Veikkauksen hallintokulut
→ Neuvotteluja ←
[07:37:03] Propt: Veikkauksen hallintokulut
Veikkauksen hallintokulut ovat 8.7 prosenttia tuotoista eli ne on viritetty yläkanttihin, joten ei se peliongelmien ehkäiseminen taida ihan niiden tarkoitus olla. Veikkauksen mukaanhan kaikki sen tuotot käytetään yhteiseksi hyväksi eli kansa on peliongelmia tuottava taho, jolle sitten järjestetään sitä hyvää, mikä Veikkauksesta on saatavilla. Eli siis kaikki pelaavat suomalaiset, jotka pelaavat Veikkauksen pelejä ja joista joka vuosi jää voitolle, pelaavat vain yhteisen hyvän puolesta? Jep. Jep jep.
...
Totta kai kaikilla on oikeus mielipiteisiin, mutta mitä minä nyt olen ymmärtänyt, niin tämä aihe ei ole ihan yhtä selkeä kaikille, kun tuntuu siltä, että kaikki eivät oikein tiedä miten nämä hallintokulut pitää laskea.
...
En minäkään sitä minään itsestään selvyytenä pidä ja toki olen valmis muuttamaan omaa kantaani, mikäli se on tarpeellista. Nyt minusta on vain hieman hassua se, että jotkut eivät pidä siitä että olen eri mieltä, vaikka kyseessä on niinkin selkeä asia kuin Veikkauksen hallintokulujen suhde niiden määrään.
...
Niin no, olen nähnyt sellaisen laskelman jossa verrattiin hallintokulujen osuutta suhteessa Veikkauksen tuottoon ja tämä luku on minusta niin järkyttävä, etten suostu Veikkauksen toimintaan edes sijoittamaan euroa. Ymmärrän, että tässä tulee paljon päällekkäisyyksiä ja se ei tietenkään ole Veikkauksen vika, vaan suomalaisen Veikkauksen kaltaisen pienen maan "ongelman". Toisaalta jos hallintokulut olisivat edes jollain järkevällä tasolla niin varmasti silloin ei olisi ongelmia sen kanssa että Veikkaus joutuisi toimimaan lähes hyväntekeväisyytenä ja täten jopa tarjoamaan parempia voittomahdollisuuksia asiakkailleen kuin moni muu.
En ymmärrä Veikkauksen toimintaa lainkaan ja kuten kirjoitin niin en missään olosuhteissa siihen tule edes euroa sijoittamaan, kun minusta on aivan liian riskialtista pelata peliä jonka takana on näinkin ahne taho, jolla on valta päättää mikä voittokerroin tulee olemaan missäkin pelissä.
...
Veikkauksen voitot tulevat veikkausvaroista eli veikkaajat itse eivät joudu maksamaan esimerkiksi lottovoitosta senttiäkään, vaikka pelaavat Veikkausta. Eli valtio pitää itsellään vain voiton osuuden. Eikö tuo nyt ole vähän harhaanjohtavaa?
...
Veikkauksen tulos ja palkat eivät ole missään yhteydessä.
...
Eli se ei todellakaan ole ihan sama vaikka kyseessä olisikin vain hallintokulujen jyvitys vaan nimenomaan se että Veikkaus Oy:n hallinnon osuus kaikista hallintokuluista on 27 % eli n. 705.000 €.
...
En nyt jaksa sen kummemmin ottaa kantaa veikkausvarojen jakoon ja käyttöön koska ei nyt niin paljon ole siitä kokemusta ja koska olen itse täysin ulkona näistä veikkauksen sisäisistä jutuista. En pelaa mitään pelejä veikkauksen tai minkään muun kautta kuin pitkävedot satunnaisesti netissä koska pelaan kaikki veikkaukseni veikkauksen sivuilta löytyvien virallisten järjestelmien kautta, en käytä edes niitä bonus pelejä joissa ei ole palautusprosenttina mitään ja kertoimet on yleensä erittäin kehnoja. Lisäksi pitkävedot pelaan lähes kaikki singellä, muutamia tupla rivejä saattaa silloin tällöin tulla laiteltua lähinnä triona jos kertoimet ovat riittävän korkeat, lisäksi tietysti sitten laitan niitä hajarivejä aina välillä sinne sun tänne.
