli kuka Digitan omistaja onkaan niin sillä on varmasti kova tahtotila päästä eroon tästä ”taakkaa tuovasta liiketoiminnasta”!
Digitasta maksettiin ulkomaisille omistajille aikoinaan aivan järkyttävän ylihinta, joka johtui ainoastaan siitä ettei ostajat halunneet joutua Suomen päättäjien kanssa mihinkään tekemisiin. Ostajat kun tiesivät että kauppa tulee toteutumaan juuri niillä ehdoilla kuin mitä suomalaiset päättäjät ovat valmiita hyväksymään.
Toinen suuri syy korkeaan hintaan oli se etteivät kaikki Digitan silloiset omistajat olleet halukkaita myymään ja sen takia hintaa piti nostaa keinotekoisesti korkeammalle tasolle jotta tämä este saatiin raivattua pois tieltä!
Kun ostajaehdokkaita alkoi ilmaantua niin myyjäpuoli aloitti välittömästi mediakampanjan jolla pyrittiin osoittamaan kuinka kalliiksi Digitasta luopuminen tulisi suomalaisille veronmaksajille. Mitään todellisia laskelmia ei kuitenkaan esitetty, joilla olisi voitu osoittaa ettei hinta ollut kohdallaan.
On aivan uskomatonta että tämän luokan kaupassa voidaan edes käyttää termiä ”ylihinta” joka on aina täysin subjektiivinen käsite eli se riippuu pelkästään myyjän käsityksestä siitä mitä hän haluaa myymästään tuotteesta saada ja ostajan käsitykseen mikä tuotteen todellinen markkinahinta kyseisellä hetkellä on! Kyseessä siis pelkkä sopimus jonka ehdot molemmat osapuolet hyväksyvät!
Digita ei ole pystynyt toimimaan kannattavasti Suomen markkinoilla eikä sille olisi ollut mitään mahdollisuutta selvitä tulevaisuudessakaan.
Ja jos Digitalla oli joku merkittävä omistaja niin sen intresseissähän luulisi olleen pitää toiminta kannattavana koska he olisivat hyötyneet siitä osinkoina ja myös osakkeen arvon kasvuna. Mutta tässä tapauksessa se nyt meni sitten myyntiin ihan vain ahneuksissaan.
Miten voi olla mahdollista, että tämä bisnes tuottaa vuodesta toiseen voittoja? Eikö niitä voisi siirtää verkon parantamiseen?
No jos ei saa rakentaa uusia mastoja niin mistä siihen rahaa saataisiin? Vai onko sinulla joku parempi idea millä tavalla toimintaa saadaan parannettua? Ja toisaalta kun investoinnit on tehty ne ovat voimassa pitkälle tulevaisuuteen. Esim sähköverkkoa ja muuta infraa joudutaan jatkuvasti ylläpitämään joten kyllä se raha tulee ihan normaali toiminnan pyörittämisestä.
Digitan liiketoiminta perustuu pitkälti sopimuksiin eri toimijoiden kanssa, jotka saavat oikeuden hyödyntää Digitan verkkoja tai muita palveluita ilman omaa panostusta toimintaan (kuten esim Ylen verkkopalveluiden jakelu).
Tälläisen liiketoiminnan pyörittäminen on todella yksinkertaista ja varmaa kun ei tarvita suurta pääomaa. Suurin osa toiminnoista tapahtuu maan alla olevissa halleissa/rakennuksissa jolloin toimintavarmuus säilyy vaikka maa olisi täynnä pieniä ukonilmapiuhoja.
En ole mikään suuri Soneran puolestapuhuja, mutta tämä sinun kirjoituksesi osoittaa sen ettet kyllä tiedä näistä asioista yhtään mitään!
Kaikki eivät välttämättä ymmärrä tätä juttua aivan niin kuin se on tarkoitettu…
Pointtina tässä nyt ei ollut todellakaan (kuten alkuperäisessä kirjoituksessa mainitsin) tuo Digitasta saatu myyntivoitto ja siihen liittyvät asiat. Jos olisi jäänyt myymättä nuo verkot niin silloin ne olisivat edelleenkin olemassa ja valtio omistaisi ne 100%:sesti kuten Sonerakin omisti.
Tarkoitus oli enemmänkin pohtia sitä mikä vaikutus sillä kaikella tapahtuvalla sähläyksellä on meille tavallisille tallaajille jotka olemme tämän yhteiskunnan maksumiehiä, siis sille suurelle enemmistölle joka saa rahansa ihan tavallisesta työstä ilman mitään kultaisia kädenpuristuksia yms. Tässä maassa kun ei voi olla kovinkaan monta sellaista yritystä jota valtio ja kunnat eivät omistaisi jossain muodossa…
Digita-kaupan tarkoitushan oli parantaa suomalaisten tv-yhtiöiden toimintaedellytyksiä eli että meillä olisi myös jatkossa kotimaista tuotantoa sekä ohjelmia eikä pelkästään amerikkalaista.
Koko touhu on ollut mielestäni aivan älytöntä ja siitä hyötyvät vain kansainväliset yhtiöt kuten Microsoft, Google ym. joille annetaan tarjottimella mahdollisuus napata koko suomen netti-infra haltuunsa koska tietävät että valtio ei sitä pysty suojaamaan millään tavoin! Ja kyllä he sen vielä tekevätkin…
Ihmettelen miten tässä näin pääsi käymään? Mikä tämän kaiken takana oikein on?
On marraskuu 30, 2009 at 9:18 pm acc said:
No eikö Digita ole sitten hoitanut omaa osuuttaan kuten kuuluu. Jos se lähetysteho on liian heikko tai signaali huono niin sillehän ei mahda mitään muuta kuin suunnata antennin paremmin.
Koko digi-tv touhu olisi saanut jäädä aloittamatta ja jos sitä vielä joku hullu ehdottaisi, pitäisi lyödä luuri korvaan välittömästi ehdotuksen esittäjälle. Digi-tekniikkaahan kehutaan kaikkialla, mutta kuitenkin juuri kenelläkään tavallisella kansalaisella kaikki laitteet eivät toimi niinkuin niiden pitää toimia – kuten vaikkapa tekstitys Ylen kanavilla tai laitteiden ajastuksen ohjelmointi/ohjelmointi yleensäkin.
On marraskuu 30, 2009 at 10:07 pm Pompeius said:
Ave soturit! Täällä sitä ollaan… ja jo aamusta on taas niin vitusti näitä saatanan runkkuja valittamassa. Eikö ole tullut vielä tarpeeksi pataan? Niin kuin sanoin aiemmin, nyt tulee kaikille urputtajille turpiin tässä casessa, ei voi mitään, se vaan menee näin… hah hah haa!! Ei auta itkut eikä hammasten kiristykset…. No joo, tähän digisoosiin liittyen mulla on aivan sama fiilis kuin parilla kolleegallani toisella puolella kaupunkia. Ne ovat siellä myös ihan kypsiä tämän vitun paskaan digipaskaan ja siitä aiheutuneisiin kuluihin sekä sen paskeen toimimattomuuteen! Digihimmeli saa tosiaan lähteä vittuun sieltä himmelistä… On se saatanan kummallista että tämä perkeleen pellehermannien lauma, jotka eivät todellakaan tajua mistään mitään edes yrittää ajaa tällaista paskaa eteenpäin väkisin. Saatanan tunarit sanon minä…. -P-
AntenniTV:tä on pakko kehittää jotta pärjää kilpailussa IPTV-palvelua vastaan.
Jos antennitv-palveluiden kilpailu lisääntyy niin eiköhän Digita ja Sonera kumpikin yritä panostaa siihen palveluun enemmän kuin nyt.
Se että jos joku haluaa katsoa kaikki tv-kanavansa suorana netin yli vaatii huomattavasti suuremmat tiedonsiirtokaistat verkolta kuin se että tallentaa jonkun ohjelman boksille, katsoo sen seuraavana päivänä kun huvittaa ja kelailee mainoksia ohi. Jos nettiyhteyden kaista on jatkuvasti täynnä joutuu tallentavan digiboksin käyttäjä todennäköisesti odottelemaan ennen seuraavaa mainoskatkoa…
Kilpailu antenniverkon puolella lisää varmaan myös sitä että Digita siirtää tv-kanavat omaan runkoverkkoonsa joka sitten kytketään Soneran kaapelitelevisioliittymiin. Tämä siirto ei kuitenkaan aiheuta lisäkustannuksia kuluttajalle, koska kaapelioperaattori ostaa jatkossa TV-kanavansa Digitan sijaan Soneralta.
Digita omistaa jatkossakin mastot ja niissä olevan lähetystekniikan eli jos joku operaattori haluaa myydä ip-tv:tä niin se joutuu vuokraamaan Digitalta lähetysoikeuden jolloin Sonera tai joku muu voi jaella kanavat Soneran kaapelitv-verkon kautta.
> Jos antenniTV-palveluiden kilpailu lisääntyy > niin eiköhän Digita ja Sonera kumpikin yritä panostaa siihen palveluun enemmän kuin nyt. Eivät välttämättä panosta sen enempää vaan voivat tehdä Digitan myynnistä saatujen rahojen turvin yritysjärjestelyjä joissa myyvät jotain osia pois jotta saisivat parannettua kannattavuuttaan ja/tai saavat rahoitettua tulevia ostoksia helpommin. Eli osa rahoista menee johonkin investointiin, mutta ei välttämättä kaikki.
Digitalla on varsin mittava lähetysverkko ja sille tarvitaan jossain vaiheessa korvaajaa jos halutaan että televisio-ohjelmia näkyy myös jatkossa antenniverkon kautta koko Suomessa. Tv-kuvan lähettäminen antennitv-verkoissa kuluttaa enemmän sähköä kuin laajakaistaverkkojen käyttäminen samaan tarkoitukseen joten kustannussäästöt ovat yksi syy miksi iptv kiinnostaa tv-yhtiöitä ainakin Ruotsissa:
Television puolella (satelliitti, kaapeli-TV-verkot yms) jakelutekniikat on kehittyneet hyvin ja se tekee uusien tekniikoiden käyttöönoton hankalaksi.
Sen sijaan internetpuolella tekniikat kehittyy erittäin hitaasti eikä niiden avulla voida edes teoriassa ratkaista kaikkia internetin ongelmia. Esimerkiksi vaikka videopuhelujen välittämiseen löytyy lukuisia eri tekniikoita niin mikään niistä ei ratkaise ongelmaa että toisen osapuolen kasvot näkyvät kuvassa ihan miten sattuu tai ettei videokuvan laatu ole tarpeeksi hyvä (teräväpiirto). Lisäksi videomateriaalin jakaminen internetissä on hankalaa.
Ja koska internet-tekniikoita kehittävät käytännössä vain isot firmat joilla olisi resursseja tehdä nopeita muutoksia, tekniikka tulee aina pari vuotta jäljessä muuta maailmaa ja muita mediafirmoja. Esim. Suomessa voitaisiin teoriassa ottaa käyttöön jo nyt ip-puheensiirto jossa äänenlaatu on huomattavasti parempi kuin nykyisessä kännykkäpuheluissa mutta ei se silti kelpaisi edes videopuheluja varten tv-yhtiöille kun se toimii liian hitaasti eikä tue teräväpiirtoa.
