Valtio pääomittaa

→ Neuvotteluja ←

Digitan myynti

Nyt tehty myyntipäätös on täysin linjassa valtio-omistajan strategisten tavoitteiden kanssa.

- Sonera ei olisi saanut yksityistä rahoitusta niin alhaiseen hintaan ilman valtion merkittävää omistusta, ja kun yhtiön arvo on kasvanut näinkin suureksi se mahdollistaa lisärahoituksen saamisen markkinoilta. Ilman tätä rahoitusvaihtoehtoa 3G:n laajennus Euroopassa jäisi todennäköisesti toteutumatta.

...

Valtio omistaa tällä hetkellä Sonerasta 53 prosenttia eli lähes 85 000 osakkeenomistajaa. Lisäksi yhtiöllä on hallussaan runsaat 52 miljoonaa osaketta. Näiden osakemäärien suhteessa Suomen valtio saa myynnistä yhteensä noin 665 miljoonan euron myyntivoiton ja lisäksi 1,2 miljardia euroa myyntituloja Soneran osakeannin yhteydessä merkityistä uusista osakkeista. Valtiolle tulee tuloja myös valtion eläkerahastolta.

...

On tärkeää muistaa, että Sonera ja sen henkilöstö ovat kärsineet mittavista tappioista vuosien 2000 ja 2001 aikana tehtyjen useiden huonojen yritysratkaisujen vuoksi. Siksi on perusteltua sanoa, ettei Soneran valtio-omistajan osakemyynnistä saamia tuloja käytetä valtion velkojen lyhentämiseen vaan yhtiön tulevaisuuden varmistamiseen.

...

Valtio omistaa edelleen enemmistön Suomen Tietotoimistosta (Oy Suomen Tietotoimisto - Finska Notisbyrån Ab), ja siksi myös STT:n myyntiä ryhdyttiin valmistelemaan jo viime kesänä. Tarkoituksena oli ensin toteuttaa osakeanti, jonka tuotoilla olisi hankittu osa myynnissä olleesta noin 40 prosentin siivusta sekä lisäksi valtion omistusosuus.

Tämä hanke kaatui kuitenkin siihen, ettei markkinoilla ollut kysyntää tai halua hankkia niin suurta määrää Suomen Tietotoimiston osakkeita - valtio taas ei halunnut myydä omaa omistustaan. Ratkaisuksi etsittiin nyt valmistellun myyntimallin tapaista menettelyä.

Vaikka Sonera onkin tuottanut valtio-omistajalle pettymyksen odotettua hitaammalla arvonnousulla ja heikommilla tunnusluvuilla kuin yhtiön perustamisen yhteydessä vuonna 1994 toivottiin on kuitenkin muistettava, että Soneralla on myös tulevaisuudessa huomattava yhteiskunnallinen rooli etenkin maamme johtavana viestintäyrityksenä.

...

Toisen maailmansodan jälkeen Sonerasta tuli Suomen valtion omistama yhtiö, kun valtio osti koko yhtiön itselleen. Teleala kehittyi Suomessa hyvin nopeasti 1960-80 -luvuilla mm. valtiollisen Posti-Telen toiminnan ansiosta; televiestintä oli tuolloin maamme nopeimmin kehittyvä ala. 1990-luvulla Sonera laajensi toimintaansa kansainvälisille markkinoille käynnistämällä ensimmäisenä operaattorina GSM-verkon rakentamisen maahamme 1980-luvun lopussa. Samalla vuosikymmenellä myös kiinteän verkon liiketoiminta käynnistyi ja se listautui Helsingin Pörssiin.

...

Toimilupaa oli haettu kaikille ministeriöille osoitettuun hakemukseen perustuen. Valtioneuvosto kuitenkin katsoi tarkoituksenmukaisimmaksi myöntää Digitan ohella toimilupa hakijoille siltä osin kuin taajuuksia tarvittiin digitaalisen televisioverkon peittoalueen täydentämiseen niillä alueilla ja paikkakunnilla joissa ei ole toimilupia edellyttävää toimintaa, koska tuolloin voidaan toteuttaa tehokas viestintäpolitiikka eikä loukata luvan hakijoiden oikeutta tasapuoliseen kohteluun.

...

Digita Oy:n omistavat kansainväliset sijoitusyhtiöt First State Investments 40 prosentin osuudella, australialainen Commonwealth Bank of Australia/Melbourne Capital (CB/AVM) –pankki 30 prosentilla sekä Digitan toimiva johto yhteensä 20 prosentilla ja Suomen Valtio 10 prosentilla yhtiöstä.

...

Valtioneuvosto myönsi syyskuussa 2005 toimiluvat televisiolähetyksiin digitaalisessa jakeluverkossa seuraaviksi kymmenvuotiskausiksi kanavanippujen koosta riippuen joko yhdelle tai kahdelle toimijalle. Toimilupakausi alkoi 1. syyskuuta 2007, jolloin käynnistyi digilähetykset maanpäällisessä verkossa eli lähetysverkko muutettiin digitaalisesta analogiseen muotoon . Digitaalinen verkkolähetystoiminta on tapahtunut ainoastaan kanavanipussa A , jossa Digitan päälähetinasema sijaitsee Turun radio- ja televisioasemalla. Kanavanipun B väestöpeitto oli toimilupakauden alussa 91 prosenttia.

Digita rakensi valtioneuvoston myöntämien toimilupien mukaisesti toisen digitaalisen päälähetysaseman Äänekoskelle, josta lähetetään Jyväskylän lisäksi myös Pohjois-Suomen lähetykset.

...

Kaupallisten radioiden liitto RadioMedia myönsi maaliskuussa 2010 ensimmäisenä Suomessa toimiluvan mainosrahoitteiselle puhekanavalle. Toimilupa myönnettiin Voice-nimiselle uudelle valtakunnalliselle puheradiolle . Saman vuoden joulukuussa valtioneuvoston päätöksellä toimilupaa jatkettiin vuoteen 2016 saakka.

Digita rakentaa uuden valtakunnallisen digitaalisen joukkoviestintäverkon, joka tulee koostumaan maanlaajuisesta lähetysverkosta ja radio- sekä televisioasemista .

Uusi radioverkkolupa (HVO 2010) on myönnetty 1.10.2011 alkaen Radio Deille , Bassoradiolle , Järviradiolle , Kajolle ja Patmos Radioille . Nämä neljä valtakunnallista radiotoimijaa saivat pitkäaikaisen toimiluvan vuosiksi 2012-2019.

...

Viestintäministeri Krista Kiuru myönsi 29.12.2014 Sanoma Media Finland Oy:lle, MTV Sisä[14:52:39] 194.100.12.194 saapui paikalle
llöt Oy:lle sekä Discovery Networks International Limitedille toimiluvat valtakunnalliseen tai siihen rinnastettavaan radiotoimintaan kaudelle 1.7.2016-31.12.2020

Valtioneuvosto hyväksyi 27.8.2015 Digita Oy:n ja Logitrin välisen yritysjärjestelyn , jonka seurauksena Digitan verkkopalveluiden tarjonta jatkuu ennallaan.

...

Dig[14:54:07] 194.100.12.194: CONNECTION_ABORTED 88 s
ita on käynnistänyt keväällä 2015 kolmivuotisen strategisen yhteistyön sisältö- ja palveluoperaattori Nelonen Median kanssa , joka tuottaa maaliskuusta lähtien kaikki Sanoman tv-kanavien lähetykset sekä Ruutu-palvelun suorat tv-lähetykset Digitan maanlaajuisessa antennitelevisioverkossa. Yhteistyö varmistaa korkealaatuisen sisällön jakelun koko valtakunnan alueella. Lähetysten välittäminen edellyttää myös tehokasta verkon suunnittelua, toteutusta sekä ylläpitoa.

Digita Oy ja Sonera Oyj ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen koskien Soneran yritysliittymien tarjoamista mobiilidatapalveluna Digitan langattoman @450-verkon kautta . Digita ylläpitää valtakunnallista langatonta 450 MHz:n taajuusalueella toimivaa @450-verkkoa , jonka peittoalue kattaa noin 90 prosenttia Suomen asukkaista (ks. kartta ).

...

Kommunismissahan valtio omistaa kaiken ja näin myös työn lisäarvo palautuu kokonaisuudessaan valtion kautta takaisin työntekijöille! Toisin sanoen kapitalismia ei voi olla edes kommunistisena aikana (esim. Pohjois-Koreassa).

...

a) Valtio myi infrastruktuurinsa ulkomaille, jolloin tästä infrastruktuurista hyötyminen kävi mahdottomaksi kaikille suomalaisille 4 vuoden päästä. b) Suomi teki näin ollen tappiota koko kaupasta! c) Kaiken huipuksi kaupan päälle vielä maksettiin ylihintaa (monopoliasema!)

...

Digitan myynti on loistava esimerkki siitä miten valtio kusee kansalaisia silmään ja käärii rahat taskuihinsa. Näin se vaan menee kun päättäjämme ovat ahneita sikoja vailla minkäänlaisia moraalisia estoja – puhumattakaan oikeudenmukaisuudesta tai rehellisyydestä!

...

Mutta eihän päättäjät tällaisia asioita ajattele – heille kun tärkeintä on raha. Heidän mielestä valtio toimii hyvin silloin, jos sitä voidaan pyörittää velkarahalla. Näin he voivat sitten ostella hienoja asuntoja ulkomailta ja kehuskella ympäriinsä miten ”mahtavasti” Suomella menee… samalla kun muut valtiot (jotka oikeasti yrittävät pitää talouttaan kunnossa) kärvistelevät laman kourissa.

Onneksi sentään kansalaiset ovat vielä sen verran järjissään että tällainen toiminta aiheuttaa pahennusta – mutta eipä se kuitenkaan paljon lämmitä jos tietää olevansa vain pisara valtameressä. Toivottavasti nyt kuitenkin edes saataisiin pidettyä nykyiset päättäjät eduskunnassa jotta he saisivat jotain hyödyllistäkin aikaiseksi eivätkä pelkästään sotkisi asioita!

...

Itsekkin olen kuullut tuosta asiasta jo kauan aikaa sitten ettei tuo myynti todellakaan ollut fiksua valtion kannalta.

...

Aika erikoista että Digitasta piti maksaa miljardeja jotta se voidaan myydä pilkkahintaan jollekkin firmalle joka kerää siitä voittoa.. Toisaalta ihan normaalia suomessa koska valtiokin osaa tämän pelin todella hyvin :P

...

Onko sinusta parempi vaihtoehto se, että Suomen valtio omistaisi Digitan? Eihän kukaan ole väittänykään etteikö Digita olisi hyvin hoidettu yritys vaan kyse olikin siitä pitäisikö meidän myydä yrityksemme ulkomaalaisille tahoille joiden intressinä on aina yrityksen myynti eteenpäin.

Minusta ainakin paras ratkaisu tähän ongelmaan olisi perustaa uusi valtion omistama ja hallinnoima yhtiö jonka tehtävä ei ole voiton tuottaminen. Valtion yrityksenä kyseinen firma voitaisiin pitää paremmin suomalaisten omistuksessa sekä se pystyisi paljon joustavammin toimimaan median murroksessa toisin kuin Digitan tapainen yksityinen yritys jolle tärkeintä oli vain rahastaa niin nopeasti kun mahdollista.. Ja vaikka uuden yhtiön toiminta olisikin tappiollista, en näe siinä mitään pahaa sillä yrityksen päätarkoitus on kuitenkin taata kansalaisille hyvä peruspalvelu eikä tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Tämä uusi valtion omistama yhtiö voitaisiin sitten aikanaan muuttaa kansalliseksi tietoverkkoyhtiöksi joka pystyisi tarjoamaan myös parempia palveluja kuluttajille kohtuuhintaan ja samalla se toimisi yhteistyössä kaupallisten toimijoiden kanssa.

Tuo ehdottamasi malli olisi kyllä yksi tapa miten tuo Digita ongelma pitäisi ratkaista mutta silloin kaikki tv-lupa maksut olisivat aika turhia koska eihän valtio voisi enää laskuttaa kansalaisiaan yhtään mistään kun sillä ei ole mitään myytävää, tosin en oikein jaksa uskoa että Suomen päättäjät tuohon pystyisivät

Tässä asiassa kannattaa nyt olla tarkkana. Valtion omistamalla Digitan osaomistuksella oli myös merkittävä etu: Valtio pystyi omistajana vaikuttamaan siihen millaisia maksuja Digita kerää lähetyksistä.

Jos tv-yhtiö joutui ostamaan lähetysaikaa suoraan valtion omistamasta yhtiöstä ja maksamaan sille vuokraa, niin tilanne on ollut aivan eri kuin jos yhtiö ostaa lähetyspalveluja yksityisomisteisesta yhtiöstä, joka laskuttaa palveluistaan mielivaltaisia taksoja. Valtion omistama Digita siis auttoi suomalaisia tvyhtiöitä kilpailemaan muita toimijoita vastaan kun ne joutuivat myymään Digitan palveluja muille toimijoille samoilla ehdoilla.

Jos valtio olisi luopunut omistuksestaan, se tuskin enää voisi vaikuttaa Digitaan tai sen hintoihin?

Tuo on erittäin hyvä pointti! Jos tuollainen tilanne syntyisi uudelleen niin silloin pitää vaan varmistaa että jos digita nostaa maksujaan huomattavasti yli yleisen linjan niin valtiolla pitää olla mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Eihän valtion pitäisi omistaa yhtiöitä jotka aiheuttavat kilpailuongelmia ja monopoliaseman hyödyntämistä!

Niin siis Digitahan ei toimi missään monopoleissa eikä sitä omista 100% Suomen valtio, Digitan osaomistajina ovat myös kansainväliset mediatalot mm. Sanoma Oy joka on pörssiyhtiö.

...

Tämä Digitan myynti on sellainen juttu johon pitäisi myös kilpailuviraston puuttua kovalla kädellä sillä eihän siinä ole mitään järkeä että valtio myy oman maansa toimintoja ulkomaisille yksityisille yrityksille ja vielä monopoliasemassa olevalle yhtiölle, kuten nyt Digitalle. Tämän kaupan myötä Suomesta katoaa jälleen suuri määrä työpaikkoja joka ei voi olla minkään valtion etu. Suomi menettää taas muutaman sadan miljoonan euron tulot ulkomaille kun nämä herrat myyvät meidän omaa kansallisomaisuuttamme ulkomaalaisille keinottelijoille.

...

Kun Digitan myyntihintaa vertaa siihen mikä sen arvo on tällä hetkellä, niin silloin paljastuu karulla tavalla se että myyjäpuoli ei ole toiminut millään muotoa oikein vaan kyseessä oli härski valtion omaisuuden ryöstö jota voi kutsua myös nimellä varkaus .

Jos nämä kaksi miestä olisi saatu vastuuseen näistä teoista niin he olisivat istuneet jo vuosia vankilassa. Mutta koska maamme päättäjät suojelevat heitä ja vähättelevät heidän rikoksiaan kansaa kohtaan niin tulemme näkemään varmasti jatkossakin Digitan kaltaisia tapahtumia joissa valtion omaisuutta myydään ulkomaille alihintaan, kuten tässä Digita-kaupassa.

Tämä sama on toistunut näiden muidenkin valtionyhtiöiden myynnissä, eli ne ollaan ensin lahjoitettu monikansallisille yhtiöille jotka ovat sitten kupanneet suomen valtiolta rahaa (tämä raha näkyy meidän kaikkien kukkarossa), kun nämä kyseiset firmat eivät enää tuota tarpeeksi niin että se kattaisi kustannukset. Kun lopulta yhtiöt myydään ulkomaille tai lopettavat toimintansa suomessa liian kalliin toiminnan johdosta. Niin silloin on helppo tehdä "säästöjä" ja sulkea kannattavia tehtaita.

Koko valtionyhtiöiden yksityistäminen pitää välittömästi laittaa jäihin koska kyseisille kaupoille ei ole mitään oikeaa taloudellista perustetta, ne ovat vain suomen kansalaisten kusetusta sekä ryöväämistä jolla saadaan heidän omaisuutensa ryöstettyä pois ilmaiseksi monikansallisten yhtiöiden toimesta jotka eivät tuota tarpeeksi että he kattaisivat kustannukset toiminnastaan. Joten mitä vähemmän nämä yritykset tuottavat voittoa sitä helpompi se on myydä tai lopettaa toiminta suomessa ja kääriä rahat omiin taskuihin.

Tämän vuoksi jokaisen joka vähänkään välittää omasta omaisuudestaan niin pitäisi vaatia tämän rikollisen kaupan välitöntä pysäyttämistä, sillä kaikki ne voitot mitkä me olemme suomen kansalaisena hävinneet näiden yhtiöiden toiminnassa ovat olleet meidän omaa rahaamme sekä omaisuutta jota nyt ryöstetään. Vaikka osa tästä onkin kulunut näiden valtion virkamiesten palkkoihin jne., mutta suurin osa on kuitenkin ollut suoraan pois meiltä tavallisilta ihmisiltä ja mennyt monikansallisten yritysten pohjattomaan kirstuun.

...

Pekka Puskalle: Digita ei ole ostanut lähetyskapasiteettia itselleen vaan ainoastaan myynyt. Lähetysverkkohan kuuluu edelleen valtiolle ja siitä peritään tv-maksut.

...

...Kyllä siinä vielä niin käy että koko Digitan verkon omistus siirtyy vähitellen ulkomaalaisten haltuun...ja sitten alkaakin rahastus kunnolla! Miten kävi aikoinaan Soneralle joka oli Suomen valtion omistuksessa??? Entä miten kävi Fortumin sähkönsiirtoverkoille kun myytiin ulkolaisille??

...

Digita ei ole ostanut lähetysverkkoa itselleen vaan myynyt sen eteenpäin. Lähetysverkkohan kuuluu valtiolle, se on selvää.

Mutta miksi valtio myi lähetysverkon?

...

En minä kyllä tajua että minkä takia Suomen valtion omistama Digita pitää myydä ulkomaisille sijoittajille? Sehän tarkoittaa sitä että sitten maksetaan hirveät määrät rahaa vuosittain Digitan herroille jotka tekevät huipputulosta...ja tämähän ei ole oikein hyvä asia! En ymmärrä ollenkaan!

...

"Aina vaan lisää uusia maksuja jo olemassa olevien lisäksi....kyllä on mennyt naurettavaksi touhu!!! " - On kyllä aika kaukaa haettua että valtion 100% omistama yritys alkaa myymään kansallista monopolia yksityisille... no sehän onkin Kokoomusvetoinen yhtiö, jonka perimmäinen tarkoitus taitaa olla saada veronmaksajien kustannuksella kerättyä mahdollisimman suuret voitot pienelle piirille. Niinhän siinä käy kun idiootit pääsee valtaan.

...

Ei välttämättä tule mitään ongelmia tulevaisuudessakaan mutta jos tulee jotain riitoja tai omistussuhteiden muutoksia etc....niin niistä voi seurata ikäviäkin seurauksia kun ne on tehty tuolla tapaa eikä myyty vaikkapa joillekin pääomasijoittajille kuten esim Nokia myi matkapuhelintoimintansa Microsoftille - tästä kaupasta seurasi aika paljon "ongelmia" ja se lopulta johti Nokian matkapuhelinten myyntitappioon mikä ei ole edes pieni, koska kyse oli yhdestä merkittävimmistä Suomen valtion omistuksessa olleista yrityksistä. Toki tässä tapauksessa tilanne on toinen kuin Digitalla mutta periaate sama eli valtio luopuu olennaisesta omaisuudesta jota sitten yksityinen pääoma alkaa hyödyntämään omiin tarkoituksiinsa.

...

No joo... Vaikka onkin vähän OT:a niin samaa mieltä olen siitä että järjetön kauppa tuo Digitan myynti aikanaan kyllä oli (ja se päätöshän tehtiin jo edellisen eduskunnan aikana). Toki sitä voi ajatella niinkin päin, ettei nykyinen hallitus ole onnistunut korjaamaan niitä virheitä joita edellinen teki. Ja jos puhutaan valtion omistuksessa olevista yhtiöistä ylipäätäänkin eikä vaan tietyistä firmoista kuten Digitasta tai Fortumista niin onhan valtio mielestäni osannut käyttää niissä myös järkeä mukana kun on päätöksiä tehty.

...

Näinhän se asia tietenkin oli ja tätä asiaa juuri tarkoitin tuolla edellä olevalla kommentillani että vaikka en ihan kaikesta ole hallituksen kanssa samaa mieltä - enkä suinkaan kaikessa ole tyytyväinen siihen miten hallitus asioita hoitaa, niin tässä asiassa olen kyllä vahvasti samoilla linjoilla Sipilän/Sipilän hallituksen kanssa: eli valtion omistuksessa olevat yhtiöt tulee saada paremmin hallintaan. En minä tietenkään niitä täysin "vapaille" markkinoille päästäisi mutta on se vähän typerää että valtiolla voi olla omistuksia useissa yhtiöissä (joista suurin osa toimii hyvin) ja sitten ne firmat jotka toimivat heikommin valtio ei edes haluaisi omistaa niistä mitään - koska pelkää sitä kilpailua.

Toki tämä nykyinen hallituskaan ole saanut valtiontaloutta siihen kuosiin kuin sen pitäisi olla: velkaantuminen jatkuu vaikka talous kasvaa, joten seuraavakin hallius joutuu edelleen kiristämään vöitä. Mutta olen kyllä tässä suhteessa samaa mieltä Sipilän kanssa siitä että olisi parempi jos valtiolla tosiaan voisi olla omistuksia useammassa yhtiössä eikä vaan parissa kolmessa suurimmassa (kuten Fortum ja Finnair). Kyllä siellä ihan hyviä ideoita hallituksella on ollut esim nyt tuo soten rahoitusmalli: siinähän ollaan juuri hakemassa sitä mallia jolla valtion velkaantuminen saadaan taitettua ilman leikkauksia - eli verotuloja kasvattamalla. Valtion pitäisi muutenkin toimia paremmin "talousajattelijana" joka ymmärtää sen että pitää elää tulojen mukaan eikä menojen ehdoilla.

...

Siis nyt ihan oikeasti? Mistä olet keksinyt tuon Digitan myyntihinnan, ja paljonko siitä tulee tälle valtiolle takkiin jos hinta ei ole oikea?

Digita toimii kansainvälisillä markkinoilla joten siihen sijoittaminen ulkomailta voi olla hyvinkin järkevää. Suomessa se tuotto tuskin hirveän kova on ollut. Vaikka tuo onkin valtion firma niin ei valtiolla ole mitään pakkoa pitää kiinni tuosta Digitasta.

...

Kun valtio myy omaisuuttaan niin se on joko tappiollista tai voitollista. En ole väittänyt että tämä kauppa olisi ollut tappiollinen.

...

Valtion firmoista puhuttaessa ei ehkä aina kannata käyttää esimerkkinä Soneraa, joka on kuitenkin aika poikkeuksellinen firma valtio-omisteisuuden suhteen... Ja eikös Sonera ole juuri esimerkki siitä miten valtion firman myynnistä saadaan takkiin. Myymällä olisi saatu parempi tuotto ja todennäköisesti oltaisiin päästy kokonaan eroon kalliista ulkomaanpuheluista sun muista virheinvestoinneista...

...

Olennaista kai tässä ketjussa on kuitenkin kysymys siitä miten voidaan turvata toimintavarmuus. Onko sillä loppujen lopuksi merkitystä että onko omistajana jokin firma vai valtio? Digitalla taitaa olla useita eri asiakkaita joiden toimintaa sen verkon toimivuus pitää varmistaa.

...

Se missä mennään metsään näissä myynneissä ja mitä niissä tapahtuu ei kuitenkaan löydy Ylen päättäjistä vaan poliitikoista jotka päättävät myyntivaltuuksista valtionyhtiölle.

...

Suomen valtio teki virheen kun myi aikanaan Digitan France Télécomille joka sitten myikin sen takaisin ulkomaille (tässä vaiheessa Digita oli tosin yksityistetty). Virhe olisi pitänyt tajuta silloin kuin kaupasta päätettiin tai edes heti kaupan jälkeen. Nyt ollaan tilanteessa jossa tv-toimialaa hallitsevat suuret ulkomaiset yritykset, joilla on lähes monopoli-asema alalla ja joista osan tiedetään harrastavan aggressiivista verosuunnittelua.

Tämä ongelma voitaisiin välttää siten että valtio toimisi omistajana itse omistamassaan yhtiössä joka sitten myisi lähetyspalveluita suoraan niitä haluaville asiakkaille (ja luonnollisesti pitäisi myös itsellään oikeudet myydä mainoksia lähetyksiin). Näin toimimalla olisi mahdollista saada huomattavasti suuremmat tulot tv-toiminnasta kuin nyt Digitalle maksetuilla n.30miljoonalla eurolla jotka menivät käytännössä ulkomaisille sijoittajille, eli ei valtiolle.

...

En minä epäilekään etteikö noita Digitalle löydy (eikä siihen tarvita välttämättä edes ulkomaista toimijaa) - kyse ei ollut tästä vaan siitä mikä on valtion rooli tällaisessa tilanteessa ja olisiko tuolloin valtio toiminut paremmin, kenties jopa siten ettei sitä myyntiä olisi tehty? Olen vahvasti sen kannalla että jos tämä oli kerran pakko tehdä niin miksei valtio perustanut esim. uutta yhtiötä hoitamaan tätä hommaa tai myynyt Digita-omistuksiaan Soneralle (joka sittemmin päätyi sitten osaksi TeliaSoneraa) joka ymmärtääkseni myös halusi panostaa tälle sektorille?

Ja kyllä se ostaja varmasti löytyi mutta kysymys kuuluukin - mikä hinta sille lopulta muodostuikaan, koska siihenhän valtion olisi pitänyt voida vaikuttaa.

...

Hyvä pointti! Mikäli valtio ei aikanaan tehnyt päätöstä myynnistä niin mielestäni tämä osoittaa sen että valtio oli tuolloin hereillä. Nyt voidaan kysyä onko valtiovalta ollut hereillä tässä tapauksessa ja miksei jo olemassa ollutta yhtiötä ole hyödynnetty paremmin? Jos se kerran on toimiva kokonaisuus eikä sillä mene kovinkaan huonosti?

...

Onko tämä nyt tulkittavissa niin että valtio omistaa Digitan ja pitää sen myymistä hyvänä asiana? Tämä oli kyllä uusi näkökulma asiaan. Valtiollahan olisi ollut tässä hyvä mahdollisuus tehdä rahaa myymällä koko höskä hyvään hintaan tai pitämällä se omassa omistuksessa mutta kun ei kerran kiinnostanut...

...

Ei tämä Digitan myynti todellakaan ollut mikään kansallinen katastrofi vaan normaali osa kehitystä jossa myös valtio toimii. Tälläistä tapahtuu jatkuvasti ja on tapahtunut kautta historian eri valtioiden omistaessa yrityksiä joko suoraan tai välillisesti esim. yritysten holding-yhtiöiden välityksellä.

Esim. Soneran osalta valtion omistus oli suurimmillaan lähes 84 % mutta se pieneni vähitellen noin 20 prosentin tienoille kunnes Ruotsin hallitus päätti myydä Telian osakkeita reilulla 18 miljardilla eurolla vuonna 2001 jolloin Suomen valtio luopui valtaosastaan Soneraa ja sai siitä n. 6 miljardia euroa joka sijoitettiin suurelta osin uusiin kasvuyrityksiin sekä myös valtiolle tärkeän perusinfrastruktuurin ylläpitoon kuten esimerkiksi digitaaliseen televisioon (esim. digi-tv lähetysverkko, digitaalisen radion verkko DAB) ja muihin viestintäverkkoihin.