Ja lähinnä kommentoin asiaa vaan yleisellä tasolla hallintokulujen jyvitys suhteen näkökulmasta. Se ei liity varsinaisesti veikkauksen pelivalikoimaan vaan ainoastaan siihen onko järkevää pitää tuollaista hallintoa.
...
Sen lisäksi Veikkauksen pelit on todettu tappiolliseksi, jonka seurauksena veikkausen ei ole mielekästä sijoittaa kovinkaan paljon markkinointiin koska se ei voi parantaa peliensä tulosta eli markkinointikulut olisi vain rahan tuhlausta. Se ei kuitenkaan vaikuta millään lailla veikkauspelien kuluihin joten niillä voidaan jatkaa ja kasvattaa tulosta ja pitää kustannukset alhaalla.
Veikkauspelien tappiot kompensoidaan pelaajille voittojen suuruudella sekä arpajaisveroina joten veikkauksen tulos voi olla tappiolla ja siitä huolimatta veikkauksen omistajat ja sen sidosryhmät voivat rikastua ja valtio saada paljon rahaa. Eli kyse ei ole mistään hyväntekeväisyydestä vaan bisneksestä joka toimii sen mukaan miten rahaa käytetään eli voittoa tavoitellen.
Ja se miksi valtio ei käytä suoraan veikkausvaroja on vain järkevää. Valtion ei tarvitse kerätä veikkauksella lisää rahaa ja samalla tukea veikkauksen sidosryhmiä. Vaan se käyttää sen veikkausvaran tuoton muihin menoihin joita veikkausvoittovaroilla on rahoitettu eli veikkausvarat käytetään niihin kohteisiin joista on veikkausvaroja alunperin rahoitettukkin.
Tämä kaikki selviää jos vaivautuu tutustumaan veikkaus oy:n sääntöihin jotka jokainen veikkauksen peleihin rahaa laittanut joutuu lukemaan ennenkuin pääsee edes pelaamaan ja pelaamaankin pääsee vasta jos ne lukee uudestaan läpi. Jos haluaa osallistua yhtiökokoukseen ja olla vaikuttamassa päätöksiin pitää vielä lukea erikseen yhtiökokouksen pöytäkirjat joista selviää mm se ketkä valittiin veikkauksen hallitukseen viime yhtiökokouksessa.
Veikkaus oy:tä koskee myös paljon tiukempi valvonta kuin jotain nyrkkipajaa eikä veikkaus voi siirtää mitään kustannuksia pelien pelaajille esim peliongelmiin vetoamalla koska ne kustannukset kuuluvat veikkauksen maksettaviksi. Ja veikkauksen tehtävänä ei ole yrittää kitkeä peliriippuvuutta, vaan sen kuuluu pitää huoli siitä, että se ei toiminnallaan aiheuta lisää peliongelmia. Koska peliongelmainen joka ei pelaa voi myös olla veikkaus oy:n osakkeenomistaja pitää veikkausen aina varmistaa että pelaaja tietää ja ymmärtää pelaamiseen liittyvät riskit ja pelaamisen vaarat, kuten senkin, että pelit ovat ohjelmoitu niin, että niiden pelaaminen voi johtaa peliongelmien lisäksi taloudellisiin ja henkilökohtaisiin ongelmiin ja jos joku siitä huolimatta haluaa pelata ja voittaa se on pelkästään hieno juttu veikkauksen kannalta eikä veikkausta pidä rankaista sen takia, koska sen velvollisuus ei ole järjestää asiakkailleen muuta toimintaa peliongelmaisille vaan vain ja ainoastaan rahapelejä. Veikkauksen pelien pelaaminen pitää rinnastaa lottoamiseen tai veikkaamiseen eikä esim nettipokerin pelaamiseen koska vain murto-osa veikkauksen tuotoista tulee nettipokerista eikä sen tuottoja ole tarkoitettu jaettavaksi veikkaus oy:stä kenellekään, ei edes sen henkilökunnalle.
