Julkishallinnon kulut

Ylen pitää toimia Suomen etujen mukaisesti
Sipilältä olisi ollut oikea ratkaisu siirtää Ylestä toimittajat muihin tehtäviin (= vaihtoon) siksi aikaa kunnes selvitetään onko syytä aloittaa esitutkinta pääministerin mahdollisesta esteellisyydestä sukulaisten Terrafame -päätöksenteon yhteydessä vai ei...
...

YLEn tehtävä ei ole toimia hallituksen tiedotuskanavana
Yleisradiolta pitää ottaa poliittinen valta ja ohjaus pois kokonaan, kuten muiltakin mediayhtiöiltä (Sanomalta etunenässä). YLE on aina suosinut punavihreää propagandaa mm. "tasapuolisesti" uutisia esittämällä - aivan kuin se olisi joku tasalaatuisten uutisten lähde, tai edes tasapuolinen näkemys asioiden kulusta.
...

Kommentoi 18 kommenttia :
Juha Sipilän Yle-sotkujen yhteydessä esiin nousseen jääviysasian voi nähdä monelta eri kannalta riippuen siitä, kenen etua itse kukin haluaa tarkastella: Onko se hyvä asia vai huono juttu? Se on selvää ainakin ettei siinä ole mitään väärää jos poliitikko puolustaa sitä miten hänen puolueensa tai sen yksittäiset poliitikot hyötyvät Ylen ohjelmista - niinhän tehdään myös muissa maissa ja kulttuureissa joissa poliitikkojen odotetaan puolustavan puoluettaan kaikin keinoin.
...

Sipilän hallituksen suunnitelmat ovat perustuslain vastaisia
Hallituksen kaavailema valinnanvapauslakiesitys edellyttää yhtiöittämistä eli käytännössä myös sote-palveluita tuottavien yhtiöiden saattamista toimimaan osakeyhtiölain ja markkinaehtoisten periaatteiden mukaan, mikä taas on perustuslakivaliokunnan näkemyksen valossa ongelmallista muun muassa julkisten palveluiden tasavertaisuuden ja saatavuuden näkökulmasta (PeVL 65/2016 vp). Perustuslakivaliokunta vaatikin muutoksia niin pakkoyhtiöittämiseen kuin veroetuihin liittyvään ns. tasevapautussäänntöön.
...

Yle näyttää olevan kepuloisten (keskusta) erityisessä suojeluksessa. Tämä nähtiin jo tämän viikon tiistainakin.
Kepu Sipilän olisi hyvä ymmärtää, ettei Yleä johdeta huutoäänestyksellä tai sillä perusteella, mitä Sipilä kulloinkin haluaa – ainakaan ilman laillista oikeutusta siihen.
...

Hallitus toimii lain puitteissa kuten kuka tahansa muukin. Sillä on myös oikeus irtisanoa tai lopettaa rahoitus jos ei tyydytä Sipilän tahtoma taso joka nyt lienee oikea.
Mitä taas tulee Yleen niin sillä on velvollisuus hoitaa tiedotusvelvollisuutensa kaikille tasapuolisesti joten sen toimintaan tuskin tarvitsee puuttua muuten kuin tasapuolisen kohtelun kannalta kun hallitus vaatii jotakin tietoa lähetettäväksi mutta ei muille esim .pienille medioille samaa. Ylen tehtäviin kuuluu myös välittää eri näkökulmia eli uutisia ja tietoja puolueettomasti, siis pitää olla tasapuolinen vaikka se kuinka harmittaisi Sipilää.
...

Juuri niin. Yle-veroa on peruttava 50 miljoonalla eurolla vuositasolla, kuten ehdotin tuossa kirjoituksessa ja rahoitettava YLE:n toiminta budjettivaroin sen sijaan että rahaa kerätään myös sellaisilta tahoilta jotka eivät omista edes TV-vastaanotinta eivätkä katso ylen kanavia tai ohjelmia.
YLE pitää muuttaa normaaliksi osakeyhtiöksi jonka osakkeenomistajat ovat valtion edustajia eli eduskunnan valitsemia poliitikkoja! Tämä mahdollistaa rahoituksen muuttamisen budjetin kautta tapahtuvaksi eikä tarvita Sipilän omia yhtiöitä rahoitukseen. Tällä tavoin hallitus ei pääse enää käsiksi Yleisradion toimintaan ja tekemään päätöksiä Ylen rahoituksesta, vaikka pääministeri niin haluaisi tehdä kuten teki silloin kun Sipilä omisti osan Katera Steelistä joka osti Terrafamen kaivokselta kuljettimien osia.
...

ja objektiivisia uutisten tuottajia, sekä hyvin usein löytäneet haastateltavan uutiskuviin . Miksi ei voitaisi olla tyytyväisiä tilanteeseen? .
Toimittajien puolueettomuus on yksi demokratian kulmakivistä !
...

Herkmanin mukaan kriittisyyteen kuuluu se, että Yle on vuorovaikutuksessa yleisönsä kanssa ja välittää sen tuntoja päättäjille…
”Vuorovaikutus voi olla tiedonkulkua yleisöiltä Yleen tai päinvastoin. Toisaalta vuorovaikutus sisältää ajatuksen yleisön mahdollisuudesta vaikuttaa Yleisradion toimintaan vaikkapa osallistumalla ohjelmien tekoon yleisönä tai lähettämällä palautetta.
...

(11) Kommenttia 21.2.2012 17:07 Yleisradio käyttää journalistisen päätösvaltansa ulkopuolella olevaa valtaa: "Ainoan sallitun poliittisen kannan tulee olla pääministerin EU-linja"
Pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustaja Juha Romakkaniemi vaatii YLEä lopettamaan spekulaatiot tulevista vaaleista.
...

Sipilä johtaa Suomea kuin omaa yritystä: YLE taipui pääministerin painostukseen – toimittajat syyttävät pelolla johtamisesta 28.1.2016 15:44
Ylen toimittaja vaatii pääministeri Sipilältä vastauksia kysymyksiin verorahojen käytöstä - "Poliittista ohjausta vai riippumaton tiedonvälitys?" 27.5.2017 21:50 Juha Sipilästä tehtiin rikosilmoitus – poliisitutkinta alkoi 10.6.2017 11:38 Näkökulma: Yleisradiossa alkaa nyt pyykinpesu 16.7.2018 22:10 Päivän kuva: Nyt Yle tanssii pääministerin pillin mukaan 20.4.2014 08:45 Näin se menee
...

Jos jokin poliittinen ryhmä otetaan tikunnokkaan ja siitä julkaistaan joka viikko mitä ihmeellisempiä juttuja negatiiviseen sävyyn – kuten esimerkiksi Sipilän kohdalla Yle teki, herää väkisinkin ajatus onko kyse kenties tarkoitushakuisesta ajojahdista? On muistettava kuitenkin sekin seikka että politiikassahan pelataan mielikuvilla. Mitä negatiivisemmat jutut jostain tietystä puolueesta ovat niin sitä helpompaa kyseisen poliittisen ryhmän on saada itselleen positiivista mediajulkisuutta.
Viime aikoina olemme saaneet seurata myös miten median rooli uutisten tuottamisessa on korostunut. Siinä missä aiemmin riitti kun kirjoitti artikkelin aiheesta kuin aiheesta, täytyy nykyään kirjoittaa artikkeli juuri siitä näkökulmasta joka kulloinkin tuottaa eniten rahaa osakkeenomistajille tai jossa aihe saadaan esitettyä positiivisessa valossa esimerkiksi myynnin kannalta ajatellen (kuten esim. iltapäivälehtien kohdalla asia yleensä esitetään).
...

Ja kuten aiemmin totesin, niin uusi tuleva keskustan puheenjohtaja tulee olemaan Katri Kulmuni eikä Annika Saarikko, joten Suomen poliittinen elämä jatkuu sittenkin entiseen tapaan. Antti Kaikkoselle tuli jo noutaja..."
...

-Ylen uutiset ovat olleet vuosikausia lähinnä poliittista propagandaa sekä vasemmiston ylistystä täynnä .Ei tarvitse paljon muistella näitä tapahtumia--jospa joku muistaisi ne oikein ,kun media haluaa aina kaiken laittaa keskustan syyksi---esim vaalirahoitusjuttu aikoinaan--keskustassa ei oltu niin hölmöjä että oltaisiin laitettu omaa rahaa vaaliseminaareihin tai tauluihin,vaan pyydettiin yrityksiltä rahoitusta ja laitettiin yritysten nimiä sitten lehtiin
-moni on nyt unohtanut miksi hallitus hajosi vuonna 2011 (vaikka persut eivät hajonneet) -kansa kyllästyi hallituksen saamattomuuteen ,ei se ollut mikään kepun kosto .Kyllä se oli koko kansan mielipide silloin kun Suomi sukelsi syvään taantumaan --no syyhän selvisi nopeasti mikä vei maan talouden kuralle.Ei pidä unohtaa että silloinen pääministeri ei halunnut leikata kuluja-vaan antoi velkakierteen kasvaa entisestään ja sen seurauksena myös Suomen valtion menot nousivat raketinomaisesti
...

En kannata mitään ehdotonta YLE:n rahoituksen leikkaamista. Mutta Ylen pitää karsia sellaisia toimintojaan pois, joilla kaupalliset kanavat tulevat toimeen aivan hyvin -- mutta Yle ei tahdo tulla ilman noita kaupallisiltakin yli jääviä rahoja. Näin siis kaupallisten kanavien taakkaa keventäen voisi olettaa myös Ylen tulevan paremmin omillaan tai nykyistä vähäisemmillä yhteiskunnan tuilla toimeen.
Esimerkiksi viihdepuolella kaupallisille riittää hömppä ja kevyt musiikki - ne voi jättää ihan rauhassa kaupallisilla kanavilla näytettäväksi (vaikka hömppää tietenkin näkyy Ylessä vähän liikaa). Urheilukaan ei ole kovin tärkeä, joten urheiluohjelmista voitaisiin karsia suuri osa pois. Kulttuuripuolen kulttuuritapahtumiakin näyttää olevan runsaasti tarjolla muillakin kanavila, eikä kulttuurin puolella tarvitse olla koko ajan aivan yhtä valppaana kuin viihteen suhteen.
Yle voisi siis keskittyä olennaiseen - uutisiin ja asiaohjelmiin. Näiden tuottaminen on kallista, mutta se myös luo kulttuuria enemmän kuin viihdytyskulttuuri. Ja tämä kannattaa tietenkin ottaa Ylen kohdalla huomioon niin hyvin kun osaa.
...

Se mikä maksaa, sen pitääkin maksaa, niinhän sanotaan jo valtion yhtiöissäkin,
"mitä siitä tulee jos valtio rupeaa jakamaan halpoja luottoja tai ilmaispalveluja yrityksille jotka ovat itse möhlineet oman menestymisensä? Sehän johtaisi sellaiseen korruptioon jossa jokainen haluaa valtiolta halvalla luottoa ja ilmaispalveluja, eihän sellaisessa tilanteessa voida taata yritysten luotettavuutta eikä toiminnan vastuullisuutta. Valtion pitää vain yksinkertaisesti ottaa velkaa maksaakseen yli varojen elämisen kulut.
...

Pikainen selaus osoitti, että Sipilä teki ratkaisunsa hallituksen omistajaohjausministerien linjausten pohjalta ja niitä seuraten. Hallitusohjelman kirjauksia myöten. Hallituksen yleisradiotoimialaa koskeva kirjaus kun on aika pitkälti juuri sitä mitä keskustalaisen pääministerin johtama hallitus haluaakin.
Sipilä olisi siis voinut estää Jääskeläisen toiminnan vaikka heti kättelyssä ilmoittamalla oman näkemyksensä Ylen riippumattomuudesta. Tosin ei se varmaankaan sen kummempaa Sipilän näkökulmasta olisi kuin nykyisetkään kiemurtelut tai hän voisi todeta, että "katsotaan ensin lopputulos" kuten tähänkin saakka mutta ainakin kansalaiset tietäisivät mistä asiassa on kysymys. Ja saisivat nähdä millainen sirkus syntyy kun poliitikko yrittää vaikuttaa julkisen palvelun median sisältöihin.
...

Jarmo Makkonen 7.11.2018 17:25 Vastaus kommenttiin #24
Ei kyse ole Ylen rahoituksen riittävyydestä vaan sen ohjaamisesta pois kansalaisilta ja etenkin pienyrityksiltä ylisuurina veroina joiden tarkoitus olisi edistää työllisyyttä eikä kerätä rahaa ylihintaan valtiolle byrokratian pyörittämiseksi. On täyttä pelleilyä sanoa ettei Yle pysty toteuttamaan tehtäväänsä pienemmilläkin veroilla kun jokainen euro menee suoraan kulutukseen.
...

Sipilän kannattaisi kysyä itseltään miksi YLE on sellainen kuin se tänä päivänä on: 1) Valtioenemmistöinen mediayhtiö , joka lähettää runsaasti uutisia ulkomailta sekä myös Suomesta ruotsiksi ( mm. saamen kielellä ei mitään), venäjäksi ja jopa saameksi. Eikö riitä yksi monikielinen YLE:n radiokanava ? Lisäksi kun tämä Ylen ruotsinkielinen kanava rahoitetaan täysin valtion budjetista, niin onko kohtuullista että muut kieliryhmät joutuvat osallistumaan yhden vähemmistökielen kanavan rahoittamiseen.
2) Yleisradio tuottaa päivittäin valtavasti radio- ja TV-ohjelmia omalla toimituskunnallaan . Mutta tämän lisäksi yhtiö hankkii vielä paljon ohjelmia ulkopuolisilta ohjelmatuottajilta. Jos katsoo tätä listaa yhtiön tuottamista ohjelmista , voisi kysyä olisiko järkevämpää käyttää tämä valtava oma tuotanto-organisaatio vain uutis-ja ajankohtais- sekä kulttuuriohjelmien tuottamiseen ?
3 ) Vielä voidaan todeta että tänä päivänä kun Yle on julkisoikeudellinen yhteisö, niin onko sillä myös jotain velvoitteita kansalaisia kohtaan ? Vai meneekö kaikki Ylen rahat poliitikkojen päättämiin ohjelmin ja niiden tekokuluihin ?
...

Suomen taloudessa nousu alkoi jo Kataisen hallituksen aikana eikä Sipilän hallitus ole päässyt sitä katkaisemaan tai jatkamaan nousua. Onpahan kuitenkin toimillaan aiheuttanut pientä piristymistä.
Tuo on sinänsä mielenkiintoinen pointti, että media aina löytää jotain moitittavaa kulloisestakin pääministeristä ja sen takia hän olisi sitten "vallan vahtikoira"!? Todellisuudessahan Sipilä ei tehnyt mitään väärin Yleä kohtaan kuten hänen reaktionsa osoittavat vaan nimenomaan Jääskeläinen toimi taitamattomasti alkaessaan Sipilän painostuksesta johtuen puuttua Yleisradion uutisointivapauteen. Kun Ylen toimituksellisen aineiston määrä on n. 10 kertaa suurempi kuin mainos-TV:n, niin luulisi YLE:n toimivan kaupallisten kilpailijoiden tavoin ja noudattavan mainoksia myydessään kulloinkin voimassa olevia ehtoja.
...

Arto Granlund 5.10.2018 10:37
Tämä Sipilän veto oikeuteensa valita ne tahot joilta kysytään lausuntoja häntä itseään koskevissa kysymyksissä alkaa saamaan naurettavia piirteitä ja osoittaa kuinka ohuella pohjalla maamme päätöksenteko on. Suomessa eduskunta edustaa ylintä vallankäyttöä myös pääministeriä kohtaan joten mikäli pääministerin ego vaatii, että häneltä pitää aina olla lupa kysyä mitä mieltä hän itse kulloinkin haluaa jostain asiasta olevan sen tulisi tapahtua eduskunnan puhemiehen välityksellä. Nyt tämä Sipilä diktaatorin otteet saanut Juha yrittää ottaa valtaa jonka demokraattiset päättäjät ovat hänelle antaneet ja jos tämä Sipilän peli ei pian lopu on täysin varmaa , ettei hänen johtamansa hallitus tule istumaan täyttä aikaa vaan edessä on ennenaikaiset vaalit, joiden lopputulema myös Keskustan kannatuksessa tullee näkymään.
...

Uutissa 5.4.2016 keskustan puoluejohto haluaisi selvittää Yle-veron indeksikorotuksen jäädytystä. Uutinen 8.9.2013 Juha Sipilästä ei tule pääministeriä ainakaan kansan tahdosta, sillä kansa halusi Antti Rinnettä pääministeriksi. (Aamulehti/STT). Uutisissa 26.2.2015 Keskusta aikoo Ylen rahoituksesta päättäessään ”tarkkaan katsoa” kokoomuksen ja Sdp:n verolinjauksia (IL-selvitys).
Uutissa 7.12.2017 Suomen Kuvalehti uutisoi pääministeri Sipilän sukulaisten Terrafame-osakekaupoista Katera Steel -yhtiössä.
...

Sipilän valta Yleisradioon on liian suuri
Ei Yle mikään punavihreiden äänitorvi saa olla, kyllä sinne pitää mahtua muitakin näkökulmia. Mutta toisaalta, miksi YLEssä ylipäätään annetaan eri näkemyksille sama painoarvo? Kyllä minusta Sipilän kanta saisi kuulua selvemmin kuin vaikkapa Anderssonin näkemykset ihan jo siitäkin syystä että hän pääministeri ja hänellä pitäisi tässä tapauksessa ollakin suurempi sanavalta YLE:n linjauksiin.
...

http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/121/Sipilä%40Yle...
Mutta onhan tämä nykyinen meno ollut järkyttävää katseltavaa viime päivinä (enkä tarkoita mitään pääministerin sukulaisia koskevia paljastuksia), eikä todellakaan lisää kansalaisten luottamusta siihen että heillä olisi samat mahdollisuudet tiedonhankintaan ja uutisten kommentointiin kuin johtajilla.
...

Juha Kuikka 1.12.2017 10:20
YLE:n toimittajat ovat kaikki vasemmistolaisia ajatusmaailmaltaan nykyään lähes yhtä todennäköisesti kuin kokoomuslaisetkin. Sipilällä on myös oikeus käyttää tätä oikeutta ja jättää asioita julkaisematta hänen näkökulmastaan epämiellyttävinä ilman, että siitä tulisi olla mitenkään harmissaan, saati huolissaan Ylen asemasta itsenäisenä instituutiona Suomessa tai maailmalla.
...

https://yle.fi/urheilu/3-10000000
Sipilältä meni sivu suun miljoonien eurojen tulot - "Olisihan se tietysti hienoa olla Formula-kuljettaja"
(Formula 1:n Unkarin osakilpailuun valmistautuvalta entiseltä formulakuljettajalta Kimi Räikköseltä olisi voinut tiedustella, miksi hän sitten päätti perustaa oman F1-tallin ja mitä eroa hänen tallinsa menestyksellä on ollut muihin nähden.) ;-) Nojoo.
...

Mielestäni pääministeri Juha Sipilällä tulisi olla oikeus yleisradion ohjelmatarjonnan tarkastamisesta silloin jos siinä selkeästi poiketaan objektiivisestä asioiden julkitulossa tai se tulee vahingoittamaan pääministeriä itseään tahi hänen sidosryhmänsä etua.
Esimerkkinä otan Ylen A-studio ohjelman jossa oli toimittaja ja Suomen turkiseläinkasvattajat ry:n hallituksen jäsen, tästä syntyi vaikutelma että ohjelmassa käsiteltiin asioita vain tuottajan näkökulmasta katsottuna kun olisi pitänyt puolueettomasti ottaa esille turkistilojen eläinten hyvinvoinnista huolehtimisvelvoite. Myös toinen ohjelma missä Yle toimittaja haastatteli Puolan ulkoministeriä joka totesi Suomessa olevan lehdistönvapauden niin on väärin antaa ymmärtää puolalaisministerin haastattelussa että hän viittasi Perussuomalaisten hallitukseen pääsemisen jälkeen tulleen painostuksen jossa sananvapautta oltaisiin rajoittamassa, tästä asiasta voi jokainen itse käydä Ylen nettisivuilla toteamassa toimittajan virheellisen uutisoinnin.
...

Eero Pyykkölä 21.9.2018 19:07
Mitä Sipilä tekee tuollakin "uutisella"? En tiedä mitään hänen omistuksestaan yhtiössä ja jos hän olisi jotain omistamalla ollut jotenkin esteellinen tai puolueellinen Ylen toimittajan uutisoinnissa pääministerin sukulaisiin liittyvässä asiassa, se olisi selvinnyt jo monta kuukautta sitten.
...

Media on vallan vahtikoira joten kyllä siitä saa vähän maksaakin.
Ylen rahoituksesta olen toki kanssasi eri mieltä mutta sen tehtävät ovat muuttuneet aikojen kuluessa enkä ole ihan vakuuttunut etteikö yhtiö kykenisi selviämään tehtävästä nykyiselläkään rahoituksella mikäli rahoitus olisi läpinäkyvämpää ja vähemmän politisoitunutta.
...

Mitä tulee siihen että Ylen rahoituksesta olisi sovittu jo hallitusneuvotteluissa, on se hyvin epätodennäköistä.
Silloin ei nimittäin ollut tietoa mitä tuleman pitää - hallitus oli vielä kasassa kun tuli tieto siitä miten Sipilän sukulaistaustaiset yhtiöt olivat sotkeneet Terrafame-päätöksellä koko Suomen ja EU:n poliittisen elämän. Siihen nähden hallituksen saama tuki mediassa alkoi vasta noin vuosi myöhemmin...
...

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)
"Eikö tuo olisi ennemminkin kansanvaltaa? Jos kansa päättää mitä sillä rahoitetaan, tulee se sitten jokaisen omilla päätöksillä toteuttaa. Näin olen ymmärtänyt tuon YLE-rahoituksen menevän Saksassa ja Ranskassakin? Eikö ole parempi että kansalaiset maksavat sen veroillaan suoraan, jolloin sitä voi pitää jo lähes pakollisena kuluna kaikille? Tai siis verojen kautta kaikki maksaa saman summan oli televisiota tai ei.
...

Nykyinen valtamedia on todella merkittävä este todellisen demokratian toteutumiselle Suomessa, koska kansalaiset ovat yhä enenevässä määrin siirtyneet käyttämään vaihtoehtoisia tiedonsaantikanavia. Vaihtoehtoisten tiedonkanavien käyttäjinä he voivat kokea valtamedian harjoittaman yksipuolisen tiedottamisen suorastaan poliittisena propagandana, jonka seurauksena monet suhtautuvat hyvin epäluuloisesti kaikkiin valtamedioihin eivätkä ole halukkaita niiden tietoja myöskään omaksumaan.
Suomen poliittisen kulttuurin ongelma ei todellakaan piile kansalaisten puuttumisessa politiikkaan ja demokratiaan osallistumiseen vaan se löytyy siitä miten poliittinen eliitti suhtautuu kansalaisiin ja heidän mielipiteisiinsä. Kansalaisten luottamus poliittiseen järjestelmään pitäisi palauttaa avoimella kansalaiskeskustelulla missä otetaan kantaa siihen mitkä ovat kunkin mielestä hyviä päämääriä sekä toimintatapoja päämäärien saavuttamiseksi, mikä olisi parempi tapa tehdä päätöksiä kuin kansanäänestys tai kansan antama valtakirja poliitikolle hoitaa asioita.
...

Yleä pitäisi nyt kuunnella herkällä korvalla, että millä tavalla pääministeri Juha Sipilä on yrittänyt vaikuttaa YLEen saadakseen mm. itselleen myötäsukaisia ohjelmia ym.
En muista kenenkään aiemmin moittineen sitä seikkaa kuinka paljon ylen ohjelmissa haastatellaan kaikenmaailman dosentteja joilla jokaisella tuntuu olevan varma näkemys kaikkeen asiaan mikä kulloinkin esille otetaan
...

Tämän jälkeen keskustelu sitten kääntyisikin siihen miten asiat tulisi järjestää ja korjata "kansalaisten oikeusturvan takaamiseksi."
Tolvanen ei liene koskaan sanonut, että nyt tehdään tämä muutos ja sillä selvä, vaan hänen kannanotoissaan - kuten aina oikeudellisten asiantuntijoiden kannanotoissa (professorit eivät tätä toki tee) on otettu huomioon muutoksen mahdolliset vaikutukset myös niihin asioihin joiden muuttamiseen/selvittämiseen kulloinkin esitetty muutos saattaisi vaikuttaa!
...

Itse asiassa oli hyvä kirjoittaa asioista niiden oikeilla nimillä täällä Puheenvuorossa niin kuin ne ovat kun kerran pääministeri Juha Sipilällä näyttää olevan samanlainen missio Yleisradiota vastaan kuten Petteri Orpolla näyttäisi oleva koko muuta mediaa. Ihan samasta syystä tämä kirjoitukseni, jonka muuten voisi nähdä jopa "mainoksena Sipilän projektille" (ainakin osittain ;-)
Juha Sipilän pitää saada mediankin valta ja kontrolli omiin käsiinsä jotta hän saa olla rauhassa medialta joka on aina lähtökohtaisesti "väärää mieltä asioista hänen näkökulmastaan" - vaikka onkin ihan oikeasti vain "väärässä".
...

Juhani Penttinen 12.12.2018 11:25
Hyvä kirjoitus vaikka itse asiasta ei samaa mieltä olisikaan niin tästä kiitän: http://juhanivehmaskangas.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/2... .
...

Eli kyllähän tuossa YLE : n ja Helsingin Sanomien puolueettomuus-kysymyksessä ollaan aina kiinni siinä mihin kukin poliittinen suuntaus katsoo asiakokonaisuuden liittyvän.
Toisaalta tuo pääministeri Sipilän veto oikeus yleisradioon nähden on aika erikoinen jos otetaan huomioon Suomen Perustuslaki . Perustuslakiinhan lisättiin 1990-luvulla 2.luvuksi lause: "Suomi Euroopan unioniin". Tässä lauseessa määritellään selvästi, että Suomi kuuluu EU :n vapaakauppa-alueeseen ja rahaliittoon. Tästä näkökulmasta katsottuna Suomella ei pitäisi olla mitään oikeutta puuttua esim. siihen millaista sisältöä Yle lähettää ulos.
...

|28/01/18||#SOMEILMIÖ: Älämöly leviää helposti yli valtion rajojen| #Sote #maakuntavaalit https://t.co/OWMlRFcwbG|
|24/01/18||Päivän video: Musta nainen riehuu bussissa – Kuljettaja heittää hänet ulos | Ääriajattelua - Vastavalkea.fi : Valkean valheet ... Näytä kommentti|
...

Ehkä on vain hyvä asia, että teksti häviää? Siinä oli nimittäin mukana sellaista kritiikkiä mitä ehkä pääministerimme olisi voinut pohtia vähän syvemmin. Toki kaikki tietävät miten Juha Sipilää painostetaan joka taholta - sekä omien joukossa, muiden hallituspuoluieiden toimesta kuin myös opposition riveistä.. Sipilä ei ole lainkaan tottunut tällaiseen eikä ilmeisesti halua edes ottaa vastaan minkäänlaista arvostelua vaikka se tapahtuisi aivan aiheellisenkin kritiikin muodossa.
En haluaisi sanoa tätä mutta minun täytyy koska tämä on valitettavasti totuus: pääministerimme vaikuttaa olevan täysin kyvytön sietämään sitä ettei kaikki hänen päätöksensä aina herätä hurraa-huutoja vaan että ihmiset näkevät asiat toisenkinlaisesta näkökulmasta. Pääministeriämme pitäisi mielestäni ehdottomasti neuvoa olemaan käyttämättä sanaa 'luottamus' (ellei hän sitten tarkoita omaa luottamustaan!) puhuessaan hallitustovereistaan jotka ovat tehneet hallituksen päätöksen mukaan.. Tai jos puhutaan luottamuksesta, tulisi mainita myös se asia mitä epäluottamusta nämä hallitustoverit pääministerissä aiheuttavat.
...

|Pääministerin ilmoitus hallituksen lainvalmistelun ongelmista on ollut yllätys keskustan kansanedustajillekin.||Vesa Moilanen|
Hallituksen toimintakyky on kohentunut vuoden kuluessa selvästi, arvioi suurin osa Uutissuomalaisen kyselyyn vastanneista eduskuntapuolueiden puoluesihteereistä. Hallituspuolueet arvioivat viime vuonna tehdyssä vastaavassa kyselyssä olevansa lähellä aallonpohjaa ja vielä puoli vuotta sitten tällä vaalikaudella.
...

Hallintoneuvoston jäsenen puoluekannalla on vaikutusta lähinnä siihen kuka toimii puheenjohtajana eli päättää kokousten asialistan tai mistä aiheista tehdään päätös (esim Yle-veron indeksikorotuksista vai irtisanomisista tms). Hallintoneuvostossa kuitenkin päätetään vain budjetista sekä strategiasta, sillä mitä yksittäiset toimittajat Ylessä tekevät ei ole hallintoneuvoston käsissä vaan sen ratkaisee vastaava päätoimittaja. Hänkään kuitenkaan yksin päätä kaikesta.
Mikäli Yleä pitäisi kritisoida ja ihan syystäkin niin sitä on mielestäni tehty juuri hallituksen tai politiikan näkökulmasta - kun kyse tulisi olla journalismista (eikä puoluepolitiikasta) niin Ylen hallintoneuvostosta puuttuu käytännössä kokonaan poliittiset edustajat eikä se edusta eduskunnan voimasuhteita jolloin lopputuloskin lienee sellainen mikä sopii kulloiseenkin hallituskoalitioon. Lisäksi Yleisradion toimittajissa enemmistö näyttäisi olevan poliittisesti vasemmalle päin kallellaan, vaikka tämän ei tietenkään pitäisi vaikuttaa yhtään mihinkään.
...

Sipilä oli niin typerä (ehkä tietämättään) kun päätti luovuttaa median valvonnan YLElle, ettei voi perääntyä kasvojaan menettämättä.
Hallitus ei tarvitse media ohjausta eikä myöskään sen valvojaa. Ne ovat kansalaisten asia päättää ja heidän tulisi myös kustantaa ne omista varoistaan tai niiden yritysten omistajien varoista joista haluavat lukea uutisia. Eli hallitus EI kuulu rahoittaa tätä asiaa verovaroin koska se on vain kansan "viihdyttämiseen" tarkoitettu palvelu jota voidaan pyörittää mainostuloilla yms kerätyillä varoilla joilla saadaan maksettua kulut mitä kyseisen median tuottaminen maksaa.
Kyllä hallituksen tehtävä pitää olla ainoastaan laatia lakeja ja asetuksia joita viranomaisten tulisi valvoa siten, että kansalaisten etu olisi aina ensinmmäisenä eikä oma henkilökohtainen tai sukulaisten taloudellinen hyöty. Näin toimitaan oikeassa oikeusvaltiossa jossa vallitsee laillisuusvalvonta kuten Suomi väittää olevansa kun katsoo poliisien rikoksia mm Aarnio joka on edelleen tutkinassa jne eli hallitus EI noudata omia lakejaan vaan antaa poliisin tehdä ihan mitä vain.
...

http://www.hs.fi/talous/art-2000000000000....
"Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtajan Juhani Jokisen mielestä Yleisradion pitää luopua kokonaan nykyisestä käytännöstään esittää verkossa kaikki Yle Areenassa näkyvät tv-ohjelmat viikon ajan niiden julkaisun jälkeen, Helsingin Sanomat kirjoittaa.
...

Yleisradion hallintoneuvostossa syntyi erikoinen tilanne tiistaina, kun perussuomalainen varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen sai koko muun ryhmän takajaloilleen omilla kysymyksillään hallintoneuvostotyöskentelystä ja -tapaamisesta.
Postin lakon vaikutukset näkyvät vielä keskiviikkona – postin kulku kangertelee paikoin viikkoja 5.11.2014
...

Sipilä sanoi Ylelle tänään antamassaan lausunnossa:
On siis selvää, että Sipilällä tulee olemaan veto-oikeus kaikkiin sellaisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, jotka tavalla tai toisella koskettavat pääministerin oman perheen asioita, yrityksiä taikka sukulaisia. Toisin sanoen Yle joutuu jatkossa huomioimaan pääministeri Juha Sipilän mieltymykset ohjelmaa tai uutista suunnitellessaan jo ennakkoon eikä enää voi toteuttaa omaa riippumatonta journalistista työtään.
...

Sipilä ei ilmeisesti luota siihen että Yle osaa tehdä oikeanlaisia kysymyksiä, joten pääministerin pitää ohjeistaa heitä erikseen...tämäkö olisi mielestäsi demokratian ja sananvapauden puolustamista - kysynpähän vain...
Juha Sipilä on näyttänyt olevansa todellinen visionääri joka näkee Suomen kansan tilanteen paljon realistisemmin kuin muut päättäjät. Juuri tällaista rohkeaa näkemystä tarvittaisiin myös maamme mediakenttää ajatellen! Onhan se suorastaan huvittavaa miten YLE:n rahoituskin oli mennä Sipilän päätettäväksi, mutta onneksi löytyi vastaehdokas eli Merja Kyllönen...ei mikään huono vaihtoehto hänkään vaikka puolue onkin Vasemmistoliitto - en ymmärrä miksei vasemmisto haluaisi ajaa vähäosaisten asemaa maassamme!? No joo eihän kukaan meistä tiedä mikä tilanne on kolmen vuoden päästä joten spekulointi jääköön tähän...
...

