Yleisradion tulostavoitteet
→ Neuvotteluja ←
Lindén puolustaa Yle-veron tarpeellisuutta sanomalla, että se on budjettirahoitusta huomattavasti vakaampi rahoitusmuoto Yleisradiolle. Hänen mukaansa veron avulla pystytään turvaamaan julkisen palvelun yleisradiotoiminta myös tulevina vuosina.
...
Budjettirahoitteisuus on ollut täysin oikea ja hyvä ratkaisu jo pitkään - tämä olisi tullut toteuttaa heti alusta alkaen kun Yleisradiosta päätettiin vuonna 1993. Sen sijaan nyt tehtiin vuosisadan kusetus joka toivottavasti saadaan vielä peruutettua! Hallitusohjelman mukainen päätöshän budjettirahoitukseen siirtyminen ei missään nimessä ole.
Nyt tuli Yle-verosta hallituksen yksi pakkovero lisää jolla kupataan ihmisten rahat pois riippumatta siitä onko koko Yleisradion toiminta edes heidän mielestään hintansa arvoinen!
...
Onko Yleisradion nykyinen toimintamalli, joka tähtää vain rahan haalimiseen ja tuhlaamisvimman tyydyttämiseen sen sijaan kuin sillä oikeasti tekisi jotain järkevää - vai onko joku muu selitys sille miksi Yleisradio on kasvanut yli 3 miljardin euron omaisuudella? Entä sitten kun kaikki rahat alkavat olla tuhlattu eikä kukaan ole enää halukas maksamaan televisiolupiakaan?
Kyllä tässä pitäisi saada nyt jo Yleisradion toiminnallekin jonkinlainen loppu, vaikka se tarkottaisikin sitä että myydään valtion omaisuus yksityisille tahoille kuten Caruna. Saisihan valtio edes vähän rahaa takaisin - tai siis kansalaiset jotka sen omistavat.
Lisäksi YLE:n nykyinen toiminta on suorastaan rikollisen tuhlailevaa kun esimerkiksi radioissa pyörii vuodesta toiseen samoja kappaleita eikä sieltä tule mitään muuta kuin jotain iänikuista soittolistamusiikkia päivästä toiseen sekä uutisia ja mainoksia joka kanavalla jatkuvasti, mutta kunnollista musiikkia ei ollenkaan (lukuunottamatta YleX:ää). Kyllä tähän nyt pitäisi saada jonkinlainen muutos. Yle vero pakottaa ihmiset maksamaan myös siitä musiikista jota Yleisradio soittaa kanavillaan!
...
Näin YLE myi digiverkon
Vuonna 2000 Yleisradiolla oli kolme vaihtoehtoa digi-tv:n jakelutavaksi. Analoginen tv-verkko jatkaisi toimintaansa, toisena vaihtoehtona olisi perustaa oma jakeluverkosto tai ostaa Digitalta sen verkko ja maksaa sille jakelusta. Kolmantena ratkaisuna olisi ollut myydä koko Yle ja Digitan osakkeet eniten tarjoavalle.
...
Digitan myynti perustuu vuoden 2006 yksityistämislakiin ja vaatii Valtioneuvoston suostumuksen (joka on jo saatu). Kauppahinta tulee olemaan 200 miljoonaa joka maksetaan käteisenä sekä 130 miljoonan lisäkauppahinnalla jonka ehtona ovat tietyt tulostavoitteet vuosina 2013–2016. (nämä tulostavoittet koskevat mm. jakeluverkoston käyttöä).
...
Aiheesta muualla Kyösti Salovaara YLE:n Elävä arkisto -haastattelussa Luokka:Suomalaiset musiikkituottajat Luokka:Vuonna 1977 syntyneet Luokka:Elävät henkilötREDIRECT Yle Myyntiartikkelit / TV-arkistoYle Myyntiartikkelit oli Ylen omistama yhtiö. Sen tehtävä on ollut myydä kuluttajille erilaisia televisio-ohjelmiin liittyviä tuotteita, joita ei itse esitetä Yleisradion kanavilla tai verkossa. Näitä ovat olleet mm. DVD-julkaisut sekä ohjelmatallenteet (kuten beta- ja VHS-kasetit).
Yhtiö perustettiin alun perin myymään ainoastaan Suomen Television omia ohjelmia ja sen nimeksi tulikin YLE Ohjelmamyynti. Yhtiön omistajaksi tuli sittemmin Yleisradio yhdessä MTV Oy:n kanssa. Nykyisin se on kokonaan osa Yle Media -yhtiötä, joka muodostui kun Yhtyneet Kuvalehdet Oy myytiin Otavalle vuonna 2011.