Eli käytännössä Veikkauksen hallintokulujen kasvu on täysin sidoksissa pelikatteen kasvuun eli veikkauksesta poisjäävät pelaajat eivät jää mitään ilman sillä tavalla, että veikkaukselta rahaa vastaanottavan joukkueen budjetti ei olisi enää niin hyvä, mutta toisaalta on kyllä väärin väittää että hallintokulujen kasvu olisi missään tapauksessa Veikkauksen oma vikakaan koska kaikki pelikatteeseen sidottu voitto kasvaa ja toisaalta veikkauksen kannalta ei ole edes toivottavaa että peliyhtiöt saavat paremman katteen kuin veikkausen pelaajat ja juuri tämä asia pitää muistaa jos rupeaa vertaamaan Veikkauksen hallintokulujen kasvua vaikka jonkun pienemmän kotimaisen yhtiön hallintokuluihin jotka on aina pienempiä vaikka veikkauksen ja peliyhtiöiden kuluissa voi ollakin joitain yhteisiä asioita mutta jos haluaa selvittää kuinka paljon on jonkin pienen peliyhtiön hallintokulut on vertailtava yhtiön pelaajamääriä, pelikatetta ja sitä paljonko yhtiö maksaa bonuksia ja korvauksia ja erilaisia etuja pelaajille ja yleensä tämän jälkeen huomaa ettei niillä pienemmillä peliyhtiöillä edes hallintokulut nouse kovin paljoa veikkauseen verrattuna ja silti niiden kate ja pelikatteetkin ovat pienempiä.
[08:03:09] Propt: Veikkauksen hallintokulut
Veikkauksen hallintokulut on selvästi alhaisemmat kun Veikkauksella.
...
Toisaalta vaikka hallintokuluja olisi vain 10 prosenttia niin sillä ei vielä kustanneta massiivista mainontaa (jossa muuten ei käytetä mainostoimistoja), isoa keskustoimistoa jne...
Tämän lisäksi Veikkauksen monopoolia puolustetaan sillä, että he jakavat voitoistaan ison potin yleishyödyllisiin kohteisiin, mm. kulttuuriin ja urheilujärjestöille. Tuo argumentti ei kestä minkäänlaista kriittistä tarkastelua. Urheiluseurat eivät maksa yhtään sen vähemmän vuokraa vaikka Veikkauksen tuottoja jaetaankin järjestöille. Myös kulttuuritoimijat saisivat saman potin vaikka veikkauksen tuloja ei jaettaisikaan eteenpäin.
...
Jos valtio oikeasti haluaisi parantaa ihmisten elämänlaatua (siis parantaa ihmisten elämän laatua eikä vain saada enemmän rahaa valtiolle), niin he alentaisivat Veikkauksen tuottotavoitteita, korottaisivat Veikkauksen markkinointikuluja, perustaisivat valtiollisen nettipokeri palvelun, avaisivat vedonlyöntipörssin (siis peli jossa vedonlyöjä veikkaa jonkun asian tapahtuvan) sekä siirtäisivät valtion pelitoiminnot pois monopolin alta ja kilpailulliseen asemaan. Tällöin syntyisi enemmän tarjontaa, kilpailu parantaisi palvelun laatua (jos pelijärjestäjä tekee huonon tuloksen, hän menee konkurssiin), mainonnan taso parantuisi kilpailun myötä ja pelaamisen valvonta lisääntyisi kilpailun myötä. Samalla ihmisten rahat pysyisivät kotimaassa kun kilpailu alentaisi kustannuksia (ja täten myös veroja). Samalla syntyisi mahdollisesti myös uusia yrityksiä (jotka toki voisi syntyä muutenkin), koska ei ole enää monopolia rajoittamassa ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa ammattiaan tai tarjota palveluaan.
...
Loppuun voisin vielä lisätä, että ei kannata kuvitella Veikkauksen tai muiden yhtiöiden johtokuntien ja hallituksien koostuvan mitään muusta kuin rahasta kiinnostuneista henkilöistä.