Siksi en näe realistisena että TV-verkosta saataisiin ikinä kaupallisesti kannattava bisnes (jolla olisi merkittäviä tuottoja Digitalle). Toisaalta sen verran kallisarvoinen palvelu kyseessä, ettei siitä kannata ihan ilmaiseksikaan luopua. Ja voihan olla että jos joku ulkomainen firma kiinnostuu niin hinta on edullisempi kuin mitä me kotimaiset toimijat vaatisimme verkon vuokraamisesta :)
Jep ja itse uskon siihen että DNA oli mukana kilpailemassa tuosta lähetysverkkosemästä (mutta ei kuitenkaan lopulta ollut kiinnostunut tai halunnut ottaa sitä). Lisäksi Digitalla voi edelleen olla myös muita intressejä laajentua Suomessa esim. matkapuhelinverkon osalta, koska verkkoliiketoiminta jäi aikoinaan myymättä Telialle/Soneralle.
Kuten totesitkin niin en näe itsekään kovin todennäköisenä Digitan myynti ulkomaisille toimijoille johtuen ihan siitä miten iso ja arvokas omaisuuserä kyseessä on Suomelle (ja mikä sen tuottoarvo voisi hyvin hoidettuna tulevaisuudessa).
Juu eihän noista lähetysverkoista välttämättä mitään tuottoja ole tulossa. Digitalla lienee kuitenkin edelleen monopoliasema verkon käytön osalta Suomessa, koska verkko on ns "ikuinen" eikä sitä tarvitse uudistaa jatkuvasti kuten esim mobiiliverkkoja.
On tuossa se hyvä puoli että Digitan ei itse tarvinut järjestää huutokauppaa ja näin ollen rahaa säästyy... Ei tosin olisi ollut huono vaihtoehto sekään, mutta kyllä tuo mielestäni ihan ok päätös oli kun huomioidaan miten iso yhtiö kyseessä. Ja toki valtio voi nyt hyödyntää omistustaan muulla tavoin jos siltä tuntuu (eli siis tehdä lisää bisnestä).
Mielenkiintoista on sekin kuinka vähän tästä asiasta puhuttiin julkisesti silloin kun tätä myytiin ulkomaisille sijoittajille.
Näinhän se juuri menee! Esim Digita ei ole pelkästään maksanut valtavia osinkoja, vaan myös investoinut ja luonut uusia työpaikkoja Suomeen! Jos näitä asioita halutaan katsoa muustakin näkökulmasta kuin siitä iänikuisesta rahantulovinkkelistä niin ne voivat avata jopa silmiä hiukan laajemmalta näkökulmalta!
Ja kuka nyt olisi koskaan voinut sanoa että esim Sonera tekee jonain päivänä miljardien tappiot? Kun koko pulju myytiin ulkomaille. Nyt kaikki itkevät kuinka tyhmiä päätöksiä silloin tehtiin.
No, eihän tässä Digitaa myydä vaan verkkoa ja Digita on siinä vain vuokralla. Mutta sama tilanne se oli aikanaan myös Soneran kanssa kun firma pistettiin lihoiksi...ja siitähän ei edes pitkä aika vielä olekaan!
Kun nyt kuitenkin ollaan samassa verkossa kuin Sonera aikoinaan niin totta kai niitä asioita joutuu miettimään hieman laajemmalta näkökannalta - siis mitä sitten vaikka Sonera tekikin ne miljarditappiot?
Niin, onhan sitä rahaa saatu. Mutta millä hinnalla? Mitä maksaa se että esim Digitan omistus siirtyy ulkomaille ja koko sen verkko menee myyntiin kansainvälisille markkinoille jne...kuka osaa sanoa todellisen hinnan?
Digitat ym vastaavat toimijat ovat ihan hyviä sijoituksia valtiolle tai muille tahoille jotka niistä haluaa voittoja! Miksi niitä myymään - ei kaikki voi aina olla jotain osinkoja tms joista on vain haittaa eikä ne tuo mitään hyötyä!
Ja kuinka moni valtio-omisteinen yhtiö tuottaa tappiota? Kuinka monta tappiollista valtionyhtiötä Suomi omistaakaan. Ei varmaan kovin montaa...jos yhtäkään.
Eihän se tietenkään sitä tarkoita jos joku tekee joskus hieman vähemmän voitollisen tuloksen etteikö kyseinen yritys voisi silti jonain päivänä tehdä todella paljon voittoa ja olla maailman suurin alallaan.
Eikä kannata tuijottaa pelkästään jotain yksittäisiä vuosia, sillä esimerkiksi Digitan tapauksessa vuonna 2002 tehty 100 miljoonan euron tulos selittyy suurelta osin kertaluontoisella kulukirjauksella. Vuonna 2001 Digita teki 50 miljoonaa tappiota mutta vuosina 2000 - 2005 yhteensä 300-400 miljoona euroa liikevoittoa. Jos tarkastelujaksona pidetään vain vuotta 2006 jolloin liikevoitto putosi 25 miljoonaan euroon on se silti yli 5 kertaa suurempi kuin kaikkien muiden suomalaisten radio- ja tv-yhtiöiden yhteenlaskettu liikevoitto samalta ajanjaksolta.
Eli siis ihan vaan muistutuksena ettei kannata tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä pelkästään vuoden parin tuloksen perusteella
No ei, mutta kyllä noita asioita kannattaa pohtia pidemmällä tähtäimellä. Ja esim juuri Digitan tapauksessa tuo viiden viimeisen vuoden kehitys näyttää aika huolestuttavalta: liikevoitto-% on pudonnut 5 % -> 1 % ja liikevaihtokin melkein puolittunut.
Toki pitää muistaa se että tuossa ajanjaksossa myös Digitalla itsellään oli iso muutos kun se fuusioitui ranskalaisen TDFn kanssa joten pelkästään tuon ajanjakson perusteella ei pidä vetää mitään johtopäätöksiä. Mutta kyllä tuota kehitystä silti kannattaa seurata sillä Digitan omistaja France Telecom suunnittelee laajentavansa omistuksiaan Euroopassa ja juuri Suomeenhan heillä on jo ennestäänkin jotain kytköksiä.
On hyvä että asia tutkitaan kunnolla, mutta onko siitä haittaa jos näitä asioita tutkii vain yksi osapuoli? Tässä asiassa Digitalla taitaa kuitenkin olla eniten tietoa tapahtumista joten sen puolueettomuuteen voi ainakin luottaa paremmin kuin ulkopuolisen "puolueettoman" tahon tutkimuksiin. Toki tämän asian tutkiminen myös maksaa hieman enemmän kuin normaalin kilpailun avaaminen ja tästä syystä sitä on varmasti helpompi vaatia kilpailutettavaksi.
Digitan myynti ei ollut yllätys, mutta se yllätti että tämä tapahtui vasta nyt.
Minä ihmettelen kyllä mitä varten myydään? Onko Suomi niin paljon huonompi maa muihin verrattuna että tänne kelpaa myydä vain monopoliasemassa olevia yhtiöitä? Monopolit ovat pahimpia riistonvälineitä. Vaikka hinnat olisivat alhaalla kun kilpailua rajoitetaan saadaan aina tulos nostettua ja samalla siirrettyä voitto muualle. Mielestäni Digitalla olisi ollut hyvä mahdollisuus olla vaikka täysin suomalainen yhtiö, jossa on suomalaisia työntekijöitä tekemässä töitä suomalaisille.
Vai onko kyse siitä ettei suomalaisilla ole varaa maksaa tarpeeksi tv-maksuja että saisivat kunnollisen palvelun?
Olen myös ihmetellyt tuota miksi kaikki palvelut pitää nykyään kilpailuttaa? Miksei riitä se että yksi firma hoitaa kaiken alusta loppuun vaan koko homma pilkotaan pieniin osiin jolloin syntyy vain monia eri toimijoita joiden välillä ei toimi edes tiedonsiirto kun kaikkien pitäisi saada yhteys keskenään. Ennen oli yksinkertaisempaa, nyt vaikeampaa ja monimutkaisempaa.
Jaa'a.. kuka sen takaa etteikö joku päivä nuo digiboxit lakkaa toimimasta eikä niitä saa toimimaan kukaan?
Digitaalivastaanotin on laite joka ottaa vastaan televisiolähetyksiä digitaalisina lähetyksinä antennista tai kaapeliverkosta eli se ei ole itsessään lähetyslaite kuten vaikkapa televisio. Digiboksi taas muuntaa digitaaliset lähetykset analogiseksi (kuten DVD-soitin). Digitan myynti ei vaikuta millään lailla digiboxien toimintaan, sillä vain antennilähetyksiin tulee muutoksia.
Jos haluat varmuuden siihen mitä tapahtuu tulevaisuudessa on ainoa oikea valinta hankkia laite jossa lukee: "Antenna Ready HD" tai "Topfield TF530PVRt HDMI". Silloin tiedät että laitteesi toimivat myös vuoden 2015 jälkeenkin jos lähetystekniikka muuttuu digitaaliseksi (DVB-T2).
Siis ei kai noita antennijärjestelmiä, kanavia tms ole tarkoitus siirtää pelkästään digitaalisiksi vaan myös kaikki digitaaliset kanavat lähetetään tulevaisuudessa vain digitaalisina? Eli analogialähetyksiä jatkettaisiin ja sitten olisi jotain varajärjestelmiåä yms. jotka eivät näy ilman digiboxia/digitaalisia televisioita?
Mutta eikö jo nyt kaapelilähetyksetkin lähetetä pääsääntöisesti digitaalisina, ainakin jos taloyhtiö on tehnyt päätöksen siirtyä digitaaliseen aikaan eikä analogiset kanavat enää ole näkyneet moneen kuukauteen? Jos näin on niin silloinhan tämä ei koske edes kaapelitalouksia koska kaapelissakin analogialähetyksiä jatkettaisiin edelleen vaikka kaikki muu olisi digitaalista.
Jos taas tarkoitus oli vain myydä Digita ulkomaiselle sijoittajalla ja sitten lopettaa koko toiminta Suomessa, silloin kauppa vaikutti täysin idioottimaiselta toiminnalta Digitan kannalta. Mutta ilmeisesti asia ei ihan ole noinkaan...
Niin juuri nyt se onkin hyvä ettei kaikkia palveluita tule "ilmaiseksi" kuten vaikkapa Netflix yms ovat vaan ne pitää oikeasti tilata tai ostaa.
Ei toki välttämättä mitään noista kolmesta (DNA Welho TV HD/Nelonen Paketti), mutta on ainakin tarjolla HD-kuvaa antennissakin ja antenniverkon koko kanavatarjonta, jota kaapelissa ei edes saa. Ja ilman korttia pääsee kyllä DNA:n oman verkon ulkopuolelle katsomaan mm Maxivisionia ihan vapaasti, jos sattuu vaikka mökillä asumaan kauempana asutuksesta ja haluaisi siellä katsella Ylen kanavia suorana.
Antennitalouksissa siis toki näkyy kaapeli-tv:tä paremmin, mutta kaapelissakin on etunsa kuten se että voi valita minkä tahansa operaattorin palvelut käyttöönsä ja ne toimii kaikkien operaattorien verkossa ilman mitään erillisiä kortteja tai sopimuksia. Antennissa pitää tehdä sopimus DNA:n kanssa ennen kuin palveluita alkaa näkyä ja siitä ilosta maksaakin sitten hieman enemmän kuukausittain...
Lisäksi jos tuo antenniverkon signaali joskus pimenee syystä taikka toisesta niin ainoa mikä siinä kärsii on kuvan laatu ei suinkaan sisältö, se tulee silti netin kautta. Sen sijaan nettiyhteytesi menee pimeäksi jolloin kaikki toimintasi pysähtyy siihen paikkaan... Kannattaa miettiä miten nuo asiat vaikuttaa toisiinsa.
