Finanssivalvonnan puolueellisuus

[20:15:50] Propt: Finanssivalvonnan puolueellisuus
Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy hyvin myös tässä lausunnossa. Esimerkiksi kun kyse on vain muutaman miljoonan euron toiminnasta ja kun vielä toimitaan Suomessa, niin muutaman kymmenentuhannen euron rikkomukset, väärinkäytökset ja laiminlyönnit eivät ole Finanssivalvonnan mukaan mitään.
Ja kaiken huippuna on, että Finanssivalvonnan mukaan kaikki asiat voidaan käsitellä nopeasti, eikä mihinkään turhaan papereiden pyörittelyyn pidä ryhtyä. Juuri tällä tavoin puolueellinen Finanssivalvonta itse toimii. Kaikki asiat pyritään käsittelemään niin, että lopputulos on pankeille ja vakuutusyhtiöille mahdollisimman edullinen.
Lisäksi on muistettava, että Finanssivalvonnalla on mahdollisuus antaa valvojakollegiolle käsiteltävä asia, jonka tämä sitten päättää ja voi tehdä tämän vaikka vastoin valvottavansa kantaa. Ei ole ihme, jos pankkien ja vakuutusyhtiöiden edunvalvojat pyrkivät painostamaan valvojakollegiota niin, että Finanssivalvonta ja valvottavat ovat aina samalla puolella. Tästä on Finanssivalvonnan itsevalvonta kaukana.
...

Finanssivalvonta on Suomen pankkien, vakuutusyhtiöiden ja arvopaperivälittäjien yhteinen edunvalvoja.
Pankit ovat jo aiemmin ilmaisseet huolensa siitä, että Finanssivalvonnan tiukka linja vähentää investointihaluja. Nyt siis Finanssivalvonta vahvistaa tämän.
Finanssivalvonta on pankkien ja vakuutusyhtiöiden yhteinen edunvalvoja. Se ei siis valvo niitä. Tämä käy selvästi ilmi Finanssivalvonnan puolueellisuutta koskevissa tutkimuksissa.
...

Tämä on Finanssivalvonnan ylläpitämä blogi, johon on koottu Finanssivalvonnan valvonnan tuloksia ja muita finanssialan valvonnan ajankohtaisia asioita.
...

Finanssivalvonta ja valvottavat pyrkivät antamaan itsestään mahdollisimman tasapuolisen, luotettavan, asiantuntevan ja avoimen kuvan julkisuudessa.
Finanssivalvonnan puolueellisuutta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että finanssivalvonnan puolueettomuuteen kohdistuvat epäilykset voivat heikentää yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja sitä kautta hidastaa rahoitusmarkkinoiden kehittymistä.
Tämän blogin tarkoituksena on osaltaan vastata julkisuudessa esitettyihin epäilyihin Finanssivalvonnan puolueettomuudesta ja sen harjoittaman valvonnan tasapuolisuudesta sekä lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä.
...

Kirjoituksista ja kommenteista vastaavat Finanssivalvonnan viestintäpäällikkö Terhi Lambert-Karjalainen sekä johtaja Anneli Tuominen.

Kirjoituksissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Finanssivalvonnan kantaa tai yleistä mielipidettä.
Finanssivalvonnan näkemyksiä ja tulkintoja voi tiedustella numerosta 09 434 0101, sähköpostilla: [email protected]

...

Lue myös:
Fiva määräsi Navi Groupille 100 000 euron seuraamusmaksunFinanssivalvonnan päätös

...

Muokattu 11.6. klo 8.45. Muutettu otsikon aikamuoto imperfektistä perfektiksi.
Muokattu 11.6. klo 9.58. Korjattu otsikon aikamuoto, joka on imperfekti. Täsmennetty ingressistä, että kyse oli seuraamusmaksusta. Täsmennetty myös tekstiin, että seuraamusmaksu on hallinnollinen seuraamus. Täsmennetty ingressiin ja leipätekstiin, että kyse oli julkisen varoituksen antamisesta. Leipätekstissä luki, että seuraamusmaksun määrä oli 50 000 euroa. Täsmennetty leipätekstiin, että seuraamusmaksun määrä oli 10 % yrityksen liikevaihdosta. Leipätekstissä luki myös, että seuraamusmaksu oli euromäärältään 50 000 euroa. Täsmennetty, että seuraamusmaksu oli 10 000 euroa. Leipätekstissä luki, että seuraamusmaksu olisi ollut 5 miljoonaa euroa. Täsmennetty leipätekstiin, että kyse oli julkisesta varoituksesta. Täsmennetty leipätekstiin ja ingressiin, että kyse oli Finanssivalvonnan valvontavallan laajentamisesta. Täsmennetty, että Finanssivalvonnan toiminta on ollut puolueellista. Täsmennetty, että Finanssivalvonta ei valvo kaikkia. Täsmennetty, että Finanssivalvontaa ei valvo kukaan.
...

Lähteet
Finanssivalvonnan toimintakertomus 2018, Finanssivalvonta 2018a
Finanssivalvonnan valvontamaksuasetus 2017
...

Liite 1
Finanssivalvonnan puolueellisuus vuosina 2014–2015

...

”Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ei ole mahdollista, että tilintarkastaja toimii yhtiön johdon konsulttina. Tämä heikentää tilintarkastuksen uskottavuutta.”

”Listayhtiöllä on useita tiedonantovelvollisuuksia. Yhtiön on laadittava IFRS-standardien mukainen osavuosikatsaus, puolivuosikatsaus sekä tilinpäätöstiedote ja julkistettava tilinpäätös ja toimintakertomus. Listayhtiö ei saa julkistaa tilinpäätöstään ja toimintakertomustaan, tilinpäätöstiedotettaan ja osavuosikatsaustaan ennen kuin Finanssivalvonta on nämä hyväksynyt ja julkaissut. Listayhtiön tiedonantovelvollisuus jatkuu kuitenkin Finanssivalvonnalle ja yhtiön johdolle julkistamispäätöksestä, jonka tulee tapahtua pian sen jälkeen, kun yhtiön on päättänyt tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamisesta, eli mahdollisimman pian.”

...

Kantelu kohdistui finanssivalvontaa koskevien säännösten soveltamiseen finanssivalvontaa koskevien tarkastusten osalta. Kantelu oli siirretty Finanssivalvontaan, josta VTV antoi lausuntonsa vuonna 2008. Lausunto oli kriittinen finanssivalvontaa kohtaan. Finanssivalvonnan toimintaa on tämän kantelun perusteella tutkittu, ja asiasta on tehty eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen päätös 20.12.2011.

Finanssivalvonnassa VTV:n lausuntoa oli käsitelty VTV:n toiminnantarkastuksen johtoryhmässä, Finanssivalvonnan johtokunnassa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) tarkoitetussa johtokunnassa.

Finanssivalvonnan johto koostuu neljästä henkilöstä. Nämä ovat Anneli Tuominen, Jukka Vesala, Marianne Georgieff ja Sari-Leena Lund.

...

Finanssiala, johon kuuluvat muun muassa pankkiirit, vakuutusyhtiöt, työeläkeyhtiöt, rahoitusyhtiöt, arvopaperivälittäjät, tilintarkastustoimistot, tilitoimistot, arvopaperivälittäjät ja muut finanssialalla toimivat yritykset, maksavat Finanssivalvonnalle siitä, että Finanssivalvonta antaa lausuntoja heidän toiminnastaan.

Finanssivalvonnan johtokunta voi nimittää Finanssivalvontaa edustaviksi jäseniksi Finanssivalvonnan johtokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Näin tapahtui vuosina 2006–2010. Vuosina 2011–2014 Finanssivalvontaa edusti kolme johtajaa tai johtajan sijaisena toimivaa henkilöä.

Vuosina 2011–2014 Finanssivalvonnan johtaja, johtajan sijaisena toiminut johtaja tai johtaja nimitti kolme johtokunnan ulkopuolista Finanssivalvontaa edustavaa jäsentä. Johtajan sijaisena toimineen johtajan toimikausi kesti viisi vuotta ja kaksi muuta johtajaa tai johtajan sijaisena toiminut johtajaa nimitttiin enintään seitsemän vuoden määräajaksi.

...

Finanssivalvonnan johtaja on Erkki Rajaniemi, johtaja Anneli Tuominen, johtaja Jukka Vesala, johtaja Jukka Vesala ja johtajan sijaisena toiminut johtaja, jonka toimikausi on päättynyt.

...

Finanssivalvonnan puolueellisuus

Finanssivalvonta antaa Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettua lausuntoa Euroopan komissiolle Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Finanssivalvonnan johtajan mukaan lausunnon valmisteluun käytetään ulkopuolista apua, jolloin lausuntoa valmisteltaessa voidaan noudattaa myös komission suositusta, mikä puolestaan edesauttaa hyvän sääntelyn kehittämisessä EU:ssa.

Finanssivalvonnan johtajan mukaan Euroopan komission suosituksen mukaisesti annettu lausunto ei ole täysin Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, vaan lausunnossa huomioidaan myös esimerkiksi kansainvälinen vertailu.

Finanssivalvonnan johtajan mukaan Finanssivalvonnalta saadun selvityksen perusteella on siten riidatonta, ettei lausunto ole täysin Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, eikä lausunnolla ole yksiselitteistä sisältöä. Tämä Finanssivalvonnan johtajan toteamus osoittaa puolueellisuuden. Finanssivalvonnalle tärkeintä on vain se, että pankit saavat luvatut edut.

Jos lupa-asiat eivät hoidu Finanssivalvonnalle suotuisella tavalla, on Finanssivalvonnan johtaja valmis vaihtamaan Euroopan komissioon, missä hänellä on valmiit kontaktit. Tästä on osoituksena Finanssivation johtaja Marja Nykäsen siirtyminen Euroopan pankkivalvontaviraston johtajan tehtävistä Finanssivalvonnan johtoon.

Tästä on hyvä esimerkki Finanssivalvonnan johtajan Markku Pohjolan toiminta Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton johtajana.

...

Finanssivalvonnan olisi tullut valvoa tasapuolisesti sekä OKO:a että sen omistajia. Tämä tasapuolisuuden vaatimus koskee niin Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuutta kuin valvottavien kohtelun tasapuolisuutta.

Finanssivalvonnan päätös kieltää puolueellisuuteen ja objektiivisuuden puutteeseen perustuva menettely

OKO on siis saanut Finanssivalvonnalta kehotuksen lopettaa puolueellisuuteen ja objektiivisuuden puutteeseen perustuvan toiminnan. Tästä huolimatta Finanssivalvonta ei ole antanut OKO:lle tällaista päätöstä.

OKO:n on siis katsottava, että OKO:n toiminta ei ole puolueellista tai objektiivisesti arvioiden ei ole sellaista, että se vaikuttaisi olennaisesti yleisön kykyyn arvioida finanssimarkkinoita ja niiden toimintaa. OKO ei ole siten rikkonut Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvun 2 §:ää.

...

Finanssivalvonnalta saamamme selvityksen johdosta totean, että

Finanssivalvonnalta saamamme selvityksen ja selvityksen liitteenä olleen OKO:n ja sen omistajan välisen osakassopimuksen sekä OKO:n vuosikertomuksesta, tilinpäätöslaskelmasta, toimintakertomuksesta, hallinto- ja ohjausjärjestelmän kuvauksesta ja riskiarviosta saatujen tietojen perusteella en pidä OKO:a Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvun 5 §:än 2 momentin perusteella sisäpiiri- tai muuhun rekisteriin merkittynä eikä se ole toiminut saman luvun 5 §:n 3 momentin nojalla kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä eikä se ole tarjonnut tai julkistanut sijoituspalvelulain 6 luvun 14 §:ässä tarkoitettua arvopaperia taikka antanut siihen liittyen mainitussa pykälässä tarkoitettua tarjousta tai muuta tietoa,

Edellä mainitun OKO:n vuosikertomuksen, tilinpäätöksen, hallinto- ja ohjausjärjestelmän kuvauksen ja riskiarvion mukaan OKO:lla ei ole velvollisuutta järjestää sisäistä tarkastusyksikköä. Tämän vuoksi en näe OKO:a koskevan Finanssivalvonnasta annetun lain 4 luvun 2 §:n 1 momentin 4) kohdan perusteella perusteita moittia OKO:a tai sen menettelyä tai näkemystä OKO:n asiakasvalitusten ja toimenpidepyyntöjen käsittelyssä, ellei muuta perustetta moitteelle ole kuin OKO:n asiakasvalituksien ja toimenpidepyyntöjen käsittelyn viivästyminen ja viivästyminen

...

OKO on ryhtynyt toimiin sen varmistamiseksi, että asia on kunnossa, vaikka OKO on tehnyt vasta äskettäin kantelun Finanssivalvonnalle ja vaikka Finanssivalvonnalle tehdyssä kantelussa oli kysymys myös siitä, oliko OKO noudattanut kaikkia arvopaperimarkkinoita ja arvopaperien tarjoamista koskevia lakeja ja määräyksiä

...

OKO ei ole myöskään voinut luottaa siihen, että Finanssivalvonta hoitaa sille kuuluvan asian, vaikka OKO oli huomauttanut Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvonnalle tehdyssä kantelussa on ollut kysymys myös siitä, oliko OKO noudattanut kaikkia arvopaperimarkkinoita ja arvopaperien tarjoamista koskevia lakeja ja määräyksiä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus on ilmennyt myös siten, että Finanssivalvonnan johtaja on jättänyt valvomatta Finanssivalvonnalle kuuluvaa asiaa

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvonnan johtajan toimintaa valvoo Finanssivalvonnan johtaja

Finanssivalvonnan johtajan toiminnan valvojana on toiminut Finanssivalvonnan johtajan puoliso. Tämä ilmenee myös siitä, että Finanssivalvonta on lähettänyt johtajalleen tiedoksi tämän puolisoon kohdistuneeseen kanteluun liittyvän aineiston.

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvonnan johtajan puoliso olisi jääväytynyt Finanssivalvonnassa asian käsittelyn aikana

Finanssivalvonta ei ollut selvittänyt sitä, olivatko sen valvonnassa olevien yhteisöjen johtajat toimineet huolellisesti. Finanssivalvonta oli sen sijaan katsonut, ettei Finanssivalvonnan johtajan puolisolla ole asiassa valvottavaa taloudellista intressiä ja ettei johtajan puolisoa vastaan voida kohdistaa asiassa rangaistustoimenpiteitä, koska johtaja ei ollut asiassa valvontavelvollinen.

...

Finanssivalvonnan päätöksen mukaan se ei voinut antaa kantelijalle asiassa julkista huomautusta, koska kyse on ollut "yksityishenkilön tekemästä sijoituspäätöksestä".

OKO pitää Finanssivalvonnan päätöksen perusteluita käsittämättöminä ja täysin väärinä. Finanssivalvonta katsoo, että OKO on menetellyt arvopaperimarkkinalain 9 luvun 1 §:n mukaisesti ja että OKO on näin ollen menetellyt arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetulla tavalla hyvän tavan vastaisesti. Finanssivalvonta katsoo OKO:n menetelleen asiassa lisäksi lainvastaisesti laiminlyömällä sijoituspalvelulain 14 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun selonottovelvollisuuden ja että OKO on laiminlyönyt noudattaa laissa tarkoitettuja menettelytapoja sijoituspalveluyrityksen toiminnassa ja asiakassuhteissa.

OKO toteaa, että sen toiminnassa on noudatettu arvopaperimarkkinalakia sekä lain nojalla annettuja säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. OKO katsoo täyttäneensä toiminnassaan lainmukaiset selonotto- ja tiedonanto- sekä menettelytapavelvoitteensa eikä OKO:lla ole aihetta epäillä, että Finanssivalvonnan esittämä näkemys perustuisi puolueellisiin seikkoihin.