"Hallitusohjelmassa on linjattu asioita epäselvästi eikä riittävän tarkkarajaisesti tai yksiselitteisesti, minkä lisäksi myös hallitusohjelmassa itsessään oli runsaasti ongelmia: se muun muassa laadittiin äärimmäisen nopealla aikataululla sekä sen talousennusteet olivat pielessä ja monet rakennepoliittiset linjaukset epärealistisia eivätkä edes asiantuntijoiden mukaan toteuttamiskelpoisia... ...Sen sijaan hallitusohjelman käytännön toteutus onnistui yli kaikkien odotusten. Se meni Sipilän prosessikaaviossa ihan nappiin."
Ja sitten taas "medialla ei ole selkärankaa kritisoida sitä, että Juha Sipilää on vedetty höplästä kerta toisensa jälkeen median toimesta. Ja sama homma jatkuu aina vain uudelleen ja uudelleen myös silloin kun kyseessä eivät olekaan omat sukulaiset tai keskustalaiset kaverit".
...

Nyt kun näyttää siltä, että YLEstä halutaan eroon kokonaan tai osittain, niin olisi aika tarkastella sen kustannuksia tarkemmin ja karsia niitä pois turhuudet mukaan luettuna.
Ylen kulut olivat 2016 yhteensä 479 miljoonaa euroa.
...

Miten paljon valtio saa YLE:stä rahaa?
Valtion saamat tuotot YLE:n toimintakulujen jälkeen olivat 424 milj € (701 milj€), joka vastaa noin 0,6 % Suomen bruttokansantuotteesta. Lähde: https://vm.fi/yleis-ja-digitaalinen-media
...

On hämmästyttävää miten pääministeri Sipilän johdolla yritetään saada suomalaiset hyväksymään Ylen täydellinen alistaminen hallituksen tiedotuskanavaksi samaan tyyliin kuin Putinin Venäjällä tai Turkissa!
Nyt Sipilälle on selvinnyt ettei tämä onnistunutkaan niin hyvin. Yle onkin vielä liian riippumaton kun se pystyi puuttumaan jopa pääministerin sukulaisten omistusten käsittelyyn ja Terrafamen kaivoksen ongelmiin, joka ei edes kuulu mitenkään pääomistajalle eli Suomen kansalle.
...

28/12/2018 19:12 · 13 kommenttia·
Olen aina ihmetellyt niitä ihmisiä jotka haluavat ja tavoittelevat koko maailman halaamista koska he pitävät kaikkia kulttuureja yhtä hyvinä. Kulttuuri ei kuitenkaan ole mikään ilmapallo jota voi venytellä halunsa mukaan vaan jokainen kulttuuri on ihan oma kuplansa jolla jokaisella kulttuurilla ovat omat sääntönsä.
Koska emme tiedä kulttuureista muuta kuin sen mitä olemme lukeneet kirjoista voimme tietysti sanoa että meidän kulttuurimme, siis suomalainen kulttuuri jonka olemme saaneet esi-isiltämme ja joka sisältää suomalaisuuden pitää olla parempi tai ainakin yhtä hyvä kaikille koska muutenhan ihmiset muuttaisivat kaikki sinne missä he kokevat kulttuurin paremmaksi mutta se ei kuitenkaan ole näin. Kun mennään toiseen maahan niin silloin astutaan sisään siihen kulttuuriin mihin ollaan muutettu.
Esimerkiksi jos muutat vaikkapa Saudeihin tulet muslimiksi, käyttäydyt heidän sääntöjen mukaan ja puhut arabian kieltä sillä siellä olet muslimi jonka kulttuuria kunnioitetaan aivan samalla tavalla kuin jos olisit suomalainen Suomessa
Suomessa asuva henkilö joka haluaa kunnioittaa saudejen lakeja eikä halua muuttaa sinne vaan asua suomalaisena on jo lähtökohtaisesti niin pöljä ettei voi vaatia että kaikki maailman kulttuurit pitäisivät häntä yhtä hyvänä ihmisenä vaikka hän olisikin kuinka hyvä ihminen.
Mitä tulee taas näihin meidän suomalaisten sisäisiin kulttuuri eroihin niin voimme olla varmoja siitä etteivät ne ole yhtään huonompia tai parempia kuin muidenkaan kulttuurien erot ja tästä seuraa automaattisesti se asia ettemme me saa tuputtaa omiamme parempana muiden kulttuurien kustannuksella. Voimme toki kertoa mitä ajattelemme, mutta emme vaatia että muut hyväksyvät omat arvomme jotka olemme itse määritelleet emmekä voi sanoa että nämä ovat ainoat oikeat arvot.
...

"eikä pitäisikään voida! Mutta onko Sipilä toiminut tässä asiassa oikeudenmukaisesti? Eikö hän ole tehnyt poliittista päätöstä joka koskee myös hänen henkilökohtaista asemaansa, perhettään... "
En usko että kenenkään pääministerin kohdalla voitaisiin puhua täysin objektiivisesti oikeudenmukaisesta käsittelystä mediassa. Median tehtävänä kun ei pitäisi olla toimia tuomareina vaan antaa tilaa eri näkökulmille ja mielipiteille.
...

1. Jos joku haluaa väittää Sipilän vaikuttaneen YLEn uutisointiin tässä tapauksessa niin kyllä väitteiden esittäjällä pitää olla todella hyvät näytöt väitteensä tueksi jos ei jopa todisteita? On varsin epätodennäköistä että YLE olisi sensuroinut yhtään mitään uutista tästä tapauksesta. Olisi täysin poikkeuksellista toimintaa yleisradioyhtiöltä!
2. Esteellisyyttä arvioitaessa on arvioitava asiaa objektiivisen eikä subjektiivisen näkökulman perusteella koska kysymyksessä on julkinen tehtävä ja se kuuluu aina JSN:n piiriin (Laki Yleisradiosta, 6 luku).
...

Ja siihen tehtävään Sipilän tulisi olla täysin tyytyväinen koska pääministerilläkään (toisin kuin blogisti väittää) ei ole mahdollisuutta eikä valtaa vaikuttaa Yleisradion tuottamaan tai jakelemaan informaatioon, jota tuotetaan/jaellaan objektiivisesti ja journalismin etiikkaa kunnioittaen.
YLE:llä on tietenkin oikeus tuottaa millaista sisältöä tahansa jos sillä niin nähdään tarvetta tehdä. Se vain sitten eri asia miten laadukasta tuo sisältö kulloinkin tulee olemaan mutta sen laadun arviointi jää silloin kuluttajien varaan.
...

Tai ehkä tässä tehtiin "sisäpiirikauppaa": Lintilä hoitelee jatkossa Bernerin hankkeita. Onhan hänellä aiempaakin kokemusta alalta (vrt Finavia).
Vai olisiko Berner itse ehdottanut tuota järjestelyä: otetaan kaksi ministeriä yhdelle pallille? Tai miten olisi ns "kakspäinen mies" -ratkaisu, joka sopisi paremmin Sipilän johtamiskulttuuriin kuin demokratiamalliin?
...

Yle-lain mukaan hallitus nimittää Ylen hallintoneuvoston jäsenet ja hallintoneuvosto taas puheenjohtajansa sekä muut hallituksen esityksestä. Keskustalle olisi kuulunut tässä asiassa paikka hallintoneuvostossa – vaan ei ole nyt eikä pitkään aikaan kun keskustan mandaatti on jaettu kristillisille
Professori Tuorin mukaan Yleisradio Oy:n riippumattomuus perustuu Yleisradiosta annetun lain 7 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan "Yleisradio Oy:llä on velvollisuus edistää monikulttuurisuutta".
...

Onko Yleisradioon nimitetty poliittisin perustein pääjohtaja, kun hän voi puuttua suoraan hallituspolitiikkaan? Tätä kysymystä moni pohtii, varsinkin jos katsoo hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelän (sin) olevan enemmän keskustalainen kuin aito sinivalkoinen kansalainen – joka haluaa itsenäisen isänmaan ja kansakunnan!
Mikäli Yle joutuu puuttumaan jopa hallitusasioihin pääministerin aloitteesta niin se on puuttumista vapaaseen mediaan. Entä Sipilän oikeus ottaa kantaa omiin sukulaisiin kohdistuneeseen Terrafame/ Katera Steel-jupakkaan, varsinkin jos hänellä oli siinä osuus, koska pääministeri tietää oman aseman Suomen hallituksessa.
...

... Sipilä halusi estää Terrafamen kaivostoiminnan alasajon - mutta miten kävi lopulta?
0] HS: Yle sai pääministeri Juha Sipilän sähköposteista vain osan ~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000000000000.html – Ilkka Luoma kommentti 12000000 kello 14:36, 9h25min sitten |1
...

Sipilä halusi siis estää valtio-omisteisen kaivosyhtiön alasajon. Sen sijaan Sipilän lähipiiri (~20) yksityistä yhtiötä olivat kiinnostuneita ottamaan yhtiön omistukseensa – näinkö oli, vai eikö lopultakaan?
0] Yle sai pääministeri Juha Sipilän sähköposteista vain osan ~ https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000000000000.html - Ilkka Luoma kommentti 12000000 kello 14:35,
...

PM Juha Sipilä haluaa laittaa oman sanansa peliin ja selvitys on tuloillaan. Pääministerillä lienee myös valta päättää mikä tai millainen selvitystyö Yleisradioon tehdään. Onko nyt menossa jo Sipilän uhkaus?
Entä kuka tutkii Ylen toimet puolueettomasti? Kuka saa tiedon selvityksen kulusta, joka sitten luovutetaan pääministerille heti kun se valmistuu [~?]!
...

Petri Hirvimäki 28.11.2018 09:50
"Ylen uusi rahoitusmalli tulee eduskunnan käsittelyyn keväällä 2017 ... Yleisradion tehtävää tarkennetaan niin, että sen tehtäväksi määritellään kotimaisen kulttuuriperinnön vaaliminen sekä suomalaisen taiteen tukeminen ... Yleisradion toimintaa arvioi vuosittain ulkopuolinen asiantuntijaelin. Myös parlamentaarinen arviointi tehdään jatkossa määräajoin... Yle voi tuottaa ja julkaista tekstimuotoisia sisältöjä vain jos ne liittyvät välittömästi äänelliseen tai visuaaliseen kokonaisuuteen ....Yleisradion on tuotava palvelunsa jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin"
...

On kuitenkin täysin eri asia vaatia valtionyhtiötä olemaan puuttumatta poliitiseen päätöksentekoon ja sitten "vetää Sipilä tilille" siitä kun joku Ylen toimittajista kirjoittaa Sipilää arvostelevan blogikirjoituksen!
Sipilä veti pisteet kotiin tältä osin jo viime kesänä vaatimalla YLE:n toimittajilta selvityksiä uutisoinnin paikkaansapitävyydestä sen jälkeen, kun hänen sukulaisyhtiönsä oli saanut valtiolta ison tilauksen.
...

Juha Sipilän pääministeriys voi päättyä nopeasti ja yllättävästikin, jos hallituskumppani kokoomus saa tahtonsa läpi eikä eduskunta ehdi äänestämään hallituksen sote-uudistuksesta ennen Juha Sipilää koskevan pääministerin luottamuksen käsittelyä eduskunnassa ensi vuoden alussa pidettävässä istunnossaan .
Siinä tapauksessa edessä on ennenaikaiset eduskuntavaalit jo kuluvana vuonna ilman joulutaukoa, koska ennenaikaisiin vaaleihin päädytään tilanteessa jossa enemmistöhallituksen muodostavia puolueita ei enää löydy nykyisestä eduskunnasta.
...

Ylellä oli aikoinaan suuri rooli Neuvostoliiton uutisvälityksessä Suomessa.
Sitä kautta syntyi Suomeen hyvin sosialistinen hallintokulttuuri, jossa kansalaiset ovat hallinnon orjia ilman vastuuta elämästään ja taloudestaan.
...

Keskustapuolue yrittää kynsin hampain roikkua YLE:n hallinnossa saadakseen oman äänensä kuuluville valtion kustantamana kaikissa Yleisradion lähettämissä ohjelmissa puoluekannatuskyselyjä lukuunottamatta. Sen verran härskiä toimintaa tämä on ollut jo vuosia, että YLE tuskin lähtee Keskustapuoluetta suosimaan jatkossakaan sen kummemmin kuin muitakaan puolueita.
Kun katselee Sipilän touhuja ja hänen sukulaistensa "verkostoitumista" erinäisten yhtiöiden johtotehtäviin Suomessa voisi sanoa Juha Sipilän käyttävän YLE:n resursseja oman etunsa tavoitteluun. En ymmärrä millä mandaatilla hän tätä tekee tai kuinka Yleisradio suostuu tähän.
...

Onko Sipilän hallitus onnistunut tehtävissään
Kun tässä katselee asioita "punavihreästä näkökulmasta", sanoisin ettei todellakaan onnistu kovin hyvin hallituksen työskentely. On ollut sekoilua ja huonoja päätöksiä kuten sote päätös ja leikkaukset vähäosaisille...on aika ihmeellistä kuinka tämä oikeistohallitus on saanut kaiken aikaa vastaansa ammattiliittojen lisäksi juuri niitä tahoja jotka ovat tähän saakka toimineet kansakunnan parhaaksi.
...

Jos on liian kallista pitää sekä radiota, televisiota ja nettikanavaa (kuten nykyään Ylex) niin ainakin Radio Suomen puolella kannattaisi vähentää niitä jatkuvia puheohjelmia joissa soitetaan suomalaista iskelmää. Radiossa pärjää paremmin musiikin erikoisohjelmillakin koska sitä musiikkia kuulee jo nyt kaikista kaupallisista kanavilta joista YleXin soittolistaton musiikkivalikoima eroaa edukseen siinä ettei sen soittolistalta ole poistettu vanhempaa iskelmä- ja rockmusaakaan.
Radio Suomesta joutaisi lopettaa kokonaan alueelliset toimitukset jotka on muutenkin pelkkiä kulisseja, suurin osa lähetysajasta käytetään jonkun "paikallissää" ennusteen lukemiseen jota luetaan koko Suomessa kun sama uutinen kerrotaan monta kertaa päivässä. Ne alueet voitaisiin hoitaa keskitetysti Jyväskylästä kuten tähänkin saakka ennen vanhaan oli tapana eli toimittajat kiersi maakunnassa vain tekemässä juttuja ja varsinaiset ohjelma-ajan jutut ajettiin Jyväskylän studiolta.
...

Mutta se että miksi Yleisradiokin piti mennä yksityistämään ja sen jälkeen yhtiöittämään?
Mikä tässä meni pieleen kun ensin myytiin Posti Oyj? Eikö silloin ollut ajatuksena valtion omistamien toimintojen myyminen pois kuleksimasta paremman tuoton vuoksi???
...

http://areena.yle.fi/1-3000000
(Linkki toimii vasta 4 tunnin kuluttua)
...

Juha Rehula sanoi eilisessä A-studiossa jotenkin näin (vapaasti siteeraten): "hallituspuolueiden kansanedustajien pitää hyväksyä kaikki lakiesitykset ja ne esitykset jotka he hyväksyvät eivät saa sisältää mitään varaumia..."
Pääministeri Sipilän veto-oikeus yleisradioon ei tule kyseeseen. Kyllä Yleisradiossa on aina noudatettu ns. länsimaista journalistista kulttuuria - toisin kuin Juha Sipilällä.
...

Juha Sipilähän totesi eilen Ykkösaamussa viisaasti siitä asiasta, että hän on tottunut tekemään päätöksensä itse ja aikoo myös tulevaisuudessa niin toimia.
Tämä toteamus antoi mahdollisuuden jatkaa keskustelua median kanssa pääministerin toimintakulttuurista. Yleisradiosta löytyy kyllä edelleen runsaasti tahoja, jotka toivovat hallituksen kaatuvan ennen ensi kevään vaaleja. Näin he saavat lisävirtaa toimintaansa jo nyt lähestyviin eduskuntavaaleihin nähden. Tämä käy hyvin ilmi Ylen päätoimittaja Riikka Venäläisen tämänpäiväisistä kommenteista Sipilän puheeseen liittyen sekä kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) lausunnoista aiemmin.
...

Se että näin tapahtui johtui ainoastaan Sipilän turhautumisesta siihen, että uutinen (tai itse asiassa osa uutisesta) ei pitänyt paikkaansa ja aiheutti vain vahinkoa Sipilälle itselleen sekä myös puolueelle.
Näin ollen Juha Sipilä osoitti erinomaista johtajuutta. Vaikka se ei olisikaan ollut viisasta Ylen toimituksen näkökulmasta tai olisi ärsyttänyt heitä enemmän kuin Sipilää itseään oli kuitenkin mielestäni tärkeää antaa pääministerille mahdollisuus korjata virheet ilman ylimääräistä älämölöä joka tapauksessa. Olisi hän varmaan pystynyt pitämään hermonsa hallinnassa, mutta ainakin tämä nyt tapahtunut tilanne hoitui paljon siistimmin.
...

Nyt kun Sipilä vei jutun käräjille, se varmisti kaikille Ylen toimittajille sen faktan, että pääministeri ei ole yksityishenkilö eikä edes poliitikko, vaan ainoastaan titteli ilman vastuuta omista teoistaan. Kuka tahansa toimittaja voi kirjoittaa mitä tahansa hänestä joutumatta siitä minkäänlaiseen vastuuseen ellei hän tee sitä julkisesti eli nimen kera.
Pääministerin "yleisradion haltuunotto" oli juuri sellainen temppu, johon kukaan itseään kunnioittava toimittaja Suomessa tai ulkomailla ei suostuisi ja Sipilä on tästä lähtien vapaata riistaa toimittajien näkökulmasta katsottuna aina kun niin haluavat tehdä.
...

Suomen Kuvalehdessä tänään 6.1. (2017/31 - s 38 / Matti Simula)
”Journalistisen kulttuurin rappio
...

Joten onko tämän blogin otsikko vain sanahelinää?
- No niin, mennäänpä sitten itse asiaan eli siihen kuinka valta on aina sillä taholla; jonka hallussa ovat ne tiedot, joita kulloisessakin tilanteessa vallan käyttämiseen tarvitaan ja myös välineet toteuttaa ko. valtaansa:
A) Tiedon osalta ei ole väliä kuka sen tiedon omistaa tai kenellä se tieto kulloinkin on: Koska ratkaisevaa on miten hyvin kyseinen henkilö pystyy tuon tietonsa saamaan oman päätäntävaltansa käyttöön!
...

Tämä on tietysti täysin oma valinta ja sen mukaan mennään, jokainenhan itse valitsee mistä täällä kirjoittelee tai mihin kommentoi.
Mä tykkään kirjoitella näistä asioista välillä vähän vakavampaankin sävyyn, kun tuntuu siltä että kaikki ei oikein ymmärrä mikä mediavalta YLE:llä tässä maassa nyt vaan on. Nyt puhutaan todella isosta muutoksesta ihan demokratian näkökulmasta, mutta siitähän eivät nämä opposition huutelijat ole mitään koskaan ymmärtäneetkään :)
...

Janne Aikio 22.2.2019 17:15 Vastaus kommenttiin #131
En minäkään Sipilän ammattitaitoon näissä asioissa ole luottanut, mutta ehkä hänellä oli jotain sanottavaa asiasta ja se on tärkeää myös sananvapauden näkökulmasta.
...

Jouni Snellman 23.3.2018 18:46
Jos haluat maksaa lisää Yle-veroa tai tilata lehden ilman arvonlisäveroa niin tässä ovat hyvät ehdot: "Yleisradiota tarvitaan demokratian ja kulttuurin tueksi sekä viestinnän monipuolisuuden varmistamiseksi" on yhtä kuin että Yleisradio pysyy riippumattomana valtion mediana.
...

"Juha Sipilän luottamus Yleen meni
Pääministeri Juha Sipilä (kesk) lähetti perjantai-iltana tuohtuneen oloisen sähköpostiviestin Ylen toimittaja Salla Vuorikoskelle. Aiheena oli Yleisradion uutinen, jonka mukaan pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä on noin puolen miljoonan euron tilaus valtion kaivosyhtiö Terrafamelta... ...Sipilä kirjoitti viestissään olevansa erityisen harmissaan siitä, että Yleisradio ei suostunut hänen pyyntöönsä saada oikaista ”virheellistä” tietoa. Hän ilmoitti myös, ettei hänellä ole mitään aikomusta jättää asiaa tähän.... ....Myöhemmin perjantaina Sipilän erityisavustaja Riina Nevamäki lähetti vielä lisää sähköposteja Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja kertoi pääministerin pitävän tilannetta erikoisena ja äärimmäisenä sananvapauden rajoittamisena sekä harkitsevan asian viemistä Julkisen sanan neuvostolle (JSN) tai oikeuskanslerille.... ....Myös Yle-selvityksen tehnyt professori Olli Mäenpää kiinnitti huomiota siihen, ettei pääministeri pitänyt saamaansa viestiä kritiikkinä vaan arvosteluna. Mäenpään mukaan viesti olisi voinut olla sävyltään erilainen – vaikka se olisikin edelleen ollut kriittinen - mikäli Sipilälle ei heti alkuun olisi vakuutettu Yleisradion riippumattomuutta."
...

(YLE:n Jääskeläisen lausunto 25.4.2016) ” Ylen uutistoiminnan osalta vastaavana päätoimittajana pidän huolen, ettei paikkansapitämättömiä tietoja tai vihjauksia esitetä” ...
… Yle oli uutisoinut 20 päivää aiemmin perussuomalaisten Sipilän sukulaisten omistamasta konepajayhtiöstä. Uutisen mukaan pääministerin sukulaisten omistama ja rahoittama yhtiö on saanut tilauksen valtion omistamalta kaivosyhtiö Terrafamelta.
...

Kun Juha Sipilästä tuli Suomen pääministeri reilu vuosi sitten hän ei ottanut käyttöön edellisen pääministerin käytäntöä vaan alkoi ohjailla itse sekä yleisradiota että etenkin valtiollista televisio- ja radioyhtiötämme eli Yleisradioon kohdistetun kohun saattelemana teki sen päätöksen, ettei halua puuttua tai olla osallinen poliittiseen keskusteluun ylen ohjelmissa – ainakaan kovin paljon. Hän ilmoitti halunsa osallistua siihen tarvittaessa vain yhtenä monista.
Tämän seurauksena ylessä tehtiin sitten ”normisettiä” mitä ilmeisimmin johdon taholta käskytettynä. Muun muassa pääministeri Juha Sipilää koskevat jääviysepäilyilyt uutisoitiin varsin niukasti eikä myöskään Sipilän itsensä mukaan ollut tarpeellista tutkia tarkemmin oliko hän itse ollut mahdollisesti osallisena lastensa ja sukulaistensa osaomistamissa yhtiöissä – joista sittemmin on löytynyt lisää kytköksiä tai sidonnaisuuksia valtion omistamiin yrityksiin Terrafameen, Chempolikseen sekä Fortel Investin kautta Katera Steel -yhtiöön.
...

Paavo Lipposesta en viitsi edes alkaa kertomaan mikä paska mies on kyseessä koska menisi vain aika pahasti yli sen rajan mistä minä voin sanoa etten ole tarpeeksi aikuinen enkä tarpeeksi sivistynyt siihen.
YLE:stä voi muuten aina erota kun tulee mitta täyteen sillä Yle-veron maksaminen perustuu vapaaehtoisuuteen ja se maksaa kuka haluaa katsoa. Ei sinne kukaan pakota katsomaan näitä ajankohtaisohjelmia jotka ovat niin vihervasemmistolaisen vasemmistolaista propagandaa kuin olla osaa, sekä tietenkin YLE on vielä sitoutunut monikulttuurisuuden edistämiseen koska siitä maksamme verorahoista että ne tuottavat monikulttuuria YLE:n sisälle asti.
...

http://jukka-konttinen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21...
Ylen on lopetettava kokonaan monikulttuurisuuden edistäminen ohjelmissaan tai muuten Sipilän hallitus ottaa sen lopullisesti määräysvaltaansa mikä olisi suuri menetys sananvapauden kannalta Suomessa jossa myös muut mediat joutuvat ottamaan tämän Ylen määräyksen huomioon.
Kun se monikulttuurisuus tulee Ylessä niin väkisin läpi joka kanavalla ja sitten ihmetellään mistä viha ulkomaalaisia kohtaan kumpuaa kun niitä koko ajan tuputetaan silmille ilman minkäänlaista kritiikkiä siitä, että he voivat olla vaaraksi yhteiskunnallemme vaikka jotkut heistä olisivat ihan hyviäkin ihmisiä kuten osa varmaan onkin mutta mitä väliä sillä on jos yksikin muslimi raiskaa suomalaisen naisen? Tai tappaa puukolla suomalaisia miehiä koska se ei kuulu heidän kulttuuriinsa. Heidän uskontonsakin sen kieltää eli heitä pitää täällä nyt jo valmiiksi rangaista tästä rikoksesta ja jättää ilman minkäänlaista apua joka heille olisi kuulunut.
...

Ylen vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen puolestaan kertoi olevansa samaa mieltä pääministerin kanssa. Hänen mukaansa Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps) oli pyytänyt Sipilää selvittämään uutisoinnin taustoja Jääskeläisen toimeksiannosta.
Jääskeläisen kommentti tulee hiukan myöhässä eikä ihan puolueettomalta taholta, kun otetaan huomioon kuinka monta kertaa Jääskeläinen on ollut erottamassa toimittajakollegojaan milloin mistäkin syystä - viimeksi A-studion toimittajan Sipilän sukulaisten omistuksia koskevista kommenteista? Tällä kerralla pääministerin hermostuminen tuli kuitenkin aiheesta eli Yleisradion riippumattomuudesta. Atte Jääskeläisellä ei ole enää sitä viimeistäkään luottamusta kansalaisten keskuudessa.
...

Henkilö voi olla hyvinkin pätevä, mutta hänen toimintatapansa saattavat tuntua oudoilta. Mielestäni pääministeri toimii oikein käyttäessään oikeuttaan nimittää Yleisradion hallitus itsevaltaisesti ilman eduskuntaryhmien mukanaoloa – jos ei toimi niin ainakin hän ottaa riskin ja käyttää valtaansa väärin!
Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa on parempi ettei pääministerikään ryhdy sooloilemaan asioissa joissa se johtaa yhteiskunnan etujen vastaisiin päätöksiin! Ylen asiat kuuluvat Sipilän vastuulle joten pääministerin puuttuminen asioiden kulkuun vaarantaa yhteiskuntarauhan eikä sellaista voi sallia. Vaikka Sipilällä olisikin ollut todellinen huoli Suomen kilpailukyvystä, hänellä ei kuitenkaan olisi oikeutta puuttua YLE:n asioihin tavalla joka saattaa koko julkisen yleisradiotoiminnan huonoon valoon.
...

Ilmoita asiaton viesti
YLE:ssä on niin paljon toimittajia, että niiden lukumäärä ylittää moninkertaisesti eduskunnan edustajien lukumäärän Eduskunnassamme. YLE:n toimintaan tarvitaan lupamaksut. Eduskunnan toiminta tarvitsee valtion rahaa vain siinä määrin mitä se kuluttaa palkkoihin, matkakorvauksiin ja muuhun kulurakenteeseen.
...

Ilmoita asiaton viesti
Yle-vero pitäisi välittömästi lopettaa! Ylen toiminta tulee rahoittaa valtion budjetista niin kuin muutkin julkishallinnon menot. Tällä ratkaisulla päästäisiin eroon monista ongelmista.
...

YLE:n pitää olla avoin kanava kaikkien mielipiteiden ja näkemysten esittämiselle.
YLEn rahoitus täytyy hoitaa verotuksen kautta. YLEä ei pidä alistaa valtionjohdon äänitorveksi, eikä sen rahoitusta ole järkevää asettaa riippuvaiseksi poliitikkojen suosiosta tai linjauksista – vaikka ne ehkä olisivat Sipilänkin mieleen? Ei näin voi jatkua. Kyllä me veronmaksajat voimme itse maksaa YLE:n kulut ilman välikäsiä.
...

Ylen uusi rooli ja toimintavat
Yleisradio on suomalaisen kulttuurin tärkein kansallinen instituutio. Ylellä on oltava kaikki keinot käytössään laadukkaan sisällön tuottamiseen yleisölle riippumatta siitä mistä syystä yleisö päättää ryhtyä sitä kuluttamaan joko fyysisillä välineillä tai sähköisesti verkossa: radion kuuntelulla, television katsomisella, tietokoneen käyttämisellä uutisten lukemiseen, verkkojulkaisujen lukemiselle, musiikin kuuntelemiseen jne.
...

Koska Yleisradion julkisen palvelun tehtäviin kuuluu huolehtia ohjelmasisällöistään kaikilla eri jakelutavoilla niin tämä asettaa erityisvaatimuksen sille miten Yle käyttää taloudellisia resurssejaan ja osaamistaan sisällön tuotantoon. Koska Yleisradio on myös osakeyhtiö (Oy Yleisradio Ab) sen tulee pystyä perustelemaan mihin yhtiön tuotot menevät eikä vain kerätä kansalaisilta rahoitusta toimintaansa Yle-veron muodossa tai käyttämällä valtion tukea toimintansa pyörittämiseen.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että Yleisradiota pitäisi yhtiöittää kaupalliseksi mediayhtiöksi joka tuottaa mainosrahoitteisesti ohjelmia kansalle mutta silloin Yleisradion ohjelmien tuottamiseen tulisi käyttää huomattavasti vähemmän taloudellisia ja henkisiä voimavaroja mitä Yleisradio nykyään pystyy tekemään. Se olisi veronmaksajien kannalta epäoikeudenmukainen tilanne jos verovarojen (Yleisradion nykyisen rahoituksen) avulla tehdään laadukasta sisältöä kaupallisilla markkinoilla kilpailemaan kaupallisen sisällön kanssa jonka kulut maksatetaan veronmaksajilla Yle-veron kautta.
...

MOT: Kun Sipilä valitsi keskustan 7 minuuttia 30 sekuntia - 29 toukokuuta 2015 ”Hallitusneuvottelija, hallitustunnustelija, pääministeri”. Näin kutsutaan Sipilää nykyään mediassa. Aiemmin hän oli oppositiojohtaja ja Keskustajohtaja: ”Pääministeriehdokas? Kyllä se on puheenjohtaja!” Näin kommentoi Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko tammikuussa kun spekulaatiot Juha Sipilän mahdollisesta ministeriydestä alkoivat voimistua. Tämä sitaatti kiteyttää myös monen muun puolueen sisäpiiriläisen ajatukset. ”Siellä nyt sitten neuvotellaan sen miehen johdolla, jonka kaikki tietää ohjanneen keskustaa viime kauden ajan. Joka muuten taas eilen otti vahvan kannan tähän Kreikan kysymykseen: no way – ulos!” Näin sanoi Keskustan kansanedustaja Mika Lintilä eduskunnassa 8 maaliskuuta 2014 kun keskusteltiin valtioneuvoston tiedonannosta ja Kreikalle myönnettävistä lisätuista: ”Voin vain sanoa että kyllä keskustan sisällä on aika lailla erilaisia näkemyksiä mitä me olemme Sipilän kanssa käyneet läpi näistä asioista. En tunnista niitä ollenkaan näitä hänen eilisiä puheitaan esimerkiksi siitä etteikö hän arvostaisi [valtiovarainministeri] Antti Rinteen työtä tämän kauden valtiovarainministerinä, ei se pidä paikkaansa”. Näin siis oppositiopuolueen varapuheenjohtaja eduskunnassa 7 maaliskuuta 2014.

...

Eli tämän verran voi myös spekuloida sillä asialla että jos ja kenties sittenkin joku ulkopuolinen taho on järjestellyt asioita oman agendansa mukaiseksi jo pidemmän aikaa eikä siis olekaan kysymys pelkästään pääministerin tekemisistä. Sipilä ehkä itsekin ymmärtää sen tosiasian että hänen tulee tehdä omat johtopäätökset näistä tapahtumista tai sitten hän on täysi marionettinukke jonkun tahon ohjauksessa..eikä ole ihme sekään, että Juha Sipilää kiinnostaakin myös oma terveys kun tämä kohu alkaa olla liian raskas taakka kantaa ja vielä kaiken tämän keskellä.

...

Ja jos olet kiinnostunut kulttuurista voit aina mennä paikanpäälle nauttimaan siitä ilman, että katsot niitä jostain yle:n televisiokanavalta! Ylen on aivan turha alkaa tuputtamaan näitäkään kanavia katsojille ilmaiseksi!!!

...

Onneksi tämä kehityskulku on saanut yhä useamman suomalaisen avaamaan silmänsä ja alkamaan toimia oman sekä yhteisen edun mukaisesti eikä luottamaan siihen mitä jokin ”luotettu” auktoriteetti hänelle yrittää syöttää. Ihmisten välinen tasa-arvoisuus ei toteudu Suomessa mikäli tätä maata johtaa korruptoitunut eliitti johon lukeutuu jokainen eduskunnassa istuva henkilö puolueesta riippumatta… Myös pääministeri Sipilä, sillä eihän hänen henkilökohtainen varallisuus tee hänestä parempaa ihmistä tai poliitikkoa kuin muut ihmiset.

...

En ymmärrä miten tämä eroaa muiden kuin Yle:n harjoittamasta painostuksesta, josta olemme saaneet lukea maailmalta päivittäin. Mielestäni Juha Sipilän toiminta täyttää nämä tunnusmerkit. Medialle on annettu oikeus kertoa tapahtumista vain tietystä näkökulmasta mutta ei vaikuttaa niihin mitenkään eikä puuttua asioihin vaikka niistä olisi mitä tahansa tietoa tai todisteita saatavilla.

...