...

Digitahan tekee hyvää tulosta eikä tarvitse valtion tukea toimintaansa kuten moni muu yhtiö joka on aikoinaan perustettu palvelemaan jotain tiettyä tarkoitusta, mutta nyt sen tehtävä ja tarkoitus onkin muuttunut. Jos se ei ole tarpeeksi tuottava yritys nykyisellään myytäväksi tai muuten tuottamaan valtiolle voittoa (joka kai lienee jossain määrin Digitan tarkoituskin), niin mitä sille sitten pitäisi tehdä? Pitäisikö veronmaksajien maksaa siitä ettei Digita tee tappiota?

Miksi ne ihmiset jotka ovat alunperin olleet tekemässä tuota verkkoa eivät saa omistaa sitä nykyään vaan pitää myydä ulkomaille, vain siksikö etteivät he halua kasvattaa omaisuuttaan myymällä sen pois? Vai pitäisikö kaikkien muidenkin luopua omistuksistaan (joita valtio on heille joskus lahjoittanut tai myöntänyt luvan toimia), koska osa haluaa hyötyä niistä enemmän kuin mitä siitä saadaan ja samalla nostaa niiden arvoa?

Digitan siirtoverkkoa ei olisi alunperin pitänyt ikinä antaa edes ilmaiseksi valtiolle. Nyt se pitäisi myydä oikeaan hintaan eikä mihinkään valtion kannalta naurettavaan polkuhintaan, josta kukaan muu ostajaehdokas ei ole kiinnostunut.

...

Miksi Digitan pitäisi olla valtion omistuksessa kun ei ole muutakaan infrastruktuuria joka olisi kaikkien kansalaisten käytössä? Valtio saa tuloja myös yritysten ja osakkeiden myynnistä sekä tietysti kaikista verotuloista.

...

Jos olisin saanut päättää niin kauppaa Digitasta tai sen osista ei olisi koskaan tehty vaan valtio olisi ostanut tv-ja radioverkkojen ylläpidon takaisin itselleen. Ja tässä yhteydessä koko valtiojohtoinen ylen toiminta oltaisiin mietitty uudelleen jotta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti verkkojen yhteiskäytöstä ja digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista. Nämä ajatukset tyrmättiin kuitenkin hyvin nopeasti poliitikkojen keskuudessa joten asialle oli vaikea tehdä mitään.

Ja nyt sitten nähdään mihin tämä johti... Digita myydään taas ulkomaiselle taholle jolloin myös suomen radio-ja tv-verkkojen ylläpito siirtyy jälleen pois valtiolta! Onko se enää tämän jälkeen kenenkään hallinnassa? No ei ole, ei ainakaan meidän suomalaisten. Digitan kaupan seurauksena valtio menetti 40 miljoonaa euroa verotuloina vuosittain jotka olisi pitänyt käyttää yhteiskunnan ylläpitoon sekä koulutukseen.

Jos olisin tiennyt kuinka huonosti asiat ovat tulevaisuudessa ja jos minulla olisi ollut vaikutusvaltaa niin en ehkä edes myisi näitä valtion yhtiöitä yksityisille tahoille vaan pitäisin ne tiukasti omassa halussani hamaan tulevaisuuteen saakka... tai ainakin siihen asti kunnes kaikki on lopullisesti romutettu. Sen jälkeen ei enää tarvitse huolehtia mistään!

...

Voit tulostaa ja täyttää oheisen valtakirjan sivun jonka lähetät postitse osoitteeseen:

...

Digita Oyj (jäljempänä: Digita) on maanpäällisen televisio- ja radioverkon verkko-operaattori, jolla ainoana toimijana Suomessa on käytössään valtakunnallinen kanavanippu. Maanpäällisessä antenniverkossa tarjolla olevia tv-palveluja käyttää päivittäin noin 85 prosenttia suomalaisista kotitalouksista. Antenniverkon palveluita voi katsella myös IPTV:n kautta eli internetin välityksellä.

...

Tämän ilmoituksen tarkoituksena ei ole julkistaa mitään sellaista tietoa, jota Digitalla tai jollain kolmannella taholla voisi olla koskien kyseisiä asiakkaiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Tätä ilmoitusta tulee pitää ainoastaan tiedonantona mahdollisista tulevista sopimuksista nykyisten asiakkaiden ja Digitan välillä. Tämä ilmoitus koskee yksinomaan mahdollista tulevaa järjestelyä (i) yritysasiakkaiden kanssa; (ii) kuluttaja-asiakasta palvelevasta jakeluverkosta sekä (iii) (iv) mahdollisesta uudesta kanavanippuihin B, C ja D keskittyvästä valtakunnallisesta verkko-operaattorista.

...

Digitalle myönnettiin toimiluvat antennitelevision UHF-taajuusalueen kanavanippuihin A,B ja C vuonna 2009. Toimiluvan mukaan Digita sai lähetyskapasiteettia yhteensä 11 valtakunnallista kanavaa varten kolmelle päälähetinalueelle A-C, joihin kuuluvat Helsingin seutu, Turku-Tampere-Lahti-kolmio sekä Jyväskylän lähetysasema. Lisäksi toimiluvassa annettiin oikeus lähettää alueellista ohjelmaa Uudenmaan alueella.

Viestintävirasto myönsi toukokuussa 2013 Digitalle verkkotoimiluvan maanpäällisen antenniverkon UHF-alueen kanavanippuihin B ja C (HD-kanavat) vuoden 2017 loppuun saakka. Toimilupa koskee myös valtakunnallista digitaalista joukkoviestintäverkkoa, jolla lähetetään Yleisradio Oy:n ohjelmistot vapaasti vastaanotettavina sekä kaupallisten toimijoiden valtakunnalliset kanavat väestöpeitoltaan yli 90 prosentin alueille niin että niihin on lisätty peittoaluekohtaisten ohjelmien lisäksi koko maan kattava valinnainen ohjelmatarjonta.

...

Digita teki päätöksen rakentaa vuoden 2018 aikana valtakunnallisen mastojen huolto- ja kunnossapito-ohjelman, jossa parannetaan huollettavuutta, vianpaikannusta sekä lisätään peittoalueiden kapasiteettiä poikkeustilanteita varten varavoimalla myös yöaikaan, mikäli tilanne niin vaatii. Digita on päivittänyt verkkotietonsa julkisesti saatavilla olevaan verkkotietokantaan Digitan verkkoon tehdyt investoinnit vuonna 2015 olivat 29 M€ (30 Meur). Tästä summasta 19 M€ käytettiin investointeihin, jotka kohdistuvat radioverkkojen kehittämiseen ja 3 M€ varavoiman lisäykseen.

...

Valtioneuvosto muutti 15.11.2012 tekemällään päätöksellä Digitan verkkotoimilupia siten, että Digita sai viisi vuotta lisäaikaa antenniverkossa tv-palveluiden jakelulle. Alkuperäinen toimilupien voimassaoloaika olisi päättynyt 31.8.2020.

...

Valtioneuvosto muutti päätöksellään 6.2.2013 aiemmin vuonna 2012 tekemäänsä päätöstä siten että sen mukaan tv-palveluiden verkkotoimiluvan haltija on jatkossakin Digita Networks Oy ja tämän tytäryhtiöt Digita Oy:n määräysvallan siirtyessä TDF Oy:lle toimilupaehtojen mukainen myyntivelvoite säilyy ennallaan 31.8.2015 asti.

...

Digita lähettää radio- ja televisio-ohjelmia maanpäällisessä digitaalisessa verkossaan kaikkialla Suomessa. Maanpäällisen verkon lisäksi Digita tarjoaa langattomien yhteyksien kautta @450-laajakaistapalveluita, yritysratkaisuita, videoratkaisuja muun muassa koulutussektorille sekä terveydenhuollon ratkaisuja. Verkon palveluiden käyttäjinä ovat esimerkiksi Yle Areena - palvelu (videopalvelut), Nelonen ruutu -videopalvelu (televisio-ohjelmat) ja MTV3 Katsomo -palvelu(verkkovideot). Lisäksi Digitan langaton @450-verkko on ainoa suomalainen kuluttajien käytössä oleva valtakunnallinen 450 MHz:n Flash-OFDM -verkko, joka toimii valtakunnallisesti tarjoten myös hyvät tietoliikenneyhteydet vapaa-ajanasunnoille. Digitalla on oikeus käyttää Avainlippu-tunnusta osoituksena suomalaisesta palvelutuotannostaan.

...

Digitas Oy sai laatusertifikaatin vuoden 2012 lopussa ensimmäisenä valtakunnallisena verkko-operaattorina ja radioyhtiönä maailmassa. Digitan tavoitteena oli nostaa laatu uudelle tasolle sekä osoittaa asiakkaille, henkilöstölle että kumppaneille toiminnan jatkuva parantaminen luotettavan laadunhallinnan avulla. Laatujärjestelmän keskeisenä lähtökohtana ovat Digita Networks Oy:n missio: "Tuotamme lisäarvoa tietoyhteiskunnassa yhdistämällä ihmisiä, paikkoja ja tietoa" - vision mukaisesti.

...

Yhtiön toiminta alkoi Yleisradion jakelutekniikan yhtiöittämisellä 1. syyskuuta 1994 Digita Oy:ksi (Yleisradion tytäryhtiö). Vuonna 1998 Lipposen I hallitus esitti yhtiön yksityistämistä. Myynti toteutettiinkin helmikuussa 1999. Perustettavaan osakeyhtiöön siirrettiin Ylen tytäryhtiönä toiminut Digigata Oy, liiketoimintasiirron jälkeen Digita toimi emoyhtiön täysin omistamana tytäryhtiönä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lokakuussa 2000 myydä 49 prosenttia Digitan osakkeista France Télévisions -yhtiölle (nykyään Digital Video Broadcasting Group eli DVB-H).
Digita-kauppa herätti runsaasti kritiikkiä niin eduskunnassa kuin tiedotusvälineissäkin. Kritiikin seurauksena myyntipäätöstä seuraavana päivänä liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen kertoi, että myynnistä otetaan opiksi ja uutta valtion omistusta myydään vain hyvästä syystä. Ylen Hyvä 2003 -kampanjassa kerättiin myös "Lupa välittää" ja "Annetaan kaikkien kukkien kukkia" -lupauksia, jotka liittyivät huoleen yhteisöllisyyden katoamisesta.
...

Digitan myynti varmistui!
Valtioneuvosto on päättänyt odotetusti, että Digita Oy voidaan myydä.
Kaupalla pyritään siihen, ettei Digitaa tarvitse pääomittaa tulevaisuudessa verkkotoiminnan ylläpitämiseksi. Hallitus uskoo tämän varmistavan verkon toimintavarmuutta entisestään.
...

Pekka Karhuvaaran mukaan vaikuttaa nyt hyvin epätodennäköiseltä että kaupat saadaan tällä aikataululla aikaan ja jos näin käy niin kaupan peruuntuminen tulee aiheuttamaan suuria ongelmia monille Digitan asiakkaille. Tämän takia on aloitettu jo selvitykset vaihtoehtoisesta tavasta turvata tv-kanavien näkyminen tulevaisuudessa.
– Pyrimme saamaan uuden, paremman tarjouksen Digitasta mahdollisimman nopeasti aikaiseksi jotta nämä asiakkaat voivat luottaa siihen ettei heidän tarvitse pelätä vuodenvaihteessa mitä tapahtuu kun Digita menee pörssiin ja muuttuu osakeyhtiöksi jonka omistaa pörssiyhtiö eikä enää olekaan valtio-omisteinen yhtiö jota poliitikot pystyisivät kontrolloimaan jolloin poliitikkojen täytyy miettiä että miten jatkossa toimitaan näiden asioiden kanssa. Tällä hetkellä tilanne on vielä se, etteivät Digitan omistajat halua tehdä päätöksiä koska he eivät tiedä mihin suuntaan tässä ollaan menossa.
...

Digi-tv-jakelun perushinta
Televisio-ohjelmien jakelusta kotitalouksille vastaa Digita Oy. Jakelusta peritään maksu, jonka hinta vaihtelee sen mukaan kuinka monen talouden alueella ollaan jakamassa signaalia. Hintataso on määritelty valtioneuvoston asetuksella Digitan kohtuullisen korvauksen perusteista televisio-ja radio-ohjelmien lähettämisestä (1135/2007). Asetuksen perusteella Viestintävirasto arvioi vuosittain hintatason kohtuullisuutta ja voi muuttaa sitä jos hinnoittelu ei ole kustannusvastaavaa tai kohtuullista.
...

Viestintävirasto vastaanotti syksyllä 2013 kuluttajilta lukuisia ilmoituksia koskien Digitan tekemiä tv-palvelujen hinnoittelun muutoksia.
Digita lähetti marraskuussa asiasta Digita Infoon sähköpostitse ilmoituksen hintojen muuttamisesta. Joulukuussa myös Viestintävirasto sai sähköpostin, jossa kerrottiin mm että "…siirrymme hinnoittelussamme uuteen vyöhykepohjaiseen hinnoittelumalliin 1.3.2013 alkaen" ja ”Uusi malli otetaan käyttöön antenniverkon maksu-tv-palveluissa sekä valtakunnallisessa radiolähetysten verkossa”. Tammikuussa 2014 Viestintävirasto vastaanotti kuluttajilta lukuisia sähköpostiviestejä Digitan hinnankorotuksista.
...

Kuluttaja-asiamies muistutti Digitalle antamassaan huomautuksessa, että kuluttajat ovat televisio-ohjelmien vastaanottoon liittyvien sopimusehtojen osalta eriarvoisessa asemassa sen suhteen, ovatko he hankkineet tv-palvelunsa kaapelitelevisioverkon vai antenniverkon kautta. Viestintävirasto katsoo tarpeelliseksi myös jatkossa seurata tehostetusti näiden palveluiden hinnoittelua sekä sitä miten hyvin ne noudattavat niitä koskevaa lainsäädäntöä ja määräyksiä (erityisesti syrjimättömyys- ja kustannuslaskentavelvoitetta).
Digita lähetti 22. joulukuuta 2010 valtioneuvostolle pyynnön saada toimilupa verkkopalvelun tarjontaan mobiili-tv-verkossa.
Valtioneuvosto myönsi Digitalle 3. maaliskuuta 2011 toimiluvan kolmeksi vuodeksi mobiiliin joukkoviestintäverkkoon DVB-H-standardilla verkkotoimiluvan televisio-ohjelmien jakeluun. Toimilupa tuli voimaan 15. huhtikuuta 2011. Verkkotoimilupaa hakivat Anvia Oyj, Digita Oy ja Telemast Nordic Oy.
Verkkolupa oikeuttaa käyttämään taajuusaluetta 450 megahertsiä. Verkon tulee kattaa vuoden 2011 lopussa yli 80 prosenttia suomalaisista. Mobiili-tv-verkko on Digitan neljäs valtakunnallinen digitaalisen joukkoviestintäverkon lähetyspaikka.
Valtioneuvosto päätti tammikuussa 2017 muuttaa toimilupia niin, että myös kaupalliset tv-yhtiöt voivat päästä myymään mainontaa mobiili-TV-verkkoon ja samalla ne luopuvat oikeudestaan myydä mainoksia digi-tv-verkossa.
...

Nyt Nokia on palaamassa markkinoille
Verkkolaitevalmistaja Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri kertoo Yle Uutisille antamassaan haastattelussa yrityksen aloittavan 4G-verkkojen rakentamisen Yhdysvaltoihin ensivuoden alkupuoliskolla. Samalla yritys suunnittelee myös paluuta matkapuhelinmarkkinoille ja uusien älypuhelinten kehittämistä.
...

Kirjoittanut admin To, 09/29/2012 - 14:02
Media- ja teleoperaattori Digita myytiin Ranskan valtion omistamalle TDF:lle (Teledigital) vuonna 2012, kun Euroopan komissio oli vihdoin hyväksynyt Digitan myymisen. Myyntisopimus allekirjoitettiin kesäkuussa 2011. Kaupasta ilmoitettiin kuitenkin vasta helmikuussa 2013 komission kilpailuselvitysten päätyttyä.
...

Kauppahinnaksi sovittiin 362 miljoonaa euroa. Digitan myynti vaati sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission hyväksynnän. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi kauppaa jo elokuussa 2010 ja joulukuussa EU:n komissio näytti sille vihreää valoa.
TDF osti tuolloin koko TDF-konsernin, johon myös Digita kuului. TDF oli yksi Ranskan suurimmista valtiojohtoisista yhtiöistä, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli 4 miljardia dollaria eli noin 3,9 miljardia euroa ja henkilöstömäärä noin 16 000 henkilöä 30 maassa eri puolilla maailmaa. Digitan ostamisella TDF:n kerrottiin tavoittelevan vahvempaa asemaa tv-palvelujen tarjoamisessa Euroopassa.
...

Digita Oy ostaa DNA:n antenniverkon maksu-tv-liiketoiminnan 18.8.2011
Valtio-omisteinen Sonera (nyk. TeliaSonera Finland Oyj) ja Finnet-ryhmään kuuluva Datame ovat allekirjoittaneet sopimuksen @450-verkon liiketoiminnan myymisestä Digita Oy:lle 30.10.2008 lähtien. Kauppahinta oli 2,5 miljoonaa euroa, josta Digitan osuus on 1,9 miljoonaan.
...

Digita sai verkko-operaattorilupansa keväällä 2010 liikenne- ja viestintäministeriöltä ilman kilpailutusta
Valtioneuvosto myönsi huhtikuussa 2009 Suomen televisio- ja radiolähetysverkkoja operoivalle Digitalle valtakunnallisen 450 megahertsin verkon toimiluvan langattoman @450-laajakaistaverkon rakentamiseen. Verkon käyttäjiksi tavoitellaan sekä kuluttajia että yrityksiä Digitan aiemman strategian mukaisesti koko Manner-Suomen alueella.
...

3G-verkot ovat laajenemassa voimakkaasti ja jo lähes kaikki suomalaiset kattavat palvelut on saavutettavissa verkosta joko puhelimitse, television tai internetin välityksellä. Digita haluaa tarjota näille kuluttajille saman mahdollisuuden myös langattomasti laajakaistan käyttöön kaikkialla siellä missä nykyiset mobiiliverkot toimivat eli kaupungeissa sekä haja-asutusalueilla.
Digitan uusi @450-verkko täydentää TeliaSoneran valtakunnallista laajakaistapalvelua tuomalla markkinoille uuden vaihtoehdon liikkuvaan työskentelyyn
Soneran matkaviestinverkossa valtakunnallisesti toimiva Datame Oy lanseeraa Suomen ensimmäisen langattoman 450-laajakaistaverkon, jolla on mahdollista saavuttaa jopa 100 megabitin sekuntivauhti. Verkon hyödyntämiseksi tarvitaan Digitan tarjoama päätelaite tai muu ulkoinen antenni kuten televisioantenni ja lisäksi asiakkaan oma yhteyspiste eli esimerkiksi tietokoneeseen kytkettävä usb-liitäntäinen verkkokortti.
...

Kansanedustaja Harry Harkimon (kok.) tekemä aloite “SuomiTV:n myynnistä kotimaiselle ostajalle” käsiteltiin eduskunnassa 26.10., ja siihen annettiin talousvaliokunnassa kielteinen vastaus 7 kansanedustajan vastustaessa aloitetta.
Talousvaliokunnan mukaan kanavan myynti ulkomaalaiselle toimijalle olisi ristiriidassa Euroopan Unionin kilpailusäädösten kanssa, koska Suomessa lähetystoiminnasta vastaava Digita omistaa ainoan koko maassa kattavan antenniverkon. Tämän takia valtioneuvosto voisi yksin päättää tv-kanavan toimiluvan myöntämisestä kotimaiselle taholle eikä se vaatisi EU-komission käsittelyä eli ns. notifikaatiota ennen hyväksyntää. Valiokunnan mielestä verkkoluvan myöntäminen vain yhdelle operaattorille ei edistä kilpailua.
...

Verkkoinfrastruktuuria kehittämällä Digita pystyy tarjoamaan palveluitaan tehokkaasti valtakunnallisesti kaikille jakeluteille: tv-yhtiöille, mobiiliverkkojen kautta tai vaikkapa internetin välityksellä. Nykyaikainen televisio-ohjelmasiirto edellyttää yhä monipuolisempia jakelutapoja ja uusien teknologioiden tehokasta käyttöönottoa myös perinteisen radio- ja televisioverkon piirissä toimiville yrityksille kuten Yleisradiolle sekä sen kanssa yhteistyötä tekeville palveluntarjoajille.

...

Eli tuo lupa pitäisi ostaa takaisin, eikä myydä sitä eteenpäin? Itse olin kuvitellut että vain valtioneuvosto voi tuon toimiluvan antaa... :) Eikös se joku ranskalainen firma sen ostanut.

Digita on valtion 100% omistama yritys ja myy Digitaa hintaan jolla valtio saisi voittoakin Digitasta mutta miksi Suomen päättäjät haluavat tuhota kansallisomaisuutta myymällä tuottavat yritykset ulkomaille. Nämä rahathan menevät suoraan ulkomaan sijoittajille veroparatiiseihin piiloon eli Suomi menettää rahaa pysyvästi

...

Eihän kukaan mitään rahoja kaipaa... Nehän voidaan vaikka tuhlata kun nyt kerrankin saatiin kunnon tili firmalle!! Olisi kyllä mukava tietää mihin tämä valtava rahamäärä hukataan.. tuskin sitä ihan kaikkea Digitassakaan tarvitaan..

...

Toisaalta kun miettii kuka on tämän kaupan takana (valtionvarainministeri Jyrki Katainen), niin ehkä tässä on taas yksi esimerkki lisää miksi Suomessa menee nykyään kaikki asiat päin helvettiä..

...

Tämä sensuuri touhu onkin hyvä osoitus siitä ettei nyky suomessa ole enää mitään muuta virkaa tavallisella ihmisellä kuin toimia hallituksen sätkynukkena.. Kun katselee vaikkapa juuri julkaistuja leikkaus listoja ja muita vastaavia juttuja joihin hallitus yrittää saada kaikkia mukaan pelastamaan Suomea uhkaavalta talous lamalta (jotta voitaisiin jatkaa samaa rataa, mutta hiukan pienemmällä kulutuksella) , niin herää väkisinkin kysymys , että minkä ihmeen takia täällä enään ollaan olemassa? .

...

Suomessa tv-lähetykset aloitettiin vuonna 1958 aluksi Yleisradion toimesta. Vuonna 1996 valtioneuvosto myönsi Digita Oy:lle toimiluvan televisio-ja radiolähetysten siirtoon ja jakeluun valtakunnallisesti. Valtioneuvosto oikeutti päätöksessään 5.2.1999 liikenne- ja viestintäministeriön myymään 49 prosenttia Digita Oy:n osakkeista SBC:lle (nykyisin osa Broadcasting-liiketoiminnoista, josta yhtiöitetty) 1 350 miljoonalla markalla sekä Soneralle 32 % yhtiön osakekannasta 364 miljoonan markan kauppahinnasta.

Digita Oy aloitti toimintansa vuoden 1999 alusta itsenäisenä valtionyhtiönä.

Valtioneuvoston tekemän periaatepäätöksen mukaan Digitan omistuspohjaa olisi ollut tarkoitus laajentaa ja monipuolistaa. Valtion ohella muut omistajat olisivat olleet institutionaalisia sijoittajia. Digita Oy:n toiminnan käynnistymisen jälkeen omistuksen laajentaminen ei kuitenkaan enää ollut tarkoituksenmukaista, koska valtio omisti kaikki yhtiön osakkeet sen luovutettua liiketoimintansa kokonaisuudessaan yhtiölle 1.1.1999 mennessä.

Digitalla oli vuoden 1999 alussa omistuksessaan valtakunnallinen verkkoinfrastruktuuri digitaalista tv-lähetystoimintaa varten eli lähetysverkot sekä UHF- että VHF-alueilla. Vuoden 1998 lopussa Digita Oy:n markkinaosuus kaikista radio- ja televisioverkkojen siirtopalveluista Suomessa arvioitiin olleen noin 60 prosenttia. Valtioneuvoston 6 päivänä marraskuuta 1998 tekemässä periaatepäätöksessä vahvistettiin Digitan asema digitaalisen televisiotoiminnan kansallisena perusinfrastruktuurin kehittäjänä, hallinnoijana ja tarjoajana.

Valtioneuvosto vahvisti 31 tammikuuta 2000 tekemällään päätöksellä Yleisradion toimiluvan muuttamisen siten, että yhtiö voi jatkaa digitaalisessa lähetystoiminnassa UHF-verkon kanavanippua A käyttäen nykyisin käytössä olevaa tekniikkaa kahden vuoden pituisen kokeilujakson ajan. Tämän jälkeen Yleisradio ei enää tarvitse toimilupaa analogisen television ohjelmien lähettämiseen digitaalisen toiminnan rinnalla vaan yhtiön on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digitaaliseen televisiotoimintaan ja muuttaa toimiluvan varaiset televisio-ohjelmansa kokonaan digitaalisiksi.

Valtioneuvosto teki 18 päivänä tammikuuta 2001 periaatepäätöksen toimilupapolitiikan suuntaviivoista. Sen mukaan uusia digitaalitelevision toimilupia voidaan myöntää lähetyskapasiteettia niin paljon kuin sitä tarvitaan ja muutoin samoin edellytyksin kuin aikaisempia analogisia televisiotoimilupia myönnettäessä edellyttäen, ettei televisioverkkojen digitalisointi vaaranna perinteisen televisiotoiminnan palveluja eikä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia Yleisradiolle.

Valtioneuvoston joulukuussa 2005 tekemän periaatepäätöksessä asetettiin tavoitteeksi saattaa koko maa tasa-arvoiseen asemaan televisiolähetysten vastaanotossa vuoteen 2010 mennessä. Televisiolähetykset oli tarkoitus muuttaa digitaalisiksi vaiheittain siten, että viimeistään vuoden 2010 lopussa kaikki television peruslaatuiset lähetykset tapahtuvat DVB-T2-standardin mukaisina digitaalisessa muodossa (1) . Maanpäällisessä lähetysverkossa tavoitteena oli siirtyä kokonaan digitaalisiin lähetyksiin 31 päivänä elokuuta 2007 ja luopua nykyisistä analogisista lähetyksistä.

Televisio- ja radiolähetyksiä lähetetään sekä maanpäällisinä kanavanippuihin sidottuina televisiolähetyksinä UHF-taajuuksilla että kaapelitelevisiolähetyksenä, satelliitin kautta välitettävänä lähetyksenä tai matkaviestimien välityksellä. Suomessa on neljä valtakunnallista televisiokanavaa antenniverkossa (Yle TV1 HD , Yle TV2 HD , Yle Fem HD ); näiden lisäksi televisiossa voi katsoa kaupallisten toimijoiden lähetyksiä: NelonenHD ja FOX sekä Viasat-kanavien ohjelmia.

...

Ei voida enää ajatella että joku valtion virasto määrää missä jokin radio tai televisioasema sijaitsee. Jos me haluamme nauttia vapaasta liikkuvuudesta EU:ssa on meidän hyväksyttävä se tosiasia että olemme markkinataloudessa jossa kuluttajat määräävät mitä kanavia kuunnellaan ja mistä he haluavat maksaa . On täysin järjetöntä pakottaa ihmiset maksamaan sellaisesta palvelusta jota he eivät halua eivätkä tarvitse, tässä tapauksessa tv kanavista.

...