PS. Kun katsot Veikkauksen vuoden 2011 tulosta huomaat että se on varsin alhainen suhteessa siihen minkälaisilla keinoilla siihen on päästy (tämä on muuten yksi niitä syitä joiden vuoksi valtio vaatii korkeampia tuottotavoitteita). Jos se ei ole tulosta vääristävä asia niin sitten ei ole mikään.
[08:07:36] Propt: Veikkauksen hallintokulut
Veikkauksen hallintokulut kasvoivat edellisestä vuodesta 1,4 prosenttia (9,4 Meur vuonna 2000) ja olivat 19,5 prosenttia tuotoista. Kasvu on johtunut osaksi henkilöstökuluista, jotka olivat yli puolet Veikkauksen kaikista toimintakuluista. Edellisenä vuonna henkilöstön määrä laski 429 hengellä.
...
Veikkauksella oli kertomusvuoden lopussa 3 378 osakkeenomistajaa (2 983 vuoden 2001 päättyessä). Kertomusvuoden lopussa valtion osuus osakkeista oli 62,4 prosenttia, Veikkaus Oy:n henkilöstön osuus oli 10,1 prosenttia ja yhtiön muiden sidosryhmien osuus 5,6 prosenttia. Osakkeiden pörssivaihto Helsingin Pörssissä vuonna 2001 oli noin 22,4 (21,3) miljoonaa euroa ja kappalemäärä runsaat 120 000 (000 000 kpl vuonna 2001).
...
[08:31:35] Propt: Veikkauksen hallintokulut
Veikkauksen hallintokulut on viritetty todella matalalle, kun ottaa huomioon yhtiön varallisuuden. Vuonna 2019 se maksoi 0,24 prosenttia pelatuista rahoista.
...
– En koe olevani siinä suhteessa vastuullisessa asemassa. Sitä en osaa sanoa, onko tämä vähän, liian paljon tai ihan liian vähän.
Veikkauksen johdon ja omistajien, kuten Suomen Olympiakomitean, suhteet eivät ole aina olleet täysin mutkattomia. Nyt suhde on kunnossa ja rahakas sopimus syntyi mutkattomasti. Sen myötä esimerkiksi Veikkauksen johdossa oleva Jukka Ruuska tienaa vuodessa 1,3 miljoonan euron palkkion.
Veikkauksen hallitus teki vuonna 2019 linjauksen, jossa sen tulee tarjota Veikkauksen edunsaajien käyttöön 150 miljoonan euron vuosittainen potti, jolla nämä voivat lisätä rahoitusta Veikkaukselta saamallaan avustuksella.
...
Vuonna 2020 summa kasvoi entisestään
Koronan myötä Veikkauksella oli entistä enemmän tarvetta tulovirroille ja siksi Veikkaus halusi turvata edunsaajajärjestöjen rahoitusta. Kun Veikkaus-tuottoja alettiin kerätä valtiolle vuonna 2016, järjestöjen osuus oli puolet potista eli 50,3 prosenttia.
...
Se tarkoittaa myös entistä isompia summia, kun niitä verrataan järjestöjen omaan rahoitukseen. Vuonna 2019 edunsaaja-järjestöille ohjautui veikkausvoittorahoja 49 miljoonaa, ja tänä vuonna summa kasvoi 70 miljoonaan.
Esimerkiksi Olympiakomi-teamille maksettiin viime vuonna Veikkaukselta 11 miljoonaa, ja vuonna 2020 se sai 14 miljoonaa.
...
[08:43:58] Propt: Veikkauksen hallintokulut
Veikkauksen hallintokulut on huomattavasti alle Veikkauksen omien tilastojen.
...
3) Monopolia ei puolusteta sillä, että rahat menevät hyvään tarkoitukseen (tai ainakin sillä on kovin huono argumentointipohja).
4) Veikkauksen mainonnan mittakaava, ajoitus, tapa, aggressiivisuus jne. eivät todellakaan vastaa ”kansan enemmistön mielipidettä” (ei siis Veikkauksen kannalta).
...