Historia Yhtiö perustettiin Yleisradion omaksi myyntiorganisaatioksi vuonna 1975 jolloin Yleisradiossa päätettiin ryhtyä toimittamaan omia ohjelmia myytäväksi myös ulkopuolisille asiakkaille. Ensimmäinen tuote oli TV 1:stä tutun Kaninloikka-sarjan VHS-kasettiversio jota ryhdyttiin myymään kesällä 1976 ohjelmaostajille. Myynti kasvoi voimakkaasti 1980-luvun aikana ja toiminta organisoitiin uudelleen perustamalla yhtiö vastaamaan pelkästään Ylen ohjelmien myynnistä. Yleisradio teki samalla jakelusopimuksen videolevitysyhtiö Finnsementin kanssa vuonna 1983 jonka seurauksena videot julkaistiin myyntiin myös sementtiyhtiön jakelutelineissä.
Yhtiö laajensi toimintaansa 1990-luvun alkupuolella vuokraamalla Yle-shop-nimisiä osastoja ulkopuolisille yrittäjille suurimpiin tavarataloihin eri puolelle Suomea, ensimmäisenä Helsingin Sokokseen jossa toiminta jatkui vuoteen 1999 saakka. Vuokraosastokonsepti osoittautui kuitenkin nopeasti tappiolliseksi Yleisradiolle ja osastoista luovuttiin yksitellen 2000-luvun alkuun mennessä. Myös videovuokraustoimintaa supistettiin voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa ja vuokrauspisteinä toimineita kirjastoja lakkautettiin muun muassa Vantaan Hakunilan kirjastosta 2002 sekä Kouvolan oikeus- ja poliisitalosta 2003.
Nykyisin yhtiö myy pääasiassa tv-kanavien verkkopalveluja taloyhtiöille, yrityksille sekä muille yhteisöille. Lisäksi yhtiöllä on tytäryhtiö Watson Nordic Oy joka tarjoaa kuluttajille erilaisia televisio- ja videopalveluja satelliitin kautta Suomessa. Yle Arkistomyynti toimittaa ohjelmia myytäväksi Yleisradion ulkopuoliseen käyttöön kuten erilaisiin oppilaitoksiin ja kirjastoihin.
Vuonna 2007 Yleisradio päätti eriyttää myyntitoiminnot omaksi yhtiökseen Digita Oy:stä josta tuli samalla kokonaan uusi valtionyhtiö Digitan siirtyessä tuolloin ranskalaisen TDF-konsernin omistukseen, nykyisin omistus jakautuu TDF-konsernin ja Telediffusion-sijoitusyhtiön kesken (Digita 2014). Digitaa käytettiin aluksi väliaikaisena nimenä mutta kun valtioneuvosto myönsi 5. syyskuuta 1996 yhtiölle valtakunnallisen digitaalisen toimiluvan katsottiin parhaaksi ottaa käyttöön nimi joka ei liittynyt mitenkään yhtiön toimialaan. Digita Networks sai myös verkkotoimiluvan digitaalisille lähetysverkoille ULA-alueella ja toimilupaan sisältyi ehto siitä että yhtiöllä oli velvollisuus vuokrata muille televisio-ohjelmien jakelusta kiinnostuneille yhtiöille tarvittavia lähetysverkon kanavanippuja mikäli se ei itse halunnut käyttää kaikkea kapasiteettia omassa toiminnassaan.
Digitan perustaminen lisäsi kilpailua tv-yhtiöiden kesken, aiemmin Yleisradio vastasi yksin valtakunnallisesta lähetysverkosta kun taas MTV:llä (nykyinen MTV Oy) sekä Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lla eli sittemmin MTV3 Oy:llä oli oma alueellinen lähetysverkkonsa. Digitaa perustettaessa Alma Media Oyj ja MTV Oy tulivat sen osakkaiksi noin kolmanneksen omistusosuudella kummankin, samoin myös Sanoma Oy tuli yhtiön osakkaaksi 20 % osuudella. Digitassa olivat mukana kaikki Yleisradion jakelutekniikkaan sidoksissa olleet tv-yhtiöt.
