Potilasvakuutuskeskuksen korvaukset
→ Neuvotteluja ←
[09:31:00] Propt: Potilasvakuutuskeskuksen korvaukset
Potilasvakuutuskeskuksen korvaukset perustuvat sattuneisiin vahinkotapahtumiin. Vahinkotapahtumien ja korvausten perusteen täytyy kuitenkin aina perustua lääketieteelliseen arvioon.
Korvausvaatimus tulee aina esittää ensin potilasvahinkolain perusteella määrätylle valtakunnalliselle potilasvakuutuskeskukselle kolmen vuoden kuluessa siitä, kun vahingosta on saatu tieto tai kun potilasvahinkolaissa tarkoitettu määräaika vahinkotapahtuman ilmoittamiseen on päättynyt.
...
Vakuutusyhtiöllä ei ole toimivaltaa potilasvahinkoasioissa.
Korvauksia tulee hakea ensisijaisesti siitä vakuutusyhtiöstä, joka on vakuuttanut kyseisen vahingon.
Korvauksia voidaan maksaa sekä vakuutuksenottajalle että vakuutuksenottajaan nähden sopimussuhteessa olevalle työntekijälle. Korvausvaatimus voidaan esittää suoraan vakuutusyhtiölle vain, mikäli vakuutusyhtiö on vakuutussopimuslain mukaan velvollinen maksamaan korvausta suoraan työntekijälle tai korvauksen maksamiseen on vakuutusehtojen perusteella oikeus suoraan lain perusteella. Tällöin korvausasian käsittelyprosessi etenee normaalisti vakuutusyhtiölle toimitettavan korvausvaatimuksen ja siihen annettujen lausuntojen mukaisesti. Mikäli kyse ei ole vakuutussopimuslaissa (543/1994, muutoksineen) säännellystä tilanteesta, korvausvaatimus on esitettävä Potilasvakuutuskeskukselle edellä kuvatulla tavalla kolmen vuoden kuluessa vahinkoilmoituksen tekemisestä.
Vakuutusyhtiö ilmoittaa kirjallisesti tai muutoin todisteellisesti Potilasvakuutuskeskukselle, ettei se ole velvollinen maksamaan korvauksia. Tällöin Potilasvakuutuskeskuksen tehtävänä on päättää korvausasian käsittelyn jatkosta.
...
Vakuutuksen ottaja eli työnantaja on potilasvahinkolain tarkoittama vakuutuksen ottaja.
Vahinkotapahtumalla tarkoitetaan potilasvahinkolain mukaista potilasvahinkoa. Potilasvahinko on esimerkiksi henkilövahinko, joka johtuu tutkimuksen, hoidon tai muun vastaavan käsittelyn yhteydessä potilaalle annetusta tai antamatta jätetystä lääkkeestä tai muusta aineesta, virheellisellä annoksella annetusta lääkkeestä, joka on aiheuttanut potilaalle vamman tai sairauden, hoitohuoneiston tai -laitteiston palosta tai vastaavasta vahingosta. Potilaana pidetään myös henkilövahingon johdosta korvaukseen oikeutettua henkilöä. Myös terveydenhuollon ammattihenkilö on potilasvahinkolain tarkoittama potilas. Vahingon ei siis tarvitse aiheutua kenenkään välittömästä haitasta ollakseen potilasvahinkolain mukainen.
Vahinkohistorialla tarkoitetaan kaikkien potilasvakuutuskeskuksessa käsiteltävänä olevien henkilövahinkoa koskevien korvausasioiden vahinkotapahtumaa. Se ei[09:36:03] 176.72.83.240: CONNECTION_ABORTED 406 s
...
Potilasvakuutuksesta korvataan Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä potilaalle aiheutuneen henkilövahingon tutkimuksesta, hoidosta tai niiden laiminlyönnistä aiheutunut vahinko. Potilasvakuutuksesta ei siten korvata esimerkiksi työtapaturmaa eikä ammattitautia, vaikka ne aiheutuisivatkin terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä.
Korvaukset jaetaan kolmeen eri luokkaan:
...