7) Se, että peliongelmien laajuutta liioitellaan ja että uhkapelaajat on valittu kohteeksi nimenomaan ”hyväntekeväisyys” edellä (tämä ei voi olla vaikuttamatta kansan mielipiteisiin ja tätä kautta siihen, mitä ihmiset tietävät/haluavat/eivät tiedä peleistä) ei mitenkään paranna asiaa – se päinvastoin alleviivaa monopolijärjestelmän tekopyhyyttä.
8) ”Pelaan vain muutamalla eurolla kuussa” on erittäin huono perustelu, jos suurin osa veikkauksen rahoista kuitenkin tulee (tutkimustenkin mukaan) hyvin toimeentulevilta – ongelmapelaajat ovat usein opiskelijoita ja muita vähävaraisia, mutta hyvin harvoin suurituloisia. Lisäksi peliongelmia voi aiheuttaa paljon pienemmätkin summat kuin ”muutaman euron pelaaminen kuukaudessa”. ”Muutama euro” voi helposti kuukaudessa olla 50-100 euroa riippuen pelitavoista (pelaako lottoa/kenoa vai enemmän nopeatempoisempia rahapelejä – myös nettipelien yleistyminen on kasvattanut peliriippuvuuksien riskiä ja pahentaa asiaa, sillä peleihin on nykyään paljon helpompi käyttää suuria summia).
9) Pelikoneiden määrää ei voi perustella myöskään sillä, että Veikkaus tuottaisi niistä eniten rahaa (sillä näin asia ei todellakaan ole – ks. edellinen kohta ja pelikoneiden sijoituskohteet) – kuten aiemmin todettiin, ei ole mitenkään uskottavaa, että ne olisivat pelkästään pelihaittojen torjumiseksi tai hyväntekeväisyystarkoituksella – pelikoneet tuottavat huomattavasti paremmin kuin mitä Veikkauksella kuluu niiden ylläpitämiseen (puhumattakaan Veikkauksen voitoista). Se, että pelikoneet ovat eniten juuri pienituloisten käytössä (opiskelijat jne), ei tätä muuksi muuta. Kyse ei voi siis mitenkään olla mistään ”hyvästä asiasta, johon halutaan käyttää valtion rahaa” vaan enemmänkin kyse on tulonsiirrosta (jolla köyhät pelataan entistä enemmän). Kuten aiemminkin todettiin, olisi parempi käyttää rahat peliongelmaisten hoitoon, eikä vain heidän ”rankaisemiseensa”.
10) Kun pelimonopolia kritisoidaan siitä, että sen voittovarojen jakosuhde ei enää vastaa edes ”kansan” mielipidettä, on syytä myös huomioida, että suurin osa noista Veikkauksen voittovaroista palautuu juurikin kansalle eli veronmaksajille ja urheilulle, tieteelle jne – vain pieni osa menee Veikkauksen hallituksen jäsenten ja Veikkauksen henkilöstön ”voittoihin” (joiden eteen heidän on kuitenkin pitänyt työskennellä) ja ”bonuksiin” sekä heidän edustuskuluihinsa (joiden eteen heidän ei kuitenkaan ole tarvinnut tehdä yhtään mitään – on syytä kysyä, kuinka oikeutettua se sitten on).
On aika järkyttävää huomata, että valtion täysin omistama monopoliyhtiö tekee yli 40 % liikevoittoa. Tähänkö on oikeasti pyritty, vaikka esim. peliriippuvuuden vähentäminen ei ole Veikkauksen ykkösprioriteetteja (vrt. Alko). Tällainen liikevoittojen kasvattaminen tuskin olisi edes mahdollista yksityisissä peliyrityksissä – ellei sitten peliyhtiöllä ole ollut huonoa johtamista, jonka vuoksi tuotot eivät ole pysyneet ennallaan tai jopa laskeneet, jolloin yritysjohdon olisi pitänyt ymmärtää tehostaa toimintoja esim. potkimalla kallispalkkaiset ja tarpeettomat suojatyöpaikat pihalle (eli kuten Alkossa on tehty – kun tuotot eivät enää vastaa kuluja, on jostain pakko säästää – Alkon kohdalla se on näkynyt etenkin myyjien palkkatasossa).