Tässä muutama esimerkki siitä mihin valtion toimintaa myydään ulkomaiselle toimijalle: Digita, Kemira GrowHow( Yara ) ja Caruna sekä Suomen tieverkon myynti (Sipilä)
Sitten taas valtio on hankkinut ulkomaisia palveluita/yrityksiä esim. Valtori
Kun katsoo historiaa taaksepäin niin nämä yritykset tai valtion toiminta ulkoistettiin ulkomaisille toimijoille useimmiten pilkkahintaan, jotka sitten nostettiin "järkevälle" tasolle jonka jälkeen se myydään eteenpäin ulkomaiselle omistajalle.
Sama ilmiö näkyy mm sähkönjakelussa Carunan tapauksessa jossa ei ajateltu seurauksia pitkällä tähtäimellä eikä sen vaikutuksia yhteiskunnalle koska tuotto oli varmasti parempi ulkomaisen omistajan toimesta. Digitan tapauksessa taas myytiin monopoli ja samalla menetettiin valtava määrä tuloja joka tulee takaisin valtiolle verotulojen muodossa.
Toki ulkomaiset yhtiöt maksavat veroja Suomeen mutta ne eivät ole lähellekään niin suuret kun tulot Suomesta olivat, lisäksi osingot ulkomaille nostavat kokonaisveromäärää.
Itse olen sitä mieltä että valtion toiminta pitäisi palauttaa sellaiseksi jossa valtiolla olisi myös oma omistus eikä kaikkea myydä ulos. Sähköverkko kuuluu mielestäni yhteiskunnan perustoimintaan ja se pitää olla omissa käsissä joko omistuksessa tai määräysvallassa kuten vaikkapa YLE on osittain valtion omistuksessa (Digita). Mielestäni kaikki muu infra voi toimia ulkomaisessakin omistuksessa kunhan verkon omistajalla/operoijalla säilyy suomalainen määräysvalta, sähkönjakelua ei pidä koskaan ulkoistaa mihinkään koska silloin siitä tulee yhteiskunnalle liian kallis kun kustannukset kasvavat liikaa.
Toinen juttu liittyy valokuituasioihin ja siinä Suomi kulkee aivan jälkijunassa vaikka se olisi todella hyvä tapa saada nettiyhteydet kuntoon joka puolella Suomea. Tässäkin asiassa hallitus voisi ottaa ohjat käsiinsä jos haluaisi mutta sekin vaatisi tietysti hieman omaa ajattelua jota tosin en usko kovin monesta hallituspuolueesta löytyvän tällä hetkellä koska oma etu menee kaiken muun edelle tässä maassa! Valokuidun rakentaminen on kannattavaa, sillä saa erittäin nopeat ja luotettavat yhteydet sekä koteihin että yrityksiin joten luulisi sen kiinnostavan poliitikkojakin!
tiistai 28. elokuuta 2012
Tämänkertainen otsikko ei koske pelkästään tietokoneita vaan kaikkia sähköisiä laitteita joissa on akku.
Tänä aamuna taas kerran oli kaikki laitteet jääneet illalla nukkumaan mennessä stand by-tilaan eikä se yleensä tiedä hyvää akun keston kannalta jos näin pääsee käymään mutta joskus sitä tulee vain mentyä liian myöhään nukkumaa, joten tänä aamulla olikin yllätys kun kännykkä ja läppäri näyttivätkin kovin huonoa varaustasoa!
Minulla ei ole mitään yleismittaria jolla voisin mitata kuinka paljon laitteiden akusta on jäljellä koska niissä laitteissa joissa minulla on akku en käytä niitä koskaan verkkovirralla.
Joissakin tietokoneissani kuten myös puhelimissa olen huomannut että akkujen lataus laskee ajan myötä mutta kyllä ne vielä aika kauan kestävät, esimerkiksi kännykässäni SGS2 akun varaus oli tänä aamuna 77% (100%->77%).
Tietokoneen ja puhelimen näytön kirkkaus voi hyvinkin vaikuttaa asiaan kun sitä katsotaan huonossa valaistuksessa läheltä tai sitten se näyttö ei ole kirkkaimmillaan.
Sähköyhtiön asiakaslehden mukaan eniten virtaa vievät laitteet ovat tietokone pöytätietokone noin 40% kokonaiskulutuksesta, toiseksi tulee tv 15% ja kolmanneksi jääkaappi 13%. Loput vie sähkökiuas 6% osuudella sekä pyykinpesukone 5% ja valaistus 4% kokonaispotista eli koko talon kulutuksesta (=keskiarvo). Aika suuria lukemia on saatu aikaiseksi siis jos kaikki koneet olisi yhtä aikaa päällä! Minä olen luullut että pyykkikone pyörii yleensä päivällä kun minä olen töissä!
torstai 23. elokuuta 2012
Yle-verolla pyritään turvaamaan se, ettei yksikään suomalainen jää ilman Yleisradiotarjonnan tuomaa iloa ja hyötyä.
Television katsoja joutuu maksamaan Yle-veroa 50 tai 140 euroa vuodessa tuloista riippuen. Jos tuloja on alle 10?000 euroa vuodessa vero määräytyy matalimman mukaan. Vastaavasti jos tulot ovat yli 20 000 euroa vuodesssa nousee verotus korkeimpaan luokkaan.
Veron ulkopuolelle jäävät muun muassa pienituloiset eläkeläiset, joiden vuositulot eivät nouse 14 500 euroon.
Verotettavan varallisuuden määrä ei myöskään vaikuta Yle-veroon
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen toteaa että Ylen rahoitusmalli on ollut jo kauan tiedossa ja sitä kehitetään jatkossa niin että Yle voi hyvin jatkossakin. Kivinen sanoo myös että veroa tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti.
keskiviikko 22. elokuuta 2012
lauantai 18. elokuuta 2012
Dvb-t2 viritin pystyy purkamaan salattuja televisiolähetyksiä mutta koska antenniviritin ei niitä ymmärrä täytyy salaus purkaa esimerkiksi tietokoneen avulla joka tässä tapauksessa oli kytketty suoraan televisioon optisella kaapelilla .
Optisessa kaapelissa tieto kulkee ainoastaan valon nopeudella joten kun tietokone lähetti salauksen purkupulssin tv vastaanottimelle kului tästä signaalin kulkema aika eli noin 3,6 millisekuntia jonka aikana kuva hävisi.
Testitilanteessa television kanavanhaku kesti kuitenkin paljon pidempään kuin tämän kolmen ja puolen sekunnin ajan sillä kanavahaun tuloslistaukseen pääseminen kestää todella pitkään (useita minuutteja) vaikka televisio onkin valmiustilassa .
Antenniverkon tv-lähetykset lähetetään kanavanipuissa jotka ovat nimetty kirjaimin A – G joista A, B sekä C niput kuuluvat Digitan jakeluverkkoon kun taas D, E sekä H -kanavat tulevat DNA:n jakeluverkon kautta ja näkyvät näin ollen vain UHF-antennin kautta.
Jos haluat katsoa tv-ohjelmia tietokoneen välityksellä on se helpointa toteuttaa joko siihen erikseen suunnitellun television tai muun näyttölaitteen (kuten esimerkiksi plasmatelevision) avulla , koska tietokoneissa ei yleensä ole valmiina tarvittavaa viritintä salauksenpurun toteuttamista varten kuten televisioissa, digibokseissa sekä muissa erillisissä virittimissä joiden kanssa tietokonetta voi myös käyttää.
Dvb-t2 -virittimiä on kuitenkin jo markkinoilla joten tietokoneen yhdistäminen suoraan television HDMI tai komponentti liitäntään riittää kanavien katsomiseen mutta tällöin kuvanlaatu jää erittäin alhaiseksi eikä se välttämättä vastaa tavallisen televisiolähetyksen tasoa. Dvb-t2-virittimillä kuvan laatu voidaan saada lähelle teräväpiirron tasoa ja tämän vuoksi esimerkiksi kaapeli-digiboksit pystyvätkin vastaanottamaan tällä tekniikalla lähetettyjä lähetyksiä.
Myös antenniverkkoon ollaan kuitenkin tuomassa uutta dvb-c -standardia jolla saadaan teräväpiirtokuvan lisäksi monikanavaäänet myös tavallisiin tv-kanaviin, joten jos tulevaisuudessa haluaa nauttia monikanavaista ohjelmista television välityksellä voi olla ettei enää riitä että päivittää digiboksin vain uuteen vaan täytyy mahdollisesti hankkia kokonaan uusi televisio tai näyttölaite. Toki nykyisetkin televisiot ja näytöt voivat toistaa Dvb-t2-lähetyksiä mutta eivät ehkä niin laadukkaasti kuin uusilla tekniikoilla.
Myös antenniverkkoon tulevat teräväpiirtoiset (HD) kanavapaketit vaativat uusia laitteita mikäli haluaa hyödyntää niitä täysipainoisesti, koska tällä hetkellä tarjolla olevissa kanavissa ei ole monikanava ääntä ollenkaan jolloin sen käyttäminen on myös mahdotonta. Uudet laitteet ovat kuitenkin vielä toistaiseksi erittäin kalliita joten niiden hankkimista kannattaa miettiä tarkkaan ennen ostopäätöstä varsinkin kun markkinoille on tulossa pian kokonaan uudenlainen DVB-T2 standardi joka saattaa muuttaa koko kentän asetelmat ihan päälaelleen ja vanhat tekniikat jäävät unholaan.
Tämä asia koskee lähinnä kaapelitalouksissa olevia kuluttajia jotka voivat halutessaan siirtää televisionsa katselun joko nettiin tai hankkia niin kutsutun IP-digiboksin (Digital Video Broadcasting). Tällöin riittää että televisio kytketään internetiin jolloin ohjelmat voi katsella haluamanaan ajankohtana silloin kun itselle parhaiten sopii. Esimerkiksi tietokoneelle ladattavalla ilmaisella ohjelmalla on mahdollista vastaanottaa näitä televisiolähetyksiä mutta koska tietokoneeni suorituskyky ei ole kovin suuri se toimii melko hitaasti.
Kun tietokoneessa käytetään digiviritintä tai erillistä boksia ohjelmia voidaan katsoa tietokoneen kautta vain yhdellä virittimellä kerrallaan joten useamman virittimen asentaminen tietokoneeseen voi tulla kalliiksi. Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon jos suunnittelee usean kanavan seuraamista saman aikaan. Sen lisäksi kuvanlaatu on yleensä aina parempi kun käytössä ovat oikeat televisioantennit, vaikka toisaalta internetin välityksellä lähetettyjä tv-kanavia katsotaankin pääsääntöisesti hyvällä verkkoyhteydellä mikä ei välttämättä ole ongelma varsinkaan kaupunkiolosuhteissa.
Kannattaa myös huomioida että tietokoneen käyttö televisio-ohjelmien vastaanottoon vaatii erityistä tarkkuutta mikäli haluaa katsoa samanaikaisesti useampaa kanavaa tai ohjelmaa samaanaikaan ja varmistua ettei minkään niistä lähetys jää näkymättä. Tietokoneen avulla televisiolähetyksiä voi vastaanottaa ainoastaan internetissä olevista televisiokanavista joiden ohjelmavalikoima vaihtelee, joten mitään kattavaa kokoelmaa esimerkiksi suomalaisia kanavia se ei pysty tarjoamaan.