– Julkisen sanan neuvosto tekee päätökset siitä mitä asioita uutisoidaan, miten niitä käsitellään ohjelmissa ja miltä osin ne tulevat käsitellyksi uutisissa. Tässä vaiheessa hallitus ei voi vaikuttaa näihin asioihin eikä myöskään ottaa kantaa siihen kuinka journalistisesti nämä ohjelmat toteutetaan ja onko esimerkiksi kaikki näkökulmat tuotu esille ohjelmassa. Mutta sitten jos sieltä joku ohjelma tehdään niin siinä yhteydessä arvioidaan täyttääkö se journalistisen sisällön vaatimukset, toteaa pääministeri Juha Sipilä.

Keskustan kansanedustajat ovat moittineet Sipilän toimintaa asiassa sen jälkeen kun Yleisradion ajankohtaistoimitus julkaisi uutisen pääministerin sukulaisten omistamasta Katera Steel -yhtiöstä joka oli saanut puolen miljoonan arvoisen tilauksen Talvivaaran purkuputkihankkeesta . Kansanedustajien mukaan on kyseenalaista että hallituksen ministerillä ei ole täyttä riippumattomuutta Yleisradiosta ja hänen mahdollisuutensa puuttua sen toimituksellisiin linjauksiin tulevat kyseenalaisiksi.

...

Voi tietysti kysyä oliko Ylen hallintoneuvostossa mitään järkeä jos kerran Yleisradio toimii kuitenkin parlamentaarisessa valvonnassa? Olen myös pohtinut sitäkin onko hallintoneuvoston ja eduskunnan tehtävänä tehdä politiikkaa yleisradioon liittyvillä päätöksillä. Minun mielestäni se tehtävä kuuluu ensisijaisesti eduskunnalle jolle valtioneuvosto on velvollinen raportoimaan Yleisradiossa tapahtuvista muutoksista mikäli eduskunta haluaa tietää niistä. Yleisradion toiminnan rahoituksen taas tulisi tapahtua suoraan valtion budjetista eikä olla riippuvainen kulloisestakin hallituksesta niin kuin nykyisin.

...

Rissa kiistää väitteen poliittisesta puuttumisesta Ylen journalistiseen linjaan ja toteaa Sipilän todenneen vain oman käsityksensä tapahtumien kulusta. Rissa näkee Yleisradiolla edelleen samat kolme tehtävää kuin tähänkin saakka eli uutisoinnin, taustoituksen sekä analysoinnin ja sanoo pääministerin antaneen palautetta koska hänellä ei ollut mielestään tarpeeksi tietoa siitä miten Sipilä-Gate oli tapahtunut kun asiasta hänelle ensimmäisen kerran kerrottiin.

...

Sipilästä ja Yleisradiosta on ollut kohua aiemminkin sillä esimerkiksi pääministeri Sipilälle lähetettiin YLE:n pääuutisten jälkeen useita kymmeniä sähköposteja joissa syytettiin hänen olevan mukana sukulaistensa omistaman yrityksen Terrafamelle antamissa valtiontuissa väärin perustein . Viestit tulivat julkisiksi sen jälkeen kun STT julkisti niitä jutussaan.

...

Paljon on puhuttu YLE:n tehtävistä joista yhtenä keskeisenä tehtävänä mainitaan uutis-ja ajankohtaisohjelmat joiden avulla pyritään antamaan tietoa suomalaisille ajankohtaisista asioista mutta samalla annetaan myös tilaa erilaisille näkemyksille ja näkökulmille asioihin. Tähän liittyy saumattomasti tasapuolisuus tiedonhankinnassa eri toimijoiden osalta sekä erilaiset näkökannat joihin ihmisillä tulee olla oikeus vaikka ne olisivatkin joidenkin mielestä epämiellyttäviä tai vääriä.

...

Suomen perustuslaissa on turvattu sanan-, yhdistymis-ja kokoontumisvapaus joiden toteutumisen turvaamiseksi Yleisradiolta odotetaan erilaisten näkökulmien esittämistä mutta samalla sen myös edellytetään suhtautuvan niihin kriittisesti eikä vain hymistelevän niiden puolesta kuten nyt usein tapahtuu. Erityisesti Yleisradio voisi antaa enemmän tilaa erilaisille poliittisille ja muille mielipidevaikuttajilla sekä eri järjestötoimijoille joilla on erilainen käsitys asioista.

...

Yleisradiossa työskentelee suuri joukko toimittajia joiden keskeisenä tehtävänä on tuoda esille asioita tavalla jotka he kokevat omalta kannaltaan tärkeäksi. Nämä näkökulmat eivät läheskään aina perustu pelkästään asioihin vaan ovat usein hyvinkin värittyneitä toimittajien oman arvomaailman perusteella joka vaikuttaa asioiden tarkasteluun, objektiivisuudesta välittämättä .

...

Ei ole olemassa vain kahta ääripäätä vaan näiden kahden ääripään välille mahtuu monta välimuotoa ja Sipilän pitäisi löytää se kultainen keskitie eli että hän ei vastustaisi valtion puuttumista valtionyhtiöiden toimintaan eikä pyrkisi siihen ettei valtiolla tulisi olla minkäänlaista vaikutusvaltaa missään asioissa.

...

Olen itse seurannut mielenkiinnolla YLE:n kehitystä viimeiset noin 30-vuotta, varsinkin siitä näkökulmasta miten Yle:n ohjelmatarjonta suhteutuu yhteiskunnan muutoksiin. Mielestäni jo 1980-luvulla saattoi nähdä hyvin sen suunnan johon kehitys tulee menemään; yhä viihteellisempään ja pinnallisempaan suuntaan.

...

Sipilän hallitus pyrkii puuttumaan lähes kaikkiin yhteiskunnan rakenteisiin jotta yhteiskunta saataisiin entistä enemmän keskitetyn vallan alaiseksi (suurkunta-hanke, sote, kuntalaki... ). Tämä kehitys kulkee käsi kädessä tuon YLE:nkin hallinnon muutoksen kanssa jota Sipilä siis nyt ajaa.

...

Kommentoikaa mitä mieltä olette tästä kirjoituksesta tai asiasta ylipäätään. Olisi myös hienoa saada lisää näkökulmia asioihin joista tässä kirjoituksessa puhun..

...

No jaa, mielestäni sen ei ole tarkoituskaan tehdä "puolueetonta" (miten ikinä se sitten määritelläänkään) journalismia vaan tarjota kaikille mahdollisuus nähdä mitä siellä tapahtuu. Mitä taas tulee ns. tiedonvälitykseen noin yleensä... on kyseenalaista kannattaako meidän ylipäätään uskoa mihinkään median kautta saamiimme tietoihin: mikään niistä tuskin on täydellisen puolueetonta tietoa ja aina kun tieto perustuu lähteisiin, siinä näkyy väkisinkin ko. lähteiden omat ideologiset väritykset (joita tietysti voi olla vaikeaa edes tunnistaa). Jos ajatellaan vaikka sotauutisia niin suurin osa lukijoista pitää itsestäänselvänä että ne ovat puolueellisia koska jokainen sotaa käyvä osapuoli yrittää vaikuttaa sodan kulkuun omalta näkökannaltaan edulliseksi näkemällään tavalla; siksi en pitäisi erityisen suurena vääryytenä sitä jos joku suomalainen taho ei kertoisi asioita oman etunsa mukaan vaan suomalaisen näkökulman mukaisesti, joka luonnollisesti on paljon laajempi kuin yhden osapuolen näkökulma.

...

Sipilä lähetti Yleisradion toimittajalle lauantaina parikymmentä sähköpostia sen jälkeen kun Yle uutisoi pääministerin mahdollisesta sukulaisten yrityskytköksestä kaivosyhtiö Terrafamen rahoituspäätöksissä. Sipilä arvosteli voimakkaasti sitä että hänen lapsensa ja lasten serkut omistavat pienen osan Katera Steelistä jonka pääomistajana on Sipilän sukulainen Juha Sipilän poika .Arhinmäki huomautti myös että Sipilä sai aikoinaan lähteä, ei siksi että olisi rikkonut lakia vaan siksi, koska painosti Ylen toimittajia.

...

Poliittista mafiaa Suomessa sen sijaan johtaa Paavo Väyrynen jolle poliittinen juonittelu näyttää olevan koko elämää ohjaavin voima. Poliitikkohan voi toimia mafian tavoin juuri siten ettei hän paljasta mitään tekemistään poliittisista päätöksistä ennen kuin kaikki muut päätökset on saatu aikaan tai kun niistä on jo kulunut sopiva aika jolloin ihmiset ovat unohtaneet tapahtumat

...

Sipilän veto yleisradioon ei ollut oikein eikä se tullut yllätyksenä, sillä Sipilä oli aiemmin puhunut myös mahdollisesta pääministerin haastattelutunnin muuttamisesta ns "ajankohtaistunti" lähetykseksi jossa hänellä olisi oikeus osallistua lähetykseen. Näin hänen osallistumisensa voitaisiin uutisoida näyttävästi ja korostaa hänen vaikutusvaltaisuuttaan kansalaisten näkökulmasta - ilman kritiikkiä!

...

Nyt näyttää siltä ettei Suomea ole enää edes olemassa vai miten tämän asian voisi paremmin sanoa kun pääministeri Sipilä haluaa määrätä mitä Yle saa tehdä? Vaikka kysymys olisi ns."vapaa-ehtoisesta verosta niin siitäkin huolimatta on outoa jos joku taho ei saa päättää että missä kulkee heidän rajansa siitä kuinka pitkälle he sallivat mennä, etenkin sananvapauden kohdalla! Nyt näyttäisi pahasti siltä että Suomi kuuluu Venäjään sillä tämä tuntuu olevan ihan yhtä paha asia siellä kun täällä meillä Suomessakin.

...

Poliitiikasta kiinnostuin vasta vähän aikaa sitten kun alkoi näyttää siltä että Suomeen on muodostumassa todellinen hallituskriisi , enkä voi ymmärtää kuinka keskustapuolue pystyi menemään kokoomuksen sanelupolitiikan taakse ? Se siitä keskustan ihmisläheisestä politiikasta joka kuitenkin pitäisi olla yksi puolueen vaaliteemoja! Keskustan vaalipuheissa annettiin todella ruusuisia lupauksia Suomen tulevaisuudesta, mutta nämä lupaukset eivät näy hallitusohjelmassa missään muualla kuin pienituloisten sekä eläkeläisten osalta indeksileikkauksilla joilla kaikki pienituloiset eläkeläiset saavat maksaa mm. pakolaisten kulut ym.... ja samalla on leikattu lapsilisistä että koulutuksesta (mm ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähennys) ... En myöskään voi ymmärtää sitä miksi pääministeri antaa "veto oikeuden" Ylelle? Eihän pääministerin tulisi puuttua mihinkään yleisradion tekemiin päätöksiin millään tavalla , varsinkin kun kysymys tulee veronmaksajien varoista ! Onko oikein että Yleisradiossa sensuroidaan uutisia sillä perusteella mitä mieltä joku ministeri tai puoluejohtaja jostain asiasta sattuu olemaan ?

...

ps. jos haluat ottaa tähän asiaan henkilökohtaisesti yhteyttä niin tavoitat minut sähköpostitse osoiteesta juha [piste] email (at) example.com tai voit jättää yhteydenottopyynnön minulle tästä . Vastaan sinulle 24 tunnin kuluessa .

...

Tuo Sipilän toteamus on varmasti totta: kyllä hän varmaankin odotti sellaista neutraalimpaa näkökulmaa asiaan - nyt sai sitten maistaa omaa lääkettään.

...

YLEn toimittajat voivat vapaasti kysyä haastateltavilta kysymyksiä mutta pääministerin ei ole pakko vastata kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Kun YLE halusi tietää Sipilän mielipiteen Terrafamen kaivoksesta ja Juha Sipilä ilmoitti ettei hän anna haastattelua, päätti YLE:n toimittaja tehdä asiasta jutun kysymättä muilta hallituksen jäseniltä kantaa kyseiseen asiaan koska oli kuulemma haastatellut Sipilää jo niin monta kertaa kuluneen vuoden aikana.

...

Yleisradiolakia on kritisoitu erityisesti juuri siksi että sitä sovelletaan YLEn lisäksi myös kaupalliseen mediaan sekä mm erilaisiin viestintätoimistoihin joiden tehtäväkenttä saattaa sisältää kaikkea aina lobbaamisesta sisällöntuottamiseen. Mediataloilla itsellään ei ole käytännössä muuta mahdollisuutta vaikuttaa kuin sopeutua, mukautua ja pyrkiä toimimaan kulloinkin vallitsevan lainsäädännön mukaisesti mahdollisimman kannattavasti joka usein tarkoittaa kaupallisten voittojen maksimointia tai muuten vain sopeuduttava tilanteeseen jossa lainsäädäntö määrittelee heidän liiketoimintansa reunaehdot.

...

Se tarkoittaa siis käytännössä sitä etteivät kuluttajat ja äänestäjät voi tulevaisuudessa päättää mitä heille kerrotaan ajankohtaisista tapahtumista jos heidän mediatottumuksiaan ohjaillaan esimerkiksi poliittisten intohimojen mukaan. Tälläiset poliittiset ambitiothan ovat hyvin yleisiä sellaisissa valtioissa jotka saavat rahoitusta epämääräisistä lähteistä kuten nyt on viimeaikoina käynyt ilmi näissä rahoitussotkuissa joista ei tunnu olevan loppua tulossa, esim.

...

Jos ajatellaan Suomen valtion asioita niin mielestäni se on hyvällä mallilla mutta ei ole mitään takeita siitä etteikö kymmenen vuoden kuluttua oltaisi siinä samassa tilassa kuin oltiin 1990-luvun alussa eli työttömiä olisi yli puolimiljoonaa. Nyt kun Suomella menee huonosti pitää muistaa ettei pidä ottaa liian isoja askelia jotka voisivat horjuttaa meidän yhteiskuntajärjestelmää vaan mennä eteenpäin maltillisesti ja jos talous heikkenee liikaa kuten Sipilän mukaan näyttää olevan pitäisi palata niihin leikkauksiin joita hallitus nyt aikoo toteuttaa, tämä on mielestäni oikea suunta.

...

Nyt kun Yle on joutumassa uuteen omistusohjaukseen ja hallituksen hallintaan niin tässä olisi mielestäni erittäin hyvä tilaisuus tehdä Yleisradiosta kaikkien suomalaisten mediatalo jolloin sillä olisi myös laajempi näkökulma asioiden hoitoon...

...

Nykymuotoisesta Yleisradiosta pitää päästä eroon kokonaan sillä sille ei ole olemassa nykyaikana enää minkäänlaista järkevää perustetta vaan Yleä käytetään Suomessa poliittisena lyömäaseena aina kulloisenkin valtaklikin tarpeisiin, yleensä silloin kun on kyse vallan väärinkäytöstä.

...

1) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta;... 4) kohdella ohjelmia lähettäessään yhtäläisesti suomen- ja ruotsinkielisiä katselijoita sekä kuuntelijoita.

...

Sipilässä kulminoituu suomen tulevaisuuden kuva, mikäli se halutaan nostaa jaloilleen nykyisestä alennustilasta.

...

Mielestäni yleisradion rahoituksen osalta olisi järkevintä siirtää se suoraan budjettiin ja asettaa jokin yläraja rahankäyttöön jonka voisi alittaa mutta ylittyä ei saisi lainkaan vaikka budjetti ylittyisi reilusti. Budjetti voitaisiin määritellä koko vuodelle kerrallaan joka antaisi mahdollisuuden tehdä monipuolisempaa sisältöä kun rahoja ei tarvitsisi laskea kuukauden tarkkuudella vuosittain jolloin on pakko ottaa huomioon myös kulut eli tässä tapauksessa lähinnä työntekijöiden palkat.

...

Kyllä Sipilä osaa ainakin leikata julkisen talouden kuluja, joka toki ei ole ihan huono taito sekään. Lisäksi myös kansalaisten luottamus häneen vaikuttaa olevan korkea.

...

Tässä asiassa pitäisi muistaa ne arvot joita Ylen olemassaolon takana on: kansan sivistäminen, kulttuurin tukeminen yms. Se on aivan eri asia kuin kaupallinen toiminta joka tavoittelee vain voittoa tai edes kohtuullisia tuloja: siellä ei välitetä mitään sellaisista asioista joista Yle välittää.

...

Ay-liikkeen joustamattomuus tässä kysymyksessä saattaa aiheuttaa lakkoja vielä tänä syksynä ja tämä asia näyttää hiertävän erityisesti Juha Sipilää. Mikäli näin tapahtuu niin se tulee heijastumaan erittäin ikävästi juuri Sipilän omaan kotikuntaan, jossa sijaitsee suuri tehdas joka työllistää yli 400 henkilöä! Lakkojen seuraukset eivät myöskään aina ole pelkästään myönteisiä kuten Sipilä ei ehkä kykene ajattelemaan koska hänen näkemyksensä rajoittuu hyvin kapeaan näkökulmaan tässä asiassa.

...

Mutta tosiasiassa häntä vastaan sotii kaikki ja erityisesti se että pääministerin pitäisi valvoa että valtion varoja ei tuhlata turhaan esim tarpeettomiin yritystukiin , mutta niin vaan valtio tuhlasi miljoonia Sipilän sukulaisen yritykseen . Sipilää vastaa todistaa myös sen kuinka hänen puolueensa ajaa maaseudun autioitumista mm pitämällä sähkönsiirronkin monopoliasemassa ja vielä korottaa maksuja vuosittain. YLEä johtaa nykyisin punaviheranarkistit jotka ajavat Suomea konkurssiin velkaannuttamalla koko kansan

...

No se vähän riippuu kuka niitä faktoja katsoo ja mistäkin kulmasta .Sinun näkökulmasi on hyvin rajoittunut niin sanottu vihervassarikupla joka estää sinua näkemästä maailman todellisuuden sellaisena kuin asiat ovat mutta ole vaan autuaan onnellinen uskossasi ei uskoasi mikään faktinen totuus muuksi muuta .

...

Ja mistä ihmeestä kukaan meistä voi tietää mikä se totuus oikein tuon asian takana oli? Jospa siellä kulisseissa tapahtui paljon enemmän kuin mitä me edes tiedetään tai ollaan haluttu myöntää ja Sipilän piti vain keksiä jokin "meriselitys" kun ei voinut suoraan sanoa että en tiedä yhtään mitään, kiitos hei!.

...

Sipilältä jäi vain tajuamatta se tosiasia ettei politiikkaa voi johtaa niin kuin yritystä johdetaan. Ei politiikka ole mitään bisnestä jossa pyritään nopeisiin voittoihin karsimalla kaikki kulut pois, ja sitten kuvitellaan että ne samat asiat voidaan hoitaa tehokkaammin vaikka väkipakolla. Kyllä poliitikotkin ovat vastuussa päätöksistään äänestäjilleen eikä mikään puolue yksinään pysty saamaan tahtoaan läpi (kuten ei yrityskään menesty ilman yhteistyökumppaneita). Sipilä oletti voivansa muuttaa Suomen muutamassa vuodessa mieleisekseen mutta kuten jo on nähty niin näin se ei onnistukaan.

...

Jos ajatellaan ihan puhtaasti yritysjohtajan näkökulmasta tilannetta jossa yritysjohtaja saa kuulla että yrityksen talous on mennyt kuralle, hän saattaa ryhtyä nopeisiin toimenpiteisiin jotka vievät yritystä parempaan suuntaan. Toisinsanoen antaa lopputilejä osalle henkilökunnasta (myös hyville työntekijöille) ja tekee muitakin vaikeita ratkaisuja joilla voi saada tuloksen taas paremmaksi ja näin myös sijoittajien usko yritykseen palautuu paremmin kun yrityksellä ei ole niin paljon velkaa jne.. Nyt Juha Sipilän hallitus teki nopeita päätöksiä miettimättä niitä kovin tarkkaan etukäteen (eikä hän edes ajatellut mitä siitä saattaa seurata). Tästä seurasi se että hallituksen jäsenet olivat napit vastakkain median kanssa, samoin oppositio oli koko ajan kampittamassa. Myös presidentti puuttui asioihin tavalla joka sekin vaikutti kansalaisten luottamukseen hallitukseen.

...

Lehdistön vapauden rajoittamista on jo yritetty monta kertaa historian kuluessa.. Suomessa kuitenkin lehdistön vapaus on pysynyt suhteellisen hyvällä tolalla mutta maailmalla se tilanne taas vaikuttaa aika epätoivoiselta...

...

Demokratian perusidea nyt sattuu olemaan se että valta ja vastuu kuuluu kansalle, jolle vaaleissa valitut edustajat antavat valtakirjan käyttää niitä annettuja valtuuksia parhaaksi katsomallaan tavalla. Demokratiaa ei siis ole esim., että kansa antaisi valtuuden vaikkapa jollekin ministerille antaa ohjeita Yleisradiolle tai jollekulle toiselle vastaavalle medialle miten hänen tulisi toimia vaikka siinä yksittäisessä tapauksessa jossa olisi kyseessä ministerin tekemä virhe.

Demokratia on mielestäni aivan hyvä juttu niin kauan kun se pysyy ns, aisoissa.. mutta valitettavasti näyttää siltä, ettei demokratialla ja siihen liittyvällä vastuuntunnolla näytä olevan kovin paljoa kannatusta nykyään. Ehkä olemme kulkemassa kohti fasistista diktatuuria tai jotakin vastaavaa? Elämme mielenkiintoisia aikoja...

...

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner kiittää eduskuntaryhmiä hyvästä työstä Yleisradiolain uudistamisessa.
- Yhteiskunnassa on tärkeää, että Yleisradion vahva rooli suomalaisen kulttuurin tuottajana näkyy. Myös Ylen tehtävä tukea yhdenvertaisuutta ja demokratiaa vahvistuu, kun se velvoitetaan palvelemaan kaikkia suomalaisia kaikkialla Suomessa” ...
...

- Elokuva-arvostelu | Inherent Vice - 07/03/2017 · Jo ensimmäisessä kuvassaan Lars Von Trier lupaa katsojille jotain muuta kuin mitä Hollywood meille tarjoaa – tai niin hän ainakin luulee tekevänsä, vaikka lopulta hänen elokuvansa… The post Arvio: Ohjaajamestari Lars Von Trierin uusin elokuva on pelkkä mainoskikka appeared first on Muropaketti.com .
- Juha Sipilä ei näe jääviyttä - Yleisradio uutisoi Sipilän esteellisyydestä Terrafamen rahoituksessa . Valtion rahoitusyhtiö myönsi viime syksynä rahoitusta Sipilän sukulaisten omistamalle... Ylen toimittaja kysyy pääministeriltä tämän mahdollisesta ... Toimittaja kysyy: ”Juha, miltä sinusta tuntuu olla täällä tänään”. ... Yleisradion uutisointi Sipilän tapauksesta hämmentää.
...

Hyvää itsenäisyyspäivää koko Suomi ja maailman väki! 💙💚🇫🇮 Tänään juhlistamme Suomea sekä upeaa suomalaista luontoa yhdessä #Suomi100-filmien merkeissä.
Suomihaaste - Yle haastaa kaikki mukaan näyttämään Suomen 100 eri paikassa | Kulttuuricocktail
...

Yle Areenassa nähdään tänään itsenäisyyspäivän iltana kuusi lyhyttä, itsenäistä tarinaa suomalaisuudesta. Jokainen tarinoista alkaa paikasta tai tilasta,… ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
... on suomalaisen kulttuurin juhlaa! 🎄✨ Ylen kanavat esittävät illan mittaan yhteensä yhdeksän kotimaista elokuvaa... #Suomi100 @YleAreena https://areena.... https://t.co/zjBh6F7vqc
...

... Hallituksen esitykset heikentävät työntekijöiden toimeentuloa. – Toivon hartaasti, että työntekijäosapuolet vielä tulevat mukaan tähän neuvottelupöytään ja pääsevät sopuun siitä kuinka suomalaisen työn kilpailukykyä voidaan parantaa. ... Näytä enemmänNäytä vähemmän
Tämä hallitus ei ole pystynyt toimimaan Suomen etujen mukaisesti. Sipilälle tämä on vain keino pitää yllä kulissia. En voi sanoa olevani pettynyt.
...

Hallitus teki tänään päätöksiä: lisää leikkauksia palkansaajille! http://t.co/yxU6Z2k0Dc @hsfi hs
"Meidän täytyy pystyä luottamaan siihen, että saamme tehdä työtämme rauhassa ja hyvän journalistisen etiikan puitteissa ilman pelkoa siitä mitä me työstämme kerrotaan muualla maailmassa” kirjoittaa päätoimittaja Markku Lappalainen Näkökulma-kirjoituksessaan. ... Lue lisääNäytä vähemmän
...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hyvä kirjoitus! Sipilän toimintaa ei voi puolustaa mitenkään. Toivottavasti YLE tekee asiassa tarvittavat toimenpiteet ja asettaa Sipilän toiminnan tutkintaan, jotta voimme arvioida pääministerin jääviyttä tämän tehtyä päätöksen valtion omistaman yhtiön Terrafame-rahoituksesta sukulaistensa omistamalla kaivosyhtiöllä, jossa valtio on enemmistöomistajana sekä myöntämällä tälle yritykselle 100 miljoonan euron tukipaketin kaivoksen jatkon mahdollistamiseksi.
...

Kun Sipilä ilmoitti aikeistaan rajoittaa YLE:n toimintamahdollisuuksia koskien tiettyjä aihepiirejä liittyen siihen että pääministeri on närkästynyt YLEn uutisointiin hänestä itsestään sekä siitä ettei Yle ole ollut halukas tekemään mitään juttuja hänen johtamassaan hallituksessa tehdyistä päätöksistä, hän syyllistyi yhteen suomalaisen yhteiskunnan pyhistä lehmistä. Nimittäin sananvapauteen puuttumiseen.
Ei hallitus voi säätää lakia jolla rajoitettaisiin toimittajan työtä sillä tavoin kuin nyt näyttää käyvän mikäli hallituksen ajama asia sitä vaatii tai sitten YLE:n toimintaa on muutettava siten että sen riippumattomuus politiikasta palautetaan niin pitkälle ettei se enää harjoita minkäänlaista politikointia ohjelmissaan vaan uutisointi ja ohjelmat keskittyvät siihen mitä kulloinkin oikeasti tapahtuu ilman etukäteisasennetta, koska kyseessä pitäisi olla puolueeton tiedotusväline. YLE-veroa maksaville ihmisille olisi hyvä kertoa totuus siitä mihin heidän rahansa oikein menevät.
...

Yleä voisi verrata Suomen valtionkirkkoon. Sillähän ei ole ollut veronkanto-oikeutta kuten kirkolla. Kirkollakaan tosin sitä ei olisi pitänyt olla ollenkaan vaan se tulisi hoitaa verotuksen kautta kirkon puolesta kun sen palvelut ovat olleet jokaisen käytettävissä eikä niihin ole vaadittu minkäänlaista maksamista ja niitä on kuitenkin käyttänyt suurin osa Suomalaisista.
Sipilän malli lisäisi Yleisradion valtaa samalla tavalla kuin kirkkoruhtinailla ennen muinoin oli yliherrana toimia yhteiskunnassa täysin ilman kontrollia joka tarkoittaisi samanlaista tilannetta missä Suomessa elimme Ruotsin vallan alla aina vuoteen 1809 saakka. Silloinkin Ruotsin kuningas saattoi mielivaltaisesti asettaa haluamiaan veroja Suomalaisille talonpojille joita vastaan Suomalaiset talonpojat nousivat kapinaan eikä Ruotsi saanut Suomesta mitään tuloja verojensa vastineeksi vaan pelkästään suomalaisia sotilaita joista sille ei ollut kuin pelkkää kulua.
...

Juha Sipilältä puuttuu johtamiskokemusta. Yritysjohtajan tausta antaa hänen puheilleen uskottavuutta, mutta on vaarallista lähteä politiikkaan suoraan liike-elämästä ilman poliittista koulutusta.
Kun hän puhuu omasta arvopohjastansa ja arvojohtajuudsta tuntuu oudolta, kun tietää mitä Juha Sipilän omistama yhtiö on tehnyt Intiassa? Ja nyt en tarkoita pääministerin sukulaista vaan erästä muuta keskustalaista henkilöä! Pääministerimme pitäisi tehdä selvä ero omaan firmaansa sekä omiin arvoihinsa!
...

Hallituksen muodostaminen alkaa olemaan lähellä ja vaalien voittajat ovat jo selvillä. SDP saa suurimman äänimäärän sekä eniten kansanedustajia eli kansan mandaatti on vahva SDP:n puheenjohtalle Sanna Marinille...
612-soihtukulkueen reitti: 612-soihtukulkue lähtee tänäkin vuonna tuttuun tapaan klo 18:30 Töölöntorilta kohti Hietaniemen hautausmaata, kuten myös viime itsenäisyyspäivänä 2017.Kulkua varten kokoontuminen kello 18.00... 8 kommenttia Edellinen
...

”Eihän näin isoja päätöksiä voi tehdä ilman kansalaisten ja asiantuntijoiden kuulemista”
Hallituksen esityksessä oli myös merkittäviä perustuslaillisia ongelmia liittyen yhtiöittämiseen, joka nyt on ainakin toistaiseksi jätetty pois uudistuksesta eli tältäkin osin ollaan matkalla parempaan suuntaan perustuslainmukaisuuden näkökulmasta. Lisäksi esityksestä jätettiin jo aikaisemmin viime syksynä valinnanvapauslainsäädännön vaiheittaisen toteuttamisen mahdollistavat pykälämuutokset hallituksen esitysluonnoksen kriittisen lausuntokierroksen seurauksena.
...

Lisäksi hallitus toimii Suomen perustuslain 10 §:n vastaisesti.
Suomen perustuslaissa turvataan sanan- mielipiteen vapaus seuraavasti: ”Kullakin on sananvapaus. Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään ennakolta estämättä.. Lailla voidaan säätää kuvaohjelmia koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä rajoituksia… …Jokaisella on uskonnonvapaus…. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyvästä uskonnonharjoittamisen oikeudesta säädetään lailla. …”
...

Mikäli olette kirjautuneena palveluun, niin voitte kirjautua ulos oikean yläkulman painikkeesta "Kirjaudu ulos".
...

”Listayhtiön tilintarkastajana voi toimia ainoastaan hyväksytty tilintarkastaja, jonka on oltava Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymä KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö taikka julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä JHT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö.”

...

Pankkien liiketoiminta perustuu luottamukseen, ja siksi pankin olisi aina syytä tehdä asiakkaalle stressitesti. Kun pankki tekee asiakkaan stressitestin, se laskee, paljonko asiakas tarvitsee lainaa, kun lainanhoitokulut ja asunnon hinta tarkistetaan vastaamaan nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Jos pankin tekemä asiakkaan stressitesti näyttää, että asiakkaalla voi olla vaikeuksia maksaa laina takaisin, pankin ei missään nimessä kannata myöntää asiakkaalleen lainaa, koska pankin tehtävä on välttää luottotappioita.

...

Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-sopimus on Suomen suurimpien pankkien (SYP, KOP ja PSP) sopimus valtiovallan kanssa koskien pankkien tekemää 21 000 yrityksen ja 50 000 kansalaisen joukkotuhontaa, jonka seurauksena 65 000 yrittäjää teki itsemurhan. SSP-sopimuksessa pankit sopivat myös siitä, että he voivat putsata kaikki heille vastenmieliset yritykset, eikä siitä synny heille mitään rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia. Sopimus oli täysin yksipuolinen pankkien puolelta ja se sisälsi mm. seuraavanlaisen lauseen: “Sopimus ei merkitse sitä, että SSP Oy:n hallintoneuvoston, hallituksen ja toimivan johdon olisi sitouduttava SSP Oy:tä koskevien kanteiden osalta johonkin tiettyyn ratkaisuun tai menettelytapaan.” Finanssivalvonnan puolueellisuutta puoltaa myös se, että SSP-sopimusta on käsitelty eri oikeusasteissa. Turun hovioikeuden tuomiossa 18.12.2007 todetaan: “Käräjäoikeus ei ole havainnut perusteita, joiden perusteella kanteessa esitetyt vaatimukset SSP Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kantajille korvausta olisi hylättävä”. Finanssivalvonnan puolueellisuuden osoittaa myös se, että Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen Harri Nummela on valittu virkaansa Harri Holkerin suosituksesta. Harri Holkeri toimi finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja FK:ssa on myös Finanssivalvonnassa työskentelevän FK toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin aviopuoliso, Jussi Koskinen, joka on myös FK johtaja. FK:ssa toimii myös Piia-Noora Kaupin aviomies Jussi Koskinen ja Piia-Noora Kaupin ja Harri Nummelan aviomies, Heikki Hiidenheimo. Piia-Noora Kaupin aviopuoliso Jussi Koskinen kuuluu myös Finanssialan keskusliiton toimielimeen “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus” ja Heikki Hiidenheimo on “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus”. Piia-Noora Kauppi itse ei toimi tällä hetkellä minkään lautakunnan tai muun elimen jäsenenä, toimihenkilönä, asiantuntijana tai konsulttina, jolle finanssipalveluja tarjoava yritys olisi lain nojalla velvollinen antamaan tietoja asiakkaasta tai jonka kanssa tällainen yritys olisi tehnyt tällaisen yrityksen asiakassuhdetta koskevan sopimuksen. Piia-Noora Kauppi ei ole Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen toimikautensa aikana osallistunut Finanssivalvonnasta annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla tietojenvaihtoon, joka koskee finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen taikka finanssipalveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien etuun muutoin finanssimarkkinoilla olennaisesti vaikuttavia asioita. Piia-Noora Kauppi on toiminut Finanssisektorin tulevaisuus Euroopassa –seminaarissa Euroopan valvontaviranomaisten (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) järjestämän yhteisseminaarin puheenjohtajana. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperiviranomaisen yhteisseminaarissa käsiteltiin Euroopan finanssimarkkinoiden makrovakausvalvonnan yhdenmukaisuutta ja finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn noudattamista Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (niin kutsuttu Makrovakauspaneeli) sekä valvontayhteistyötä rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvonnassa. Yhteisseminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisten edustajien esityksiä siitä, miten viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä miten viranomaisten ja finanssipalveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä voidaan lisätä sääntelyn noudattamisen edistämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Yhteisseminaarin jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antoivat erilliset ohjeet ja suositukset (EBA/GL/2008/05 ja EBA/GL/2009/03) finanssivalvonnan ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi. Euroopan finanssivalvonnan politisoitumisen takia Suomen Pankki ei voi enää hoitaa tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana elimenä. Suomen Pankki ei ole voinut puuttua finanssivalvonnan epäkohtiin. Tämä on johtanut siihen, että Finanssivalvonta ei ole valvonut pankkien ja muiden rahoituslaitosten harjoittamaa asiakkaan kannalta täysin moraalitonta toimintaa, koska pankkiirit kuuluvat Finanssivalvonnan johtoryhmään, jonka tehtävänä on suojella finanssialan työnantajia ja työntekijöitä sekä estää niitä joutumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomen Pankkia koskeva laki (234/1998) määrää (7 §), että pankki on Suomen Pankin alainen. Laki myös määrää (3 §), että pankki edistää toiminnallaan ”rahan vakautta”. Lain (5 §) mukaan pankin on myös tuettava ”taloudellisen kehityksen edistämistä” Suomessa ”ottaen huomioon, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty”. Laissa (9 §) todetaan edelleen, että pankki voi osallistua Euroopan keskuspankin tai ”muun keskuspankin” ohjeiden mukaisesti rahapolitiikan toteuttamiseen. Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeiseksi tehtäväksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 2 kohdan a alakohta). Suomen Pankin pääjohtaja ja varapääjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet kuuluvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän johtajistoon ja heidän on sitouduttava noudattamaan EKP:n rahapolitiikkaa ja yleisiä ohjeita. Suomen Pankki toimii myös EKPJ:n puitteissa rahapolitiikan toteuttamiseksi. Pankin on siten tuettava rahapolitiikallaan Suomen valtion ja muun julkisen vallan politiikkaa. Pankin on tuettava ja toteutettava Suomen valtion talouspolitiikkaa ja toimittava julkisen vallan kanssa tiiviissä yhteistoiminnassa. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on kiinteä yhteys ja Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistoiminnassa Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan keskuspankin tehtävä on huolehtia osaltaan Euroopan unionin hintavakauden ylläpitämisestä. Tämä tavoite määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 105 (2) (a). EKP määrittelee hintavakauden käsitteen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännössä EKP:n rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty hintavakauden ylläpitäminen (7 (1) artikla). EKP:n rahapoliittinen tavoite on määritelty myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (artikla 105 (2) (a)) EKP:n tulee toteuttaa rahapolitiikkaansa hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvoston on seurattava jatkuvasti hintavakautta uhkaavia riskejä. Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on yhteinen intressi, eli hintavakauden ylläpitäminen, jonka toteuttaminen kuuluu EKP:n ja Finanssivalvonnan tehtäviin. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Euroopan keskuspankki ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja niiden yhteinen intressi on hintavakauden ylläpitäminen ja siihen liittyvän talouspolitiikan harjoittaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Euroopan keskuspankilla ja Finanssivalvonnalla on oltava mahdollisuus puuttua myös puolueiden rahoitusjärjestelyihin sekä puolueiden tekemiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat valvontatoimissaan toimineet aktiivisesti sen hyväksi, että puolueiden ja muiden vaaliehdokkaiden vaalirahoitukseen liittyvää poliittista valvontaa on lisätty ja tiukennettu. Erityisesti pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja menettelytapoja on arvioitu ja niiden toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta on tutkittu. Kaikki puolueiden saamat julkiset tuet ja puolueille annetut lahjoitukset sekä ehdokkaiden maksamat vapaaehtoiset lahjoitukset on julkistettu puolueiden osalta. Vaalirahoituslainsäädäntöä on tiukennettu ehdokkaiden saaman rahoituksen osalta. Myös puoluetuen ja puolueille annettavan julkisen puoluetuen käyttöä on selvitetty. Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan puolueellisuus Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, johon liittyy muun muassa pyrkimys pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin. Suomen Pankille (SP) kuuluu eurojärjestelmän jäsenenä Euroopan keskuspankin sille asettamien tehtävien suorittaminen. Näitä tehtäviä ovat muun muassa huolehtia osaltaan maksujärjestelmän tehokkuudesta sekä rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävänä on puolestaan valvoa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, muiden vakuutusalalla toimivien ja sijoitusrahastojen sekä pörssin toimintaa. Puolueet ja niiden jäsenet ovat riippuvaisia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Puolueilla ja puolueiden jäsenillä on oltava mahdollisuus valvoa puolueiden ja niiden jäsenten toiminnan lainmukaisuutta ja asiamukaisuutta. Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille on annettu laaja harkintavalta arvioida puoluelain säännösten soveltamista. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että näiden elinten toiminnassa ilmenisi puolueellisuutta valvottavia toimijoita kohtaan. Tämä asettaa puolueet ja niiden jäsenet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko ne Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen vai eivät. Tämän vuoksi Finanssivalvonta on asetettava puolueettomuuden vaatimuksen piiriin, koska on mahdollista, että valvonta on puolueellista ja asettaa valvottavat eriarvoiseen asemaan. Muutoksenhakijan vaatimus on näin ollen aiheellinen ja perusteltu. ASIASSA RATKAISSUT PERUSTELUT Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §: n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta valvoo listautumisantien, tarjousantien ja listautumisten yhteydessä niiden esitevelvollisuuksien noudattamista. Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 5 §: n 1 momentin mukaan, kun Finanssivalvonta julkaisee arvopaperimarkkinoita koskevan tiedotteensa, Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava, milloin ja miten tiedotetta koskeva tiedote on saatavilla. Finanssivalvonta on antanut yleisen ohjeen 8/2016 sijoituspalvelulaissa (747/2012, jäljempänä myös SRM-ohje) tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten sopimusdokumentaatiosta sekä listalleottoesitteeseen liittyvistä käytännöistä ja vaatimuksista (jäljempänä SRM-ohje). Ohjeen mukaan listalleottoesitettä tai esitettä, joka on laadittu ja hyväksytty esitteen laatijan kotijäsenvaltiossa, voidaan pitää riittävänä, kun liikkeeseenlaskun tai tarjousesitteen kotivaltio on hyväksynyt kyseisen esitteen. Kun kyseessä on ulkomainen yhtiö, jolle Finanssivalvonta ei ole myöntänyt poikkeuslupaa tai hyväksyntää listalleottoesitteen tai tarjousesitteen laatimiseen, Finanssivalvonnan käsityksen mukaan esitteen laatimista koskevat menettelytavat ja vaatimukset perustuvat yhtiön kotivaltion sääntelyyn. Edellä mainittu Finanssivalvonnan antama ohje ja sen edellä mainittu sisältö tarkoittavat, että Finanssivalvonnan ei tulisi ottaa huomioon mahdollisia puolueellisia elementtejä. Puolueellisuus, jonka merkitystä edellä mainittujen lainkohtien mukaan on punnittava, on Finanssivalvonnan mahdollinen puolueellisuus tai mahdollinen puolueellisuus suhteessa johonkin tai joihinkin finanssialan toimijoihin. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan selvittänyt puolueellisuuselementtiä lainkaan puolueellisuuden suuntaan tai toiseen, vaikka se on sitä selvityttänyt muissa asioissa, joissa puolueellisuutta on ilmennyt. Tämä puolueellisuus olisi tullut selvittää. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisenä, jos puolueellisuuselementtiä ei selvitetä lainkaan puolueellisuusnäkökulmaa punnittaessa ja selvitettäessä. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisen puolueellisena, jos puolueellisuuselementtiä selvitetään puolueellisuusnäkökulman selvittämiseksi esimerkiksi vain sellaisissa asioissa, joissa jokin finanssialan toimija on hävinnyt oikeusjutun. Finanssivalvonnalla ei ole puolueettomuutta edes selvittää puolueettomuusnäkökulmaa, jos puolueellisuutta selvitetään vain sellaisen osapuolen näkökulmasta, jolla on asiassa jokin intressi. Finanssivalvonta on myös antanut julkisuudessa lausunnon puolueellisuuden olemassa olosta. Tämä lausunto ei osoita puolueettomuutta, koska Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueellisuuselementtiä puolueettomuuden suuntaan. Lausunnossa Finanssivalvonnan puolueellisuuden arviointi on todettu puutteelliseksi. Tämän puutteellisuuden vuoksi on perusteltua arvioida Finanssivalvontaa puolueelliseksi. Kun Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueettomuutta puolueellisuuden suuntaan, Finanssivalvonnan toiminta ei ole ollut tältä osin asianmukaista. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvontaa koskevan lain (878/2008) 2 §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivia. Valvoessaan finanssimarkkinoiden toimintaa Finanssivalvonta käsittelee myös niiden yhteisöjen ja henkilöiden toimintaa, joiden tarkoituksena on saada asiakkaita ja hankkia asiakkuuksia, esimerkiksi luottolaitosten asiakkaiden toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkaiden toiminta. Lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetut tehtävänsä hoitamiseksi tehdä tarkastuksia ja hankkia tietoja myös tarkastettavalta, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi lain 5 §:n 1 momentissa on säädetty Finanssivalvontaa koskevaan lakiin Finanssivalvonnan toimintaa ja hallintoa koskevat lainsäännökset, joista Finanssivalvonnan johtokunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevat säännökset on sijoitettu Finanssivalvonnan toimintaa koskevaan 3 §:ään, Finanssivalvonnan henkilöstöä koskevat säännökset 4 §:ään ja Finanssivalvonnan päätöksentekoa ja hallintoa koskevat säännökset 5 §:ään. Lain 5 §:ssä on säännökset Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta valvoa Finanssivalvontaa ja Finanssivalvontaa koskevasta sisäisestä tarkastuksesta sekä Finanssivalvonnan velvollisuudesta antaa sisäiselle tarkastukselle sen valvontatehtävän hoitamista varten kaikki tarvittavat tiedot. Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta julkistaa tiedot, jotka ovat omiaan vaarantamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden, säädetään Finanssivalvonnasta annetussa lain 10 §:ssä. Lain 9 §:ssä on puolestaan säädetty Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta ilmoittaa tehtäviinsä kuuluvista väärinkäytöksistä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvontaa koskevasta ilmoituksesta poliisille. Lainkohdan 1 momentissa on todettu, että Finanssivalvonnan johtokunnan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle sen johtoon kuuluvasta, Finanssivalvontaa merkittävällä tavalla puutteellisesti hoitaneesta tai sen tehtäviä laiminlyöneestä tai sen palveluksessa olevasta henkilöstä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi ne erityiset syyt, joiden vuoksi johtokunnan katsotaan olevan sopimaton tehtäväänsä tai joiden vuoksi johtokunnan jäsen tai varajäsen ei täytä tehtävän kelpoisuusedellytyksiä. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta voi johtokunnan esityksestä peruuttaa valvottavan hakemuksesta luvan tai asettaa valvottavalle uhkasakon, jos valvottavan toimintaa tai muuta järjestelyä ei voida pitää enää toimiluvan mukaisena. Lainkohdan 4 momentin mukaan edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettu menettely voi koskea myös sellaista valvottavaa, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan tai jonka toiminta on Finanssivalvonnalle ilmoitusvelvollista. Finanssivalvonta voi myös Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n 4 momentin mukaan asettaa asiamiehen valvomaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja optioyhteisön toimintaa. Lainkohdassa tarkoitetun asiamiehen valvontatehtävän tarkoituksena on turvata arvopaperimarkkinasääntelyn yhtenäinen soveltaminen ja yhdenmukaiset tulkinnat. Asiamiehen valvontatehtävät on rajattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin arvopapereihin, ja se on luonteeltaan lähinnä oikeudellista valvontaa. Asiamiehen valvontatehtävästä seuraa, että asiamies valvoo sekä pörssin että sitä valvovan Finanssivalvonnan toimintaa. Pörssin valvonnassa on kuitenkin kysymys pörssin oman toiminnan valvonnasta, joka kuuluu pörssin oman toiminnan riippumattomuuden piiriin, kun taas Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuuden tulee perustua sen omien toimintojen, ennen kaikkea sen oman toiminnan puolueettomuuden ja puolueettomuuden valvonnan objektiivisuuteen. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvopaperimarkkinoiden valvojana varmistaa, että markkinoilla toimivat noudattavat kulloinkin sovellettaviksi tulevia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden nojalla annettuja alemman asteisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Valvonnan kohteina ovat markkinoiden ylläpitäjät, markkinaosapuolet sekä eräät arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja muut arvopaperitoiminnan harjoittajat. Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuusvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan hyvin siinä mielessä, että Finanssivalvonnalla ei ole valvottaviaan tai muita valvonnan kohteita, kuten muita rahoituslaitoksia taikka sijoituspalveluyrityksiä, kohtaan erityisiä taloudellisia intressejä valvottavana olevissa laitoksissa taikka niiden asiakkaissa. Koska valvottavat ovat finanssimarkkinoilla toimivia yhteisöjä, jotka kilpailevat markkinoilla muiden toimijoiden kanssa, on valvonnan riippumattomuuden varmistamiseksi kuitenkin välttämätöntä, että Finanssivalvonnan valvontatyö perustuu lähtökohtaisesti puhtaasti valvontakriteerien täyttymiseen valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa eikä valvonta perustu miltään osin valvottavien tai näiden asiakkaiden taloudellisiin etuihin valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa. Valvonnassa ei voida siten esimerkiksi päätyä valvottavan taloudellisen tilan perusteella sellaisiin kannanottoihin valvottavan vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta, maksukykyisyydestä taikka hallinnon luotettavuudesta taikka valvottavan toimintojen järjestämistä koskevista säännöksistä tai määräyksistä, jotka poikkeavat markkinoilla muutoin vallitsevasta käytännöstä valvottavan taloudellisen aseman taikka sen asiakkaisiin sovellettavien käytäntöjen suhteen. Mikäli näin ei ole toimittu, Finanssivalvonnan toimintaa ja erityisesti sen puolueettomuutta valvottavien suhteen ei voida pitää tasapuolisena ja puolueettomana. Finanssivalvonnan puolueellisuutta valvottavien suhteen kuvaa muun muassa se, että Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan Finanssivalvonta ei aio tutkia OKO Pankin menettelytapoja, jotka koskevat sen laiminlyöntiä noudattaa asiakkaan tuntemiseksi annettuja määräyksiä sekä pankin Finanssivalvonnalle esittämiä, asiakkaiden henkilöllisyysasiakirjojen kopioita koskevia lisäselvityksiä, on ilmeisen puolueellinen. OKO Pankki on Rahoitustarkastuksen valvottavana. Rahoitustarkastus valvoo Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla muun muassa valvottavan vakavaraisuutta sekä sitä, että sen toiminnassa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rahoitustarkastus on kuitenkin tehnyt OKO Pankkia koskevassa valvontatoimessaan, kuten OKO Pankin toiminnan luotettavuutta koskevassa hallinnollisessa valvonnassa, vakavia, perustavanlaatuisia virheitä ja laiminlyöntejä. Lisäksi Rahoitustarkastus on tehnyt OKO Pankin asiakasliiketoimintaa ja siihen kuuluvia menettelytapoja koskevia päätöksiä tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena ja objektiivisena eikä objektiivisesti arvioiden myöskään tasapuolisena valvottavien tasapuolisen kohtelun ja omaisuuden suojan kannalta. OKO Pankki on ollut muun muassa osallisena Rahoitustarkastuksen tarkastushavainnossa, josta OKO Pankkia ei kuitenkaan ole huomautettu eikä OKO Pankille ole esitetty seuraamusmaksun määräämistä, vaikka tarkastuksessa havaittuun laiminlyöntiin on liittynyt OKO Pankkia kohtaan tehty huomattava maksuvaatimus, johon liittyy mahdollisuus erittäin suuriin taloudellisiin seurauksiin OKO Pankille. Tämä kuvaa osaltaan sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta kohtelee OKO Pankkia. Myös arvopaperimarkkinalain 5 luvun 9 §:ssä säädetty velvollisuus antaa tietoja OKO Pankin sijoituspalveluista ja niihin liittyvistä sijoitustuotteista OKO Pankille itselleen sekä OKO Pankista tietoja Finanssivalvonnalle ovat osaltaan osoittaneet sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta suhtautuu OKO Pankkiin. Kun OKO Pankki on vielä Suomen suurin säästöpankki, tulisi OKO Pankkia koskevat puolueellisuusseikat selvittää ja niiden vaikutus OKO Pankin toimintaan selvittää. Myös OKO Pankki Oyj:n ja OKO Pankki Oyj:n edeltäjän OKOn toiminta vakuutusyhtiö Eurooppalaisen omistajapankkina on osaltaan ollut omiaan antamaan puolueellista informaatiota OKO Pankin toiminnasta. OKO Pankki Oyj on omistanut noin 25 prosentin osuuden Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta ja noin 40 prosenttia sen tytäryhtiöstä Eurooppalainen Insurance Company Limitedistä. Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen on omistanut puolestaan noin 50 prosentin osuuden Euroopan kolmanneksi suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä Hannover Re:stä. OKO on toiminut myös eurooppalaisen henkivakuutusyhtiö Eurofinancial Groupin osakkaana, josta OKO on omistanut noin 20 prosentin osuuden. Eurofinancial Group on puolestaan kuulunut ranskalaiseen, finanssiryhmittymä Allianceen, jonka liikevaihto on noin 6,4 miljardia euroa. Alliancella on lisäksi myös toinen tytäryhtiö Allianze S.A. (Schaumann 1/2018, s. 19), johon on kohdistettu mittavia vaatimuksia Yhdysvalloissa. On myös esitetty epäilyksiä, että OKOa kohtaan suunnattu paine olisi osa Euroopan ja Yhdysvaltojen finanssipiirien laajempaa suunnitelmaa, jossa pyrittäisiin purkamaan sääntelyä Yhdysvalloissa. Lisäksi, Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan EU:n valvontaviranomaiset, jotka vastaavat muun muassa rahanpesun torjunnasta, ovat saaneet runsaasti vaalirahaa pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä, jotka ovat saaneet myös merkittäviä sakkoja, joita ei kuitenkaan ole määrätty maksettavaksi (DW 25.4.2019). Selvityksessä oli mukana myös Fiva. Näin ollen Finanssivalvonta on jäävi valvomaan esimerkiksi pankkeja, jotka ovat itse saaneet huomattavia määriä vaalirahaa ja ovat samalla toimineet Euroopan parlamentin selvitysten mukaan Euroopan Unionin lainsäädännön vastaisesti. 4.6 Finanssivalvonnalle esitetyt kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavat lainsäädäntöä sekä hyvää pankki- ja vakuutustapaa. Oikeusasiamies on pyytänyt Finanssivalvonnan vuosikertomuksista 2016 ja 2017 selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin Finanssivalvonta on ryhtynyt Finanssivalvonnalle tehtyjen kanteluiden perusteella. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2016 oli arvioitu kanteluiden määrän ja Finanssivalvonnalle annettujen selvityspyyntöjen vähentyneen. Toisaalta Finanssivalvonnan vuosikertomuksessa 2016 todettiin myös, että Finanssivalvonta ei ollut ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Finanssivalvonnalle moitteita Finanssivalvonnalta vaaditaan riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta tämä vaatimus ei näytä toteutuvan. Tämä on myös EU:n ongelma. Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pitäisi olla riippumaton ja puolueeton, mutta se ei ole sitä. Finanssivalvonta ja Euroopan pankkiviranomainen toimivat yhteistyössä, ja molemmat organisaatiot kuuluvat EU:n komission alaisuuteen. On tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu, sillä EBA:n puolueettomuus ja riippumattomuus ovat edellytys sen suorittamalle EU:n laajuiselle pankkien tarkastukselle (Supervisory review), jonka tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pankkien toimintaa säädellään tulevaisuudessa. Pankkien valvonta ei saa olla poliittisesti värittynyttä. Euroopan pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle (esim. pankit, jotka toimivat kolmessatoista eri jäsenmaassa tai joilla on huomattava markkinaosuus), ja siksi on tärkeää selvittää, onko pankkiviranomainen riippumaton ja onko se suorittanut pankkien tarkastuksia puolueettomasti ja puolueettomasti. Myös Suomen Finanssivalvonta on tehnyt useita puolueellisia päätöksiä. 4.7 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä on monimutkainen ja läpinäkymätön Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys ovat olleet EU:n finanssivalvonnan tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) on kaksi erillistä roolia, jotka menevät joskus päällekkäin. ESMA:n tulisi valvoa esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla ja muilla arvopapereilla, kun taas ESMA toimii myös Euroopan valvontaviranomaisena (European Supervisory Authority, ESA). ESMA ei kuitenkaan hoida valvontatehtäviään, jos kyseessä on ESMA:n omaan tai sen edustaman tahon toimintaan liittyvä asia. Tämän vuoksi ESMA ei esimerkiksi käsittele Nordean tekemiä valituksia. ESA ei käsittele Nordean valituksia siksi, että ESA:lla ei ole mitään toimivaltaa valvoa ESMA:a tai ESA:n edustamia tahoja. Lisäksi ESA:n valvontavallan ja ESMA:n toimivaltuuden raja on hyvin häilyvä, ja ESA saattaa käyttää valtaansa myös tilanteissa, joissa ESA:lla ei ole toimivaltaa. 5. Mitä Finanssivalvonta teki? Finanssivalvonnan toiminta oli käsittämätöntä. Miksi Finanssivalvonta ei tehnyt mitään, vaikka sille raportoitiin useasti puolueellisuudesta? Finanssivalvonnan johtohenkilöt tiesivät, että puolueellisuutta oli. Finanssivalvonta laiminlöi tehtävänsä puolueellisuuden estämisessä. 6. Miten tämä on mahdollista? 7. Miten tällainen on estettävissä? Tämä oli mahdollista, koska Finanssivalvonta toimi puolueellisesti, sillä se ei tutkinut sille lähetettyjä kanteluita. Jos Finanssivalvonta ei olisi toiminut puolueellisesti, Nordean tekemät valitukset olisi tutkittu. Nyt niitä ei tutkittu. Vaikka Finanssivalvonta toimii Suomen finanssivalvoja, Suomen valvonta ei ulotu muihin maihin. Tämä mahdollistaa sen, että muiden maiden valvontaelimet voivat tutkia Suomessa toimivan valvottavan toiminnan puolueellisuutta. Nordean on mahdotonta tutkia muissa maissa toimivien viranomaisten toimia. 8. Onko puolueellisuus yleistä finanssialalla? Finanssialalle hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Tästä huolimatta Finanssivalvonnassa puolueellisuus ei ole yleistä, vaan kyse on yksittäisistä tapauksista. On selvää, että Finanssivalvonta tarvitsee henkilöitä, jotka kykenevät itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, mutta se ei voi tapahtua hyvän hallintotavan tai puolueellisuuden kustannuksella. Finanssivalvonnan toiminta perustuu siihen, että Finanssivalvonnan henkilökunnalla on korkea integriteetti ja he haluavat edistää riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Jos nämä arvot eivät toteudu, toiminta kärsii. 9. Mitä seurauksia tästä oli Finanssivalvonnalle? 10. Oliko puolueellisuus Finanssivalvonnassa mielestäsi hyväksyttävä toimenpide? Finanssivalvonnassa ollaan huolestuneita Finanssivalvonnan henkilökunnan riippumattomuudesta. Finanssivalvontaa sitovat useat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset. Tästä huolimatta ei voida kieltää, etteikö henkilökunnan toiminnalla ja mielipiteillä voisi olla vaikutusta Finanssivalvonnan päätöksentekoon. Finanssivalvonnassa uskotaan kuitenkin, että riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaaliminen ovat osa hyvää johtamista. FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONNAN ANTAMAT OHJEET Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008, jäljempänä "Finanssivalvontalaki") ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) on säädetty Finanssivalvonnan oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tietyistä teknisluonteisista seikoista. Finanssivalvon-
15 nassa on perustettu työryhmä valmistelemaan kyseisiä teknisiä määräyksiä, jotka on tarkoitus antaa sen jälkeen, kun niitä koskevat muutokset Fiva-laissa ovat tulleet voimaan. Finanssivalvonta pyysi Finanssiala ry:ltä lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee finanssialan palveluntarjoajan ja sen sivuliikkeen ulkoistamaa jatkuvaa palvelua ja palvelun ulkoistuksesta aiheutuvien riskien valvontaa. Finanssivalvonta oli pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA), Finanssialan Keskusliitto ry:ltä ja Svenska Handelsbanken AB:ltä, jonka sivuliikkeen osalta määräysluonnoksessa ei ollut annettu määräyksiä. Finanssialan Keskusliitto ry toteaa, ettei sillä ole määräysluonnokseen kommentoitavaa. Svenska Handelsbanken AB toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa määräysluonnokseen, mikäli määräysluonnoksesta poistetaan vaatimus, jonka mukaan pankkiyhtiön ja pankin sivuliikkeen on täytettävä jatkuvaa palvelua koskevat kriteerit myös silloin, kun se itse vastaa palvelun tarjoamisesta. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA katsoo lausuntopyynnössään, ettei määräysluonnos täytä avoimuusdirektiivin vaatimuksia. EIOPA huomauttaa lausuntopyynnössään muun muassa, että määräysluonnos koskee muita kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (CRD IV) tarkoitettuja säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä tai yhteisöjä. Lisäksi EIOPA toteaa, että määräysluonnoksen 5 luku sisältää useita avoimuusdirektiivin ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2389 (ns. CRD IV -direktiivi) sekä direktiivin 2009/138/EY ja direktiivin 2013/36/EY (MiFiD 2 -direktiivi) kanssa ristiriidassa olevia vaatimuksia. EIOPA:n lausunto kokonaisuudessaan on saatavissa osoitteessa: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Lausunnot > Ei-luottamuksellinen. Finanssialan Keskusliitto ry:n kannanotto finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyyn Finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyn selvittäminen on Finanssivalvonnan oma asia. Mikäli se päätyy toteamaan, että se on puolueellinen, sen tulisi myös selkeästi tuoda tämä ilmi. Lisäksi Finanssivalvonnan tulisi korjata toiminnassaan havaitut puolueellisuuteen tai riippumattomuuden vaarantumiseen johtaneet epäkohdat ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Finanssivalvontaa koskevien lainmuutosten ja finanssimarkkinoiden valvomiseksi tehdyn lainsäädännön seurauksena sen toiminta ja toiminnan valvonta ovat muuttuneet oleellisesti. Valvojan toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ovat toiminnan kulmakiviä ja sen vuoksi valvojan on myös itse huolehdittava siitä. Finanssivalvonnalla ei ole harkintavaltaa, milloin se puuttuu toiminnassaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Jos se laiminlyö valvontavastuutaan, valvoja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mikäli valvonta ei ole puolueetonta, valvojaa voidaan syyttää siitä, että se ei ole noudattanut EU:n finanssivalvontalakipaketissa olevaa valvojan huolellisuusvelvoitetta. Valvonnan puolueettomuus ei kuitenkaan edellytä sitä, että valvojan päätökset olisivat aina täysin objektiivisia ja että valvonta olisi aina täysin moitteetonta. Valvojan puolueettomuuteen liittyy myös valvojan sidonnaisuuksien arviointi ja mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttäminen ja hallinta. Valvojan toiminnan puolueettomuudelta edellytetään suurempaa puolueettomuutta silloin, kun se käsittelee asioita, joiden ratkaiseminen on omiaan tuottamaan taloudellista hyötyä tai vahinkoa valvottavalle. Valvonnan tulee kuitenkin olla aina riittävän tehokasta, puolueetonta, tasapuolista ja huolellista, jotta se edistää valvottavien etua ja turvaa vakuutettujen etujen valvottavana olevissa vakuutusyrityksissä. Finanssivalvonnalle on annettu lainsäädännössä valvottavia koskevia valvontatehtäviä, jotka voivat perustua joko EU:n lainsäädäntöön, finanssivalvonnan toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön perusteella annettuihin Finanssivalvonnalle kuuluviin valtuuksiin tai kansallisen lainsäädännön perusteella Finanssivalvonnalle annettuihin tehtäviin. Valvottavalla tarkoitetaan yritystä tai muuta yhteisöä, jolle Finanssivalvonta on antanut jonkin edellä mainitun valvottavaa koskevan valvontatehtävän. Valvottavien on Finanssivalvonnan määräysten mukaan pidettävä yllä rekisteriä omistajistaan, osakkeenomistajistaan, jäsenistään, edunsaajistaan sekä muista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset valvottavan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Valvottavan tulee lisäksi laatia ja pitää saatavilla sellaiset asiakirjat ja luettelot, jotka sen on laadittava ja pidettävä saatavilla finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa myös sellaisten henkilöiden ja yritysten omistuksista ja omistusten vaikutuksista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset voivat olennaisesti vaikuttaa valvottavan tai sen osakkeenomistajan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin. Finanssivalvonta voi asettaa valvottavalle määräajan, jonka kuluessa tällainen ilmoitus on tehtävä. Ilmoitus voidaan määrätä tehtäväksi Finanssivalvonnalle sähköisesti, jos ilmoituksen tekijä tähän suostuu ja jos tämä on teknisesti mahdollista. Valvottavaa ei saa määrätä tekemään tällaista ilmoitusta, jos ilmoituksen tekijä on kieltäytynyt tekemästä sähköistä ilmoitusta tai jos tämä ei ole antanut sähköisessä ilmoituksessa oikeita ja riittäviä tietoja. Jos valvottavalle tai sen palveluksessa olevalle ei ole mahdollista tehdä ilmoitusta Finanssivalvonnalle sähköisesti, ilmoituksen tekijällä on oikeus toimittaa Finanssivalvonnalle ilmoituksen sijasta myös kirjallinen ilmoitus. Valvojan toiminnan tulee perustua Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n mukaisesti objektiivisiin perusteisiin valvottavan ja sen asiakkaan tai muun taloudellisen toiminnan harjoittajan etujen ollessa ristiriidassa. Valvojan toiminnan tulee olla puolueetonta, eikä valvottava saa vaikuttaa valvojan päätöksentekoon. Valvojan toiminnan on perustuttava valvottavan taloudellisen toiminnan luonteeseen. Valvoja voi kuitenkin antaa valvottavalle huomautuksen, jos valvottava toimii tavalla, joka ei edistä valvottavan taloudellista menestystä. Jos valvottavan toiminnan tarkoituksena on jokin muu kuin valvottavan taloudellisen toiminnan edistäminen, valvoja voi asettaa valvottavalle hallinnollisia seuraamuksia, jotka ovat enintään miljoona euroa. Tällainen seuraamus voi olla esimerkiksi valvottavalle määrätty julkinen varoitus tai seuraamusmaksu. Seuraamuksen perusteena tulee kuitenkin olla se, että valvottava on laiminlyönyt noudattaa jotakin lain, lain nojalla annetun säännöksen tai viranomaisen päätöksen määräystä. Seuraamuksen tulee olla oikeasuhtainen tekoon, syyksi luettuun tekoon tai laiminlyöntiin ja niistä todennäköisesti johtuviin taloudellisiin seurauksiin nähden. Seuraamuksen suuruutta määriteltäessä on otettava huomioon menettelyn laatu ja moitittavuus, finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä Finanssivalvonnan tehtävien hoitaminen, rikotun säännöstön merkittävyys, mahdollinen aiempi samasta teosta tai laiminlyönnistä määrätty seuraamus sekä suhteellisuusperiaate. Finanssivalvonnan on julkaistava tiedot finanssimarkkinoita tai finanssipalveluiden tarjoajaa koskevasta seuraamusmaksusta sekä julkista varoitusta koskevasta päätöksestä verkkosivuillaan. Tiedot ovat myös saatavilla asianomaisesta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun lain mukaisesta valvonnasta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta valvonnasta ja Finanssivalvonnan Finanssivalvonnalle tekemän esityksen vastustamisesta. Tässä on vielä paljon tekemistä, ennen kuin pankkien asiakkaat uskaltavat täysin luottaa siihen, että heidän tietonsa on oikeasti turvattu. Lue myös, mitä ovat uudet termit kuten TLS 1.2, PCI DSS ja vahva tunnistautuminen.
...