1. Hoitokustannuksiin sisältyvät tutkimus, hoito ja lääkkeet
Potilasvahinkolain perusteella ei korvata tutkimuskustannuksia, vaan niistä aiheutuneet kustannukset kuuluvat potilaan kotikunnan maksettavaksi. Tutkimus ja hoito korvataan sen mukaan, minkälaista hoitoa potilas on saanut. Siten esimerkiksi laboratorio-, kuvantamis- tai röntgentutkimukset, joiden yhteydessä on aiheutunut potilasvahinko, kuuluvat korvausperusteeksi ja siten ne ovat potilaalle maksuttomia. Hoitokustannusten korvausten perusteena ovat hoitoon liittyvät kohtuulliset ja tarpeelliset kustannukset. Siten esimerkiksi tekonivelen asennuksesta, potilaan hoitamisesta vuodeosastolla tai kuntoutuksesta aiheutuneet kulut voidaan katsoa kuuluviksi korvaukseen oikeuttaviin kustannuksiin. Hoitoon liittyviä kustannuksia korvataan vain silloin, kun hoidon antaja ei ole ollut laillistettu lääkäri. Jos hoitokustannukset ovat aiheutuneet hoitotoimenpiteestä, johon potilaalla on ollut yksityispotilaana oikeus saada korvaus myös sairausvakuutuksen kautta, korvausta ei[09:39:37] 176.72.83.240 saapui paikalle
...
6. Korvattavat kulut ja ansionmenetys
Potilasvakuutuskeskuksen maksamat korvaukset ovat ns. toissijaisia. Ensisijaisen vastuun hoidosta aiheutuneista kustannuksista ja muista vahingoista kantaa vahingon aiheuttanut taho, esimerkiksi sairaala.
...
7. Muutoksen hakeminen potilasvakuutuspäätökseen
Mikäli Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätös ei tyydytä, päätökseen voi hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen. Mikäli Potilasvakuutuskeskus ei muuta potilas[09:41:34] 176.72.83.240: CONNECTION_ABORTED 117 s
...
vahinkopäätöstä, potilas voi valittaa asiasta potilasvahinkolautakunnalle. Lautakuntakäsittely ei pidennä korvausasian vanhentumisaikaa.
Potilasvakuutuskeskuksen päätöksiin voi tutustua verkossa kohdassa Korvaustarinat. Korvauspäätökseen voi tutustua myös hoitopaikan tai potilasvakuutuskeskuksen kanssa. Korvausta voi hakea Potilasvakuutuskeskukselta kirjallisesti, myös suullinen hakeminen on mahdollista. Korvaushakemuskaavakkeen saa Potilasvakuutuskeskukselta, hoitopaikasta tai vakuutusyhtiöltä, johon potilas on potilasvahingon vuoksi siirtynyt.
Mikäli korvausta hakee potilas, korvauspäätös on aina annettava kirjallisesti ja perusteltuna. Perusteluissa on todettava, miksi korvausta ei makseta. Kirjallinen päätös on aina syytä pyytää potilasvakuutuskeskuksesta myös silloin, kun hakee korvausta muualta, kuten vakuutusyhtiöltä. Perusteltu päätös on edellytyksenä, että potilasvahinkoasiaa voi hakea muutoksena potilasvahinkolautakunnan päätökseen.
Vahingonkärsineiden asemaa heikentää se, että potilasvahinkolaissa säädetään korvausperusteeksi todennäköinen syy. Korvauksen perusteena ei siis tarvitse olla nimenomaista näyttöä siitä, että vahinko olisi johtunut terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä tapahtuneesta virheestä. Potilaan pitää näyttää toteen vahinkotapahtumasta riippumattomat seikat eli käytännössä se, että vahinko on johtunut hoidosta tai tutkimukseen liittyvästä tekijästä. Potilasvahinkoa arvioidaan objektiivisesti eli korvauksen suuruus määritellään lääketieteellisen tietämyksen pohjalta.
Korvaukset potilasvahingoissa ovat erittäin pienet, sillä potilasvakuutuskeskuksen maksamat korvaukset kattavat vain pienen murto-osan kaikista korvauksista. Suurin osa korvatuista vahingoista on vähäisiä, mutta esimerkiksi leikkausten yhteydessä sattuu usein vakavia vahinkoja. Vakavien vahinkojen yhteydessä korvaustaso on korkein.
...
Korvausvastuu siirtyy valtiolle
Jos vahinkoa kärsineellä ei ole mahdollisuutta saada korvausta potilasvahingosta, korvaukset maksaa viime kädessä potilasvakuutuskeskus.