Tietokoneelta lähetettyjen tv-lähetysten vastaanottamiseen on kehitetty erityisiä lisälaitteita joista tunnetuimmat ovat TV-tikku , mediaboksi sekä digitelevisio . Koska nämä laitteet eivät kuitenkaan sisällä omaa viritintä eikä niissä myöskään ole sisäänrakennettua tallennusmahdollisuutta ne sopivat hyvin niille joille tietokoneen käyttö ei jostain muusta syystä tule kysymykseen. Tällaisilla laitteilla voi esimerkiksi korvata vanhentuneen digiboksin.
Tietokoneelta lähetettyjen tv-lähetysten vastaanottamiseen on kehitetty erityisiä lisälaitteita kuten Mediatikku, joita löytyy eri valmistajilta. Lisätietoa osoitteesta http://www.digitapro.fi/fi/
Kiitos hyvästä kirjoituksesta! On todella harmillista kuulla näistä ongelmista tv-palveluiden toimivuudessa. Olemme tehneet paljon toimenpiteitä laadun parantamiseksi ja töitä tehdään koko ajan sen eteen että lähetykset saataisiin toimimaan luotettavasti.
Mikäli ongelmat jatkuvat niin toivomme Teidän ottavan yhteyttä Digita Infoon numerossa 020 000 0000 tai sähköpostitse email@example.com . Asiakaspalvelumme on auki maanantaista perjantaihin kello 8-20 ja lauantaisin klo 9-16 välisenä aikana, sunnuntaisin olemme kiinni.
Digita Info vastaa Digitan antenni-tv-verkosta koskeviin kysymyksiin
Hyvä kirjoitus aiheesta joka itseäni häiritsee myös kovin paljon. Ei oikein tiedä missä mennään eikä tunnu tietävän kukaan mukaan? Jos olisi ihan varma että palvelu toimii kuten pitäisi ei tätä ongelmaa kaiketi edes tarvitsisi olla olemassa vai mitä?
Se tässä on juuri ärsyttävää ettei asiaan löydy ratkaisua ainakaan mistään virallisista kanavista. Yritin itse selvitellä asiaa joskus Digitan kanssa ja lopulta päädyin siihen, etten katso noita kanavia enää lainkaan vaan otin ne Canal Digitalilta jolloin kaikki ongelmat poistuivat.
Mutta kun se raha vain ratkaisee nykyään kaiken niin näin kai sen sitten kuuluukin mennä…
Juu tämä tv-kanavien pimeneminen on aika yleistä ympäri maata… etenkin nyt joulun jälkeen on moni ihmetellyt. Ilmeisesti ongelma tulee siis antennien suuntauksista tai jotain? En tosiaan itse tiedä tarkalleen mistä siinä on kyse, mutta joka tapauksessa ei ole pelkästään Digitan asia koska he eivät niitä kanavia omista eivätkä pysty myöskään lähetyksiä katkaisemaan.
Joo toi kanavien pimentyminen tuntuu olevan yleinen vaiva näin tammikuussa. Itselläkin se oli päivän ajan ongelmana kun hain kanavat uudestaan sen jälkeen kun ne olivat yllättäen hävinneet ilman mitään syytä (joku automaattinen päivitys kenties?), eikä enää uudelleenvirittäminenkään auttanut asiaan vaan kaikki kahdeksan kanavaa piti hakea yksitellen ja sitten taas valita ensisijaiseksi kanavaksi ja katsoa mitä tapahtuu. En jaksanut sitä kauaa ihmetellä koska en ollut vielä hakenut niitä kaikkia kanavia, jotka Digitan verkko nyt vuodenvaihteessa tarjoaa eli jotain 11 kpl.
On tuo kyllä kumma kun on näin paljon ongelmia vaikka kyseessä oli pelkkä kanavien uudelleenjärjestely eikä mitään isompia muutoksia sinänsä. Toivottavasti eivät ainakaan enää laita analogista verkkoa maksulliseksi niin kuin ovat uhkailleet jos analogisten lähetysten loppuminen tuottaakin niille odotettua vähemmän rahaa…
Se vaan tuntuu siltä että digiaikaa hehkutettiin siihen malliin, ettei tällaiset pikku jutut oikein jaksa ylittää uutiskynnystä.
Analoginen verkkohan on vielä olemassa, eikä ole poistumassa pitkään aikaan (jos koskaan). Eli kyllä sitä analogista sisältöä saa ihan entiseen tapaan. Digiaikana sen laatu tosin ei vain sitten välttämättä aina olekaan enää yhtä hyvää…
Tuo uusi sopimus Digitalle olisi mielestäni ollut huono asia joka tapauksessa ja se tuskin oli kovin todennäköinen skenaario että Sonera ostaisi Digitan itselleen.
Itse olen tyytyväinen Soneran tv-palveluihin, kun taloyhtiöömme tuli viime syksynä kaapelitv (Sonera) eikä tarvitse tapella antennien kanssa. Lisäksi on vielä tämä koti-tv johon voi kytkeä esim läppärin tai pleikkarin joilla sitten näkyy lisää kanavia netin kautta yms muita palveluita…(nämä siis jo ennen tuota Koti-TV kauppaa)
Tuossa jutussahan luki että se vaatii myös Soneran kaapeliin oman kortin ja sellaisen saa ilmaiseksi jos sen tarvitsee eli ei pitäisi olla ongelma sekään.
Itse olen erittäin tyytyväinen Digitan tarjoamaan palveluun, antennista kanavat näkyivät aina ilman ongelmia vaikka olin useamman vuoden töissä ihan toisella paikkakunnallakin (450 mhz taajuudella oleva mobiilidataverkko siis kattaa käytännössä lähes koko Suomen). Sen sijaan mobiiliverkkoa hyödyntävän koti-tv:n kautta kuvan laatu on ollut huomattavasti huonompi ja yhteys pätkii välillä pahasti. Kaapeli-tv puolestaan pätki ajoittain rankasti mutta nyt kun DNA osti Welhon niin palvelu alkoi pelaamaan paremmin.
Vaikka asun kaapeliverkon alueella, hankin antennin, koska esim Ylen HD kanavat tulevat vain UHF-verkosta eivätkä näy ollenkaan jos katsoo DVB-T verkosta eli kaapeli-antenni yhdistelmällä näkee ne HD-kanavat myös ilman TV korttia. Myös Eurosport HD:n ja MTV3 Max HD:n saa ilmaiseksi (DNA Welho) eikä tarvitse maksaa kanavapaketeista vaan ainoastaan siitä itse ohjelmasta.
TV Viihdekin myy Canal Digitalin kanavia mutta huomattavasti kalliimmalla kuin muut myyjät, jos ostaa vain heidän kauttaan nuo kanavat niin hinnat ovat seuraavat:
Canal+ Total + Urheilu 25.90 euroa / 12 kk Canal Digital Sport 24.80 euroaa /kk 6 kuukautta ja sitten 33.00e 3kuukautta eli yhteensä tuo maksaisi 83.10eur per kuukausi.
Vertailun vuoksi otin tuon CD:n halvimman paketin joka sisältää samat kuin aiemmin mutta ei urheilua vaan pelkkää elokuvakanavat, se maksaa kuukaudessa
Canal Digital Film 19 eura / kk 12 kuukautta Canal Digital Perhe HD 23 euroaa /kk 6 kuukautta ja sitten 34 ekuukautta 3kuukautta eli yhteensä tämä maksaisi 76.80eur per kuukausi.
Eli aika kallis hinta ero on verrattuna siihen että jos tuon saman paketin tilaa muualta kuin CD:n omilta sivuilta, onko mitään syytä miksi maksaa noin paljon enemmän kun samat kanavat voi saada ihan yhtä hyvin huomattavasti halvemmalla jostain toisaalta?
On tietenkin mahdollista sekin että olen erehtynyt noissa hinnoissa mutta en kyllä usko niin tapahtuneen koska kaikki jotka tunnen ovat tilanneet samasta paikasta ja hinnat oli kaikilla nuo mitä aiemmin kerroin.
Hinnat on ilmeisesti hieman muuttuneet, ne pitäisi tarkistaa ennenkuin laittaa nettiin. Joka tapauksessa Canal Digitalin sivuilta näkee miten hinnoittelu menee eli näin:
Eli ei kannata hankkia tuolta canal digitalin omilta kotisivuilta vaan jos hankkii jostain muualta kuin heiltä itse suoraan niin saa edullisemmin kaikki kanavat tilattua eikä tule edes avausmaksuakaan.
Kannattaa tilata joltain yksityiseltä koska silloin säästää aina nuo aloitusmaksutkin jotka ovat yleensä noin 50€, yksityisillä harvoin on myöskään tuota mediamaksu verolappua jolla maksatetaan se yli 100€ vaikka sitä ei tarvitsisi maksaa kun televisioista pitäisi näyttää lupakortti. Tuo kyseinen lappu kuuluu siis niille joilla EI ole televisiota ja joille tulee tuo media maksu maksettavaksi.
Eli kannattaa tilata jostain muualta kuin digitalta niin säästää selvää rahaa! Ja jos ette itse osaa tehdä asialle mitään, soittakaa kuluttaja asiamiehelle tai jollekin vastaavalle että neuvovat miten tilaatte nuo kanavat jostakin muusta firmasta mistä saatte ne edullisemmin, turha on maksaa tuollaisia ylihintoja. Esimerkiksi anvian kaapeliverkosta saa myös tilattua lähes kaikki samat kanavapaketit ja paljon edullisemminkin.
"Myyntiä hoitavalla taholla ei ollut tiedossaan kaupan kaikkia ehtoja ennen sopimuksen allekirjoitusta. Digita oli kuitenkin aiemmin vuonna 2002 vuokrannut kapasiteettia DNA:n käyttöön vastaavalla tavalla kuin nyt kyseessä olevassa kaupassa eikä Digitan tietoon silloin tullut, ettei DNA maksaisi vuokraamastaan kapasiteetista sen todellista käyttöä vastaavaa määrää. Lisäksi kauppaa koskevassa tarjouksessa ja sopimuksessa sekä niihin myöhemmin tehdyssä täydennyksessä on todettu, että vuokrattu kapasiteetti olisi käytettävissä vain televisio-ohjelmien lähettämistä varten. Koska asiassa ei ole osoitettu tai muutoinkaan ilmennyt seikkoja joiden perusteella voitaisiin katsoa DNA:n käyttäneen sille myönnettyä kapasiteettia muuhun tarkoitukseen kuin televisio-ohjelmapalvelujen lähettämiseen, Digitalla ei siten ollut oikeutta periä DNA:lta korvausta tarjotun palvelun myynnistä.
Digitalle syntyy arvonlisäverollista liikevaihtoa myös muista palveluista ja tuotteista kuten esimerkiksi signaalin käytöstä verkon rakentamisessa, vuokraamisesta sekä verkkoelementtien ja laitteiden vuokrauksesta. Digitan toiminta on näiltä osin AVL 79 a §:ssä tarkoitettua verollisten tavaroiden tai palvelujen myyntiä eikä tähän myyntiin kohdistu vähennyksen rajoitusta eikä veron osuutta lueta arvonlisäveron perusteeseen ( KHO 1999/544 ). Siten Digitan ei tule laskuttaa loppuasiakkailtaan myöskään näihin palveluihin kohdistuvaa arvonlisäveroa.