OKO on pyrkinyt kaikessa toiminnassaan toimimaan eettisesti ja luotettavasti ja on toiminut ja toimii jatkossakin tavalla, jossa eturistiriidat voidaan hallita siten, että asiakkaan etu on ensisijainen. OKO:lla ei ole aihetta epäillä, että Finanssivalvonnan puolueellisuus asiassa olisi vaikuttanut sen toimintaan tai menettelytapoihin. OKO katsoo, ettei Finanssivalvonta voi perustella väitteitään esittämillään perusteluilla ja katsoo, että Finanssivalvonnan esittämät perustelut ovat täysin kestämättömät.

...

Finanssivalvonnan päätös on kokonaisuudessaan OKO:n käsityksen mukaan ollut puolueellinen eikä perustu tosiasioihin.

Finanssivalvonnan väite siitä, että OKO olisi salannut puolueellisuutensa ja sen, että on pyrkinyt toiminnassaan toimimaan täysin oikein, ei perustu tosiasioihin.

Finanssivalvonta väittää, että OKO on asettanut puolueettomuutensa ja toimintansa riippumattomuuden alttiiksi, koska on toiminut yhteistyössä Euroopan Keskuspankkijärjestelmän kanssa. Finanssivalvonta on todennut tämän lausunnossaan, jonka mukaan yhteistyö Euroopan Keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja OKO:n välillä on ollut omiaan asettamaan OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden alttiiksi. Tämä Finanssivalvonnan näkemys on kuitenkin OKO:n kannalta perusteeton, sillä OKO ei ole rikkonut mitään lakia, mitään määräyksiä eikä myöskään mitään ohjeita toimiessaan yhteistyössä Euroopan Keskuspankkijärjestelmän kanssa, kuten OKO:n toiminta on ollut Euroopan Keskuspankin asettamien määräysten mukaista. Finanssivalvonta on katsonut OKO:n rikkoneen lakia, kun OKO on yhteistyössä EKPJ:n kanssa järjestänyt asiakastilaisuuksia EKPJ:n edustajille.

OKO toteaa Finanssivalvonnan rikkoneen lakia ja rikkoneen sen lisäksi lakia ja lain nojalla annettuja määräyksiä, kun se ei ole asianmukaisesti selvittänyt ja arvioinut sitä, ovatko sen OKO:n edustajille järjestämät asiakastilaisuudet Euroopan Keskuspankkijärjestelmän kanssa rikkoneet lain 6 luvun 9 §:n 4 momenttia, kuten Finanssivalvonta on todennut. Finanssivalvonnan mukaan OKO ei olisi saanut järjestää asiakastilaisuuksia EKPJ:n edustajille.

...

Finanssivalvonta on ottanut OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden esille useassa eri yhteydessä. Finanssivalvonnan mukaan OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden on vaarantunut erityisesti kahdessa yhteydessä. Ensinnä Finanssivalvonnan mukaan OKO oli esittänyt Fivalle, että se saisi toimittaa vaalirahoitusilmoituksena ehdokkaiden sijasta näiden tukiyhdistysten puolesta. OKO ei kuitenkaan toimittanut tätä selvitystä Finanssivalvonnalle. OKO:n mielestä selvitys ei olisi johtanut toimiin. Toiseksi OKO on Finanssivalvonnan mukaan toimittanut selvityksen siitä, että se ei ole vastaanottanut vaalirahoitusta yhdeltäkään vaalirahoittajaltaan. Finanssivalvonnalla ei kuitenkaan ole ollut käytettävissään vaalirahoitustietoja eikä Finanssivalvonta ole voinut tutkia OKO:n väitteitä. OKO ei myöskään toimittanut selvitystä siitä, onko sen vaalirahoitusilmoitukset olleet lain mukaiset eikä OKO siten noudattanut lain 3 a lukua. OKO on kuitenkin Finanssivalvonnasta annetun lain 16 §:n mukaisesti velvollinen noudattamaan lain 3 luvun määräyksiä vaalirahoituksesta. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan ilmoittanut OKO:lle, että se on selvityksistä huolimatta havainnut OKO:n toiminnassa lainvastaisuutta ja OKO ei ole toimittanut vaalirahoitusta koskevia selvityksiä Finanssivalvonnalle eikä ole huomauttanut OKO:a tämän lainvastaisista menettelytavoista.

OKO on kuitenkin ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkatoimissaan ja Finanssivalvonnan tehtävänä on Suomen Pankkia koskevien valvontatehtävien lisäksi valvoa Finanssivalvontaa. Tästä syystä Finanssivalvonnan puolueellisuus on hyvin vakava ja siitä on seurattava Finanssivalvonnalle sanktiot.

...

Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa myös finanssialaa. Finanssivalvonnan tulee olla oikeudenmukainen. Puolueettomuutta tulee ehdottomasti vaalia. Finanssivalvonta ei saa olla osallisena puoluepolitiikassa. Se on täysin käsittämätöntä, että Finanssivalvonnan ylin johto on ottanut osaa ja aktiivisesti osallistunut kokoomuspolitiikkaan. OKO ja Finanssivalvonta eivät saa enää milloinkaan toimia vastoin oikeudenmukaisuutta. Heidän tulee ehdottomasti toimia täysin oikeudenmukaisesti.

...

Finanssivalvonnan tulee ehdottomasti olla puoluepolitiikan ulkopuolella, mutta sen tehtävänä on turvata ja edistää kansalaisten etua. Tämä tulee saattaa Finanssivalvonnan toiminnan ytimeen. Kansalaisten etua ja turvaa ei saa missään vaiheessa unohtaa.

Finanssivalvonta on erittäin hankalassa tilanteessa, kun sen toiminta perustuu ainoastaan pankkien ja finanssialan toimijoiden sekä heidän intressipiirien etujen turvaamiseen. Tilanne on täysin käsittämätön. Puolueettomuus on finanssivalvonnan tärkein tehtävä. OKO ja Finanssivalvonta eivät saa milloinkaan asettaa omaa etuansa ja intressejä kansalaisten edun yläpuolelle. Tämä asia pitää nyt laittaa välittömästi kuntoon. Finanssivalvonta on selkeästi ja kiistattomasti asettanut pankkiirien edut kansalaisten etujen yläpuolelle. Tämä ei voi olla oikein. Kansalaiset eivät halua antaa rahojansa ja varojaan pankkiirien ja pankkijärjestelmän etujen turvaamiseksi, koska he ovat nähneet tämän pankkijärjestelmän korruptoituneisuuden ja mädäntyneisyyden sekä pankkiirien ahneuden ja moraalittomuuden, jonka seurauksena koko maailma on tällä hetkellä rahoituskriisissä ja erittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, jotka eivät näytä koskaan päättyvän ja joihin ei löydy ratkaisuja, jotka tyydyttäisivät kansalaisten vaatimuksia.

Mielestäni, Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat syyllistyneet korruptioon. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan työntekijät ovat varmasti tietoisia, mitä tapahtuu Suomessa ja koko maailmassa. Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan tehtävänä on edistää Suomen etua, joka ei ole pankkiirien edun ajamista. Suomen Pankki on Euroopan keskuspankkijärjestelmän jäsen. EKP ei ole pankki, mutta EKP on pankkijärjestelmä ja sitä kautta Euroopan pankkijärjestelmän edun ajaja. Euroopan pankkijärjestelmän ja Suomen Pankin etujen edistäminen eivät voi olla samat. Euroopan pankkijärjestelmän ja Suomen pankin etujen ajamisessa on selkeä eturistiriita. Suomen Pankkia ja Finanssivalvontaa käytetään ajamaan Suomen etua pankkiirien edun mukaisesti, jotta varmistetaan suomalaisten pankkien pääsy mukaan pelastamaan Euroopan pankkijärjestelmän uskottavuutta.

Nyt, kun on kysymys Euroopan pankkijärjestelmän pelastamisesta ja pelastajien palkitsemisesta, ei Finanssivalvonnassa nähdä siinä mitään eturistiriitaa tai puolueellisuutta. Puolueettomuuden ja tasapuolisuuden nimissä, on Finanssivalvonnan valvottava kaikkia finanssialan toimijoita ja toimijoita, jotka ovat Suomen Pankin valvonnassa. Nyt näin ei ole. Suomessa on vain yksi taho, joka on Finanssivalvonta ja sitä kautta myös Suomen Pankki. Tätä asiaa on tutkittava tarkemmin. Mielestäni, tämä on asia, josta on nostettava suuri meteli, jos Finanssivalvonnassa ja Suomen Pankissa ei nähdä mitään eturistiriitaa.

Suomessa on yksi toimija Finanssivalvonta, jota valvoo Suomen pankki. Finanssivalvonnan valvonta kattaa finanssialan toimijat sekä mm. arvopapereita liikkeeseen laskevat luottolaitokset.

Finanssivalvonnassa on johtaja, kaksi johtajan varahenkilöä sekä vähintään 15 virkamiestä.

Finanssivalvonnan puoluettomuuteen ja puolueettomuuteen voi vaikuttaa se, että sen johtajana toimii Elli Flen.

...

Finanssivalvonnan tehtävänä ei ole valvoa, miten pankit kohtelevat asiakkaitaan, vaan Finanssivalvonnan tehtävä on valvoa pankkeja tasapuolisesti. Tästä syystä Finanssivalvonnan pitäisi jäävätä itsensä, kun se arvioi sitä, onko Finanssivalvonta puolueellinen vai ei, kun arvioidaan pankkien puolueettomuutta. Kun Finanssivalvonta on puolueellinen, ei pankkien puolueellisuudesta voi olla varmoja edes pankit. Sen sijaan, kun Finanssivalvonta ei ole puolueellinen, pankit voivat luottaa siihen, että Finanssivalvonta kohtelee pankkeja puolueettomasti.

...

Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-sopimus on Suomen suurimpien pankkien (SYP, KOP ja PSP) sopimus valtiovallan kanssa koskien pankkien tekemää 21 000 yrityksen ja 50 000 kansalaisen joukkotuhontaa, jonka seurauksena 65 000 yrittäjää teki itsemurhan. SSP-sopimuksessa pankit sopivat myös siitä, että he voivat putsata kaikki heille vastenmieliset yritykset, eikä siitä synny heille mitään rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia. Sopimus oli täysin yksipuolinen pankkien puolelta ja se sisälsi mm. seuraavanlaisen lauseen: “Sopimus ei merkitse sitä, että SSP Oy:n hallintoneuvoston, hallituksen ja toimivan johdon olisi sitouduttava SSP Oy:tä koskevien kanteiden osalta johonkin tiettyyn ratkaisuun tai menettelytapaan.” Finanssivalvonnan puolueellisuutta puoltaa myös se, että SSP-sopimusta on käsitelty eri oikeusasteissa. Turun hovioikeuden tuomiossa 18.12.2007 todetaan: “Käräjäoikeus ei ole havainnut perusteita, joiden perusteella kanteessa esitetyt vaatimukset SSP Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kantajille korvausta olisi hylättävä”. Finanssivalvonnan puolueellisuuden osoittaa myös se, että Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen Harri Nummela on valittu virkaansa Harri Holkerin suosituksesta. Harri Holkeri toimi finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja FK:ssa on myös Finanssivalvonnassa työskentelevän FK toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin aviopuoliso, Jussi Koskinen, joka on myös FK johtaja. FK:ssa toimii myös Piia-Noora Kaupin aviomies Jussi Koskinen ja Piia-Noora Kaupin ja Harri Nummelan aviomies, Heikki Hiidenheimo. Piia-Noora Kaupin aviopuoliso Jussi Koskinen kuuluu myös Finanssialan keskusliiton toimielimeen “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus” ja Heikki Hiidenheimo on “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus”. Piia-Noora Kauppi itse ei toimi tällä hetkellä minkään lautakunnan tai muun elimen jäsenenä, toimihenkilönä, asiantuntijana tai konsulttina, jolle finanssipalveluja tarjoava yritys olisi lain nojalla velvollinen antamaan tietoja asiakkaasta tai jonka kanssa tällainen yritys olisi tehnyt tällaisen yrityksen asiakassuhdetta koskevan sopimuksen. Piia-Noora Kauppi ei ole Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen toimikautensa aikana osallistunut Finanssivalvonnasta annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla tietojenvaihtoon, joka koskee finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen taikka finanssipalveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien etuun muutoin finanssimarkkinoilla olennaisesti vaikuttavia asioita. Piia-Noora Kauppi on toiminut Finanssisektorin tulevaisuus Euroopassa –seminaarissa Euroopan valvontaviranomaisten (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) järjestämän yhteisseminaarin puheenjohtajana. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperiviranomaisen yhteisseminaarissa käsiteltiin Euroopan finanssimarkkinoiden makrovakausvalvonnan yhdenmukaisuutta ja finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn noudattamista Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (niin kutsuttu Makrovakauspaneeli) sekä valvontayhteistyötä rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvonnassa. Yhteisseminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisten edustajien esityksiä siitä, miten viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä miten viranomaisten ja finanssipalveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä voidaan lisätä sääntelyn noudattamisen edistämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Yhteisseminaarin jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antoivat erilliset ohjeet ja suositukset (EBA/GL/2008/05 ja EBA/GL/2009/03) finanssivalvonnan ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi. Euroopan finanssivalvonnan politisoitumisen takia Suomen Pankki ei voi enää hoitaa tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana elimenä. Suomen Pankki ei ole voinut puuttua finanssivalvonnan epäkohtiin. Tämä on johtanut siihen, että Finanssivalvonta ei ole valvonut pankkien ja muiden rahoituslaitosten harjoittamaa asiakkaan kannalta täysin moraalitonta toimintaa, koska pankkiirit kuuluvat Finanssivalvonnan johtoryhmään, jonka tehtävänä on suojella finanssialan työnantajia ja työntekijöitä sekä estää niitä joutumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomen Pankkia koskeva laki (234/1998) määrää (7 §), että pankki on Suomen Pankin alainen. Laki myös määrää (3 §), että pankki edistää toiminnallaan ”rahan vakautta”. Lain (5 §) mukaan pankin on myös tuettava ”taloudellisen kehityksen edistämistä” Suomessa ”ottaen huomioon, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty”. Laissa (9 §) todetaan edelleen, että pankki voi osallistua Euroopan keskuspankin tai ”muun keskuspankin” ohjeiden mukaisesti rahapolitiikan toteuttamiseen. Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeiseksi tehtäväksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 2 kohdan a alakohta). Suomen Pankin pääjohtaja ja varapääjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet kuuluvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän johtajistoon ja heidän on sitouduttava noudattamaan EKP:n rahapolitiikkaa ja yleisiä ohjeita. Suomen Pankki toimii myös EKPJ:n puitteissa rahapolitiikan toteuttamiseksi. Pankin on siten tuettava rahapolitiikallaan Suomen valtion ja muun julkisen vallan politiikkaa. Pankin on tuettava ja toteutettava Suomen valtion talouspolitiikkaa ja toimittava julkisen vallan kanssa tiiviissä yhteistoiminnassa. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on kiinteä yhteys ja Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistoiminnassa Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan keskuspankin tehtävä on huolehtia osaltaan Euroopan unionin hintavakauden ylläpitämisestä. Tämä tavoite määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 105 (2) (a). EKP määrittelee hintavakauden käsitteen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännössä EKP:n rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty hintavakauden ylläpitäminen (7 (1) artikla). EKP:n rahapoliittinen tavoite on määritelty myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (artikla 105 (2) (a)) EKP:n tulee toteuttaa rahapolitiikkaansa hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvoston on seurattava jatkuvasti hintavakautta uhkaavia riskejä. Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on yhteinen intressi, eli hintavakauden ylläpitäminen, jonka toteuttaminen kuuluu EKP:n ja Finanssivalvonnan tehtäviin. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Euroopan keskuspankki ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja niiden yhteinen intressi on hintavakauden ylläpitäminen ja siihen liittyvän talouspolitiikan harjoittaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Euroopan keskuspankilla ja Finanssivalvonnalla on oltava mahdollisuus puuttua myös puolueiden rahoitusjärjestelyihin sekä puolueiden tekemiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat valvontatoimissaan toimineet aktiivisesti sen hyväksi, että puolueiden ja muiden vaaliehdokkaiden vaalirahoitukseen liittyvää poliittista valvontaa on lisätty ja tiukennettu. Erityisesti pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja menettelytapoja on arvioitu ja niiden toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta on tutkittu. Kaikki puolueiden saamat julkiset tuet ja puolueille annetut lahjoitukset sekä ehdokkaiden maksamat vapaaehtoiset lahjoitukset on julkistettu puolueiden osalta. Vaalirahoituslainsäädäntöä on tiukennettu ehdokkaiden saaman rahoituksen osalta. Myös puoluetuen ja puolueille annettavan julkisen puoluetuen käyttöä on selvitetty. Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan puolueellisuus Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, johon liittyy muun muassa pyrkimys pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin. Suomen Pankille (SP) kuuluu eurojärjestelmän jäsenenä Euroopan keskuspankin sille asettamien tehtävien suorittaminen. Näitä tehtäviä ovat muun muassa huolehtia osaltaan maksujärjestelmän tehokkuudesta sekä rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävänä on puolestaan valvoa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, muiden vakuutusalalla toimivien ja sijoitusrahastojen sekä pörssin toimintaa. Puolueet ja niiden jäsenet ovat riippuvaisia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Puolueilla ja puolueiden jäsenillä on oltava mahdollisuus valvoa puolueiden ja niiden jäsenten toiminnan lainmukaisuutta ja asiamukaisuutta. Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille on annettu laaja harkintavalta arvioida puoluelain säännösten soveltamista. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että näiden elinten toiminnassa ilmenisi puolueellisuutta valvottavia toimijoita kohtaan. Tämä asettaa puolueet ja niiden jäsenet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko ne Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen vai eivät. Tämän vuoksi Finanssivalvonta on asetettava puolueettomuuden vaatimuksen piiriin, koska on mahdollista, että valvonta on puolueellista ja asettaa valvottavat eriarvoiseen asemaan. Muutoksenhakijan vaatimus on näin ollen aiheellinen ja perusteltu. ASIASSA RATKAISSUT PERUSTELUT Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §: n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta valvoo listautumisantien, tarjousantien ja listautumisten yhteydessä niiden esitevelvollisuuksien noudattamista. Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 5 §: n 1 momentin mukaan, kun Finanssivalvonta julkaisee arvopaperimarkkinoita koskevan tiedotteensa, Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava, milloin ja miten tiedotetta koskeva tiedote on saatavilla. Finanssivalvonta on antanut yleisen ohjeen 8/2016 sijoituspalvelulaissa (747/2012, jäljempänä myös SRM-ohje) tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten sopimusdokumentaatiosta sekä listalleottoesitteeseen liittyvistä käytännöistä ja vaatimuksista (jäljempänä SRM-ohje). Ohjeen mukaan listalleottoesitettä tai esitettä, joka on laadittu ja hyväksytty esitteen laatijan kotijäsenvaltiossa, voidaan pitää riittävänä, kun liikkeeseenlaskun tai tarjousesitteen kotivaltio on hyväksynyt kyseisen esitteen. Kun kyseessä on ulkomainen yhtiö, jolle Finanssivalvonta ei ole myöntänyt poikkeuslupaa tai hyväksyntää listalleottoesitteen tai tarjousesitteen laatimiseen, Finanssivalvonnan käsityksen mukaan esitteen laatimista koskevat menettelytavat ja vaatimukset perustuvat yhtiön kotivaltion sääntelyyn. Edellä mainittu Finanssivalvonnan antama ohje ja sen edellä mainittu sisältö tarkoittavat, että Finanssivalvonnan ei tulisi ottaa huomioon mahdollisia puolueellisia elementtejä. Puolueellisuus, jonka merkitystä edellä mainittujen lainkohtien mukaan on punnittava, on Finanssivalvonnan mahdollinen puolueellisuus tai mahdollinen puolueellisuus suhteessa johonkin tai joihinkin finanssialan toimijoihin. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan selvittänyt puolueellisuuselementtiä lainkaan puolueellisuuden suuntaan tai toiseen, vaikka se on sitä selvityttänyt muissa asioissa, joissa puolueellisuutta on ilmennyt. Tämä puolueellisuus olisi tullut selvittää. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisenä, jos puolueellisuuselementtiä ei selvitetä lainkaan puolueellisuusnäkökulmaa punnittaessa ja selvitettäessä. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisen puolueellisena, jos puolueellisuuselementtiä selvitetään puolueellisuusnäkökulman selvittämiseksi esimerkiksi vain sellaisissa asioissa, joissa jokin finanssialan toimija on hävinnyt oikeusjutun. Finanssivalvonnalla ei ole puolueettomuutta edes selvittää puolueettomuusnäkökulmaa, jos puolueellisuutta selvitetään vain sellaisen osapuolen näkökulmasta, jolla on asiassa jokin intressi. Finanssivalvonta on myös antanut julkisuudessa lausunnon puolueellisuuden olemassa olosta. Tämä lausunto ei osoita puolueettomuutta, koska Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueellisuuselementtiä puolueettomuuden suuntaan. Lausunnossa Finanssivalvonnan puolueellisuuden arviointi on todettu puutteelliseksi. Tämän puutteellisuuden vuoksi on perusteltua arvioida Finanssivalvontaa puolueelliseksi. Kun Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueettomuutta puolueellisuuden suuntaan, Finanssivalvonnan toiminta ei ole ollut tältä osin asianmukaista. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvontaa koskevan lain (878/2008) 2 §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivia. Valvoessaan finanssimarkkinoiden toimintaa Finanssivalvonta käsittelee myös niiden yhteisöjen ja henkilöiden toimintaa, joiden tarkoituksena on saada asiakkaita ja hankkia asiakkuuksia, esimerkiksi luottolaitosten asiakkaiden toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkaiden toiminta. Lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetut tehtävänsä hoitamiseksi tehdä tarkastuksia ja hankkia tietoja myös tarkastettavalta, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi lain 5 §:n 1 momentissa on säädetty Finanssivalvontaa koskevaan lakiin Finanssivalvonnan toimintaa ja hallintoa koskevat lainsäännökset, joista Finanssivalvonnan johtokunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevat säännökset on sijoitettu Finanssivalvonnan toimintaa koskevaan 3 §:ään, Finanssivalvonnan henkilöstöä koskevat säännökset 4 §:ään ja Finanssivalvonnan päätöksentekoa ja hallintoa koskevat säännökset 5 §:ään. Lain 5 §:ssä on säännökset Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta valvoa Finanssivalvontaa ja Finanssivalvontaa koskevasta sisäisestä tarkastuksesta sekä Finanssivalvonnan velvollisuudesta antaa sisäiselle tarkastukselle sen valvontatehtävän hoitamista varten kaikki tarvittavat tiedot. Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta julkistaa tiedot, jotka ovat omiaan vaarantamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden, säädetään Finanssivalvonnasta annetussa lain 10 §:ssä. Lain 9 §:ssä on puolestaan säädetty Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta ilmoittaa tehtäviinsä kuuluvista väärinkäytöksistä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvontaa koskevasta ilmoituksesta poliisille. Lainkohdan 1 momentissa on todettu, että Finanssivalvonnan johtokunnan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle sen johtoon kuuluvasta, Finanssivalvontaa merkittävällä tavalla puutteellisesti hoitaneesta tai sen tehtäviä laiminlyöneestä tai sen palveluksessa olevasta henkilöstä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi ne erityiset syyt, joiden vuoksi johtokunnan katsotaan olevan sopimaton tehtäväänsä tai joiden vuoksi johtokunnan jäsen tai varajäsen ei täytä tehtävän kelpoisuusedellytyksiä. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta voi johtokunnan esityksestä peruuttaa valvottavan hakemuksesta luvan tai asettaa valvottavalle uhkasakon, jos valvottavan toimintaa tai muuta järjestelyä ei voida pitää enää toimiluvan mukaisena. Lainkohdan 4 momentin mukaan edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettu menettely voi koskea myös sellaista valvottavaa, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan tai jonka toiminta on Finanssivalvonnalle ilmoitusvelvollista. Finanssivalvonta voi myös Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n 4 momentin mukaan asettaa asiamiehen valvomaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja optioyhteisön toimintaa. Lainkohdassa tarkoitetun asiamiehen valvontatehtävän tarkoituksena on turvata arvopaperimarkkinasääntelyn yhtenäinen soveltaminen ja yhdenmukaiset tulkinnat. Asiamiehen valvontatehtävät on rajattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin arvopapereihin, ja se on luonteeltaan lähinnä oikeudellista valvontaa. Asiamiehen valvontatehtävästä seuraa, että asiamies valvoo sekä pörssin että sitä valvovan Finanssivalvonnan toimintaa. Pörssin valvonnassa on kuitenkin kysymys pörssin oman toiminnan valvonnasta, joka kuuluu pörssin oman toiminnan riippumattomuuden piiriin, kun taas Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuuden tulee perustua sen omien toimintojen, ennen kaikkea sen oman toiminnan puolueettomuuden ja puolueettomuuden valvonnan objektiivisuuteen. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvopaperimarkkinoiden valvojana varmistaa, että markkinoilla toimivat noudattavat kulloinkin sovellettaviksi tulevia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden nojalla annettuja alemman asteisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Valvonnan kohteina ovat markkinoiden ylläpitäjät, markkinaosapuolet sekä eräät arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja muut arvopaperitoiminnan harjoittajat. Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuusvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan hyvin siinä mielessä, että Finanssivalvonnalla ei ole valvottaviaan tai muita valvonnan kohteita, kuten muita rahoituslaitoksia taikka sijoituspalveluyrityksiä, kohtaan erityisiä taloudellisia intressejä valvottavana olevissa laitoksissa taikka niiden asiakkaissa. Koska valvottavat ovat finanssimarkkinoilla toimivia yhteisöjä, jotka kilpailevat markkinoilla muiden toimijoiden kanssa, on valvonnan riippumattomuuden varmistamiseksi kuitenkin välttämätöntä, että Finanssivalvonnan valvontatyö perustuu lähtökohtaisesti puhtaasti valvontakriteerien täyttymiseen valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa eikä valvonta perustu miltään osin valvottavien tai näiden asiakkaiden taloudellisiin etuihin valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa. Valvonnassa ei voida siten esimerkiksi päätyä valvottavan taloudellisen tilan perusteella sellaisiin kannanottoihin valvottavan vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta, maksukykyisyydestä taikka hallinnon luotettavuudesta taikka valvottavan toimintojen järjestämistä koskevista säännöksistä tai määräyksistä, jotka poikkeavat markkinoilla muutoin vallitsevasta käytännöstä valvottavan taloudellisen aseman taikka sen asiakkaisiin sovellettavien käytäntöjen suhteen. Mikäli näin ei ole toimittu, Finanssivalvonnan toimintaa ja erityisesti sen puolueettomuutta valvottavien suhteen ei voida pitää tasapuolisena ja puolueettomana. Finanssivalvonnan puolueellisuutta valvottavien suhteen kuvaa muun muassa se, että Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan Finanssivalvonta ei aio tutkia OKO Pankin menettelytapoja, jotka koskevat sen laiminlyöntiä noudattaa asiakkaan tuntemiseksi annettuja määräyksiä sekä pankin Finanssivalvonnalle esittämiä, asiakkaiden henkilöllisyysasiakirjojen kopioita koskevia lisäselvityksiä, on ilmeisen puolueellinen. OKO Pankki on Rahoitustarkastuksen valvottavana. Rahoitustarkastus valvoo Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla muun muassa valvottavan vakavaraisuutta sekä sitä, että sen toiminnassa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rahoitustarkastus on kuitenkin tehnyt OKO Pankkia koskevassa valvontatoimessaan, kuten OKO Pankin toiminnan luotettavuutta koskevassa hallinnollisessa valvonnassa, vakavia, perustavanlaatuisia virheitä ja laiminlyöntejä. Lisäksi Rahoitustarkastus on tehnyt OKO Pankin asiakasliiketoimintaa ja siihen kuuluvia menettelytapoja koskevia päätöksiä tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena ja objektiivisena eikä objektiivisesti arvioiden myöskään tasapuolisena valvottavien tasapuolisen kohtelun ja omaisuuden suojan kannalta. OKO Pankki on ollut muun muassa osallisena Rahoitustarkastuksen tarkastushavainnossa, josta OKO Pankkia ei kuitenkaan ole huomautettu eikä OKO Pankille ole esitetty seuraamusmaksun määräämistä, vaikka tarkastuksessa havaittuun laiminlyöntiin on liittynyt OKO Pankkia kohtaan tehty huomattava maksuvaatimus, johon liittyy mahdollisuus erittäin suuriin taloudellisiin seurauksiin OKO Pankille. Tämä kuvaa osaltaan sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta kohtelee OKO Pankkia. Myös arvopaperimarkkinalain 5 luvun 9 §:ssä säädetty velvollisuus antaa tietoja OKO Pankin sijoituspalveluista ja niihin liittyvistä sijoitustuotteista OKO Pankille itselleen sekä OKO Pankista tietoja Finanssivalvonnalle ovat osaltaan osoittaneet sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta suhtautuu OKO Pankkiin. Kun OKO Pankki on vielä Suomen suurin säästöpankki, tulisi OKO Pankkia koskevat puolueellisuusseikat selvittää ja niiden vaikutus OKO Pankin toimintaan selvittää. Myös OKO Pankki Oyj:n ja OKO Pankki Oyj:n edeltäjän OKOn toiminta vakuutusyhtiö Eurooppalaisen omistajapankkina on osaltaan ollut omiaan antamaan puolueellista informaatiota OKO Pankin toiminnasta. OKO Pankki Oyj on omistanut noin 25 prosentin osuuden Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta ja noin 40 prosenttia sen tytäryhtiöstä Eurooppalainen Insurance Company Limitedistä. Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen on omistanut puolestaan noin 50 prosentin osuuden Euroopan kolmanneksi suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä Hannover Re:stä. OKO on toiminut myös eurooppalaisen henkivakuutusyhtiö Eurofinancial Groupin osakkaana, josta OKO on omistanut noin 20 prosentin osuuden. Eurofinancial Group on puolestaan kuulunut ranskalaiseen, finanssiryhmittymä Allianceen, jonka liikevaihto on noin 6,4 miljardia euroa. Alliancella on lisäksi myös toinen tytäryhtiö Allianze S.A. (Schaumann 1/2018, s. 19), johon on kohdistettu mittavia vaatimuksia Yhdysvalloissa. On myös esitetty epäilyksiä, että OKOa kohtaan suunnattu paine olisi osa Euroopan ja Yhdysvaltojen finanssipiirien laajempaa suunnitelmaa, jossa pyrittäisiin purkamaan sääntelyä Yhdysvalloissa. Lisäksi, Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan EU:n valvontaviranomaiset, jotka vastaavat muun muassa rahanpesun torjunnasta, ovat saaneet runsaasti vaalirahaa pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä, jotka ovat saaneet myös merkittäviä sakkoja, joita ei kuitenkaan ole määrätty maksettavaksi (DW 25.4.2019). Selvityksessä oli mukana myös Fiva. Näin ollen Finanssivalvonta on jäävi valvomaan esimerkiksi pankkeja, jotka ovat itse saaneet huomattavia määriä vaalirahaa ja ovat samalla toimineet Euroopan parlamentin selvitysten mukaan Euroopan Unionin lainsäädännön vastaisesti. 4.6 Finanssivalvonnalle esitetyt kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavat lainsäädäntöä sekä hyvää pankki- ja vakuutustapaa. Oikeusasiamies on pyytänyt Finanssivalvonnan vuosikertomuksista 2016 ja 2017 selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin Finanssivalvonta on ryhtynyt Finanssivalvonnalle tehtyjen kanteluiden perusteella. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2016 oli arvioitu kanteluiden määrän ja Finanssivalvonnalle annettujen selvityspyyntöjen vähentyneen. Toisaalta Finanssivalvonnan vuosikertomuksessa 2016 todettiin myös, että Finanssivalvonta ei ollut ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Finanssivalvonnalle moitteita Finanssivalvonnalta vaaditaan riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta tämä vaatimus ei näytä toteutuvan. Tämä on myös EU:n ongelma. Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pitäisi olla riippumaton ja puolueeton, mutta se ei ole sitä. Finanssivalvonta ja Euroopan pankkiviranomainen toimivat yhteistyössä, ja molemmat organisaatiot kuuluvat EU:n komission alaisuuteen. On tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu, sillä EBA:n puolueettomuus ja riippumattomuus ovat edellytys sen suorittamalle EU:n laajuiselle pankkien tarkastukselle (Supervisory review), jonka tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pankkien toimintaa säädellään tulevaisuudessa. Pankkien valvonta ei saa olla poliittisesti värittynyttä. Euroopan pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle (esim. pankit, jotka toimivat kolmessatoista eri jäsenmaassa tai joilla on huomattava markkinaosuus), ja siksi on tärkeää selvittää, onko pankkiviranomainen riippumaton ja onko se suorittanut pankkien tarkastuksia puolueettomasti ja puolueettomasti. Myös Suomen Finanssivalvonta on tehnyt useita puolueellisia päätöksiä. 4.7 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä on monimutkainen ja läpinäkymätön Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys ovat olleet EU:n finanssivalvonnan tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) on kaksi erillistä roolia, jotka menevät joskus päällekkäin. ESMA:n tulisi valvoa esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla ja muilla arvopapereilla, kun taas ESMA toimii myös Euroopan valvontaviranomaisena (European Supervisory Authority, ESA). ESMA ei kuitenkaan hoida valvontatehtäviään, jos kyseessä on ESMA:n omaan tai sen edustaman tahon toimintaan liittyvä asia. Tämän vuoksi ESMA ei esimerkiksi käsittele Nordean tekemiä valituksia. ESA ei käsittele Nordean valituksia siksi, että ESA:lla ei ole mitään toimivaltaa valvoa ESMA:a tai ESA:n edustamia tahoja. Lisäksi ESA:n valvontavallan ja ESMA:n toimivaltuuden raja on hyvin häilyvä, ja ESA saattaa käyttää valtaansa myös tilanteissa, joissa ESA:lla ei ole toimivaltaa. 5. Mitä Finanssivalvonta teki? Finanssivalvonnan toiminta oli käsittämätöntä. Miksi Finanssivalvonta ei tehnyt mitään, vaikka sille raportoitiin useasti puolueellisuudesta? Finanssivalvonnan johtohenkilöt tiesivät, että puolueellisuutta oli. Finanssivalvonta laiminlöi tehtävänsä puolueellisuuden estämisessä. 6. Miten tämä on mahdollista? 7. Miten tällainen on estettävissä? Tämä oli mahdollista, koska Finanssivalvonta toimi puolueellisesti, sillä se ei tutkinut sille lähetettyjä kanteluita. Jos Finanssivalvonta ei olisi toiminut puolueellisesti, Nordean tekemät valitukset olisi tutkittu. Nyt niitä ei tutkittu. Vaikka Finanssivalvonta toimii Suomen finanssivalvoja, Suomen valvonta ei ulotu muihin maihin. Tämä mahdollistaa sen, että muiden maiden valvontaelimet voivat tutkia Suomessa toimivan valvottavan toiminnan puolueellisuutta. Nordean on mahdotonta tutkia muissa maissa toimivien viranomaisten toimia. 8. Onko puolueellisuus yleistä finanssialalla? Finanssialalle hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Tästä huolimatta Finanssivalvonnassa puolueellisuus ei ole yleistä, vaan kyse on yksittäisistä tapauksista. On selvää, että Finanssivalvonta tarvitsee henkilöitä, jotka kykenevät itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, mutta se ei voi tapahtua hyvän hallintotavan tai puolueellisuuden kustannuksella. Finanssivalvonnan toiminta perustuu siihen, että Finanssivalvonnan henkilökunnalla on korkea integriteetti ja he haluavat edistää riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Jos nämä arvot eivät toteudu, toiminta kärsii. 9. Mitä seurauksia tästä oli Finanssivalvonnalle? 10. Oliko puolueellisuus Finanssivalvonnassa mielestäsi hyväksyttävä toimenpide? Finanssivalvonnassa ollaan huolestuneita Finanssivalvonnan henkilökunnan riippumattomuudesta. Finanssivalvontaa sitovat useat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset. Tästä huolimatta ei voida kieltää, etteikö henkilökunnan toiminnalla ja mielipiteillä voisi olla vaikutusta Finanssivalvonnan päätöksentekoon. Finanssivalvonnassa uskotaan kuitenkin, että riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaaliminen ovat osa hyvää johtamista. FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONNAN ANTAMAT OHJEET Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008, jäljempänä "Finanssivalvontalaki") ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) on säädetty Finanssivalvonnan oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tietyistä teknisluonteisista seikoista. Finanssivalvon-
15 nassa on perustettu työryhmä valmistelemaan kyseisiä teknisiä määräyksiä, jotka on tarkoitus antaa sen jälkeen, kun niitä koskevat muutokset Fiva-laissa ovat tulleet voimaan. Finanssivalvonta pyysi Finanssiala ry:ltä lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee finanssialan palveluntarjoajan ja sen sivuliikkeen ulkoistamaa jatkuvaa palvelua ja palvelun ulkoistuksesta aiheutuvien riskien valvontaa. Finanssivalvonta oli pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA), Finanssialan Keskusliitto ry:ltä ja Svenska Handelsbanken AB:ltä, jonka sivuliikkeen osalta määräysluonnoksessa ei ollut annettu määräyksiä. Finanssialan Keskusliitto ry toteaa, ettei sillä ole määräysluonnokseen kommentoitavaa. Svenska Handelsbanken AB toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa määräysluonnokseen, mikäli määräysluonnoksesta poistetaan vaatimus, jonka mukaan pankkiyhtiön ja pankin sivuliikkeen on täytettävä jatkuvaa palvelua koskevat kriteerit myös silloin, kun se itse vastaa palvelun tarjoamisesta. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA katsoo lausuntopyynnössään, ettei määräysluonnos täytä avoimuusdirektiivin vaatimuksia. EIOPA huomauttaa lausuntopyynnössään muun muassa, että määräysluonnos koskee muita kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (CRD IV) tarkoitettuja säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä tai yhteisöjä. Lisäksi EIOPA toteaa, että määräysluonnoksen 5 luku sisältää useita avoimuusdirektiivin ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2389 (ns. CRD IV -direktiivi) sekä direktiivin 2009/138/EY ja direktiivin 2013/36/EY (MiFiD 2 -direktiivi) kanssa ristiriidassa olevia vaatimuksia. EIOPA:n lausunto kokonaisuudessaan on saatavissa osoitteessa: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Lausunnot > Ei-luottamuksellinen. Finanssialan Keskusliitto ry:n kannanotto finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyyn Finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyn selvittäminen on Finanssivalvonnan oma asia. Mikäli se päätyy toteamaan, että se on puolueellinen, sen tulisi myös selkeästi tuoda tämä ilmi. Lisäksi Finanssivalvonnan tulisi korjata toiminnassaan havaitut puolueellisuuteen tai riippumattomuuden vaarantumiseen johtaneet epäkohdat ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Finanssivalvontaa koskevien lainmuutosten ja finanssimarkkinoiden valvomiseksi tehdyn lainsäädännön seurauksena sen toiminta ja toiminnan valvonta ovat muuttuneet oleellisesti. Valvojan toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ovat toiminnan kulmakiviä ja sen vuoksi valvojan on myös itse huolehdittava siitä. Finanssivalvonnalla ei ole harkintavaltaa, milloin se puuttuu toiminnassaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Jos se laiminlyö valvontavastuutaan, valvoja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mikäli valvonta ei ole puolueetonta, valvojaa voidaan syyttää siitä, että se ei ole noudattanut EU:n finanssivalvontalakipaketissa olevaa valvojan huolellisuusvelvoitetta. Valvonnan puolueettomuus ei kuitenkaan edellytä sitä, että valvojan päätökset olisivat aina täysin objektiivisia ja että valvonta olisi aina täysin moitteetonta. Valvojan puolueettomuuteen liittyy myös valvojan sidonnaisuuksien arviointi ja mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttäminen ja hallinta. Valvojan toiminnan puolueettomuudelta edellytetään suurempaa puolueettomuutta silloin, kun se käsittelee asioita, joiden ratkaiseminen on omiaan tuottamaan taloudellista hyötyä tai vahinkoa valvottavalle. Valvonnan tulee kuitenkin olla aina riittävän tehokasta, puolueetonta, tasapuolista ja huolellista, jotta se edistää valvottavien etua ja turvaa vakuutettujen etujen valvottavana olevissa vakuutusyrityksissä. Finanssivalvonnalle on annettu lainsäädännössä valvottavia koskevia valvontatehtäviä, jotka voivat perustua joko EU:n lainsäädäntöön, finanssivalvonnan toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön perusteella annettuihin Finanssivalvonnalle kuuluviin valtuuksiin tai kansallisen lainsäädännön perusteella Finanssivalvonnalle annettuihin tehtäviin. Valvottavalla tarkoitetaan yritystä tai muuta yhteisöä, jolle Finanssivalvonta on antanut jonkin edellä mainitun valvottavaa koskevan valvontatehtävän. Valvottavien on Finanssivalvonnan määräysten mukaan pidettävä yllä rekisteriä omistajistaan, osakkeenomistajistaan, jäsenistään, edunsaajistaan sekä muista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset valvottavan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Valvottavan tulee lisäksi laatia ja pitää saatavilla sellaiset asiakirjat ja luettelot, jotka sen on laadittava ja pidettävä saatavilla finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa myös sellaisten henkilöiden ja yritysten omistuksista ja omistusten vaikutuksista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset voivat olennaisesti vaikuttaa valvottavan tai sen osakkeenomistajan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin. Finanssivalvonta voi asettaa valvottavalle määräajan, jonka kuluessa tällainen ilmoitus on tehtävä. Ilmoitus voidaan määrätä tehtäväksi Finanssivalvonnalle sähköisesti, jos ilmoituksen tekijä tähän suostuu ja jos tämä on teknisesti mahdollista. Valvottavaa ei saa määrätä tekemään tällaista ilmoitusta, jos ilmoituksen tekijä on kieltäytynyt tekemästä sähköistä ilmoitusta tai jos tämä ei ole antanut sähköisessä ilmoituksessa oikeita ja riittäviä tietoja. Jos valvottavalle tai sen palveluksessa olevalle ei ole mahdollista tehdä ilmoitusta Finanssivalvonnalle sähköisesti, ilmoituksen tekijällä on oikeus toimittaa Finanssivalvonnalle ilmoituksen sijasta myös kirjallinen ilmoitus. Valvojan toiminnan tulee perustua Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n mukaisesti objektiivisiin perusteisiin valvottavan ja sen asiakkaan tai muun taloudellisen toiminnan harjoittajan etujen ollessa ristiriidassa. Valvojan toiminnan tulee olla puolueetonta, eikä valvottava saa vaikuttaa valvojan päätöksentekoon. Valvojan toiminnan on perustuttava valvottavan taloudellisen toiminnan luonteeseen. Valvoja voi kuitenkin antaa valvottavalle huomautuksen, jos valvottava toimii tavalla, joka ei edistä valvottavan taloudellista menestystä. Jos valvottavan toiminnan tarkoituksena on jokin muu kuin valvottavan taloudellisen toiminnan edistäminen, valvoja voi asettaa valvottavalle hallinnollisia seuraamuksia, jotka ovat enintään miljoona euroa. Tällainen seuraamus voi olla esimerkiksi valvottavalle määrätty julkinen varoitus tai seuraamusmaksu. Seuraamuksen perusteena tulee kuitenkin olla se, että valvottava on laiminlyönyt noudattaa jotakin lain, lain nojalla annetun säännöksen tai viranomaisen päätöksen määräystä. Seuraamuksen tulee olla oikeasuhtainen tekoon, syyksi luettuun tekoon tai laiminlyöntiin ja niistä todennäköisesti johtuviin taloudellisiin seurauksiin nähden. Seuraamuksen suuruutta määriteltäessä on otettava huomioon menettelyn laatu ja moitittavuus, finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä Finanssivalvonnan tehtävien hoitaminen, rikotun säännöstön merkittävyys, mahdollinen aiempi samasta teosta tai laiminlyönnistä määrätty seuraamus sekä suhteellisuusperiaate. Finanssivalvonnan on julkaistava tiedot finanssimarkkinoita tai finanssipalveluiden tarjoajaa koskevasta seuraamusmaksusta sekä julkista varoitusta koskevasta päätöksestä verkkosivuillaan. Tiedot ovat myös saatavilla asianomaisesta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta
...