Sitten se tärkein asia joka jäi Mikaelilta mainitsematta : Digilähetysten laatu ja saatavuus vaihtelee edelleen valtavasti eri puolilla Suomea !! Digita on myynyt liikaa näitä kanavia antenniverkon katvealueille, mutta ei ole tarjonnut luvattuja laitteita niille jotka eivät muuten saa vastaanotettua kaikkia digikanavia . Se on todella väärin !

...

Niin... itse olen sitä mieltä, että valtio voisi ryhtyä jälleen aktiiviseksi omistajaksi kansallisesti tärkeissä yrityksissä.

Tämä tarkoittaa mm., että valtio perustaisi "oman" tele- tai matkapuhelinoperaattorin. Valtion ei olisi syytä käyttää verorahoja uusien verkkojen rakentamiseen, sillä niiden rakentaminen on operaattoreiden tehtävä - mutta valtiolla pitäisi olla oikeus perustaa oma GSM- ja UMTS-verkko (vaikka sitten valtakunnallinen UMTS yhdessä Soneran kanssa), jos tarvetta sellaiseen ilmentyy esim. 3G-verkkojen tullessa käyttöön.

Digitasta voisi tehdä myös valtion yrityksen jälleen kerran "yleishyödyllisistä syistä"...

...

Näin se vain on, olen täysin samaa mieltä. Olen jo useamman vuoden odotellut sitä päivää kun valtio viimein herää myymään kaiken irtaimistonsa (vaikkapa nyt sitten ne radio ja TV-mastot). On ollut hämmästyttävää todeta ettei tästä maasta löydy tahoja jotka olisivat tätä esittäneet vaan ovat mieluummin pitäneet kiinni veronmaksajien omaisuudesta vaikka niille ei enää varsinaista käyttöä olekaan.

Viime kesänä kuulin erään kaupunginvaltuutetun suusta, että he eivät halua myydä pois kaupungin omistamaa vesijohtoa koska pelkäävät sitä tilannetta jossa joku ulkopaikkakuntalainen tulee kysymään kaupungilta vesijohtoliitäntää omakotitalolleen ja kaupunki kieltäytyy vedoten siihen, ettei sillä ole mitään tekemistä kyseisen runkoputken kanssa. Toisin sanoen haluavat pitää vedenjakelumonopolin itsellään jotta voivat päättää kenellä on oikeus liittyä jakeluverkostoon.

On vaikea sanoa onko kyse tietämättömyydestä vai siitä että valtion omaisuus koetaan niin pyhäksi ettei sitä haluta myydä vaikka sen myymiseen ei enää olisi muuta kuin ideologisia syitä - esimerkiksi se, että kyseessä ovat nimenomaan YLE:lle myönnetyt toimiluvat tai lähetysoikeudet joiden myyminen muuttaisi tilannetta huonompaan suuntaan YLE:n näkökulmasta ja saattaisi pakottaa sen muutoksiin jotka eivät sille muuten sopisi.

...

Näinhän kävi Soneran tapauksessa. Valtio omisti siitä suoraan 49 % joten teoriassa oli mahdollista myydä loput jollekin ulkopuoliselle taholle niin ettei kauppaa olisi voitu tehdä ilman valtion suostumusta. Kuitenkin kun kyse on yrityksestä jolla ei ollut minkäänlaista toimintaa ulkomailla, katsoi Sonera parhaaksi pistää kaikki osakkeensa myyntiin mikä johti siihen että valtio käytännössä pakotti myymään loputkin osakkeet ulkomaille minkä johdosta osakekurssi romahti ja sen myötä myös valtio-omistaja menetti osan osakkeistaan.

Tele- ja verkkoliiketoiminnassa toimivat yritykset ovat perinteisesti olleet sellaisia joita valtio tai kunnat eivät ole omistaneet (toisin kuin vaikka VR jonka omistuksesta 51% on valtiolla).

...

"Eikö ole aika huvittavaa kuinka nuo suomalaiset yhtiöt eivät menesty Suomessa? On ehkä hieman kapeakatseista syyttää yksinomaan valtiota noista asioista. Jos tarkastellaan pelkästään esim Nokian menestystä viime aikoina niin kyllähän Nokiallakin on mennyt varsin hyvin.

En minä syytäkkään kaikkea yksin valtion harteille mutta kyllä se vaan vaikuttaa asiaan kun kaikki pitää saada halvalla ja voitot maksimoitua keinoja kaihtamatta... Kun vielä otetaan huomioon kuinka paljon suomalaiset veronmaksajat joutuvat maksamaan Digitalle lupamaksuja, ei siinä kovin isoa eroa tule siihen paljonko ulkomaalaiset tahot vievät rahaa ulkomaille verrattuna. Ja aika harva ulkomaalainen yhtiö on edes veroja Suomeen maksanut.

...

Jos tuon olisi tiennyt niin ehkä silloin myynti ei olisikaan ollut täysin typerää mutta toisaalta tuskinpa valtiokaan tuosta asiasta hirveästi tiesi koska eihän kauppaa ole voinut olla kovin pitkään aikaa miettimässä. Vai pitäisikö valtion seurata jatkuvasti mitä firmoja suomessa on kaupan, sen perusteellahan niitä myydään tai jätetään myymättä että saadaan paras mahdollinen hinta eikä tehdä päätöksiä fiilispohjalta... Ehkä tulevaisuudessa kaikki pitäisi yksityistää ja antaa kansalaisten hoitaa homma.

...

Nyt jos valtio omistaisi itse Digitan se pystyisi pitämään tuon tiedon Suomessa itsellään sekä myymään sen edelleen muille yrityksille:

...

Mielestäni on kuitenkin tärkeää säilyttää Suomessa myös oma tv-toiminta koska sillä tavalla voidaan parhaiten varmistaa suomalaisten pysyminen oman maan kansalaisina, estää ulkomaalaisten tv-yhtiöiden valta-asema Suomen tv:ssä (ja niiden mukanaan tuoma ”kansallistaminen”), turvata suomalaisen tv-toiminnan kehitys tulevaisuudessakin sekä edistää sananvapautta. On siis pidettävä huoli siitä että toiminta jatkuu kaikissa oloissa ja siihen tarvitaan tietysti omaa riippumatonta ohjelmatuotantoa..

...

Tämän lisäksi pitää tietysti ottaa huomioon että iso osa ihmisistä ei maksa tv-lupaa vaikka katsoisivatkin telkkaria joten voi hyvin olla ettei nykyinen tv-lupamaksujen määrä kata enää läheskään kaikkia kuluja joita aiheutuu tv-ohjelmien lähettämisestä. Itse veikkaan että kustannukset katetaan tulevaisuudessa sekä televisiomaksuista (jotka kerätään joko valtion budjetin kautta tai sitten suoraan veroina), mainoksista, maksutv:stä ja/tai mainonnasta.

...

"Nykyaikainen yhteiskunta perustuu aina luotettavaan ja riittävään tiedonsiirtoon, oli kyseessä sitten ihmisten välinen tiedonsiirto tai vaikkapa tiedonsiirto yritysten välillä taikka valtion sisäinen tiedonsiirto. Digitalisaation edetessä yhä useampi yhteiskunnan toiminto alkaa pohjautua digitaaliseen tietoon perinteisen paperin sijasta.

...

Teleoperaattoreiden välinen kiristynyt hintakilpailu johti tilanteeseen, jossa valtaosalla kotitalouksista oli mahdollisuus valita käyttämänsä matkapuhelin- tai laajakaistaliittymä usean operaattorin tarjoaman tuotevalikoiman joukosta.

Samalla telealan toimintaympäristössä alkoi tapahtua suuria muutoksia. Suomessa valtioneuvosto teki vuonna 2003 päätöksen ottaa 450 megahertsin taajuusalue digitaalisen langattoman laajakaistan tarjontaan mobiiliverkkojen rinnalle vuoden 2010 alusta lähtien: Päätös avasi mahdollisuuden siirtää tällä hetkellä tv-käytössä oleva korkea lähetystaajuus nopeasti mobiilidatapalveluiden käyttöön, jolloin langattomat internetpalvelut ovat saatavilla koko maassa ja kaikkialla maailmassa ilman käyttäjille aiheutuvia häiriöitä tai merkittäviä lisäkustannuksia.

...

Myös maailman suurimmat operaattorit, joilla on yli miljardi asiakasta, osoittivat kiinnostusta Digitaa kohtaan. Vuonna 2009 Digita teki aiesopimuksen TDF–konsernin kanssa Euroopan komission myöntämän digitaalisen julkisen palvelun velvoitteen täyttämisestä Ranskan Alpeilla sijaitsevilla televisio- ja radioasemilla.
Digita-kaupan toteuduttua valtioneuvosto päätti myös uusista televisiotaajuuksien käyttöehdoista Suomessa 1.3.2012 alkaen sekä uudisti verkkotoimilupansa joulukuussa 2011.

Valtioneuvosto myönsi päätöksellään 23.5.2012 Digitalle uusia ohjelmistolupia Anvia Oyj:n täydentäessä toimilupa-aluettaan Pohjanmaalta Jyväskylään, Kuopioon ja Lahteen kohdistuvilla toimiluvoilla.

Lisäksi valtioneuvoston päätöksellä 18.12.2013 myönnettiin Digitan hallinnoimalle UHF-lähetysverkon kanavanipulle D uusi toimilupakausi 31.12.2033 saakka sekä VHF – lähetys- verkon kanavanipuille A ja B uudet toimiluvat kausille 7 vuotta ja 2027-30 asti.
Digita solmi merkittävän sopimuksen uuden valtakunnallisen tv-kanava Friin lähetysten välittämisestä antenniverkossa 1.6.2017 alkaen.

...

Vuoden 1993 alusta laitoksen toiminta siirtyi uudelle maa- ja metsätalousministeriön alaiselle Geodeettiselle laitokselle, joka toimi yhteistyössä silloisen Teknillisen korkeakoulun kanssa Otaniemen Otakaarella (nykyisin Aalto-yliopiston OOP-keskus). Vuoden 2015 alussa laitoksen toiminnot siirrettiin Maanmittauslaitokseen jonka organisaatiouudistuksen yhteydessä geodesia luokiteltiin omaksi paikkatietoalan asiantuntijaosastoksi. Tämän myötä mm. geoidimalli sekä painovoimalaboratorio siirtyivät osaksi Paikkatietoasian neuvottelukuntaa.
Vuonna 2005 Digitan verkot olivat pääosin valtionyhtiö Tele- ja viestintäministeriön omistuksessa, kun yhtiön omistusrakennetta muokattiin strategisista syistä siten että osakkaita tuli olla useita - myös yksityisiä tahoja jotta Digita pystyi varmistamaan palvelukykyään myös markkinoiden vaativissa olosuhteissa: Vuonna 2011 suurin osakas (44%) oli japanilainen tietoliikennekonserni NIC Tietoverkot. Muita merkittäviä osakkeenomistajia tuolloin olivat: Sanoma Television Oy 32 %,
...

Digitan emoyhtiö on kansainvälinen TDF-konserni.
Suomen valtio omistaa 49 prosenttia Digitasta. Valtioneuvoston kanslia hallinnoi omistusosuuksia yhtiöissä (VN/100/2016).
...

Anvia Securi Oy tarjoaa turvateknologiaa ja –palveluita kotitalouksille ja yrityksille. Lue lisää täältä.
Teleyhtiö Anvian ylimääräinen yhtiökokous päätti 30.3.2016 valtuuttaa hallituksen päättämään suunnatusta osakeannista niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin institutionaalisille sijoittajille sekä yksityishenkilöille.
...

Elisalla on vahva asema suomalaisten yritysten digitalisoinnin kumppanina sekä tietoliikennepalveluiden tarjoajana Suomessa toimiville yrityksille.
Yhtiö tarjoaa asiakkailleen myös kattavat valtakunnalliset kuluttajapalvelut viihdepalveluista aina mobiili- ja online-liittymiin asti – niin kaapeli-tv:ssä, Elisan mobiiliverkossa kuin digitaalisessa tv-palvelussakin (Digita Viihde).
...

Digita sai taas tv-toimilupia yle 10:40 23.09
Valtioneuvosto on myöntänyt Digitalle kolme verkkolupaa televisiotoimintaan UHF-taajuusalueella. Luvat ovat voimassa kymmenen vuotta.
...

Digita saa uuden omistajan iltalehti 11:26 22.10
Valtio-omisteisen Digitan myynti ulkomaalaisille oli virhe – verkkoinfrastruktuuria olisi nyt tarjolla hyvään hintaan hs 11:20 25.08
...

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä[21:35:00] 91.157.89.13: CONNECTION_ABORTED 60 s
valtioneuvoston aiempi päätös olla hyväksymättä yleisradiolähetyspalveluiden ylihinnoittelusta johtuvaa toimenpidepyyntöä voidaan todeta riittäväksi. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Yleisradion Digita Oy:ltä perimän radiojakeluverkon lähetyspalvelun hinnoittelun voitaisiin arvioida olevan viestintämarkkinalain mukaista tai muutoinkaan lainmukaisten hinnoitteluperiaatteiden vastaista. Viestintävirasto voi tarvittaessa jatkossa harkita asiaa uudelleen esimerkiksi uuden Digitan hinnoittelua koskevan viranomaisharkinnan yhteydessä.
...

Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö kokonaisuudessaan:
http://valtioneuvosto.fi/hanke?tunnus=LVM078:00/2018#ODA-3_7-2018
...

Tietoja minusta:
Digitan myynti oli idioottimainen moka ja lisäksi täysin tarpeetonta. Rahallisesti valtio tulee saamaan enemmän rahaa myydessään Digitaa osissa eikä yhtenä könttänä... Myös Digitalta saatavat verotulot jäävät jatkossa tulematta Suomelle koska Digita siirtyy pois Suomen maaperältä.
...

Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jartar:
Digitan monopoliasema verkkotoimiluvissa antaa Digitalle mahdollisuuden hinnoitella palvelunsa mielivaltaisesti. Lisäksi valtio on toiminnallaan osoittanut selkeästi ettei se aio toimia mitenkään asian korjaamiseksi. Ehkä valtion pitäisi palauttaa Canal Digitalin toimilupa Digitan haltuun niin alkaisi taas tapahtua (samat omistajat ja johto molemmilla). Kyllä näitä vaihtoehtoja riittää jos vain joku käyttää valtaa...
...

On parempi olla kaukaa viisas kuin joutua ongelmiin jälkeenpäin. Jos Digitan myynti oli virhe jonka kanssa joudutaan elämään vuosikymmeniä (esim: seuraava sukupolvi), miksi emme tekisi kaikkemme että asia pystytään estämään? Vai haluammeko ottaa riskin?
Mitä tapahtuu jos yksi toimija tippuu pois markkinoilta esim. konkurssin tai fuusion seurauksena, onko olemassa riski sille ettei muut toimijat pysty tarjoamaan palveluita ollenkaan ilman investointeja uuteen lähetysverkkoon ja tekniikkaan koska ne ovat nyt sidottu tähän yhteen toimijaan eikä heidän intresseissä ole investoida pelkästään yhtä toimijaa varten...? Tämäkö on järkevää toimintaa valtionyhtiöltä jonka pitäisi edustaa koko Suomen kansaa?
...

- Suomi tarvitsee tällä hetkellä mahdollisimman vakaan toimijan joka pystyy ylläpitämään verkkoa. Jos Digitan monopoli jatkuu niin ei tarvitse odottaa kun seuraava talouslama iskee, hinnat romahtavat ja verkon luotettavuus kärsii merkittävästi.
Miksi Digita saa pitää monopolinsa mutta esim Fortum pakotettiin myymään verkkonsa? Koska se on "yleishyödyllinen" eikä kuulu kaupallisten yritysten toimintaan. Miksi sitten valtio haluaa yksityistää oman jakeluverkkoyhtiönsä vaikka se edustaa 100%:sti yleishyödyllistä toimintaa?
...

Jos Digita saa jatkaa toimintaansa nykyisellä tavallaan, tulee se nostamaan tv-palveluiden hintoja koska jatkossa hintojen nostamiseen tarvitaan viranomaisten lupa.
Digitalle myönnettiin toimilupa aikoinaan vain siksi että valtio ei tiennyt silloin mitään nettijakelusta mutta nyt kun tilanne on muuttunut ja varsinkin netin kautta tapahtuva jakelu lisääntyy koko ajan voimakkaasti (hidastavana tekijänä toki mm. tekijänoikeudet sekä kuluttajien tottumukset), olisi pitänyt myöntää Digitalle uusi toimilupia myös antenniverkon puolelle jotta se pystyisi vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen.
...

Toki Digitalla on vielä jonkin verran myös kotimaisia omistajia, mutta koko osakekannasta n. 65% on ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa.
Mitä sitten? Miten tämä muka tähän liittyy? Jos halutaan jotain kritisoida, niin kritisoi sitä Digitan ja sen omistajien välistä kauppaa tai ihan suoraan Ylen päätöstä myydä Digita pois (ja samalla siis päätösvalta lähetysverkosta). Ja tässä asiassa muuten Ylekin voisi kyllä katsoa peiliin - miksei se pitänyt omistusosuuttaan korkeammalla tasolla?
...

Kyseisen yhtiön osakkeita myytiin 8,35 euron kappalehintaan vuonna 2000. Tänä päivänä tuo osake on 9 euroa (+mahdollinen osinko) joten jotain tuossa kaupassa tehtiin oikein mutta ilmeisestikään hinta ei vastannut osakkeen todellista arvoa :)
Jos ajatellaan tätä tilannetta niin se vain kertoo siitä kuinka monopolit eivät kannata sillä tavalla kuten ennen vanhaan koska valtiokin joutuu osallistumaan kustannuksiin eli myymään omaisuuttaan jotta voi kustantaa ne ja sen takia näitä yritetään nyt purkaa. Se että myydään monopoli jollekin ulkopuoliselle yritykselle johtaa helposti siihen ettei ostaja viitsi pitää yllä riittävää palvelutasoa (ja kuluttaja maksaa) vaan rahastaa kuluttajia enemmän kuin mitä itse tarvitsisi, jolloin lopputulos ei ole hyvä.
...

Jos olet kiinnostunut ostamaan tällaisen, ota yhteyttä minuun lähettämällä minulle s-postia ja kerro vähän miten aiot käyttää sitä sekä millaisen tietokoneen/tallentimen/tv-vahvistimen omistat. Sitten katsotaan millainen ratkaisu sinulle olisi sopivin. Nämä laitteet eivät ole kovin kalliita mutta niitä ei voi ostaa kuin postimyynnistä vaan ne on aina pakko tilata/noutaa minulta henkilökohtaisesti.
Nyt kaikki tekemään ilmaista rahaa! Rahan määrä kasvaa aivan valtavasti eikä siinä vielä kaikki: Saat pitää rahat ihan kokonaan itselläsi, mitään veroja ei peritä!
...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Itse uskon kyseessä olevan puhtaasti vain hyväveli-järjestelmä mikä toimii erittäin hyvin tässä maassa niin yksityisellä sektorilla mutta etenkin myös politiikassa (mikä on täysin eri asia kuin markkinatalous). Ne jotka saavat hyvää liksaa ja valtaa ovat aina keskenään kavereita eikä sitä katkaista missään vaiheessa. Poliitikot ajavat kavereidensa firmojen etua, kaverit poliitikkojen etuja jne.
...

Nyt on korkea aika aloittaa keskustelu Ylen monopolista ja rahoitusmallista: onko perusteltua se ettei millään yksityisellä yhtiöllä (Digita) saisi olla Suomessa monopolia radio- tai tv-jakelutoimintaan? Eihän Digitallakaan ole monopoliasemaa vaan jakelutievaihtoehtoina ovat myös satelliitti-, mobiili-tv-lähetystavat sekä maanpäällinen jakelu. Kun katselee Digitan hinnastoa ei voi kuin ihmetellä sitä että millä ihmeen katteilla noita lähetyskustannuksia oikein peritään...
Itse asiassa kun asiaa katsoo hieman pidemmälle niin tässä tulee hyvin esille kuinka Suomessa kaikki isot yritykset on myyty ulkomaille (Altia, Also, Digita yms). Ei ole mitään kansallista intressiä puolustaa suomalaisten oikeuksia ja etua vaan asiat hoidetaan täysin talouspoliittisin perustein. Tämän takia olisi tärkeää pitää valtion omistukset riittävän suurina strategisesti tärkeillä toimialoilla jotta kansallisomaisuutta ei voida myydä pois ilman riittäviä perusteita.
...

Liikenneministeriö teki omistajapoliittiset ratkaisut vuonna 2000, jolloin se päätti irrottaa yleisradiotoiminnan jakelun erilliseksi yhtiöksi. Tämä päätös mahdollisti myös Digitan myynnin ranskalaiselle TDF-konsernille.
Omistajapolitiikan mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö tekee aina myyntipäätöksen siinä tapauksessa jos yhtiön omistuksesta yli 50% siirtyy toiselle kotimaiselle yhtiölle tai ulkomaalaiselle yritykselle. Näin ollen Digitaa ei ollut mitään syytä säilyttää enää valtion omistuksessa, kun puolet Digitasta oli jo myyty pois ja määräysvallastakin 85% (muistaakseni). Miksi myydä jotain joka on kannattavaa?
...

Ja tuo alkuperäinen kommentti että kauppa olisi hyvä asia Suomen kannalta? Oletko ajatellut asiaa laajemmin vai oletko vain sinisilmäinen hölmö jota mediateollisuus vedättää minkä kerkeää? Ei pidä olla tyhmä vaikka olisikin oikeassa. Onko sinun mielestäsi myös Nokia Suomelle hyvä yritys kun Microsoft osti sen liiketoiminnan 5,44 miljardilla eurolla? Vai oliko sekin huono juttu...
Tuossakin kaupassa on varmaan myyty sellaista infrastruktuuria mitä ei ehkä koskaan olisi tarvinnutkaan myydä. Tai sitten myydään jotain mistä saadaan huomattavasti enemmän rahaa kuin myymällä sama infra takaisin jollekkin toiselle (joka taas voi yrittää tehdä sillä vielä lisää voittoa). Ehkä tässä maassa nyt vain vallitsee se tilanne että kaikki menee kaupaksi mikä irti lähtee vaikka kyse olisikin asioista joita valtio alunperin tuotti.
Valtio-omistuksestahan on myös kirjoitettu lehdissä paljon, esim
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2008/04/03/valtion+myoskaantymykselle+ei+loytynyt+syyntaeae/200000000/139
...

(jälkimmäinen ei suoraan käsittele yksityistämistä mutta liittyy kuitenkin asiaan).
Itse olen sitä mieltä, että Suomen valtion tulisi ottaa myös mediateollisuus haltuun ja alkaa itse tuottamaan palveluita kuluttajille. Mutta tämä on sitten jo toinen tarina.
...

1. Digitan verkko oli toki alunperin hyvä sijoitus, mutta nyt se on muuttunut taakaksi. Viime vuosina tehdyt hinnankorotukset ovat tehneet siitä käytännössä monopoliyrityksen ilman todellisia kilpailijoita tai tarvetta kehittää verkon teknologiaa.
2. Valtio myi Digitan pääosin vuonna 2000 000 miljoonan euron hintaan ulkomaiselle TDF Groupille ja myöhemmin edelleen pääomasijoittajille (osinkona).
3. Vuonna 2013 valtio sai Digitasta 180 miljoonaa euroa luopuessaan koko omistuksestaan, eli maksoi sen minkä aiemmin itse omistikin
4. Jos otetaan huomioon nuo 4 aiempaa myyntikertaa sekä kaikki tuotot ajalta kun Digita on ollut valtion omistuksessa niin tuo n 400 milj kauppahinta ei ole lähelläkään oikeaa.
...

6. ..mutta, koska Digita teki vuonna 2000 000 miljoonaa tappiota ja sen taseessa oli jo silloin arvonalennustappioita 818 miljoonan edestä sekä lisäksi liikearvoa 394 miljoonaa niin todellisuudessa kauppahinnasta on jäljellä enää murto-osa.
7. Valtio maksoi Digitan myynnistä siis moninkertaisesti enemmän mitä se itse siitä aikanaan myi joten voi kai perustellusti kysyä onko myynti ollut taloudellisesti järkevä vai valtion omaisuuden tuhlaamista..
8 ..tai toisaalta ehkä olisi voinut olettaa, että kun valtio myy ison määrän strategista omaisuutta joka koskee käytännössä kaikkia suomalaisia (sekä nyt myös ulkomaalaisia omistajia), niin kansalaiset olisivat jotenkin olleet huolissaan asiasta mutta ei mitään sellaista ole näköpiirissä.. ja se johtuu taas siitä ettei Digitaa kukaan muista.
9. Mutta Digita on vain yksi esimerkki valtion omistajapolitiikasta.. sitä linjaa kannattaisi kuitenkin pohtia sillä voi hyvinkin olla että esim Altiaa, Soklin kaivosta ym myymällä valtio tekee käytännössä samat virheet mitä nyt Digitan kohdalla tehtiin..
10. Valtio siis myi oman strategisen omaisuutensa (jonka määräysvallasta ei enää ollut mitään todellista strategista intressiä) ulkomaiseen omistukseen ja luopui myös siitä tosiasiallisesta vallasta jolla olisi voinut päättää mm sen miten verkon omistus jakautuu eri operaattoreiden kesken.. ostaja sai kaupanpäälliseksi vieläpä oikeuden käyttää valtion maksamia verkkoja kilpailijoidensa hyödyksi mikä on erittäin mielenkiintoinen ajatus..
11. Valtio siis myi oman verkkonsa taholle joka voi vapaasti hinnoitella omat tuotteensa niin, että valtiolle syntyy painetta laskea hintojaan jotta se pystyisi tekemään tulosta ostamalleen verkolle.
12. ..mutta valtio myös sitoutui samalla myymään verkon takaisin samalle ostajalle kunhan sen taloudellinen tilanne paranee (jotta ostaja voisi tehdä isomman voiton verkossa)
13. ...tämäkin on erittäin mielenkiintoinen asia. Eli valtio lupautui ostamaan verkkonsa takaisin samalta taholta kuin mistä oli ne aikanaan myynyt vaikka itse juuri oli saanut myyntituloja paljon enemmän..
14. .tässä kohdin kannattaa pysähtyä miettimään tätä kuviota koska siinä tuntuu olevan jotakin hyvin hämärää.. miksi ihmeessä Suomen valtion piti myydä oman lähetysverkkonsa pois, jos kerran sitä tarvitaan? No onneksi ostaja on ollut vakavarainen ja luotettava taho jonka omistuspohjasta ei tarvitse olla huolissaan. Se tiedetään varmasti että ostajalla riittää rahaa jatkossakin tämän verkon ylläpitämiseen vaikka hinta onkin nyt erittäin korkealla (jos verrataan siihen hintaan jolla se ostettiin). Digitassa olisi voitu tehdä sama temppu kuin tehtiin Digitan myyneelle France Telecomille Saksassa eli ajetaan toiminta hallitusti alas kun investointikulut ovat suurimmillaan ja sen jälkeen ostetaan koko roska takaisin paljon pienemmällä summalla.. Nyt voidaan kuitenkin vain unelmoida tästä mahdollisuudesta sillä on päivänselvää ettei Suomen valtio tai yksikään suomalainen operaattori pysty tekemään samoja tarjouksia kuin tämä ostaja teki. Eikä Digita myöskään suostu myymään tuotettaan pilkkahintaan koska silloin se menettäisi markkinaosuuttaan..
15 .Suomi sai siis uuden monopolin mutta ei aivan siinä perinteisessä mielessä missä yleensä tarkoitetaan monopolia (yksinoikeutta jonkin hyödykkeen jakeluun) vaan tässä tapauksessa uusi monopoli tarkoittaa tilannetta jossa kaksi eri toimijaa kilpailevat samalla toimialalla.. on kuitenkin syytä huomioida ettei kumpikaan osapuoli toimi yksinään markkinoilla vaan molemmilla yhtiöillä on tukenaan joukko yrityksiä joiden intresseissä ei ole kilpailevien järjestelmien tukeminen ja siksi onkin luultavaa, että mikäli toinen järjestelmä pääsee valta-asemaan myös sen tukemat yritykset saavat oman siivunsa..
...

