Valtionyhtiöiden lisäeläke
→ Neuvotteluja ←
[15:08:29] Propt: Valtionyhtiöiden lisäeläke
Valtionyhtiöiden lisäeläkejärjestelyt ovat olleet viime aikoina jälleen otsikoissa, kun valtion enemmistöomisteinen energiayhtiö Fortum ilmoitti nostavansa kahden johtajan eläkeikää. Toinen johtajista on yhtiön johtoryhmän jäsen Timo Karttinen , jolla olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle jo 62-vuotiaana. Fortumin mukaan eläkeikä nousee 63 vuoteen.
Karttiselle maksetaan lisäeläkettä 2 500 euroa kuukaudessa, mikä nostaa hänen kokonaiseläkkeensä 7500 euroon kuussa eli yli kolminkertaiseksi verrattuna suomalaisten keskiansioihin.
Toinen eläkeiän nostoaikeista ilmoittanut valtionyhtiö Neste Oil maksaa toimitusjohtajalleen Matti Lievoselle noin 70 000 euron suuruista eläkettä vuodessa. Nesteen mukaan Lievosen eläkeikä on 63 vuotta, ja hän jää eläkkeelle syyskuussa 2016. Hänelle maksetaan lisäeläkettä 40 prosenttia palkasta eli 67 500 euroa.
Valtionyhtiöiden johtajien eläkeiät ovat olleet viime vuosina kuuma puheenaihe Suomessa. Vuonna 2009 hallitus päätti nostaa valtionyhtiöiden johdon eläkeiän 60 vuoteen. Muun muassa Finnair ei kuitenkaan ole suostunut noudattamaan hallituksen päätöstä, vaan toimitusjohtaja Mika Vehviläisen eläkeikä on edelleen yhtiön mukaan "ennenaikaisen eläköitymisen taso" eli 58 vuotta.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) totesi viime vuonna Taloussanomille , että valtionyhtiöiden johdon eläkeiät eivät vastaa hänen oikeustajuaan. Hautalan mielestä johtajien eläkeiän pitäisi olla sama kuin muillakin suomalaisilla, eli 63–68 vuoden välillä.
Hautalan mukaan Fortumin Karttisen ja Neste Oilin Lievosen lisäeläkkeet ovat vastoin valtion omistajaohjauksen linjauksia.
Valtionyhtiöiden eläkesopimukset perustuvat valtionyhtiöiden omiin eläkeohjeistuksiin. Lisäeläkejärjestelyjen avulla yhtiöiden johtajat voivat jäädä eläkkeelle ennen lakisääteistä eläkeikää, jolloin he saavat eläkkeen lisäksi palkkaa, vaikka eivät enää tekisikään töitä yhtiössä.
Hautalan mielestä lisäeläkkeet ovat epäoikeudenmukaisia työntekijöiden kannalta ja vastoin yleistä oikeustajua, sillä tavallinen työntekijä ei yleensä pääse nauttimaan lisäeläkkeen eduista. Hautalan mukaan valtionyhtiöiden pitäisi luopua johtajiensa ylimääräisistä eläkkeistä kokonaan tai vähintäänkin muuttaa niitä niin, että ne eivät ole riippuvaisia johtajan omasta eläkeiästä.
...
– On selvää, että näiden kahden yhtiön pitää luopua lisäeläkkeistä tai ainakin muuttaa ne sellaiseksi, etteivät ole sidoksissa johtajan omaan eläkeikään, Hautala sanoi tuolloin Taloussanomille .
...
Suomessa on paljon johtajia jotka ovat olleet työelämässä jo 40 vuotta ja saavat eläkettä noin 2 000 - 3 500 euroa kuukaudessa.[15:13:49] 178.251.149.21 saapui paikalle
Nämä johtajat eivät siis saa mitään lisäeläkettä vaan ihan tavallisen eläkkeen.
Näiden johtajien palkatkin voisivat olla kohtuullisia, koska he tekevät töitä vain muutaman vuoden ennen kuin jäävät eläkkeelle tai lähtevät muuten pois firmasta muihin hommiin. Eläkkeelle jäävä johtajahan voi saada jopa miljoonien eurojen suuruisen erorahan ja kultaisen kädenpuristuksen lisäksi vielä lisäeläkkeen joka on tuhansia euroja kuukaudessa.