Pelihaittojen vähentämistä Veikkaukselle voi kyllä esittää – kuten aiemmassa kohdassa ehdotettiin (ehkäisevänä toimena se olisi vielä paljon halvempaa ja järkevämpää kuin varsinainen hoitoon pakottaminen tai jopa hoidon maksaminen valtion piikkiin).
...
Valtio ja valtio-omisteinen rahapeliyhtiö
Onkin tärkeää tiedostaa, ettei Veikkausta pyöritetä kansalaisten ja kansanterveyden vuoksi. Valtionyhtiöitä ei tulisi ikinä perustaa edistämään minkään ryhmän taloudellisia etuja tai ideologisia pyrkimyksiä. Niiden tarkoitus on palvella valtion intressejä – ei tuottaa rahaa pienelle sisäpiirille. Tämä pätee niin Veikkaukseen, Yleisradioon kuin kaikkiin muihinkin valtionyrityksiin, joissa veronmaksajien rahoja käytetään yksityisten voittojen maksamiseen.
...
Mitä sitten Veikkaus voisi tehdä paremmin, jos se haluaa todella palvella suomalaista yhteiskuntaa?
Ensiksi yhtiön olisi ehdottomasti noudatettava voimassa olevia lakeja. Nyt Veikkauksen johto on ollut niin huolissaan hallintokuluista, ettei sillä ole ollut mielenkiintoa varmistaa, ettei pelaajien tappioita käytetä laittomasti hyväksi markkinointibudjetin rakentamisessa. Markkinointikulut eivät tietenkään ole itsessään väärin – kaikki haluavat tulla tunnetuksi – mutta ei ole mitään järkeä kasvattaa kuluja enemmän kuin mitä uudet asiakkaat tuovat kassaan. Tällä hetkellä markkinointibudjetti näyttää kasvavan koko ajan enemmän kuin Veikkauksen tuotto.
Markkinoinnissakin voisi käyttää tervettä järkeä ja lopettaa mainostamasta Veikkauksen omia pelejä, kuten Kenoa, Venttiä ja Tulosvetoa. Näissä peleissä ei nimittäin ole juuri mitään mainostettavaa – jokainen pelaaja osaa jo käyttää näitä. On täysin typerää yrittää väittää Veikkauksen pystyvän tarjoamaan pelaajille parempia kertoimia kuin kansainväliset vedonlyöntitoimistojen – miksi muuten niin monet ihmiset haluaisivat pelata ulkomaisia vedonlyöntitoimistoja?
...
Paljon fiksumpaa on mainostaa esimerkiksi Tulosvedon ”tuplat ja singlet” –pelaamista – jossa voit pelata kahta tai useampaa tulosta samaan kohteeseen. Kun teet näin, pystyt hajauttamaan vedonlyönnin riskejä. Mitä jos toinen näistä otteluista päättyy tasapeliin? Tulosvedossa voit silloin palauttaa panoksen takaisin pelitilillesi.
Veikkauksen hallintokuluja ei saa myöskään lisätä tulevaisuudessa. Juuri tällä hetkellä Veikkaus maksaa valtion kautta poliitikoille palkkioita, joista se voi periä itselleen ”puolueveroja”. Tämä käytäntö ei kuulu länsimaiseen yhteiskuntaan.
Valtion pitää tulevaisuudessa leikata näitä puolueiden kuluja, esimerkiksi lopettamalla kaikki poliitikkojen Veikkaukselle suorittamat hallintopalkkiot ja palkkiot hallintoneuvostossa olemisesta. Veikkauksen nykyinen hallintomalli on kaukana läpinäkyvyydestä. Veikkauksen hallintokulut tulisi kertoa julkisesti ja selvästi – jotta poliitikot ymmärtäisivät mistä heidän palkkansa muodostuu ja millä kriteereillä ne maksetaan. Nykyinen käytäntö johtaa todennäköisesti myös tilanteeseen, jossa poliitikot valvovat omaa palkkiotaan, eivätkä puutu hallintokulujen kasvamiseen, kuten kävi vaalirahoituksen yhteydessä. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että hallintokulut kasvavat kasvamistaan.