Yle osti sen digitan. Ja oli muuten aika kallis ostos. (Mutta niinhän ne ovat olleet ennenkin)
Eikös se mennyt niin että ensin Digitan omistaa Sonera ja sitten se myytiin Ruotsiin, jonka jälkeen TeliaSonera (Sonera) myi osan siitä takaisin suomeen eli valtiolle.
...

Joo, tämä on totta... En tiedä olenko ainoa jolla tulee tästä mieleen tapaus kun Caruna myytiin.. Mutta onneksi vain ajatuksen tasolla. Ja tietysti tähän nyt pitää laittaa hymiö perään ettei joku ymmärrä väärin mun puheita...
En tunne tuota myyntiprosessia miten tuo Digitalla menee mutta onko tuolla jotakin sellaista että kaikki tai suurin osa tuon omistamisesta pitäisi olla jollakin yksityisellä taholla? Jos näin ei ole niin mielestäni Digitan omistaa Suomen valtio eli käytännössä suomalaiset veronmaksajat (jotka joutuvat sitten maksamaan mahdollisesti huonon palvelun hinnan kohonneina hintoina kun myyjä saa pitää kaupan jälkeen hyvät rahat itsellään).
...

No ei ihan pidä paikkaansa tuo myynti ulkomaille,
Suomen valtio omisti Digitaa ennen kuin Digita myytiin ulkomaisille sijoitusyhtiöille eli kun ulkomaalaiset sijoittajat ostivat Digitan niin Suomen Valtion omistusosuus Digitasta oli 94% ja ulkomaisiten sijoittajien osuus 6% eikä päinvastoin! Eli Valtio olisi halutessaan voinut pitää 100% omistusosuuden itsellään.
...

Anonyymi 01 elokuuta, 2016 12:03
Digita on jo kauan ollut pörssiyhtiö joka myy palvelujansa ulkomaille. Eikä tämä ole mitenkään erikoinen tapaus tässä maailmassa sillä hyvin moni valtion yhtiö tai sen osa (esim Neste Oy) toimii nykyään osakeyhtiömuodossa ja kauppaa tuotteitaan sekä palveluitansa eri puolille maailmaa mutta kuitenkin aina Suomen rajojen sisäpuolelle! Tämä asia ei muutu mihinkään olipa se Digita sitten yksityis-tai julkisessa omistuksessa, myynti tapahtuu niin kauan kuin ostajia löytyy.
...

Ei se noin mene vaan Digita on edelleen sama yritys jolla on monopoliasema Suomen viestintämarkkinoilla! Siksi juuri nämä kansainväliset sijoitusyhtiöt haluavat päästä rahastamaan suomalaisia koska täällä ei ole todellista kilpailua!
Jos Suomi olisi osa vaikkapa Norjaa tai Tanskaa niin meillä voisi vieläkin toimia aidosti kilpaillut tv- ja radioverkot sillä Norjassa ja Tanskassa radio- ja televisioverkoista vastaa yksityinen osakeyhtiö eikä valtio, näin se kuuluisi mennä myös Suomessa. Tämä asia on vain sellainen mitä päättäjät eivät tule koskaan muuttamaan siitä pitää huolen näiden päättäjien kytkökset erinäisiin yhtiöihin jotka taas ovat riippuvaisia valtion omistamista yhtiöistä (lue Digitan myynti).
...

Onko siis niin että digitalla on jotain teknisiä ongelmia korttien kanssa jotka halutaan korjata? Onko tämä sitä hyvää asiakaspalvelua johon aina kaikissa asiakasyhteyksissä vedotaan, eli kaikki ongelmat selvitetään perusteellisesti.
Jos Digita joutuu hankkimaan nvidialta uudet kortit joka puolelle maata (miksei muillekin palveluntarjoajille) niin tuo kortti ja tv-lupamaksu summa ei todellakaan ole mikään pikku raha. Vaikka digita onkin valtionyhtiö niin ei se tarkoita että sille saa maksaa tyhjästä tai huonosti tehdystä työstä ihan mitä vain haluaa! Eihän valtio maksa muutenkaan mitään älyttömiä summia kenellekkään esim, sähköverkkojen kunnostamisesta koska ne ovat perusinfraa jota on pakko pitää kunnossa vaikka sillä joku vähän voittoa tekeekin!
...

Hyvä idea! Nyt joku ajamaan tätä asiaa eteenpäin:
-Jos Digitalle löytyy ostaja, ei voi kuin ihmetellä miksi niin tuottavaa yritystä pitäisi myydä pois? Mitä hyötyä siitä olisi Suomen kansalle jos valtio myisi kannattavan yrityksen ulkomaille?
...

hänen tulee ilmoittaa tästä Digitalle kolmen kuukauden kuluessa ilmoituksen lähettämisestä. Jos sopimusta muutetaan tilaajan huomautuksesta huolimatta ja hän haluaa peruuttaa tilauksen sen johdosta on hänellä oikeus saada takaisin jo suoritetut maksut.
Tilauksen voi tehdä ainoastaan yrityksen nimetty henkilö tai tämän kirjallisesti valtuuttama asiamies Digitan asiakaspalvelun
...

MIKÄ ON DIGITA JA MIKSI SITÄ TARVITSISI MUISTELLA?
No mikä ihme se digita sitten oikein on? No ei ehkä niin kauhean ihmeellinen juttu, jos mietitään vaikkapa vähän historiaa… Digita oli aikanaan Suomen ensimmäinen julkinen yhtiö (valtionyhtiö), jonka pääomistajana toimi valtion 100% omistama osakeyhtiö. Myöhemmin tätä valtionyhtiötä lähdettiin yksityistämään eli sen osakkeita myytiin yksityisille sijoittajille ja sitä kautta siitä tuli ns. yksityinen pörssiyhtiö.
...

Tämän takia mä olisin halunnut että joku muu ihminen joka haluaa kokeilla samaa kuin minäkin voisi auttaa tässä alkuun koska minä olen niin hemmetin epävarma ja pelokas etten uskalla itse tällaista toteuttaa vaikka mulla riittäisikin siihen kaikki taloudelliset resurssit (joita en tietenkään nyt paljasta).
Tässä olisi jollekin hyvä bisnesidea: ostaa digita pois markkinoilta, perustaa uusi valtionyhtiö nimeltään suomen digisignaali jonka tehtävänä on toimia suomalaisen television lähetysverkon vuokraajana kaikille tv-kanaville sekä maksu-tv-yrityksille. Tämän jälkeen Suomen digi-signali voi hinnoitella vapaasti tarjoamansa palvelut sillä periaatteella että mitä kalliimpi vuokra sitä enemmän voittoa ja näin ollen myös suomalainen kuluttaja hyötyy koska tämä heijastuu suoraan kotimaisiin televisio kanavapakettien hintoihin joita voisi saada tätä kautta alas jopa kymmeniä prosentteja (vertaa esim canal digitaliin). Näin suomestakin tulisi todellinen digimaa eikä mitään takapajulaa niin kuin nykyään kun kaikki tv-kanavat on pakkonaitettu samaan nippuun mitä ei tapahdu esimerkiksi Saksassa.
Mä haluaisin tietää sen syyn miksi hallitus halusi myydä Digitan pois, eli oliko kenties syynä se että sillä tavalla saatiin myös televisiomaksuja alemmaksi ja tätä kautta lisää rahaa valtion kassaan? Vai onko takana vain halu yksityistää suomalaista infrastruktuuria jota sitten yksityiset tahot käyttävät hyväkseen keräten itselleen voittoja välittämättä siitä miten suomalaisten televisionkatselu jatkossa toteutuu. Jos on näin niin silloin ollaan pahasti hakoteillä.
...

Digitassahan työskentelee noin 270 ihmistä ja se toimii lähinnä Digitan omassa verkossa joka kattaa tällä hetkellä 85 % suomalaisista kotitalouksista sekä Suomen suurimmat kaupungit ympäristöineen.
Olisi erittäin tärkeää että tämä kauppa estettäisiin sillä eihän tässä ole mitään järkeä kun myydään valtion omaisuutta pois ilman minkäänlaista kontrollia tai sitten hinnat pitäisi ainakin saada kohtuullisiksi, mitä ne tuskin ovat. Digitalla on lisäksi ollut Suomessa monopoliasema jonka takia muut toimijat eivät edes pystyneet rakentamaan omia lähetysasemiaan vaan joutuivat ostamaan lähetyspalvelut Digitan verkosta.
...

Eikö siitä saisi mitenkään aikaiseksi kansainvälistä yhteenliittymää?
Onko sen myynti mennyt EU direktiivien mukaan ja jos ei ole olisiko sitä sitten mahdollista palauttaa valtion haltuun. Silloin ainakin saataisiin sille kohtuulinen hinta joka vastaa kustannuksia mitä se aiheuttaa kansalaisille.
...

Ihan varmasti vaikuttaa jos ostajat alkavat realisoida omistustaan.
Tässä tapauksessa hinta tulee olemaan paljon pienempi kuin mitä se olisi ollut silloin kun Digita oli kokonaan Suomen valtion omistama. Itse en näe muuta syytä tähän hintojen nousuun kuin sen että nykyiset omistajat ovat ahneuksissaan nostaneet hintoja maksimoidakseen omat voittonsa välittämättä ollenkaan siitä kuinka kalliiksi tämä suomalaisille veronmaksajille ja kuluttajille.
...

|Quote from: Ilkka on February 18, 2018, 05:42:45 PM|
Mitä olen asiaa seurannut niin Digitan myynnistä saaduilla varoilla piti rakentaa Suomeen valtakunnallinen maanpäällinen televisio-ja radioverkko. Verkon rakentamisen piti olla valmiina kun analogiset lähetykset lopetetaan v 2007.
Tämän verkon rakentaminen oli tietenkin Digitalle suuri investointi josta he eivät olleet valmiit tinkimään. Valtio antoi tähän avustusta ja lainaa mutta ei halunnut subventoida hintaa mikä Digitalle maksettiin yhtiön omistuksesta, koska se olisi silloin nostanut loppuasiakkaiden hintoja kohtuuttomasti
...

Ilmoita asiaton viesti
Mitä mieltä ministeri Heinonen on siitä kun Ranskan valtio omistaa 100%:sti tuon Digitan? Se tässä eniten mietityttää..
...

Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, että valtiomme olisi voinut toimia viisaammin myydessään Digitalle. Jos ostaja olisi ollut esim. norjalainen Telenor tai jokin muu yritys jolla on Suomessa liiketoimintaa (esim. DNA), niin silloin rahaa jäisi Suomeen enemmän. En oikein näe mitään järkeä siinä jos ulkomaisessa omistuksessa oleva taho tulee vain keräämään rahat ja sitten jättää homman sikseen.
...

Kun Digitan myyminen oli tapetilla, niin eikös YLE silloin omistanut myös sen lähetysverkon?
Mitenkä mahtaa asian laita nyt sitten oikein olla? Eli oliko se YLE:n vaiko valtion omaisuutta?
...

Digitaa tarvitaan jotta voidaan toteuttaa TV-jakelu kustannustehokkaasti Suomessa myös jatkossa.
Ei Digita ole mikään yritys vaan valtion laitos jolla ei ole muuta virkaa kuin TV-lähetysten jakaminen ja kaikki muu toiminta joka siihen liittyy: verkon rakentaminen , huolto ym ovat taas yrityksen liiketoimintaa johon kuuluu osana lähetysten myynti jakeluoperaattoreille
...

Mutta jos YLE kerran haluaa itse tehdä lähetysmastonsa, niin miksi sen pitää myydä ne?
Ja mitä ihmettä tarkoittaa tuo lause ”digitan omistaa ranskalainen TDF”. Omistaako se myös Ylen kanavat ja TV-lähetykset? Vai onko Digita jokin yritys tai yksityinen ihminen joka hallinnoi Digitaa valtion mandaatilla (vai onko sillä jopa Suomen kansalaisuus?) Miten ihmeessä Yle on sitten päätynyt myymään lähetysmastonsa pois jos kerran ne ovat niin hyvässä kunnossa?
...

Niin kauan, kuin YLE-verolla ei kateta kaikkea YLE:n toimintaa ja myös sen tv-kanavat maksavat mainosrahaa kaupalliselle medialle kuten MTV:lle tai Neloselle, asia OK.
Sen sijaan se olisi katastrofi (tai ainakin pitäisi olla), jos Digitan myynnistä saatu raha siirrettäisiin Ylen ohjelmatoiminnan pyörittämiseen. Silloin valtio ryhtyisi jälleen kontrolloimaan mediamarkkinoiden kehitystä Suomessa. Tätä on syytä pelätäkin nykyisen hallituksen aikana…
...

Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa sekaisin; Digita ja YLE-vero joka sekin lienee perustuslain vastainen.
Digita toimii valtion kokonaan omistamana yrityksenä kuten mm Altia tai Kemijoki Oy, jolla ei ole mitään tekemistä tv-yhtiöiden kanssa – paitsi tietysti niin että sen verkossa TV-lähetykset kulkevat. Ei kukaan näitä yhtiöitäkään vaadi lopettamaan toimintaansa vaikka ne ovat toimineet kymmeniä vuosia sitten säädetyin edellytyksin monopolina (siis ennen kuin EU puuttui Suomen lainsäädäntöön). Eikä niiden omistuspohjaa voi muuttaa muuten kuin eduskunnan päätöksellä.
...

Jos Digitan omistaa nyt yksityinen ulkomainen yritys joka maksaa veroja vain pienen marginaalin ja ei työllistä ketään – eikä ole siis myöskään työllistävä taho-, niin mikä tässä on ongelma? Se että sen omistavat ruotsalaiset ovat vielä väärää kansallisuustaustaa?
Ja vaikka se Digita olisi kotimainenkin yhtiö (ei sillä etteikö voisi ollakin) mutta omistuspohja joku muu kuin valtion 100% osuus tai vaikkapa 10% ulkomainen omistus (kuten nykyisin), niin onko siinäkään ongelmaa jos tuotot pysyvät Suomessa ja kaikki toiminta tapahtuu kuitenkin Suomen lakien mukaan sekä kaikkien suomalaisten TV-yhtiöiden tarpeita palvellen.
Se että YLE myi Digitan ei suinkaan tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset tv-yhtiöt edelleen saisi ostaa lähetysaikaa Digitalta kuten tähänkin saakka. Hinta tietysti on kalliimpi kuin aikoinaan YLE:n myydessä osuutensa pois, mutta tuskin siitä oli haittaa edes YLEn taloudelle? Tai onko se ongelma jos nyt joku haluaa maksaa hieman ylimääräistä (kuten varmasti moni ulkomaalainenkin toimija tekee), sillä kyllä Suomen valtion kassassa aina muutama ylimääräinen miljoona euroa rahaa löytyy?
Digitan omistaa siis nykyään monikansallinen yksityinen sijoittaja. Valtio olisi toki voinut sijoittaa itse omaan verkkoyhtiöönsä tai myydä sen aikanaan pörssissä, kuten Sonera teki omille 3G-sijoituksilleen – ja näin kasvattaa myyntituloilla tulevia osinkojaan.
...

Miksi sitten päädyttiin myymään Digitaa ulkomaille? Tätä ei kukaan osannut sanoa pari kuukautta sitten kun asia tuli julkisuuteen.
Eräs syy voi olla se, että Suomi haluaa luopua kaikesta perusinfrastruktuuriin kuuluvasta toiminnasta. Niin kauan kuin kyseiset toiminnot eivät ole markkinaehtoisia, niitä on järkevää pitää valtion hallussa. Jos niistä taas tulee sellaisia (esimerkiksi laajakaistan rakentaminen), niin parempi myydä pois ja antaa yksityisten yritysten hoitaa homma.
...

Mutta mitä ihmettä kukaan tekee tällaisella verkkoyhtiöllä?
Digitan toimintaa pitäisi miettiä uudestaan. Nykyisellään Digita keskittyy liikaa kuluttajapalveluihin unohtaen yrityspuolen lähes kokonaan vaikka siellä olisi tilaa kilpailulle. Yrityspalveluiden kilpailu toimii kunnolla vain, jos ne ovat julkisen toimijan tuottamia tai valtion omistamia (kuten sähkönjakelu Suomessa). Kilpailua ei voi syntyä tilanteessa missä yksi yksityinen toimija tarjoaa palvelua jota toinen yksityinen jo myy.
...

Ota yhteyttä sähköpostitse: email@example.com
Digita on antenni-tv-verkkojen asiantuntija ja Suomen johtava lähetys- ja siirtoverkkoyritys, joka operoi noin 170 valtakunnallista ja paikallista radio- ja tv-asemaa Hangosta Utsjoelle.
...

Katso tarkempi kuva kartasta ja saatavuusalueesta täällä » Digitan tv-kanavat antenniverkossa 1, 2, 3 & E-nippu (pdf) Kanavaniput E: Yle TV1 HD ,Yle TV2 HD sekä Frii
Radiotaajuudet > Taajuuslista > TV-antenniverkon taajuudet alueittainDigita vastaa antenni-tv -lähetyksien jakelusta Suomessa. Digita on viestintämarkkinalain mukainen toimiluvanhaltija. Antennin välityksellä saa tällä hetkellä kaksi julkisen palvelun tv-kanavaa ja neljä radiokanavaa koko maan kattavana palveluna: Yle TV1,Yle TV2 , Yle Teema & Fem sekä vapaasti vastaanotettava valtakunnallinen Radio Suomi (Radio Suomen alueradiot). Lisäksi antenniverkon kautta välitetään kaupallisia kanavia, joista valtaosa kuuluu ns. kanavanippuihin B ja/tai C.Antennitelevisioverkossa siirrytään nykyisestä, lähetystekniikan osalta vanhentuneesta DVB-T2-jakelutekniikasta uuteen teräväpiirtotekniikkaan -DVB-T2+MPEG-4(H)-lähetyksiin- 31.3.2020 mennessä (siirtymäkausi vuoteen 2026). Antenniverkossa maksu-tv palveluita tarjotaan C-kanavanipun kautta ja MPEG4-teknologialla Digitan koko maan kattavassa antennitelevisioverkossa on tällä hetkellä 17 vapaata HD-kanavaa, joista 13 löytyy VHF-alueelta: Ylen tv-kanavat Yle TV1 HD ,Yle TV2 HD ,Yle Teema & Fem sekä MTV3 . Näiden lisäksi Digita tarjoaa asiakkailleen kanavanippuihin A-C tilatut maksu-tv kanavat teräväpiirtomuodossa ja MPEG4-teknologialla.Antenniverkossa lähetetään myös neljän valtakunnallisen kanavan teräväpiirtoversiota (Ylen HD-kanavat, NelonenHD , AitoTV HD ). Maksullisia tv-palveluja tarjoavat antennikoteihin DNA Digitan verkossa ja TLC PlusTV:n verkko asiakkaille sekä lisäksi Maxivision IPTV-palveluntarjoajana kaikille antenni- ja kaapelitelevisioverkon asiakkaille.
...

Digita kertoo tiedotteessaan, että tv-lähetyksissä voi ilmetä häiriöitä keskiviikkona ja torstaina aamulla sekä iltapäivällä klo 15–17 välisenä aikana.
Yle on valtion yhtiö ei siis kaupallinen kanava eli sen jakelu kuuluu digitan palveluun ilmaiseksi ilman mainosrahoitteisia kanavia (mtv, nelonen). Digita taas maksaa ylelle signaalin toimittamisesta joka kattaa koko maan. Ja kaikki tämä tietysti osana omaa palveluaan johon kuuluu tv-kanavien lähettäminen. Eli toisin sanoen mtv3 tai nelonen eivät voi vaikuttaa siihen näkyykö niiden kanavat vai eikö ne näy jos kyseessä ei ole kaupallinen kanava.
...

Digitan myynti on käsittämätön ratkaisu, jolla Suomi saatiin jaettua kahteen leiriin tv-palvelujen jakelussa.
Eikö ole kumma juttu ettei edes valtion omistaman yhtiön johto tajua miten iso moka tuli tehtyä?
Valtion yhtiöiden johtajiksi pitäisi valita henkilöitä joilla järki ja moraali pelaa. Nyt mentiin siitä missä rima matalin ja hinta korkein. Kaikki kävi kuten eräässä toisessakin kaupassa eli ei ajateltu nenäänsä pidemmälle eikä ainakaan kansaa jolla on nyt maksettavaa tässä hölmöilyssä moninkertaisesti sen mitä saatiin.
...

Eihän tuossa kaupassa pitänyt olla mitään moitittavaa? Kauppahinnan piti tulla takaisin kymmenessä vuodessa?
Miksi nyt sitten huudetaan valtiota apuun kun rahat loppuu kesken...???
...

Eipä silti on myös ihan hyvä, että nämä kotimaiset monopoliyhtiöt myydään ulkomaiseen omistukseen. Saadaan rahaa kotimaahan eikä mene voitto veroparatiiseihin.
Eihän siinä vikaa ole jos ostaja osaa homman ja hoitaa asian hyvin kuten Digitan tapauksessa kävi. Jos ei olisi myynyt niin sitten sitä oltaisiinkin jo huutamassa valtiota hätiin kun hinnat olisivat nousseet pilviin. Monopolin voi purkaa vain myymällä se eteenpäin tai pilkkomalla osiin (kuten esim Caruna, Digita).
...

On totta että ulkomaille myydessä rahat menevät ulos maasta mutta tämä on aika pieni paha jos sillä saadaan monopoli purettua ja samalla nostettua hintoja alaspäin.
Se nyt vaan ei aina onnistukaan myymään hyvään hintaan vaikka miten hyvin olisi hommat hoidettu kuten tästä tapauksesta näkee. Valtion yhtiöinä nuo yleensä osataan myydä ihan kilpailukykyiseen hintaan ulkomaiselle taholle, toisin kuin yksityistämisbuumin aikoina kun usein tuli takkiin miljardeja.
...

Digita tekee kuitenkin loistavaa tulosta josta myös maksetaan yhtiön johdolle palkkioita ja bonuksia siitä huolimatta vaikka yhtiö ei käytännössä tee voittoa juuri lainkaan (vuonna 2016 Digitan liikevoitto oli 14 000 euroa). Digitalla on taseessaan suuri määrä rahaa jota käytetään toiminnan kehittämiseen mutta voitotkin jätetään yhtiöön eli mitään järkeviä investointikohteita rahoille on vaikea löytää koska digiverkoista saatuja rahoja tuskin halutaan käyttää siihen mihin ne alun perin ajateltiin.
Digitassa pelätään myös että se menettäisi määräysvaltansa antenniverkkojen kehityksessä ja kehittämisessä jollekin muulle taholle joten siitä ei haluttaisi myöskään luopua liian halvalla. Digitan hallitus haluaisi mieluiten myydä verkon ulkomaille (esimerkiksi Yhdysvaltalaiselle sijoittajayhtiölle joka taas olisi kiinnostunut vain suurista rahoista) tai vaihtoehtoisesti kotimaisille pääomasijoittajille joilla saattaisi olla kiinnostusta Digitasta mutta he vaatisivat ehkä ylihintaa koska Digita on monopoliasemassa oleva yritys eikä sillä ole mitään erityisiä kilpailuetuja.
Digitalla ei kuitenkaan liene suuriakaan mahdollisuuksia säilyttää määräysvaltaansa itsellään vaan ennemmin tai myöhemmin joku suuri toimija ostaa sen pois ja myy eteenpäin, vaikkapa jollekkin suurelle operaattorille (DNA?) jolloin se voi edelleen tuottaa sille tuloja joista sitten maksetaan johdolle bonukset sekä sijoittajille osinkotuotot. Tässä vaiheessa on turha enää itkeä koska juna meni jo...
...

Kommentoi 8 kommenttia Kun sinulla on puheenvuoro, niin kerrohan miten asia mielestäsi on ??
Eli onko oikein että valtio myy osan itsestään? Onko oikein myydä sähköverkko jollekin joka pystyy tekemään sen halvemmalla kuin oma laitos. Miten voidaan perustella sähkön siirtohintojen nostoa monopolissa olevassa sähköverkossa? Minusta se ei ole järkevää politiikkaa.
...

Onko kyseessä samanlainen huoltovarmuuden kannalta elintärkeä ala kuin vesihuoltokin ja olisiko sellainen syytä pitää suomalaisten hallinnassa? Jos on, niin onko Fortum toiminut mielestäsi väärin?
Kommentoi 7 kommenttia Kun sinulla kerran puheenvuoro oli , kerrohan mielipiteesi siitä kun valtion omistama yhtiö myytiin ulkomaiselle omistajalle jolla ei ole intressejä kehittää toimintaa vaan ainoastaan maksimoida voitto ??
...

Onko tuo mielestäsi hyvä tapa käyttää rahaa? Siis siirtää suomalaisten omistamaa varallisuutta ulkomaalaisille, joilla on varaa investoida toimintaan enemmän kuin suomalaisilla? Tuo on aivan vastaava tapaus kuin sähkön kantaverkon myyntikin. Mikä sinun motiivisi tällaiseen omaisuuden myyntiin oikein on?
Tämä sama pätee myös Digitaan ja kaikkiin muihin valtion omistuksiin. Mitä järkeä tällaisessa myymisessä ylipäätäänkään sitten mielestäsi olisi?
...

Kyllä se vain niin on että "sen lauluja laulat kenen leipää syöt" eli Digitan tapauksessa ulkomaalaisten osakkeenomistajien. Jos oikein ymmärsin sinun kirjoituksesi oli mielestäsi aivan turhaa ottaa kantaa siihen miten myynti vaikutti suomalaisten asemaan. Sinun kommenttisi kuitenkin paljastaa sen miksi poliitikot ja virkamiehet eivät pysty näkemään asioista muuta kuin oman asemansa säilyttämisen, eikä sitä mikä olisi järkevää kaikkien kannalta.
Totta kai poliitikkojen pitää ajatella omaa etuaan aina siinä vaiheessa kun tehdään päätöksiä yhteisistä verovaroista. Näin on ollut kaikissa asioissa niin kauan kuin yhteisiä verorahoja käytetään johonkin asiaan josta päätetään eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa jne... Tätä vartenhan he siellä istuvatkin ja nostavat kohtuullista palkkaa (ja samalla ajavat oman etupiirinsä etuja). Ja ei se nyt aivan väärinkään ole jos hieman omaan taskuun tarttuu aina silloin tällöin jotain.
...

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/04/jattikauppa_radioverkoille__digitv-verkosta_maksettiin+140miljoonaa_euta_2312572.html?origin=rss
Digita myy tv-jakeluverkon yhdysvaltalaiselle TDF-yhtiölle, kauppahinta on muhkea 140 miljoonaa euroa.
Teleyhtiö Digitan myynti yhdysvaltalaisille on varmistumassa lopullisesti.
...

Kauppahintaa osapuolet eivät julkistaneet.
Suomen valtio myi aiemmin tänä vuonna Digitan TDF-ryhmälle.
...

