Ilmastorahaston korruptio

[18:19:16] Propt: Ilmastorahaston korruptio
Ilmastorahaston korruptio
Suomi aikoo perustaa Ilmastorahaston, johon ohjataan 300 miljoonaa euroa julkisia varoja ja sen avulla tuetaan teollisuuden päästöjen vähentämistä ja hiilinielujen lisäämistä. Onko mahdollista, että rahasto tulee toimimaan julkisten rahojen kanavoinnissa kyseenalaisesti? Ainakin se näyttää mahdolliselta. Ilmastorahasto ei tule toimimaan Suomen budjetin osana, joten sen toiminnasta ei tarvitse päättää demokraattisesti eikä sitä sido mikään budjettirajoite. Jos rahaston annetaan toimia vapaasti ja käyttää suuria summia, niin silloin se tulee olemaan merkittävä tekijä julkisessa rahankäytössä ja voi tulla tärkeäksi vallan keskittämisessä.
Valtion omistama Ilmastorahasto Oy (ei ole vielä rekisteröity yhtiöksi) ja Valtion kehitysyhtiö VAKE Oy, joka on aiemmin tunnettu nimellä Vake Oy (ei ole vielä rekisteröity yhtiöksi) ovat uusia valtion sijoitusyhtiöitä. Näiden kahden uuden sijoitusyhtiön tehtävänä on sijoittaa Suomen valtion omistamaa varallisuutta ilmastonmuutoksen hillintään ja digitalisaation edistämiseen. Hallitus haluaa sijoittaa 300 miljoonaa euroa näiden kahden sijoitusyhtiön kautta. Rahastoa käytetään valtion ilmasto- ja energiahankkeiden rahoittamisessa sekä yksityisessä ilmastorahoituksessa ja digitalisaatioon sijoittamisessa.
...

Yhtiöiden omistajaohjauksesta tulee vastaamaan Valtioneuvoston kanslia, mikä tarkoittanee käytännössä ministeri Mika Lintilää. Lintilä on keskustapuolueen ministeri valtioneuvoston kansliassa, joten ei ole lainkaan yllättävää, että hän kannattaa näiden kahden uuden valtionyhtiön perustamista.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportin mukaan ilmastorahaston perustamisessa on mahdollista korruptiivisia toimintatapoja: ”Tarkastuksen perusteella ilmastorahaston perustamisella ja yhtiön hallituksen kokoonpanon muutoksilla on pyritty vaikuttamaan siihen, millaisia ilmasto- ja digitalisaatiopainotuksia ja millaista riskipolitiikkaa rahastossa noudatetaan.” Raportissa tuodaan esiin myös yhtiön hallituksen valintaperusteet: ”Yhtiön hallituksen valintaan on kohdistunut suurta kiinnostusta, kun sen kokoonpanosta ei ole säädetty laissa eikä sen kokoa tai valintaprosessia ole etukäteen määritelty. Tämä on lisännyt kiinnostusta myös mahdollisten väärinkäytösepäilyjen esittämiseksi, vaikka kyse on uuden valtion sijoitusyhtiön perustamisesta eikä yhtiön johdon valvonta ole ollut julkisen tarkastelun kohteena.”
Raportin perusteella on selvää, että Ilmastorahaston hallituksen valinnassa voi esiintyä korruptiota. Raportissa tuodaan myös esille, että ”hallituksen jäsenet on tarkoitus valita siten, että he edustavat mahdollisimman kattavasti Ilmastorahaston toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta.” Valtion omistajaohjauksesta vastaa ministeri Mika Lintilä, joka on itse valittu Ilmastorahaston hallitukseen.
Ilmastorahasto ei toimi budjettirajoitteen alaisena, joten sen käyttö ei vaadi mitään erityistä perustetta. Rahastosta voidaan tehdä satojen miljoonien eurojen siirtoja ilman[18:23:27] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 1150 s
että sille pitäisi tehdä mitään selvitystä. Ilmastorahastosta ei myöskään tarvitse kertoa kansalaisille mitään.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportti esittää kritiikkiä Ilmastorahaston toimintaa kohtaan: ”Ilmastorahasto ei tule toimimaan budjetin osana, joten sen toiminnasta ei tarvitse päättää demokraattisesti eikä sitä sido mikään budjettirajoite. Jos rahaston annetaan toimia vapaasti[18:24:00] 176.72.25.132 saapui paikalle
ja käyttää suuria summia, niin silloin se tulee olemaan merkittävä tekijä julkisessa päätöksenteossa ja varojen suuntaamisessa.” Raportissa mainitaan myös ilmastorahaston rahoituskohteiden ongelmat: ”Ilmastorahastolta rahoitusta saavat hankkeet ovat tyypillisesti monimutkaisia ja epäselviä, mikä on riski julkisen varojen käytölle.”
Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa tuodaan esille myös Ilmastorahaston ja työ- ja elinkeinoministeriön välinen sopimus, joka mahdollistaa sen, että työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet voivat päättää rahojen myöntämisestä. Sopimuksessa lukee: ”Rahoituspäätökset valmistellaan virkavastuulla. Rahoituspäätöstä valmisteltaessa tai tehtäessä valmistelijalla tai päätöksentekijällä on oikeus tehdä rahoitusta koskeva päätös vain, jos päätösehdotuksen perusteena olevat rahoituslaskelmat perustuvat julkisesti saatavilla olevaan aineistoon ja rahoituksen hakija on toimittanut rahoittajan edellyttämät, päätöksen tekemistä varten tarvittavat asiakirjat.” Sopimuksessa siis asetetaan rajoituksia virkavastuulla toimimiselle ja virkahenkilöiden toiminnalle, joten Ilmastorahastoa koskevat rajoitukset ovat todennäköisesti samat kuin työ- ja elinkeinoministeriön omia rahastoja.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa nostetaan esille myös se, että ilmastorahastolla on todennäköisesti myös muita sijoituksia, kuten se on aikaisemmin tehnyt. Ilmastorahasto on aiemmin sijoittanut muun muassa Fennovoiman ydinvoimalaan (1,44 milj. €). On todennäköistä, että rahasto on myös sijoittanut rahaa Talvivaaraan, jonka konkurssin ympäristöongelmia valtio on nyt siivoamassa. On mahdollista, että Talvivaara ei jää rahaston ainoaksi sijoitukseksi. Ilmastorahastolla ei ole minkäänlaista avoimuutta toimintansa suhteen. Sillä on käytännössä valtion takaus. Ilmastorahaston omistajaohjauksesta vastaa ulkoministeriö. Suomen valtion tulisi myös tarkastella muita sijoituksiaan, jotka eivät ole avoimia ja joissa on mahdollisesti korruptio ongelmia.
Rahaston lisäksi on suunnitteilla myös Ilmastorahasto II, jonka kautta pyritään saamaan yksityiset[18:26:54] <176.72.25.132> vähän menee nyt sivuraiteille
sijoittajat mukaan rahoittamaan ilmastotoimia. On hienoa, että yksityinen sektori on kiinnostunut osallistumaan ilmastotalkoisiin ja vähentämään päästöjään, mutta herää kysymys kuinka moni yritys lähtee ilmastorahaston hankkeisiin, kun rahoituksen ehtona voi olla myös Suomen valtion tavoitteiden tukeminen. Mikäli ilmastorahaston varoja käytettäisiin esimerkiksi Suomen hiilitullien toteuttamiseen, ilmastorahastosta tulisi entistä ongelmallisempi. Hiilitullien tarkoituksena on asettaa tuontituotteille korkeammat tullit, jotta EU:n ulkopuolinen teollisuus joutuisi vähentämään päästöjään.
Ilmastorahastolla on paljon potentiaalia, mutta mikäli Ilmastorahastoa käytetään ilmastopolitiikan tavoitteiden tukemiseen, varojen käytön pitäisi olla avointa, ja varojen käyttöä tulisi tarkastella säännöllisin väliajoin.
Ilmastorahastoa pitäisi käyttää ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen
Ilmastorahasto on perustettu ilmastonmuutoksen hillintää varten, mutta se voi tukea ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista, mikäli ilmastorahaston hallitus näin päättää. Ilmastorahaston hallitus koostuu muun muassa ympäristöjärjestöistä, valtionhallinnosta ja sijoittajista. Ilmastorahastoa on kritisoitu sen takia, että se on osa hallitus[18:28:35] <176.72.25.132> !stop