Otsikko Ääniä Vastaukset Viimeisin 518 0 2 IL:n juttu kotikoululaisista jäi mietityttämään. Nuo lapset jää paitsi normaaleista sukupolvikokemuksista 1 2 7 Olenko ainoa palstalla jonka sympatiat on Martinan puolella ja sääliksi käy? En ymmärrä näitä asenteitä Martinaa kohtaan... 1 2 23 Sisältö jatkuu mainoksen alla Sisältö jatkuu mainoksen alla 0 Maailma on rakennettu miesten tilastoista ja se on hengenvaarallista naisille – Palkittu tietokirja listaa räikeimmät epäkohdat 1 2 6 0 317 13 2 0 0 61 3 Onko nyt niin, että hallitus jakaa 100 000 kaikenlaisille bloggareille ja huutokauppakeisareille sekä jethroille ja samaan aikaan ajaa lukukausimaksuja opiskelijoille? Kuka saa ja kenelle annetaan? 7 Ei tule laumaimmuniteettia. Runnellussa Espanjassa 90 000 tutkittiin. 5 %:lla oli vasta-aineita koronaan. Linkki 6 2 - - Sivu 1 - seuraava ›
Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyi tänään – poikkeusluvat ovat voimassa huhtikuun 21. päivään asti Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 24, joista 23 Kainuuseen ja kaksi Pohjois-Karjalaan. Tänään sunnuntaina alkanut suden kannanhoidollinen metsästys on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa vauhdikkaasti. Maanantaiaamuna Ilomantsissa oli kaadettu yksi susi. Muualla Pohjois-Karjalassa kaatoja on kirjattu kaksi kappaletta: yksi Lieksassa ja toinen Kiteellä. Kaatoluvista toinen on käytössä Ilomantsissa, toinen Lieksassa ja Kontiolahdella. Susijahdin poikkeusluvat on myönnetty 24 eri alueelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu näin: Kuhmo 8, Sotkamo 5, Suomussalmi 2, Kajaani, Juuka ja Nurmes 1, Ilomantsi 4, Liperi 1, Juuka, Polvijärvi ja Joensuu 1, Lieksa ja Tohmajärvi 2 ja Kitee ja Kesälahti 1. Lupaehdoissa mainitaan, että metsästys pitää pyrkiä kohdistamaan nuoriin susiyksilöihin, haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin tai susilaumojen reviireillä oleskelleihin yksilöihin. Jahdin kohteena voi olla yksi susi tai myös useampi yksilö, jos ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Pyynnissä suositellaan vältettävän tunnistettavan alfayksilön tappamista, eikä saaliksi tule ottaa koiraa, joka ei ole välittömästi ajattamisen tai haukkukokeen yhteydessä. Metsästäjällä ei ole oikeutta ampua susiyksilöä, jonka tunnistamiseksi tarvitaan suurpetotutkijoiden erityisasiantuntemusta. Riistakeskus on pyytänyt lausuntoja alueen metsästäjiltä, paliskunnilta, riistanhoitoyhdistyksiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolta ja luonnonsuojelijoilta. Riistakeskus arvioi lausuntojen vaikutusta päätöksenteossa, jonka jälkeen päätös tehdään. Päätös julkaistaan 30 päivän kuluessa sen tekemisestä. Myös mahdollinen valitus käsitellään siinä samassa yhteydessä. Tämän jälkeen päätös on lainvoimainen, mutta valituksessa ei saa kuitenkaan enää käsitellä sellaisia lupaehtoja koskevia asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa asian aiemmassa vaiheessa. Juttua päivitetty 15.2.2020 kello 14.44. Lisätty kappale puolueellisuudesta. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 17.40. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 18.30. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 16.2.2020 kello 13.03. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 18.2.2020 kello 16.22. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 22.2.2020 kello 17.00. Juttuun päivitetty tieto siitä, että Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan. Juttu päivitetty 27.2.2020 kello 10.05. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan.
Koronaviruksen leviäminen Kiinassa ei ole vaikuttanut merkittävästi lentojen hintoihin maailmalla. Lennot Helsinki-Vantaalta Pekingiin ovat kalleimmillaan elokuussa, jolloin kaupunkiin on myös suurin turistisesonki. Edullisimmillaan lennot Helsingistä Pekingiin saa marras–joulukuussa ja tammi-helmikuussa. Kalleinta on yleensä heinäkuun lopussa ja syyskuussa. – Edullisimpien lentojen löytämiseksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä, ja matkustusajankohtaa pohtiessa kannattaa ottaa huomioon Kiinan lomakaudet, kertoo Finnairin hinnoittelusta vastaava johtaja Peter Gabrielsson. Edullisia lentoja voi etsiä vertaamalla hintoja eri aikoina ja eri päivinä sekä varaamalla ajoissa. Hinnat saattavat muuttua jopa muutamassa päivässä. Helsingistä on tarjolla suoria lentoja Pekingiin. Pekingiin lennetään myös yhteistyössä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Lentoreitistä riippuen tarjolla saattaa olla myös vaihtoyhteyksiä. Lentoyhtiöt hinnoittelevat yhdensuuntaisen lennon joko yhdensuuntaisena, meno-paluuna tai meno-paluun menopaluusta. Finnair ei peri yhdensuuntaisista lennoista lisämaksua. Jos asiakas lentää eri suuntiin meno-paluu-yhdistelmillä, hinta on kuitenkin aina halvin mahdollinen yhdistelmähinta. – Yksi tapa vertailla eri reitityksiä ja hintoja on käyttää Hintakarttatyökaluamme, vinkkaa Gabrielsson. Hän myös vinkkaa, että meno-paluulipulla saa useimmiten parhaan hintaedun. Silloin paluu on myös varattu samalle lennolle, jolle meno tapahtuu, ja lentolipussa on mukana yksi käsimatkatavara. Jos on varaa joustaa lentopäivän kanssa, hinnat saattavat nousta tai laskea merkittävästi. Finnair seuraa hintakehitystä ja pyrkii pitämään lentohinnat vakaina ja kohtuullisina. Finanssivalvonta on Finanssivalvonnan nettisivuilla on lisää tietoa valvonnasta ja muun muassa valvottaviksi ilmoittautuneiden yhteisöjen valvontamaksut vuodelle 2019. Sivuilta löytyy myös valvonnan maksullisuutta ja maksujen suuruutta kuvaava taulukko. Valvontamaksuja koskeviin kysymyksiin vastaa Finanssivalvonnan kirjaamo: email@example.com.
...