Digita voi lisäksi harjoittaa toimintaa, jossa se ainoastaan tarjoaa palveluja asiakkaille ilman omaa henkilökuntaa. Digitalla on myös tällainen mahdollisuus siinä tapauksessa jos asiakas itse suorittaa tarvittavat työt ja hankkii niihin tarvikkeet ja laitteet.
Näissä tilanteissa palvelujen tarjoaminen asiakkaalle muodostaa vähäisen toiminnan rajan täyttävän arvonlisäverottoman liiketoiminnan osan Digitan toiminnasta ( AVL 3§ 1 kohta). Digitaa laskutetaan vain asiakkaalta mahdollisesti veloitettavista asennuskustannuksista sekä niistä aiheutuvista yleiskustannuksista, jotka se perii asiakkaalta tämän maksaman korvauksen lisäksi. Yleisradio Oy:ltä perittäviä korvauksia ei lueta mukaan tähän määrään sillä Yleisradio Oy suorittaa Digitalle korvaus vain omalla henkilökunnallaan suorittamastaan työstä ja ostamistaan tarvikkeista.
Digita laskuttaa asiakkaitaan kuukausittain jälkikäteen kalenterikuukauden aikana saamistaan suorituksista arvonlisäverolla vähennettynä lisättynä muilla maksuilla kuten esimerkiksi tietoliikenneverkon ylläpitomaksulla sekä Digitan palveluistaan perimillä kuluilla. Yhtiö on lisäksi arvonlisäveron kuukausi-ilmoitusten antamisen osalta kuukausimenettelyssä oleva yritys (arvonlisäverolaki 30 §:n 4 momentti). Digita saa asiakkaaltaan maksun laskutuskuukautta seuraavan toisen kuukauden viimeisenä päivänä, jonka johdosta se ilmoittaa tiedot arvonlisäverollisista myynneistään kohdekuukauden toiseksi viimeisen päivän jälkeisenä ensimmäisenä arvonlisäveroilmoituksen antopäivänä eli toukokuun 31 päivä.
Arvonlisäverolain 209 a § koskee verottoman rahoituspalvelun myyntiä. Pykälän 3 momentissa mainitaan erikseen mitä on pidettävä kyseisessä laissa tarkoitettuna kiinteistöhallintapalveluna tai siihen verrattavana palveluna kun kyseessä on pääsopimus ja asiakas myy edelleen kyseisiä palveluja kiinteistön vuokralaisille vähennykseen oikeuttamattomaan käyttöön taikka ulkopuoliselle asiakkaalle vastiketta vastaan. Lain esitöissä (HE 88/1993) todettiin, että itse suoritettuun rakentamispalveluun sovelletaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta siltä osin kuin palvelu suoritetaan rakennuttajana toimivalle elinkeinonharjoittajalle vaikka tämä myisi kyseisen rakennuspalvelun edelleen.
Arvonlisäverolain 30 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan kiinteistöhallintapalveluna pidetään myös kiinteistön talous- ja hallintopalvelutoimintaa. Saman pykälän 5 kohdassa mainitaan erikseen siivous- ja puhtaanapitopalvelut sekä muut kiinteistön hoitopalvelut, kuten lumenauraus, pihan kunnossapito tai siivouspalvelut jotka liittyvät läheisesti kiinteistöllä harjoitettuun toimintaan tai suoritetaan välittömästi huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajalle.
Arvonlisäverolain 30 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan kiinteistöhallintapalveluna pidetään myös energiahuoltoa, veden- ja/tai jäteveden kuljetusta, käsittelyä ja jakelua niihin liittyvine toimintoineen. Kyseisen säännöksen tarkoituksena on vapauttaa verosta sellaiset kiinteistöön kohdistuvat palvelut joita suoritetaan sille kiinteistönä käytettävälle rakennukselle jossa loppukäyttäjä harjoittaa toimintaansa taikka huoneisto joka sisältyy kiinteistöllä harjoitettavan liiketoiminnan harjoittamisen vuoksi välttämättömiin tiloihin.
Voimassa olevien säännösten mukaan veron peruste muodostuu kun se myyntihinta johon lisätään siitä menevä arvonlisävero lasketaan yhteen siihen liittyvien välittömien sekä välillisten kustannusten kanssa ja tästä määrästä otetaan tiettyä vakioarvoa vastaava osuus, josta on vähennetty myynnin määrän mukainen prosenttiosuus. Veron perusteen laskemisessa huomioidaan tavaran tai palvelun myyntiin suoraan kohdistuvat kustannukset eli sen valmistamisesta aiheutuneet välittömät kustannukset kuten raaka-aineet, osat, työpalkat sivukuluineen, rahdit yms.
Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan kun arvonlisäverovelvolliseksi hakeutunut elinkeinonharjoittaja aloittaa toimintansa hänellä on oikeus saada palautuksena toimintaansa varten tehdyistä hankinnoista maksamansa vero sekä toimintaan liittyvä alkutuotantovähennys. Jos toimintaa harjoitetaan yksityisliikkeen tai henkilöyhtiön muodossa saa yrittäjä arvonlisäveron kokonaisuudessaan takaisin jos toiminnan liikevaihto jää tilikauden aikana alle 8 500 euron jolloin toiminta katsotaan pienyritykseksi ja sille voi myös tehdä alarajahuojennuksen jonka suuruus määräytyy liikevaihdon mukaan.
Arvonlisäverolain 106 §:n mukaan vähennys on tehtävä sinä kuukautena, jona ostettu tavara on vastaanotettu taikka rakentamispalvelun ostohetki (jos ei ole tiedossa) tai ensimmäinen sitä seuraava kalenterikuukausi sen mukaisesti mikä näistä ajankohdista ajoittuu aikaisemmaksi. Vähennyksen tekemiseen liittyy tiettyjä määräaikoja joita täytyy noudattaa ja joista verohallinto pitää rekisteriä jonne ne tulee ilmoittaa.
Olen ollut tekemisissä erilaisten yritysten kanssa viime vuosina jotka ovat saaneet myytyä toimimattoman laitteen, osa jopa toiminut vuosia ennenkuin huomannut vian/virheen eli ei ole mitään hyötyä valittaa jälkikäteen kun tuote on jo ostettu (vaikka vika olisi myyjässä). Tässä hyvä esimerkki kuinka ihmiset saadaan maksamaan turhasta:
Mielestäni tällaiset palvelut voisi hoitaa muutenkin kuin pakottamalla ostamaan tuollainen kallis laite. Tämä palvelu pitäisi olla maksuton ja pakollinen kaikille jotka käyttävät tietokonetta.
No, toivottavasti tuohon tulisi jokin järkevämpi vaihtoehto tulevaisuudessa käyttöön kuin tuo mediamaksun pakkomyynti jokaiselle ihmiselle.
Jaa:
Kommentit
Maksaako asiakas sitten laitteesta joka on hänen kannaltaan hyödytön kun ei toimi kunnolla (siis toimii sen vuoden-pari), tai onko tämä niin halpa että kannattaa ostaa?
Ville kirjoitti 20.10.2011 kello 15:19
Tuskin se ihan pakollinen kuitenkaan olisi, koska lakihan pakottaisi maksamaan vain tv-kanavien katselusta eikä kaikesta tv:hen liittyvästä.
Mutta ainakin tuollainen perusboksi pitäisi saada ilmaiseksi jos sellaista tarvitaan tv-ohjelmien vastaanottamiseen kuten tuossa uutisessa luki..
Itse asun kaapelitaloudessa enkä ole boksia vuosiin tarvinnutkaan kun voi tietokoneeltakin ohjelmia katsoa mutta monille tämä varmaan on tarpeen joten se boksi kannattaisi jakaa kaikille halukkaille vaikkapa sossun maksamana. Jos ei halua hankkia niin sitten vaan maksaisi tuon mediamaksun.
nimetön. kirjoitti 20.10.2011 kello 16:23
Se mikä Digitasta teki erityisen kannattavan, oli nimenomaan antenniverkkoon liittyvä tekniikka ja verkkolisenssit yms. Ei siellä mitään sisältöä olla ikinä varsinaisesti tuotettu.
Digitahan on ollut vain välikäsi sisällöntuottajien (esim. Yle) ja katsojien välillä, keräten siitä sitten vielä mukavasti välistä maksuja.
Nimetön kirjoitti 20.10.2011 kello 16:56
Kun se kauppa tuli ajankohtaiseksi oli YLE:llä juuri meneillään digitalisoinnin suunnittelu jolloin piti miettiä uusiksi antennimastot jne. Digitan myyntihinta taisi olla jotain 30mrd markaa jonka päälle on tullut 5mrdia euroa osinkoa joten ihan paskasti ei kauppa tainnut mennä, tai sitten Yle sai mastojen ja muiden verkkojen lisäksi kasan velkaa.
Digita teki muistaakseni n 20 miljoonaa voittoa viime vuonna(?).
nimetön. kirjoitti 22.10.2011 kello 9:37
Voi myös katsoa sitä kuka osti Digitan: Fortum oli valmis maksamaan 40 miljardia markaa joten jotain siinä on tehty oikein.
Tsau! Bisnestä se vain oli: Yle myi jakeluverkon ulkomaiseen omistukseen, koska digitalisoinnin myötä verkko joka tapauksessa siirtyy pois Ylen hallinnasta – ja näin sitten kävikin (hyvä kauppa). SuomiTV:lle myönnettiin toimilupa antenniverkkoon nimenomaan siksi että sillä ei ole omaa lähetysverkkoa. Nyt kun sekin saa Digitan verkon käyttöönsä, niin lupa raukeaa.
Nimetön kirjoitti 22.10.2011 kello 16:12
Hyvä huomio tuo ”ulkomaiseen omistukseen” myyminen mutta mielestäni asia menee enemmänkin siten kuin ensimmäisessä kommentissa sanotaan eli Yle myi jakelutekniikkansa ulkomaiseen omistukseen (ei omistus sinällään voi olla mitenkään huono) eikä päinvastoin… Näin ainakin itse tuon asian ajattelen ja kyllä tuossa selkeästi lukeekin että YLE möi jakeluverkkonsa.
Digita teki vuonna 2009 tappiota 20 miljoonaa, ei tuo kovin hyvää bisnestä ole ollut. Vuonna 2010 voittoa tuli 35miljoonaa mutta siihen sisältyi kertaluonteinen myyntivoitto joten ihan vertailukelpoinen se ei vielä edellisen vuoden lukuihin taida olla (en nyt jaksa noita lukuja sen tarkemmin tähän hätään kaivaa…).
Mutta tosiaan jos oletetaan että Digitan liikevaihto on kasvanut tuon 20% eli 200 miljoonaan euroon niin aika paljon tuosta summasta pitää sitten tulla siitä tv-jakelusta. Jos Digitalla olisi esim 30% markkinaosuus digi-tv-markkinoista tarkoittaisi tuo 80 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja se lienee yläkanttiin. Veikkaanpa kuitenkin ettei sillä päästä lähellekkään sitä sataa miljoonaa minkä Yle Digitalta sai (oliko kauppahinta 140m€, vai muistanko ihan väärin?), Digitan liikevoitto kun on ollut n 6% luokkaa joten aika paljon voittoa pitäisi tulla että edes tuohon sataan miljoonaan päästäisiin…
Eli jos lasketaan tuosta 100 miljoonasta 60% voitoksi niin siitä pitää vielä vähentää jakeluverkon ja muiden palveluiden kustannukset jotta saadaan vertailukelpoinen luku Ylen saamaan myyntituloon nähden. Ja mikäli tuossa YLE:n kaupassa oli mukana muutakin kuin pelkän lähetysverkon omistus, esim taajuuksien myyntiä tai verkkotoimilupien siirtoa tms ei tuo laskelma ehkä päde.