Otsikko Ääniä Vastaukset Viimeisin 518 0 2 IL:n juttu kotikoululaisista jäi mietityttämään. Nuo lapset jää paitsi normaaleista sukupolvikokemuksista 1 2 7 Olenko ainoa palstalla jonka sympatiat on Martinan puolella ja sääliksi käy? En ymmärrä näitä asenteitä Martinaa kohtaan... 1 2 23 Sisältö jatkuu mainoksen alla Sisältö jatkuu mainoksen alla 0 Maailma on rakennettu miesten tilastoista ja se on hengenvaarallista naisille – Palkittu tietokirja listaa räikeimmät epäkohdat 1 2 6 0 317 13 2 0 0 61 3 Onko nyt niin, että hallitus jakaa 100 000 kaikenlaisille bloggareille ja huutokauppakeisareille sekä jethroille ja samaan aikaan ajaa lukukausimaksuja opiskelijoille? Kuka saa ja kenelle annetaan? 7 Ei tule laumaimmuniteettia. Runnellussa Espanjassa 90 000 tutkittiin. 5 %:lla oli vasta-aineita koronaan. Linkki 6 2 - - Sivu 1 - seuraava ›
Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyi tänään – poikkeusluvat ovat voimassa huhtikuun 21. päivään asti Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 24, joista 23 Kainuuseen ja kaksi Pohjois-Karjalaan. Tänään sunnuntaina alkanut suden kannanhoidollinen metsästys on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa vauhdikkaasti. Maanantaiaamuna Ilomantsissa oli kaadettu yksi susi. Muualla Pohjois-Karjalassa kaatoja on kirjattu kaksi kappaletta: yksi Lieksassa ja toinen Kiteellä. Kaatoluvista toinen on käytössä Ilomantsissa, toinen Lieksassa ja Kontiolahdella. Susijahdin poikkeusluvat on myönnetty 24 eri alueelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu näin: Kuhmo 8, Sotkamo 5, Suomussalmi 2, Kajaani, Juuka ja Nurmes 1, Ilomantsi 4, Liperi 1, Juuka, Polvijärvi ja Joensuu 1, Lieksa ja Tohmajärvi 2 ja Kitee ja Kesälahti 1. Lupaehdoissa mainitaan, että metsästys pitää pyrkiä kohdistamaan nuoriin susiyksilöihin, haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin tai susilaumojen reviireillä oleskelleihin yksilöihin. Jahdin kohteena voi olla yksi susi tai myös useampi yksilö, jos ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Pyynnissä suositellaan vältettävän tunnistettavan alfayksilön tappamista, eikä saaliksi tule ottaa koiraa, joka ei ole välittömästi ajattamisen tai haukkukokeen yhteydessä. Metsästäjällä ei ole oikeutta ampua susiyksilöä, jonka tunnistamiseksi tarvitaan suurpetotutkijoiden erityisasiantuntemusta. Riistakeskus on pyytänyt lausuntoja alueen metsästäjiltä, paliskunnilta, riistanhoitoyhdistyksiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolta ja luonnonsuojelijoilta. Riistakeskus arvioi lausuntojen vaikutusta päätöksenteossa, jonka jälkeen päätös tehdään. Päätös julkaistaan 30 päivän kuluessa sen tekemisestä. Myös mahdollinen valitus käsitellään siinä samassa yhteydessä. Tämän jälkeen päätös on lainvoimainen, mutta valituksessa ei saa kuitenkaan enää käsitellä sellaisia lupaehtoja koskevia asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa asian aiemmassa vaiheessa. Juttua päivitetty 15.2.2020 kello 14.44. Lisätty kappale puolueellisuudesta. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 17.40. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 18.30. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 16.2.2020 kello 13.03. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 18.2.2020 kello 16.22. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 22.2.2020 kello 17.00. Juttuun päivitetty tieto siitä, että Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan. Juttu päivitetty 27.2.2020 kello 10.05. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan.
...

Pääkirjoitus: Sotesopassa palaa jo koko puoluekartta Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on soutanut ja huovannut soteuudistuksensa kanssa niin monta kertaa, että jopa kokeneet poliitikot ovat jo ehtineet turhautua. Viimeksi torstaina kokoomusvaikuttajat lyttäsivät soten keskustan maakuntahallintounelman vuoksi. Keskiviikkona SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati kokoomusta ja keskustaa sopimaan soten kipukohdat ennen kuin hallitus kaatuu. Tänään lauantaina kokoomus julkaisi kannanoton, jonka mukaan se ei ole kaatamassa sote-uudistusta, mutta aikoo kaataa maakuntaveron, jos sellainen tulee. Kokoomusta ei siis ainakaan tässä vaiheessa innosta maakuntien verotusoikeus. Kannanottoa voikin tulkita siten, että puolue on valmis luopumaan maakuntamallista. Ja siihen keskustankin pitää tyytyä. Maakunnat ilman verotusoikeutta tuskin edes toteutuisivat. Ja ilman verotusoikeutta maakuntiin tuskin saadaan myöskään valinnanvapautta. Tai sitten valinnanvapaus voidaan saada, mutta se edellyttää maakuntien rahoittamista valtion toimesta. Kokoomus ja keskusta näyttävät olevan pahasti erimielisiä soteuudistuksen lisäksi myös maakuntamallista. Keskusta on vannonut, ettei maakuntamallia tulla enää muuttamaan. Keskusta on jopa ilmoittanut, ettei se tue sellaisia esityksiä, joissa ei ole 18 maakuntaa. Tämä on niin raju kannanotto, että voi jopa kysyä, onko keskustan nykyinen linja enää sama kuin Vanhasen hallituksen aikaan. Onko keskusta muuttunut, ja jos on, niin mihin suuntaan? Vai onko keskustan sisällä vain kahdenlaista linjaa, ja ulospäin se näyttäytyy vain perinteisenä maalaispuolueena. Kirjoita kommentti Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua. Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä. Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi! Kommentit (4) Mikä ihmeen juttu tää on???? Ja että oikein pankki olisi tehnyt jutun, jossa toimittaja haastattelee toista toimittajaa. Mitä se kenellekään kuuluu jos pankki haluaa selvittää puolueettomilla testeillä asiakkaittensa osaamista ja kykyä hoitaa raha-asioitaan? Ei yhtään mitään. Mikä puolue se valvoo pankkeja? No ei ainakaan vasemmisto eikä vihreät, jos olen ymmärtänyt oikein, nehän haluavat ihmisten siirtyvän pois pankkisektorilta. Ei muuta kuin testipankit toimimaan, niin nähdään ovatko puolueettomat testit tarpeen vai eivätkö ole.
Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa. FACEBOOK Maaseutuyrittäjäksi 13.12.2013 Tiina Kilvensalmi YRITTÄJYYS- JA TALOUSLEHDEN järjestämässä yrittäjäkilpailussa valittiin Kiuruveden vuoden 2013 yrittäjä. Hän on Maalaiskaupunginteatterin Sari Harju. Harju perusti Maalaiskaupunginteatterin vuonna 2000. Harju on tehnyt töitä yrittäjänä viisitoista vuotta. - Ei tunnu oikein miltään. Ei sitä osaa ajatella, että on vuoden yrittäjä. En olisi kyllä uskonut, että olisin yrittäjä vielä viiden vuoden päästä. Olin mukana kesäteattereissa, kunnes lähdin opiskelemaan kulttuurialaa. Näytteleminen ja teatterin tekeminen ei enää tuntunut työltä, Harju kertoo. Hän oli vuoden töissä Kuopion kaupunginteatterissa, kun kipinä omaan teatteriin palasi. - Näin miten paljon työtä kesäteatteri vaatii. Kesäteatterissa oli hirveästi hommaa, joten päätin perustaa Maalaiskaupunginteatterin. Harju ei halua tehdä itsestään numeroa. Hän pitää huomionosoituksia hyvinä kannustimina jatkaa teatterin tekemistä. - Teatterissa pitää olla vähän hulluutta ja heittäytymiskykyä, että uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan. Teatterin tekeminen ei ole kahdeksasta neljään työtä. Ensi-iltaviikollakaan ei tunneta viikonloppuja. Tämä työ ei ole helppo, Harju sanoo. Vuoden yrittäjän palkitsi Ylä-Savon Osuuspankki, Kiuruvesi-lehti, Runnin kylpylä sekä Säästöpankki Optia. Ei kommentteja. Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti! Nimetön 9.5.2017 15:48 Tämä on aivan normaalia. Valvirahan ei tee virheitä. Eikä Finanssivalvonkaan. Molemmathan ovat hallituksen määräysvallan alaisina. Hallitus on aina oikeassa. Ei koskaan väärässä. Vastaa kommenttiin
Etusivu Ajankohtaista Helsingin Kristillisdemokraatit haluavat Sari Essayah’n presidenttiehdokkaaksi Helsingin Kristillisdemokraatit toivovat puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n asettuvan puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Esitämme… ”Kirkkoon kuulumisessa olennaista on se, mitä siitä saa” – jäsenmäärä laskenut alle 70 prosentin Kirkkoon kuulumisen syyt ovat edelleen perinteiset, mutta varsinkin nuoremmille tärkeintä on muu kuin hengellisyys.… Antero Laukkanen peräänkuuluttaa kuntouttavaa tukea, jotta työttömiä ei jäisi aktiivimallin vangiksi Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen… KD-Lehti kysyy: Aiotko ottaa kausi-influenssarokotteen? Syksy ja talvi tekevät jälleen tuloaan ja influenssa-aaltokin on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.… Pääkirjoitus: Ikuinen elämä ateisteillekin Kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusaatteella on yhteiset juuret, muistuttaa Päivi Räsänen kolumnissaan. Kristinusko tuotiin Suomeen… Pääkirjoitus: Hävittäjähankinnat kokonaan uusiksi Hävittäjien uusinta eli ns. HX-hanke on puhuttanut viime päivinä. Vaikka nykyisen hallituksen toimikausi loppuu pian, ovat seuraavat hävittäjät käytössä vasta ensi vuosikymmenellä. Siksi hankintaa ei pidä jättää nykyiselle hallitukselle. Suomella pitää olla varaa hoitaa puolustuksensa pitkäjänteisesti ja kunnolla. Hankinnan siirtäminen esimerkiksi kolmella vuodella ei muuta asetelmaa. Siksikin hävittäjäkaupan siirtäminen myöhemmäksi ei tule kysymykseen. HX-hanke on niin tärkeä, ettei sitä voi jättää poliittisten suhdanteiden armoille. Hävittäjäkaluston on palveltava koko itsenäisen Suomen kaarta eli kaikkia eduskuntakausia. Hanketta ei voi siirtää odottamaan suotuisia rahoitusnäkymiä tai talouden suhdanteita. Tämä on hyvin perusteltua ja juuri näin toimitaan puolustuskaluston hankintojen kanssa ympäri maailmaa. Poliittiset suhdanteet saattavat myös vaarantaa koko hankkeen, mikäli hankinta politisoituu liikaa ja hankinta keskeytetään. Hävittäjien uusinta on koko itsenäisen Suomen suurin ja kallein yksittäinen kalustoinvestointi, siksikään sitä ei voi alistaa poliittiseen harkintaan. Eduskunnalla ja sen valitsemalla hallituksella pitää olla valta päättää itsenäisen Suomen suurimmasta puolustuskaluhankinnasta. Koko itsenäisen Suomen kaari tarkoittaa sitä, että hävittäjän täytyy pystyä palvelemaan kaikkia nykyisiä eduskuntapuolueita koko itsenäisyytemme ajan. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä. Tämän vuoksi Suomi ei voi eikä saa tehdä puolustuskalustohankintoja muista maista. Ei ainakaan Ruotsista, jolla on salainen isäntämaasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Ei ainakaan Yhdysvalloista, jonka kanssa Suomi on nyt ja tulee aina olemaan puolueellinen suhteessa Venäjään. Ei varsinkaan Euroopasta, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat puolueettomia suhteessa Venäjään. Ei edes Kiinasta, jolla on Suomen kanssa kauppasuhteita ja jossa kommunistinen puolue tekee politiikkaa, jota ei voi hyväksyä. Ei mistään. Suomen hävittäjävalinta tulee tehdä ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Suomen kansan etu tulee olla Suomen edun edellä. Suomen kansa tulee voittamaan tämän kilpailun, se on täysin varmaa. Suomi ei tarvitse lisää velkaa, Suomi tarvitsee lisää vaurautta. Vaurautta on jo luotu paljon. Suomen kansa on vauras, se ei tarvitse enää lisää lainaa, se tarvitsee lisää vaurautta. Vaurauden luominen tapahtuu lisäämällä kysyntää. Kuluttamisen lisääminen ei ole ollut viime aikoina suosiossa, mutta sitä sen pitää olla, mikäli halutaan vaurastua ja luoda kysyntää. Kulutuksen lisääminen on paras tapa kasvattaa vaurautta. Vaurautta voidaan luoda myös finanssipuolella, mutta ei valtion toimesta. Valtio ei ole kykenevä luomaan vaurautta. Se ei kykene siihen sen takia, että se on instituutio. Instituutio voi luoda vaurautta, mutta se kykenee vain luomaan epätasa-arvoa, ei luomaan vaurautta. Se pystyy luomaan vain lisää finanssiongelmia. Mikäli valtio kykenisi luomaan vaurautta, niin sitä vaurautta olisi myös syntynyt. Mutta kun sitä ei ole syntynyt. Eikä se synny myöskään tällä finanssivalvonnalla. Vaurautta voi luoda, mutta vain yritykset, markkinat ja finanssiala, sekä jossain määrin keskuspankit ja hallitukset. Vaurautta voidaan luoda, jos sitä halutaan. Valtio on kuitenkin toimillaan luonut valtavasti finanssiongelmia, se pystyy luomaan niitä jatkossakin. On täysin selvää, että Suomen kansan etua ei valvo kukaan, eikä se ketään kiinnosta. Mutta eihän Suomen kansa edes mitään omista, vaikka on ollut olemassa kauemmin kuin mikään muu valtio.
...

Olen saanut paljon vaikutteita ns. kulttuurimarxismista, jossa korostetaan tasa-arvoa yli oikeudenmukaisuuden ja totuuden, ja olen huomannut sen toimivaksi, tosin kulttuurimarxismin vaikutusta minuun ei pidä ylikorostaa sillä kulttuurimarxismia enemmän minua on vaikuttanut Marxismi ja Hegelin filosofia.

...

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat julkaisseet julkisen valvonnan ja tarkastuksen yhteisen vuosiraportin 2011 . Finanssivalvonnan toimintaa on raportissa arvioitu sekä toiminnan tulosten että toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Suomen Pankin johtokunta käsittelee vuosiraportin tulokset. Finanssivalvonta julkistaa vuosiraportin ja sen sisältämän arvioinnin valvontatoiminnastaan 31.3.2012.​

...

Suomessa toimivat pankit eivät ole ottaneet suuria riskejä Euroopan finanssikriisistä huolimatta. Suomen pankkisektori on yksi euroalueen vakavaraisimmista. Suomessa toimivien pankkien rahoituskate, palkkiotuotot ja liiketoiminnan tulos ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 2014 ja 2015 aikana. Vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä suomalaisten pankkien tuloskehitys on edelleen parantunut ja liikevoitto kasvanut yli 60 prosenttia. Samaan aikaan hallinto- ja liiketoiminnan kulut ovat laskeneet.

...

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskullin on Nordean hallituksen puheenjohtaja vuonna 2015. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin on myös Sampo Oyj:n toimitusjohtaja ja hän on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on myös Sampo Oyj:n suurimman omistajan ja määräysvallassa. Sampo Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiö.

...

Nordea ilmoitti marraskuussa 2015, että konsernin verojalanjälki vuonna 2014 oli 44 miljardia euroa ja siihen sisältyi 3,7 miljardin euron edestä kertaluonteisia eriä. Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan yhtiön verojalanjälki vuonna 2014 vastasi kooltaan 2,4:ää prosenttia koko konsernin taseen loppusummaan suhteutettuna. Nordea-konsernin yhteisöveropotti Pohjoismaissa oli yli 400 miljoonaa euroa, ja sen määrä kasvoi edellisvuotisesta yli 25 prosentilla. Suomessa Nordea-konsernin yhteisöveropotti vuonna 2014 oli 133 miljoonaa euroa ja koko Nordeassa noin 450 miljoonaa euroa. Nordea ei maksa yhteisöveroja Suomeen, koska se siirtää koko tuloksensa pois Suomesta veroparatiisiin.

...

Vesalan mukaan ”pankkivalvonnan ensisijainen näkökulma on se, että asiakas on tyytyväinen siihen palveluun mitä asiakas on saanut”.

...

Kun syyttäjä katsoo, että on tapahtunut rikos, hänen tulee vaatia rikoksesta rangaistusta tuomioistuimessa. Kun asia etenee tuomioistuinkäsittelyyn, syyttäjän ja syytetyn näkemykset tapahtuneesta voivat poiketa hyvin merkittävästi toisistaan.
Rikosjutuissa syytetyn tulee pysyä totuudessa, mutta rikosjutun osapuolilla on myös velvollisuus vastata kysymyksiin, joita oikeudenkäynnin kuluessa esitetään. Tästä seuraa se, että usein rikosasian osapuolilla on oikeudenkäynnin eri vaiheissa toisistaan täysin poikkeavat kertomukset tapahtuneesta.
...

Digita Oy myy antenniverkon maksu-tv –liiketoimintansa DNA:lle . Kauppa edellyttää toteutuakseen vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän, joten kaupan vahvistuminen vie noin kolme kuukautta. Antennitelevision maksutelevisio-operaattori vaihtuu näin ollen 1.3., mutta Digita tarjoaa jatkossa kaikille palveluoperaattoreille mahdollisuuden edelleen tarjota palveluitaan kuluttajille antenni-tv-verkossa.

...

Marxin mukaan kapitalismin kehitys kulkee väistämättä kohti omaa tuhoaan. Tätä ei kuitenkaan tapahdu ilman jatkuvaa sortoa (sosialismia).

...

Nyt onkin sitten kulunut lähes 2 viikkoa siitä kun tuo digiboksi meille saapui ja vasta tänään huomasin siinä yhden ongelman, nimittäin signaalin laadussa ei aina välttämättä näy edes sitä heikkoa laatua. Boksin asetuksissa kuitenkin on kokoajan päällä ”automaattinen laadunvalinta” mutta välillä se taas ottaakin sen heikon laatuasetuksen käyttöön itsekseen vaikka olisin valinnut sille hyvän laadun.

...

Onko tämä nyt sitten hyvä juttu kun Sonerakin osti ilmaa saksasta miljarditolkulla? Olisi niilläkin rahoilla maksettu tuo Digitan kauppa moneen kertaan pois.. Eikä unohdeta myöskään sitä että samalla rahalla olisi voitu parantaa myös yhteyksiä, eikä vain rakentaa niitä lisää. Onko siis hyvä vai huono asia omistaa sellainen firma joka toimittaa lähes kaikille suomalaisille tv-kanavat ja on osa ihmisten jokapäiväistä elämää?

...

Minusta ainakin paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi perustaa uusi valtion omistama ja hallinnoima yhtiö jonka tehtävä ei ole voiton tuottaminen. Valtion yrityksenä kyseinen firma voitaisiin pitää paremmin suomalaisten omistuksessa sekä se pystyisi paljon joustavammin toimimaan median murroksessa toisin kuin Digitan tapainen yksityinen yritys jolle tärkeintä oli vain rahastaa niin nopeasti kun mahdollista.. Ja vaikka uuden yhtiön toiminta olisikin tappiollista, en näe siinä mitään pahaa sillä yrityksen päätarkoitus on kuitenkin taata kansalaisille hyvä peruspalvelu eikä tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Tämä uusi valtion omistama yhtiö voitaisiin sitten aikanaan muuttaa kansalliseksi tietoverkkoyhtiöksi joka pystyisi tarjoamaan myös parempia palveluja kuluttajille kohtuuhintaan ja samalla se toimisi yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa.

...

Mutta toisaalta olet oikeassakin. Digiaika on kallista kuluttajalle muutenkin kuin tv-lupamaksujen suhteen! Pitää hankkia uusia laitteita koko ajan jotta näkisi jotain (esim. digiboxeja pitää päivittää jne.)

...

Kaikki mikä on jonkun toisen tahon omistuksessa, omistaa sen joku taho eli Digita Oy. Tämä on niin sanottu tosiasia jota vastaan voi tapella vain oikeudessa ja saada hävitessä suuret oikeudenkäyntikulut maksettavaksi ja paljon muutakin vaivaa mitä ei halua edes miettiä jos kyseessä oma raha. Parempi niellä karvas kalkki kun alkaa sotimaan "tuulimyllyjä vastaan" vaikka kuinka vituttaisi.

...

Tämän vuoksi jokaisen joka vähänkään välittää omasta omaisuudestaan niin pitäisi vaatia tämän rikollisen kaupan välitöntä pysäyttämistä, sillä kaikki ne voitot mitkä me olemme suomen kansalaisena hävinneet näiden yhtiöiden toiminnassa ovat olleet meidän omaa rahaamme sekä omaisuutta jota nyt ryöstetään. Vaikka osa tästä onkin kulunut näiden valtion virkamiesten palkkoihin jne., mutta suurin osa on kuitenkin ollut suoraan pois meiltä tavallisilta ihmisiltä ja mennyt monikansallisten yritysten pohjattomaan kirstuun.

Jos tämä Digita kauppa olisi onnistunut niin silloin se vasta katastrofi olisikin voinut syntyä koska sehän oli vain alku tälle suomen digitv-verolle joka tulee myös nousemaan vuosittain joten odotettavissa lienee kohta n. 400 euron vuosimaksut joita perustellaan "digitalisaatiolla"... Sen sijaan jos digitan myynti ei oliskaan jostain syystä tuottanut tulosta, olisivat kansalaiset joutuneet maksamaan kaikki ne ylimääräiset kulut mitä siitä olisi aiheutunut ja pahimmillaan tämä tarkoittaisi että kuluttajat joutuisivat ostamaan uudet laitteet.

...

Tällä hetkellä homma menee niin että kaikki maksut kerätään yhtenä könttänä ja sitten jaetaan potista jotain takaisinkin päin jos jaksetaan. Olisi hienoa saada tietää mikä on Digitan toiminnan pyörittämiseen menevä kulu, jotta voisi nähdä miten se jakautuu (siis olettaen ettei sitä ole piilotettu minkään muiden kulujen joukkoon).

...

Tässä tapauksessa olen ollut ymmärtävinäni asian niin kuin tuossa artikkelissa kerrotaan eli Digita saa könttänä summan jolla se vastaa verkon rakentamisesta yms muista kuluista. En nyt heti löytänyt tuota artikkelia mistään että voisin varmistaa olenko oikeassa, mutta muistelisin nähneeni tällaisen joskus...

...

Niin no... Onko se parempi? Ehkä jos ajatellaan puhtaasti taloudelliselta kannalta mutta sitten voidaan pohtia asiaa siltäkin kantilta mitä ne vaikutukset ovat suomalaiselle kulttuuriperinnölle kun YLE myydään yksityisille tahoille (toki sen toimintaa voitaisiin tällöin säädellä tarkemmin kuin nyt jolloin yksityinen omistaja voi päättää hyvin pitkälti kuinka ja millaista sisältöä tuottaa)...

...

Onko tämä nyt tulkittavissa niin että valtio omistaa Digitan ja pitää sen myymistä hyvänä asiana? Tämä oli kyllä uusi näkökulma asiaan. Valtiollahan olisi ollut tässä hyvä mahdollisuus tehdä rahaa myymällä koko höskä hyvään hintaan tai pitämällä se omassa omistuksessa mutta kun ei kerran kiinnostanut...

...

Jos joku yritys katsoo että nämä asiat eivät kuulu heille, koska he myyvät vain infrastruktuuria eli verkkoa eikä kanavia tai sisältöä (mitä nyt ikinä myykään), niin sitten pitää miettiä onko tämä kyseinen yritys oikea taho myymään yhtään mitään tavalliselle kuluttajalle. Eli myydäänkö siellä pelkkää ilmaa ja mielikuvia? Myydäänkö tyhjää kalliilla hinnalla?

Kuluttajilta viedään mahdollisuus vaikuttaa asioihin kun päätöksenteko siirretään kasvottomille yrityksille jotka tekevät päätöksiä kysymättä kuluttajalta.

...

Tämän ilmoituksen tarkoituksena ei ole julkistaa mitään sellaista tietoa, jota Digitalla tai jollain kolmannella taholla voisi olla koskien kyseisiä asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Tätä ilmoitusta tulee pitää ainoastaan tiedonantona mahdollisista tulevista sopimuksista nykyisten asiakkaiden ja Digitan välillä. Tämä ilmoitus koskee yksinomaan mahdollista tulevaa järjestelyä (i) yritysasiakkaiden kanssa; (ii) kuluttaja-asiakasta palvelevasta jakeluverkosta sekä (iii) (iv) mahdollisesta uudesta kanavanippuihin B, C ja D keskittyvästä valtakunnallisesta verkko-operaattorista.

...

Digitan asiakassopimukset sekä nykyiset liikesuhteet Digita Networks Oy:n kanssa säilyvät muuttumattomana tämän ilmoituksen mukaisesta järjestelystä huolimatta niin pitkään kuin kaikki osapuolten välillä tehdyt sopimukset sitä edellyttävät. Tällä hetkellä voimassa olevat Digitan asiakkaiden ostosopimukset ovat kuitenkin irtisanottu päättymään kahden vuoden kuluttua ilman eri irtisanomista ja sopimusten päättymisen jälkeen asiakkaita koskevat samat velvollisuudet ja oikeudet liittyen palvelujen hankintaan tai hankkimiseen muualta, mitkä on määritelty voimassaolevassa palvelusopimuksessa.

...

Digita on tutkinut myös mahdollisuuksia tarjota laajakaistaverkon kautta televisio-ohjelmia, jolloin kuluttaja voisi itse valita mitä kanavia tai niiden osia hän haluaa tilata suoraan kotiinsa perinteisen antenniverkon välityksellä tarjottavan valikoiman lisäksi. Digitalla ei ole kuitenkaan vielä suunnitelmia laajamittaisista kuluttajatuotteiden tarjoamisesta lähitulevaisuudessa vaan se panostaa ensisijaisesti yritysasiakkaisiin sekä IPTV-pohjaiseen televisiojakeluun.

...

Digita haluaa kehittää myös antennitelevision sisältöjä yhdessä sisältökumppaneiden kanssa ja uskoo televisioyhtiöiden olevan halukkaita tuottamaan uudenlaisia palveluita yhteistyössä, joilla parannetaan katsojakokemusta. Antenniverkon maksulliset televisio-ohjelmat ovat saaneet jo erittäin hyvän vastaanoton kuluttajilta kun niitä tilaa noin puolet antennin kautta televisiota katsovista talouksista Digitan verkko on rakennettu mahdollistamaan kaikki uudenlaiset palvelut niin ohjelmien jakelun kuin uusien palveluiden osalta.

...

- Koko maan kattavan kuituverkon kehittäminen 9 M € , joka toteutetaan osana julkishallinnon digitalisoinnin edistämistä liikenne- ja viestintäministeriön sekä kuntien kanssa. Investointien tarkoituksena on parantaa julkisen sektorin palveluiden saatavuutta koko maassa.

...

Digita lähettää radio- ja televisio-ohjelmia maanpäällisessä digitaalisessa verkossaan kaikkialla Suomessa. Maanpäällisen verkon lisäksi Digita tarjoaa langattomien yhteyksien kautta @450-laajakaistapalveluita, yritysratkaisuita, videoratkaisuja muun muassa koulutussektorille sekä terveydenhuollon ratkaisuja. Verkon palveluiden käyttäjinä ovat esimerkiksi Yle Areena - palvelu (videopalvelut), Nelonen ruutu -videopalvelu (televisio-ohjelmat) ja MTV3 Katsomo -palvelu(verkkovideot). Lisäksi Digitan langaton @450-verkko on ainoa suomalainen kuluttajien käytössä oleva valtakunnallinen 450 MHz:n Flash-OFDM -verkko, joka toimii valtakunnallisesti tarjoten myös hyvät tietoliikenneyhteydet vapaa-ajanasunnoille. Digitalla on oikeus käyttää Avainlippu-tunnusta osoituksena suomalaisesta palvelutuotannostaan.

...

Suomen ensimmäisen ULA-lähetysjärjestelmän rakentaminen aloitettiin maaliskuussa 1924 Albertinkadun ja Eerikinkadun kulmaan Helsingissä rakennetusta koeasemasta. Vuoden loppuun mennessä se välitti kuvaa jo 14 paikkakunnalle.

...

Yleisradio on panostanut myös digitaaliseen ohjelmatoimintaan erityisesti alueilla: digitaaliset radiolähetykset alkoivat keväällä 1997 Kainuussa, Koillismaalla, Lapissa ja Lounais-Suomessa sekä vuonna 2002 Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Etelä-Savossa (Savonlinna). Vuonna 2007 digitaalisen radioverkon rakentaminen käynnistyi Oulun seudulla. Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyi huhtikuussa 2005 suunnitelman yhtiön lähetystekniikan digitalisoinnista ja sen rahoittamisesta.
Yleisradion talous heikkeni vuodesta 2000 vuoteen 2006 yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli 5 miljoonaa euroa tappiolla; tappioita ovat aiheuttaneet kiinteistöjen myyntitulot. Yleisradio teki vuosina 2005–2006 digisiirtymästä aiheutuneiden tappioiden vuoksi yhteensä 47 miljoonan euron varaukset, jotka on kirjattu yhtiön taseeseen poistoina kuluiksi.
...

Lisäksi Digita tekee mitä lystää - mm. pitää lähetystaajuudet itsellään niin kauan kuin haluaa eli kunnes ostaa toisen yrityksen (Digita oli muuten ensin osakeyhtiö mutta muutettiin sen jälkeen pian ennen myyntiä takaisin osuuskunnaksi koska YLE ei halunnut enää maksaa sille osakkeista mitään) tai kun sillä menee liian huonosti. (Katso Digitan tekemät kaupat ja niiden ajankohdat.) Lisäksi se on kieltäytynyt maksamasta tv-lupamaksuja, jolloin sitä vastaan käynnistettiin rikostutkinta.
Ei ihme jos Ylen lähetyskulut ovat kasvaneet. Mutta silti en ymmärrä miksei Yle itse rakentanut omaa verkkoa kuten muualla Euroopassa tehtiin jo 20 vuotta sitten, vaan päätti myydä sen pilkkahintaan ulkomaisille sijoittajille...
...

Yle alkaa lähettää yhtiön neljää kanavaa teräväpiirto- eli HD-muotoisena. Ylen mukaan jakelu alkaa DNA:n kautta kaapeliverkossa ensi tiistaina 10. joulukuuta ja lähetykset Digitan kautta keskiviikkona 11.joulukuuta antennitalouksiin.
Lähetykset ovat kokeiluluontoisia ja ne alkavat tänä vuonna, mutta päättyvät jo vuoden kuluttua kesällä 2015. Sen jälkeen kanavien teräväpiirtolähetyksistä päättävät tv-yhtiöt yhdessä.
...

Lue lisää aiheesta » Ylen HD-kanavat jakeluun 10.12.
2011-09-25T20:58:05+00:00 Digita @ Hämeen Sanomat 25.9., Uusi antenniverkko välittää myös HD-lähetykset teräväpiirto-tv:n katsojille http://www.digita.fi/kuluttajille/tv_ja_radio/digitaalinen_televisio/tallentaminen ja katselu hdtv-laitteilla
...

Uusi antenni-HD-lähetysverkko tulee tarjoamaan Ylen HD-muotoiset kanavat (Yle TV1 HD, Yle TV2 HD) väestöpeiton noin 85% saatavuusalueelle tämän hetkisen aikataulun mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä.
Digitan kuluttajapalvelu Digita Infossa on lisätty puhelinpalvelun aukioloa siten, että se vastaa arkisin kello 9-18. Palvelua saa puhelimitse numerosta 020 000 0000 sekä sähköpostitse osoitteella email@example.com
...

DNA:n ilmoitettua tyytymättömyydestä päätökseen ilmoitti DNA harkitsevansa valittamista markkinaoikeuteen.
Viestintävirasto vastaanotti syksyllä 2013 kuluttajilta lukuisia ilmoituksia koskien Digitan tekemiä tv-palvelujen hinnoittelun muutoksia.
Digita lähetti marraskuussa asiasta Digita Infoon sähköpostitse ilmoituksen hintojen muuttamisesta. Joulukuussa myös Viestintävirasto sai sähköpostin, jossa kerrottiin mm että "…siirrymme hinnoittelussamme uuteen vyöhykepohjaiseen hinnoittelumalliin 1.3.2013 alkaen" ja ”Uusi malli otetaan käyttöön antenniverkon maksu-tv-palveluissa sekä valtakunnallisessa radiolähetysten verkossa”. Tammikuussa 2014 Viestintävirasto vastaanotti kuluttajilta lukuisia sähköpostiviestejä Digitan hinnankorotuksista.
Kuluttaja-asiamies antoi asiassa Digitalle tammikuussa huomautuksen hyvän liiketavan vastaisesta menettelystä, joka liittyi perusteettomaan hintaeroon antenni- ja kaapeliverkossa välitetyn tv-signaalin välillä. Kuluttaja-asiamiehen mukaan myös kuluttaja voi pitää hinnoittelukäytäntöä kohtuuttomana varsinkin siinä tapauksessa jos hänelle ei ole kerrottu hinnoittelun muutoksesta eikä siitä minkä sisältöinen kanavapaketti on mahdollista vastaanottaa eri verkoissa.
Kuluttaja-asiamies muistutti Digitalle antamassaan huomautuksessa, että kuluttajat ovat televisio-ohjelmien vastaanottoon liittyvien sopimusehtojen osalta eriarvoisessa asemassa sen suhteen, ovatko he hankkineet tv-palvelunsa kaapelitelevisioverkon vai antenniverkon kautta. Viestintävirasto katsoo tarpeelliseksi myös jatkossa seurata tehostetusti näiden palveluiden hinnoittelua sekä sitä miten hyvin ne noudattavat niitä koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä (erityisesti syrjimättömyys- ja kustannuslaskentavelvoitetta).
...

