Vaihtotaseen alijäämä
→ Neuvotteluja ←
[14:04:20] Prompt: Vaihtotase
Vaihtotase kuvaa kansantalouden ulkomaisiin juokseviin liiketoimiin – sekä pääoman sisäänvirtaukseen että ulosvirtaukseen – liittyvän nettovelan ja saamisten tasapainoa.
Kansainvälinen vaihtotase ei kerro kansantalouden pääomarakenteen muutoksia eikä ulkomaisten rahoittajien omistamien pääomien osuutta. Esimerkiksi ulkomaiset sijoitukset eivät sisälly vaihtotaseeseen, ja yrityskaupoissa (esim. Stora-Enso) syntyvät ulkomaiset pääomat eivät tule näkyviin Suomen kansantalouden ulkomaisiin velkoihin, vaan sisältyvät nettosijoituksiin (Kuvio 3).
...
Kotimaisten yritysten suorat sijoitukset ulkomaille ja ulkomaisten yritysten sijoitukset Suomeen eivät juuri kasva tai supistu kriisin tai korkeasuhdanteen aikana. Pääomakanta pienenee tai kasvaa sekä Suomessa että ulkomailla, mutta ei samanaikaisesti. Suomen ja ulkomaiden välisiä nettopääomavirtoja kasvattaa tai pienentää Suomessa harjoitettavan taloudellisen toimeliaisuuden luonne, jota ei voi muuttaa.
Kuviosta 6 voidaan nähdä, että kun Suomessa talouden toimeliaisuus ja tuotannon kasvu oli ennen vuoden 2008 finanssikriisiä erittäin voimakasta, Suomen vaihtotaseen alijäämä oli suurimmillaan. Vastaavasti vuonna 2010 vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi, kun Suomessa viennin kasvu kiihtyi ja ulkomaiset sijoittajat sijoittivat Suomeen. Kun tarkastellaan koko nettopääomavirtatarkastelun ajanjaksona, eli vuodesta 1975, suomalaisten yritysten ulkomaisten nettovelkojen suhde suomalaisten yritysten bruttomääräiseen kokonaispääomaan oli keskimäärin 1,25, ulkomaisten saamisten ollessa noin 0,4, ja nettosijoitukset -0,15 suhteessa kokonaistuotantoon.
Kuvio 6. Vaihtotase ja suorien sijoitusten nettopääomavirta 1975-2011, % kokonaistuotannosta
...
Kuvio 7. Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomaalaisten sijoitukset Suomeen
Vuonna 2011 vaihtotaseen alijäämä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 1,2 miljardilla eurolla noin 1,2 mrd. euroon, johtuen suomalaisten yritysten nettosaamisista. Myös Suomen saamat nettosijoitukset olivat pienemmät kuin vuonna 2010 (1,6 mrd. euroa), jolloin Suomi sai bruttomääräistä pääomaa. Nettomääräisten vaihtotasemuutosten yhteisvaikutuksesta vaihtotaseen alijäämä kasvoi lähes 3 miljardiin euroon.
Suomen vaihtotase kääntyi vuonna 2011 alijäämäiseksi, sillä Suomesta vietiin pääomaa ulkomaille enemmän kuin mitä pääomaa tuotiin. Vuosina 2005 ja 2010 Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen, mikä kertoo Suomen hyvästä kilpailukyvystä sekä suomalaisten yritysten että julkisen talouden osalta. Vaikka vaihtotaseen ylijäämä on heikentynyt viime vuosien aikana, ei Suomella ole suurta syytä huoleen, koska julkinen talous ja yritysten rahoitusasema ovat kunnossa, kilpailukyky on säilynyt hyvänä ja vaihtotaseeseen liittyvä epätasapaino johtuu ulkomaille tehdyistä investoinneista, kuten kuviosta 1 nähdään.
Kuviossa 1 on kuvattu vaihtotase, ja vienti-indeksit sekä näiden kehitys vuodesta 2007 lähtien. Vienti-indeksit kertovat vaihtotaseen näkökulmasta paljon, koska vaihtotaseen alijäämä ja ylijäämä määräytyvät viennin mukaan. Suomen viennin kasvun voidaan odottaa parantuvan lähivuosina, jolloin vaihtotase muuttuu ylijäämäiseksi ja alijäämä katoaa. Suomen vaihtotaseessa on kuitenkin rakenteellista heikkoutta. Suomi saa ulkomaisista investoinneista nettopääomatuloa ja siksi Suomi houkuttelee ulkomaalaisia yrityksiä. Tätä on pidettävä positiivisena ilmiönä. Ulkomaalaiset investoinnit Suomeen parantavat vaihtotasetta. Suomessa olisi kuitenkin kiinnitettävä enemmän huomiota vaihtotaseen sisäiseen tasapainoon eli vaihtotaseesta itsestään saataviin tuloihin. Suomeen olisi luotava mekanismeja, joilla kotimaiset investoinnit voidaan turvata ja Suomen kilpailukykyä parantaa myös pitkällä aikavälillä.
Kuvio 8. Suomen vaihtotase ja nettosijoituksia Suomeen, miljardia euroa
[18:22:29] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä
Vaihtotaseen alijäämä kasvoi toukokuussa, kun kauppatasekin heikkeni vuodentakaisesta. Vuosi sitten ylijäämä oli 10,5 miljardia kruunua (noin 1,4 miljardia euroa), nyt 4,1 miljardia kruunua.
...
Vienti kasvoi toukokuussa vuositasolla 27 prosenttia, tuonti 32 prosenttia.
Vaihtotaseeseen sisältyvä kauppataseen alijäämä kertoo, miten suuri osuus tuonnista pitää maksaa viennillä, ja miten suuren osuuden ulkomaiset tuotteet syövät kotimaisen tuotannon myynnistä.
...
Kauppatase heikkeni toukokuussa 2,1 miljardia kruunua.
Kauppataseen alijäämää kasvattaa muun muassa se, että Yhdysvallat on vahvistanut öljyntuontiaan.
Kauppatase oli toukokuussa 6,3 miljardia kruunua (874 miljoonaa euroa) alijäämäinen, kun se vuotta aiemmin oli 8,1 miljardia kruunua ylijäämäinen.
...
[18:23:59] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä
Vaihtotaseen alijäämä vuonna 2012 oli 6,7 miljardia euroa. Vaihtotase heikkeni merkittävästi vuoteen 2011 verrattuna. Alijäämään vaikutti merkittävästi sekä tavaroiden että palveluiden viennin väheneminen.
...
Vuonna 2012 tavaroiden viennin arvo oli 63,0 miljardia euroa eli 0,8 miljardia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viennin määrä pieneni 1,4 prosenttia. Tavaroiden tuonnin arvo oli 66,9 miljardia euroa ja kasvoi 6,8 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi 2,7 prosenttia.
Palveluiden vienti oli 19,3 miljardia ja se väheni 8,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluiden tuonnin arvo oli 22,7 miljardia euroa. Se väheni 2,6 prosenttia. Palvelutase oli alijäämäinen 2,2 miljardia euroa.
Vaihtotase ja kauppatase maakunnittain 2012
Vaihtotaseen ja kauppataseen alijäämä maakunnittain 2012