Jos kyseessä on potilasvahinko, korvausvastuun arvioidaan olevan yli 90 % tapauksista. Jos korvausvastuun arvioidaan jäävän alle 10 %, kyseessä on niin sanottu pieni potilasvahinko. Tällöin potilasvakuutuskeskus ei vastaa korvauksista, vaan potilas jää korvauksetta.
Korvauksia saa keskimäärin 30 henkilöä vuodessa, joten potilasvahinkokorvausten kokonaismäärä on varsin pieni. Korvattujen vahinkojen määrä vaihtelee vuosittain. Jos vahinko sattuu, siitä on aina hyvä tehdä ilmoitus Potilasvakuutuskeskukseen. Jos epäilet potilasvahinkoa, muista ottaa yhteys Potilasvakuutuskeskukseen.
Potilasvakuutuskeskus hoitaa keskitetysti kaikki Suomessa sattuneisiin potilasvahinkoihin liittyvät asiat ja antaa potilasvahinkoilmoitukseen kirjallisen korvauspäätöksen. Korvauksesta voi kuitenkin tehdä korvauspäätöksestä potilasvahinkoilmoituksen ja korvauspäätös ei ole ainoa keino, jonka Potilasvakuutuskeskus voi asiassa antaa.
Kirjallinen korvauspäätös ja kirjallinen potilasvahinkoilmoitus eivät ole ainoita keinoja, joiden avulla Potilasvakuutuskeskus voi asiassa antaa korvauksen hakijalle tietoa.
...
Korvauspäätökseen tyytymättömän on hyvä kysyä neuvoja korvauspäätöksestä potilasvahinkoasioiden neuvontapalvelusta puhelimitse 020 000 0000, ma – pe klo 9 – 14.
Jos korvauksenhakija haluaa selvittää asiaa perusteellisemmin, voi hän tehdä Potilasvakuutuskeskukseen kirjallisen vahinkoilmoituksen, jossa selvitetään vapaamuotoisesti potilasvahingosta aiheutuneet hoitokustannukset ja vahingosta aiheutunut ansionmenetys. Korvausasia siirtyy Potilasvakuutuskeskuksen käsiteltäväksi ja Potilasvakuutuskeskus antaa vahinkoilmoitukseen kirjallisen korvauspäätöksen.
Potilasvakuutuskeskus on varautunut siihen, että korvauksia voi joutua odottamaan tavallista pidempään. Koronapandemian vuoksi Potilasvakuutuskeskus ei ota potilasvahinkokäsittelyyn uusia vahinkoasioita, joiden vahingon tapahtumisesta on kulunut enemmän kuin kuusi kuukautta.
Jos potilaan sairaus tai vamma edellyttää potilasvahinkona korvattavaa hoitoa, potilaalla on oikeus hakea potilasvahingon johdosta korvauksia.
Potilasvahingosta voi hakea korvauksia
...
Potilaan kuolema on henkilövahinkona korvattava henkilövahinko.
Potilaana olevalle lapselle voi olla syntynyt vahinko, kun hän ei ole saanut riittävää ja oikeaa hoitoa, kun hoitotoimenpiteen aikana lapsi on joutunut olemaan yksin ja kun hoidon viivästyessä hänen hoitonsa on vaarantunut. Korvauksen määrä riippuu vahingon laadusta. Kuolemantapauksen johdosta korvausta maksetaan hautausapuna ja korvausta elatuksen menettämisestä.
Potilasvakuutuksen korvaukset eivät perustu mihinkään tiettyyn rahamäärään, vaan ne määritetään potilasvahingon laadusta ja vahingonkärsineen iästä riippuen kohtuullisin määrin.
Potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuilta voit lukea lisää potilasvahingoista sekä vahingonkorvauksista, ja voit myös lukea tarkemmin Potilasvakuutuskeskuksen korvauksista sekä korvausten hakumenettelystä. Potilasvahinkokeskuksesta saa lisätietoja sähköpostitse.
Potilasvakuutuskeskuksen yhteystiedot
...
Potilasvahinkokeskuksen verkkosivut löytyvät osoitteesta: http://www.pvk.fi/fi/potilasvakuutuskeskus/potilasvahinkoilmoituksen-tekeminen/.
Potilasvahinkokeskuksen potilasvakuutuskorvauksia koskevissa asioissa voi olla yhteydessä myös seuraaviin:
...