Digita sai verkko-operaattorilupansa keväällä 2010 liikenne- ja viestintäministeriöltä ilman kilpailutusta
Valtioneuvosto myönsi huhtikuussa 2009 Suomen televisio- ja radiolähetysverkkoja operoivalle Digitalle valtakunnallisen 450 megahertsin verkon toimiluvan langattoman @450-laajakaistaverkon rakentamiseen. Verkon käyttäjiksi tavoitellaan sekä kuluttajia että yrityksiä Digitan aiemman strategian mukaisesti koko Manner-Suomen alueella.
...

Digita tarjoaa uuden sukupolven langatonta @450 laajakaistapalvelua nyt myös 3G-verkkojen peittoalueilla
3G-verkot ovat laajenemassa voimakkaasti ja jo lähes kaikki suomalaiset kattavat palvelut on saavutettavissa verkosta joko puhelimitse, television tai internetin välityksellä. Digita haluaa tarjota näille kuluttajille saman mahdollisuuden myös langattomasti laajakaistan käyttöön kaikkialla siellä missä nykyiset mobiiliverkot toimivat eli kaupungeissa sekä haja-asutusalueilla.
...

Sonera ryhtyy myymään uutta @450 laajakaistapalvelua kaikkialla Suomessa
Soneran uuden verkon alueella asuvat kuluttajat voivat hankkia kotiinsa liikkuvan laajakaistan, joka ei sido kuluttajaa tiettyyn paikkaan vaan mahdollistaa pääsyn internetiin paikasta riippumatta. Uuden palvelun voi ostaa käyttöönsä Soneran verkkosivuilta tai asiakaspalvelusta niin sanottuina palveluoperaattorituotteina. Palvelu on saatavana myös kuluttajille tarkoitetuilla kannettavilla tietokoneilla ja langattomilla nettitikuilla sekä 3G että 2G –verkkojen peittoalueilla.
...

"Digitalisointia kannattaa jatkaa nyt suunniteltua hitaammassa tahdissa kun ihmiset ovat jo hankkineet digisovittimensa eikä kuluttajien into ostaa laitteita enää kasva. Myös Suomen digi-tv-vastaanotinkanta on kansainvälisestikin vertaillen huippuluokkaa joten voimme rauhassa odotella uutta teknologiaa, jonka avulla lähetys- ja siirtokapasiteettia voidaan edelleen lisätä ilman uusien laitehankintojen tarvetta" sanoo toimitusjohtaja Mikael Jungner.

...

Mutta ihan samaa mieltä siitä, että kuluttaja saa kyllä olla tarkkana noiden sopimusten kanssa ja on totta myös se ettei monikaan enää ole perillä näistä asioista. Siksihän niitä yritetään koko ajan piilotellakkin... ;) Kun ihmiset ei osaa kysyä oikeista asioita oikeaan aikaan.. :D

...

Se mikä itseäni kismittää näissä kaupoissa on aina se raha minkä takia niitä tehdään! Tässä Digita kaupassa ei sinänsä ollut mitään järkeä ainakaan asiakkaan (veronmaksajan) näkökulmasta. Mutta mitä nämä poliitikot siellä sitten tekevät? He eivät ymmärrä yrittämisestä, myynnistä tai mistään muustakaan yhtään mitää!

...

Tämä sensuuri touhu onkin hyvä osoitus siitä ettei nyky suomessa ole enää mitään muuta virkaa tavallisella ihmisellä kuin toimia hallituksen sätkynukkena.. Kun katselee vaikkapa juuri julkaistuja leikkaus listoja ja muita vastaavia juttuja joihin hallitus yrittää saada kaikkia mukaan pelastamaan Suomea uhkaavalta talous lamalta (jotta voitaisiin jatkaa samaa rataa, mutta hiukan pienemmällä kulutuksella) , niin herää väkisinkin kysymys , että minkä ihmeen takia täällä enään ollaan olemassa? .

...

Digita eli entinen Ylen jakeluverkko myydään taas kerran ranskalaisille (joka omistaa jo ennestään ranskalaisten lisäksi puolet dna:sta).. Mitä hyötyä on enää ostaa koko Digita kun sillä ei kohta tee yhtikäs mitään ,kun kaikki kanavat muuttuvat HD -kanaviksi niin Digitan kautta ne eivät kuitenkaan kulje, koska verkko ostetaan Canal Digitalilta jolla taasen on yksinoikeus suomessa myydä satelliitti-tv palveluita. Miksi siis pitää kiinni jostain helvetin lähetysverkosta jos se kuitenkin myydään alta pois heti tilaisuuden tullen?

...

Yhtiön sisäinen ratkaisu tarkoittaa sitä, että taloyhtiö osallistuu analogisten lähetysten päättymisen edellyttämiin asennuskuluihin ja hankkii laitteet osakkaiden käyttöön korvausta vastaan .

...

Ei voida enää ajatella että joku valtion virasto määrää missä jokin radio tai televisioasema sijaitsee. Jos me haluamme nauttia vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa on meidän hyväksyttävä se tosiasia että olemme markkinataloudessa jossa kuluttajat määräävät mitä kanavia kuunnellaan ja mistä he haluavat maksaa . On täysin järjetöntä pakottaa ihmiset maksamaan sellaisesta palvelusta jota he eivät halua eivätkä tarvitse, tässä tapauksessa tv kanavista.

...

On vaikea sanoa onko kyse tietämättömyydestä vai siitä että valtion omaisuus koetaan niin pyhäksi ettei sitä haluta myydä vaikka sen myymiseen ei enää olisi muuta kuin ideologisia syitä - esimerkiksi se, että kyseessä ovat nimenomaan YLE:lle myönnetyt toimiluvat tai lähetysoikeudet joiden myyminen muuttaisi tilannetta huonompaan suuntaan YLE:n näkökulmasta ja saattaisi pakottaa sen muutoksiin jotka eivät sille muuten sopisi.

...

Kuten uutisessa mainittiin, DNA:n kautta on tarjolla ainoastaan DNA TV:tä sekä kaapeli-tv ja -mokkulapalvelua.

...

Viestintäviraston sivulta poimittua: "Verkon toimivuus varmistetaan kohtuullisilla hinnoilla, ja kuluttajat saavat myös riittävästi tietoa palvelujen käyttöön liittyvistä kysymyksistä sekä palveluista perittävistä maksuista"

...

Suomessa ensimmäinen palvelu tulee myyntiin syksyn kuluessa, kun Yle aloittaa digi-tv:n MHP-tekniikalla toteutetut teksti-tv:n lisäpalvelut. Digita vastaa uusien interaktiivisten palveluiden jakelusta digitan palvelukanavassaan dhtml:ssä. Näitä palveluita voidaan katsoa millä tahansa MHP:n avulla toimivalla digiboksilla. - Digitan rooli on tässä vaiheessa luoda ympäristö ja tuoda tarjolle peruspalveluja. Esimerkiksi Nokia kehittelee erilaisia palveluja, joita se ei tuo itse jakeluun, vaan tarjoaa ne erilaisten kumppaneiden kautta markkinoille, kertoo johtaja Jouni Kangas Nokialta.

...

@mikkis , joo tiedän toki nuo faktat mitä kerroit.. Mutta ehkä sitä voisi ajatella asiaa niinkinpäin, että YLElle olisi edullisempaa pitää verkkonsa (ainakin jakeluverkko) omassa omistuksessa ja myydä lähetysverkko sen sijaan ettei tee kumpaakaan. Digitalla ei ole juurikaan omia kuluja koska se saa suuren osan tuloistaan muilta toimijoilta joten sikäli Digitan myyminen voi olla hyvinkin järkevää jos sillä saadaan edes osa kauppasummasta takaisin.. Ei tuo tv-kanavien lähettäminen kuitenkaan niin kannattavaa bisnestä taida vielä nykypäivänäkään olla..

...

En itse usko tuon myynnin ainakaan parantavan kotimaisten toimijoiden asemaa millään tavalla koska kilpailu on aina hyvä asia kuluttajan kannalta mutta kotimaiset toimijat joutuvat varmasti koventamaan kilpailua mikä puolestaan nostaa hintoja, vähentää tuotekehitystä (ja sitä kautta myös työpaikkoja), heikentää toiminnan laatua sekä laskee palveluiden tasoa.. Kilpailun lisääminen ei välttämättä alenna kuluttajien maksamia kuluja vaan saattaa käydä juuri päinvastoin ja hintojen nousustakaan tuskin voidaan olla varmoja kun suurin kilpailija poistui markkinoilta..

Yksi tärkeä näkökulma tuossa myynnissä on tietenkin se miten käy tv-lupamaksuille. Vaikka niitä vielä kerätään niin niiden kerääminen lopetetaan parin vuoden päästä jolloin rahaa kertyy vähemmän mutta vastaavasti katsojia on enemmän, koska uusia laitteita hankkineet eivät välttämättä hanki uutta laitetta/palvelua jolla lupamaksu peritään.

Tämän lisäksi pitää tietysti ottaa huomioon että iso osa ihmisistä ei maksa tv-lupaa vaikka katsoisivatkin telkkaria joten voi hyvin olla ettei nykyinen tv-lupamaksujen määrä kata enää läheskään kaikkia kuluja joita aiheutuu tv-ohjelmien lähettämisestä. Itse veikkaan että kustannukset katetaan tulevaisuudessa sekä televisiomaksuista (jotka kerätään joko valtion budjetin kautta tai sitten suoraan veroina), mainoksista, maksutv:stä ja/tai mainonnasta.

...

Koko maan kattavan digitaalisen televisioverkon rakentaminen oli aikanaan erittäin merkittävä hanke. Sillä pystyttiin luomaan edellytykset sille, että Suomeen saatiin lähes maailman nykyaikaisin digitaalinen televisiosukupolvi vain muutaman vuoden kuluessa siitä kun digiverkko otettiin käyttöön vuonna 2001. Koko tämä suuri urakka tehtiin puhtaasti julkisin varoin eli radio- ja tv-ohjelmien lähettämisestä maksettiin myös sen mukaan kuinka paljon katsojia verkossa on.

...

On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka digitaalisuus muuttaa monia asioita niin se ei vähennä Yleisradion tehtävää demokratian edistäjänä, kulttuurielämän monipuolistajana sekä sivistyslaitoksena eikä Ylen asemaa yhtenä kansallisena viestintätoimijana.

...

Me suomalaiset olemme digitalisaation edelläkävijöitä maailmassa - myös viestinnän puolella Suomi on ollut etujoukoissa luomassa digitaalisia ratkaisuja: mobiilipuhelut maailman ensimmäisenä vuonna 1991 sekä tekstiviestin lähettäminen Suomessa 1990-luvun loppupuolella ovat hyvä osoitus suomalaisen viestintäkulttuurin kehityksestä, jossa edistyksellisyys ei ole aina näkynyt kaupallisesti onnistuneena tuotteena. Kuitenkin nämä teknologiset innovaatiot loivat pohjan tekstiviestien yleistymiselle ja niiden vakiintuneelle asemalle ihmisten välisessä viestinnässä.

Telecom Finlandista pörssiyhtiöksi kasvanut TeliaSonera on Pohjoismaiden johtava telekommunikaatioyhtiö, joka tarjoaa matkaviestin- ja internetviestintäpalveluita kuluttajille sekä yritys- että kuluttaja-asiakkaille. Yhtiöllämme on tällä hetkellä noin 10 miljoonaa mobiililiittymää Pohjoismaissa ja Baltiassa - olemme siten suurin toimija alueella.

...

Anvia puolestaan myi kuluttaja-asiakkaita koskeneet kiinteän verkon palvelut sekä it-liiketoiminnot Elisa Oyj:lle vuoden 2016 lopussa, mikä pienensi yhtiön liikevaihtoa noin 27 prosenttia edellisvuodesta 302 miljoonaan euroon vuonna 2015 toteutuneen 377 miljoonan euron jälkeen.
Vuoden 2018 alussa Digita erosi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n jäsenyydestä ja toukokuussa Digitan tv-liiketoiminta siirrettiin TDF Oy:stä osaksi uutta Digital Networks - liiketoimintayksikköä. Kesällä yhtiö tiedotti aikeestaan myydä koko Anvia Oyj:n osakekannan Elisa Oyj:lle. Marraskuussa kerrottiin, että Kilpailu-ja kuluttajavirasto (KKV) ei näe estettä kaupalle, sillä yritysjärjestely ei merkittävästi estä tehokasta kilpailua Suomen viestintämarkkinoilla.
...

Digitan mediaviestintä palvelee median edustajia osoitteessa email(at)example.com.
Olemme mukana AudioVisual 2015 -tapahtumassa Helsingin Messukeskuksessa 10 - 13.11.2015. Tervetuloa tutustumaan tuotteisiimme messuosastollamme 5c28!Lue lisää ››Audiovisual-tapahtuma tarjoaa ammattilaisille ja kävijöille tuoreita näkökulmia AV-alaan sekä monipuolisen kattauksen alan tuotteita, ohjelmistoja ja palveluita saman katon alla 11.–13.11.Helsingin Messukeskus
...

Suomen valtio omistaa 49 prosenttia Digitasta. Valtioneuvoston kanslia hallinnoi omistusosuuksia yhtiöissä (VN/100/2016).
Lue lisää ››Digitalla on tv-ja radioverkkoja ympäri Suomen sekä yrityksille että kuluttajille.Tutustu verkkokarttaan
...

Elisalla on vahva asema suomalaisten yritysten digitalisoinnin kumppanina sekä tietoliikennepalveluiden tarjoajana Suomessa toimiville yrityksille.
Yhtiö tarjoaa asiakkailleen myös kattavat valtakunnalliset kuluttajapalvelut viihdepalveluista aina mobiili- ja online-liittymiin asti – niin kaapeli-tv:ssä, Elisan mobiiliverkossa kuin digitaalisessa tv-palvelussakin (Digita Viihde).
...

Anvia Oyj on suomalainen ICT-alan yritys, joka rakentaa kestävää tietoyhteiskuntaa ja tuottaa asiakkaiden elämää helpottavia palveluita. Yhtiö kehittää uusia digitaalisia palveluita, joiden avulla suomalaisten arki helpottuu.
Konsernin emoyhtiö Anvia Oyj keskittyy sijoitustoimintaan sekä turvateknologian ratkaisujen kehittämiseen yrityksille. Toimivien IT-ratkaisujen tarjoaminen julkishallinnolle onkin kasvava toiminta-alue konsernissa.
...

Kilpailuviraston selvitysten mukaan yrityskauppa ei olennaisesti estä kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi tänään yrityskaupan jossa Digitaa hallinnoivasta Digitasta myytiin 90 prosenttia ranskalaiselle TDF:lle . Samalla telekonserni Elisa myi viisi prosentin omistusosuuden TDF:stä ranskalaisyhtiölle 1,5 miljoonalla eurolla .
...

Elisa on myös sopinut myyvänsä viiden prosentin osuuden televisioverkkoja operoivasta Digita Oy:stä kansainväliselle sijoitusrahastolle. Kauppahinta osakkkeista oli 60 miljoonaa euroa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Digitan myymisen Ranskaan yle 11:02 23.09
...

Tule keskustelemaan kanssamme sinulle parhaiten sopivista työmahdollisuuksista meillä DNA:lla sekä samalla tutustumaan meihin työnantajana!
AVOIMIA TEHTÄVIÄ DNA OMATOIMIJÄLLE Haemme Helsingin DNA:n kuluttajaliiketoiminnan markkinointitiimiin energistä ja idearikasta henkilöä vastaamaan kampanjasuunnittelusta ja käytännön toteutuksista kuluttaja-asiakkaillemme. Teet töitä tiiviissä yhteistyössä muun tiimin kanssa, mutta myös itsenäisesti osana ketterää toimintatapaa.
...

- Arvostamme erityisesti digipuolen osaamista (HTML/CSS-taitoja) tai kiinnostusta oppia uusia asioita ja sitä kautta laajentaa osaamistasi, mutta nämä eivät ole välttämättömiä.
Tarjoamme: - Haastavia tehtäviä ja mahdollisuuden kehittää itseäsi. Tukenasi sinulla on innostava työyhteisömme! - Monipuolisia työtehtäviä alan kehityksen kärjessä sekä loistavat puitteet työllesi modernissa toimistossa hyvien kulkuyhteyksien varrella Helsingin Käpylässä!
...

– Kehittää moderneja pilvipalveluita huomioiden erityisesti käyttäjäkokemuksen kehittämisen,
2) Ymmärtää laaja-alaisesti tulevaisuuden vaatimuksia niin teknisen kehityksen kuin markkinan näkökulmasta,
...

8) Palvelumallin eri osien kehittäminen kokonaisuutena: palvelukanavat-palvelupisteet-työkalut-informaatio-osaaminen jne.
9) Integraattorimallin toteutus käytännössä; mallin suunnittelu sekä käyttöönoton läpivienti asiakkaan näkökulmasta sisältäen muun muassa seuraavat alueet
...

10) Eri mallien kustannusrakenteen hahmottaminen ja arviointi sekä sen huomiointi toimintamallin valinnassa. Arvioinnissa huomioidaan esimerkiksi palvelun tuottamisen, hallinnoinnin/hallinnointiosaamisen (esimerkiksi ITIL tai ISO 20000), teknologioiden ja kyvykkyyksien kustannukset.
– Palvelujen tuottaminen itse vs. ulkoistuskumppanin kautta – missä tilanteessa mitäkin kannattaa tehdä? Millä ratkaisuilla saavutetaan parhaat ratkaisut asiakkaan näkökulmasta?
...

Digitaa arvostellaan myös siitä ettei se ole vastannut asiakaspalautteisiin. Digitalta saadun vastauksen mukaan he ovat olleet siinä uskossa, että Digita toimii lakien ja säännösten mukaisesti eikä heillä myöskään näin ollen olisi mahdollisuutta korjata tekemiään virheitä.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sekä Viestintävirasto selvittelivät asiaa
KKV selvittää tällä hetkellä onko asiassa perusteita aloittaa virallista tutkintaa Digitan hinnoittelun lainmukaisuudesta. Viraston selvityksen alla on myös se olisiko kuluttajille tarjolla parempia vaihtoehtoja kuin monopoliasemassa toimiva Digita.
...

Viestintäviraston mukaan ongelma ei ole vain Suomessa vaan koko Eurooppa kärsii samoista ongelmista.
”Maanpäällinen digi-tv:n lähetysverkko ja sen tv-palvelut ovat osa viestintäverkkojen järjestelmää, jolla pyritään varmistamaan audiovisuaalisten sisältöjen tarjonta kaikkialla manner-Suomessa kaikille kuluttajaryhmille. Tästä syystä maanpäällisen verkon tv-palvelujen hinnoittelu on ollut viime kädessä EU:n tuomioistuimen ratkaistavana useammassakin tapauksessa 2000-luvulla – viimeisimpänä Sapimin tapaus vuodelta 2014 ” kertoo viraston apulaisjohtaja Petri Makkonen.
...

Jos Digita saa jatkaa toimintaansa nykyisellä tavallaan, tulee se nostamaan tv-palveluiden hintoja koska jatkossa hintojen nostamiseen tarvitaan viranomaisten lupa.
Digitalle myönnettiin toimilupa aikoinaan vain siksi että valtio ei tiennyt silloin mitään nettijakelusta mutta nyt kun tilanne on muuttunut ja varsinkin netin kautta tapahtuva jakelu lisääntyy koko ajan voimakkaasti (hidastavana tekijänä toki mm. tekijänoikeudet sekä kuluttajien tottumukset), olisi pitänyt myöntää Digitalle uusi toimilupia myös antenniverkon puolelle jotta se pystyisi vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.
...

“Yhtiö haluaa keskittyä ydinliiketoimintaansa, televerkkojen kehittämiseen Pohjoismaissa”,
Lipsasen perustelu on hyvin mielenkiintoinen sillä eihän yhtiö edes tarjoa palveluita kuluttajille vaan vuokraa muiden verkkoja ja myy siihen päälle vielä omaa palvelua (joka toki voitaisiin tuottaa myös Soneran verkon sisällä). Yhtiön ydinliiketoimintaa ei siis todellakaan ole se että he tarjoavat omille yritysasiakkailleen mm. IPv4-reitityspalvelua, tai jopa loppukäyttäjillekin jos sellaisia olisi.
...

Ei se ole mikään pakko. Siitä voi aina kieltäytyä.
Verkkoa käytetään hyödyksi joka tapauksessa oli lupaa tai ei ja jos verkko suljetaan niin sitten sitä hyötyäkään ei enää saa mistään koska sama tarjonta tulee muuta kautta. Et sinäkään käytä autotietä vain siksi että et joudu maksamaan siitä vaan myös vaikka olisit ostanut oman autonkin jolla kuljet (jos siis olet autoilija, toki kävellen/pyörällä kulkeva on vapautettu kaikista tien käyttömaksuista).
...

Kyseisen yhtiön osakkeita myytiin 8,35 euron kappalehintaan vuonna 2000. Tänä päivänä tuo osake on 9 euroa (+mahdollinen osinko) joten jotain tuossa kaupassa tehtiin oikein mutta ilmeisestikään hinta ei vastannut osakkeen todellista arvoa :)
Jos ajatellaan tätä tilannetta niin se vain kertoo siitä kuinka monopolit eivät kannata sillä tavalla kuten ennen vanhaan koska valtiokin joutuu osallistumaan kustannuksiin eli myymään omaisuuttaan jotta voi kustantaa ne ja sen takia näitä yritetään nyt purkaa. Se että myydään monopoli jollekin ulkopuoliselle yritykselle johtaa helposti siihen ettei ostaja viitsi pitää yllä riittävää palvelutasoa (ja kuluttaja maksaa) vaan rahastaa kuluttajia enemmän kuin mitä itse tarvitsisi, jolloin lopputulos ei ole hyvä.
...

Onko jossain tosiaan olemassa tuollainen hinnasto vai onko tässä kyseessä joku mainostemppu?
Tuolta löytyy tuo Elisa-hinnasto. Näyttää siltä, että hinnaston mukainen hinta ei ole sama asia kuin laskulla oleva maksu.
...

(jälkimmäinen ei suoraan käsittele yksityistämistä mutta liittyy kuitenkin asiaan).
Itse olen sitä mieltä, että Suomen valtion tulisi ottaa myös mediateollisuus haltuun ja alkaa itse tuottamaan palveluita kuluttajille. Mutta tämä on sitten jo toinen tarina.
...

13. ...tämäkin on erittäin mielenkiintoinen asia. Eli valtio lupautui ostamaan verkkonsa takaisin samalta taholta kuin mistä oli ne aikanaan myynyt vaikka itse juuri oli saanut myyntituloja paljon enemmän..
14. .tässä kohdin kannattaa pysähtyä miettimään tätä kuviota koska siinä tuntuu olevan jotakin hyvin hämärää.. miksi ihmeessä Suomen valtion piti myydä oman lähetysverkkonsa pois, jos kerran sitä tarvitaan? No onneksi ostaja on ollut vakavarainen ja luotettava taho jonka omistuspohjasta ei tarvitse olla huolissaan. Se tiedetään varmasti että ostajalla riittää rahaa jatkossakin tämän verkon ylläpitämiseen vaikka hinta onkin nyt erittäin korkealla (jos verrataan siihen hintaan jolla se ostettiin). Digitassa olisi voitu tehdä sama temppu kuin tehtiin Digitan myyneelle France Telecomille Saksassa eli ajetaan toiminta hallitusti alas kun investointikulut ovat suurimmillaan ja sen jälkeen ostetaan koko roska takaisin paljon pienemmällä summalla.. Nyt voidaan kuitenkin vain unelmoida tästä mahdollisuudesta sillä on päivänselvää ettei Suomen valtio tai yksikään suomalainen operaattori pysty tekemään samoja tarjouksia kuin tämä ostaja teki. Eikä Digita myöskään suostu myymään tuotettaan pilkkahintaan koska silloin se menettäisi markkinaosuuttaan..
...

Tästä johtuen se voi hinnoitella palvelunsa miten haluaa eli esim myydä verkkoaan vuokraamalla sitä Digitalle huomattavasti alle oman hintansa jolloin Digitan voitto muodostuu tästä vuokrasta (joka tietenkin laskutetaan tv-yhtiöiltä jotka joutuvat ostamaan lähetysverkkoaikaa)
Tämä on toki laillista mutta täysin moraalitonta, koska kyseessä ei enää ole yhteiskunnan omistama yhtiö jonka tehtävä olisi rakentaa verkkoa ja tarjota palveluitaan mahdollisimman edullisesti kuluttajille. Nyt kyse onkin yksityisestä yhtiöstä joka tuottaa voittoa omistajilleen eli tässä tapauksessa kansainvälisille sijoittajille..
...

Juu, siis totta kai tuo on myös järkevää ja ymmärrän tuon asian hyvin ettei yhtä firmaa saisi päästää liian määräävään asemaan alalla jolla se voisi pahimmillaan tarkoittaa sitä että Digita hallitsisi koko lähetysverkkoa Suomessa (vaikka näin ei tällä hetkellä olekaan), mutta onko mitään muuta mahdollisuutta olemassakaan kuin joko myydä tai olla myymättä? Ei minulla ainakaan ole tiedossa mitään toista vaihtoehtoa.
Kuten jo aiemmin kirjoitin, en usko kuitenkaan Digitan myymisen vaikuttavan kuluttajien saamaan palvelutasoon. Kuten joku muu oli kommentoinut tuonne aikaisemmin niin kuluttajan saama palvelu koostuu hyvin monesta asiasta eikä Digita ole vastuussa niistä kaikista vaan ainoastaan omasta toiminnastaan ja siitä palvelusta mitä se tuottaa itse jakeluverkkoonsa ja ne loput ovat sitten muiden toimijoiden harteilla jotka käyttävät jakeluverkkoaan hyväksi omassa toiminnassaan.
...

tilaajalle annettuun laskutusosoitteeseen lähetetyllä kirjeellä (posti, faksi tms.). Mikäli tilaaja ei halua hyväksyä muutoksia sopimukseen,
hänen tulee ilmoittaa tästä Digitalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen lähettämisestä. Jos sopimusta muutetaan tilaajan huomautuksesta huolimatta ja hän haluaa peruuttaa tilauksen sen johdosta on hänellä oikeus saada takaisin jo suoritetut maksut.
...

Tilauksen voi tehdä ainoastaan yrityksen nimetty henkilö tai tämän kirjallisesti valtuuttama asiamies Digitan asiakaspalvelun
tai tilauslomakkeen avulla osoitteessa www.digita.fi/kuluttajat/tvpalvelut/txt-tvpalvelu .
...

Tilauslomakkeeseen tulee merkitä huolellisesti kaikki pyydetyt tiedot ja yksilöidä mitä tilausta ilmoitus koskee (palvelun tyyppi). Sopimus astuu voimaan asiakkaan allekirjoitettua sopimuslomakkeen.
Asiakkaalla on oikeus irtisanoa palvelu päättymään kahden viikon kuluttua irtisanomisesta, mikäli hän ei hyväksy sopimuksen uusia ehtoja
...

Mikäli asiakkaalla on ollut ongelmia kuvanlaadussa esim. tekstitykset eivät toimi, kannattaa varmistaa että laitteessasi ei ole päällä mitään kuvanparannustoimintoja ja kuvasuhdeautomatiikan valintana on 4:3 jos lähetyksessä on 16:9.
Jos vika jatkuu voit ottaa yhteyttä Digitan kuluttajapalveluun Digita Info ma-pe 8-20 puh. 02000 00000 tai lähettää sähköpostia osoitteeseen: email(a)example.com
Lisätietoa netistä: www.digita.fi, www.digitv.fi/sivu.asp?path=1;10684 ja http://www2.dnainternet.fi/id/hyperlink.php#24000 0000 Digita Oy Kuluttajapalvelu | email@example.com Copyright ©Digitan myynti 2013 – Kaikki oikeudet pidätetään.
...

Tämän takia mä olisin halunnut että joku muu ihminen joka haluaa kokeilla samaa kuin minäkin voisi auttaa tässä alkuun koska minä olen niin hemmetin epävarma ja pelokas etten uskalla itse tällaista toteuttaa vaikka mulla riittäisikin siihen kaikki taloudelliset resurssit (joita en tietenkään nyt paljasta).
Tässä olisi jollekin hyvä bisnesidea: ostaa digita pois markkinoilta, perustaa uusi valtionyhtiö nimeltään suomen digisignaali jonka tehtävänä on toimia suomalaisen television lähetysverkon vuokraajana kaikille tv-kanaville sekä maksu-tv-yrityksille. Tämän jälkeen Suomen digi-signali voi hinnoitella vapaasti tarjoamansa palvelut sillä periaatteella että mitä kalliimpi vuokra sitä enemmän voittoa ja näin ollen myös suomalainen kuluttaja hyötyy koska tämä heijastuu suoraan kotimaisiin televisio kanavapakettien hintoihin joita voisi saada tätä kautta alas jopa kymmeniä prosentteja (vertaa esim canal digitaliin). Näin suomestakin tulisi todellinen digimaa eikä mitään takapajulaa niin kuin nykyään kun kaikki tv-kanavat on pakkonaitettu samaan nippuun mitä ei tapahdu esimerkiksi Saksassa.
...

Jos ei suoranaisesti Salo niin kuitenkin ainakin välillisesti kaikki tämä tulovirta kaupungilta katkeaisi eikä kaupungin rahakirstussa olisi enää mistä jakaa esimerkiksi tänne Salohalliin yhtään mitään ylimääräistä koska rahat ovat jo nyt aivan finaalissa. Lisäksi tällä voi olla vaikutusta myöskin muihin urheilupaikkoihin kuten vaikkapa uimahalliin ja urheilupuiston pururadalle jonka ylläpitokustannukset riippuvat paljon juuri näistä urheiluseurojen käyttämistä tiloista, jos ne suljettaisiin kokonaan niin niiden kustannukset jäisivät veronmaksajien niskoille mutta vastaavasti kaupungin kassaan tulisi huomattavasti vähemmän rahaa.
Toinen vaihtoehto olisi että kaupunki alkaisi vuokraamaan Salohallia sekä muita tiloja jotka ovat tyhjillään aina silloin tällöin näille urheiluseuroille joiden harjoitustoiminta ei ole kiinni tästä urheilupaikasta. Mutta kuka sitten maksaisi nämä kulut? Jos urheiluseurat eivät niitä pysty maksamaan ja ne täytyisi kattaa vaikkapa käyttövuokrilla niin sehän on ihan selvä ettei sellaiseen toimintaan yksinkertaisesti Salon kaupungin varat riitä millään vaan siihen tarvittaisiin ulkopuolista rahaa jota nyt kipeästi kaivattaisiin kun joudutaan jo myymään omaisuuttakin jotta pystytään kattamaan edes osa näistä ylimääräisistä menoista.
...

|Public eye ||9 / 12 |
|25.01.2015, 14:06 ||Tässä kohtaa voisi kyllä tehdä vähän syvällisempää vertailua esimerkiksi YLEn ja Digitan välillä - vaikkapa katsojalukujen näkökulmasta: mitä kaikkea YLE:n kanavilla nykyisin esitetään, mikä osuus sillä tarjonnasta oikeastaan on (eli paljonko ohjelma-aikaa myydään ulos) jne., kuinka moni suomalainen keskimäärin katsoo kutakin kanavaa päivässä jne. |
...

Baltzar-kohu tuo esiin sen mikä on ollut havaittavissa jo pitkään.
Nyt vain tulee enemmän esille ja alkaa tulemaan julkisuuteen kaikki muutkin kulttuuripiireissä olevat "hyväveli"verkostot. Toivottavasti ihmiset alkavat pikku hiljaa tajuamaan että korruptiolle pitää tehdä stoppi ihan yhteiskunnan yläkerroksiin saakka.
...

Ihan varmasti vaikuttaa jos ostajat alkavat realisoida omistustaan.
Tässä tapauksessa hinta tulee olemaan paljon pienempi kuin mitä se olisi ollut silloin kun Digita oli kokonaan Suomen valtion omistama. Itse en näe muuta syytä tähän hintojen nousuun kuin sen että nykyiset omistajat ovat ahneuksissaan nostaneet hintoja maksimoidakseen omat voittonsa välittämättä ollenkaan siitä kuinka kalliiksi tämä suomalaisille veronmaksajille ja kuluttajille.
...

Tämän verkon rakentaminen oli tietenkin Digitalle suuri investointi josta he eivät olleet valmiit tinkimään. Valtio antoi tähän avustusta ja lainaa mutta ei halunnut subventoida hintaa mikä Digitalle maksettiin yhtiön omistuksesta, koska se olisi silloin nostanut loppuasiakkaiden hintoja kohtuuttomasti
Näin ollen Digitan omistus päätettiin myydä yksityiselle yritykselle jolle annettiin monopoliasema Suomessa näillä TV-markkinoilla eikä sen jälkeen kuluttajilta kysytty mitään.
Digita on vuosien kuluessa rakentanut uuden sukupolven verkon joka kattaa melkein koko maan ja tämän takia asiakkaat eivät näe yhtään ylimääräistä vaivaa hankkiakseen uusia päätelaitteita (kuten aikaisemmin mainitsin)
...

Ilmoita asiaton viesti
YLE:llähän oli ihan hyvä tv-toiminta ennen Digitaakin. Mitä sitä myymään pois! Sen sijaan voisi kyllä olla aihetta karsia YLE:n kuluja ja jättää vähemmän kanavia diginä lähetettäväksi ja satsata enemmän laatuun määrän kustannuksella. Eihän nykyään tarvitse televisiota katsoakseen enää ostaa mitään erillistä korttia, jotta näkee sen mitä haluaakin nähdä.
...