IoT-liiketoimintaa jatkaa kaupan jälkeen suomalainen IoT-osaaja Loxia Oy, jonka kanssa Digita solmi pitkäaikaisen sopimuksen palvelujen tarjoamisesta myös jatkossa. Verkkoinfrastruktuuri siirtyy puolestaan Netsin omistukseen osana laajempaa yhtiöiden välistä yhteistyötä maksualan palveluiden kehittämiseksi.
Kaupan myötä Digita keskittyy strategiansa mukaisesti digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ja kehittämiseen Suomessa keskittyen langattomaan tiedonsiirron palveluihin sekä tv-jakeluun Digitan valtakunnallisen radio- ja tv-verkon kautta.
...

Teleyhtiö DNA toimii YLEn lähetysverkon kanavakonsulttina, minkä vuoksi YLE HD -teräväpiirtokanava näkyy Digitan näkyvyysalueen antennitalouksissa toistaiseksi vain Digitan kanavanippua käytettäessä ja siellä samalla kanavapaikalla kuin yhtiön aiempi Yle Extra -kanava.
YLE HD:n katselu vaatii UHF-antennin sekä Antenna Ready HD- tai Cable ready HD-hyväksytyn television. Useimmat vastaanottimet löytävät kanavan automaattisesti. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, televisio on kytkettävä päälle joksikin aikaa ja avattava sen jälkeen tv uudelleen. Mikäli kanavat eivät tämänkään jälkeen näy, kannattaa ottaa yhteyttä oman laitteen myyjään tai valtuutettuun huoltoliikkeeseen.
...

Digita Oy: www.digita.fi/yritys/medialle/tiedotteet/438495_vt818740v3
Jakelu: Keskeiset tiedotusvälineet | Digita Networks Oy - Finlands största tv bråddighet / Digitan myynti ja markkinointi email@example.com , puh. 020 000 0000, 0400 000000 Timo Cavén . Anvia Oyj on kasvava ICT-alan ratkaisutalo Pohjanmaalla. Se tarjoaa nykyaikaisia tietoliikenne-, IT- ja viihdepalveluita kuluttajille sekä yrityksille valtakunnallisesti. Päämääränä on turvata asiakkaiden hyvinvointi digitalisoituvassa maailmassa.
...

ja tarjoten langattomia verkkopalveluita kaikkialla Suomessa vastaten myös radio-ohjelmien jakelusta sekä tv-lähetysverkkojen suunnittelusta,
rakentamisesta ja käytöstä. Radio-ohjelmisto kattaa valtakunnalliset, alueelliset että paikalliset radiokanavat.
Digita Oy tarjoaa kattavat lähetysverkon tv-yhtiöille - www.digita.fi Digitan liiketoiminta perustuu tehokkaaseen valtakunnalliseen verkkoratkaisuun
sekä vahvaan teknologiaosaamiseen. Digita tuottaa digitaalisen tv-palvelun luotettavasti koko valtakunnan kattavasti riippumatta siitä millainen maasto tai millaisia haasteita on jakeluverkossa.
...

Sopimuksien ansiosta Digita Networks Oy saa valtioneuvoston myöntämän verkkotoimiluvan (VHF A) digitaaliseen maanpäälliseen joukkoviestintäverkkoon UHF-alueella

...

Digita sai toimiluvan digitaaliseen radio- ja tv-jakeluun vuonna 1999 valtioneuvostolta. Yhtiö rakensi Suomeen valtakunnallisen digi-tv-verkon vuosina 2003–2007

...

Digitalla on suomessa monopoliasema eli kukaan muu toimija ei pysty tarjoamaan valtakunnallista verkkoa televisiolähetyksiin. Tämän takia Digita voi hinnoitella palvelunsa vapaasti ja pitää hinnat korkealla. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että vaihtoehtoja ei ole: kaikki kanavat joutuvat ostamaan lähetysverkon palvelut Digitalta.

...

Weckströmin mukaan Digita tarjoaa jatkossakin laajakaistapalvelut osana antenni-tv -verkkoa hyödyntäen jo nyt rakennettua kuituverkkoa ja sen tarjoamaa kapasiteettia. ”Tarjoamme kuluttajille laadukkaan tv-kuvan lisäksi entistä kattavammat internet-ja mobiili-tv- sekä internet-palvelumme”, jatkoi Weckström . “Uusi verkkolupa varmistaa Digitan valtakunnallisen antenni-tv:n jakeluverkon tulevaisuuden toimintaedellytykset pitkälle 2020-luvulle saakka” , totesi puolestaan johtaja Kari Risberg .

...

Digita toimii valtakunnallisesti kaikissa merkittävissä asutuskeskuksissa Suomessa ja tuottaa tv-palvelut kaikkiin suomalaisiin koteihin. Digitaalisen tv:n palveluita käyttää tällä hetkellä yli 3 miljoonaa suomalaista eli 74 % väestöstä. Digi-tv-lähetyksiä voi vastaanottaa sekä tavallisella että teräväpiirtoisella tv-antennilla tai kaapeliverkon kautta ( iptv ). Lisäksi lähetyksiä välitetään netin välityksellä erilaisten palveluiden kuten Sonera Koti-TV:n, Elisa Viihde -palvelun ja Maxisatin digi-tv-palveluiden kautta.

...

Koko maan kattava jakeluverkko mahdollistaa valtakunnallisten peruskanavien jakelun kotitalouksiin vuorokauden jokaisena tuntina. Digitan tarjoama maanpäällinen tv-jakelu tavoittaa 99 prosenttia Suomen väestöstä sekä tarjoaa laadukkaan yhteyden kaikille verkon palveluita hyödyntäville kotitalouksille, yrityksille tai muille yhteisöille. Tv- ja radiolähetysten lisäksi Digita on tarjonnut infrastruktuurinsa asiakkaidensa käyttöön esimerkiksi tv-lähetyksiä seuraaviin internetin suoratoistopalveluihin kuten YLE Areena, MTV Katsomo ja Nelosen Ruutu.

...

DNA:n tv-liiketoiminta sai vuoden aikana kaksi merkittävää tunnustusta: ensimmäisenä DNA:lle myönnettiin antennitelevision maksutelevisiotoiminnan ensimmäinen verkkotoimilupa VHF-taajuusalueelle sekä joulukuussa ensimmäisenä operaattorina Suomessa kansallinen laajakaistaisen 450 MHz-verkon toimilupa matkaviestinkäyttöön. Lisäksi valtioneuvosto päätti laajentaa DNA:n antenniverkon väestöpeittoa 99,9 %:iin ja myönsi DNA:lle uuden toimiluvan langattoman laajakaistan rakentamiseen haja-asutusalueille.

DNA käynnisti loppuvuodesta oman myyntipalvelun , jonka tavoitteena on parantaa asiakkaiden palvelua tuomalla kaikki myyntiin liittyvät asiat yhteen numeroon, selkeään prosessiin ja digitaalisiin työkaluihin sekä tehdä ostamisesta asiakkaalle mahdollisimman helppoa. Myyntipalvelu palvelee kaikkia kuluttaja-asiakkaita valtakunnallisesti numerossa 0800 000 000 arkisin klo 8-20 ja lauantaisin klo 9-16:30.

...

Joulukuussa valtioneuvosto päätti 700 MHz:n taajuushuutokaupasta ( MFH ), jossa myytiin toimiluvat matkaviestinverkon rakentamiseen vuodesta 2017 lähtien 20 vuoden määräajaksi. Toimiluvan sai huutokaupan myötä seitsemän yritystä: Anvia Telecom Oy, Digita Oy, DNA Oyj, Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj sekä Ålands Telekommunikation Ab /Ålands Telefonandelslag.

...

”DNA:n antennitelevisioverkko on valtakunnallinen: se kattaa noin 85 prosenttia suomalaisista, joten haluamme tarjota palveluitamme kuluttajille yhä laajemmin. Tämä sopimus tuo entistä suuremman osan suomalaisesta yleisöstä kattavan antenniverkkomme käyttäjiksi ja tukee tavoitettamme laajentaa maksullisten teräväpiirtolähetysten tarjontaa antenni-tv:n kautta kaikille suomalaisille kotitalouksille vuonna 2015” toteaa DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen

”Tämä kumppanuussopimus on tärkeä askel eteenpäin pyrkimyksissä parantaa asiakkaidemme televisiopalveluita niin antenni- kuin kaapeliverkossa, sillä DNA:lla on valtakunnallinen verkko ja kattavat verkot molemmissa verkoissa. Digita voi nyt keskittyä siihen mitä se osaa parhaiten eli laadukkaiden palveluiden tarjoamiseen radio- ja tv-verkkojen kautta ” sanoo Digitan toimitusjohtaja Sirpa Ojala .

...

“Liikenne- ja viestintäministeriö kertoi torstaina odotetusti päätöksestään olla jatkamatta toimilupaa SBS Finland Oy:n hallitsemalla radiokanavalla Radio Citylle. Päätöksen takana on SBS:n hakeman uuden ohjelmistoluvan raukeaminen määräaikaan mennessä, kun valtioneuvosto hylkäsi yhtiön hakemuksen toimiluvan muutoksesta.

...

– Onko jatkossa järkeä ajaa koko maassa samoja sisältöjä? SBS Finland ei hae uutta lupaa, jos sisältö pysyy samanlaisena kuin nykyisessä toimiluvassa . Nyt olisi paikka tehdä muutoksia , koska maailma ja viestintäpolitiikka ovat muuttuneet niin paljon vuosien varrella. Paikallisradioita on syntynyt aikoinaan aika spontaanisti yrittäjien omilla päätöksillä. Miksi niitä enää nyt valtion toimesta ryhdyttäisiin perustamaan?, Puntila kyselee.”

Valtio on perustamassa koko maan kattavaa tietoliikenneverkkoa, joka kattaisi kaikki kotitaloudet vuoteen 2015 mennessä. Hallitus hyväksyi torstaina periaatepäätöksen kansalliseksi laajakaistastrategiaksi ja sisällytti siihen esityksen julkisen tuen kokeilusta.

...

Viestintäministeri Suvi Linden pitää välttämättömänä sitä, että myös haja-asutusalueille rakennetaan riittävän tehokkaat verkkoyhteydet kohtuuhintaan. “Tämä on iso haaste sekä valtiontaloudelle ja kuntasektorille” hän arvioi torstaina valtioneuvoston hyväksyttyä laajakaistastrategian esityksen julkisen tuen kokeilusta. Kokeilun tarkoituksena ei ole pelkästään vauhdittaa rakentamista, vaan kiinnittää huomiota laajakaistan laatuun. Tarkoitus olisi ottaa käyttöön muun muassa nopeudeltaan vähintään 20-kertainen liittymä. Käytännössä tämä tarkoittaa valokuituyhteyksiin perustuvaa tekniikkaa.

...

“Lahden seudulla toimiva Uusi Kunta 2017 -verkosto esittää Lahden kaupungin jakamista neljään kaupunginosaan . Verkosto haluaa ottaa käyttöön kaupunginosavaltuustot. Valtuusto jakaisi rahaa asukkaille tärkeisiin asioihin, kuten kirjastoihin tai jalkapallokenttien rakentamiseen”

...

Vuonna 2006 Digitaa yritettiin myydä pääomasijoittaja Nordic Capitalille 500 miljoonalla eurolla. “Kaupan myötä valtio olisi saanut vain 130 miljoonaa euroa, koska France Telecom osti 40 % yhtiöstä 400 miljoonan euron hintaan” , kertoi Helsingin Sanomat 2.2.2006 . Näin valtio sai puolet vähemmän rahaa kuin mitä se Digitasta maksoi.

...

“Fonectan toimitusjohtaja Heikki Jämsänen perustelee kauppaa sillä, että yhtiön tavoitteena on olla Suomen suurin yrityshakemistopalvelujen tarjoaja ja myyjä. “Tähän päästään fuusioimalla Keltaiset sivut osaksi valtakunnallista hakemistopalvelukokonaisuutta”

...

Enirolla oli Suomessa kolme valtakunnallista kilpailevaa hakemistotuotetta. Kilpailuvirasto esitti alustavassa arviossaan, että yrityskauppa olisi merkittävästi vaikeuttanut kilpailijoiden markkinoille tuloa. Yrityskauppavalvontaprosessin aikana virastoon tuli kuitenkin huomattava määrä yhteydenottoja paikallisilta puhelinyhtiöiltä ja yksityisiltä yrityksiltä (mm. TDC Song Oy), jotka katsoivat Eniron uuden kilpailijan tavoin kärsineensä keskittymästä.

...

Puhelinyhtiöt ilmoittivat viraston alustavassa arviossa, että markkinoille jää edelleen vaihtoehtoisia palveluntarjoajia. Useat pienet puhelinyhtiöt eivät kykene tarjoamaan asiakkailleen valtakunnallisia suuryrityspalveluja vaan joutuvat käyttämään jotakin valtakunnallista palveluntarjoajaa näihin palveluihin keskittyessään oman palvelutarjontansa kehittämiseen ja monipuolistamiseen paikallistasolla (esim. telepalveluoperaattorin palvelut).

...

Digitan myyntipäätöksessä ei ollut kysymys toimilupien myynnistä. Digitan ja Soneran välisen yritysjärjestelyn yhteydessä vuonna 2001 oli kuitenkin sovittu siitä, että Digita luopuisi osasta toimilupaansa myymällä ne takaisin Soneralle, mikäli kauppa koskisi myös kolmannen sukupolven matkapuhelinverkkotoimintaan käytettävää radiotaajuuksien määrää. Tämän vuoksi valtioneuvosto poisti 31 päivänä maaliskuuta 2005 antamallaan päätöksellä Digita Oy:n hallussa olleet digitaalisen televisiotoiminnan verkkotoimilupia koskeneet toimiluvat ja niihin liittyvät siirtovelvoitteet sekä analogiselta televisiolta vapautuneet taajuudet.

Valtioneuvosto jakoi 17 päivänä toukokuuta 2008 kolme valtakunnallista analogista toimilupaa televisiotoimintaan 1 päivään syyskuuta 2010 saakka seuraavasti:

Viestintäviraston arvion mukaan ohjelmistolupia koskeva hakuilmoitus julkaistaisiin aikaisintaan loppuvuodesta 2011. Viestintävirasto vastaisi ohjelmistolupapäätöksen tekemisestä lain voimaan tulon jälkeen samoin kuin nykyään. Toimiluvat myöntäisi valtioneuvosto ja niiden kesto olisi enintään 10 vuotta.

...

Viestintämarkkinalakia koskevassa hallituksen esityksessä HE 112/2002 vp (jäljempänä ”HE”) todettiin 84 §:n 4 momentissa olevan valtuutuksen nojalla annetun määräyksen osalta seuraavaa:

...

Määräystä koskevassa perustelumuistiossa todetaan lisäksi: ”Lain 84 §:n 4 momentin mukaan Viestintävirasto voi 85 a §:ssä säädettyjen velvollisuuksien asettamiseksi asettaa teleyritykselle viestintämarkkinalain nojalla myös muita kuin kyseisessä pykälässä tarkoitettuja velvollisuuksia, jos ne ovat tarpeen kilpailun esteiden poistamiseksi tai kilpailun edistämiseksi kyseisillä markkinoilla. Pykälän 3 momentti ei rajoita Viestintävirastolle 86—87 ja 89-94 §:n mukaisesti kuuluvien määräystenantovaltuuksien käyttämistä”.

...

Digita vastaa koko Suomen laajuisesti televisio - ja radiokanavien antenni- ja tietoverkkojen rakentamisesta. Yhtiö myös ylläpitää valtakunnallista televisio-ja radioverkkoa palveluineen. Maanpäälliset televisiolähetykset siirtyivät uuteen DVB-T2-lähetysstandardiin maaliskuussa 2017. Tämän seurauksena Digita ilmoitti tarvitsevansa muutoksia, jotka kohdistuisivat sekä mastoihin että antenniverkkoon . Osa vanhoista VHF-antenneista joudutaan vaihtamaan UHF-antenneiksi , mutta uudistus tarjoaa kotitalouksille mahdollisuuden katsella televisiota jatkossakin nykyisiltä tv-paikoilta.

...

”Digitalle on tärkeää varmistaa sille myönnetyn valtakunnallisen verkkotoimiluvan ehtojen mukaisesti tv-palveluiden saatavuus eri puolilla maata. Digita panostaa jatkossakin tähän rakentamalla verkon siten että se mahdollistaa kaikkien jakeluteiden ja palveluiden tarjoamisen koko Suomessa kaikille asiakasryhmille”, Ojala toteaa. Digita Networks Oy kuuluu suomalaiseen Digital Video Broadcasting Digitan (DVB) -liiketoiminta-alueeseen.

Digitalla on Suomen radio- ja televisioverkoista digitaalisina toteutettu valtakunnallinen televisio-ohjelmien lähetysverkko eli digitaalinen tv-radio-verkko. Lähetystensä salaamiseksi Digita käyttää nk. suljettua radioverkkoa, joka toimii vain Digitan lähetysalueilla Suomessa eikä näy esimerkiksi satelliittilautasella muihin maihin kuin Suomeen. Digi-tv-lähetyksissä käytetään MPEG-2-videonpakkausteknologiaa sekä äänenpakkausmenetelmänä MPEG-ääniteknologiaa. Tulevaisuudessa siirrytään myös H.264 (MPEG-4 Part 14) -videopakkaukseen.

...

Budjettirahoituksen puolesta vetosivat muun muassa SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma , keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Sari Sarkomaa .

Televisiolupamaksut valtion budjettiin -esitys ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia osapuolia. Muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvosteli ratkaisua: ”Yleisradion rahoitusta pohtiva Lintilän työryhmä esittää, että maksu määrättäisiin jatkossakin asuntokohtaisesti. Esitys suosii yksin asuvia kansalaisia”.

...

Yleisradion kulut jakautuivat 2007 seuraavasti: henkilöstön palkkaus 78 prosenttia ohjelmistojen hankinta 18 % markkinointi 1 prosentti muut toimintakulut 6 %. Lisäksi Yle jakaa vuosittain osinkoja 25–35 miljoonaa euroa valtiolle (esim vuonna 2008 32,9M€).

...

Suomenkielisten ohjelmien osuus kustannuksista 2007: 91 %, jaettujen osinkojen määrä valtiolle 2008 33 M€ 2009 32.9 M €

...

Mielestäni Digita voisi olla osa uutta perustettavaa valtionyhtiötä, joka hoitaisi pelkästään yleishyödyllisiä tehtäviä. On järjetöntä maksaa Digitan kaltaiselle yritykselle rahaa palveluista jotka kuuluvat kaikille ja kaikkien kansalaisten tulisi ne myös ilmaiseksi pystyä hankkimaan.

...

Näihin palveluihin on sidottuna satoja miljoonia veronmaksajien rahoja joista osan Digita saa valtiolta eikä siis maksa itse mitään veroja Suomeen, koska suurin osa yhtiön liikevaihdosta tulee ulkomailta. Kuitenkin yhtiö tekee voittoa useita kymmeniä miljoona vuosittain – maksaakohan edes lainkaan tuloveroja Suomeen?

Mielestäni tilanne jossa kotimainen yksityinen yritys tienaa valtion kustannuksella valtavia summia rahaa pitäisi ottaa uudelleentarkastelun kohteeksi.

...

Yleisradiolle pitää turvata oma lähetysverkko jotta yhtiö voi tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Lähetysverkosta Digita saa nyt kuitenkin monopoliaseman joten tämä on mielestäni selkeä peruste sille että valtion pitäisi ostaa tuo verkko itselleen tai vähintään vaatia siihen pitkä vuokrasopimus.

...

On se kumma että Suomen valtion omistama yhtiö myydään ulkomaisille sijoitusyhtiöille jotka lypsävät kaiken hyödyn tästä kaupasta ja sen jälkeen myyvät sitten taas eteenpäin… On kyllä niin törkeää toimintaa kun voi vaan olla!

...

Miksi myydä Digita, koska siitä saadaan hyvät voitot! Suomen valtiolla on muutenkin raha vähissä. Tässä nähdään kuinka helposti yksityistetään kannattavia yrityksiä ja lopulta ollaan siinä pisteessä kun myydään loputkin omistukset ulkomaille halvalla.

...

Mielestäni valtio olisi voinut pitää Digitan itsellään ihan vaan sillä periaatteella ettei sitä koskaan myydä muille (tai ehkä korkeintaan jollekin sukulaiselle tms). Tällä tavalla Digita tuottaisi voittoa Suomen valtiolle eikä millekään kasvottomalle sijoitusyhtiölle. Kun katselee nykyistä menoa, niin ei ole vaikea ennustaa että jossain vaiheessa omistus on siirtynyt jollekkin ulkomaalaiselle jättiyritykselle joka voi sitten vapaasti nostella hintoja miten haluaa ilman minkäänlaista pelkoa kilpailusta.

Vaikka valtio olisikin ollut omistajana monopoliasemassa olevassa firmassa ja vaikka se olisi myynytkin sen pois voitolla, niin en kyllä näe tuossa mitään väärää jos lopputuloksena hinnat ovat halvempia kuin ennen. Ihan hyvin voisin itsekkin myydä firmani jollekin sijoitusyhtiölle sellaisella hinnalla että jäisin reilusti voitolle kaupasta mutta firma silti tuottaisi voittoa myös jatkossa (tosin ehkä siinä vaiheessa pitäisi katsoa vähän peiliin eikä vain odotella milloin joku ulkomainen omistaja tulee ja pistää hommat kokonaan uusiksi).

...

Onhan tuossa varmasti hyviä puolia ostajan kannalta, mutta kyllähän myynti heikentää kilpailua ja kuluttajan asemaa. Kuten sanottu niin Digitahan toimi jo aiemminkin kuin monopoliasemassa, eikä sille oltu asetettu mitään velvoitteita tai rajoituksia (ei tietenkään, koska oli valtion omistuksessa).

...

Antenni-tv tarjoaa kattavan valtakunnallisen peiton langattomaan tiedonsiirtoon verrattuna"

...

Nyt tuo taajuus menee DNA:lle jonka taas pitäisi maksaa se valtiolle takaisin...

"DNA Oy ja TeliaSonera Finland Oyj ovat tehneet Viestintävirastolle hakemuksen valtioneuvoston myöntämien toimilupien muuttamisesta siten, että ne oikeuttavat verkkoyhteistyöhön matkaviestinverkoissa. Viestintävirasto tulee käsittelemään hakemukset mahdollisimman pian toimilupaehtojen mukaisesti. Hakijat voivat aloittaa verkon rakentamisen heti kun valtioneuvosto on tehnyt asiassa myönteisen päätöksen.

...

Valtioneuvosto myönsi 20. joulukuuta 2012 DNA Oy:lle, TeliaSonera Finland Oyj:lle ja Digita Oy:lle toimiluvat verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisen televisio- ja matkaviestinverkon kautta maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa."

...

Anvian pitää hakea valtioneuvostolta toimilupa mikäli haluaa alkaa kilpailemaan näiden jo olemassaolevien toimijoiden kanssa.

...

Tämän takia asiasta olisikin pitänyt tehdä poliittinen päätös eikä antaa sitä yksityiselle yritykselle. Valtionyhtiöhän olisi voitu myydä vaikka heti edellisen Digitan myynnin jälkeen yksityisille omistajille pilkkahintaan ja samalla jättää antenniverkon kehittäminen sikseen "kun kerran meillä ei ole tarvetta uusia verkkoamme, kun on vain tämä yksi toimija"...

...

Jos valtio perustaisi jonkun viraston jonka tehtävä on rahoittaa Yleisradion toiminta niin silloin homma toimisi verorahoituksella. Tai jos perustettaisiin yritys nimeltä Yleisradio joka kerättäisiin kansalaisilta pakkomaksuna, kuten autovero tai vaikkapa kirkollisvero (no kirkon toiminnan rahoittamiseksi tuo lienee aika huono vertaus), jolloin rahoitus tulisi automaattisesti eikä siitä tarvitsisi käydä sen suurempaa keskustelua eduskunnassa tai muissa instituutioissa.

...

Nyt kun Digitan myynnistä saaduilla rahoilla saataisiin maksettua pois valtion velkaa niin olisi enemmän varaa laittaa rahaa myös esim maanpuolustukseen tai terveydenhoitoon, eikä tarvitsisi koko ajan vain säästää kaikessa - sitä vartenhan veroja maksetaan ettei kaikkia rahoja tarvitse käyttää itse. Sitä en sitten ymmärrä miksei valtio ole sijoittanut näitä tuloja paremmin ja ostanut niillä jotain tuottoisaa liiketoimintaa kuten esimerkiksi Nokian osakkeita (ei siis pelkkää kännykkäbisnestä vaan ihan muutakin bisnestä). Tämä olisi mielestäni parempi ratkaisu kuin Digitan myynti josta saatiin vaivaiset parisataa miljoonaa, sillä jostain valtion on ne rahat otettava.

Jos poliitikot haluaisivat oikeasti korjata tuon asian niin voisivat perustaa Suomeen valtiollisen yhtiön jonka tehtävänä olisi huolehtia koko maan kattavasta langattomien laajakaistayhteyksien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Tämä yhtiö voisi toimia ainakin osittain samoilla alueilla joilla nyt Digita toimii mutta ei sen tarvitsisi keskittyä pelkästään tv-kanavien lähettämiseen vaan se voisi tarjota langattomia internet-palveluita kaikille halukkaille, myös yksityisille yrityksille jotka eivät vielä ole ottaneet yhteyttä johonkin kilpailevaan firmaan saadakseen langatonta laajakaistaa käyttöönsä. Tuon yrityksen ei siis välttämättä tarvitsisi kilpailla Digitan kanssa koska molemmat tekevät suunnilleen samaa asiaa ja jos valtio perustaa oman firmansa niin Digita on pakotettu myymään palvelujaan sille eikä sen tarvitse myydä niitä kilpailijoille vaikka hinnat putoaisivatkin reilusti kilpailun lisääntyessä (tuskin putoavat sillä tuskinpa mikään firma vapaaehtoisesti ostaa kalliilla palvelua jonka voi saada paljon halvemmallakin).

Valtiolla voisi myös olla monopoli langattomissa laajakaistapalveluissa. Näin säästettäisiin rahaa, kun ei tarvitsisi rakentaa kilpailevia verkkoja tai maksaa vuokraa kilpaileville yrityksille vaan voitaisiin tehdä sopimus suoraan yhden firman kanssa eikä sen tarvitsi edes kilpailuttaa omaa palveluaan ennen kuin se alkaa toimia jollain toisella alueella.

Tälläinen myynti on mielestäni juuri sitä mitä kokoomus ja keskusta ajavat eli myydään valtion yritykset yksityisille sillä perusteella että saadaan hyvät voitot. Nuo puolueet myös pyrkivät ajamaan alas kaikki palvelut syrjäseuduilla jotta saataisiin ihmiset muuttamaan kasvukeskuksiin, mutta eivät ajattele ollenkaan näitä syrjäseutujen asukkaita koska heillä ei ole niin väliä vaikka joutuisivatkin asumaan loppuelämänsä kaukana sivistyksestä jos edes elävät sinne asti.

...

Digita Oy teki tilikaudella 2008/09 liikevoittoa 42 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos oli voitollinen 18 miljoonaa (52 % liikevaihdosta). Yhtiö maksoi omistajalle Suomen valtiolle osinkoa 20.5 miljoonaa.

...

Ensinnäkin, miksi ihmeessä lähetysverkko piti myydä? Valtiollahan olisi ollut (ja voisi olla vieläkin) erinomainen tilaisuus saada rahaa kassaan. Miksi pitää tuottaa voittoa jos ei kerran sitä tarvita? Mitä sillä voitolla edes tekee?