Tuo kauppa kuitenkin osoittaa sen että Digitan omistaminen tuskin olisi mikään kultakaivos Digitalle vaan todennäköisesti kannattavampaa toimintaa sille on nykyinen toiminta eli tv-kanavien jakelu ja siihen liittyvien palvelujen tuotanto sekä mobiili- ja internet-palveluihin liittyvä bisnes. Ja kuten tuossa aiemmassa kommentissa todettiin, en usko että YLE:ä enää kiinnostaa ryhtyä verkon omistajaksi kun sillä ei ole varsinaista tarvetta verkolle (toisin kuin esim Soneralla).
Miksi valtio tai hallitus haluaa pitää langat käsissään? Onhan selvää se ,että joku yhtiö ottaa kaikki palvelut haltuunsa jos niitä kerran voi tuottaa paljon halvemmalla .Kyllä kansa maksaa mukisematta mitä vaan kunhan saadaan halpaa sähköä ja tv-ohjelmaa.
Tuo Digitahan oli YLE:n osaomistuksessa aiemmin, kunnes myytiin. Mielestäni myyminen on oikein hyvä ratkaisu (ja koko myyntiprosessikin meni hienosti). Ei valtion pidä olla mukana sellaisessa toiminnassa jota yksityinen sektori pystyy tekemään paremmin kuin julkinen puoli. Sama koskee myös kaikkea muuta julkisen puolen toimintaa eli ei mitään monopoleja tai luonnollisia monopoleja millekään julkiselle sektorille kiitos.
Digitan hinta oli kuitenkin hyvin halpa, vain 500 miljoonaa euroa kun sen arvo on vähintään 3 miljardia (ja mahdollisesti jopa 4). Ja toisaalta Digitaa oltiin myymässä alunperin ulkomaiselle firmalle joka sitten vetäytyi ja myöhemmin Digita myytiin suomalaiselle yritykselle jonka osaomistaja mm. valtiomme edelleen on.
Joten jos jotain hyvää haluaa tuosta kaupasta löytää niin ehkä se että nyt valtio ainakin pitää hallussaan suurta osaa yrityksen osakkeista eikä sitä voida myydä yhtä helposti kuin ennen :) Tosin nythän ne osakkeet vasta kalliilla ostettiinkin, varsinkin kun huomioi että aikoinaan nuo osakkeet olivat vain murto-osa nykyarvosta... Eli ei välttämättä mitenkään hyvä kauppa pitkällä tähtäimellä. No onneksi meillä on myös muita vaihtoehtoja jos Digita alkaa taas tehdä liikaa persnettoa ja homma kaatuu veronmaksajien syliin.
Eli kannattaa ehkä katsoa hieman pitemmällä aikajänteellä tuon Digitan myynnin hyviä puolia ;)
Totta puhut. Jos olisi edes säilytetty ne oikeudet siihen asti, kunnes ensimmäinen järkevä kilpailija (tai useampikin) tulisi markkinoille? Toisaalta olen iloinen siitä että sain viimein tämänkin asian tietooni -- eipähän tarvitse enää tuhlata aikaa miettimällä mitä tällä asialla mahdollisesti on tekemistä oman tv:n katseluni kanssa.
Ehkä paras ratkaisu voisi olla jonkinlainen yhdistelmä jossa Digita edelleen ylläpitäisi verkkoaan mutta ei omista sitä. Ehkä tuo siirtovelvollisuuskin voitaisiin toteuttaa samalla tavalla eli jokin taho velvoitettaisiin hoitamaan lähetykset verkossa (olipa se omistaja kuka tahansa) tai vaihtoehtoisesti niin että omistajat hoitavat homman yhdessä.
Olen iloinen siitä, että digiaika alkoi ja näen nyt edes muutaman ohjelman viikossa ilman pätkimistä! :D Mutta miksi ihmeessä kaikki hyvät kanavat tulevat samaan aikaan?? Ei kukaan pysty katsomaan niitä kaikkia yhtä aikaa!! Mitä mieltä sinä olet?
Ihan hyvää työtä tämä adressi on saanut aikaiseksi. Allekirjoituksiakin oli tullut jo yli 3000 :) Toivottavasti saataisiin tuo kauppa purettua!
Ei ne hinnat ole juuri mitään laskeneet ja sitä paitsi Digitalle ei olisi koskaan pitänyt antaa Digitan monopolia, koska silloin hinnat nousivat todella paljon.
Mielestäni asiaa pitäisi harkita uudelleen ainakin siihen asti kunnes Yle HD siirtyy teräväpiirtoon tai muuten vaan maksulliseksi kanavaksi. Mielestäni on epäreilua rahastaa tavallisia katsojia ylimääräisellä lupamaksulla Ylen kanavista, jotka kaikki näkyvät HD-versioina kuitenkin ilmaiseksi YLE HD:n kautta... Tässä vielä lainaus Wikipediasta:
"Digitan lähetysverkko myytiin 31. joulukuuta 1999 ranskalaiselle TDF:lle (ransk. transmission de digitale) 500 miljoonalla eurolla eli antennialueen väestön määrään nähden 20 % ylihinnalla, koska kyseessä oli luonnollinen monopoli eikä aitoa kilpailutilannetta siten ollut olemassa. Digita sai myös toimiluvat UHF-alueen kanavanippuihin B ja C, joista ensin mainitussa lähetettiin myös TV4:ää. Vuonna 2006 Yle myi Digitan TDF-ryhmän (nyk. L M Ericsson) omistavalle TDF Nordicille, jolloin yhtiön nimi muutettiin Digitaksi. Kaupan mukana Yle sai 49 prosenttia Digitan osakkeista mutta joutui myymään niistä osan vuonna 2011, koska sen omistusosuus ylitti 30 %".
Mielestäni koko maa on pidettävä asuttuna ja kansalaisilla pitää olla mahdollisuus saada kunnollisia palveluita myös muualla kuin suurkaupungeissa! Mielestäni tällainen palveluiden keskittäminen suuriin kaupunkeihin johtaa vain siihen, että palvelut keskittyvät entisestään eikä syrjäseuduille jää kohta minkäänlaisia mahdollisuuksia selviytyä. Tästä voi seurata se, että pian ihmiset joutuvat muuttamaan pois kotipaikkakunniltaan kun siellä ei ole enää edes mahdollisuutta asua!
Tässä adressin allekirjoitusosoite: http://adressit.com/ei_pakkodigitalisointia
Adressin allekirjoittajien määrä kasvaa jatkuvasti ja toivonkin mahdollisimman monen ottavan asiaan kantaa.
Online-seurannasta päätellen nimet tulee vielä vauhdilla joten nyt kannattaa allekirjoittaa niin paljon kuin mahdollista että saadaan Digitalle kunnolla painetta.
Eli toisin sanoen on ollut huono päätös Digitan myyminen ranskalaisille koska Digitalla ei ole mitään velvollisuutta tuottaa palvelua kaikille jotka ovat siitä maksaneet vaan se voi valita ketä palvelee ja miten. Tästä johtuen palvelu loppuu eikä sen takia kukaan välttämättä edes huomaa palvelun loppumista jos vain katselee televisiota joka toimii nyt niinkuin ennenkin tai sitten kun huomaavat, että eivät voikaan katsoa televisiota niin menevät ostamaan uudet laitteet joilla näkee.
Itse olen ottanut selvää Digitan hinnoittelusta koska en aio hankkia uusia laitteita jotta näkisin televisiolähetykset enkä varsinkaan maksa enää mitään ylimääräistä Digitalle. Jos joskus on pakko maksaa niin katson sitä tilannetta vasta sitten kun nykyiset laitteet ovat käyttökelvottomia ja ainoa tapa nähdä lähetys on ostaa taas uudet laitteet (tämä tilanne ei tule vastaan ihan pian, jos koskaan).
Vaikka nyt vielä saisitkin jotain palvelua Digitan kautta voi sekin loppua koska Digitallahan oli juuri yt-neuvottelut.
Jos haluat käyttää television lisäkanavia tai HD-tekniikkaa niin tarvitset siihen erilliset antennit. Jos sinulla on kaapeli- tai IPTV-digiboksi pitää sinun hankkia myös uudet DVB-C -standardin digiboksit (ja nekin vain jos nykyiset laitteesi ovat jostain syystä yhteensopimattomia uusien televisioiden kanssa). Uusia kanavia ei saa vanhoilla laitteilla näkymään vaan ne vaativat aina jotain päivityksiä ja uusia laitteita.
Ja sitten vielä yksi asia jonka pitäisi kiinnostaa kaikkia Digitan myynnistä kiinnostuneita poliitikkoja:
Miten Digita pystyy säilyttämään kilpailukykynsä muita verkkotoimilupia hakeneita vastaan kun valtio on sitoutunut myymään suuren osan nykyisestä omistuksestaan. Digitahan joutuu jatkossa kilpailemaan muiden verkkoyhtiöiden kanssa jotka saavat valtiolta käytännössä ilmaista rahaa (ja kaiken lisäksi joutuvat ostamaan lähetysverkon toiselta valtion yhtiöltä).
Toivottavasti suomalaiset poliitikot osaavat nyt tehdä oikeita päätöksiä ja estää Digitan myymisen ulkomaisille yhtiöille.
keskiviikko 11. tammikuuta 2012
Nyt on hyvä hetki miettiä mitä kannattaa hankkia tai jättää hankkimatta koska tuotteiden hinnat saattavat olla erittäin edullisia tämän viikon ajan.
Olen laittanut tälle sivulle linkkejä verkkokauppojen tarjouksiin joiden hintatasossa ei ole mielestäni mitään järkeä mutta jotka silti ovat voimassa tällä viikolla (eli viimeistään tiistaina 17.1 kun tarjoukset päättyvät). Hintoihin sisältyy toimituskulut ja alv 24% . Hinnat eivät siis sisällä digiviritintä, antenniverkkoon sopiva malli kannattaa katsoa digiboksit -linkistä .
Lisää hyviä tarjouksia voi ilmoittaa kommentoimalla tätä artikkelia.
maanantai 9. tammikuuta 2012
Ylen HD kanavien tekstitys ei ole toiminut kunnolla jos kanavilla on käytössä automaattinen kanavasurffaustoiminto eli DVB-T2 verkon tekstit lähetetään salaamattomana (Digita) ja kanavan vaihtuessa laite joutuu hakemaan uuden lähetyskanavan, eikä tämä toimi läheskään aina oikein vaan osa teksteistä puuttuu kokonaan tai tulee näkyviin väärään aikaan.
Tekstitysongelmaa on yritetty korjata ohjelmistopäivityksillä mutta ainakin Sony Braviassa tilanne huononi entisestään päivityksen jälkeen. Sonyn mielestä kyseessä ei ole vika lainkaan joten ainakaan toistaiseksi ongelmaan tuskin saadaan parannusta vaikka Digitan verkoissa tekstitys onkin saatu toimimaan paremmin kuin antenniverkossa jossa DVB-T2 verkossa lähetettyyn tekstitykseen tehdään vieläkin korjauksia joita ei kuitenkaan julkaista käyttäjille.