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa sekaisin; Digita ja YLE-vero joka sekin lienee perustuslain vastainen.
Digita toimii valtion kokonaan omistamana yrityksenä kuten mm Altia tai Kemijoki Oy, jolla ei ole mitään tekemistä tv-yhtiöiden kanssa – paitsi tietysti niin että sen verkossa TV-lähetykset kulkevat. Ei kukaan näitä yhtiöitäkään vaadi lopettamaan toimintaansa vaikka ne ovat toimineet kymmeniä vuosia sitten säädetyin edellytyksin monopolina (siis ennen kuin EU puuttui Suomen lainsäädäntöön). Eikä niiden omistuspohjaa voi muuttaa muuten kuin eduskunnan päätöksellä.
...

Mutta mitä ihmettä kukaan tekee tällaisella verkkoyhtiöllä?
Digitan toimintaa pitäisi miettiä uudestaan. Nykyisellään Digita keskittyy liikaa kuluttajapalveluihin unohtaen yrityspuolen lähes kokonaan vaikka siellä olisi tilaa kilpailulle. Yrityspalveluiden kilpailu toimii kunnolla vain, jos ne ovat julkisen toimijan tuottamia tai valtion omistamia (kuten sähkönjakelu Suomessa). Kilpailua ei voi syntyä tilanteessa missä yksi yksityinen toimija tarjoaa palvelua jota toinen yksityinen jo myy.
...

Nyt kun olet käynnistänyt ohjelman uudelleen niin ohjelma löytyy jatkossa vasemmasta laidasta valikosta kohdasta Photoscape X Pictures josta avautuu lista ohjelmista joiden kautta saat avattua kuvia ohjelmaan (alla kuva). Valitset listalta haluamasi kuvakatseluohjelman ja avaat sen normaalisti. Tämän jälkeen kaikki kuvasi aukeavat nyt tämän kyseisen kuvakatselu ohjelman välilehtiin joita voit selailla samaan tapaan kuin selaisit internettiä eli nuolinäppäimillä vasemmalle tai oikealle.
Kun lopetat katselun niin painamalla ylälaidassa olevaa nuolta pääset takaisin sille sivulle jolla olit ennen katseluoperaation aloitusta (ylläolevakuva). Painamalla kuvaa joka oli sillä hetkellä aktiivisena näet esikatselukuvan kyseisestä kuvasta, tätä ei ole pakko käyttää. Voit sulkea välilehden yläkulmasta klikkaamalla hiirellä kuvakelaatikon ulkopuolelle ja sulkemalla kuvan normaalisti yläreunan ruksista tai painamalla x jolloin saat koko välilehtirivin suljettua.
...

Kaikki kotimaiset tv-kanavat myös teräväpiirtona eli HD-laadulla sekä runsaasti lisää kanavia antennikoteihin.
Kanavia yhteensä yli 20 ja valittavana oman makusi mukaan mm. urheilua, viihdettä tai kulttuuria. Lisäämme uusia kiinnostavia kotimaisia maksukanavia kevään 2016 aikana - pysy siis kuulolla! Teräväpiirto-ominaisuudella varustetuilla päätelaitteilla nautit parhaasta kuvanlaadusta!
...

Viestintävirasto ei kommentoi toimiluvan hakijoita, eikä kerro niiden nimiä julkisuuteen, jotta prosessi pysyisi hakijoiden kannalta tasapuolisena.
Liikenne- ja viestintäviraston verkkoasiointipalveluiden käyttöehtoihin on lisätty maininta siitä, että asiakkaan palveluun tallentamat tiedot voivat poistua palvelusta käyttäjän määräämän ajanjakson kuluttua tai silloin kun palvelu suljetaan (esimerkiksi jos käyttäjä irtisanoo palvelun)
...

Carunan tapauksessa ostaja sai liian hyvän diilin mutta Caruna on myös sen verran iso pulju ettei se Suomen markkinoiden pienuus ole sille mikään ongelma joten sekin pystyy kyllä sopeutumaan ja pärjäämään Suomessa. Mutta kuten nähtiin niin Digitalle taas kävi paljon huonommin: Digitan myynti oli suuri virhe, mikä johti koko lähetystoiminnan alasajoon kannattamattomana.
Ei kyse ollutkaan siitä oliko ostaja hyvä vai ei vaan että Digitan myyminen ulkomaiselle omistajalle aiheutti ongelmia juuri suomalaisille jotka käyttivät tv-palveluita eniten. Juuri niitä palveluita joita varten Yleisradio alun perin perustettiin ja joiden toimintaa sen pitäisi kansalaisten hyväksi turvata eikä vain rahastaa heitä entistä kovemmin (koska Yle veron lisäksi piti saada lisää rahaa myös Digitasta). Ulkomaiseen omistukseen siirtymisen takia palvelu huononi selvästi kun siihen lisättiin väkisin uusia kuluja aiheuttavia ominaisuuksia, kuten mobiilipalveluiden suosiminen muiden kustannuksella.
...

Sinä sen itse tuossa esitit. Minun puolestani suomalaiset voivat käyttää edelleen ihan hyvin myös omaa järjestelmäänsä niin kauan kun siihen on mahdollisuus eikä mikään pakota siirtymään pelkästään TDF/TMA:han.
Tämä voi hyvinkin pitää paikkaansa. En kyllä ymmärrä mitä iloa tuosta vaihdosta edes olisi kuluttajalle tai yrityksille jotka eivät käytä tv-lähetyksiä lainkaan mutta siitä huolimatta... Ja nyt varmaan moni ajattelee että "siis onko se oikeasti muka salattu?"
...

Itse olen saanut käsityksen että tuon Viasatin paketti olisi suunnilleen samanlainen antenniverkossa mitä se oli kaapelissakin.
Viasat kulta pakettiin kuuluu seuraavat kanavat: Viasat Film Nordic HD (2 kanavan tallennus) Viasat History HD (5 kanavan tallennus) ja kaksi Viaplay kanavaa (ei tosin saa tallennettua). Lisäksi Viasatilla näkyy nuo TV1000 leffa kanavat mutta niitä ei kai lasketa mukaan noihin kanavapaketteihin koska ovat lisämaksullisia kanavia. Noista kanavista tulee siis yhteensä 21.
...

Antenni verkkoon Digita Oy
http://www2.digita.fi/kuluttajille/tv/nakyvyysalueet_ja_antenniverkkoalueet?lang=fi
...

Kaupan myötä Digita keskittyy strategiansa mukaisesti digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ja kehittämiseen Suomessa keskittyen langattomaan tiedonsiirron palveluihin sekä tv-jakeluun Digitan valtakunnallisen radio- ja tv-verkon kautta.
”Digitalisaatio etenee kiihtyvällä vauhdilla yhteiskunnassamme muuttaen koko yhteiskuntaa, liiketoimintaa ja kuluttajien elämää. Verkkoinfrastruktuurilla on erittäin tärkeä rooli muutoksen mahdollistajana niin yrityksille kuin kuluttajillekin. Kaupan myötä Digita pystyy jatkossa keskittymään strategiansa mukaisesti entistäkin vahvemmin digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen Suomessa. Näemme esineiden internetin mahdollisuudet merkittävänä kasvuajurina tulevaisuudessa osana digitaalista infrastruktuuriamme”, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.
”Digitalla on pitkäaikainen kokemus radio-ohjelmien jakelusta ja hyvä maine sekä laadukas palvelu kuluttajien suuntaan. Nyt Digitan verkkoinfrastruktuuri pääsee entistä parempaan käyttöön uudessa omistuksessa hyödyntäen uutta teknologiaa tarjoten yrityksille mahdollisuuden käyttää verkkoamme IoT-ratkaisuissaan. Tämän ansiosta asiakkaat voivat hyödyntää uudenlaisia palveluja”, sanoo Digita Oy:n hallituksen puheenjohtaja Arne Wessberg .
...

Hallituksen pj.
p. (09) 000 0000 tai 040 0000000 email@example.com .​​​ ​ www.digita.fi | www.twitter.com/digitalfinland‍ ‍ facebook.com/DigitaOyj­‍ › Digita on langattoman viestinnän verkko-operaattori ja lähetysverkkojen asiantuntija, joka tarjoaa palveluitaan kaikille sidosryhmille aina kuluttajista ja yrityksistä mediayhtiöihin saakka. Digitan asiakkaita ovat muun muassa tv- ja radioyhtiöt sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattorit . Palvelut jakautuvat kolmeen pääalueeseen: antenni-tv -verkot (digitaalinen tv) , radiopalvelut langattomille yhteyksille (4G , WiMax)​ sekä kattavat verkonhallintapalvelut sisältäen mastopalvelut, suunnittelu- ja asennuspalvelun.
...

Digita Oy: www.digita.fi/yritys/medialle/tiedotteet/438495_vt818740v3
Jakelu: Keskeiset tiedotusvälineet | Digita Networks Oy - Finlands största tv bråddighet / Digitan myynti ja markkinointi email@example.com , puh. 020 000 0000, 0400 000000 Timo Cavén . Anvia Oyj on kasvava ICT-alan ratkaisutalo Pohjanmaalla. Se tarjoaa nykyaikaisia tietoliikenne-, IT- ja viihdepalveluita kuluttajille sekä yrityksille valtakunnallisesti. Päämääränä on turvata asiakkaiden hyvinvointi digitalisoituvassa maailmassa.
...

- 2 of 13
Digi-tv-kampanjalla pyritään vaikuttamaan kuluttajiin – Myynti & markkinointi Digitalisoituvalla mediamarkkinalla on tärkeää tehdä asioita eri tavalla ja erottautua muista, jotta kuluttajien mielenkiinto saadaan herätettyä sekä pidettyä yllä kampanjan jälkeenkin.
...

Maksullisella MTV Totalin kanavilla näkyvät teräväpiirtoisena muun muassa F1-osakilpailut suorana lähetyksenä.
Antennitaloudessa asuvilta MTV:n Katsomo-palvelusta sisältöjä seuraavilta kuluttajilta vaaditaan jatkossa myös Silverlight-lisäosan
...

Parantaa kuluttajien mahdollisuuksia osallistua digitaaliseen sisällöntuotantoon.

...

12.5.2016 09:00 | Uutinen Tiedote 13.6.2015 – Liikenne- ja viestintäministeriön päätös myydä Digita Oy ulkomaiselle sijoittajalle on osoitus Suomen markkinaolosuhteista, sanoo Telenorin Broadband Services -liiketoiminta-alueen johtaja Sigve Brekke . Suomessa vallitsee yksi Euroopan korkeimmista kuluttajahinnoista TV-palveluille johtuen erittäin säännellystä toimintaympäristöstä.

...

Tämä Digitan ylihinnoittelu aiheuttaa Ylelle ylimääräisiä kustannuksia jotka täytyy kattaa joko Yle-verosta tai muusta rahoituksesta, esim karsimalla kuluja muualta Ylen toiminnasta kuten viime aikoina onkin tehty ja tämän takia muun muassa tv-kanavia on jouduttu lakkauttamaan. En ole varma onko tässä se perimmäinen syy vai voisiko kyseessä olla yksinkertaisesti myös tietämättömyys kun tällaisia ratkaisuja tehdään mutta jokatapauksessa ei tämä hyvältä näytä.

...

Weckströmin mukaan Digita tarjoaa jatkossakin laajakaistapalvelut osana antenni-tv -verkkoa hyödyntäen jo nyt rakennettua kuituverkkoa ja sen tarjoamaa kapasiteettia. ”Tarjoamme kuluttajille laadukkaan tv-kuvan lisäksi entistä kattavammat internet-ja mobiili-tv- sekä internet-palvelumme”, jatkoi Weckström . “Uusi verkkolupa varmistaa Digitan valtakunnallisen antenni-tv:n jakeluverkon tulevaisuuden toimintaedellytykset pitkälle 2020-luvulle saakka” , totesi puolestaan johtaja Kari Risberg .

...

Soneran 4G-palvelualueilla asuvat Soneran asiakkaat ovat voineet helmikuusta lähtien hyödyntää 4G-nopeuksia myös mobiilisti. Kevään aikana 4G-verkkoa laajennetaan useille uusille paikkakunnille ympäri Suomen, nyt vuorossa on Helsinki. Helsingissä Sonera laajentaa jo ennestään vahvaa 3 G- verkkoaan ja tuo huhtikuussa saataville huippunopean kiinteän 4G:n (4G + ADSL). Kesän kuluessa verkkoa tullaan laajentamaan vielä edelleen kattamaan loputkin kaupunginosat sekä keskusta-alueet.

...

Sonera on Suomen johtava nopeiden langattomien yhteyksien tarjoaja sekä matkaviestin- että laajakaistapalveluissa (*). Soneran verkossa liikkuvan datan määrä kasvoi viime vuonna jopa 91 %. Verkon parannuksiin panostetaan myös kuluvana vuotena: Sonera investoi verkkoon tänä vuonna enemmän rahaa ja henkilötyövuosia kuin koskaan aiemmin yhtiön historiassa. (**) “Kehittämällä verkkoamme systemaattisesti olemme pystyneet merkittävästi kasvattamaan nopeuksia samalla kun verkon käyttö on kasvanut” , sanoo TeliaSonera Finlandin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström . Soneran 4G-verkko kattaa tällä hetkellä noin 40 prosenttia Suomen väestöstä. Yhtiön tavoitteena on, että 90 % suomalaisista asuu ensi vuoden loppuun mennessä nopean liikkuvan laajakaistan saatavuusalueella.

...

Vuonna 2011 DNA Oy:n omistus ylitti 20 prosentin rajan, jolloin siitä tuli DNA:n suurin yksittäinen omistaja. Vuonna 2013 norjalainen tietoliikennekonserni Telenor ilmoitti ostavansa 54 % osuuden DNA:sta sekä hankkivansa option loppujen osakkeiden hankkimiseen. Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi 23.1.2014 kaupan, jossa Anvia Telecom Oy, DNA:n antenniverkon maksu-tv-asiakkaat, DigiTV Plus Oy (PlusTV), DNA Kauppa Oy ja Finnet Logistiikka Oy siirtyivät kokonaisuudessaan DNA:n omistukseen.

...

DNA käynnisti loppuvuodesta oman myyntipalvelun , jonka tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelua tuomalla kaikki myyntiin liittyvät asiat yhteen numeroon, selkeään prosessiin ja digitaalisiin työkaluihin sekä tehdä ostamisesta asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Myyntipalvelu palvelee kaikkia kuluttaja-asiakkaita valtakunnallisesti numerossa 0800 000 000 arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-16:30.

...

Yritysjärjestelyiden johdosta tilikaudella 2015 maksettiin kertaluonteisia integraatiokuluja yhteensä 8,4 miljoonaa euroa sisältäen järjestelypalkkion 4,6 milj.euroa sekä integraatioon liittyviä asiantuntija- ym. palkkioita 2,5 milj. eurolla.

...

Vuoden 2015 aikana käynnistetty kuluttajaliiketoiminnan palveluiden ja kilpailukyvyn kehittämisohjelma jatkui suunnitelmien mukaan, minkä ansiosta kuluttajille pystyttiin tuomaan yhä laadukkaampia palveluita. Osana kilpailukykyohjelmaa DNA:n asiakaspalvelu siirtyi ensimmäisenä pohjoismaisena operaattorina online-palvelukanaviin kesäkuussa 2016.

...

Vuonna 2017 matkaviestinverkon kokonaisdatamäärän ennustetaan jatkavan voimakasta kasvuaan Suomessa ja vuoden loppuun mennessä DNA:n 4G LTE -verkko kattaa 99 prosenttia väestöstä sekä kaksinkertaistuu väestömäärältään vuoden 2016 tasosta eli 4G-verkko tavoittaa arviolta yli 5 miljoonaa suomalaista. Mobiililiittymien penetraation odotetaan nousevan 90 %:iin kuluvan vuosikymmenen aikana, sillä suomalaiset ovat siirtyneet käyttämään aktiivisesti mobiilidataa kiinteiden laajakaistaliittymien sijaan.

...

”DNA:n antennitelevisioverkko on valtakunnallinen: se kattaa noin 85 prosenttia suomalaisista, joten haluamme tarjota palveluitamme kuluttajille yhä laajemmin. Tämä sopimus tuo entistä suuremman osan suomalaisesta yleisöstä kattavan antenniverkkomme käyttäjiksi ja tukee tavoitettamme laajentaa maksullisten teräväpiirtolähetysten tarjontaa antenni-tv:n kautta kaikille suomalaisille kotitalouksille vuonna 2015” toteaa DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen

...

Digita Info palvelee kuluttajia vuoden ympäri • Soita tai laita sähköpostia: email@example.com , p. (09) 0000 000 (ma-pe klo 8:00-20:00, la-su klo 9:00-18:00)

...

Yrityskaupan osapuolten Kilpailuvirastolle antamien tietojen ja lausuntojen perusteella ilmeni kuitenkin myöhemmin seikkoja, joiden johdosta virasto ryhtyi selvittämään yrityskaupan vaikutuksia myös kuluttajille suunnattuihin maksutelevisio-palveluihin (jäljempänä maksukanavapalvelut ). Tämän tutkinnan yhteydessä kävi ilmi, että Digitalla oli ollut hallussaan huomattava osa televisiopalveluiden jakeluun liittyvästä infrastruktuurista. Osapuolille annettujen selvitysten mukaan Digitan maankattava jakeluverkko mahdollisti sen tarjoamien palvelujen kattavuuden huomattavan laajentamisen verrattuna tilanteeseen, jossa palveluiden jakelu perustuisi kilpailijoiden ja muiden vastaavien toimijoiden maanpäällisiin lähetysverkkoihin.

...

Viestintävirasto katsoi päätöksessään 4.10 0000 Digitan verkkotoimiluvan ehtojen vastaisesti rikkoneen viestintämarkkinalain syrjimättömyys-vaatimusta (viestintämarkkinalain 51 §) kun Digita oli soveltanut vuonna 2008 päättyneissä analogisen television maksutelevisiopalveluissa eri maksujärjestelmiä riippuen siitä, minkä yhtiön kanssa kuluttaja-asiakas oli tehnyt televisiopalveluiden hankintasopimuksen.

Digita kiisti Viestintäviraston näkemyksen perusteettomana ja katsoi edellyttäneensä kaikkien tilaajien tekevän sopimuksensa samaan aikaan siten varmistaen tilaajatietojen ajantasaisuuden. Lisäksi Digitan mielestä ei voida pitää syrjivänä tilannetta, jossa kuluttajilla on ollut valittavanaan erilaisia tuotteita (tv-kanavia), joista vain osaan on sisältynyt maksutelevisio-ominaisuus sekä että Digitalla oli mahdollisuus päättää millä maksujärjestelmillä tv-palveluita kuluttajille myytiin.

...

Viestintäviraston päätöksessä todettiin edelleen Digitalla oleva pitkä ja menestyksekäs historia luotettavien radio- ja televisiolähetysten toimittajana koko Suomen väestölle sen toiminta-ajan. Tämän lisäksi Viestintävirasto huomioi päätöksessään Digitan käyttävän lähetyksissään nykyaikaista teknologiaa, minkä seurauksena kuluttajat voivat hyödyntää erilaisia internet-palveluja vaivattomasti tv-lähetyksiä katsoessaan (esim. tv-palvelut, Skype-puhelut).

...

Digita omistaa Suomen radio- ja TV-asemat sekä vastaa koko maan kattavan lähetysverkon toiminnasta. Digitan asiakkaita ovat televisio-ja radioyhtiöt, joiden lähetyksiä yhtiö välittää verkon kautta edelleen kuluttajille. Lisäksi Digita toimii tietoliikenneoperaattorina palvellen esimerkiksi mobiili -ja internetpalveluita tarjoavia yhtiöitä.

...

Ylen vuosikertomukset 2000–2010 Yle_Vuosikertomus2010 Vuosikertomuksesta voi laskea Ylen budjetin olleen vuonna 2010 401M€ ja henkilökuntaa sillä oli 3917 henkeä. Tästä summasta palkkamenoja 269,8m€ on 89% ja kiinteistö ym kuluja 16,4m€ 11% eli henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista 79% joka osoittaa sen miten tehoton yhtiö Yleisradio todellisuudessa on.

...

Yleisradion kulut jakautuivat 2007 seuraavasti: henkilöstön palkkaus 78 prosenttia ohjelmistojen hankinta 18 % markkinointi 1 prosentti muut toimintakulut 6 %. Lisäksi Yle jakaa vuosittain osinkoja 25–35 miljoonaa euroa valtiolle (esim vuonna 2008 32,9M€).

...

Mikäli Digitan toimintaa vertaa esimerkiksi Fortumin hinnoitteluun sähkömarkkinoilla voidaan hyvin huomata samankaltaisuutta. Fortum teki vuoden 2010 alussa roiman korotuksen sähkön kuluttajahintoihin perustellen korotusta sähkön korkealla hinnalla ja tulevilla hinnankorotuksilla mikäli ”pohjoismainen vesitilanne pysyy ennallaan”. ( Lainaus Energiamarkkinaviraston www-sivuilta.)

...

Viime kesänä Digita korotti antenniverkossa maksukanavien (Canal+, PlusTV yms.) hintaluokkia ylöspäin. Tämä korotus astui voimaan vasta heinäkuussa 2012 ja näin ollen kuluttajille jäi noin puolen vuoden aika tutustua uusiin korottuneisiin hintoihin ennen kuin uusi korkeampi hinta tulee käyttöön mikäli ei irtisano sopimustaan ajoissa. Kuluttajavirasto otti asian käsittelyyn mutta tämän jälkeen asiasta uutisoitiin enää hyvin vähän eikä uusia hinnankorotuksia ole tapahtunut.

Kuluttajaviraston www-sivuilta löytyy tietoa koskien Digitan tekemiä yksipuolisia korotuksia (esim. TV-kortin maksu on noussut puolella) ja näitä kuluttaja voi käyttää hyödyksi myös Digitalle palautetta antaessaan jos haluaa pitää kiinni sopimuksestaan vaikka yritys tekisi kuinka mielipuolisia hintojen nostoja hyvänsä. ( http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/yritykselle/hakkeenteko )

...

Digita tekee päivityksiä järjestelmäänsä joka ei sinällään tarkoita että järjestelmässä olisi mitään vikaa (esim matkapuhelinverkossakin tehdään jatkuvasti uudistuksia ja välillä tulee muutoksia joita kuluttajat eivät edes huomaa, koska järjestelmät toimivat taustalla täysin normaalisti) vaan Digita haluaa varmistaa järjestelmiensä toimivan myös päivitysten jälkeen täydellisesti. Mutta koska kyseessä on internet -lähetys jossa kuvanlaadun tulisi pysyä yhtä hyvänä kuin ennenkin niin tästä voi helposti aiheutua ongelmia katselijoille.

...

Digita myytiin kyllä liian halvalla ja nyt me kuluttajat joudumme tästä kärsimään.

Mielestäni valtio olisi voinut pitää Digitan itsellään ihan vaan sillä periaatteella ettei sitä koskaan myydä muille (tai ehkä korkeintaan jollekin sukulaiselle tms). Tällä tavalla Digita tuottaisi voittoa Suomen valtiolle eikä millekään kasvottomalle sijoitusyhtiölle. Kun katselee nykyistä menoa, niin ei ole vaikea ennustaa että jossain vaiheessa omistus on siirtynyt jollekkin ulkomaalaiselle jättiyritykselle joka voi sitten vapaasti nostella hintoja miten haluaa ilman minkäänlaista pelkoa kilpailusta.

...

Digitahan on tavallaan vain välikäsi jolle maksetaan rahaa ja digita hoitaa kaikki muut kulut paitsi tv luvan jonka maksaa ostaja itse. Digitan tehtävä on välittää lähetyksiä.

...

Juuh… Tai no näin olen asian ymmärtänyt mutta kun tarkemmin ajattelee tuota myyntihommaa myyjän kannalta, niin eikö silloin kannattaisi laittaa myyjäkin maksamaan nuo lupien lähettämiskulut jotta saisi myytyä tuotteen mahdollisimman edullisesti koska hintahan määräytyy osittain noiden kustannusten perusteella kuten yllä mainittiin.

...

Onhan tuossa varmasti hyviä puolia ostajan kannalta, mutta kyllähän myynti heikentää kilpailua ja kuluttajan asemaa. Kuten sanottu niin Digitahan toimi jo aiemminkin kuin monopoliasemassa, eikä sille oltu asetettu mitään velvoitteita tai rajoituksia (ei tietenkään, koska oli valtion omistuksessa).

...

No itse asiassa se on hakenut juuri sitä toimilupaa jonka hakuprosessi kesti vähän odotettua pidempään, ja jossa Digitakin oli mukana mutta johon sen hakemus ei lopulta johtanut kun anvialainen firma haki lupaa ilman Digitaa. Mutta miksi ihmeessä Anvia sitten lähtisi hakemaan itselleen lisää kanavia jotka kuitenkin menisivät sille itselleen tappiolliseksi? Sen lisäksi että siinä todennäköisesti hävittäisiin rahaa niin se aiheuttaisi myös entistä enemmän kuluja.

...

Digitan myynnistä saatavat rahat voitaisiin sijoittaa johonkin sellaiseen kohteeseen josta olisi hyötyä koko yhteiskunnalle ja sitä kautta myös meille veronmaksajille. Esimerkiksi maanpuolustukseen tai terveydenhoitoon sijoitettuja rahoja ei yleensä ole tapana kyseenalaistaa, vaikka ne kuluisivatkin ns "turhaan" eli asioita joita ilmankin yhteiskunta pysyy pystyssä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta turhana (tai sitten niiden hoitamiseksi on olemassa jokin muu tehokkaampi keino) - esimerkkinä vaikkapa puolustusvoimien toiminta jossa pidetään yllä varuskuntia paikoissa jotka voitaisiin yhtä hyvin jättää rakentamatta ja joissa ihmiset voisivat ihan rauhassa elää omaa elämäänsä sen sijaan että heidän rauhaansa häiritään varusmiespalveluksesta aiheutuvilla häiriöillä.

...

Julkinen liikenne tulee muuttumaan radikaalisti lähitulevaisuudessa sillä yksityisautoilu muuttuu yhä kalliimmaksi ja epäkäytännöllisemmäksi tavaksi liikkua johtuen alati nousevista polttoaineista sekä erilaisista päästöveroista. Tulevaisuudessa joukkoliikenne korvaa nykyiset henkilöautot kokonaan tai ainakin suurimman osan niistä mikäli sen kehittämiseen panostetaan riittävästi rahaa lähivuosina. Kaupunkiseuduilla raideliikennettä tulisi kehittää huomattavasti jotta ihmiset siirtyisivät käyttämään julkisia kulkuvälineitä, nykyinen linja-autoliikenne ei kykene vastaamaan riittävän hyvin ihmisten liikkumistarpeisiin tulevaisuudessa.

...

Monopoli ei perustu lakiin vaan sopimukseen joka Digitalle myytiin (luonnollinen monopolia). Ja mitä tulee tähän monopolikeskusteluun ja siihen että Yle saa rahansa kaikilta kuluttajilta, voisi samalla lailla kysyä saavatko esimerkiksi Helsingin Energia tai Suomen Posti rahasta myös muita suomalaisia kun ovat luonnollisia monopoleja. Tai vastaavasti miksi muiden suomalaisten pitää maksaa siitä että Radio Helsinki kuuluu pääkaupunkiseudulla.

...

Ilmeisestikin tästä kaikesta voidaan vetää sellainen johtopäätös että digitelevision kanssa kävi niinkuin autokaupassa usein: Piti tulla paljon parempaa kuin tulikaan mutta tulikin vähemmän. Jos analoginen tv oli ihan hyvä, niin eikö olisi ollut järkevää odottaa muutama vuosi ja katsoa mihin digilähetyksissä ylletään? Nyt kuluttajat jäivät odottelevalle kannalle; he eivät uusineet laitteitaan vaan odottavat vieläkin jotakin sellaista mikä tekisi vanhasta televisiosta käyttökelvottoman.

...

Vaikka digitelevision kanssa kaikki ei mennytkään kuten piti niin kyllä siitä sentään jotain iloa kuluttajalle on: jos haluaa käyttää nettiä ja katsella sieltä tv-ohjelmia, voi hankkia sellaisen laitteen jolla tämä onnistuu. Monet ovat hankkineet tällaisen television sen lisäksi että hankkivat vielä kotiinsa kunnon nettiliittymän, jolloin nettitelevisio antaa entistä paremmat mahdollisuudet televisio-ohjelmien seuraamiseen.

...

Eli tällä hetkellä television katsominen onnistuu lähinnä vain internetin välityksellä sillä perinteinen televisiotekniikka ei ole yhteensopiva internetistä lähetettävän sisällön kanssa. Tilanne onkin nyt siinä pisteessä jossa pyritään keksimään keinoja joilla voitaisiin parantaa tv-kuvaa ja sitä kautta kuluttajien saamaa kokemusta tv-ohjelmista ja –kanavista joita he katselevat televisiosta

...

Nyt on helppo spekuloida että olisiko esim. Ylen tai MTV:n ollut järkevää ostaa yhtiö itse vai myydä se jollekin muulle toimijalle, mutta tässä tilanteessa myyminen oli paras ratkaisu ja hyvä kauppa kaikkien kannalta.

...

Ja siitä kaapeliverkosta vielä: En tiedä kuinka paljon olet perehtynyt antenneihin (et kuitenkaan ole ammattilainen) mutta kannattaisi kuitenkin perehtyä aiheeseen sillä olen melko varma ettet nyt täysin ymmärrä miten antenni suunnataan jotta se saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin. Ja sitten vielä kun sen antennin saat suunnattua niin ei kannata odottaa että heti näkyy kaikki kanavat vaan siihen voi kulua aikaa.

...

Ja ne halvat hinnat riippuvat tietenkin myyjästä. Ei kukaan tietenkään osta digisovitintakaan juuri ennen analogisten lähetysten loppumista kun on mahdollista että parin viikon kuluttua se samainen digiboksi voi maksaa vaikka kuinka paljon enemmän (jos nyt sitä enää edes mistään sitten saakaan).

...

Miksi VR:n on pitänyt luoda oma erillinen matkakortti vaikka heillä olisi ollut valmiina HSL:n vanha kortti jo vuodesta 2000 lähtien jos olisivat halunneet pitää vanhan järjestelmän käytössä? Eli onko se pelkkä rahastuskikka jolla saadaan luotua kuluttajille vaikutelma siitä että järjestelmä olisikin "nykyaikainen" vaikkei se tosiasiassa sitä olekaan? (Kun HSL uudisti oman korttinsa, niin sen jälkeen kaikki muutkin ovat sitten joutuneet luomaan omansa...)

...

Ei taida olla mitään muuta syytä kuin ahneus... Myydään oma hyvin toimiva bisnes pois jotta saadaan kerättyä mahdollisimman paljon rahaa kuluttajilta.

...

Sitähän minäkin että jotain outoa tässä on koska hintahan piti olla sama ja kuluttaja sen maksaa.

...

Eihän nuo palvelut nyt varmasti mitenkään edullisia ole mutta eihän niitä olekkaan pakko käyttää jos hinnat tuntuvat kohtuuttomilta (jos siis asut DNA verkon alueella). Itselläni on tällä hetkellä kaksi mokkulaa ja kolme puhelinta DNA:n verkossa ja olen ollut tyytyväinen. Asun tosin Espoossa enkä Utsjoella...

...

Tämä asia ei tule muuttumaan ellei ihmiset lopeta warettamista ja ala tukemaan artisteja joista pitää (tai vaihtoehtoisesti tue bändejä jotka myyvät musiikkiaan levykaupoissa, netissä jne.). Musiikin tekijöitä on turha syyttää asiasta kun suurin syyllinen tähän ovat nämä piratismia suosivat kuluttajat joille muiden työn hedelmät kyllä kelpaavat mutta itse työstä eli artistin tukemisesta tai edes sen rahoittamisesta he eivät halua maksaa mitään.

...

Jos myyjä vastaa sinulle ettei hän voi tehdä asialle mitään, tee tästä valitus kuluttajavirastolle. Heidän tehtävänä on auttaa kuluttajaa jos kauppa ei ole toiminut oikein.

3. Reklamaatiosähköpostissasi ilmoita että haluat palauttaa tuotteen jolloin ilmoitat myös postikulujen suuruuden etukäteen. Myyjä yleensä suostuu tähän mutta varaudu siihen etteivät aina suostu

4. Palauta tavara myyjälle (yleensä postikulut sisältyvät reklamaatioon joten et joudu maksamaan niitä). Jos myyjä vastaa sinulle ettei palauta rahoja koska tuote on muka OK tee tästä valitus kuluttajavirastolle.

5. Tee ilmoitus kuluttajaneuvontaan: http://www.kuluttaja/REDACTED/evalituslomake/ tai soita sinne 020 000 0000 klo 9-12, jos olet jo yrittänyt neuvotella asiasta tuloksetta niin kerro se siellä että he osaavat olla yhteydessä oikeaan tahoon

Jos asia menee kuluttajariitalautakuntaan ja siinä kestää pitkään voit valittaa käräjäoikeuden kansliaan kirjallisesti ja pyytää ratkaisua pikaisesti mutta muista kuitenkin ilmoittaa tästä kuluttajaneuvontaan ensin.

Kuluttajariitalautakunta: http://www.kuluttajariita.fi/fi/index/yhteystiedot.html tai ota suoraan yhteys käsittelijään sähköpostilla, hän vastaa yleensä parin viikon sisään joten odottele rauhassa jos olet tehnyt kaikki toimenpiteet mitkä he kehottavat sinua tekemään ennen kun lähetät valituksen

Voit myös kysyä neuvoja täältä: http://www.kuluttaja/REDACTED/mode=readdoc Mutta kuten tuossa joku mainitsikin niin voit olla väärässä ja voi hyvin olla että asia kääntyy sinun eduksesi koska myyjä on mokannut asian aika pahasti (myyjä saa varmaan kyllä jonkin näköisen rangaistuksen mutta se ei paljon lohduta jos sinulta menee TV rikki).