Toisekseen, tämä myyntihän oli täysin looginen ratkaisu: koska kansa kuitenkin halusi ostaa digiboxinsa niin miksipä valtio/Digita ei myisi bokseja ja verkkojaan näille halukkaille järkevään hintaan? Samalla päästään koko digi-tv:n aloitusongelmista (mm. salaamisesta).

...

Eikö Digitasta voisi tulla valtiollinen toimija… valtion ja kuntien yhdessä omistama yhtiö olisi aivan mahtava asia.

...

Mikäli valtio aikoo pysyä omistajana Digitassa voisi se alkaa investoimaan lähetysverkkoonsa ja näin pyrkiä kasvattamaan tuottoja verkon käyttöä tehostamalla sekä uusien palvelujen avulla.

Valtion ei mielestäni tarvitsisi olla ainoa toimija tässä yrityksessä mutta valtion tulisi ainakin seurata tarkkaan Digitan tekemisiä. Onko investointi järkevää tai ylipäätään tarpeellista? Valtiolla olisi mahdollisuus luoda uusia markkinoita esimerkiksi televisio-ohjelmien myyntiin internetin kautta kuten Yhdysvalloissa on tehty:

...

Mielestäni se että valtio myy jotakin yksityiselle sektorille kertoo enemmän tästä maasta kuin itse yrityksestä.

Valtion ei missään nimessä pidä pysyä omistajana yrityksessä jossa yksityinen sektori hoitaa samat tehtävät paljon paremmin ja tehokkaammin. Ei vaikka kuinka yritettäisiin väkisin väittää ettei yksityistäminen vie työpaikkoja tai palveluita maaseudulta. Valtio voi tehdä sopimuksia yritysten kanssa esimerkiksi palvelujen tuottamisesta, mutta yrityksen voiton maksimoiminen valtion avulla on väärin!

Jos valtio haluaa tuottaa jotain palveluja olisi sen luotava sellaisia yrityksiä jotka kykenevät kilpailemaan yksityisten markkinoiden toimijoiden kansa. Esimerkiksi katsastuspalveluiden yksityistämisen tulokset ovat varsin kyseenalaisia kun hintoja tarkastellaan:

...

Riippuu miltä kannalta sitä katsoo. Ympäristöteknologian avulla voidaan tehostaa luonnonvarojen käyttöä, mutta myös energian hinnalla on suuri merkitys kun ajatellaan että energiavaltainen teollisuus sijaitsee pääosin Suomen ulkopuolella eli suurin hyöty jää Suomeen jos pystytään tuottamaan energiaa halvalla. Mielestäni vihreillä visioilla on paikkansa ja ne toimivat hyvinä suunnannäyttäjinä sekä luovat samalla keskustelua siitä millainen tulevaisuus tulee olemaan

...

Jos valtio ei olisi omistanut yhtiötä niin sen arvo tuskin olisi kasvanut näin suureksi eikä sillä todennäköisesti myöskään tulisi olemaan yhtä hyviä toimintaedellytyksiä koska toimintaa rajoittaa myös lainsäädäntö (Digitahan on ns. luonnollinen monopoli jolla on lakisääteinen velvollisuus palvella koko Suomea). Kauppahintana saatujen varojen ansiosta Digitalla menee paremmin kuin koskaan, eli tässä kävi loppujenlopuksi melko hyvin kaikille.

Kannattaa muistaa että vaikka kaupat tehtiinkin hyvään aikaan ja vielä valtion rahoilla niin kauppa ei aina ole se paras ratkaisu asioiden hoitamiseen koska kaikki eivät välttämättä hyödy siitä yhtä paljon eivätkä tule kohdelluiksi tasa-arvoisesti. On myös hyvä pitää mielessä kuinka isoja rahoja näissä liikkuu ja miettiä paljonko niissä on pelissä; jos joku asia menee huonosti, voivat ne olla monen ihmisen työpaikkoja.

...

Ei kai tuossa ole kuin yksi järkevä ratkaisu. Eli lopetetaan YLEn rahoitus valtion budjetista tai veroluontoisesti kaikilta tasapuolisesti jolloin voidaan joko kilpailla muiden kanavien kanssa mainoksista (eli rahoittaa mainosrahotteiset kanavat YLE-verolla) ja keskittyä itse sisältöön ilman turhia byrokraattisia väliportaita tai sitten vain yksityistetään koko laitos jonka jälkeen sitä voi pyörittää kuten muutakin bisnestä.

Miten ihmeessä on mahdollista, että yksi ministeri voi myydä valtion omaisuutta ulkomaille kuin omaansa? Kun kyseessä vieläpä oli hyvin strategisesti merkittävästä asiasta eli taajuuspolitiikasta niin ei kai kukaan nyt oikeasti luule etteikö se olisi ollut ihan ministerin itsensä toive. Ja kun kyse kerran olikin nimenomaan siitä ettei ko henkilö edes itse voinut suoraan asiaan vaikuttaa vaan ainoastaan lobata sitä oman firmansa (ja muiden firmojen) etujen mukaisesti, tulee väkisinkin mieleen että tässä on taas kyseessä yksi suuri vedätys ja huijaus.

Vaikka Digita toimiikin aika puhtaasti liiketalouden pohjalta, niin silti tuollainen yhden firman ylihintainen myynti ulkomaille oli selvä virhe. Eihän siinä olisi mitään järkeä jos valtio ei itse pitäisi omia "kruunjalokiitään" eli tuollaisia firmoja omissa näpeissään vaan möisi ne pilkkahinnalla pois...vaikka nyt sitten olisikin liiketaloudelliset seikat taustalla.

Se mikä ihmetyttää on se ettei kukaan ole alkanut penkomaan asiaa vähän tarkemmin että kuka/mikä taho oikein omistaa tuon Digita:n? Jos nimittäin kävisi ilmi, että sen nykyinen omistaja olisi jokin muu kuin tuo YLE:n ex-omistajataho niin siinä voisi alkaa päitä putoamaan aika monelta poliitikolta tai virkamieheltä. Voisipa jopa olla yksi syy lisää "muuttaa" johonkin veroparatiisiin asumaan jos kerran valtio toimii noinkin törkeästi omia kansalaisia vastaan.

...

Digita on siis kerännyt tähän saakka tv-yhtiöiltä lisenssimaksun sekä kanavakohtaisen korvauksen huolimatta siitä lähetetäänkö ohjelmaa vai ei. Lisenssimaksut ovat olleet yhteensä noin 500 miljoonaa euroa vuodessa ja kanavalta peritty korvaus oli ollut noin 60 - 80 % jakelukustannuksista (eli Digitalle maksettiin käytännössä lähes puolet niiden omien lähetyskustannusten päälle).

...

Digitan myynnistä saatavat rahat valuvat siis tällä kertaa ulkomaisten sijoittajien taskuihin, mutta vaikka he eivät maksaisikaan veroja suomeen ei heillä toisaalta olisi mitään oikeutta suomen sähköverkkoon eikä ainakaan mihinkään monopoliluonteisiin toimiin kuten tv-lähetysten lähettämiseen tai taajuuksien myymiseen. Nämä kun kuuluvat suomessa yksinoikeudella valtion tehtäviin ja tällaisia toimintoja koskee aina erityissäännöt jotka koskevat mm. hintoja.

...

Tämä tarkoittaa sitä ettei suomen markkinoille mahdu kuin 2-3 suurta toimijaa jolloin kilpailu ei toimi. Näin ollen alalle tulijat ovat usein entisiä toimijoita joiden on pakko saada itselleen uusi aluevaltaus koska eivät pysty kilpailemaan jo olemassa olevien kanssa eivätkä pärjää heille muilla aloilla, tästä johtuen suomessa tapahtuu paljon yrityskauppoja jotka yleensä johtavat siihen että muutaman vuoden kuluttua kaupasta alalla olija ostaa pois kilpailevan yrityksen ja sulauttaa sen itseensä.

...

Vuonna 2011 perustettiin kuitenkin uusi valtion yhtiö nimeltään Destia josta tuli lopulta koko digisiirtymän suurin moka. Kyse on siis samasta yhtiöstä joka osti Digitalta tv- ja radiolinkkimastojen rakennus liiketoiminnan jonka avulla se pääsi rakentamaan uuden valtakunnallisen tv-lähetys verkon.

Kauppaan kuului myös Digitan silloinen lähetysmastokanta sillä ostajana oli käytännössä entinen henkilöstö johon kuuluivat mm TDF-digita (nykyinen Destia) sekä nykyinen TDF digita jotka omistivat silloin yhdessä koko digisiirtymäprojektin, kaupan myötä nämä entiset Digitalaiset saivat siis haltuunsa mastokiinteistöt joihin he voivat rakentaa uuden valtakunnallisen tv-lähetysverkon.

Uusi valtakunnallinen tv-verkko rakennettiin siten että se kiertää suomen eripaikkakunnilta toiseen jolloin siihen saadaan aina paras mahdollinen signaali ja tämä taas mahdollistaa kuvanlaadun optimoinnin jokaiseen kuntaan joka tarkoittaa sitä että esim. katve-alueilla voidaan lähetystehoja vähentää reilusti, eli jos joku valittaa heikosta näkyvyydestä voi hän vaatia Digitalta parannusta eikä maksaa kalliita asennustöitä koska he eivät ole asentaneet uutta verkkoa tarpeeksi pitkälle tai korkealle.

...

Yhtiöllä on kaksi erillistä liiketoimintaa: lähetystoiminta sekä siirtoverkkoyhtiö Digitan verkon käyttö-ja verkkopalvelut. ... Vuonna 2009 valtioneuvosto linjasi, ettei Suomella ollut varaa ylläpitää kahta kilpailevaa verkkotoimilupaa maanpäällisessä televisioverkossa. Siksi hallitus päätti myydä Digita Oy:n France Telekom -konsernille."

...

Ei näin, ei todellakaan. On ihan hyvä, etteivät nuo radiotaajuuksien ehdottomat käyttöoikeudet ole täysin rajoittamattomia ja siten eivät liian helposti myönnettävissä eri tahoille (kuka tahansa saa perustaa vaikka oman valtakunnallisen mainosradioketjun), mutta on hieman hölmöä, että valtio asettaa rajoituksia sille miten taajuuksia voi käyttää -- oli kyse sitten mainoksista tai muista palveluista.

...

Mielestäni Soneran kohdalla voisi puhua jopa valtion rahojen tuhlaamisesta. En nimittäin näe mitään järkeä ostaa kallista verkkoa itselleen kun kerran kilpailevat yritykset voivat hyödyntää sitä saman palvelun tarjoamisessa käytännössä samaan hintaa kuin mitä valtio maksoi Digitalle monopolista luopumisesta. Ainoa järkevä peruste on se että monopoli haluttiin säilyttää ettei palvelu pääse kehittymään, mutta tuolla perusteella kaikki muutkin monopoleja pyörittävät tahot pitäisi saada takaisin valtion haltuun...

...

Lähetysverkkoyhtiö voisi tehdä niin halutessaan sellaisen hinnankorotuksen josta nykyinen hallituskaan ei osaisi sanoa mitä se tarkoittaa ohjelmalle tai koko suomalaiselle demokratialle jos on kyse valtion yhtiöstä joka toimii lain alaisena. On siis täysin mahdollista ettei lähetysverkon ostanut yritys pidä kiinni lupauksistaan ja nostaa hintoja roimasti koska sillä olisi siihen oikeus ja mahdollisuus eikä sitä kukaan voi estää.

...

Digitassa on kiinni valtava määrä osaamista jota en itse myisi koskaan vaikka joku tarjoaisi kuinka monta miljardia tahansa sillä mitä tapahtuu sitten jos ostaja haluaa purkaa verkon osiin ja myydä vain tarvittavat osat tai muuttaa esimerkiksi toimintastrategiaa? Siinä menetetään kerralla kaikki osaaminen eikä sitä saada takaisin ikinä, se voi olla todella suuri takaisku Suomessa koska Digitan kaltaista toimijaa tarvitaan kipeästi tässä maassa.

...

Kokoomuksessa osataan katsoa kauas tulevaisuuteen eikä vain vaalikausi kerrallaan jolloin valtion asioita hoidetaan järkevästi kun taas muissa puolueissa kaikki ovat populisteja jotka elävät hetkessä ajattelematta yhtään sen pidemmälle. Kokoomusta äänestämällä saamme olla itsenäisiä tulevaisuudessakin, muita puolueita äänestämällä menetämme itsenäisyyden kokonaan ja Suomi pakkoliitetään Euroopan liittovaltioon jossa olemme pelkkä maakunta muiden maakuntien joukossa.

...

Se on tietysti valitettavaa jos Digitasta tullut tuotto jaetaan ulkomaille mutta pitää muistaa että yrityskaupassa saadut rahat oli laitettu jo aiemmin lihoiksi, se raha olisi varmaan muuten päätynyt takaisin valtiolle koska esim mtv3 ja yle ovat olleet tappiollisia. Siksi yrityksen myyntiä ei mielestäni kannata vastustaa vaan keskittyä siihen millä tavalla tuotot käytetään yhteiskunnan hyödyksi eikä osakkeenomistajien eduksi.

Olen samaa mieltä edellisen kirjoittajan kanssa. Digitalla on monopoliasema täällä suomessa mutta sillä että yritys myydään ulkomaille perustellaan sitä ettei digita ole suomalainen niin kuin esimerkiksi posti, pankit tai valtion omistama viinakauppa(alko). Jos esim alkoholijuomavalmistaja (esim alko) myytäisiin ulkomaiselle yritykselle jolla olisi monopoliasema alkoholijuomien myynnissä se tuskin haittaisi koska suomalaiset ovat jo tottuneet siihen ja luultavasti alkon toiminta jatkuisi entiseen malliin. Myös postipalveluiden myynti ulkomaalaisille yrityksille on huono asia mutta jostain syystä kun kyseessä oli digita niin yhtäkkiä kyse ei olekkaan enää myynnistä vaan kaupasta josta saa jopa tuottoakin, en ymmärrä miten asiat muuttuvat näin paljon jos myydään joku valtion yritys jollekin muulle firmalle.

Hyvä esimerkki on se että silloin kuin valtio myi katsastustoiminnan yksityisille toimijoille(A-katsastus ym), hinnat eivät suinkaan laskeneet kuten luvattiin ja vaikka kaikki muu bisnes keskittyy kokoajan suurempiin yksiköihin. Myös sähkönsiirtohinnat nousivat huomattavasti kun caruna myytiin ulkomaille. Nyt ei auta muuta toivoa että hallitus keksii jonkun keinon millä tämä monopoli puretaan, tai muuten suomi tulee köyhtymään entisestään.

...

“Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan verkkotoimilupia myönnettäessä etusijalla ovat kuitenkin yhtiöt, joilla on parhaimmat edellytykset harjoittaa valtakunnallista televisiotoimintaa. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa toimiluvan hakijan toiminnan jatkuvuuteen sekä kykyyn hoitaa toimilupaehtojen mukaiset velvoitteet”.

...

Onko kellään tiedossa yhtään tällaista maata jossa tv-toimijat ovat yksityistettyjä? Ainakin Yhdysvalloissa kaikki tv-ohjelmat näytetään käsittääkseni valtakunnallisina lähetysaikoina samaan aikaan koko maassa joten siellä varmaan tällainen onnistuisi. Mutta miten sitten ohjelmien tekstitys kun ne pitää tuottaa/hankkia ulkomailla?

...

Valtioneuvosto esittää jälleen uutta muutosta televisiotaajuuksien käyttöä koskevaan lainsäädäntöön . Muutoksen jälkeen verkko-operaattori Digita voi säilyttää lähetysverkon mastoja, joita tarvitaan matkapuhelinverkkojen tukiasemien rakentamisessa. Muutosta perustellaan sillä, että näin taataan Suomessa kattava radiovastaanotto kaikkialla maassa myös jatkossa. Nykyisin matkaviestintäoperaattorit ovat joutuneet rakentamaan uusia radiomastoista riippuvia verkkoja alueille, joissa on ollut häiriöitä.

Valtioneuvosto esittää televisio- ja radiolähetyksistä annettuun lakiin muutosta, jolla mahdollistetaan televisio- tai radio-ohjelmien jakelu matkaviestinverkossa valtioneuvoston myöntämän toimiluvan perusteella siten kuin liikenne- ja viestintäministeriö katsoo tarkoituksenmukaiseksi. Teleyritykset voisivat rakentaa televisio- ja radioverkon ohjelman lähettävän teleyrityksen valitsemille televisiokanaville sekä radioohjelmille ministeriön määräämien ehtojen mukaisesti niin, että ohjelmistotarjonta voidaan turvata kustannustehokkaasti koko maassa.

...

Suomen valtio myi viime vuonna 49 prosenttia omistuksestaan ranskalaiselle TDF:lle 370 miljoonalla eurolla ja myöhemmin kesällä luopui kokonaan tv-lähetysverkkoyhtiönsä omistuksesta. TDF:n mukaan kaupalla ei ole vaikutusta Digitan palveluihin tai toimintaan Suomessa eikä yhtiön työntekijöiden asemaan

...

”Verkon laajennuksen suunnittelu aloitettiin jo keväällä 2011, sillä haluamme täyttää meille asetetut tavoitteet mahdollisimman nopeasti. Aikataulua nopeutti osaltaan myös viestintäministeri Suvi Lindénin päätös pitää kiinni valtioneuvoston antamasta toimilupapäätöksestä sekä siihen liittyvästä rakentamista koskevasta aikaikkunasta . Tämän päätöksen johdosta olemme pystyneet rakentamaan verkkoa alkuperäistä aikataulua nopeammin ” toteaa johtaja Kari Risberg Digitasta. Uuden Oulun alueella 450-laajakaistaverkko on toteutettu flash-OFDM -tekniikalla, mutta muiden paikkakuntien osalta toteutustapa riippuu valitusta teknologiasta.

...

Verkko-operaattori Digita on valmis aloittamaan uuden sukupolven langattoman laajakaistan 450 (Next Generation Access) -verkkopalvelun heti. Valtioneuvosto myönsi toukokuussa 2010 Digitalle toimiluvan rakentaa Suomeen valtakunnallisen 450 megahertsin taajuusalueella toimivan Flash-OFDM -toimiluvan.

Valtioneuvosto antoi joulukuussa 2008 Digitalle luvan myydä 49 prosenttia sen omistamista osakkeista pääomasijoittaja TDF:lle, josta tuli kaupan myötä Digitan suurin osakkeenomistaja lähes 70 prosentin omistusosuudellaan.

...

Yritys siirtää asiakkaat Saunalahdesta Elisa-nimen alle vuoden 2009 aikana. Yrityksen tavoitteena onkin selkeyttää markkina-asemaansa yhdistämällä kaikkien kolmen yrityksen nimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Elisa, Radiolinja (nykyinen DNA), ja Finnet Oy yhdistivät toimintansa jo tämän kuun alusta lähtien uudeksi valtakunnalliseksi mobiili- ja internetpalveluita tarjoavaksi yhtiöksi eli Elisa Oyj:ksi . Samalla Elisan osakkeet listattiin pörssiin.

...

Digita välittää radio-ohjelmat valtakunnallisesti kaikkialle Suomeen vuoden jokaisena päivänä, niin että ne ovat kaikkien saatavilla samalla vastaanottohinnalla yhtäläisin ehdoin ja kaikkialla Suomessa

Yleisradio Oy lähettää ohjelmansa vapaasti vastaanotettavalla YLE-kanavalla sekä alueellisesti jaettuna TV1-kanavasta tehdyllä viidellä kanavalla (YLE TV1 Uusimaa / TV2 Häme/TV2 Varsinais-Suomi) tai kanavilla FST5 Pohjanmaa / Keski-Suomi / Pohjois-Suomi / Lappi. Yleisradio Oy:n radio-ohjelmia lähetetään YLE:n kaikilla radiokanavilla, jotka ovat kaikki valtakunnallisia. Digita huolehtii maanpäällisestä lähetysverkosta.

Lisäksi radiolähetystoimintaan tarvitaan valtioneuvoston myöntämä toimilupa:

kaupalliseen radiotoimintaan enintään kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan (harjoitus- ja esittelyluvat). Toimiluvan saajasta päättää valtioneuvosto. Voimassa olevia toimilupia on 55 kpl.

...

Suomen Erillisverkot Oy on valtion omistama yritys joka hallinnoi ja operoi Suomen viranomaisradioverkkoa eli VIRVEä. Digita taas vastaa koko @450 verkon liiketoiminnasta. Yhdessä ne omistavat Suomen Virveverkko Oy:n, jonka omistuksessa ovat VIRVE verkossa toimivat päätelaitteet sekä huoltotoiminnot valtakunnallisesti. Virve-viranomaisverkko kattaa tällä hetkellä yli 70 prosenttia maan pinta-alasta.

...

Onko tuo siis mielestäsi hyvä vai huono asia? Eli että Digitan omistus siirtyy ulkomaille (tosin suomalaisiin käsiin). Vai pitäisikö valtion pitää kaikki langat omissa käsissään?

...

Nyt vain odottelemaan seuraavaa isoa kauppa jossa Suomen valtio menettää miljardeja euroja ulkomaisille pääomasijoittajille kun Kemira Growhow meni norjalaisille 208 miljoonalla eurolla vaikka sen todellinen arvo on n 40 miljardia euroa! Onneksi se saatiin vielä ostettua takaisin vähän alle 200 miljoonan euron. Tästä ei ole pitkä aika kuin valtion lannoiteyhtiö vietiin pörssiin ja sieltä myytiin lannoitetuotanto Norjaan pilkkahinnalla!

Valtion omaisuuden myynti oli sama asia aikoinaan Soneralle, joka jakoi miljardien eurojen arvosta osakkeita ilmaiseksi ruotsalaisille ostajille (jotka sitten myivät osakkeet moninkertaisella voitolla eteenpäin) kun he ostivat Soneran vain 3 miljardilla eurolla! Valtio siis myi 50 kertaa halvemmalla omaisuuttansa pois mitä osti sitä.

...

Valtiolla pitäisi olla oma yhtiö tai valtionyhtiöitä jotka tuottavat voittoa, ja joissa valtio itse olisi suuri omistaja. Valtionyhtiön voitoista osa jaettaisiin osinkoina kansalaisille eikä kaikki voitot menisi pörssikeinottelijoille joita kiinnostaa vain nopeat pikavoitot. Nämä pörssiyhtiöiden osingot eivät edes jää Suomeen vaan valuvat ulkomaille.

...

Ei kai mikään laki kiellä valtiota tekemästä omaa yritystä, joka hoitaa tv- ja radioverkkoja? Eli miksei valtio perustaisi vaikkapa Sonera Oy:tä uudestaan ja sitten Digita Oy olisi vain sivubisnes sen sisällä. Sitten se voisi tarjota näitä palveluita sekä muille operaattoreille että valtion omille laitoksille.

Tosin jos valtio itse pyörittää omaa verkkoaan, niin silloinhan sillä on käytännössä monopoliasema siihen verkon kapasiteettiin...

...

Koska valtio ei ilmeisesti halua rahaa (ja tässä taloustilanteessa myyminen aiheuttaisi ehkä lisälainan tarvetta) niin valtion tulisi lunastaa nämä Digitasta vapautuneet rahat itselleen. Se lisäisi kansalaisten hyvinvointia.

...

Myymisellä saadaan lisää rahaa valtiolle velkojen lyhentämiseen sekä esimerkiksi koulutukseen ymv tarkoituksiin.

...

Pistää oikein vihaksi tälläinen ihmisten hyvinvoinnin sekä toimeentulon tuhoaminen mitä valtion taholta tehdään ja miten näitä asioita junaillaan läpi ilman että kansalaiset tietävät mistään mitään. Ja jos joku tietääkin niin asioista päättävät eivät edes tiedä vaan ajavat vain omia etujaan muista välittämättä.

...

Tuo oli silloin ennenvanhaan jolloin valtion yritykset eivät saaneet menestyä ja tuottaa rahaa vaan piti myydä ulkomaille vaikka halvalla jotta se yritys saatiin nurin. Nykyisin on aivan toisin...

...

Digitassa meni juuri tuo antenniverkon jakelumonopoli eli kaikki valtakunnalliset tv-kanavat jotka käyttää tätä antenniverkkoa joutuvat maksamaan Digitalle tuon hinnan mitä he nyt sitten pyytävätkään tästä jakelusta vaikka eivät edes katsoisi tuota kanavaa mutta sen täytyy silti maksaa se maksu, tämän monopolin myynnin jälkeen tämä YLE joutui ostamaan saman palvelun uudestaan Digitan kautta.

...

Tästä kaikesta me suomalaiset joudumme siis kärsimään siksi että meillä ei ole tarpeeksi suurta toimijaa markkinoilla jolla olisi riittävän suuri voima saada pidettyä hinnat kohtuullisina. Tätä on se markkinatalous jonka ansiosta täällä kaikki maksaa liikaa eikä mistään saa mitään alennusta vaikka kuinka paljon ostaisit mutta tuo yksityistäminen onkin juuri sitä sosialismia eli tätä valtion omaisuuden myymistä yksityisille rahastamista varten joka sitten lopulta päätyy meidän maksettavaksi.

Tästä syystä siis Digita myytiin, tällä tavalla valtio voi rahastaa yksityistämisellä ja yksityistetty omaisuus menee taas aina ulkomaalaiseen omistukseen kun siitä ei ole kukaan muu kuin omistaja enää kiinnostunut. Tämä johtuu siitä että jokainen uusi omistajuus pitää purkaa jos sen haluaa myydä eteenpäin jollekin muulle taholle.

Suomessa olisi paljon potentiaalia rakentaa näitä tietoliikenneverkkoja mutta tätä valtion monopolia ei koskaan voida antaa mihinkään yksityisille koska ne voivat laskuttaa ihan mitä tahansa ja hinnat nousee sitten vielä entisestään niin kauan kunnes tulee se viimeinen lasku jota kukaan ei voi enää maksaa. Ainoa oikea tapa on avata nämä verkot vapaalle kilpailulle, jos joku haluaa rakentaa tällaisen verkon omalla kustannuksellaan jonnekin alueelle josta ihmiset haluavat tämän ostaa omakseen hän myös sen saisi.

...

Nämä yhtiöt pitäisi ensin jakaa osiin jotka voitaisiin sitten myydä niille yrityksille joille ne parhaiten sopivat eikä näitä yrityksiä tulisi koskaan yksityistää kokonaan vaan nämä olisi hyvä pitää valtion hallinnassa joka voisi halutessaan laskea myös näiden monopoliasemassa olevien yhtiöiden tuottoa jos se nähdään tarpeelliseksi. Näin toimitaan oikein kun myydään jotain pois, nyt kävi juuri niin ja Digita oli vain yksi monista hyvistä asioista mitä kauppa toi mukanaan.

...

”Digitasta tulee myyntivoitoilla osa Yleisradion eläkesäätiötä. ” Tämä siksi koska YLE ei halua maksaa osinkoja tai muita tuloja valtiolle eikä varsinkaan yksityisille henkilöille, valtio haluaa rahat itselleen jotta se voi käyttää niitä miten itse parhaaksi näkeekään ja mieluiten omien johtajiensa palkkioihin.

...

Digitasta tuli valtionyhtiö vuoden 1999 lopulla kun entinen Yleisradion jakelutekniikka yhtiöitettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 2000 yhtiöön liitettiin merkittäviä kansainvälisiä televisiotoimijoita, jolloin syntyi nykyinen Digita Networks Oy .

...

Näin ne asiat vaan on ja Jungerkin varmasti muistaa tämän jatkossa mitä tulee näihin Digitan myyntipuheisiin jos joku vaikka kysyisi asiasta jotain (tuskin kukaan kehtaa kysyä)…..näin nämä valtion yhtiöt vain siirtyvät ulkomaisten sijoittajien omistukseen kuten tässäkin tapauksessa.