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa. FACEBOOK Maaseutuyrittäjäksi 13.12.2013 Tiina Kilvensalmi YRITTÄJYYS- JA TALOUSLEHDEN järjestämässä yrittäjäkilpailussa valittiin Kiuruveden vuoden 2013 yrittäjä. Hän on Maalaiskaupunginteatterin Sari Harju. Harju perusti Maalaiskaupunginteatterin vuonna 2000. Harju on tehnyt töitä yrittäjänä viisitoista vuotta. - Ei tunnu oikein miltään. Ei sitä osaa ajatella, että on vuoden yrittäjä. En olisi kyllä uskonut, että olisin yrittäjä vielä viiden vuoden päästä. Olin mukana kesäteattereissa, kunnes lähdin opiskelemaan kulttuurialaa. Näytteleminen ja teatterin tekeminen ei enää tuntunut työltä, Harju kertoo. Hän oli vuoden töissä Kuopion kaupunginteatterissa, kun kipinä omaan teatteriin palasi. - Näin miten paljon työtä kesäteatteri vaatii. Kesäteatterissa oli hirveästi hommaa, joten päätin perustaa Maalaiskaupunginteatterin. Harju ei halua tehdä itsestään numeroa. Hän pitää huomionosoituksia hyvinä kannustimina jatkaa teatterin tekemistä. - Teatterissa pitää olla vähän hulluutta ja heittäytymiskykyä, että uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan. Teatterin tekeminen ei ole kahdeksasta neljään työtä. Ensi-iltaviikollakaan ei tunneta viikonloppuja. Tämä työ ei ole helppo, Harju sanoo. Vuoden yrittäjän palkitsi Ylä-Savon Osuuspankki, Kiuruvesi-lehti, Runnin kylpylä sekä Säästöpankki Optia. Ei kommentteja. Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti! Nimetön 9.5.2017 15:48 Tämä on aivan normaalia. Valvirahan ei tee virheitä. Eikä Finanssivalvonkaan. Molemmathan ovat hallituksen määräysvallan alaisina. Hallitus on aina oikeassa. Ei koskaan väärässä. Vastaa kommenttiin
Etusivu Ajankohtaista Helsingin Kristillisdemokraatit haluavat Sari Essayah’n presidenttiehdokkaaksi Helsingin Kristillisdemokraatit toivovat puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n asettuvan puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Esitämme… ”Kirkkoon kuulumisessa olennaista on se, mitä siitä saa” – jäsenmäärä laskenut alle 70 prosentin Kirkkoon kuulumisen syyt ovat edelleen perinteiset, mutta varsinkin nuoremmille tärkeintä on muu kuin hengellisyys.… Antero Laukkanen peräänkuuluttaa kuntouttavaa tukea, jotta työttömiä ei jäisi aktiivimallin vangiksi Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen… KD-Lehti kysyy: Aiotko ottaa kausi-influenssarokotteen? Syksy ja talvi tekevät jälleen tuloaan ja influenssa-aaltokin on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.… Pääkirjoitus: Ikuinen elämä ateisteillekin Kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusaatteella on yhteiset juuret, muistuttaa Päivi Räsänen kolumnissaan. Kristinusko tuotiin Suomeen… Pääkirjoitus: Hävittäjähankinnat kokonaan uusiksi Hävittäjien uusinta eli ns. HX-hanke on puhuttanut viime päivinä. Vaikka nykyisen hallituksen toimikausi loppuu pian, ovat seuraavat hävittäjät käytössä vasta ensi vuosikymmenellä. Siksi hankintaa ei pidä jättää nykyiselle hallitukselle. Suomella pitää olla varaa hoitaa puolustuksensa pitkäjänteisesti ja kunnolla. Hankinnan siirtäminen esimerkiksi kolmella vuodella ei muuta asetelmaa. Siksikin hävittäjäkaupan siirtäminen myöhemmäksi ei tule kysymykseen. HX-hanke on niin tärkeä, ettei sitä voi jättää poliittisten suhdanteiden armoille. Hävittäjäkaluston on palveltava koko itsenäisen Suomen kaarta eli kaikkia eduskuntakausia. Hanketta ei voi siirtää odottamaan suotuisia rahoitusnäkymiä tai talouden suhdanteita. Tämä on hyvin perusteltua ja juuri näin toimitaan puolustuskaluston hankintojen kanssa ympäri maailmaa. Poliittiset suhdanteet saattavat myös vaarantaa koko hankkeen, mikäli hankinta politisoituu liikaa ja hankinta keskeytetään. Hävittäjien uusinta on koko itsenäisen Suomen suurin ja kallein yksittäinen kalustoinvestointi, siksikään sitä ei voi alistaa poliittiseen harkintaan. Eduskunnalla ja sen valitsemalla hallituksella pitää olla valta päättää itsenäisen Suomen suurimmasta puolustuskaluhankinnasta. Koko itsenäisen Suomen kaari tarkoittaa sitä, että hävittäjän täytyy pystyä palvelemaan kaikkia nykyisiä eduskuntapuolueita koko itsenäisyytemme ajan. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä. Tämän vuoksi Suomi ei voi eikä saa tehdä puolustuskalustohankintoja muista maista. Ei ainakaan Ruotsista, jolla on salainen isäntämaasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Ei ainakaan Yhdysvalloista, jonka kanssa Suomi on nyt ja tulee aina olemaan puolueellinen suhteessa Venäjään. Ei varsinkaan Euroopasta, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat puolueettomia suhteessa Venäjään. Ei edes Kiinasta, jolla on Suomen kanssa kauppasuhteita ja jossa kommunistinen puolue tekee politiikkaa, jota ei voi hyväksyä. Ei mistään. Suomen hävittäjävalinta tulee tehdä ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Suomen kansan etu tulee olla Suomen edun edellä. Suomen kansa tulee voittamaan tämän kilpailun, se on täysin varmaa. Suomi ei tarvitse lisää velkaa, Suomi tarvitsee lisää vaurautta. Vaurautta on jo luotu paljon. Suomen kansa on vauras, se ei tarvitse enää lisää lainaa, se tarvitsee lisää vaurautta. Vaurauden luominen tapahtuu lisäämällä kysyntää. Kuluttamisen lisääminen ei ole ollut viime aikoina suosiossa, mutta sitä sen pitää olla, mikäli halutaan vaurastua ja luoda kysyntää. Kulutuksen lisääminen on paras tapa kasvattaa vaurautta. Vaurautta voidaan luoda myös finanssipuolella, mutta ei valtion toimesta. Valtio ei ole kykenevä luomaan vaurautta. Se ei kykene siihen sen takia, että se on instituutio. Instituutio voi luoda vaurautta, mutta se kykenee vain luomaan epätasa-arvoa, ei luomaan vaurautta. Se pystyy luomaan vain lisää finanssiongelmia. Mikäli valtio kykenisi luomaan vaurautta, niin sitä vaurautta olisi myös syntynyt. Mutta kun sitä ei ole syntynyt. Eikä se synny myöskään tällä finanssivalvonnalla. Vaurautta voi luoda, mutta vain yritykset, markkinat ja finanssiala, sekä jossain määrin keskuspankit ja hallitukset. Vaurautta voidaan luoda, jos sitä halutaan. Valtio on kuitenkin toimillaan luonut valtavasti finanssiongelmia, se pystyy luomaan niitä jatkossakin. On täysin selvää, että Suomen kansan etua ei valvo kukaan, eikä se ketään kiinnosta. Mutta eihän Suomen kansa edes mitään omista, vaikka on ollut olemassa kauemmin kuin mikään muu valtio.
...

Kyllä pitäisi valvoa, jos valvonta on tasapuolista kaikkia toimijoita kohtaan ja kaikkia kohtaan. Fivan puolueettomuus ei toteudu ja on ollut alusta asti puolueellinen. Valvoo pankkeja ja suuryrityksiä. On täysin selvää, että ei halua valvottavaksi pieniä, mutta suuria kyllä.
Pitäisi tutkia, onko valvoja toiminut puolueettomasti vai puolueellisesti. Onko puolueellisuudessa kyse huolimattomuudesta vai tarkoituksellisesta puolueellisuudesta. Ja puolueellisuutta ei ole ollut, jos kaikki on tarkastettu ja kaikille annettu samanlainen päätös, jossa ei ole minkäänlaista tulkintaa puolueellisuudesta.
Mutta koska valvojana on pankki ja pankit saavat suurimmat bonukset valvottavien valvonnasta, niin on hyvin selvää, että puolueellisuus toteutuu ja pankki ei saa joutua minkäänlaiseen edesvastuuseen tekemistään rikoksista ja rikkeistä, vaikka se rikkoisi lakia.
...

Eihän pankit, finanssivalvonta ja hallitus edes ole huolissaan pankkien ja hallituksen ja poliitikkojen tekemästä rahanpesusta.
Eihän näitä kiinnosta, kun saa itse olla suojassa näiden pankkien takana ja hallitus saa pankeilta ja finanssivalvonnalta hyvää suojaa.
...

Valvontajärjestelmän rakenteessa pitää pyrkiä siihen, ettei se sisällä elementtejä, jotka tukevat tai ohjaavat valvonnan puolueellisuutta.

Valvontajärjestelmän rakenteessa voidaan ajatella olevan elementtejä, jotka voivat joko ohjata valvontaa puolueellisuuteen tai ne voivat poistaa puolueellisuuden todennäköisyyttä.

...

Esimerkiksi jos valvottava ei noudata Finanssivalvonnan määräystä eikä Finanssivalvonta määrää valvottavaa korjaamaan menettelyään, se voi antaa asian pankkitarkastusvirastolle, jonka tehtävänä on määrätä valvottava korjaamaan menettelyään. Pankkitarkastusviraston päätökseen voidaan hakea muutosta. Finanssivalvonnan päätöksiin ei voida hakea muutosta. Vaikka Finanssivalvonta tutkii esimerkiksi jonkin merkittävän henkilön sidonnaisuuksia, Finanssivalvonnan päätöksiä ei voida viedä oikeuteen, jossa asia tutkittaisiin perusteellisesti. Oikeuskansleri voi tutkia Finanssivalvonnan tekemiä päätöksiä, mutta hänen ratkaisunsa perustuvat lähinnä vain kantelijan antamiin tietoihin Finanssivalvonnan päätöksestä.

Finanssivalvonnan puolueellisuuden johdosta Finanssivalvonta ei noudata puolueettomia päätöksiä tehdessään lakia. Lisäksi Finanssivalvonnan päätökset perustuvat usein harhaanjohtaviin ja virheellisiin perusteluihin sekä lausuntoihin, joiden mukaan Finanssivalvonta olisi ollut aina oikeassa. Myös Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b § 2 momentti on johtanut Finanssivalvonnan virheellisiin lausuntoihin. Kun Finanssivalvonnan puolueellisuus on nyt selvinnyt myös Finanssivalvonnalle itselleen, se voi jatkaa entiseen malliin puolueellisuuttaan ja peitellä virheitään. Virheellistä lakia voidaan muuttaa vain virheellisen lain nojalla ja virheellinen laki on nyt Finanssivalvonnan puolueellisuuden vuoksi perustuslain vastainen laki.

...