Eli yritä ensiksi neuvotella myyjän kanssa, olen 100% varma siitä ettei myyjällä ole varaa tehdä sinulle palvelusta. Mutta tämä riippuu myös paljon tapauksesta eli suosittelen ottamaan yhteyttä kuluttajaneuvontaan.

...

Kirjoittaja on helsinkiläinen 32-vuotias mies, joka osti hiljattain itselleen television ilman digiboksia vain huomatakseen että antenniverkon lähetystekniikka oli muuttunut ja hänen televisionsa ei enää osannut ottaa vastaan tv-lähetyksiä. Tämä kirjoitus käsittelee niitä ajatuksia joita tämä kokemus hänessä herätti - ennen kaikkea hän pohti sitä miten teknologia vanhenee niin nopeasti ettei mikään tuote tunnu kestävän käytössä paria vuotta kauempaa (eikä edes sitä). Tämän kirjoituksen on tarkoitus olla hieman kieli poskella tehty pohdiskelu, jossa kirjoittaja tarkastelee asiaa erityisesti siitä näkökulmasta mikä merkitys teknologian jatkuvalla uudistumisella oikein onkaan ja kenelle. Ja onko sillä lopultakaan merkitystä? Lopuksi kirjoituksessa päädytään myös siihen että mitä pitäisi tehdä sille ongelmalle joka syntyy kun laitteet lakkaavat toimimasta koska ne vanhenevat nopeasti käsiin - pitäisikö laitteille määrätä joku maksimikäyttöikä kuten esimerkiksi älypuhelimien akuille nykyään jo on?

...

Blogin tarkoitus ei ole yllyttää ihmisiä ostamaan ja kuluttamaan vaan ajattelemaan. Jos blogikirjoitus tuntuu provosoivan lukijaa liikaa niin silloin sitä kannattaa lukea pilke silmäkulmassa sillä kirjoittajan tarkoituksena on olla provokatiivinen erityisesti siinä mielessä että hän tarkastelee asioita kriittisesti myös niiden asioiden suhteen jotka yleisesti hyväksytään itsestäänselvyyksiksi vaikka niistä todellisuudessa olisi paljonkin parantamisen varaa - sen vuoksi kritiikki kohdistuu joskus myös asioihin joihin itsekin on aiemmin ollut tyytyväinen.

...

Tästä syystä jos jokin tietty lähetin vioittuu tai muuten vaan halutaan lähettää sama signaali vaikkapa eri mastoon kuin aiemmin, joudutaan lähettämään uusi tehokkaampi linkki entisten lisäksi jotta alkuperäinen signaali säilyisi entisellään. Tällöin tietysti kustannukset kasvavat jälleen kerran joka näkyy taas suoraan kuluttajille hintojen nousuna.

...

Myös Digitan monopoliasema aiheuttaa ongelmia koska se käytännössä tarkoittaa että muut tv-yhtiöt joutuvat maksamaan lähetyspalveluista Digitalle kohtuuttomia maksuja, tämä ei ole reilua kilpailua vaan muiden yhtiöiden pitäisi päästä myös tarjoamaan omia palvelujaan digitan rinnalle jolloin kilpailu voisi toimia terveellä pohjalla joka näkyisi kuluttajille halvempina hintoina ja monipuolisempina palveluina. Tällä hetkellä tilanne on juuri päinvastainen.

...

Tämä tarkoittaa sitä ettei suomen markkinoille mahdu kuin 2-3 suurta toimijaa jolloin kilpailu ei toimi. Näin ollen alalle tulijat ovat usein entisiä toimijoita joiden on pakko saada itselleen uusi aluevaltaus koska eivät pysty kilpailemaan jo olemassa olevien kanssa eivätkä pärjää heille muilla aloilla, tästä johtuen suomessa tapahtuu paljon yrityskauppoja jotka yleensä johtavat siihen että muutaman vuoden kuluttua kaupasta alalla olija ostaa pois kilpailevan yrityksen ja sulauttaa sen itseensä.

Tämän kaltainen kehitys taas johtaa lopulta hintojen nousuun kuten Digitankin tapauksessa kävi kun myynti tuli ajankohtaiseksi. Hintojen nousu taas on kuluttajille huono asia koska kaikki tuotteet kallistuvat eivätkä vain tv-palvelut, tämän vuoksi media-ala onkin ollut viimeiset pari vuotta kuluttajien silmätikkuna vaikka ala tuottaa edelleen eniten voittoa maailmassa .

...

Digita myi tv-lähetysverkot ulkomaalaiselle sijoitusyhtiölle joka päätti alkaa myymään kuluttajille uutta pakettia jossa tulee myös uusia kanavia.

Koska uusi lähetysverkko on kattavampi kuin entinen sitä ei enää voida käyttää ilmaiseksi, joten nyt Digita perii kuluttajilta ns. palvelumaksua jonka avulla se maksaa ulkomaalaisten sijoittajien sijoitukset takaisin.

...

Nopeuksia voidaan säätää kolmelle eri laitteelle erikseen: Mokkulalle / Mobiilireitittimelle , tietokoneelle sekä langattomalle tukiasemalle . Näin kukin laite saa sille parhaan mahdollisen yhteyden. Nopeus on käytännössä sitä parempi mitä useampi käyttäjä nettiä käyttää yhtäaikaa ja se voi laskea jopa alle 10 Mbit/s silloin kun käytössä ovat yhtäaikaiset 3G-, 4G- ja wlan-yhteydet.

...

Onko digitan myynnistä aiheutunut kuluttajille haittaa?

Digitan myynnin seurauksena kuluttajat maksavat nyt enemmän ja lisäksi Digitalla maksatetaan maaseudun tv-verkkoa

...

Onko teleoperaattori Soneran myynnillä ollut kuluttajille haittaa?

Soneran myynti ruotsalaiselle Telialle heikensi kuluttajan asemaa sillä kuluttajat saavat nyt huonommat yhteydet pienemmillä kustannuksilla. Esimerkiksi puhelinliittymän nopeus on pudonnut 5M → 2 M samalla kun hinta on laskenut 10 € vuodessa.

Aiemmin Soneralta sai hyviä laitteita edullisemmin mutta nykyään niitä ei ole enää saatavilla jolloin kuluttajalla pitää olla enemmän rahaa jos haluaa ostaa laitteen esimerkiksi television, tietokoneen tai puhelimen.

Myös laajakaistaliittymien nopeudet ovat laskeneet merkittävästi ja liittymien avausmaksut nousseet. Aiemmin kuluttaja joutui maksamaan 50 euroa siitä että Sonera avasi liittymän uudelle asiakkaalle nyt hinta on jo 300 € joka maksetaan etukäteen vaikka liittymä olisi tarkoitus avata vasta vuoden päästä kun sen saa halvemmalla toiselta operaattorilta.

...

Kuinka Digitan myynti vaikuttaa kuluttajan oikeuksiin?

...

On hienoa että saamme viimein oikean laajakaistan meillekkin tänne syrjempään. (nythän täällä toimii 2g ja 3g-mokkulalla laajakaista) Mutta eihän tämä homma näin voi mennä.

...

Soneran kuluttajaliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Salminen toteaa, että Sonera rakentaa verkkonsa mahdollisimman kustannusneutraalisti eli esimerkiksi runkoverkoissa hyödynnetään mahdollisimman paljon vanhoja kaapeleita.

...

Mutta eikö tuo juuri tarkoita sitä että Soneran asiakkaille koituu ylimääräisiä kuluja kun pitää kaivaa uudestaan kaapelit maasta?

...

Kilpailu-ja kuluttajavirasto KKV pitää välttämättömänä ,että Suomen radio- ja televisioverkkoja hallitseva Digita Oy luopuu tv-jakelupalveluiden alihinnoittelusta . Alihinnoittelun vuoksi merkittävä joukko suomalaisia televisio- ja radiotaloja katsoo tulleensa syrjityiksi Digitan verkossa tapahtuvassa ohjelmien välittämisessä. Tämä haittaa merkittävästi muun muassa kotimaisten mediayritysten kilpailuasemaa suhteessa monikansallisiin toimijoihin.

...

Kilpailu-ja kuluttajavirasto toivoo ,että Digita Oy:n hinnoittelua koskeva asia käsitellään nopeasti Kilpailuvirastossa ja että samalla puututtaisiin kaikkiin muihinkin vastaavanlaisiin hinnoittelu-ongelmiin

...

Kun tämä myydään ulkomaisille omistajille,niin millä taataan että toimivat täällä luotettavasti? Ja onhan näitä muitakin esimerkkejä kuten tuo Caruna-sähköverkkomyynti jota nyt jo kadutaan kun on siirtohinnat nousseet pilviin.. Kuka takaa ettei esim. Digitan toiminta tule tulevaisuudessa vielä kallimmaksi kuluttajille?

...

Yle veron tarkoitushan pitäisi olla nimenomaan se että sillä maksetaan vain Ylen toimintakulut ei Digitalle meneviä kuluja jotka menevät sijoittajien taskuun. Suomi nousuun vaikka myymällä sähköverkot ulkomaille niin saadaan sijoittajille kunnon voitot.. Kaikki myynti johtaa lopulta siihen ettei tavallinen ihminen pysty kohta enää maksamaan edes peruslaskuja kuten vuokra/lainan lyhennys ja sähkölasku koska kaikki hinnat nousee jatkuvasti, sähkön siirtohintoja on nostettu viime vuosina satoja prosentteja..

...

Joku tarvitsee TV:n vain ajan tappamiseen eikä osaa elää ilman TV:tä, silloin pitää tietysti olla paljon kanavia jotta aika kuluu vaikka ei mitään kiinnostavaa tulisikaan.

Ihminen siis tarvitsee joskus televisiota sen vuoksi että se toimii jonkinlaisena "ajantappokoneena", tai viihdevälineenä, tiedonlähteenä ja jopa ihan ajankuluna. Kaikkia asioita ei viitsi aina tehdä itse vaan niitä voi hankkia palveluna. Silloin palvelun myyjä (esim digita) tekee voittoa josta maksaa veroa eli yhteiskuntakin hyötyy vaikka palveluiden käyttäjät joutuvat maksamaan.

...

Edelleenkin suomalaiset joutuisivat katsomaan sitä samaa mustaa ruutua ja kuuntelemaan samoja uutisia kuin tälläkin hetkellä. Mikään ei muuttuisi miltään osin eikä tilanne olisi sen parempi tai huonompi kenenkään kannalta katsottuna, paitsi tietysti Digitan näkökulmasta katsoen liikevaihto nousisi hetkellisesti.

...

Digita aikoo jatkaa lähetystoimintaa entiseen tapaan eikä uuden omistajan mukaan kauppa vaikuta Digitan kuluttajahintoihin tai yhtiön toimintaan Suomessa. Digita kuitenkin arvelee että alan keskittyminen jatkuu, sillä esimerkiksi Nokia Networks on kertonut tutkivansa mahdollisuuksia tv-verkkojen rakentamisesta Kiinassa.

...

Digitalle tämä on positiivinen uutinen, koska TDF-sopimus toi mukanaan yksinoikeuden Digitan verkossa välitettävästä sisällöstä. Nyt Digita voi aloittaa oman sisältöpalvelutoiminnan esimerkiksi mainosrahoitteisten kanavapakettiensa yhteydessä tai tarjota maksullisia palveluita suoraan kuluttajille mobiili-tv:n välityksellä ilman operaattorikytköstä.

Aiemmin nämä palvelut eivät ole olleet mahdollisia , vaan ne ovat olleet saatavilla vain operaattoreiden kautta ja kuluttajalta on voinut mennä huomaamatta ohi erilaiset lisäpalvelut, joita operaattorille tehdyllä tilauksella saa. Esimerkiksi MTV Median lisämaksulliset kanavat Maxivisionissa vaativat aina sen operaattorin laajakaistaliittymän jonka nettidigiboksi-palvelua kuluttaja haluaa käyttää kanavapakettien tilaamiseen.

...

”Haluamme parantaa palveluamme tällä uudistuksella. Uudet asiakkaat voivat olla yhteydessä asiakaspalveluun ympäri vuorokauden jokaisena viikonpäivänä nykyisen puhelinajan sijaan, jolloin asiakaspalvelussa on rauhallisempaa” kommentoi Matti Vikkula , Elisan toimitusjohtaja tiedotteessa. Saunalahden nykyinen laskutus säilyy ennallaan ja yritys kertoo laskuttamisen perustuvan jatkossakin pääsääntöisesti puhelinlaskuihin. Yritysasiakkaiden laskunhallinta tapahtuu kuten tähänkin asti eli kuukausilaskutus toimii edelleen pääasiallisena laskutustapana.

...

Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila uskoo Saunalahden asiakkaiden siirtyvän Elisaan nopeasti yritysoston jälkeen, mutta kuluttajien asiakassuhteisiin yrityskauppa ei vaikuta. Saunalahdella on noin 300 000 kuluttaja-asiakasta, joista suurin osa siirtyy myös ensi vuoden aikana Elisa nimen alle ja yritysasiakkaiden kohdalla siirto kestää hieman pidempään. Matti Vikkula lupaa kuitenkin kaikkien palveluiden pysyvän ennallaan ainakin toistaiseksi.

...

Maksu-tv:n merkitys kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2008 noin 22 % koko television liikevaihdosta kertyi maksukanavista kun vastaava luku vuonna 2014 oli jo 34% . Myös kuluttajamaksullisten ohjelmien ja palvelujen myynti lisääntyy.

Digita saa vuosittain satoja yhteydenottoja liittyen tv-lähetysten vastaanottamiseen liittyviin häiriöihin tai ongelmiin. Digita onkin kehittänyt yhdessä TV-yhtiöiden kanssa nk. Häiriöilmoituspalvelun, joka auttaa kuluttajia nopeasti ja asiantuntevasti mahdollisissa ongelmatilanteissa ympäri vuorokauden viikon jokaisena päivänä numerossa 020 000 0000 (avoinna 24 h/vrk).

...

Videon tavoitteena oli kertoa havainnollisesti kuluttajille antennien välityksellä välitettävästä TV-lähetystekniikasta. Videolla haluttiin herättää kuluttajat pohtimaan mitä kaikkia palveluja antenniverkon kautta voikaan katsoa jo nyt tai lähitulevaisuudessa;

- Videosta tuli juuri sellainen kuin halusimme, se on herättänyt runsaasti positiivista keskustelua sekä kuluttajien että sidosryhmien keskuudessa ja mikä tärkeintä myös videolla esiintynyt perhe viihtyy kodissaan erinomaisesti kertoo Digitan viestintäjohtaja Minna Flink .

Videon teknisestä toteutuksesta vastasivat Great Apes Oy:n Mikko Saarenpää , Juha Immonen (ohjaaja), Tero Jokinen (leikkaaja) Sami Virkkula (suunnittelija).

...

Lisätietoja : Pasi Luoma Tuotantopäällikkö Suomen Merenkulkulaitos Puh: 040 0000 000 Email: email@example.com

...

Mitä tulee tähän kauppaan yleensä en jaksa ottaa siihen kantaa kun kaikki näyttää olevan sitä mieltä ettei kauppa ole järkevä sen enempää myyjän/ostajan kuin kuluttajienkaan kannalta.

...

Ainoa järkevä ratkaisu on tuoda DH-lähetykset suoraan kuluttajille. On tyhmää, suorastaan typerää rakentaa jotain omaa viritystä siihen väliin jos kerran lähetykset tulevat kuitenkin samasta lähettimestä ja mastoista kuin muutenkin!

...

Tokihan siitä jää sitten joku pois (pienemmät operaattorit) mutta toisaalta myös heidän liittymiensä hinta laskee eli kilpailu on hyvästä tässäkin asiassa. Niin kauan kuin kaikilla operaattoreilla ei ole samat hinnat niin silloinhan me kuluttajat voitamme…

...

Asiakaspalvelun tiedot ovat muuttuneet - löydät uudet yhteystiedot osoitteesta www.digita.fi . Asiakaspalvelusta saat apua mm laskutuksen liittyvissä asioissa kuten hyvitykset, laskutukseen liittyvät kysymykset sekä laskutusosoitteen muutos ym vastaavat asiat jotka eivät kuulu Digitan kuluttajapalvelu Digita Infoon ( email@example.com ).

...

Digita Networks Oy jatkaa toimintaansa toistaiseksi normaalisti ja nykyiset asiakkaat sekä henkilökunta ovat jatkossakin toiminnan keskiössä. Tavoitteena on, että yhtiölle löydetään mahdollisimman pian uusi suomalainen omistuspohja varmistamaan korkealaatuisten palvelujen tarjonta myös tulevaisuudessa suomalaisille tv-yhtiöille ja kuluttajille

...

Digita aloitti antenniverkon analogisten tv-lähetysten muuntamisen digitaaliseksi vuonna 2006 ja jatkaa edelleen lähetyspalveluiden kehittämistä. Digitan tavoitteena ovat jatkossakin laadukkaat digi-tv-palvelut tv-yhtiöille sekä kuluttajille ja niiden kehittämisessä jatketaan tiivistä yhteistyötä televisioyhtiöiden kanssa myös tulevina vuosina . Digita vastaa UHF-verkon verkko-operaattoritoiminnasta Suomessa vuoden 2016 loppuun saakka, mutta antennitelevisioverkkoa voidaan kuitenkin hyödyntää tulevaisuudessa mm. laajakaistakäytössä tai matkaviestinnän tarpeisiin.

...

Toivottavasti tämä tuo tullessaan jotain hyvää myös meille tavallisille kuluttajille. Tähän saakka tuntuu että ainakin digita on keskittynyt pelkästään rahastamaan kansalaisia mitä moninaisemmilla tavoilla.

...

Oli miten oli niin hyvä kun tällainen on olemassa! Onhan tästä tietenkin oma haittansa eli jatkuva virrankulutus ja pieni koko (=kallis hinta), mutta ne maksaa vaivan. Tosin jos joku haluaa katsella pelkästään analogisia lähetyksiä vielä tämän jälkeen, eikä välitä pienestä koostakaan (kuten minä) tai sitten se analoginen kuva ei miellytä tarpeeksi silmää/korvaa niin eihän tälle asialle mitään voi tehdä.

...

Digi-TV on palvelu siinä missä nettikin ja digi-TV:n tekniikka mahdollistaa paljon uusia palveluita tulevaisuudessa joista hyötyvät niin kuluttajat kun mainostajatkin(maksajat). Palvelun tarjoajat maksavat Digitalle TV-verkon käytöstä kuten esim MTV3 maksaa Digitalle verkon vuokrasta. Kaikki "palvelut" ei voi olla ilmaisia eikä niitä voida tuottaa ilman investointeja jotka pitää saada maksettua jollakin,tämä maksu on nimeltään palvelumaksu eli tv-lupa.

...

Mitä iloa tästä olisi kuluttajalle?

Jos kaapeli-TV:n verkkotoimittaja muuttuu toiseksi, pitäisi kuluttajan vaihtaa kaapelikanavien lisäksi myös digiboxi. Eikä sekään välttämättä riitä: jos uusi palveluntarjoaja ei osta lähetyslupaa vanhaan verkkoon vaan perustaa uuden verkon esim pääkaupunkiseudulle (jossa asuu noin 20% väestöstä), joutuvat kuluttajat ostamaan uudet boksit sinnekin - tai vaihtamaan operaattoria sielläkin.

Lisäksi olen varma että kun verkot digitalisoituvat yhä enemmän tulee eteen vielä sekin päivä jolloin joku ulkomainen tv-kanava keksii aloittaa lähetykset kaapeliverkossa ja lähettää sitten omia kanaviaan ympäri maailmaa, tällöin tarvittaisiin jälleen uusia bokseja jos niitä olisi enää kuluttajille myytykään (koska kanavat ostavat lähetyskapasiteetin operaattoreilta jotka joutuvat ostamaan myös uudet boksit)

...

Ja mitä hyötyä tuosta keskittymisestä on kuluttajille jos esim yksi yhtiö ei sitten hallitsekkaan koko tuotantoketjua (jakeluverkkoa, päätelaitteita ym) vaan joutuu ostamaan sen osaset eri toimijoilta. Ei kuluttajalle ole merkitystä kenen alihankkijan valmistama kännykkä hänellä taskussa kulkee kunhan hän vain saa palvelun joka häntä tyydyttää.

...

Mielestäni tuo myynti oli todella järkevä ratkaisu, vaikka siitä vähän tappiota tuleekin (myyntiarvollahan ei koskaan tehdä todellisia tappioita). Se että joku toinen toimija pystyy panostamaan enemmän lähetysverkon ylläpitämiseen sekä kehittämään sitä entistä paremmaksi on kuluttajien kannalta erinomainen asia - varsinkin kun kyseessaä kuitenkin yksi Suomen tärkeimmistä perusinfraa tuottavista tahoista.

...

[14:49:13] Prompt: Valtiohallinnon kulut
Valtiohallinnon kulut ja tehottomuus
Olen aiemminkin ihmetellyt valtion ja julkisen puolen tuhlailevia ja tehottomía toimintoja. Esimerkiksi tässä jutussa kerrottiin, miten VR teettää ilmaista ylityötä. Toisaalla kerrotaan, kuinka VR:n junat kulkevat aikataulussa.
...

Yksi keino, jota julkisen sektorin tehottomuudeen kyllästyneet käyttävät, on julkisten hankintojen kilpailutus ja ostopalvelujen käyttö. Koska julkinen sektori on niin suuri työllistäjä, tämä keino vähentää verovarojen haaskauksesta aiheutuvia haittoja paljon paremmin kuin mikään muu, joten valtion olisikin syytä siirtyä yhä enemmän käyttämään ostopalveluita oman tuottamisensa sijasta.
Valtio, eli veronmaksajat maksavat käytännössä valtion työntekijöiden palkat ja myös niiden, jotka toimivat yksityisellä sektorilla tuottaen julkishallinnolle ostopalveluja. Siksi veronmaksajana haluan tietää, kuinka paljon verorahoja käytän palveluihin, joista saan vain vähän hyötyä ja kuinka paljon käytän rahaa turhaan byrokratiaan ja tehottomuuteen. Yksityisillä toimijoilla ei ole tarvetta pitää turhia kuluja ja tuottamatonta henkilökuntaa, joten he tuottavat palvelut ja tavarat halvemmalla, tehokkaammin ja vähemmillä verovaroilla. Kun yksityinen toimija tuottaa julkishallinnolle palveluja, hän ottaa hinnassa huomioon tuottamiensa palvelujen todelliset kustannukset ja minimoi sen lisäksi myös tuottamastaan turhasta työstä ja byrokratiasta aiheutuvan kulun. Julkishallinnolla sen sijaan ei ole minkäänlaista kannustetta vähentää kuluja ja turhaa työtä.
Julkinen sektori on siis paitsi tehoton, myös tuhlaava. Julkishallinto ei ota tuottamassaan palvelussa huomioon todellisia kuluja eikä tuottamastaan työstä aiheutuvia todellisia kustannuksia. Julkishallinto ei myöskään huomioi tuottamiensa palvelujen aiheuttamia kustannuksia yksityiselle sektorille. Julkisen sektorin tuottamissa palveluissa on myös monia sellaisia kustannuksia, jotka yksityinen toimija huomioi ja joita se ei julkiselle sektorille tuotettaessa huomioi, ja tämä aiheuttaa julkiselle sektorille paljon piilokuluja.
Ostopalveluja käyttämällä saataisiin sekä valtio, kunnat, kuntayhtymät että seurakunnat ja niiden toiminnot tuottamaan palveluja, jotka vastaisivat todellisia kuluja sekä todellisia kustannuksia, ja valtio sekä kunnat saisivat rahansa käytettyä tehokkaammin. Ostopalveluiden käyttäminen mahdollistaisi myös ostopalvelun tuottavan yrityksen voittojen siirtämisen yksityisen yrityksen omistajan taskuun.
Julkisten ostopalvelujen käyttämisen yksi etu on myös se, että silloin saadaan tietää, kuinka paljon verovaroja käytetään julkishallinnon ja yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja tavaroihin. Esimerkiksi ostopalveluina ostetuissa siivouspalveluissa maksetaan vain siivouksesta, ei siivouksesta ja siihen liittyvistä ylimääräisistä töistä. Koska julkishallinto ja yksityiset yritykset tuottavat palveluja, joiden todellisia kuluja ja todellisia kustannuksia on hyvin vaikea laskea, tämä ei ole mahdollista.
...

Julkishallinto on tehoton
Kun yksityinen yritys myy jotakin, sen täytyy saada mahdollisimman paljon rahaa, jotta se voi tuottaa omistajilleen voittoa. Valtio on samanlainen yritys. Valtio on tehnyt päätöksen, että sen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa omistajilleen vaan palveluita kansalle, joten se saa tarvitsemansa rahan kuluttajilta, eikä sen tarvitse välittää asiakkaiden kulutuksesta. Valtion kulut ovat siis periaatteessa samat kuin kuluttajienkin, ja se voi nostaa kuluttajilta tarvitsemansa rahamäärän korottamalla veroja. Valtiohallinnossa ja valtion yrityksissä tuhlataan siis rahaa aivan samoin kuin kuluttajinakin olemme kuluttajina tuhlailevampia.
Esimerkiksi Yle, jonka budjetti on yli 500 miljoonaa, ei ole mikään pieni summa, mutta ei toisaalta myöskään ole millään lailla välttämätön. Jos kaikki Ylen rahat kerättäisiin suoraan kansalaisilta Yle-verolla, joka olisi vain kymmenen prosenttia bruttopalkasta, sen budjetti olisi vain noin 90 miljoonaa vuodessa, eikä se siis kuluttaisi mitään, mitä emme käyttäisi muutenkin. Kun kaikki kulut lasketaan mukaan, Ylen budjetti olisi siis yli 100 miljoonaa.
Valtiolle ei ole välttämätöntä pyörittää kaikkia palveluita, joten valtion kulut ovat käytännössä vain kulut, joita kuluttajat eivät käytä, joten jos kuluttajien kulutuksesta poistetaan kaikki valtiolle ja kunnille menevät rahat, jäljelle jäävät rahat voidaan jakaa tasan kaikkien suomalaisten kesken riippumatta heidän varallisuudestaan ja tulotasostaan.
...

Valtion budjetin pitää sisältää vain kansalaisille menevät rahat. Valtion budjettiin sisältyvät myös kansalaisten rahat. Valtion budjettia on pienennettävä niin paljon, että kansalaisille jää yhtä paljon rahaa kuin heille menisi, jos budjettia ei olisi olemassa, ja tämä edellyttää budjetin leikkaamista puoleen nykyisestä. Samalla tietysti myös kansanedustajien, virkamiesten ja kunnan työntekijöiden palkat puolittuvat. Kun nämä uudistukset on toteutettu, niin on enää kaksi syytä, minkä vuoksi valtiolla pitää olla enemmän rahaa kuin kansalaisilla. Ensimmäinen syy on se, että kansanedustajat, virkamiehet ja kunnan työntekijät voivat silloin itse ansaita rahansa ja toinen on se, että valtio haluaa maksaa palkkaa siitä, että ihmiset eivät tekisi töitä vaan viettäisivät aikaa tekemättä mitään, kuten poliitikot tekevät.
Tämän jälkeen Suomen valtiolla olisi enää yksi kuluerä: kansanedustajien ja virkamiesten palkat.
...

Valtion virkamiesten palkkojen tulisi olla niin pieni kuin mahdollista.
Valtion hallinnon kulujen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista.
...

Valtion virkamiesten palkkojen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista.
Valtion hallinnon kulujen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista.
...

Valtion hallinnon työntekijöiden palkkojen tulisi olla niin pienet kuin mahdollista.
Valtion työntekijöiden ei pitäisi ansaita niin paljon kuin he ansaitsevat. Valtion työntekijöiden pitäisi ansaita vain niin paljon kuin on kohtuullista. Jos työntekijät ansaitsevat liikaa, silloin he kuluttavat rahaa liian paljon.
Valtion työntekijöiden pitäisi työskennellä vain sen verran kuin on kohtuullista, ja heille tulisi maksaa palkkaa vain sen verran, että he tulisivat toimeen, ja saisivat syödäkseen. Jos työntekijät eivät tulisi toimeen palkallaan, silloin he kuluttaisivat liikaa ja se johtaisi lopulta aina velkaantumiseen. Valtion työntekijät kuluttavat silloin enemmän rahaa kuin heillä olisi oikeasti varaa.
...

Valtion hallinnon työntekijöiden ei tulisi tehdä ylitöitä. Heidän tulisi saada kaikki tarvittavat työt tehtyä työaikana.
Jos hallinnon työntekijöiden määrä vähenee, hallinnon kuluja täytyy myös pienentää samassa suhteessa. Muuten hallinnon kulut vain nousevat. Jos hallinnon kuluja ei pienennetä samassa suhteessa, silloin valtion varat vähenevät.

[15:34:28] Prompt: Julkishallinnon kulut
Julkishallinnon kulut kuriin. - PANOSTUS KASVOTUSINOTOITUKSEEN

...

[16:03:43] Prompt: Julkishallinnon kulut
Julkishallinnon kulut alas!
...

Petri Pakarinen 25.2.2015 22:01
Kaikki kulut tulevat loppujen lopuksi vain veronmaksajilta. Kun noita lukuja katselee, niin voi todeta, että nuo ihmiset maksavat keskimäärin 4,7k euroa vuodessa veroja, jolloin veroja maksavat saavat enemmän hyötyä itselleen, kuin mitä noista ihmisistä aiheutuu kuluja.
...

Petri Pakarinen 26.2.2015 02:11 Vastaus kommenttiin #21
Hallintojärjestelmän uudistamisesta tulikin mieleen. Viime aikoina on ollut paljon uutisia siitä miten julkiset organisaatiot ovat myyneet palveluitaan yksityisille. Ilmeisesti yksityiset ovat tulleet paljon halvemmiksi ja homma toimii paremmin. Ehkäpä olisi aika luopua myös kokonaan julkishallinnon työntekijöistä, varsinkin niistä paperinpyörittelijöistä. Jos hommat hoidetaan halvemmalla, niin silloin varmaan on myös varaa palkata niihin ihmisiä.
...

[16:50:34] Prompt: Julkishallinnon kulut
Julkishallinnon kulut kasvavat koko ajan ja tästä kärsii koko maa ja kansa. Se ei ole reilua eikä tasapuolista eikä tasa-arvoista.

...

Höpö höpö. Esim. kelakorvaus on aika pieni summa terveydenhuollon kuluista ja jos se poistuu niin julkinen sektori saa saman summan lisää rahaa. Tietysti joku voi argumentoida että julkisen puolen hoito olisi parempaa niin toki, mutta tämä väite on hyvin vaikea todistaa oikeaksi tai vääräksi ja ainakin omasta mielestä hoidon laatu on hyvä ja nopeata ihan joka paikassa. Ei sitä oikein julkisellakaan puolella kukaan odottele vuositolkulla jotain leikkausta.

...

Ei tarvitse poistaa kokonaan kela-korvausta, mutta yksityisen puolen kelakorvaus olisi sidottava johonkin todelliseen kulurakenteeseen, josta selviäisi miten paljon yksityisen puolen kelakorvauksiin menee yhteiskunnan rahaa. Esimerkiksi yksityisessä päiväkodissa yhteiskunnan kelakorvauksella katettavat kustannukset olisivat merkittävästi suuremmat, kun kunnallisissa.

...

Tämä on täysin totta. Yksi ratkaisu ongelmaan on että palvelusetelien arvon pitäisi olla suurempi kuin mitä kelakorvauksen osuus vastaavasta yksityisestä hoidosta. Tämä tietysti lisäisi julkisen puolen kuluja ja johtaisi kunnallisverojen korottamiseen, mutta ainakin julkisen sektorin asiakkaat pääsisivät yksityiselle hoitoon, eikä kela-korvaukseen meneviä rahoja valuisi julkisen terveydenhuollon pohjattomaan kankkulan kaivoon.

...

Julkishallinnossa pitäisi tehdä sama temppu kuin julkisrahoitteisessa tieteessäkin, eli laittaa suuri määrä turhia tutkijoita, byrokraatteja ja konsultteja työttömyyskortistoon, koska mitään oikeaa työtä ne eivät kuitenkaan ole tehneet ja niiden työpanos on täysin hyödytön. Tämä laskisi myös julkishallinnossa työskentelevien kokonaismäärän oikealle tasolle.

Kuntien ja valtionkin tulisi siirtyä enemmän palvelusetelikäytäntöön. Kuntien ei pitäisi enää ostaa mitään palveluita vaan tarjota palveluseteleitä kuntalaisille. Kunnan kannalta ei ole väliä missä muodossa palveluseteli myönnetään. Palveluseteli olisi kuntalaisille tarjottava vastikkeeton ja tasapuolinen rahanarvoinen maksusitoumus. Palveluseteli toimisi kuntalaisten näkökulmasta maksuvälineenä kunnan tuottamiin palveluihin. Kunnat saisivat näin enemmän vaihtoehtoja kuntalaisille. Kuntien olisi tällöin myös mahdollista hankkia sellaisia palveluita, joihin ne eivät itse pystyisi. Tämä kannustaisi kuntia toimimaan tehokkaammin. Kun palvelut kilpailutetaan palveluseteleiden avulla, palvelut voidaan järjestää kuntalaisille tehokkaimmin ja kokonaistaloudellisesti.

...