Veikkauksen ja Hippoksen välinen sopimus pitää uusia vuoden 2013 alussa, joten uutta hallintoa ollaan taas pian rakentamassa.
Jos joku on vielä tässä vaiheessa kiinnostunut Veikkauksen tai Hippoksen hallinnon pyörittämisestä, niin hänen kannattaa ottaa yhteys Hippokseen ja kertoa kuinka kiinnostunut hän on toimimaan järjestöjen päättävissä elimissä ja kuinka paljon rahaa hän uskoo niissä olevan jaossa. Veikkauksella on hallintokulupuoli hoidettu jo pitkään kuntoon – ei kannata tulla tänne tarjoamaan itseään ja taitojaan – tänne pääsee muutenkin.
Tämä Veikkauksen hallintokuluihin liittyvä artikkeli ilmestyi ensimmäisen kerran kolumnina[08:57:08] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 795 s
...
[09:12:49] Propt: Veikkauksen hallintokulut
Veikkauksen hallintokulut vuonna 2002 olivat 4,3 prosenttia tuotoista. Tuotto oli 507,0 milj. euroa, jossa oli kasvua 2,4 % edellisvuoteen verrattuna. Opetusministeriö vahvisti veikkausvoittovarojen jakosuhteiksi taiteen 27,7 %, liikunnan 13,2 % sekä nuorisotyön 10,5 % ja tieteen 22,8 % välillä.
Veikkaus on viime vuosina onnistunut kasvattamaan tulostaan ja erityisesti vuonna 2003 yhtiö menestyi erittäin hyvin. Tuloksesta yli kolmasosa muodostui ns. sopupelien takaisinperinnän peruutuksesta (46 milj. euroa). Hyvään tulokseen vaikuttivat lisäksi yhtiön monipuolinen pelitarjonta sekä Loton ja Vakion pelaamisen kasvu. Veikkauksen pelien myynnin kasvu on taittumassa, sillä liikevaihdon odotetaan kehittyvän hieman vuonna 2004 ja jäävän alle kuluvan vuoden kehityksen (2 %). Pelikatteen kasvu on sidoksissa pelaajamäärien kasvuun.
- Viime vuonna toteutimme merkittävän pelien ja pelipalveluiden kehityshankkeen. Teimme onnistuneen tuoteuudistuksen Lottoon. Vakioveikkaukseen tuli merkittävä muutos, kun uusi kierroskohtainen pottimalli käynnistyi. Vakion uudistus onnistui, sillä suomalaiset pelasivat sitä enemmän kuin koskaan, peräti 81,4 milj. eurolla. Tulos on merkittävä, kun sitä vertaa esimerkiksi pitkävedon pelaamiseen (39,7 milj. euroa). Tuloskehityksen turvaamiseksi keskitymme voimakkaasti Veikkauksen asiakasstrategian ja palveluiden asiakaslähtöiseen kehittämiseen, Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen korostaa.
...
Veikkaus jakoi yli miljoona euroa joka päivä
Veikkaus jakoi yli miljoona euroa päivässä suomalaisille pelien pelaajille. Loton jättipottien ohella suosiotaan kasvattavat edelleen päivittäin pelattavat Vakioveikkaukset (Moniveto, Tulosveto) ja Vakion miljoonakierrokset.
...
Urheiluseuroilla tärkeä merkitys edunsaajille
Veikkaus-monopoli perustuu rahapelituottojen jakamiseen edunsaajille eli suomalaiselle yhteiskunnalle. Vuonna 2003 Veikkauksen tuottoa edunsaajille tuloutettiin yhteensä 479 milj. euroa (+4 %). - Veikkaus on valtion budjetin ulkopuolinen tulonlähde. Monopolin yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa edunsaajille tehokas ja riittävä rahoituspohja suomalaisen kulttuurin ja liikuntaharrastuksen edistämiseen sekä nuorisotyöhön ja tieteen tukemiseen, sanoo Veikkauksen toimitusjohtaja Risto Nieminen.
...