Uusin versio on v1.046 ja se näyttää seuraavalta (alla myös ruutukaappauksia)
Kuva 1 : Päivitys
Teksti-TV:n kautta haettu Ylen HD-kanava ei tule näkyviin, kuvan 3 mukainen ilmoitus tulee ruutuun aina kun kanava vaihtuu tai laite sammutetaan, kuva 4. Kuvateksti 1: Kun käytössä kanavasurffaus automaattinen tekstitys ei toimi vaan osa teksteistä puuttuu kokonaan.
Tässä tapauksessa automaattisessa tekstityksessä oli väärä valinta "suomi" kohdassa ja suomi puuttui koko teksti-TV valikosta joten tekstejäkään ei näkynyt missään ikkunassa (kuva 2)
Kuva 2 : Automaattinen tekstitys
Automaattisen tekstityksen saa pois valitsemalla käsin suomen kielen tekstityskieleksi tai laittamalla automaattisen tekstityksen takaisin päälle samasta valikosta, kuva 5. Kuvateksti 3.
sunnuntai 1. tammikuuta 2012
...ja sen verran vielä jatkan edellistä postaustani että myös ne kanavat mitkä näkyvät antennissa voivat kadota sieltä kaapelistakin jos on alueella jossa tehdään taajuusmuutoksia (kuten esimerkiksi nyt vuodenvaihteessa)
Ja sitten tuohon toiseen asiaan eli siihen miksi kaapeli- ja antenniverkossa näkyy eri kanavamäärät, vaikka molemmissa verkoissa olisi sama tarjonta niin syynä ovat sopimustekniset asiat
Esimerkiksi MTV3 Max -kanavaa ei saa tällä hetkellä näkymään lainkaan Digitan verkossa koska siellä käytössä oleva jakeluvelvoite päättyy 31.12., mutta kaapelissa sitä voidaan näyttää ilman erillistä toimilupaa vielä ensi kevääseen saakka.
Myös Discovery-kanavien kohdalla on samankaltainen tilanne eli jos kanavat eivät ole mukana antenniverkon uudessa jaossa ne poistuvat kokonaan jakelusta Digita Oy:n verkosta, sillä kanavien esitysoikeuden päättymisestä ei ilmoitettu ajoissa eikä sopimusteknisiä asioita saatu ratkaistua Digitan kanssa
Nämä kanavamäärät löytyvät muuten myös digita.fi-sivustolta: http://digita.fi/files/1374/Kanavataulukko_FI-12112011-2-web.pdf , ja siellä kannattaa kiinnittää huomio tuohon "Maksu TV"-tekstiin koska sen takaa löytyy antenniverkossa näkyvien kanavapakettien lukumäärä.
Digitan myynnistä saatujen rahojen sijoittamisesta päätetään yhtiökokouksessa jossa on edustettuina kaikki omistajat, siis myös TV-yhtiöt eli Digita Oy ei saa tehdä sijoituspäätöksiä itsenäisesti vaan se noudattaa omistajaohjausta
Yhtiökokouksessa päätökset tekee yhtiön toimiva johto eikä yksittäinen osakas voi vaikuttaa päätöksiin muuten kuin olemalla mukana kokouksissa ja osallistumalla äänestyksiin valtakirjalla (jolloin yleensä vain yhden henkilön antamat äänet huomioidaan) mutta tämäkään käytäntö tuskin muuttaisi lopputulosta merkittävästi sillä enemmistöosakkaat ovat jo nyt sitoutuneet Digitan kehittämiseen
Digitahan on tällä hetkellä ainoa Suomessa lähetyspalveluita tarjoava toimija jolla on sekä UHF-, että VHF-alueella lähes koko maan kattava verkko valmiina joten olisi järjetöntä luopua tästä toimijasta ennen kuin saadaan luotua jotain uutta ja tehokkaampaa tilalle tai ainakin kehitettyä vanhaa verkkoa vielä tehokkaammaksi. Tietysti jos TV-yhtiöillä ei ole tarvetta ostaa lähetyspalveluja niin silloin voidaan tietysti myydä vaikka Digitan antenniverkon lähetinmastot pois mutta kuka ostaisi nämä mastokiinteistöt sitten?
En ihan ymmärrä mikä tässä on ongelmana sillä eihän Digitalle jää mitään myytävää enää siinä vaiheessa kun sen liiketoiminta siirtyy jollekin ulkomaiselle omistajalle joten se siitä omistajuudesta ja sitä myöten päätäntävallasta
Ja jos tuo Anvia kerran saa luvan niin sehän voi tietysti vuokrata tuon verkon edelleen kenelle haluaa (tuskin kuitenkaan Yleisradiolle koska sille pitäisi ostaa myös lähetysoikeus samaan tapaan kuin Digitan verkossa eli koko paketti) jolloin Digita on kohta vain pieni osa tuota kokonaisuutta mutta silti monopoliasemassa. Eikä taida edes riittää se että joku ulkomainen omistaja saisi tuon monopolin Suomessa vaan seuraavaksi olisi vuorossa sitten Viro ja Latviakin jossa sama juttu edessä, samoin kun muissakin Baltian maissa.
Voi olla että jossain vaiheessa tulee sellainen tilanne eteen että ulkomaiset omistajat eivät halua enää omistaa näitä antennimastoja tai kanavia koska niistä voi joutua maksamaan aika kovaa vuokraa mutta siihen asti saadaan taas kuulla sitä tuttua propagandaa kuinka paha asia on jos joku ulkomainen sijoitusyhtiö saa "kaupallisen tv-kanavan" tänne Suomeen. Se mitä se kaupallinen tarkoittaa lienee sitten sivuseikka.
Olennaistahan tässä koko kuviossa ovat vain nuo tietyt monikansalliset sijoitusyhtiöt jotka haluavat tahkota rahaa Suomen kaltaisilla pienillä markkina-alueilla ja nyt kun Digitalta voidaan ostaa tämä antenniverkko niin siitä voi pyytää lähes kuinka paljon tahansa koska kilpailua ei enää ole ja tuskin tuleekaan joten lopputulos on varma eli hinta kohoaa pilviin eikä siihen kuluttajilla juuri sanomistakaan sen jälkeen ole.
Jos taas YLE:n lähetyksiä lähetetään Digitan verkossa kuten aiemmin (esim. Ruotsissa), on YLE:llä varaa lähettää nykyistä vähemmän ohjelmaa per päivä tai hankkia ohjelmia muilta tahoilta jolloin saadaan kustannukset pienemmiksi kun voidaan keskittyä olennaiseen. Tuskin sitä nyt ihan kaikkia tv-sarjoja ja elokuvia kuitenkaan pitää saada joka ilta nähtäväksi niin kuin nykyisin.
En omista mitään firmaa, enkä myöskään maksa lupamaksua enää siitä asti mitä tähän kämppään olen tullut(20v). Tvtä ei ole koskaan ollut eikä tule olemaankaan. (koska on parempaakin tekemistä) Kaiken tuon lisäksi maksan vielä netistäkin 25€/kk. Tämä siksi että asun kaapelitaloudessa ja haluan silti katsoa ulkomaisia ilmaiskanavia joita saa netin kautta tilattua ilmaiseksi.
Mutta kuitenkin jos olisi pakko maksaa jostain kanavista niin se 50e/v max saisi luvan riittää koska siitä summasta menee vain pieni osa noiden kanavien tuottajille, loput jää veroihin joista sitten rahoitetaan esim tätä järjetöntä YLE-veroa yms paskaa...
Joten mikä on pointti tässä keskustelussa? Sekö että minä en osta jotain vitun tv-laitetta ja käytän rahani mieluummin johonkin muuhun kuin niihin paskoihin ohjelmiin mitä yle suoltaa joka ilta?
Vai sekö kun joku haluaa myydä minulle jonkun paskan tuotteen kovaan hintaan koska hän saa siitä paremman hinnan jos kauppa toteutuu...no kaupat tulee vaikka hinta ei välttämättä ole edes mitenkään erityisen hyvä...
Eli lyhyesti sanottuna vituttaa koko YLE, turha organisaatio johon tuhlataan veronmaksajien rahoja ihan liikaa. Onneksi sentään tulevaisuudessa tuosta turhasta ja paskasta laitoksesta päästään eroon kunhan aika koittaa.
Kyllä on tullut mietittyä että mitä helvattia tekee esim sillä 500 gigan kiintolevyllä? Eihän sinne mahdu kuin pieni osa niistä leffoista eikä kaikki kuitenkaan ole hd:ta joten vaikka olisi hd-laitekin niin ei se välttämättä pysty hyödyntämään koko levyä?
Eikö nuo nykyiset levyt kuitenkin toimi kaikissa laitteissa ja niissä voi valita tallennettavan alueen itse, jos sellaista valintaa edes tarvitsee tehdä.
Onko tässä kyse nyt siitä että tuolla halutaan rajoittaa eri tallennusvälineiden määrää. Nykyisinhän noita ulkoisia kovoja saa ties millä kapasiteeteilla ja sitten taas löytyy vaikkapa verkkolevyjä joille menee se muutama sata gigaa dataa kuin vettä vaan?
Käsittääkseni ei ole mistään rajoituksista kiinni. Kaikki uudet laitteet toimivat ihan hyvin yhteen tuon verkon kautta, kunhan vain on sopivat ohjelmistot käytössä.
Kyseiset boksit ovat DVB-T2 laitteita joten niissä tulee olla linkityksen purkulaitteet valmiiksi asennettuina että ne pääsevät käsiksi salattuun antenniverkkoon ja osaavat purkaa sieltä tulevan lähetyksen salatussa muodossa jotta sen voi katsella näillä uusilla laitteilla. Eli kyseessä ei ole mikään tietoturva asia vaan tuo koskee nimenomaan tätä antennipuolta joka on pelkästään salattu.
Ihan samalla tavalla myös nämä vanhemmat laitteet ovat DVB-T laitteita eli niihin voidaan asentaa nuo linkityksenpurkulaitteet jos ne vain tarvitsevat päivityksiä niiden osalta, joten kyse ei todellakaan koske kuin noita uudempia dvb-t2 laitteita joissa on sisäänrakennettu salauksenpurku.
Niinnojoo... Mietin vaan kun yleensä noissa bokseissa tuo linkitys suoritetaan ohjelmallisesti laitteen ollessa suljettuna mutta tässä tapauksessa se tehdään ilmeisesti aina käytön aikana jolloinka tuota linkittämistä joutuu tekemään koko ajan. Tosin jos tuossa myyntipaketissa kerta mainitaan että päivitykset tulevat jatkossa myös digitalta, niin silloin ongelma tuskin on kovin suuri vaikka linkitystä tehdäänkin jatkuvasti.
Saahan tuolla tavalla hintaa hilattua ylöspäin kun ottaa useamman kanavan samaan pakettiin ja maksaa sitten jokaisesta erikseen lisämaksua vaikkei katsoisi kuin yhtä kanavaa kerralla..
Mutta tuo Digitan tilanne oli kyllä ihan odotettu juttu jo ennen tuota kauppaakin. Se että Digita myytiin nimenomaan France Telecomin tytäryhtiölle TDF:lle (joka siis on nyt sen suomen toiminnan uusi omistaja) kertoo siitä että siellä ranskassa varmaan katsellaan pidemmälle tulevaisuuteen näissä asioissa toisin kun täällä Suomessa jossa eletään vieläkin vahvasti analogisella aikakaudella.. Toisaalta itse olisin mieluummin nähnyt Digitan siirtyvän jonkun kotimaisen yrityksen haltuun, kuten vaikkapa Soneran. Sonera omistaa jo valmiiksi niin paljon tv- ja radiomastoja sekä lähetystekniikkaa.