Digitan toimitusjohtajana toimi vuoden 2006 alusta Arne Wessberg jonka Yleisradio nimitti tehtävään samana vuonna kun hän jätti yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävät . Digitaa alettiin yksityistää ja yhtiö siirtyi jälleen suomalaisomistukseen huhtikuussa 2000 0000 jolloin TDF myi 40 prosenttia yhtiöstä Yleisradion eläkesäätiölle , Sanoma Oy:lle, Alma Media Oyj:lle ja MTV Oy:n omistavalle Nordic Broadcastingille. Lokakuussa 2004 pääomistajat myivät osakkeensa mediakonserni Bonnierin ja sijoitusyhtiö Proventuksen perustamalle yhtiölle Nordic Broadcastingille (nykyinen Nordic Capital). Bonnier omisti yhtiöstä ennestään 20 prosentin osuuden.
...
Yhtiön myynti ulkomaiselle omistajalle herätti epäilyjä poliitikkojen lahjonnasta koska yhtiön myynnin aikaan toimikautensa aloittanut uusi viestintäministeri Krista Kiuru suhtautui aiemmin kriittisesti kauppaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien julkaisemassa artikkelissa epäiltiin ministeri Kiurun saaneen vaalirahoitusta kaupan yhteydessä rahaa myyneiltä tahoilta jotka ovat saaneet vastineeksi vaikutusvaltaisia ministerisuhteita sekä itselleen tai omistamilleen yrityksille suotuisia viranomaispäätöksiä . Myös eräiden entisten Yleisradion työntekijöiden on epäilty sekaantuneen asiaan, eräs entinen työntekijä esimerkiksi myi asuntonsa Mika Niikolle ja tämän veljelle ja vuokrasi asunnon sen jälkeen Digitan emoyhtiö Digitalta joka myöhemmin maksoi asunnosta myyntihinnan vuokrana takaisin.
...
Digita sai kyseenalaista julkisuutta elokuussa 2010 kun MTV3, Nelonen ja joukko muita kotimaisia tv-yhtiöitä syyttivät yhtiötä ylihinnoittelusta . Syytökset liittyvät vuonna 2007 toteutettuun Digita-kauppaan , jossa Digita myytiin australialaiselle First State Investments -infrastruktuurirahastolle sekä First State Digitalille noin 230 miljoonalla eurolla. Kauppahintaan oli ilmeisesti sisällytetty Digitan alihintaan myymiä omaisuuseriä kuten Yleisradion ja muiden toimijoiden lähetysverkkoja, joiden markkina-arvo on satoja miljoonia euroja.
Tv-yhtiöiden mukaan Digita perii verkon käytöstä kohtuuttoman korkeita hintoja, minkä lisäksi yhtiö käyttää monopoliasemaansa hyväksi myös lähetysverkkojaan koskevassa hinnoittelussa . Lisäksi yhtiöt vaativat viranomaisia puuttumaan siihen että Digita ei suostu niiden kanssa edes neuvottelemaan hinnasta jolla ne voisivat näkyä Digitan verkoissa vaan yhtiöiden pitää ostaa televisiolähetyspalvelunsa muilta yhtiöiltä. Yleisradio jonka lähetyksiä tv-yhtiöt välittävät on ollut asiassa yhteydessä Viestintävirastoon , mutta ilmeisesti ilman toivottua tulosta koska viraston virallisen kannan mukaan sen tehtäviin ei kuulu lähetysverkkojen hinnoittelusta päättäminen ja asia kuuluisi Kilpailuvirastolle.
Digita vastaa Yleisradion maanpäällisen television lähetysverkon sekä kaupallisen television päälähetys- eli kanavanippu A:n teknisestä toteutuksesta . Digita vastasi aiemmin myös Suomen kahden muun valtakunnallisen televisioverkon (kanavaniput B ja C) jakelusta, mutta tämä sopimus päättyi 31.12.2010 eikä uutta korvaavaa ole toistaiseksi solmittu.
...
Digita aloitti toimintansa vuonna 1999 Ylen perustamana yhtiö, joka myi digitaalisia televisio- ja radiolähetyksiä. Vuoden 2005 alusta Yle perusti yhtiön rinnalle toisen yrityksen ja sen nimeksi tuli Digita. Yleisradio on ollut Digitan suurin omistaja vuodesta 1934 alkaen.
...
Listaa selatessa huomio kiinnittyy Digitan H-nippuun. Se sisältää joukon Yleisradion televisiokanavia, kuten Yle Fem -televisiokanavan sekä Teema & Femin . Tästä ei kuitenkaan ole syytä huolestua – Ylen televisio-ohjelmat näkyvät ja kuuluvat televisiossasi jatkossakin.
...
