Ylen eläkesäätiö
→ Neuvotteluja ←
Finanssivalvonta ja valvottavat pyrkivät antamaan itsestään mahdollisimman tasapuolisen, luotettavan, asiantuntevan ja avoimen kuvan julkisuudessa.
Finanssivalvonnan puolueellisuutta koskevissa tutkimuksissa on todettu, että finanssivalvonnan puolueettomuuteen kohdistuvat epäilykset voivat heikentää yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja sitä kautta hidastaa rahoitusmarkkinoiden kehittymistä.
...
Kirjoituksissa esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Finanssivalvonnan kantaa tai yleistä mielipidettä.
...
OKO:n on siis katsottava, että OKO:n toiminta ei ole puolueellista tai objektiivisesti arvioiden ei ole sellaista, että se vaikuttaisi olennaisesti yleisön kykyyn arvioida finanssimarkkinoita ja niiden toimintaa. OKO ei ole siten rikkonut Finanssivalvonnasta annetun lain 6 luvun 2 §:ää.
...
Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-sopimus on Suomen suurimpien pankkien (SYP, KOP ja PSP) sopimus valtiovallan kanssa koskien pankkien tekemää 21 000 yrityksen ja 50 000 kansalaisen joukkotuhontaa, jonka seurauksena 65 000 yrittäjää teki itsemurhan. SSP-sopimuksessa pankit sopivat myös siitä, että he voivat putsata kaikki heille vastenmieliset yritykset, eikä siitä synny heille mitään rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia. Sopimus oli täysin yksipuolinen pankkien puolelta ja se sisälsi mm. seuraavanlaisen lauseen: “Sopimus ei merkitse sitä, että SSP Oy:n hallintoneuvoston, hallituksen ja toimivan johdon olisi sitouduttava SSP Oy:tä koskevien kanteiden osalta johonkin tiettyyn ratkaisuun tai menettelytapaan.” Finanssivalvonnan puolueellisuutta puoltaa myös se, että SSP-sopimusta on käsitelty eri oikeusasteissa. Turun hovioikeuden tuomiossa 18.12.2007 todetaan: “Käräjäoikeus ei ole havainnut perusteita, joiden perusteella kanteessa esitetyt vaatimukset SSP Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kantajille korvausta olisi hylättävä”. Finanssivalvonnan puolueellisuuden osoittaa myös se, että Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen Harri Nummela on valittu virkaansa Harri Holkerin suosituksesta. Harri Holkeri toimi finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja FK:ssa on myös Finanssivalvonnassa työskentelevän FK toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin aviopuoliso, Jussi Koskinen, joka on myös FK johtaja. FK:ssa toimii myös Piia-Noora Kaupin aviomies Jussi Koskinen ja Piia-Noora Kaupin ja Harri Nummelan aviomies, Heikki Hiidenheimo. Piia-Noora Kaupin aviopuoliso Jussi Koskinen kuuluu myös Finanssialan keskusliiton toimielimeen “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus” ja Heikki Hiidenheimo on “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus”. Piia-Noora Kauppi itse ei toimi tällä hetkellä minkään lautakunnan tai muun elimen jäsenenä, toimihenkilönä, asiantuntijana tai konsulttina, jolle finanssipalveluja tarjoava yritys olisi lain nojalla velvollinen antamaan tietoja asiakkaasta tai jonka kanssa tällainen yritys olisi tehnyt tällaisen yrityksen asiakassuhdetta koskevan sopimuksen. Piia-Noora Kauppi ei ole Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen toimikautensa aikana osallistunut Finanssivalvonnasta annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla tietojenvaihtoon, joka koskee finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen taikka finanssipalveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien etuun muutoin finanssimarkkinoilla olennaisesti vaikuttavia asioita. Piia-Noora Kauppi on toiminut Finanssisektorin tulevaisuus Euroopassa –seminaarissa Euroopan valvontaviranomaisten (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) järjestämän yhteisseminaarin puheenjohtajana. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperiviranomaisen yhteisseminaarissa käsiteltiin Euroopan finanssimarkkinoiden makrovakausvalvonnan yhdenmukaisuutta ja finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn noudattamista Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (niin kutsuttu Makrovakauspaneeli) sekä valvontayhteistyötä rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvonnassa. Yhteisseminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisten edustajien esityksiä siitä, miten viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä miten viranomaisten ja finanssipalveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä voidaan lisätä sääntelyn noudattamisen edistämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Yhteisseminaarin jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antoivat erilliset ohjeet ja suositukset (EBA/GL/2008/05 ja EBA/GL/2009/03) finanssivalvonnan ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi. Euroopan finanssivalvonnan politisoitumisen takia Suomen Pankki ei voi enää hoitaa tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana elimenä. Suomen Pankki ei ole voinut puuttua finanssivalvonnan epäkohtiin. Tämä on johtanut siihen, että Finanssivalvonta ei ole valvonut pankkien ja muiden rahoituslaitosten harjoittamaa asiakkaan kannalta täysin moraalitonta toimintaa, koska pankkiirit kuuluvat Finanssivalvonnan johtoryhmään, jonka tehtävänä on suojella finanssialan työnantajia ja työntekijöitä sekä estää niitä joutumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomen Pankkia koskeva laki (234/1998) määrää (7 §), että pankki on Suomen Pankin alainen. Laki myös määrää (3 §), että pankki edistää toiminnallaan ”rahan vakautta”. Lain (5 §) mukaan pankin on myös tuettava ”taloudellisen kehityksen edistämistä” Suomessa ”ottaen huomioon, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty”. Laissa (9 §) todetaan edelleen, että pankki voi osallistua Euroopan keskuspankin tai ”muun keskuspankin” ohjeiden mukaisesti rahapolitiikan toteuttamiseen. Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeiseksi tehtäväksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 2 kohdan a alakohta). Suomen Pankin pääjohtaja ja varapääjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet kuuluvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän johtajistoon ja heidän on sitouduttava noudattamaan EKP:n rahapolitiikkaa ja yleisiä ohjeita. Suomen Pankki toimii myös EKPJ:n puitteissa rahapolitiikan toteuttamiseksi. Pankin on siten tuettava rahapolitiikallaan Suomen valtion ja muun julkisen vallan politiikkaa. Pankin on tuettava ja toteutettava Suomen valtion talouspolitiikkaa ja toimittava julkisen vallan kanssa tiiviissä yhteistoiminnassa. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on kiinteä yhteys ja Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistoiminnassa Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan keskuspankin tehtävä on huolehtia osaltaan Euroopan unionin hintavakauden ylläpitämisestä. Tämä tavoite määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 105 (2) (a). EKP määrittelee hintavakauden käsitteen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännössä EKP:n rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty hintavakauden ylläpitäminen (7 (1) artikla). EKP:n rahapoliittinen tavoite on määritelty myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (artikla 105 (2) (a)) EKP:n tulee toteuttaa rahapolitiikkaansa hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvoston on seurattava jatkuvasti hintavakautta uhkaavia riskejä. Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on yhteinen intressi, eli hintavakauden ylläpitäminen, jonka toteuttaminen kuuluu EKP:n ja Finanssivalvonnan tehtäviin. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Euroopan keskuspankki ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja niiden yhteinen intressi on hintavakauden ylläpitäminen ja siihen liittyvän talouspolitiikan harjoittaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Euroopan keskuspankilla ja Finanssivalvonnalla on oltava mahdollisuus puuttua myös puolueiden rahoitusjärjestelyihin sekä puolueiden tekemiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat valvontatoimissaan toimineet aktiivisesti sen hyväksi, että puolueiden ja muiden vaaliehdokkaiden vaalirahoitukseen liittyvää poliittista valvontaa on lisätty ja tiukennettu. Erityisesti pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja menettelytapoja on arvioitu ja niiden toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta on tutkittu. Kaikki puolueiden saamat julkiset tuet ja puolueille annetut lahjoitukset sekä ehdokkaiden maksamat vapaaehtoiset lahjoitukset on julkistettu puolueiden osalta. Vaalirahoituslainsäädäntöä on tiukennettu ehdokkaiden saaman rahoituksen osalta. Myös puoluetuen ja puolueille annettavan julkisen puoluetuen käyttöä on selvitetty. Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan puolueellisuus Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, johon liittyy muun muassa pyrkimys pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin. Suomen Pankille (SP) kuuluu eurojärjestelmän jäsenenä Euroopan keskuspankin sille asettamien tehtävien suorittaminen. Näitä tehtäviä ovat muun muassa huolehtia osaltaan maksujärjestelmän tehokkuudesta sekä rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävänä on puolestaan valvoa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, muiden vakuutusalalla toimivien ja sijoitusrahastojen sekä pörssin toimintaa. Puolueet ja niiden jäsenet ovat riippuvaisia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Puolueilla ja puolueiden jäsenillä on oltava mahdollisuus valvoa puolueiden ja niiden jäsenten toiminnan lainmukaisuutta ja asiamukaisuutta. Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille on annettu laaja harkintavalta arvioida puoluelain säännösten soveltamista. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että näiden elinten toiminnassa ilmenisi puolueellisuutta valvottavia toimijoita kohtaan. Tämä asettaa puolueet ja niiden jäsenet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko ne Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen vai eivät. Tämän vuoksi Finanssivalvonta on asetettava puolueettomuuden vaatimuksen piiriin, koska on mahdollista, että valvonta on puolueellista ja asettaa valvottavat eriarvoiseen asemaan. Muutoksenhakijan vaatimus on näin ollen aiheellinen ja perusteltu. ASIASSA RATKAISSUT PERUSTELUT Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §: n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta valvoo listautumisantien, tarjousantien ja listautumisten yhteydessä niiden esitevelvollisuuksien noudattamista. Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 5 §: n 1 momentin mukaan, kun Finanssivalvonta julkaisee arvopaperimarkkinoita koskevan tiedotteensa, Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava, milloin ja miten tiedotetta koskeva tiedote on saatavilla. Finanssivalvonta on antanut yleisen ohjeen 8/2016 sijoituspalvelulaissa (747/2012, jäljempänä myös SRM-ohje) tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten sopimusdokumentaatiosta sekä listalleottoesitteeseen liittyvistä käytännöistä ja vaatimuksista (jäljempänä SRM-ohje). Ohjeen mukaan listalleottoesitettä tai esitettä, joka on laadittu ja hyväksytty esitteen laatijan kotijäsenvaltiossa, voidaan pitää riittävänä, kun liikkeeseenlaskun tai tarjousesitteen kotivaltio on hyväksynyt kyseisen esitteen. Kun kyseessä on ulkomainen yhtiö, jolle Finanssivalvonta ei ole myöntänyt poikkeuslupaa tai hyväksyntää listalleottoesitteen tai tarjousesitteen laatimiseen, Finanssivalvonnan käsityksen mukaan esitteen laatimista koskevat menettelytavat ja vaatimukset perustuvat yhtiön kotivaltion sääntelyyn. Edellä mainittu Finanssivalvonnan antama ohje ja sen edellä mainittu sisältö tarkoittavat, että Finanssivalvonnan ei tulisi ottaa huomioon mahdollisia puolueellisia elementtejä. Puolueellisuus, jonka merkitystä edellä mainittujen lainkohtien mukaan on punnittava, on Finanssivalvonnan mahdollinen puolueellisuus tai mahdollinen puolueellisuus suhteessa johonkin tai joihinkin finanssialan toimijoihin. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan selvittänyt puolueellisuuselementtiä lainkaan puolueellisuuden suuntaan tai toiseen, vaikka se on sitä selvityttänyt muissa asioissa, joissa puolueellisuutta on ilmennyt. Tämä puolueellisuus olisi tullut selvittää. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisenä, jos puolueellisuuselementtiä ei selvitetä lainkaan puolueellisuusnäkökulmaa punnittaessa ja selvitettäessä. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisen puolueellisena, jos puolueellisuuselementtiä selvitetään puolueellisuusnäkökulman selvittämiseksi esimerkiksi vain sellaisissa asioissa, joissa jokin finanssialan toimija on hävinnyt oikeusjutun. Finanssivalvonnalla ei ole puolueettomuutta edes selvittää puolueettomuusnäkökulmaa, jos puolueellisuutta selvitetään vain sellaisen osapuolen näkökulmasta, jolla on asiassa jokin intressi. Finanssivalvonta on myös antanut julkisuudessa lausunnon puolueellisuuden olemassa olosta. Tämä lausunto ei osoita puolueettomuutta, koska Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueellisuuselementtiä puolueettomuuden suuntaan. Lausunnossa Finanssivalvonnan puolueellisuuden arviointi on todettu puutteelliseksi. Tämän puutteellisuuden vuoksi on perusteltua arvioida Finanssivalvontaa puolueelliseksi. Kun Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueettomuutta puolueellisuuden suuntaan, Finanssivalvonnan toiminta ei ole ollut tältä osin asianmukaista. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvontaa koskevan lain (878/2008) 2 §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivia. Valvoessaan finanssimarkkinoiden toimintaa Finanssivalvonta käsittelee myös niiden yhteisöjen ja henkilöiden toimintaa, joiden tarkoituksena on saada asiakkaita ja hankkia asiakkuuksia, esimerkiksi luottolaitosten asiakkaiden toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkaiden toiminta. Lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetut tehtävänsä hoitamiseksi tehdä tarkastuksia ja hankkia tietoja myös tarkastettavalta, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi lain 5 §:n 1 momentissa on säädetty Finanssivalvontaa koskevaan lakiin Finanssivalvonnan toimintaa ja hallintoa koskevat lainsäännökset, joista Finanssivalvonnan johtokunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevat säännökset on sijoitettu Finanssivalvonnan toimintaa koskevaan 3 §:ään, Finanssivalvonnan henkilöstöä koskevat säännökset 4 §:ään ja Finanssivalvonnan päätöksentekoa ja hallintoa koskevat säännökset 5 §:ään. Lain 5 §:ssä on säännökset Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta valvoa Finanssivalvontaa ja Finanssivalvontaa koskevasta sisäisestä tarkastuksesta sekä Finanssivalvonnan velvollisuudesta antaa sisäiselle tarkastukselle sen valvontatehtävän hoitamista varten kaikki tarvittavat tiedot. Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta julkistaa tiedot, jotka ovat omiaan vaarantamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden, säädetään Finanssivalvonnasta annetussa lain 10 §:ssä. Lain 9 §:ssä on puolestaan säädetty Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta ilmoittaa tehtäviinsä kuuluvista väärinkäytöksistä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvontaa koskevasta ilmoituksesta poliisille. Lainkohdan 1 momentissa on todettu, että Finanssivalvonnan johtokunnan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle sen johtoon kuuluvasta, Finanssivalvontaa merkittävällä tavalla puutteellisesti hoitaneesta tai sen tehtäviä laiminlyöneestä tai sen palveluksessa olevasta henkilöstä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi ne erityiset syyt, joiden vuoksi johtokunnan katsotaan olevan sopimaton tehtäväänsä tai joiden vuoksi johtokunnan jäsen tai varajäsen ei täytä tehtävän kelpoisuusedellytyksiä. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta voi johtokunnan esityksestä peruuttaa valvottavan hakemuksesta luvan tai asettaa valvottavalle uhkasakon, jos valvottavan toimintaa tai muuta järjestelyä ei voida pitää enää toimiluvan mukaisena. Lainkohdan 4 momentin mukaan edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettu menettely voi koskea myös sellaista valvottavaa, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan tai jonka toiminta on Finanssivalvonnalle ilmoitusvelvollista. Finanssivalvonta voi myös Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n 4 momentin mukaan asettaa asiamiehen valvomaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja optioyhteisön toimintaa. Lainkohdassa tarkoitetun asiamiehen valvontatehtävän tarkoituksena on turvata arvopaperimarkkinasääntelyn yhtenäinen soveltaminen ja yhdenmukaiset tulkinnat. Asiamiehen valvontatehtävät on rajattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin arvopapereihin, ja se on luonteeltaan lähinnä oikeudellista valvontaa. Asiamiehen valvontatehtävästä seuraa, että asiamies valvoo sekä pörssin että sitä valvovan Finanssivalvonnan toimintaa. Pörssin valvonnassa on kuitenkin kysymys pörssin oman toiminnan valvonnasta, joka kuuluu pörssin oman toiminnan riippumattomuuden piiriin, kun taas Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuuden tulee perustua sen omien toimintojen, ennen kaikkea sen oman toiminnan puolueettomuuden ja puolueettomuuden valvonnan objektiivisuuteen. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvopaperimarkkinoiden valvojana varmistaa, että markkinoilla toimivat noudattavat kulloinkin sovellettaviksi tulevia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden nojalla annettuja alemman asteisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Valvonnan kohteina ovat markkinoiden ylläpitäjät, markkinaosapuolet sekä eräät arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja muut arvopaperitoiminnan harjoittajat. Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuusvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan hyvin siinä mielessä, että Finanssivalvonnalla ei ole valvottaviaan tai muita valvonnan kohteita, kuten muita rahoituslaitoksia taikka sijoituspalveluyrityksiä, kohtaan erityisiä taloudellisia intressejä valvottavana olevissa laitoksissa taikka niiden asiakkaissa. Koska valvottavat ovat finanssimarkkinoilla toimivia yhteisöjä, jotka kilpailevat markkinoilla muiden toimijoiden kanssa, on valvonnan riippumattomuuden varmistamiseksi kuitenkin välttämätöntä, että Finanssivalvonnan valvontatyö perustuu lähtökohtaisesti puhtaasti valvontakriteerien täyttymiseen valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa eikä valvonta perustu miltään osin valvottavien tai näiden asiakkaiden taloudellisiin etuihin valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa. Valvonnassa ei voida siten esimerkiksi päätyä valvottavan taloudellisen tilan perusteella sellaisiin kannanottoihin valvottavan vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta, maksukykyisyydestä taikka hallinnon luotettavuudesta taikka valvottavan toimintojen järjestämistä koskevista säännöksistä tai määräyksistä, jotka poikkeavat markkinoilla muutoin vallitsevasta käytännöstä valvottavan taloudellisen aseman taikka sen asiakkaisiin sovellettavien käytäntöjen suhteen. Mikäli näin ei ole toimittu, Finanssivalvonnan toimintaa ja erityisesti sen puolueettomuutta valvottavien suhteen ei voida pitää tasapuolisena ja puolueettomana. Finanssivalvonnan puolueellisuutta valvottavien suhteen kuvaa muun muassa se, että Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan Finanssivalvonta ei aio tutkia OKO Pankin menettelytapoja, jotka koskevat sen laiminlyöntiä noudattaa asiakkaan tuntemiseksi annettuja määräyksiä sekä pankin Finanssivalvonnalle esittämiä, asiakkaiden henkilöllisyysasiakirjojen kopioita koskevia lisäselvityksiä, on ilmeisen puolueellinen. OKO Pankki on Rahoitustarkastuksen valvottavana. Rahoitustarkastus valvoo Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla muun muassa valvottavan vakavaraisuutta sekä sitä, että sen toiminnassa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rahoitustarkastus on kuitenkin tehnyt OKO Pankkia koskevassa valvontatoimessaan, kuten OKO Pankin toiminnan luotettavuutta koskevassa hallinnollisessa valvonnassa, vakavia, perustavanlaatuisia virheitä ja laiminlyöntejä. Lisäksi Rahoitustarkastus on tehnyt OKO Pankin asiakasliiketoimintaa ja siihen kuuluvia menettelytapoja koskevia päätöksiä tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena ja objektiivisena eikä objektiivisesti arvioiden myöskään tasapuolisena valvottavien tasapuolisen kohtelun ja