...

Olen ollut tyytyväinen Canal Digitalin toimintaan enkä näe mitään syytä vaihtaa firmaa, jos jossain vaiheessa sen toiminta alkaa tympimään niin on aina olemassa vaihtoehtoja. Digitan tapauksessa oli mielestäni selvää että valtio halusi myydä pois omistuksensa ja hyvä ostaja löytyi ulkomailta, mitä muuta valtion olisi pitänyt tehdä kuin toimia kuten järkevät ihmiset toimivat tällaisessa tilanteessa?

...

Kirjoituksessasi mainitsit että ”valtiolla olisi ollut monta vuotta aikaa nostaa omistuksensa arvoa”, no aika näyttää miten kävi. Mutta sen tiedän ainakin itse ettei mikään ainakaan huononpaan suuntaan ole muuttunut viimeisen 6kk aikana joka oli täysin surkeaa lähetysverkon osalta…(en ota kantaa siihen jos Digita teki voittoa viime tilikaudella ja maksoi veroa valtiolle)

...

Kuten joku kirjoitti aiemmin, eihän siinä ollut mitään järkeä myydä verkkoa pääomasijoittajalle. Mutta valtio halusi ”säästää” eli pistää rahan menemään johonkin muualle.

Miksi myytiin? Sitä voi jokainen pohtia omalta kohdaltaan: onko oikein valtion/veronmaksajien tuhlata veronmaksajien rahoja myymällä monopoliasemassa olevaa infraa? Onko reilua että samalla kun kansalaiset maksavat enemmän tv-maksua niin Digita kerää rahat taskuihinsa?

Digitan tapauksessa kyseessä oli aivan selkeä lypsylehmä jonka lypsystä valtio (eli me) halusimme päästä eroon.

...

Mielestäni valtion tulisi toimia juuri päinvastoin: ei myydä omaisuutta vaan luodaan sitä lisää! Jos jossain bisneksessä valtiolla olisi monopoli (tai edes jonkinlainen ”kartelli”), niin siitä kannattaisi pitää kynsin hampain kiinni.

Mutta valtio toimii aina yhtä surkeasti, riippumatta toimialasta. Monopoleja tai määräävää markkina-asemaa myydään alehintaan pois ja sitten itketään kun tulee ongelmia… se on voivoi…

Itse olen ollut pitkään sitä mieltä että valtion ei pitäisi puuttua mihinkään liiketoimintaan jossa se joutuu kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa.

Valtion ydinbisnes voisi olla pitää infrastuktuuria pystyssä (tietoliikenneyhteydet) mutta kaiken muun liiketoiminnan pitäisi kuulua yksityiselle sektorille. Ei ole mitään järkeä perustaa esimerkiksi valtio-omisteista paperitehdasta joka kilpailee yksityisten toimijoiden rinnalla, kun kuitenkin kyse on käytännössä samoista markkinoista ja raaka-aineista joita kaikki joutuvat hankkimaan. (Sama juttu pätee myös energiabisnekseen jossa meillä oli joskus valtiollinen Fortum – nykyisin taas yksityiset yhtiöt hoitavat nämä asiat)

Ja sama periaate toimisi toki muihinkin asioihin… Miksi valtion tulisi olla mukana autobisneksessä? Tai bussiyhtiöissä?

...

Tuo kauppahinta herättää myös kummastusta koska koko lafkan arvoksi saatiin vain 460 miljoonaa euroa vaikka Digitalla on yli 20 miljardin euron tase . Ja toisaalta taas kun miettii Suomen valtion velkaa niin eihän tuosta kaupasta saatu raha riitä edes sen kuittaamiseen

...

Mutta niin kauan kuin valtio omistaa 51% tuosta yhtiöstä, uskoisin ainakin YLE:n jatkavan lähetyksiään ko. puljun kautta

...

Yleisradion omistaa Suomen valtio joten Yleisradio Oy:n tuottamat televisio-ohjelmistot sekä radio-ohjelmisto kuuluvat Yleisradion julkiseen palveluun eikä niistä peritä maksua. Myös kaupalliset kanavat tuottavat joitakin sellaisia ohjelmalajeja jotka täyttävät julkisen palvelun ohjelmatoiminnan kriteerit (vrt vähemmistöille tuotetut ohjelmat, viittomakieliset uutiset jne).

...

Digita myytiin, jotta valtionvelka saadaan maksetuksi ja sen korkomenoja pienennettyä (koko kauppahinnalle annettiin 5 vuoden korollinen bullet). Valtion velka on nyt maksettu kokonaan pois: http://tinyurl.com/37jqkfg

Suomi oli pahasti ylivelkaantunut, joten valtio otti velkaa joka vuosi vähintään 8 mrd euroa kattaakseen velan korot ja lyhentääksen itse velkaansa.

Koska Digita-kaupasta saatu summa maksettiin valtion velkojille (pankeille), se lyhensi valtionvelkaa samalla summalla + koroilla, jotka siis saatiin maksetuksi pois kokonaan. Jäljelle jäi enää Digitan kauppahinta 5 vuoden bulletlainalla rahoitettavaksi ilman korkoja = ilmaiseksi

...

Tämä koskee erityisesti Digitaa ja muita vastaavia firmoja, joissa valtio oli omistajana. Myös Fortumin myynti Carunalle osoittaa sen selvästi: http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000000000000.html

...

Koska Fortum osti valtionyhtiönä osan TV/Radioinverdigitasta Saksasta vuonna 2000, valtio omistaa siitä edelleen suuren osuuden.

...

Suomen Valtio 40 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 8 % Digita Networks Oy 42%

Tämän perusteella voisi väittää että Yleisradion myynti Digitaan oli vain valtion kassan paikkaamista!

...

Suomalaiset eivät enää pysty vaikuttamaan asiaan koska meillä ei ole omaa valtionyhtiötä jolla olisi monopoliasema TV-/radio-alalla. Joudumme tyytymään ulkomaalaisten firmojen riistotoimintaan!

...

Ruotsalaisten poliitikkojen on helppo pitää lupauksistaan kiinni koska heillä on valtion omistama firma joka tekee voittoa koko ajan ja jakaa rahaa takaisin kansalaisille ilman että firman johtajien tarvitsisi nostaa miljoonapalkkaa itselleen niin kuin esimerkiksi Digitan johtajille kävi. Sillä rahalla olisi jo voinut korjata aika monta tiepätkää kuntoon! Ja ne rahat eivät mene ulkomaisille omistajille jotka ovat todennäköisesti veroparatiisien kautta toimivia huijareita.

...

Eli mielestäni valtion omistamien yhtiöiden johtajat voisivat välillä tehdä jotain konkreettista sen sijaan että istuvat jossain ison rahakasan päällä tekemättä yhtään mitään. Joten tavallisten ihmisten on aika toimia ja näyttää mitä mieltä ovat näistä johtajien toimista, koska muuten mikään asia maailmassa ei muutu parempaan suuntaan.

...

Kyllä valtio omistaa paljon muutakin. Ei se tarkoita vain Digitaa tai Carunaa

Valtion omistamien yhtiöiden ja valtion osuuskuntien tulisi keskittyä tuottamaan palveluita ihmisille.

...

Valtio voisi siis mielestäni perustaa oman yrityksen joka keskittyisi ylläpitämään kotimaisia nettiyhteyksiä jolloin me saataisiin varmaa toimintaa eikä meidän tarvitse olla koko ajan jonkun ulkomaisen yhtiön armoilla kun ne päättävät lopettaa tai muuten vain jättää sopimuksen uusimatta. Näin se raha jää kotimaahan eivätkä mene ulkomaisille firmoille jotka eivät maksa mitään veroja tänne Suomeen, lisäksi on todella lyhytnäköistä myydä kannattavaa liiketoimintaa ulkomaille.

...

Jos Digita olisi aikoinaan pidetty valtion omistuksessa eikä myyty niin hinnat eivät nyt nousisi vaan laskisivat tekniikan kehittymisen myötä kuten esim Ruotsissa on käynyt.

...

Sen sijaan Suomen valtio käyttää vuosittain satoja miljoonia euroja rahaa saadakseen muutaman sata tuhatta ihmistä kuuntelemaan radioita ja katselemaan televisioiden välityksellä kuvaa joka ei näy ilman erillistä maksua (=veroa).

...

Lisäksi mainoksista saatava raha hyödyttäisi suomalaisia yrittäjiä, sillä rahathan jäisivät suomeen kun niitä ei lähetettäisi ulkomaille kuten nykyään tehdään. Eli suomen valtion ja kansalaisten etu on myös suomalaisten yritysten paras etu!

...

Digita Oy:llä on valtakunnallinen toimilupa televisiolähetyksiin antenniverkon UHF-taajuusalueella. Digitan omistaa kokonaisuudessaan eurooppalainen infrastruktuurirahasto Digital Colony Limited.

Koska Digita Oy:lla on jo olemassa oleva valtioneuvoston lupa, joka kattaa koko maan eikä toimiluvalle ole tällä hetkellä tiedossamme olevaa tarvetta tulevaisuudessakaan, ei lähetyspalveluliiketoiminnan myyntiä voitu toteuttaa samalla järjestelyllä kuin ohjelmistosiirtopalveluiden myynti toteutettiin eli yhtiön myymisellä sen liiketoiminnan kanssa. Digitan omistaa kokonaisuudessaan eurooppalainen infrastruktuurirahasto Digital Colony Limited.

...

No, joka tapauksessa elämme mielenkiintoisia aikoja kun kaikki yksityistetään ja myydään pois ulkomaiseen omistukseen. Suomi köyhtyy köyhtymistään eikä kohta ole enää muuta kuin velkaa jäljellä -tai siis ainakin valtion velka on melkein kokonaan ulkomaalaisten omistuksessa!

...

Hyvä hommahan tuo oli, ei sillä etteikö täällä jo nyt olisi riittävästi työttömiä (tosin eihän niitä kukaan töihin huoli), vaan siksi kun tällä tavalla saadaan uusia yrityksiä Suomeen ja verotuloja valtiolle. Toki työpaikat olisivat olleet kiva juttu mutta aina asiat eivät mene niinkuin on toivottu. Näin kävi Digitan kanssa...

...

Sen sijaan en näe mitää hyvää siinä että Digita myydään ulkomaille. Ensinnäkin valtio (siis veronmaksajat) saavat vähemmän rahaa takaisin kaupasta kuin mitä se myy Digitan osakkeita eli käytännössä myyntirahoja käytetään johonkin muuhun josta seuraa joko veroäyrin korotus tai palvelujen leikkaus.

...

Jos Digita olisi suomalainen firma, niin se voitaisiin pilkkoa osiin ja myydä eteenpäin sen mukaan mikä on ostajalle kannattavaa (esim. verkon käyttömaksut voidaan jakaa eri käyttäjäryhmien kesken). Tällöin Suomen valtiolla säilyisi edes jotain päätösvaltaa siihen miten paljon meidän rahoja siirretään ulkomaisten firmojen tileille. Sen sijaan ulkomaisilla omistajilla ei ole mitään syytä kuunnella meitä suomalaisia kun ne yrittävät maksimoida voittonsa eli meille jää vain maksajan osa[12:57:54] 93.106.143.129 saapui paikalle
...

Digitan myynti ulkomaille osoittaa ettei valtio välitä kansalaisistaan ja haluaa siirtää suomalaisten verorahoja suoraan ulkomaisille yrityksille sen sijaan että rahat jäisivät hyödyttämään omaa maatamme! Toivonkin hartaasti,[12:58:19] <93.106.143.129> !stop



Valtio pääomittaa

[18:47:46] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Aalto-korkeakoulusäätiötä 800 000 eurolla ja sitoutuu lisäksi 400 000 euron suuruiseen lahjoitukseen, jonka valtio antaa vastinrahakelpoisena valtion pääomasijoituksena.

...

Hallitus esittää pääomituksen vahvistamista yhteensä 150 miljoonan euron suuruisilla vastikkeettomilla sitoumuksilla Suomen yliopistokiinteistöjen omistaman yhtiön osakkeisiin. Valtio saisi sijoitetun oman pääoman palautuksena tuottoa siltä osin kuin sijoituksen tuottama voitto ylittää yliopistokiinteistöyhtiön maksamat voitonjaonluonteiset erät vähennettynä vuosittain omistukselle lasketulla 5-8 prosentin reaalikorolla.

Yliopistot käyttäisivät sijoituksesta kertyvät varat toimintansa kehittämiseen ja rahoitusmahdollisuuksiensa parantamiseen mm. maksamalla valtiolta saamastaan omaisuudesta varainsiirtoveron.

Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Oulun yliopiston pääomittamista esitetään vahvistettavaksi antamalla valtion kiinteistövarallisuutta yliopistojen käyttöön vastikkeetta (lakiesitys 3 a §)

Eduskunta hyväksyi 26. kesäkuuta 2011 hallituksen esityksen yliopistolainsäädännön uudistamiseksi muilta kuin säätiöyliopistojen perustamista koskevin osin. Lakimuutosten tultua voimaan 1.1.2011 Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillinen korkeakoulun nykyiset perusrahoituksen vakuudet on siirretty Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle. Valtion yliopistoille ennen vuotta 2009 lahjoittama kiinteistövarallisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevan erillisen tytäryhtiön, Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen käypää hintaa alemmasta arvosta (lakiesitys 3 § 2 mom.). Yhtiöittämistoimenpiteisiin liittyvä luovutustappio, arviolta yhteensä n. 280 milj. euroa tulee pääomituksen kautta valtion korvattavaksi.

Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä yliopistouudistuksen ensimmäisen vaiheen mukaisiin finanssisijoituksiin on varattu 100 miljoonan euron määräraha ja tästä Aalto-korkeakoulusäätiön pääoman maksamiseen 50 miljoonaa euroa. Varainhankintakampanja oli käynnissä vuosien 2008—2012 aikana siten että lahjoituksia tuli 2 028 kappaletta yhteiseltä summaltaan 233 miljoonaa euroa. (budjettiesitys).

...



Valtio pääomittaa

[18:52:06] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Tampereen monitoimiareenan omistavaa kiinteistöyhtiötä 60 miljoonalla eurolla – kaupunki odottaa areenaan 18 miljoonaa vuosittaista kävijää | Yle Uutiset | yle.fi
...

31.5.2018 klo 18:29päivitetty 31.5.2018 klo 21:42
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi valtion osallistumisesta ratahankkeen kustannuksiin tiistaina Tampereella.Roni Lehti / Lehtikuva
Valtio osallistuu Tampereen monitoimiareenan rakentamiskustannuksiin rahoittamalla kannen päälle tulevaa junaratapihaa.
Päätöstä edelsi kova vääntö ja uusi yritys maanantaina, kun opetus- sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tuli viime metreillä vielä neuvottelemaan asiasta. Lopputuloksena oli, että hallitus päätti esittää 18 miljoonan euron valtionavustusta vuosille 2017–2019 eli areenan valmistumisen jälkeen.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö saa valtuuden myöntää Tampereen monitoimiareenalle 18 miljoonaa euroa valtiontukea.
...

Kaupunki uskoo Areenan tuovan noin 7 miljoonaa kävijää
Areenan kustannusarvio on 140–160 miljoonaa euroa ja sen toteutuminen edellyttää vähintään noin 50 prosentin yksityistä rahoitusta. Kaupunki ei osallistu investointiin suoraan, vaan yhtiö sijoittaa kiinteistöyhtiöön 30 miljoonan euron edestä ja pääomitta sitä vielä lisää areenayhtiöstä saamillaan vuokratuloilla.
...

Tampereen monitoimiareena nousee junaradan päälle.Sakari Partanen / Yle
Opetus- sekä kulttuuriministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo sanoi aiemmin Ylelle, että Tampereen kaupunki on ollut erittäin vahva valtion tuen puolesta puhuja koko hankkeen ajan, mikä näkyy päätöksessä myöntää rahoitusta areenaan osallistumiseen. Lisäksi Tampereella odotetaan suurta tapahtumapaikkaa hyvillä kulkuyhteyksillä.
...



Valtio pääomittaa

[18:57:03] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa Terrafame Oy-valtion kaivosyhtiötä enintään 144 miljoonalla eurolla. Päätös asiasta syntyi hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 11. lokakuuta. Summa sisältää aiemmin ilmoitetun 100 miljoonan euron pääomituksen sekä lisätalousarvioneuvotteluissa päätetyn 40 miljoonaa euroa, jotka maksetaan tarvittaessa myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Pääomituksesta päätti tänään tasavallan presidentin esittelyssä valtioneuvosto. Lue lisää >



Valtio pääomittaa

[18:59:40] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Vientiluotto Oy – nimistä yhtiötä 13 miljoonalla eurolla. Vientiluoton tehtävänä on rahoittaa pääomatavaroiden ja palveluiden vientiin sekä projektivientiin liittyviä luottosopimuksia.
”Yhtiö ei toimi kaupalliselta pohjalta, vaan viennin rahoituksen häiriöttömyyden turvaamiseksi. Yhtiöllä katsotaan olevan keskeinen merkitys siinä, että rahoitus on saatavilla myös silloin kuin kaupallista rahoitusta on vaikeasti saatavissa esimerkiksi toimitus- tai maksuaikoihin liittyvistä syistä taikka projektien kokonaisrahoitustarpeiden kasvaessa niiden aikana. Valtion mukanaolo yhtiön omistajana edistää järjestelmän vakautta sekä luotto- ja takaustappioiden tasaisempaa jakautumista yhtiöiden välillä”.
...

Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron mukaan ”Suomen tulee toimia edelläkävijänä kauppapolitiikan ihmisoikeusperustaisuudessa ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä” ja tässä tarkoituksessa jatkaa keskustelua Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa EU-säädösten tulkintoihin liittyvistä ongelmista sekä olla aktiivinen kansainvälisissä rahoituslaitoksissa (esim. IFC) rahoituksen kohdentamisessa myös tasa-arvoa edistäville hankkeille ja järjestöille.
Pääomitettavan yhtiön tasetilanteesta riippuen se voi saada enintään kolmen vuoden lainavaltuudet Vientiluotolle annettavia pitkäaikaisia vientiluottojen myöntämistä koskevia sitoumuksia varten, ottaen kuitenkin huomioon Finnveran enimmäisvaltuuksiin sisältyvän limiitin enimmäismäärä 30 mrd €.
...



Valtio pääomittaa

[19:02:29] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja miljardilla eurolla. Tämä pääomitus kirjataan valtion taseeseen, eli siitä tulee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaisuutta.

...

Käytännössä siis yliopistot keräävät valtiolta saamallaan rahalla yritysrahaa sekä lahjoituksia ihmisiltä. Yliopistojen lisäksi raha käytetään myös Taideyliopiston toiminnan tukemiseen.

...

Rahat valtion kassakaapista

...

Pääomalainat ja yksityisen rahoituksen tuotot kuuluvat kuitenkin normaalin valtion taloudenpidon piiriin. Niistä myös maksetaan kaikki normaalit verot.

Toisin kuin normaalissa yritysrahoituksessa korkeakouluille annettuja lahjoituksia eivät sido mitkään maksimirajat tai takaisinmaksuvelvoitteet valtiolle

...

Valtio maksaa pääomitetuille oppilaitoksille lainan takaisin aikaisintaan 15 vuoden päästä. Ammattikorkeakoulujen lainat erääntyvät vasta 20 vuoden jälkeen, ja yliopistojen 40:n kuluessa lainapääomien takaisin maksamisesta.

Pääomalainoista tulee valtion kassavaroja silloin kuin korkeakoulut onnistuvat tuottamaan voittoa – mutta tämä voiton tuotto jää korkeakoulujen käyttöön.

...

Jos ne saavat kasaan 50 miljoonan euron potin uutta rahoitusta niin valtiolta saatava miljardin lisätuki kaksinkertaistuu.

...

Tällä hetkellä valtiolla on pääomittamisessa eräänlainen etu. Yksityisen pääoman keräämiseen annetaan kolme vuotta lisäaikaa. Jos siis korkeakoulut onnistuvat keräämään 250 miljoona niin ne voivat laskea koko potin tuloksi tämän vuoden 2018 lopussa - ja näin niiden valtiolta saama lainaraha jääkin käytännössä valtion eduksi!

...

Teknillisessä korkeakoulussa ei nähdä yksityisten rahojen hankkimista mitenkään ihmeellisenä asiana, koska rahaa on jo hankittu aikaisemminkin erilaisilla keinoilla kuten sponsoroinnilla ja alumnitoiminnalla - ilman valtion taka-ajatusta. Toisaalta valtiolla voisi ajatella olevan jonkinlaisia toiveita korkeakoulujen rahoituksen ohjaamisesta esimerkiksi yritysmyönteiseksi katsottuun toimintaan jos yliopistot pystyvät keräämään omaa yksityistä pääomaa.

...



Valtio pääomittaa

[19:14:15] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa Valtion Kehitysyhtiötä Vake Oy:tä 100 miljoonan euron pääomalainalla, minkä myötä valtio sijoittaa yhtiöön 50 miljoonaa euroa.

...

Valtion omistus on väliaikaista eikä valtion pidä ottaa omistajuutta itselleen strategisiin toimialoihin kuten energia- ja tietoliikenteeseen sekä puolustukseen liittyvistä yhtiöistä.

...

– Vakella olisi valtuudet ostaa vähemmistöosuus (1–5) suomalaisenemmistöisestä listaamattomasta yrityksestä. Yhtiön koko saisi olla yli 500 miljoonan euron tasearvoltaan.

– Pääsääntönä olisi, että yrityksen hallituksen jäsenet tulisi valita eduskunnan luottamusta nauttivasta yhtiöstä eli käytännössä suurimmista oppositiopuolueista. Yrityksen toimintaa valvoo valtioneuvoston nimittämä parlamentaarinen neuvottelukunta.

Valtio sijoittaa myös 100 miljoonaa euroa uuden Ilmastorahaston pääomitukseen valtion pääomansijoituksina ja osakaslainan muodossa.

...

Valtion mukaan se on aiemmin antanut rahoitusta Sitran sekä Finnveran kautta alle 100 miljoonan euron edestä.

...

Pääministerin ilmoituksen antanun pääministeri Juha Sipilä kommentoi asiaa tuoreeltaan pääministerin haastattelutunnilla. Hän totesi, ettei Vakeen tulla laittamaan verorahoja eikä valtiolla ole tarkoitus pysyä yrityksen ainoana omistajana vaan laittaa Vakeen korkeintaan 12–13 miljardia euroa omaisuutta tulevien hallituskausien aikana.

Sipilän mukaan esimerkiksi Vake Oy:n salkussa oleviin yrityksiin ollaan jo oltu yhteyksissä omistuspohjan laajentamisesta valtion ulkopuolelle sekä niiden mahdollisesta listaamisesta pörssiin myöhemmin tulevaisuudessa. Pääministerin mukaan tällä halutaan turvata suomalainen omistajaosuus näissä yhtiöissä myös jatkossa ja toisaalta löytää niihin yksityisiä toimijoita, jotka sijoittavat niihin pitkäjänteisesti rahaa. Vakeen siirrettävälle omaisuudelle on kuitenkin muita suunnitelmia kuin suoraan yhtiöiden pörssilistaaminen.

...

Sipilä sanoo suhtautuvansa uusiin energiainvestointeihin positiivisesti myös valtiovetoisesti ja arvioi, että tämä olisi keino päästä irti Venäjän energiasta. Energia-ala on kokonaisuudessaan Suomessa suuri investointiala tällä hetkellä – viime vuosina esimerkiksi tuulivoimaan ollaan sijoitettu jopa 20 miljoonaa euroa joka päivä.

...

Sipilän hallitus julkisti ohjelmansa helmikuussa 2015 ja Vakeen tullaan siirtämään enintään kahden miljardin euron edestä omaisuutta, jota valtio voi käyttää omiin tarkoituksiinsa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Sipilä myöntää suoraan ettei esimerkiksi Postin pörssilistaamiselle ole mitään paineita. Valtio saa kuitenkin joka vuosi lisää osinkoja Postilta eikä yhtiön osittainen myyminen tai listaus tuone valtion budjettiin sellaisia lisämiljoonia mitä siellä välttämättä kaivattaisiin nyt kun hallitusohjelman mukaisia säästöjäkin täytyy alkaa toteuttamaan ja uutta rahaa jakamaan mm. kehitysapuun.

Valtio tulee Sipilän mukaan olemaan Vakeen siirrettävän pääoman kautta pitkäjänteinen omistaja yhtiössä, joten välittömiä myyntisuunnitelmia ei ole odotettavissa vaikka se mahdollisesti jossain kohtaa listaisikin yhtiön pörssiin tai sen omistuspohja muuten merkittävästi laajenisi nykyisestä esimerkiksi osakeanneissa tai muissa pääomaruiskutuksissa – ehkä jopa omien osakkeiden ostolla suoraan pörssistä kuten tehtiin hiljattain Stora Enson ja Metson kanssa.

Sipilän hallitus teki päätöksen Vake Oy:n perustamisesta joulukuussa 2015 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 15. joulukuuta 2016 eli samana päivänä kun valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvio hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 20.12.2016.

Pääministerihän juuri lupasi, että valtio ei sijoita enempää VAKEn kautta "markkinaehtoisesti" kuin 200 miljoonaa vuodessa. Tämä on tietenkin selvä poliittinen päätös joka pitää ottaa huomioon arviota tehdessä tai sitten ilmoittaa tuo luku huomattavasti alakanttiin ettei näyttäisi rumalta

Eli siis tällä hetkellä Vake tulee laittamaan 400 miljonaa tuohon ja vuoden 2019 alusta 600 miljaria jonka jälkeen sitä ruvetaan vähentämään niin että vuonna 2020 olisi jäljellä 300 miljoonan verran valtion rahaa (100 miljoonaa jos otetaan jo olemassaolevia Vaken rahoja).

...



Valtio pääomittaa

[19:25:15] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamiaan ammattikorkeakouluja 75 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

...

Valtio myöntää rahoituksen vuoden alusta toimintansa aloittaville osakeyhtiöille pääomalainana, jolle valtio maksaa kuuden prosentin koron.



Valtio pääomittaa

[08:52:10] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa yliopistoja ensi vuonna puolella miljardilla. Valtionrahoitus on tarkoitus jakaa yliopistoille kilpailtuihin tutkimushankkeisiin ja erityisesti ns.
...



Valtio pääomittaa

[08:54:31] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja 50 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan pääomituksella vahvistetaan korkeakoulujen kykyä vastata yhteiskunnan ja talouden muutoksiin.

...



Valtio pääomittaa

[08:58:21] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja enintään 25 miljoonalla eurolla vuonna 2022.
Ammattikorkeakoulujen pääomittamisessa noudatetaan eduskunnan vuoden 2021 lisätalousarviokäsittelyssä vahvistamaa periaatepäätöstä. Valtion rahoitus jaetaan ammattikorkeakoulun edellisen tilikauden tietojen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön arvion pohjalta.
Lisäksi valtion lisäbudjetista myönnettiin rahaa ammatilliseen koulutukseen
Valtioneuvosto antoi tänään 19.10. asetuksen, jossa säädetään ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien kohdentamisesta vuonna 2023.
...



Valtio pääomittaa

[10:53:10] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa kiinteistöosakeyhtiötä (siirryt toiseen palveluun) kymmenellä miljoonalla eurolla, jolla valtio saa 4,7 prosentin osuuden yhtiöstä. Jos kiinteistöt myydään eteenpäin jollekin muulle taholle tai yhtiön liiketoiminta muutoin päättyy, yhtiö puretaan ja siihen sijoitetut valtion rahat palautuvat valtiolle.
...