Finanssialan keskusliitto edustaa Suomessa toimivia pankkeja ja vakuutuslaitoksia, kuten vakuutusyhtiöitä. Pankki- ja vakuutuslaitosten keskusjärjestöä, Finanssialaa, johtaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Piia-Noora Kauppi. Hän edustaa siis myös Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka valvoo Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssialan keskusliiton ja Finanssivalvonnan toimia. Piia-Noora Kauppi oli jo vuonna 2011 Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja, jonka alaisuudessa toimivat myös Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Keskuskauppamarin koulutus ja tutkimus. Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat myös edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitoa valvovan Finanssivalvonnan (Fiva) neuvottelukunnassa, johon Finanssialan keskusliitto valitsee edustajakseen Finanssialan keskusliiton johtajan, vaikka Finanssialan keskusliitolla on Fivassa myös oma edustajansa. Piia-Noora Kauppi ei ole jäävännyt itseään myöskään Finanssiala ry:n toiminnasta eikä ole antanut julkista lausumaa toiminnastaan Fivan neuvottelukunnan jäsenenä, vaikka se on Euroopan finanssivalvontajärjestelmän, EFSA:n, ohjeistusten mukaan välttämätöntä eturistiriidan ilmetessä. EFSA on laatinut eturistiriitojen havaitsemista varten erityisen kyselylomakkeen.

...

Finanssivalvonnan valvontatehtäviin kuuluu mm. vakuutusyhtiöiden vakavaraisuuden valvonta, joka sisältää vakuutusyhtiöiden, -laitosten ja finanssiryhmittymien, mukaan lukien finanssikonglomeraatit, vakavaraisuuden ja suurten asiakasriskien seurannan, niiden Solvenssi II:n mukaista omien varojen vähimmäismäärää sekä muita vakavaraisuussäännöksiä koskevan raportoinnin Euroopan finanssivalvontojen tietojärjestelmään sekä raportointivelvollisuuden täyttämisen valvonnan, raportointijärjestelmän tehokkaan toimivuuden varmistamisen, valvottavien riskienhallinnan järjestämisen, vakavaraisuuden ja taloudellisen tilanteen kehityksen seuraamisen sekä niiden finanssimarkkinoita koskevan informaation keräämisen ja analysoimisen. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden ja lakisääteistä eläkevakuutustoimintaa harjoittavien yhtiöiden vakavaraisuutta ja suuria asiakasriskejä, ja valvoo henki- ja vahinkovakuutusyhtiöiden, työeläkevakuutusyhtiöiden sekä finanssikonglomeraateista ainakin työeläkevakuutusyhtiöiden taloudellisen aseman kehitystä. Finanssivalvonnalla on oikeus saada myös salassapitosäännösten estämättä valvontatehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot vakuutusyhtiöiltä. Finanssivalvonnalla on oikeus saada valvontatehtävän suorittamiseksi vakuutusyhtiöltä tietoja, jotka koskevat yhtiön taloudellista asemaa ja muuta toimintaa sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Finanssivalvonta valvoo lisäksi, että vakuutusyhtiöt noudattavat niitä vakuutusyhtiölain säännöksiä, joita sovelletaan kolmansien hyväksi harjoitettavaan vakuutustoimintaan, sekä vakuutusmeklareita ja vakuutusyhtiöiden sivuliikkeitä koskevia säännöksiä.

Lisäksi Finanssivalvonta voi antaa ohjeita vakuutusyhtiöille siitä, mitä niiden on otettava huomioon tehdessään sopimusta vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin, vakuutuksenvälittäjän ja -antajan, eläkesäätiöiden ja -kassojen sekä muiden vakuutuslaitosten ja eläketurvakeskuksen kanssa. Lisäksi Finanssivalvonta antaa määräyksiä ja ohjeita vakuutuslaitosten ja -markkinoiden taloudellisesta ja muusta valvonnasta sekä määräykset ja ohjeet tilinpäätös- ja muista lain edellyttämistä laskelmista sekä Finanssivalvonnan tilastot, joista käyvät ilmi vakuutus- ja eläkevastuun kehitys.

...

Suomen perustuslain 13 §:ssä turvataan kokoontumis- ja yhdistymisvapaus, ja sen nojalla myös ammattiyhdistystoiminta ja poliittinen toiminta on laillista. Perustuslain 15 §:ssä turvataan omaisuudensuoja, joka käsittää myös vakuutussopimusten ja vakuutusmaksujen takaisinsaannin (engl. retention), ja 18 §:ssä on säädetty finanssivalvonnasta, jota toteutetaan Finanssivalvonnan puolueellisuutta puolueettomasti tarkkailemalla.

Finanssivalvonnalta puolueellisuus puuttuu. On hyvä huomata, että Finanssivalvonnalta puuttuvat myös velvollisuudet puuttua epäkohtiin, mikä ei sovi yhteen puolueettoman viranomaisvalvonnan kanssa. Suomen perustuslain 2 §:n mukaan kaiken julkisen toiminnan on perustuttava lakiin.

...

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat julkaisseet julkisen valvonnan ja tarkastuksen yhteisen vuosiraportin 2011 . Finanssivalvonnan toimintaa on raportissa arvioitu sekä toiminnan tulosten että toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Suomen Pankin johtokunta käsittelee vuosiraportin tulokset. Finanssivalvonta julkistaa vuosiraportin ja sen sisältämän arvioinnin valvontatoiminnastaan 31.3.2012.​

...

Lisäksi parlamentti korostaa, että Euroopan järjestelmäriskineuvoston (ESRB) suositusten tulee olla täysin itsenäisiä, eivätkä ne saa perustua mihinkään ennalta asetettuihin määrällisiin kiintiöihin, koska näin voitaisiin vaarantaa niiden tehokkuus ja uskottavuus. Parlamentin kanta on yhdenmukainen Suomen kantojen kanssa ja on siten linjassa Finanssivalvonnan tavoitteiden kanssa.

...

Finanssivalvonta on jo ryhtynyt useisiin toimiin, joilla edistetään rahoitusjärjestelmän vakautta sekä läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Finanssivalvonnassa aloitti vuoden 2014 alussa erillinen rahanpesun selvittelykeskus, jonne siirrettiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston rahanpesun valvontatehtävistä vastaavia virkamiehiä. Keskukseen palkattiin samalla yhdeksän uutta työntekijää, jotka ovat perehtyneet rahanpesun estämiseen.

...

Finanssivalvonnassa on vuoden 2015 aikana tehty laajoja tarkastuksia pankkien sisäiseen valvontaan, riskienhallintajärjestelmiin sekä maksuvalmiuteen liittyen. Finanssivalvonnan tarkastukset ja niissä annetut kehotukset ovat olleet pääosin perusteltuja. Jatkossa pankkien valvonnassa keskitytään riskiperusteisesti niihin toimijoihin, joiden vakavaraisuus tai maksuvalmius on laskenut tai joiden riskeissä tai valvonnassa havaitaan jotain merkittävää. Pankkien oman raportoinnin ja sen luotettavuuden merkitys kasvaa valvonnan vaikuttavuuden ja uskottavuuden kannalta. Siksi Finanssivalvonta tulee painottamaan tarkastuksissa yhä enemmän valvottavan raportointia sekä riskiperusteisuutta. Pankkivalvojan ja valvojan asiakkaan suhteen tulee aina perustua luottamukseen ja avoimeen viestintään.

Suomen Pankin yhteyteen perustetusta riippumattomasta Finanssivalvonnasta annetulla lailla on selkiytetty Finanssivalvonnan ja Suomen Pankin sekä toisaalta Finanssivalvonnan ja Euroopan keskuspankin välistä suhdetta.

...

Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden syyt

Finanssivalvonta on katsonut, ettei Suomessa toimivien pankkien menettely ole rikkonut sijoituspalvelulain menettelysäännöksiä, ja että sen toiminnassa ei ole tapahtunut muita laiminlyöntejä. Finanssivalvonta on kuitenkin puolueellisesti jättänyt huomioimatta ja tutkimatta useiden pankkien toimintaan liittyvät useat Finanssivalvonnan omat virheet.

Finanssivalvonta on katsonut, ettei sijoituspalvelulain menettelytapa- ja huolellisuusvaatimusten rikkomiseksi katsota sitä, että sijoituspalveluyritys ei ole tehnyt huolellista soveltuvuusarviointia ja laatinut riittäviä toimintaperiaatteita, vaikka Finanssivalvonta on itse todennut pankin menetelleen tämän lain ja muiden Finanssivalvonnan määräysten vastaisesti, ja vaikka pankki on antanut Finanssivalvonnan virheelliseksi katsomaansa sijoitusneuvontaan perustuvia sijoituspäätöksiä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus

Finanssivalvonnan puolueellisuus ilmenee puolueellisten normien antamisena.

...

Finanssivalvonta on rikkonut lakia antaessaan vuonna 2013 sijoituspalvelulaissa tarkoitetun sijoituspalveluntarjoajan ja sen asiakkaan välisten riitojen ratkaisusuosituksista annetun neuvoston direktiivin edellyttämän ohjeen. Finanssivalvonta on antanut sijoituspalvelulain 9 luvun 11 §:n 1 momentissa säädetyn ratkaisusuosituksen vasta, kun asiasta on tehty tutkintapyyntö. Finanssivalvonnan toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaisempaa antaa ratkaisusuosituksia mahdollisimman pian tutkintapyynnön jälkeen. Tutkintapyyntö voi kuitenkin koskea niin arkaluontoista asiaa, ettei sen perusteella voi antaa ratkaisusuosituksia.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy siinä, että Finanssivalvonta ei ole tutkinut Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010. Finanssivalvonnan puolueellisuus ilmenee myös siinä, että Finanssivalvonta on jättänyt tutkimatta Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010. Finanssivalvonta on antanut vastauksensa asiassa vasta kun asia oli jo menossa oikeuteen.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy myös siinä, että Finanssivalvonta ei ole antanut julkista huomautusta Helsingin pörssille Helsingin pörssin sisäpiiriohjeen noudattamatta jättämisestä.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy myös siinä, että Finanssivalvonta on antanut vapauttavan lausunnon Suomen AsuntoHypoPankin julkista ostotarjousta ja Finanssivalvonnan näkemystä koskevassa asiassa, vaikka Finanssivalvonta oli puolueellinen.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy myös siinä, että Finanssivalvonta on jättänyt tutkimatta Nordean epäiltyä arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttötapausta vuodelta 2010.

...

Nordea Pankki Suomen Markets -yksikön johtaja Jukka Lepomäki on ollut myös Nordean Private Bankin yksikön johtaja ja toiminut Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana toimi myös vuonna 2005 Jukka Lepomäki. Vuonna 2005 Nordea Pankki Suomen toimitusjohtajana toimi Markku Pohjola.

...

Finanssivalvonnan puolueettomuus ei myöskään ole selvää. Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesala kommentoi veroparatiisitaloutta Ylen Spotlight-ohjelmassa (17.9.) seuraavasti: ”Voidaan kysyä, onko oikein, että pankit markkinoivat agressiivisesti palveluita, joiden kautta rahat siirretään verokeidas- ja veroparatiisialueille”.

...

Finanssivalvonnan puolueellisuus on nyt todettu niin oikeusasiamiehen kuin hallinto-oikeudenkin päätöksissä, joten asian pitäisi olla selvä.

Mitä seuraavaksi? Joko Finanssivalvonnan johtokunta lopettaa puolueellisuuden ja aloittaa toimintansa puolueettomasti?

Tai sitten Finanssivalvonta jatkaa puolueellista toimintaansa, mikä käytännössä tarkoittaisi puolueellisuutta myös pankkien valvomisessa. Se taas olisi varsin tuhoisaa kansalaisten kannalta.

...

Tässä on tietoa mitä tuolla valiokunnalla tehdään ja miten sinne on ihmisiä nimitetty: "Valtiovarainministeriöstä nimetään virkamies, jonka tulee valmistella valtiovarainvaliokunnalle annettavat asiat. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja ja Finanssivalvonnan johtaja ovat valiokunnassa pysyviä asiantuntijoita.

...

Valiokunnan jäsenten on mahdollista pyytää finanssivalvonnalta sen toimintaan ja toimialaan kuuluvia tietoja. Tietoja pyydetään kirjallisesti.

Valiokunta saa tietoja myös Finanssivalvonnan johtokunnalta, sen puheenjohtajalta sekä yksittäiseltä jäseneltä. Valiokunta saa Finanssivalvontaa koskevia tietoja myös tarkastus- ja riskivaliokunnilta.

Tarkastusvaliokunta on saanut Finanssivalvonnalta tietoa mm. valvonnan tuloksista ja valvonnasta aiheutuneista kustannuksista.

Tarkastusvaliokunta on käsitellyt finanssivalvonnan resursseja ja todennut ne alimitoitetuiksi.

...

Ei muuta kun lisää tällaisia uutisia ja ihmiset valittamaan Finanssivalvonnalle, että valvonta olisi tasapuolista. Nyt näyttää vähän siltä, että valvontaa käytetään poliittisten agendojen ajamiseen.

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/-puolueellisuus/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/-puolueellisuus/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/ta-puolueellisuus/

...

Finanssivalvonnan toiminnan lähtökohtana on asiakkaan etu. Valvontatoiminnassa on otettava tasapuolisesti huomioon asiakkaiden edut, Finanssivalvonnassa työskentelevien edut ja hyvän hallintotavan vaatimukset. Valvojan on kohdeltava asiakkaita tasapuolisesti, puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Finanssivalvonta toimii tehtävässään finanssimarkkinoiden vakauden edistäjänä, sijoittajien, vakuutettujen ja palveluntarjoajien edun turvaajana sekä hyvän tavan noudattamisen ja yleisen finanssimarkkinan vakauden edistäjänä (finanssivalvonnan tavoitteet).

Fivan ohjeet ovat kuin Jumalan sana. Jos jotain ei ole ohjeissa kielletty, se on sallittua. Fiva itse määrittelee, mitä ovat ”hyvä pankkitapa” ja ”hyvä vakuutustapa” ja mikä on näiden normien vastaista. Näin Fiva määrää itse itsensä laillisuuden ylivalvojaksi. Kukaan tai mikään ulkopuolinen ei valvo Fivan toimia, eivät tuomioistuimet, eivät laillisuusvalvojat, eivät finanssivalvonnan sisäiset tutkintaelimet. Laillisuusvalvontakin on ulkoistettu valvottaville – niille, joita valvotaan.

Finanssivalvonnalle on laissa määritelty hyvin laajat valtuudet saada tietoja pankeilta, vakuutusyhtiöiltä, sijoituspalveluyrityksiltä, rahastoyhtiöiltä ja pörssiltä, kuten laissa sanotaan, muun muassa yhtiöiden omistajista, niiden hallinnosta ja pörssiyhtiön johtoon kuuluvista henkilöistä. Tätä kutsutaan laajapohjaiseksi sisäpiiritiedon valvonnaksi.
Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajan nimittää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen puheenjohtajan on nimittänyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vuonna 2014.
Finanssivalvonnan johtokunnassa on edustus Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, työmarkkinajärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Puheenjohtaja nimittää muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten pitää olla asiantuntevia finanssimarkkinoilla.
Johtokunnassa on ollut esimerkiksi vuosina 2017–2020 edustettuna Suomen Pankki, työmarkkinajärjestöjä, Suomen yrittäjät ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Nordea, OP-ryhmä ja OP-Henkivakuutus Oy, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Danske Bank Oyj ja Aktia Henkivakuutus Oy. Lisäksi mukana oli kolme Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajaa.

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy hyvin selvästi siinä, kun pankki oli väärentänyt lähes kaikkien yli 74-vuotiaiden asiakkaiden tiliotteet. Pankki oli siis poistanut yli 74-vuotiailta kaikki palvelut. Se ei ole ollut Suomen lain vastaista.
...