Niin no kyllähän tämä Digita kauppa oli täysin odotettavissa tuon 450 MHz:n LTE verkon myynnin yhteydessä pari viikkoa sitten. .ja tietysti myös sen että jatkossa nuo LTE-verkon mastopaikat menee muiden kuin teleoperaattoreiden käyttöön eli juuri esimerkiksi tämän uuden Digitan tytäryhtiön omistukseen joka siis on nyt ostanut Digitalta ne antenniverkkopuolen mastojen omistukset ja tulee rakentamaan uutta mobiiliverkkoa.
Lainaus:
Alkuperäinen kirjoittaja jjx
Joo niinhän se olikin. Itse muistelin vain sitä kun täällä joku mainitsi tuon France Telecomin osuuden tuossa myyntiprosessissa..
Se olisi kyllä ollut kaikkein parasta, jos koko tv-ja radioverkon lähetystekniikka (Digitan masto)olisi pidetty valtion hallussa. Tuo kauppa Digitasta oli siis täysin käsittämätön ja törkeä teko Suomen kansalta.
Ja sitten vielä tuo Digi-TV:n lanseeraus viivästyi vuositolkulla ihan turhaan..jos sitä oltaisiin haluttu tehdä kunnolla kansalaisia kuunnellen niin ei näin olisi käynyt...
Alkuperäinen kirjoittaja
Sitten YLE:kin halusi väkisin olla mukana tässä digikehityksessä, koska olihan heidän rahoituksensa turvattava jatkossakin. Mutta miksi he eivät halunneet tietää tekniikasta mitään ja ostivat sen täysin "mustasta laatikosta" eli joltain Digitan myyntiedustajalta.
Se mitä minä nyt haluaisin on se, että tuon jälkeen Digita pitäisi pilkkoa takaisin pieniksi yhtiöiksi niin ettei mikään valtion osa pääse siitä enää hyötymään (siis tuo entinen YLE:n osuus).. Ja sitten vaan pilkkomisen seurauksena tulleet ongelmat pois päiväjärjestyksestä.. Eli:
Digita Oy = 100% yksityistäminen => pilkottiin palasiksi ja myytiin eri puolille maailmaa
Eli ainakin puolet Digitan myynnistä saaduista rahoista pitäisi palauttaa valtiolle tai jakaa kansalle, koska rahat menivät kuitenkin kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseen.
Niin juuri. Mutta se nyt taitaa olla mahdotonta tässä yhteiskunnassa (ainakin näin on ollut aikaisemmin). Niin kuin aiemmin sanoin..niin en tiedä kuinka moni näistä asioista oikeasti päättää mutta tällainen fiilis minulla on kun olen seurannut asioita...
On vähän sääli ettei päättäjät halua tehdä kunnollisia päätöksiä ja saada hyviä verotuloja... On paljon helpompaa myydä kaikki mikä ei ole valtion toiminnan kannalta tarpeellista.
En nyt tarkoita että tuo Digitan myynti välttämättä olisi mikään hyvä asia, varsinkaan tässä vaiheessa (tuskin se kuitenkaan kovin paljoa lisää tv-maksuja nostaa).
Se kuitenkin osoittaa kuinka helppoa on laittaa veronmaksajien rahoja palamaan. Jos valtio haluaa sijoittaa rahojaan johonkin niin pitäisi ottaa selvää mistä saa oikeasti vastinetta rahoille ja yrittää minimoida kulut.
Eli onko esimerkiksi järkevää myydä omaisuutta? Toki silloin tällöin voi olla pakko luopua osasta omaisuuttaan jos tarvitaan rahaa muihin tarpeisiin, mutta ei jatkuvasti.
Ja toinen hyvä esimerkki ovat poliitikot jotka jakelevat verorahoja täysin holtittomasti ympäri maailmaa. Ei se auta yhtään Suomen tilannetta että verorahat sijoitetaan ulkomaille (ja välillä omiin taskuihin).
Tästäkin tapauksesta voisi helposti selvitä sillä ettei kukaan joutuisi vastuuseen vaan kaikki voitaisiin lakaista maton alle kuten yleensä on tapana ollut Suomessa... Mutta mitä hyötyä siitä sitten olisi?
Sitä en tiedä miten tuo päätös vaikuttaa asiaan, mutta ainakin tähän asti Digitalla ei ole voinut katsoa ilman tv-korttia kuin YLE 1 ja 2 kanavia.
Eli jos tuon myyntipäätöksen jälkeen kuitenkin joutuu ostamaan sen kortin jotta voi nähdä noita muita lähetyksiä niin silloin mielestäni maksu muuttuu pakolliseksi vaikka sitä ennen se on ollut vapaaehtoinen. Silloin se siis muuttuisi TV lupamaksuksi josta jo aikaisemmin mainitsin (tosin sillä erotuksella että nyt joudut maksamaan vaikkei sinulla olisi edes tv:ta tai digiboxia). Mielestäni siinä tapauksessa myös nuo YLE:n palvelut tulisi siirtää maksukortin taakse, jolloin niistä maksavat ne jotka niitä katsovatkin.
[quote author="idigita" time="28.04.2009 klo 23:46"]
Lähetetty
En osaa vastata tuohon mitään muuta kuin sen minkä olen huomannut: digi-tv:tä mollattiin joka paikassa siitä lähtien kun se Suomeen tuli. Kun siirryttiin digi-aikaan niin ihmiset eivät millään meinanneet ottaa vastaan sitä ajatusta että nyt kuva oikeasti jopa paranee ja ennen kaikkea on vakaampaa! Se mitä tapahtuu joskus harvoin lähetyksen aikana, kuten esim viime syksynä oli täällä etelässä ainakin pitkä musta hetki eikä ääni kulkenut mihinkään tai jotain muuta häiriötä lähetyksessä - niistä selvittiin ihan helposti painamalla punaista nappia.
Minulla ei ole ollut mitään ongelmia digi-tv:n kanssa. Joskus alkuaikoina kun signaali tuli jostain muualta kuin digitan lähettimistä niin saattoi esiintyä lyhyitä häiriöitä jotka katosivat itsestään jonkin ajan kuluessa. Jos lähetys katkesi pidemmäksi aikaa esim kesken elokuvan, kelaus toimi ja ohjelman sai jatkettua siitä mihin se oli jäänyt.
Ei sen parempaa voi vaatiakaan!
Lähetetty
Mitä tulee taas tähän myynti-intoon, itse en kyllä osaa sanoa kuinka kannattavaa liiketoimintaa tuo on Digitalle? Nyt kun nuo verkot ovat myytyjä niin voiko niitä enää ostaa takaisin ilman todella suuria kustannuksia vai mitä ne mahdollisesti maksavat?
On varmaan mahdollista tehdä tarjous Digitan ostamisesta mutta onko se kannattava ja jos sen tekee niin millä ehdoilla. Ehkä ei kannattaisi laskea ainakaan paljon noiden vanhojen mastojen varaan koska niiden käyttöikä lienee lopussa joskus tulevaisuudessa.
Jos jotain uusia taajuuksia otetaan käyttöön, en usko että niihin tulee mitään varsinaisia "yleisradiolähetyksiä" vaan enemmänkin jonkinlaista nettijakelua (jos sellaisia on sitten järkevää tehdä) tai mobiiliverkkojen kautta tulevia lähetyksiä.
[quote author="djlordi" time="08.12.2009 klo 14:14"]
Tässä minun arvioni: 1. Digitalla ei ole paljon rahaa, koska sen asiakkaita ovat vain TV-kanavat ja nekin ovat suurimmaksi osaksi pieniä kanavia (esim MTV3). 2. Digita on viime aikoina ollut taloudellisissa vaikeuksissa Suomessa(kin), minkä vuoksi se luultavasti myydään. (3.) Voi olla mahdollista että tulevaisuudessa esim kaikki Suomen kanavat tulevat satelliittin kautta? 4. ... Ja ehkä jossain vaiheessa tulee joku uusi tekniikka joka korvaa kokonaan nykyiset antennit?
[quote author="djlordi" time="08.12.2009 klo 14:24"]
2 ja 3 ovat totta.
4 ei ole minusta ihan ajankohtainen, sillä uudet lähetykset toimivat ainakin vielä antenneilla (jos on siis kyseessä digi-tv:n tapainen lähetys), mutta eihän sitä koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan...
Itse kyllä toivon ettei ainakaan antenneja aleta korvaamaan millään uusilla teknisillä innovaatioilla. (en pidä niistä ollenkaan) Jos niitä aletaan vaihtamaan ja uusia tekniikoita kehittämään niin toivottavasti siihen ei mene kymmeniä tai satoja vuosia vaan tekniikka kehittyisi muutamassa vuosikymmenessä sen verran että päästäisiin näistä antennijutuista eroon.
[quote author="Vierailija" time="09.12.2009 klo 11:05"]
Minun mielestäni on vähän väärin myydä tuollainen yhtiö yksityisille ihmisille, varsinkin kun kyseesä ovat tuollaiset monopolituotteet (TV-kanavat). Myyntihän tarkoittaa käytännössä sitä, ettei ko yhtiön tarvitse enää välittää laadusta yms niin paljon kuin aikaisemmin ja hinnatkin voivat nousta enemmän...
Ehkä se on ymmärrettävää tässä tapauksessa että Digita myytiin koska sen omisti yksityinen taho.
[quote author="djlordi" time="09.12.2009 klo 12:55"]
Jaa-a[21:55:50] 86.60.137.66 saapui paikalle ... No jos nyt oikein rehellisiä ollaan (ainakin minun puolestani), niin olen sitä mieltä, ettei tämä asia kuulu sinulle ollenkaan! Siis ei yhtään mitenkään!
No joopajoo...
Nyt mennään kyllä jo aiheen vierestä, mutta minä itse en pidä lainkaan tällaisista myyntioperaatioista enkä siitä tavasta jolla niitä tehdään. Minusta on ihan ok myydä yritys vaikka ulkomaiselle omistajalle mikäli tällä omistajalla katsotaan olevan sellaisia vahvuuksia joita meillä täällä suomessa asuvilla (=[21:56:49] 86.60.137.66: CONNECTION_ABORTED 59 s eli suomalaisilla) itsellään ei ole.
Ja mitä tulee tuohon asiaan kuuluuko se minulle... En toki kuvittele olevani joku kaikkien alojen erikoisasiantuntija, mutta kyllähän tämä nyt sen verran minua koskettaa että asiasta haluan mielipiteeni kertoa :)
[quote author="Vierailija" time="09.12.2009 klo 14:25"]
Myynnin syyksi ilmoitettiin tarve rahoittaa uusien palveluiden kehittämistä ja investointeja, kuten HD-tuotannon aloittaminen sekä investoinnit verkkoihin.
Tv-lähetyksiä siirretään edelleen paljon kaapeleissa eikä ilmassa (onneksi) joten miksi ostaa kalliita maakasuverkkoja Digitalta kun on omiakin? Näin se varmaan meneekin tulevaisuudessa eli tv-jakelut menevät kaapelista ei ilmasta. Kaapeliverkkojen[21:58:17] 178.251.149.21 saapui paikalle omistajillehan tässä avautuu lisää bisnestä koska joutuvat[21:58:22] <178.251.149.21> !stop