Vuokratalojen myyminen vaikeaa
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä järjestely oli hyvin valmisteltu. Kuntaliitto aikoo käydä tarkasti läpi valtion aikeet kiinteistöyhtiö Kruunuasuntojen tulevaisuudesta. Liitto kaipaa selkeitä ohjeita kuntien vuokrataloyhtiöiden aseman turvaamisesta muutoksessa sekä tarkempia arvioita yhtiöjärjestelyn vaikutuksesta[10:55:07] 86.114.227.101 saapui paikalle
...

.
Kuntaliiton mukaan ongelmallisempi asia kiinteistöyhtiöissä oli alun alkaen kuitenkin niiden rakennuttamisen siirtäminen erilliseen Kruunuasunnot-yhtiöön (siirryt toiseen palveluun), eikä esimerkiksi myynti valtiolle ja vuokraus eteenpäin kuntayhtiöille kuten aluksi ehdotettiin.
...

– On se ymmärrettävää siinä mielessä – kun on tullut tällaisia toiveita erityisesti maakunnista siitä, että nämä myytäisiin kunnille kohtuuhintaiseen käyttöön tai vapaarahoitteisina kovan rahan asunnoiksi. Nämä toiveet eivät toteutuneet tässä yhteydessä ja kyllä niitä tietysti tulee tarkkaan miettiä jatkossa vielä tämänkin osalta: millä tavoin saadaan hallittua Kruunuasuntojen toiminta niin hyvin ettei sieltä synny riskiä mihinkään.
Vuokra-asujia edustava etujärjestö Vuokralaiset ry olisi puolestaan kaivannut myös asukasdemokratiaa harjoittavan yhtiöosan mukaantuloa samaan kokonaisuuteen. Nyt valtionyhtiön vuokrataloyhtiöitä hallitsee käytännössä valtiovarainministeriö eikä niillä ole omaa vaaleilla valittavaa valtuustoa.
Vuokralaisjärjestöä huolestuttavat esimerkiksi suunnitelmat purkaa kokonaisia vuokrataloja tilanteessa, jossa valtio myy osuutensa yhtiöistä pois (siirryt toiseen palveluun). Yhdistys muistuttaa, että vuoden 1987 jälkeen Suomeen ei rakennettu lainkaan kunnallisia asuntoyhtiöitä ja vuokrasääntely päättyi jo 1995 EU-jäsenyyden yhteydessä. Vuokra-markkinoiden sääntelyn purku alkoi puolestaan 2000-luvun taitteessa
...

– Meillä on tässä maassa edelleen tuhansittain taloja tyhjänä johtuen juuri näistä asioista, joista tuossa puhuttiinkin eli säätelyn purkamisesta, vuokra-asuntokannan alasajosta sekä vuokratalojen myynneistä yksityisille tai julkisille yhteisöille, muistuttaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Vuokralaisyhdistys peräänkuuluttaa nyt tarkempaa selvitystä valtion omistamien yhtiöiden myymisen vaikutuksesta asukkaille ja asukasdemokratian toteutumiseen. Myös ympäristöministeriön kaavaileman Kruunuasuntojen uudisrakentamisen suhdetta muihin asuintuotantotarpeisiin pitäisi liiton mielestä harkita tarkkaan
...

– Ja yksi kysymys mikä herää aina tämän asian yhteydessä on se että[10:59:18] 86.114.227.101: CONNECTION_ABORTED 251 s
kun valtiolla olisi paljon muutakin rahankäyttöä kuin asuntojen omistaminen, miksi tähän täytyy niin hirveästi lähteä? Mikä tästä nyt tekee niin erinomaisen hyvän bisneksen tai kohteen valtiolle ryhtyä?
...



Valtio pääomittaa

[11:20:48] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja enintään 50 miljoonalla eurolla.
...



Valtio pääomittaa

[12:59:37] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa myös Aalto-korkeakoulusäätiön toimintaa 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee käytännössä sitä, että valtio sitoutuu lahjoitusta vastaavalla summalla Aalto-yliopiston pääomittamiseen eli tukemaan yliopistoa taloudellisesti.

Valtioneuvosto hyväksyi kehyspäätöksen keskiviikkona 10. maaliskuuta ja päätti antaa siitä tiedonannon eduskunnalle. Kehyspäätös tulee voimaan heti valtioneuvoston vahvistettua sen, koska kyse on kuluvan vaalikauden budjettikehyksiä koskevasta päätöksestä

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun lopulla Julkisen talouden suunnitelman (JTS). Se perustuu valtiovarainministeriön uusimpaan taloudelliseen katsaukseen Suomen taloudesta.



Valtio pääomittaa

[15:39:23] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa uutta Boreal Bioref Oy-biotuotetehdasta varten perustettavaa yhtiötä 200 milj. euron pääomalla yhdessä muiden osakkaiden kanssa
...



Valtio pääomittaa

[15:41:20] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja, jotta niitä olisi helpompaa fuusioida. Rahaa on luvassa kaikkiaan 24 miljoonaa euroa.

...

Myös Itä-Suomen yliopiston fuusiohanketta valtio tukee, vaikka yhdistyminen oli käytännössä jo tapahtunut siinä vaiheessa kun se pääsi ohjelmaan mukaan keväällä 2015. Yliopistojen valtionrahoitus ei siis ole riippuvainen yhdistymisestä tai sen onnistumisesta eikä porkkanaraha lisää rahan määrää yliopistoissa: vain koulutuslinjojen lukumäärä muuttuu.

...

Fuusioilla valtio toivoo saavuttavansa niin taloudellista kuin henkistäkin kasvua – sekä ennen muuta selviävänsä tulevista rahoitusleikkauksista ilman yt-neuvotteluja: niiden sijaan tarkoitus on karsia koulutusohjelmia tai muita yksikköjä lakkauttamalla niistä kokonaisia linjoja. Yliopistojen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi ainakin kansainväliset maisteriohjelmat, joissa pitäisi siirtyä maksullisuuteen jo lähivuosina, jos Suomi mielii lunastaa paikkansa kansainvälisissä yliopistovertailuissa.

...



Valtio pääomittaa

[20:03:01] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa myös Terrafame Group Oy:tä 100 miljoonalla eurolla ja on lisäksi mukana Terrafamen toiminnan jatkamisessa sijoittamalla valtion omistaman Governia Oy:n kautta Terrafameen 28 miljoonaa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii vuorineuvos Matti Lievonen.
...



Valtio pääomittaa

[20:03:56] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Aalto-korkeakoulusäätiötä 600 miljoonalla eurolla

Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Keskisuomalainen saivat valtiolta satojentuhansien eurojen laskut puutteellisten arvonlisäveroilmoitusten takia.



Valtio pääomittaa

[20:04:31] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa raideliikenneinfraa varten perustettavaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä 100 miljoonan euron suuruisella pääomalainalla, minkä seurauksena valtio saa 71,4% osuuden yhtiöstä. Omistuspohja olisi muuten 51% Suomen rataverkon omistava Valtionvarainministeriön ja loput 49% suomalaisten teollisuusyritysten omistama.
Mikäli koko potti menee teollisten yhtiöiden käsiin (ei kai), niin aika monella pörssiyhtiöllä on ollut viime aikoina vahva osingonmaksuhalukkuus johtuen esim siitä ettei investointeja oikein löydy järkevään hintaan. Tietysti tämä vaikuttaa negatiivisesti osinkotuottoihin jatkossa, mutta tuskin nämäkään firmat tässä taloustilanteessa niitä osinkojaan nostavat kuin sen normaalin pari prosenttia jos sitäkään ilman valtion lisäpääomittamisia.
...

Tietysti herää kysymys mihin tällainen ylimääräinen pääoma kannattaa sijoittaa? Tällä hetkellä Suomen talous ei ole kasvanut ollenkaan joten uusien investointihankkeiden luominen lienee melko nihkeää ellei kyse olisi infrasta jonka rakentamista kukaan täysjärkinen yritysjohtaja/osakkeenomistaja nyt tuskin vastustaa. Ainoa järkevä ja taloudellisesti tuottava ratkaisu on laittaa infra kerralla kuntoon jotta teollisuus voi jatkossakin toimia tehokkaasti ja ilman jatkuvaa infran uusimisen painetta.
Infrastruktuurisijoittamisen kohdalla tullaan myös mielenkiintoiseen kysymykseen valtion roolista tässä projektissa. Pitäisikö julkisen vallan pääomittaa projektia (eli käyttää sitä kuuluisaa “poliittista ohjausta”), vai jättää koko touhu yksityiselle pääomalle joka oletettavasti hoitaa projektin huomattavasti paremmin?
...

Päädyin siihen lopputulemaan, että niin tai näin niin tätä ei pidä sössiä poliittisella kikkailulla. Paras tapa tämän onnistumiseen olisi saada projektiin yksityistä pääomaa ja myydä osakkeita tavallisille ihmisille sillä samalla 7 euron kappalehintaan joita Nordnet niitä aikoinaan osti (nyt taitaa olla kurssi päälle 25 eurossa).
Mielestäni julkisen vallan roolin tässä hankkeessa voisi määrittää melko yksinkertaisella kysymyksellä: Onko oikein subventoida Suomen teollista toimintaa ylimääräisillä tulonsiirroilla yksityisen sektorin hyväksi vai onko valtion syytä pidättäytyä tällaisista projekteista joissa veronmaksajien rahoilla “ostetaan ääniä” yksityiseen liiketoimintaan? Tämän kysymyksen kun esittää niin vastaus on tietysti hyvin selkeä. Mielestäni valtiolla ei ole mitään järjellistä tehtävää tälläisessä projektissa vaan sen kannattaa ehdottomasti keskittyä muihin tehtäviin joista saa huomattavasti suurempaa ja kestävämpää tuottoa (ja toivottavasti myös yhteiskunnalle positiivisia sivuvaikutuksia kuten investointeja).
...

Suomen ongelma
Mikäli poliitikot haluavat tuhota tämän projektin jo alkuvaiheessa, heillä kyllä riittää mahdollisuuksia tehdä se sillä “julkinen valta” pystyy aina käyttämään pakkokeinoja yksityisten teollisuusyritysten pakottamiseksi haluamaansa muottiin.
Ikävä tosiasia kuitenkin on että suomalainen infrastruktuuri rapistuu koko ajan joten uusia ratkaisuja kaivataan kipeästi. Tämän asian hoitamisessa paras ja varmin vaihtoehto ovat yksityiset yritykset koska valtion sekaantuminen tähän prosessiin hidastaa kehitystä vuosilla ellei jopa vuosikymmenillä eikä takaa parasta lopputulosta. Ikävä totuus myös tässä tapauksessa on ettei yksityistä pääomaa saada liikkeelle kuin sellaisilla ehdoilla joita poliitikkomme eivät yksinkertaisesti suostu toteuttamaan.
...



Valtio pääomittaa

[20:11:27] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Terrafame Oy:tä ja valmistelee Talvivaaran kaivoksen hallittua alasajoa - lisätalousarvioesitys vuodelle 2015 (29.1.)
Valtioneuvostossa avoimia ovia 26.-27.8.2015 - tarjolla minidebatti ajankohtaisesta aiheesta
...

(24.6.2014)
Ministereiden lomat vahvistettiin – valtioneuvosto toivottaa hyvää kesää!



Valtio pääomittaa Sitra

[20:13:08] Propt: Valtio pääomittaa Sitra
Valtio pääomittaa Sitra Oy:tä noin 130 miljoonalla eurolla. Summa koostuu 100 miljoonan euron peruspääoman korotuksesta sekä enintään 70 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta Sitra-federaation (Sitra+Yliasiamiehen toimisto) taseesta, jolloin Sitrasta muodostetaan valtion sidosyksikkö ja käytännössä budjetin ulkopuolinen toimija.

...

Jatkossa on kuitenkin syytä huolehtia siitä, etteivät ulkopuoliset tahot käytä syntynyttä tilannetta hyväkseen (mm. Suomen Akatemia). Tällä hetkellähän Sitraan tehtävät rahoituspäätökset perustuvat valtaosin ulkopuolisen rahoituksen projektikohtaisiin hakuihin (käytännössä Tekes-rahoitus tai SHOKit).

...

"... Esitettyä selvitystä ei tule ottaa käyttöön sellaisenaan, koska se on toteutettu vain hallituspuolueiden edustajien näkökulmasta. ... Hallituksen esityksessä todetaan kuitenkin avoimesti muun muassa esityksen taustalla olleen tarpeen Suomen ja Israelin välisestä verosopimuksesta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiselle sekä sillä olevan merkitystä valtiovarainministeriön johdon nimittämisessä ... "

...



Valtio pääomittaa

[09:15:36] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa[09:15:36] 178.251.149.21 saapui paikalle
...

Lentoliikenne työllistää Suomessa 100 000 ihmistä eli viisi prosenttia työllisistä. Suomen lentoliikenteen tuotot ovat 6,2 miljardia euroa vuodessa ja valtion tuet 900 miljoonaa euroa

...

Valtion rahoituksen edellytyksenä kuitenkin oli se että myös muut omistajat pääomittavat yhtiötä sekä investoinnit täytyy kilpailuttaa. Finavia jatkaakin parhaillaan selvityksiä muun muassa allianssityyppisistä yhteistyöhankkeista eurooppalaisten lentokenttäoperaattorien kanssa



Valtio pääomittaa

[09:22:25] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja
Valtioneuvosto on päättänyt myöntää 2 027 500 euroa ammattikorkeakoulujen toimintaan. Rahoitus tulee valtion lisätalousarviosta ja se maksetaan korkeakouluille syyskuun 2018 aikana.
Summa jakautuu kaikkien kymmenen ammattikorkeakoulun kesken, joiden toiminnasta vastaa Suomen valtio suoraan tai välillisesti osake-yhtiöidensä kautta eli Oulun yliopiston ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk) lisäksi Turun ammattikorkeakoulut Oy:lle sekä Poliisiammattikorkeakoululle. (LVM:n tiedote 278/2018)
Lisämääräraha on osa hallitusohjelman mukaista 50 miljoonan euron kokonaispottia ammattikorkeakoulujen pääomittamiseksi vuosina 2018-2019. Oamkin saama lisäsumma 1,1 miljoonaa euroa tarkoittaa laskennallisesti 3 000 €/opiskellut henkilö.
...



Valtio pääomittaa

[14:36:09] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja ensi vuonna yli kolminkertaisesti tähän vuoteen verrattuna. Valtio on varannut yhteensä 150 miljoonaa euroa korkeakoulujen pääomittamiseen.
Hallitus päätti budjettiriihessä, että valtio sijoittaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan siten, että yliopistojen pääoman tuotoilla voidaan kattaa 50 prosenttia valtion vastinrahoituksesta ja ammattikorkeakoulujen 60 prosenttia.
Valtio päättää myöhemmin ensi vuonna, miten se pääomittaa yliopistoja. Vastinrahoitus on käytettävissä vuosina 2021–2024.
...

Korkeakoulut saavat sijoittaa saamansa pääomat joko toimintaansa tai esimerkiksi uusiin aloituspaikkoihin.
Pääomittamisella hallitus haluaa vauhdittaa korkeakoulujen varainhankintaa ja tukea näin korkeakoulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä Suomessa sekä vahvistaa talouden osaamispohjaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Valtio pääomittaa yliopistoja kolminkertaisesti suhteessa yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan. Valtio on varannut tähän tarkoitukseen yhteensä 150 miljoonaa euroa vuosien 2021–2024 aikana siten, että vuonna 2022 valtio sijoittaa korkeakouluihin 50 miljoonaa euroa.
Pääomittamista jatketaan samansuuruisena myös vuosina 2024 ja 2025.
Ammattikorkeakoulujen pääomitus toteutetaan suhteessa ammattikorkeakoulujen keräämään yksityiseen pääomaan. Pääomitukseen on varattu yhteensä 24 miljoonan euron valtion vastinrahoitus vuosille 2021–2024 siten, että valtio sijoittaa ammattikorkeakouluihin 10 miljoonaa euroa[14:38:40] 213.28.228.82: CONNECTION_ABORTED 160 s
...

vuonna 2022 sekä 12–13 miljoonaa euroa vuosina 2023–24 ja 2025.
Pääomittamisen lisäksi korkeakoulut saavat käyttää saamansa pääomat esimerkiksi uusiin aloituspaikkoihin tai toimintansa kehittämiseen. Valtio päättää myöhemmin ensi vuoden aikana korkeakoulukohtaisesti, miten se pääomittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan.
...

Lue myös:
Valtion vastinrahoitus kolminkertaistaa valtion satsaukset yliopistoihin – "Yksityisen pääoman kertymä ei ole ollut riittävä"



Valtio pääomittaa

[10:46:22] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja 30 miljoonalla eurolla ensi vuoden aikana. Hallitusohjelman mukainen lisämääräraha jaetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan.

...



Valtio pääomittaa Terrafamea

[10:47:30] Propt: Valtio pääomittaa Terrafamea
Valtio pääomittaa Terrafamea 28,9 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitussitoumus on kaikkiaan enintään 175 miljoonaa euroa.

Suomen valtion omistama erityistehtäväyhtiö Terrafame Group osti elokuussa kaivostoimintaan liittyviä omaisuuseriä ja oikeuksia Talvivaara Sotkamo Oy:ltä konkurssipesältä sen emoyhtiön velkojana. Kauppaan kuului Terrafamen arvion mukaan noin 20 prosenttia kaivoksen kalkkilaitoksesta sekä muun muassa laboratorioliiketoimintaan, geologisesti merkittävän Latosuon altaan pohjaan ja tehdasalueen prosessilaitteistoon liittyviä omistus- ja immateriaalioikeuksia.

...

Terrafamen hallituksen puheenjohtajana toimivan teollisuusneuvos Lauri Ratian mukaan valtion rahoitussitoumuksen suuruus kertoo valtio-omistajan sitoutumisesta ja vahvasta uskosta hankkeeseen. Hän huomauttaa myös, että päätös rahoituksen varmistumisesta mahdollistaa sen, että yhtiö pystyy toteuttamaan kaikki tarvittavat investointipäätökset aikataulussa eli tämän syksyn aikana.

...

Valtion omistaman Terrafamen toimitusjohtaja Matti[10:50:01] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 415 s
...

Terrafame Groupin toimitusjohtajan Matti Hietasen mukaan valtion rahoituksella varmistettiin kaivoksen alkuvaiheen kriittisten toimintojen toteutuminen sekä mahdollistettiin louhinnan aloittaminen suunnitelmien mukaisesti syyskuussa

– On hyvä huomioida, että valtio ei pääomita Terrafamea pysyvästi. Valtio-omistaja on tässä vaiheessa sitoutunut pääomittamaan yhtiötä ainoastaan siihen saakka kun ns. kaupallisen toiminnan edellytykset ovat olemassa eli ainakin vuoden 2016 loppuun.

...



Valtio pääomittaa

[18:28:44] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa raideliikennettä tuottavaa VR-Yhtymää 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio pääomittaa raideinfran ylläpitoon keskittyvää Pohjolan Rautatiet -yhtiötä, johon siirretään valtion omaisuutta.
...

Päätökset teki eduskunta tänään torstaina, kun se hyväksyi hallituksen esityksen.
VR-Yhtymä pääomittaa itseään, koska se aikoo maksaa takaisin valtiolta saamansa suuren lainan. Yhtiö oli saanut lainaa vuonna[18:29:24] 217.140.203.207: CONNECTION_ABORTED 73 s
...

VR-Yhtymä maksaa lainasta korkoja vuodessa noin 14 miljoonaa euroa.
Pohjolan Rautatiet -yhtiöön siirretään valtion omaisuutta, jota käytetään ratainvestointeihin.



Valtio pääomittaa

[18:29:59] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa uutta Suomen Malmijalostus Oy:tä noin 250 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio merkitsee yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Valtion osuus uuden yhtiön osakkeista ja pääomasta nousee yhteensä noin 36 prosenttiin. Suomen Malmijalostus Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni muistuttaa, että valtio omistaa tällä hetkellä vain muutaman prosentin akkuklusteria tukevista yhtiöistä.



Valtio pääomittaa

[18:30:43] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Turun ammattikorkeakoulua
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto vahvistavat yhteistyötään tekniikan koulutuksessa. Turun AMK Oy:n hallitus päätti tänään keskiviikkona 18.6.2014 kokouksessaan valtion lisätalousarvion mukaisista Turun ammattikorkeakoulua koskevista toimenpiteistä, joilla vahvistetaan tekniikan alan koulutusta ja sitä kautta alueen meriteollisuuden, ja myös muun valmistavan teollisuuden, kilpailukykyä. Lisäksi Turun yliopisto ja Turun AMK aloittavat tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteisen kehittämisprosessin.
...



Valtio pääomittaa

[18:31:50] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Malmijalostus Oy:tä 600 miljoonalla eurolla
Valtion pääomituksen turvin yhtiö jatkaa neuvotteluja kansainvälisten sijoittajien kanssa akkumateriaalien tuotannon aloittamisesta.
...



Valtio pääomittaa

[18:32:42] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja enintään 150 miljoonalla eurolla

Valtio pääomittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä enintään 150 miljoonalla eurolla ensi[18:32:55] <217.140.203.207> !stop



Valtio pääomittaa

[18:32:59] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa uutta energiateknologiayritystä yhteensä 20 miljoonalla eurolla

...

Suomen valtio sijoittaa yhteensä 20 miljoonaa euroa uuteen energiateknologian yhtiöön, josta valtio aikoo hankkia enemmistöosuuden.

Uutta valtionyhtiötä perustellaan muun muassa sen tarjoamilla kasvumahdollisuuksilla nopeasti kehittyvässä uuden energian tuotannossa. Sijoituksen nähdään vahvistavan uuden teknologian kehittymistä kaupallisesti menestyviksi vientituotteiksi.

...



Valtio pääomittaa

[18:34:37] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa yliopistoja enintään kolminkertaisesti suhteessa toteutuneisiin kilpailtua rahoitusta saaneiden opiskelijoiden opintojen kestoon[18:34:46] <217.140.203.207> !stop



Valtio pääomittaa

[18:34:50] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Malmijalostus Oy:tä 700 miljoonalla eurolla. Valtio saa osakkeet itselleen.
Lisäksi hallitus pääomittaa valtion pääomasijoitusyhtiötä Tesiä 550 miljoonalla eurolla.
Yhteensä rahaa valtion omistajaohjauksessa olevien yritysten kehittämiseen löytyy siis yli miljardi.
...

Mitä rahoilla on tarkoitus saada aikaiseksi?
Valtionyhtiöitä on nyt tarkoitus ohjata niin, että ne ovat aiempaa paremmin tukemassa hallitusohjelman muita tavoitteita.
...

Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan on myös olennaista, että Suomessa syntyy ratkaisuja akkumetallien ja -kemikaalien kierrätyksessä.
Hallitus on siis selvästi sitä mieltä, että valtionyhtiöiden täytyy toimia esimerkkinä muille ja kehittää ratkaisuja myös maailman polttavimpiin ongelmiin.
...

Mutta ovatko kaikki panostukset juuri tässä taloustilanteessa perusteltuja?
– Se on aina iso kysymys, kun valtionyhtiöitä rahoitetaan, Nordean analyytikko Sanna Kurronen sanoo.
...

– Vaikea nähdä, mikä on näiden panostusten vipuvaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, Kurronen lisää.
Valtion sijoitusyhtiö Tesin omistajaohjauksesta vastaa työministeri Tuula Haatainen (sd.), jonka mukaan yhtiön avulla luodaan nyt perustaa tulevaisuudelle.
...

Kurronen huomauttaa, että myös Tesin toimintaa on syytä arvioida tarkasti.
– On aika helppo perustella, että valtionyhtiöitä voidaan pääomittaa, kun rahaa ei muuten tule. Mutta kuinka hyvin valtio on onnistunut valtionyritysten myymisessä ja valtion roolin vähentämisessä on vaikeampi perustella.
...



Valtio pääomittaa

[19:23:08] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja 30 miljoonalla eurolla.
...



Valtio pääomittaa

[19:23:31] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja ensi vuonna puolella miljardilla – tässä ovat rahoituksen saavat korkeakoulut[19:23:39] <217.140.203.207> !stop



Valtio pääomittaa

[19:23:43] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa Pohjolan Valtiota (PVO) sadalla miljoonalla eurolla.

PVO:n osake-enemmistö kuuluu valtiolle.

Valtionyhtiöiden ja liikelaitosten ohjausta muutetaan siten, että valtionyhtiöt kuuluvat valtioneuvoston kanslian alaisuuteen ja liikelaitokset omistajaohjausosastoon.

...

Hallituksen mukaan näin tehostetaan valtion omistajaohjauskäytäntöjä.



Kunta pääomittaa

[14:39:12] Prompt: Kunta pääomittaa
Kunta pääomittaa tarvittaessa korkeakouluja. Samalla kun korkeakoulusektori kärsii leikkauksista, myös kuntasektorille kohdistuu paineita tasapainottaa taloutta, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat.

...

Korkeakoulujen rahoituksessa perusrahoitus on perinteisesti ollut keskeisin tulonlähde, ja siksi rahoituksen vakaus on korkeakouluille tärkeää. Jos korkeakoulujen rahoitusta lisätään valtion budjettivarojen kautta, varat voidaan kohdistaa vain osaan korkeakouluja ja kaikkia korkeakouluja tasaisesti kohtelemalla varojen jakaminen olisi epäoikeudenmukaista.

Hallitusohjelman mukainen valtionrahoituksen asteittainen nostaminen tasolle, joka mahdollistaa yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoituksen korkeakouluille ja tutkimukselle tällä vaalikaudella, ei näin ollen lisää korkeakouluille kohdennettavaa perusrahoitusta. Toisaalta tämän perusrahoituksen lisäksi tulevat indeksileikkausten palautus ja korkeakouluindeksiin liittyvä tasokorotus. Korkeakoulut pystyvät kuitenkin rahoituksen lisäysten ansiosta parantamaan kilpailukykyään ja vahvistamaan rakenteitaan.

Valtion budjettivarojen kohdentaminen korkeakoulutukseen on perusteltua, sillä tutkimus ja korkeakoulutus tukevat suoraan talouskasvun ja tuottavuuden kehitystä. Suomen talouden haasteena ovat kilpailijamaita nopeampi kokonaistuottavuuden kasvu sekä talouden rakennemuutos ja ikääntyminen.

...

Jos ei muuta keksitä, niin alennetaan[14:47:44] 178.251.149.21 saapui paikalle
sosiaaliturvaa, jotta saadaan köyhät menemään töihin vaikka kuinka pienellä palkalla ja etujen menettämisellä. Se ei onnistu kuin rikkaiden ja yritysten veroja ja muita kuluja alentamalla, jotka rahoitetaan ottamalla lisää lainaa ja lisäämällä kuntien ja valtion menoja ja kasvattamalla julkista sektoria.

...



Valtio pääomittaa

[19:55:32] Prompt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Pankkia, joka sitten pääomittaa Kreikan pankkeja. Ja tätä[19:55:46] 86.114.223.255 saapui paikalle
...



Valtio pääomittaa

[19:56:22] Prompt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa yliopistoja, mutta kuinka kauan?
Opetusministeriö on päättänyt pääomittaa yliopistoja yhteensä liki 300 miljoonalla eurolla. Pääomitus ei kuitenkaan ratkaise yliopistojen rakenteellisia ongelmia, kuten rahoituksen liian pientä määrää, muistuttaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.