Pankkien ei ole pakko tarjota yli 90-vuotiaille yhtään mitään palveluja. Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy siinäkin. Yli 90-vuotiaille ei edes tehdä minkäänlaista riskikartoitusta, vaikka he saattavat olla aivan yhtä haavoittuvaisia kuin nuoremmat. Heidät otetaan vastaan samalla tavalla kuin pankin uusi asiakas. Vaikka heillä ei ole mitään tekemistä pankin kanssa, heidän henkilötietonsa syötetään pankin tietokantaan, josta niitä sitten levitetään kolmansille osapuolille.
...

Rikosjutuissa syytetyn tulee pysyä totuudessa, mutta rikosjutun osapuolilla on myös velvollisuus vastata kysymyksiin, joita oikeudenkäynnin kuluessa esitetään. Tästä seuraa se, että usein rikosasian osapuolilla on oikeudenkäynnin eri vaiheissa toisistaan täysin poikkeavat kertomukset tapahtuneesta.
Finanssivalvonnassa on kysymys siitä, että syyttäjä väittää Finanssivalvonnan toimivan puolueellisesti, kun Finanssivalvonta katsoo, ettei sillä ole oikeutta moittia pankkien tekemiä liiketoimia ja sopimuksia. Pankkien liiketoimien ja sopimusten moittiminen kuuluu kuitenkin Finanssivalvonnan tehtäviin. Tästä syystä Finanssivalvonnan tulisi kyetä osoittamaan se, että pankkien liiketoimien ja sopimusten moittiminen olisi ollut perusteetonta tai laitonta, eli että pankkien toiminnassa olisi moitittavaa. Mikäli Finanssivalvonnalla ei tällaista näyttöä ole, ei sen tulisi puuttua pankkien toimintaan moitteilla, joita ei ole näytetty toteen.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevan tapauksen käsittelyssä Finanssivalvontaa on pyydetty vastaamaan kysymykseen, onko se antanut pankeille moitteita. Tähän kysymykseen Finanssivalvonnan vastaus on ollut kieltävä. Kun Finanssivalvonta ei ole antanut pankeille moitteita, ei ole ollut tarpeen tehdä kysymystä Finanssivalvonnalle, onko Finanssivalvonta puolueellinen tai suosinut toiminnassaan jotakin valvottavaa.
Finanssivalvonta on myöntänyt, että se on puolueellinen valvottavia kohtaan ja että se on voinut suosia valvottavia esimerkiksi pankkien tekemiä valituksia selviteltäessä. Tämä puolueellisuus johtuu siitä, että Finanssivalvonnalla ei ole omaa henkilökuntaa vaan se on osa Suomen Pankin hallintoa. Kun Finanssivalvonta kuuluu Suomen Pankkiin, ovat myös kaikki valvottavat Suomen Pankin hallintoon kuuluvia. Koska Suomen Pankki on osa EKP:tä, sen on toimittava EKP:n päätösten ja linjausten mukaan. Suomen Pankki ja EKP ovat puolestaan osa kansainvälistä finanssijärjestelmää. Sen vuoksi Finanssivalvonta toimii niin kuin kansainväliset toimijat sen määräävät toimimaan.
Finanssivalvonta on myös myöntänyt, että sen toiminta ei aina kestä päivänvaloa, esimerkiksi puolueellisuuden vuoksi. Esimerkiksi pankkien tekemistä valituksista ei voida tehdä julkisia ennen kuin on käyty läpi, onko Finanssivalvonta toiminut puolueellisesti tai suosinut jotakuta osapuolta. Tämä voi johtaa tilanteeseen, että pankin kärsimät vahingot jäävät veronmaksajien maksettaviksi, koska Finanssivalvonnalla on oma lehmä ojassa. Jos pankki on tehnyt esimerkiksi valituksen Finanssivalvonnan toiminnasta, Finanssivalvonnan ei tule ottaa asiaan julkista kantaa ennen kuin on käyty läpi, onko Finanssivalvonta toiminut puolueellisesti tai suosinut jotakuta osapuolta.
Finanssivalvonta ei ole esittänyt mitään konkreettista, mistä se epäilee Finanssivalvonnan toimien tulleen tutkituksi puolueellisesti tai suosivan jotain tahoa. Sen vuoksi asiaa ei voida pitää lainmukaisena.
Koska Finanssivalvonta ei ole esittänyt mitään konkreettisia, konkreettisia perusteluja, Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden ja puolueellisuuden seuraukset ovat ilmeisiä. Siksi Finanssivalvonta on rikkonut perustuslain, Euroopan Unionin perussopimusten, Euroopan Unionin perussopimuksen artikla 85 sekä Finanssivalvontalakia.
...

Miten Suomen Pankin rooli EKP:n toiminnassa eroaa esimerkiksi Yhdysvaltain keskuspankin FED:n ja Englannin keskuspankin Bank of Englandin toiminnasta?
Mikä on Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan (Finanssivalvonnan) toiminnan oikeudellinen perusta?
...

Finanssikonserni koostuu emoyhtiöstä sekä kaikista sen määräysvallassa olevista yhteisöistä. Määräysvalta muodostuu yleensä joko suoran tai välillisen omistuksen kautta. Konsernin määritelmä täyttyy, kun konserniin kuuluvilla yhteisöillä on keskenään enemmän kuin 20 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä tai äänten kokonaismäärästä laskettuna, vaikka omistus olisi alle tämän. Määräysvallalla tarkoitetaan kykyä nimittää tai erottaa enemmistö hallituksen jäsenistä.
Finanssivalvonnalla on lain mukaan oikeus kieltää valvottavan tai muun finanssimarkkinoilla toimivan tekemän liiketoimen toteutus ja velvoittaa liiketoimen toinen osapuoli tai finanssimarkkinoilla toimiva muu vastapuoli palauttamaan liiketoimeen käytetyt varat Finanssivalvonnalle.
Finanssivalvonnalla on myös oikeus peruuttaa valvottavan toimilupa. Toimilupaa on kuitenkin arvioitava aina erikseen. Valvottavalla ja muulla finanssimarkkinoilla toimivalla ei myöskään ole velvollisuutta antaa tietoja tai alistua tarkastuksiin, jos tarkastus saattaa haitata valvottavaa tai finanssimarkkinoilla toimivaa.
Finanssivalvonta valvoo finanssipalvelujen lisäksi myös eräiden muiden palvelujen, kuten vakuutuspalvelujen, sijoituspalvelujen ja kiinteistövälityspalvelujen sekä näihin rinnastettavien palvelujen tarjoajien toimintaa. Tällaisia muita palveluita ovat muun muassa finanssipalvelujen tarjoaminen toiseen ETA-valtioon, muut rahoituspalvelut, rahastoyhtiöiden toiminta, maksupalvelut sekä kiinteistönvälitys. Näistä muista palveluista kerrotaan lisää muissa alajaksoissa. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo rahoitusvälineiden säilytyspalveluiden tarjoajia, panttilainaamoja sekä vakuutusyhtiölaissa tarkoitettujen jälleenvakuutusyritysten, kolmannen maan vakuutusyhtiön sivuliikkeen, työeläkevakuutusyhtiön ja eläkekassan sijoituspalveluja ja sijoitusrahastoja. Lisäksi Finanssivalvonnalla on oikeus asettaa uhkasakko ja teettää tarkastus myös muun kuin finanssipalvelujen tarjoajan ja näiden asiakkaan välisessä liiketoimessa, jos tällainen muu liiketoimi tai tällaisen liiketoimen osa on ilmeisesti lain vastainen.
Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden toteaminen
Finanssivalvonta ei valvo Finanssiala ry:n eikä minkään muunkaan alan järjestön toimintaa eikä sillä myöskään ole niihin puolueellisuutta. Finanssivalvonta valvoo kaikkien Finanssivalvonnan valvottavien toiminnan lainmukaisuutta.
Finanssivalvonta ei valvo Finanssiala ry:n, Finanssialan Keskusliiton tai minkään muunkaan tahon tekemiä vaalirahailmoituksia. Finanssiala ry tai FK ei myöskään ole Finanssivalvonnalle antamassaan vuosittaisessa ilmoituksessa tehnyt ilmoitusta vaalirahoitusyhdistykselle maksamastaan tuesta tai muustakaan tuesta.
Finanssivalvonnan mukaan on selvää, ettei FK:n tekemä tuki ole sen valvonnassa eikä Finanssivalvonta valvo tai ole tutkinut FK:ta tukea. Näin ollen Finanssivalvonnalla ei myöskään ole asiaan huomautettavaa. Finanssivalvonnasta saadun vastauksen mukaan ei voida ajatella, että Finanssivalvonnalle tai Finanssivalvonnalta haettaisiin lausuntoa FK:n tuesta vaalirahoitusyhdistykselle.
Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa vaalirahoituslain noudattamista siltä osin, kun siinä on kyse laissa säädetyn ilmoitusvelvollisuuden noudattamisesta. Mikäli vaalirahoitusilmoitus tai ilmoitus vaalirahoituksesta on jäänyt tekemättä, ei Finanssivalvonta valvo asiaa eikä ota kantaa ilmoituksen tai sen puuttumiseen.
...

Finanssivalvonta on tehnyt selvityspyyntöjä ainoastaan niissä tilanteissa, kun se on ollut välttämätöntä lakisääteisen tehtävänsä suorittamiseksi.
Finanssivalvonnalta saadun selvityksen mukaan se on ollut yhteydessä kuhunkin ilmoitusvelvolliseen ja kehottanut tekemään uuden ilmoituksen sekä ohjeistanut ilmoittamaan puuttuvat tiedot. Selvityksen mukaan Finanssivalvonnasta on myös otettu yhteyttä ehdokkaan omaan vaalirahoitusyhdistykseen sekä puolueen vaalirahoitusyhdistykseen ja pyydetty heitä antamaan ehdokkaan tiedot Finanssivalvonnalle. Selvityksen mukaan Finanssivalvonnalle ei kuitenkaan ole lähetetty puolueen tai ehdokkaan omia tilinpäätöksiä tai kirjanpitoaineistoa.
Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvonta on käyttänyt harkintavaltaansa sekä arvioinut puolueettomuutta ja riippumattomuutta voimassaolevan lainsäädännön mukaisesti.
Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden toteaminen
Finanssivalvonnalla on lain mukaan velvollisuus valvoa ja tarkastaa, että valvottavan toiminta on lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaista. Finanssivalvonnan puolueettomuutta on käsitelty esimerkiksi Finanssivalvonnan vastauksessa valtiovarainministeriön työryhmämuistioon (Finanssivalvonnan vastaus valtiovarainministeriön työryhmämuistioon Finanssivalvonnasta annetun lain sekä siihen liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeita koskevasta arviomuistiosta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2008, s. 33‒34). Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvontaa ei ole perusteltua asettaa valvontatoimissaan huonompaan asemaan kuin muita valvonnan kohteita, vaikka kyseessä oleva valvottava tai valvottavakonserni olisikin valvottavan johdon näkemyksen mukaan puolueellinen. Finanssivalvonta katsoo myös, ettei valvontatoimissa saa lähtökohtaisesti huomioida sitä, että valvottava on voinut käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa valvottavan hallinnon järjestämisessä. Finanssivalvonnan mukaan valvontatoimissa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun. Finanssivalvonnan mukaan esimerkiksi tilanteessa, jossa valvottava on nimittänyt valvojaa tai muuta valvontaelimen jäsentä, valvottava voi valvontapäätöstä tehtäessä huomioida valvottavan näkemyksen ehdokkaan sopivuudesta. Finanssivalvonnasta saadun selvityksen mukaan Finanssivalvonta kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun.
Finanssivalvonta on asettanut kaikille vaalirahoittajille hyvin samanlaiset ehdot. Vaalirahoittajien on esitettävä Finanssivalvonnalle todistus siitä, että ehdokkaat eivät ole maksaneet näille palkkiota ja lisäksi annettava lyhyt kuvaus siitä, millaista rahoitusta ehdokkaat ovat saaneet. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan ottanut huomioon sitä, että ehdokkaan ei välttämättä ole mahdollista saada rahoitusta Finanssivalvonnalle ilmoitettujen rahoittajien lisäksi muilta vaalirahoittajilta. Tämä siitä syystä, että osa Finanssivalvonnalle ilmoitetuista vaalirahoittajista ovat jo tukeneet ehdokasta aiemmin ja siten heidän rahoittaminen uudestaan ei ole välttämättä ehdokkaan kannalta edullista. Finanssivalvonnalla on puolueellinen suhtautuminen siihen, minkä puolueen ehdokasta ehdokkaan kannattaa ilmoittaa kannattavansa, jos ehdokkaan kannattaa ilmoittaa Finanssivalvonnalle kannattavansa vaalirahoittajaa, jota hän on rahoittanut aiemmin, mutta ei ilmoita kannattavansa rahoittajaa, jonka rahoittajaksi hän voisi tulla. Tästä puolueellisesta toiminnasta on näyttöä. Finanssivalvonnan puolueellisuuden takia ei voida luottaa siihen, että Finanssivalvonnan puolueellisuutta ei käytettäisi hyväksi, ja että Finanssivalvonta toimisi aina ehdokkaiden ja puolueiden yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti, mikä ei kuitenkaan todellisuudessa toteudu. Tämän vuoksi Finanssivalvonnan toiminta ja puolueettomuus ei saa kansalaisten luottamusta eikä kansalaisten luottamusta Finanssivalvontaan voi olla olemassa.
...

Vaalirahoitusilmoituksen tekemättä jättämisen perusteella ei ole annettu yhtään sanktiota. Ainoa sanktio, joka voi seurata vaalirahoitusilmoituksen laiminlyönnistä, on uhkasakko. Vaalirahoituslaissa on säädetty uhkasakosta, jonka Finanssivalvonta voi määrätä sille, joka ei ole tehnyt laissa säädettyä ilmoitusta. Finanssivalvonta ei voi määrätä sanktiota muulle toimijalle, kuten sille, joka on tukenut ehdokkaita ja puolueita.
Finanssivalvonnalla on puolueellisuutta lisääviä ominaisuuksia. Finanssivalvonnalle kuuluu julkisen rahoituksen myöntäminen ja valvonta, minkä johdosta finanssimarkkinoita ja niiden toimijoita kohdellaan paremmin kuin muita. Finanssivalvonta myös tekee tiivistä yhteistyötä valvottavien kanssa ja antaa niille neuvoja. Finanssivalvonnalta puuttuvat lähes kokonaan sellaiset elementit, joiden voidaan olettaa vähentävän puolueellisuutta. Yksi puolueellisuutta vähentävä elementti on velvollisuus olla puolueeton ja riippumaton. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta ja valvojan toiminta vaikuttaa valvottavaan.
Valvottavalla on mahdollisuus vaikuttaa valvottavalta vaadittaviin asiakirjoihin. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset julkaisut ovat pääosin salaisia eikä Finanssivalvonnalla ole mitään valvontaa, jonka perusteella voitaisiin saada selville, mitkä asiakirjat valvottavat antavat sille. Finanssivalvonnalla ei ole myöskään minkäänlaista mahdollisuutta tutustua valvottavien asiakirjoihin. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset raportit eivät ole julkisesti saatavilla Finanssivalvonnalla. Finanssivalvonta voi antaa lausuntoja valvottavien asiakirjoista, mutta ei voi tutustua asiakirjoihin eikä saada tietoja. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa Finanssivalvonnalle annettavat tiedot eivät välttämättä ole oikeita tai riittäviä. Lisäksi Finanssivalvonnalta puuttuu puolueeton tarkastus ja arviointi sen omasta toiminnasta. Tästä esimerkkinä on Finanssivalvonnan tekemä tarkastus Finanssivalvontaan, jonka johdosta Finanssivalvonta on muuttanut toimintatapojaan, mutta siitä huolimatta ei ole löytänyt puutteita sen toiminnassa, joten Finanssivalvonnalla ei ole ollut tarvetta muuttaa toimintatapojaan.
...