Yleisradion julkisen palvelun toiminta rahoitetaan televisionkatsojilta kerättävällä Yle-verolla. Yleisradio on ilmoittanut , ettei se aio lähettää Yle Fem -kanavaa teräväpiirtona 1.4.2014 alkaen, mikä käytännössä tarkoittaa kanavan loppumista Digitan UHF-lähetysverkosta.
Yleisradio aikoo kuitenkin jatkaa Ylen ruotsinkielisen toiminnan esittämistä televisiossa ja radiossa myös tulevaisuudessa: ruotsinkieliset kanavat esitetään omalla kanavanippu E:llä (entinen F-nippu). Myös tähän nippuun tarvitaan jakelutiemuutoksia sekä verkon peittoalueen rajauksia, minkä vuoksi muutokset vaativat valtioneuvoston päätöstä. Viestintävirasto on arvioinut , että päätökset tehdään vielä tämän kevään aikana . Tavoitteena olisi saada muutostyöt valmiiksi ennen kuin Yle Fem -kanavan jakelu Digitan verkossa loppuu.
Kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että Yleisradion kanavien teräväpiirtolähetykset antenniverkon kautta päättyvät lähes kaikilla alueilla ja kiinteistöissä (pois lukien UHF-alueelle myydyt tai rakennetut kohteet), jotka eivät ole ehtineet päivittää antennijärjestelmäänsä uutta lähetystekniikkaa tukevaksi. On myös hyvä muistaa, ettei vanha VHF-antennikaan ei välttämättä sovellu HD-kuvan vastaanottoon.
...
Eli yhteenvetona voisi sanoa, kun on ensin myyty puoli-ilmaiseksi toimiva verkko yksityisille omistajille ei tuotakaan verkkoa enää käytetä kunnolla vaan yritetään nyhtää mahdollisimman paljon rahaa siitä irti. Koskahan tulee se aika jolloin taas myydään joku toinen osa "yleisradiosta" ulkomaille? :)
...
Nyt Digitalle on menossa se valtion yhtiö eli Yleisradio, siis meidän kaikkien yhteinen radio. Sen verran olen ymmärtänyt Yleisradion toimintaideologiasta etten haluaisi olla mukana rahoittamassa tätä toimintaa ja myyntiä.
...
No niin nyt on sitten YLE:nkin lähetystekniikka (digitan) siirtynyt ruotsalaisten haltuun ja voimme odottaa entistäkin huonompia ohjelmia kun ”yleisradiolle” jää käteen musta pekka!! Tähänkö ollaan tultu??? Ja missäköhän vaiheessa ne suomenleijona-riipuksetkin pitää vaihtaa sinikeltaiseen väritykseen että sopii paremmin yhteen tämän uuden omistajan värien kanssa, kysynpähän vaan???
...
Yle-verolla pyritään turvaamaan se, ettei yksikään suomalainen jää ilman Yleisradiotarjonnan tuomaa iloa ja hyötyä.
...
Näissä tilanteissa palvelujen tarjoaminen asiakkaalle muodostaa vähäisen toiminnan rajan täyttävän arvonlisäverottoman liiketoiminnan osan Digitan toiminnasta ( AVL 3§ 1 kohta). Digitaa laskutetaan vain asiakkaalta mahdollisesti veloitettavista asennuskustannuksista sekä niistä aiheutuvista yleiskustannuksista, jotka se perii asiakkaalta tämän maksaman korvauksen lisäksi. Yleisradio Oy:ltä perittäviä korvauksia ei lueta mukaan tähän määrään sillä Yleisradio Oy suorittaa Digitalle korvaus vain omalla henkilökunnallaan suorittamastaan työstä ja ostamistaan tarvikkeista.
...
Ja jos tuo Anvia kerran saa luvan niin sehän voi tietysti vuokrata tuon verkon edelleen kenelle haluaa (tuskin kuitenkaan Yleisradiolle koska sille pitäisi ostaa myös lähetysoikeus samaan tapaan kuin Digitan verkossa eli koko paketti) jolloin Digita on kohta vain pieni osa tuota kokonaisuutta mutta silti monopoliasemassa. Eikä taida edes riittää se että joku ulkomainen omistaja saisi tuon monopolin Suomessa vaan seuraavaksi olisi vuorossa sitten Viro ja Latviakin jossa sama juttu edessä, samoin kun muissakin Baltian maissa.
...
Jos jotain uusia taajuuksia otetaan käyttöön, en usko että niihin tulee mitään varsinaisia "yleisradiolähetyksiä" vaan enemmänkin jonkinlaista nettijakelua (jos sellaisia on sitten järkevää tehdä) tai mobiiliverkkojen kautta tulevia lähetyksiä.
...