...
Jos nämä ylisuuret eläkkeet poistettaisiin kokonaan niin se vähentäisi valtion verotuloja useita satoja miljoonia euroja vuodessa, koska johtajien tulot tippuisivat alle puoleen nykyisistä palkoista eikä heille enää maksettaisi mitään lisäeläkkeitäkään. Samalla myös eläkemaksut pienenisivät miljoonilla euroilla vuosittain ja tämä taas säästäisi veronmaksajien rahoja.
Suomessa on noin 20 000 ihmistä jotka saavat valtionyhtiön maksamaa ylisuurta eläkettä, joka ei perustu mihinkään heidän aikaisempaan palkkatuloonsa vaan pelkästään johtajien omiin sopimuksiin joita valtio eli veronmaksajat nyt maksavat. Nämä ihmiset eivät siis ole ansainneet mitään lisäeläkkeitä vaan ainoastaan tavallisen eläkkeen.
Valtionyhtiöiden johtajille on maksettu vuosien varrella yhteensä noin miljardi euroa erilaisia bonuksia ja muita etuuksia, vaikka heillä ei siihen olisi ollut oikeuttakaan. Näiden johtajien palkat ovat myös olleet ylisuuria verrattuna heidän tuottamaansa lisäarvoon yhtiölle tai valtiolle eli veronmaksajille.
Nämä ylisuuret etuudet pitää nyt poistaa kokonaan kaikilta valtionyhtiöissä toimivilta johtajilta mukaan lukien myös lisäeläke-edut ja maksaa heille jatkossa vain tavallinen eläke, joka perustuu aikaisempaan palkkaan. Näin saadaan samalla pienennettyä johtajien palkkoja kohtuulliselle tasolle jolloin he eivät enää saa kohtuutonta korvausta tekemästään työstä.
Valtionyhtiöiden johtajat ovat saaneet kohtuuttoman suuret tulot verrattuna heidän tuottamaansa lisäarvoon valtiolle tai osakkeenomistajille eli tavallisille kansalaisille. Tämä on johtanut siihen, että valtionyhtiön johtajia ei kiinnosta yhtiön tuottavuus vaan ainoastaan omaan pussiin tulevat ylisuuret palkkiot ja lisäeläkkeet jotka valtio maksaa veronmaksajien pussista.
Valtio omistaa noin 50 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä joiden johtajina toimii valtionyhtiöiden johtajat. Tämän lisäksi valtiolla on suuri määrä muita yhtiöitä joissa toimivat myös samat valtionjohtajat kuin kaikissa muissakin yhtiöissä.
Valtionyhtiöiden johtajille maksetaan yleensä paljon suurempia palkkioita ja lisäeläkkeitä verrattuna muihin pörssiyhtiöihin, vaikka valtio omistaakin 50 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä joista monet ovat tappiollisia. Tämä johtuu siitä että valtionyhtiöiden johtajat saavat päättää itse omista palkkioistaan, joita sitten korotetaan automaattisesti vuosittain.
Valtionyhtiöiden johtajien palkkiot on yleensä sidottu yhtiöiden tulokseen mutta kuitenkin niin ettei tappiota tuottavasta yhtiöstä tarvitse maksaa yhtä suurta palkkiota kuin voittoa tuottavista yhtiöistä vaikka valtionyhtiöissä johto tienaakin aina eniten. Valtio siis käytännössä palkitsee valtionyhtiöiden johtoa siitä että he tekevät vähemmän töitä ja tienaavat enemmän.
Valtionyhtiöiden johtajat päättävät myös itse omista lisäeläkkeistään, joiden kustannukset maksetaan kokonaan veronmaksajien pussista eli tavallisten työntekijöiden palkasta otettavina veroina sekä valtion ottamina lainoina tai muina maksuina. Valtionyhtiöissä johtajille tarjotaan siis muita yhtiöitä suurempia etuuksia vaikka valtio omistaakin niistä 50 prosenttia.
...