Finanssivalvonta on laiminlyönyt tehtäviään, sillä Finanssivalvonta on todennut, että pankkien tulee antaa tiedot asiakkaalle tämän pyynnöstä ilman kohtuutonta haittaa. Finanssivalvonta ei ole valvonut sitä, miten Finanssivalvonta itse toimii, joten Finanssivalvonta ei ole ollut kykenevä valvomaan pankkien toimia.
Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei ole voitu todistaa, joten Finanssivalvonnan puolueellisuutta on syytä epäillä. Puolueeton valvonta on erityisen tärkeää Suomessa, sillä pankeilla on erityisen suuri valta Suomessa ja suomalaiset pankit toimivat pääosin suomalaisten ihmisten rahoilla. Finanssivalvonnalle on siis tärkeää, ettei sen toimista tule valituksia. On myös tärkeää, että valvojat noudattavat lakia. Kun Finanssivalvonta on toiminut väärin ja puolueellisesti, on pankkien toiminnasta tullut erittäin helppoa tehdä valituksia.
...

Pankkien työntekijöiden toiminnan valvonta on erityisen tärkeää silloin, kun pankit saavat valtion rahoitusta. Esimerkiksi silloin kun pankki ottaa valtion rahoitusta, niin pankin työntekijät tekevät suuria päätöksiä koskien pankin rahoitusta. Tällöin on tärkeää, että pankkien työntekijät toimivat moraalisesti, jotta pankin asiakkaille ei tule ongelmia. On tärkeää, että asiakkaiden varat säilytetään erillään pankin rahoista, jotta työntekijöiden tekemät päätökset eivät vaikuttaisi pankin asiakkaisiin. Esimerkiksi jos pankin työntekijän tekemä päätös olisi asiakkaan etujen vastainen, tulisi pankin tiedottaa asiasta.
Valtion rahoituksella on siis vaikutusta pankkien työntekijöiden toimintaan. Tämä on hyvä asia. On kuitenkin syytä kysyä, tulisiko pankkien rahoituksen valtion varoista olla lakisääteistä. Jos pankit saavat valtion rahoitusta, ei pankin työntekijöiden välttämättä tarvitse toimia niin rehellisesti kuin ilman valtion rahoitusta. On kuitenkin tärkeää, että valtion rahoituksella ei ole vaikutusta työntekijöiden toimintaan. Tästä johtuen Finanssivalvonnan toiminnan tulee olla puolueellisuus-vapaata ja puolueetonta.
...

Pankit, sijoituspalveluyritykset ja finanssivalvonta ovat finanssi-kriisin aiheuttajia. He ovat tietoisesti toiminnallaan saaneet aikaan suuren romahduksen. He ovat tietoisesti vääristelleet tilastoja, jotta he ovat saaneet tilanteen näyttämään siltä, että kupla ei olisi puhjennut aikaisemmin. Pankit, sijoituspalveluyritykset ja finanssivalvonta ovat toimillaan aiheuttaneet nykyisen kriisin, ja kriisin takia monet yritykset ja ihmiset ovat menettäneet rahansa. He ovat saaneet kriisin näyttämään siltä, että se olisi tapahtunut äkillisesti ilman heidän toimiensa vaikutusta.
He ovat myös toimineet puolueellisesti, ja he ovat tarkoituksella vääristäneet pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan valvonnan, ja tämä on myös osasyy pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan romahdukseen. He ovat pyrkineet luomaan illuusion siitä, että valvonta toimisi ja olisivat puolueettomia. Heidän toimintansa on kuitenkin ollut puolueellista ja puolueellisuus on osaltaan syy finanssivalvonnan romahdukseen. He ovat myös käyttäneet valvontaviroissa poliittisia päättäjiä ja tukeneet tiettyjä puolueita. He ovat myös yrittäneet painostaa poliittisia päättäjiä.
Pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan toiminta on ollut puolueellista, ja heidän toimintansa puolueellisuuden takia, he eivät ole pystyneet hoitamaan tehtäväänsä asianmukaisesti. Tästä syystä he ovat osaltaan vastuussa pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan romahdukseen. Pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan puolueellisuuden takia, heidän toimintansa ei ole ollut riippumatonta ja tästä syystä he ovat osaltaan vastuussa finanssimarkkinoiden epäterveeseen toimintaan. He ovat tietoisesti antaneet pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan toimia väärin, ja ovat myös laiminlyöneet velvollisuutensa puuttua asiaan, josta heille oli huomautettu, ja ovat myös toiminnallaan vahingoittaneet markkinoita. He ovat antaneet pankkien, sijoituspalveluyritysten ja finanssivalvonnan toimia väärin ja laiminlyöneet velvollisuutensa puuttua asiaan, mistä heille oli huomautettu.
...

Miten perustelette toimintaanne, ja oletteko toimineet tasapuolisesti?
"Finanssivalvonnassa ei ole ollut puolueellisuutta ja valvonta on ollut tasapuolista".
...

Miten perustelette toimintaanne, ja oletteko toimineet tasapuolisesti?
"Valvonta on ollut tasapuolista. Valvonnassa on aina puolueettomuutta, koska muuten valvonta ei toimisi. Valvonnassa otetaan aina tasapuolisesti huomioon erilaisia näkökohtia. Tasapuolisuus kuuluu Finanssivalvonnan lakiin perustuvaan perustehtävään ja toimintaa ohjaaviin periaatteisiin".
...

Miten perustelette toimintaanne, ja oletteko toimineet tasapuolisesti?
"Finanssivalvonnassa on aina noudatettu tasapuolisuutta".
...

Finanssivalvonta ei vastannut, eikä julkaissut omia vastauksiaan.
Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy sen omissa valvontatiedoissa.
...

Finanssivalvonta myös väitti, etteivät heidän puolueelliset päätökset ole olleet puolueellisia vaan heidän velvollisuutensa. Heidän mielestään Finanssiala on esittänyt aiheettomia syytöksiä. Tämän lisäksi Finanssivalvonta väittää, että heidän päätöksensä ovat olleet puolueettomia.
Finanssivalvonta väittää myös, että Finanssivalvonta ei ole puolueellinen vaan heidän tulee pitää silmällä sitä, että pankit ovat noudattaneet lakeja. Tämä ei pidä paikkansa. On olemassa monia esimerkkejä, joista Finanssivalvonnan puolueellisuus on ollut selvästi nähtävissä.
Finanssialan puolueellisuus ei ole mitään uutta, koska Finanssivalvonta on aina ollut pankkimaailman puolella ja he ovat ajaneet pankkien ja muiden finanssialan yhtiöiden etuja.
Finanssivalvonnan puolueellisuus
...

Pankki ja Finanssivalvonta ovat toimineet vastoin lakia.
Finanssivalvonnan puolueellisuus ei ole mikään salaisuus. On monia esimerkkejä, joista puolueellisuus on ollut selvästi nähtävissä. Finanssivalvonnasta löytyy monia epäkohtia.
...

Finanssivalvonta toimii usein pankkimaailman etujen mukaan. On monia esimerkkejä siitä, kun Finanssiala on painostanut Finanssivalvontaa, jotta se noudattaisi lakia.
Finanssivalvonnan puolueellisuus
...

Finanssivalvonta ei valvo lain noudattamista. Finanssivalvonta valvoo finanssiyhtiöiden toimia, mutta se ei valvo lain noudattamista.
Finanssivalvonta ei noudata lakia. Finanssivalvonnan tulisi valvoa pankkien toimintaa ja lain noudattamista.
Pankit ovat Finanssivalvonnan puolueellisia. Pankit ovat olleet puolueellisia.
...

Finanssivalvonta valvoo pankkien toimintaa.
Pankkien toimintaa valvotaan. Pankkien toimintaa valvotaan. Pankkeja valvotaan. Pankkivalvontaa on ollut olemassa. Pankit ovat noudattaneet lakia. Pankit noudattavat lakia. Finanssivalvonnalla on oikeus käyttää hallinnollisia seuraamuksia.
...

Trumpin ex-kampanjapäällikkö Manafort joutuu ensi viikolla vankilaan
Sipilä Trumpin väitteestä median puolueellisuudesta Yhdysvalloissa: Mediasodassa kaikki osapuolet valitsevat omat faktansa
...

Uutissuomalainen: Sipilä on pääministeriaikojen suosituin ministeri – "Tasaista suosiota ja kovaa kannatusta" Kotimaa 11:43
Trump hyökkäsi rajusti mediaa vastaan ja syytti sitä puolueellisuudesta – "He vihaavat presidentti Trumpia, ei päinvastoin" Ulkomaat 10:36
...

Yle on kieltämättä aika vahva media, mutta toisaalta se vahvistaa vastakkainasettelua ja luo viholliskuvia.
Ja kyllähän esimerkiksi Ylen puolueellisuus näkyy monissa ohjelmissa. On tärkeää tuoda esiin näkökulmia kummaltakin puolelta, kunhan muistaa tehdä sen objektiivisesti (joka tuntuu joskus olevan hankalaa).
...

MV-lehden kaltaiset julkaisut ovat parasta mitä suomelle on tapahtunut pitkään aikaan. Ne herättävät kansan näkemään miten asiat oikeasti ovat. Valtamediaan ei voi enää luottaa lainkaan, ne eivät kerro mitään muuta kuin sen mikä niille sopii tai sitten valehtelevat häpeilemättä kuten Sipilä-kohussa kävi ilmi.
Onneksi yhä useampi kansalainen alkaa nähdä tämän valtamedian puolueellisuuden ja valheellisuuden taakse mutta tämä herääminen vie aikaa kun suuri osa on tottunut katsomaan pelkästään ylen uutisia niin silloin koko valtamedia näyttää olevan samalla linjalla. Ihmiset ovat onneksi heräämässä, hyvä näin!
...

Olisi mukavaa nähdä joku puolueeton selvitys mitä kaikkea YLE:llä todellisuudessa rahoitetaan ja kuka tai ketkä oikeasti asioista päättää? Ketkä päättävät ne henkilöt jotka istuvat hallintoneuvostossa (kansanedustajat) joiden mandaatilla nämä tekevät päätöksiä Yleisradiolla.
YLE:n ei tulisi mielestäni missään nimessä mainostaa itseään puolueettomana toimijana koska näin tehdessään se valehtelee suoraan päin kansan naamaa. Puolueetonta toimijaa tästä maasta tuskin löytyy, mutta Yle on aivan omaa luokkaansa puolueellisuudessaan ja asenteellisuudessan jota ohjaa yksipuolinen agenda "sananvapaudesta" jne jotka ovat todellisuudessa vain näennäisiä arvoja joilla pyritään pönkittämään nykyistä yhteiskuntajärjestelmää sekä sen asemaa joka alkaa olemaan jo vaakalaudalla.
...

Olen kuullut kerrottavan että ”puolueeton” tiedonvälitys olisi yksi toimittajan etiikan kulmakivistä…(?)
Voidaan kuitenkin kysyä ovatko kaikki toimittajatkaan niin puolueettomia kuin he väittävät olevansa vai onko puolueellisuus ikäänkuin sisäänleivottu ominaisuus heidän toiminnassaan?
...

Arvopaperimarkkinalaki asettaa useita rajoituksia, velvoitteita ja ohjeita kaikille listayhtiöille. Lain lisäksi NASDAQ OMX Helsingin pörssin (Helsingin Pörssi) määräykset ja ohjeet sekä Finanssivalvonnan antamat määräykset ohjeistavat kaupankäyntiä pörssissä.
...

On kuitenkin muistettava että kaikki tämä on tapahduttava hyvän journalistisen tavan mukaisesti ilman puolueellisuutta .

...

- Miksi ja miten Ylen vaalikone manipuloi sinua? (ks myös "Ylen puolueellisuus" artikkeli) - Vaaligalleria vs. HSTV Vaalitentissä ei ole mitään uutta verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. (miksi?) - Äänestitpä ketä tahansa niin äänestät todennäköisesti väärää ehdokasta tai puoluetta (1 osa 2osa 3 osaa jne.) - Mitä mieltä olet vaalikoneesta? Mikä olisi parempi tapa selvittää ehdokkaiden mielipiteitä?

...

Tämä johtuu[22:47:24] 82.181.178.173: CONNECTION_ABORTED 36 s
osittain varmasti toimittajien puolueellisuudesta mutta suurempi syy saattaa[22:47:30] 82.181.178.173 saapui paikalle
...

Onkin varmaa että Venäjän mediassa tullaan esittämään samankaltaisia syytöksiä lännen ”vapaa”ta lehdistöä kohtaan kuin Suomessakin on nähty eli kuinka vapaata tuo heidän mielestään kovin puutteellinen uutisointi onkaan. Onkin odotettavissa, mikäli Le Pen pääsee toiselle kierrokselle, hyvin samantyyppisiä väitteitä länsimedian puolueellisuudesta ja pyrkimyksestä vaikuttaa vaalituloksiin kuin Suomessa näimme kun Venäjä kertoi ettei siellä ole lainkaan vaalitarkkailijoita koska Suomen valtamedia ei olisi päästänyt heitä lähellekään vaalihuoneistoja.

...

Tätä kaikkea meidän verorahoilla ylläpidetty YLE tarjoaa meille totuutena jonka todenperäisyyden jokainen voi itse arvioida mutta YLE:n uutisoinnissa pyritään kuitenkin puolueettomuuteen eikä mihinkään puolueelliseen ”uutisointiin” ja tähän mennessä en ole huomannut mitään erityistä puolueellisuutta ainakaan Yleisradion poliittisissa ohjelmissa vaan ihan hyvin ovat toimineet kuten pitääkin. Myöskään uutisissa ei ole näkynyt mitään sellaista josta voisi tehdä jotain johtopäätöksiä suuntaan taikka toiseen.

...

Ei ole. Siksi onkin mielestäni todella mielenkiintoista seurata kun esimerkiksi yleä haukutaan puolueellisuudesta, vaikka en kyllä itse ole huomannut ylen tekevän mitenkään erityisen paljon virheitä ainakaan journalististen näkökulmien suhteen. Kyllähän sieltä joskus tulee aika huonoa journalismia ja esim sellaisia juttuja joita ei oikein kukaan jaksaisi lukea ellei niissä olisi juuri näitä näkökulmia mukana.

...

Kun se vain olisi, niin kaikki ongelmat katoaisivat kuin taikaiskusta; toimittajien puolueellisuus katoaisi täysin mystisesti ilman ainuttakaan järkevää syytä. Niin kauan kuitenkin kuin näin on asian laita YLEä joudutaan sietämään.

...

Lisäksi YLE pyrkii jatkuvasti aivopesemään ihmisiä ajattelemaan vihervasemmistolaisesti. Esimerkiksi monikulttuurisuuden pakkosyöttöä ei voi millään perustella objektiivisuudella eikä tiedonvälityksellä vaan kyseessä ovat selkeästi poliittiset vaikuttimet, mikä näkyy selvästi myös toimittajien puolueellisuudesta sekä ammattitaidottomuudesta (esim. Timo Haapalan tietämättömyys ja naivius).

...

Itse olen pitänyt YLE:ä luotettavana mediana mutta viime aikoina on usko alkanut pahasti horjua, ehkä juuri siksi kun toimittajat yrittävät peitellä puolueellisuuttaan.

...

[12:44:07] Propt: Finanssivalvonnan puolueellisuus
Finanssivalvonnan puolueellisuus
...

[14:09:07] Propt: Finanssivalvonnan puolueellisuus
Finanssivalvonnan puolueellisuus ja poliittinen korruptio
...