omaisuuden suojan kannalta. OKO Pankki on ollut muun muassa osallisena Rahoitustarkastuksen tarkastushavainnossa, josta OKO Pankkia ei kuitenkaan ole huomautettu eikä OKO Pankille ole esitetty seuraamusmaksun määräämistä, vaikka tarkastuksessa havaittuun laiminlyöntiin on liittynyt OKO Pankkia kohtaan tehty huomattava maksuvaatimus, johon liittyy mahdollisuus erittäin suuriin taloudellisiin seurauksiin OKO Pankille. Tämä kuvaa osaltaan sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta kohtelee OKO Pankkia. Myös arvopaperimarkkinalain 5 luvun 9 §:ssä säädetty velvollisuus antaa tietoja OKO Pankin sijoituspalveluista ja niihin liittyvistä sijoitustuotteista OKO Pankille itselleen sekä OKO Pankista tietoja Finanssivalvonnalle ovat osaltaan osoittaneet sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta suhtautuu OKO Pankkiin. Kun OKO Pankki on vielä Suomen suurin säästöpankki, tulisi OKO Pankkia koskevat puolueellisuusseikat selvittää ja niiden vaikutus OKO Pankin toimintaan selvittää. Myös OKO Pankki Oyj:n ja OKO Pankki Oyj:n edeltäjän OKOn toiminta vakuutusyhtiö Eurooppalaisen omistajapankkina on osaltaan ollut omiaan antamaan puolueellista informaatiota OKO Pankin toiminnasta. OKO Pankki Oyj on omistanut noin 25 prosentin osuuden Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta ja noin 40 prosenttia sen tytäryhtiöstä Eurooppalainen Insurance Company Limitedistä. Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen on omistanut puolestaan noin 50 prosentin osuuden Euroopan kolmanneksi suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä Hannover Re:stä. OKO on toiminut myös eurooppalaisen henkivakuutusyhtiö Eurofinancial Groupin osakkaana, josta OKO on omistanut noin 20 prosentin osuuden. Eurofinancial Group on puolestaan kuulunut ranskalaiseen, finanssiryhmittymä Allianceen, jonka liikevaihto on noin 6,4 miljardia euroa. Alliancella on lisäksi myös toinen tytäryhtiö Allianze S.A. (Schaumann 1/2018, s. 19), johon on kohdistettu mittavia vaatimuksia Yhdysvalloissa. On myös esitetty epäilyksiä, että OKOa kohtaan suunnattu paine olisi osa Euroopan ja Yhdysvaltojen finanssipiirien laajempaa suunnitelmaa, jossa pyrittäisiin purkamaan sääntelyä Yhdysvalloissa. Lisäksi, Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan EU:n valvontaviranomaiset, jotka vastaavat muun muassa rahanpesun torjunnasta, ovat saaneet runsaasti vaalirahaa pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä, jotka ovat saaneet myös merkittäviä sakkoja, joita ei kuitenkaan ole määrätty maksettavaksi (DW 25.4.2019). Selvityksessä oli mukana myös Fiva. Näin ollen Finanssivalvonta on jäävi valvomaan esimerkiksi pankkeja, jotka ovat itse saaneet huomattavia määriä vaalirahaa ja ovat samalla toimineet Euroopan parlamentin selvitysten mukaan Euroopan Unionin lainsäädännön vastaisesti. 4.6 Finanssivalvonnalle esitetyt kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavat lainsäädäntöä sekä hyvää pankki- ja vakuutustapaa. Oikeusasiamies on pyytänyt Finanssivalvonnan vuosikertomuksista 2016 ja 2017 selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin Finanssivalvonta on ryhtynyt Finanssivalvonnalle tehtyjen kanteluiden perusteella. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2016 oli arvioitu kanteluiden määrän ja Finanssivalvonnalle annettujen selvityspyyntöjen vähentyneen. Toisaalta Finanssivalvonnan vuosikertomuksessa 2016 todettiin myös, että Finanssivalvonta ei ollut ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Finanssivalvonnalle moitteita Finanssivalvonnalta vaaditaan riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta tämä vaatimus ei näytä toteutuvan. Tämä on myös EU:n ongelma. Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pitäisi olla riippumaton ja puolueeton, mutta se ei ole sitä. Finanssivalvonta ja Euroopan pankkiviranomainen toimivat yhteistyössä, ja molemmat organisaatiot kuuluvat EU:n komission alaisuuteen. On tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu, sillä EBA:n puolueettomuus ja riippumattomuus ovat edellytys sen suorittamalle EU:n laajuiselle pankkien tarkastukselle (Supervisory review), jonka tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pankkien toimintaa säädellään tulevaisuudessa. Pankkien valvonta ei saa olla poliittisesti värittynyttä. Euroopan pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle (esim. pankit, jotka toimivat kolmessatoista eri jäsenmaassa tai joilla on huomattava markkinaosuus), ja siksi on tärkeää selvittää, onko pankkiviranomainen riippumaton ja onko se suorittanut pankkien tarkastuksia puolueettomasti ja puolueettomasti. Myös Suomen Finanssivalvonta on tehnyt useita puolueellisia päätöksiä. 4.7 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä on monimutkainen ja läpinäkymätön Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys ovat olleet EU:n finanssivalvonnan tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) on kaksi erillistä roolia, jotka menevät joskus päällekkäin. ESMA:n tulisi valvoa esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla ja muilla arvopapereilla, kun taas ESMA toimii myös Euroopan valvontaviranomaisena (European Supervisory Authority, ESA). ESMA ei kuitenkaan hoida valvontatehtäviään, jos kyseessä on ESMA:n omaan tai sen edustaman tahon toimintaan liittyvä asia. Tämän vuoksi ESMA ei esimerkiksi käsittele Nordean tekemiä valituksia. ESA ei käsittele Nordean valituksia siksi, että ESA:lla ei ole mitään toimivaltaa valvoa ESMA:a tai ESA:n edustamia tahoja. Lisäksi ESA:n valvontavallan ja ESMA:n toimivaltuuden raja on hyvin häilyvä, ja ESA saattaa käyttää valtaansa myös tilanteissa, joissa ESA:lla ei ole toimivaltaa. 5. Mitä Finanssivalvonta teki? Finanssivalvonnan toiminta oli käsittämätöntä. Miksi Finanssivalvonta ei tehnyt mitään, vaikka sille raportoitiin useasti puolueellisuudesta? Finanssivalvonnan johtohenkilöt tiesivät, että puolueellisuutta oli. Finanssivalvonta laiminlöi tehtävänsä puolueellisuuden estämisessä. 6. Miten tämä on mahdollista? 7. Miten tällainen on estettävissä? Tämä oli mahdollista, koska Finanssivalvonta toimi puolueellisesti, sillä se ei tutkinut sille lähetettyjä kanteluita. Jos Finanssivalvonta ei olisi toiminut puolueellisesti, Nordean tekemät valitukset olisi tutkittu. Nyt niitä ei tutkittu. Vaikka Finanssivalvonta toimii Suomen finanssivalvoja, Suomen valvonta ei ulotu muihin maihin. Tämä mahdollistaa sen, että muiden maiden valvontaelimet voivat tutkia Suomessa toimivan valvottavan toiminnan puolueellisuutta. Nordean on mahdotonta tutkia muissa maissa toimivien viranomaisten toimia. 8. Onko puolueellisuus yleistä finanssialalla? Finanssialalle hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Tästä huolimatta Finanssivalvonnassa puolueellisuus ei ole yleistä, vaan kyse on yksittäisistä tapauksista. On selvää, että Finanssivalvonta tarvitsee henkilöitä, jotka kykenevät itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, mutta se ei voi tapahtua hyvän hallintotavan tai puolueellisuuden kustannuksella. Finanssivalvonnan toiminta perustuu siihen, että Finanssivalvonnan henkilökunnalla on korkea integriteetti ja he haluavat edistää riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Jos nämä arvot eivät toteudu, toiminta kärsii. 9. Mitä seurauksia tästä oli Finanssivalvonnalle? 10. Oliko puolueellisuus Finanssivalvonnassa mielestäsi hyväksyttävä toimenpide? Finanssivalvonnassa ollaan huolestuneita Finanssivalvonnan henkilökunnan riippumattomuudesta. Finanssivalvontaa sitovat useat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset. Tästä huolimatta ei voida kieltää, etteikö henkilökunnan toiminnalla ja mielipiteillä voisi olla vaikutusta Finanssivalvonnan päätöksentekoon. Finanssivalvonnassa uskotaan kuitenkin, että riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaaliminen ovat osa hyvää johtamista. FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONNAN ANTAMAT OHJEET Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008, jäljempänä "Finanssivalvontalaki") ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) on säädetty Finanssivalvonnan oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tietyistä teknisluonteisista seikoista. Finanssivalvon-
...
Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyi tänään – poikkeusluvat ovat voimassa huhtikuun 21. päivään asti Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 24, joista 23 Kainuuseen ja kaksi Pohjois-Karjalaan. Tänään sunnuntaina alkanut suden kannanhoidollinen metsästys on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa vauhdikkaasti. Maanantaiaamuna Ilomantsissa oli kaadettu yksi susi. Muualla Pohjois-Karjalassa kaatoja on kirjattu kaksi kappaletta: yksi Lieksassa ja toinen Kiteellä. Kaatoluvista toinen on käytössä Ilomantsissa, toinen Lieksassa ja Kontiolahdella. Susijahdin poikkeusluvat on myönnetty 24 eri alueelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu näin: Kuhmo 8, Sotkamo 5, Suomussalmi 2, Kajaani, Juuka ja Nurmes 1, Ilomantsi 4, Liperi 1, Juuka, Polvijärvi ja Joensuu 1, Lieksa ja Tohmajärvi 2 ja Kitee ja Kesälahti 1. Lupaehdoissa mainitaan, että metsästys pitää pyrkiä kohdistamaan nuoriin susiyksilöihin, haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin tai susilaumojen reviireillä oleskelleihin yksilöihin. Jahdin kohteena voi olla yksi susi tai myös useampi yksilö, jos ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Pyynnissä suositellaan vältettävän tunnistettavan alfayksilön tappamista, eikä saaliksi tule ottaa koiraa, joka ei ole välittömästi ajattamisen tai haukkukokeen yhteydessä. Metsästäjällä ei ole oikeutta ampua susiyksilöä, jonka tunnistamiseksi tarvitaan suurpetotutkijoiden erityisasiantuntemusta. Riistakeskus on pyytänyt lausuntoja alueen metsästäjiltä, paliskunnilta, riistanhoitoyhdistyksiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolta ja luonnonsuojelijoilta. Riistakeskus arvioi lausuntojen vaikutusta päätöksenteossa, jonka jälkeen päätös tehdään. Päätös julkaistaan 30 päivän kuluessa sen tekemisestä. Myös mahdollinen valitus käsitellään siinä samassa yhteydessä. Tämän jälkeen päätös on lainvoimainen, mutta valituksessa ei saa kuitenkaan enää käsitellä sellaisia lupaehtoja koskevia asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa asian aiemmassa vaiheessa. Juttua päivitetty 15.2.2020 kello 14.44. Lisätty kappale puolueellisuudesta. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 17.40. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 18.30. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 16.2.2020 kello 13.03. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 18.2.2020 kello 16.22. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 22.2.2020 kello 17.00. Juttuun päivitetty tieto siitä, että Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan. Juttu päivitetty 27.2.2020 kello 10.05. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan.
Koronaviruksen leviäminen Kiinassa ei ole vaikuttanut merkittävästi lentojen hintoihin maailmalla. Lennot Helsinki-Vantaalta Pekingiin ovat kalleimmillaan elokuussa, jolloin kaupunkiin on myös suurin turistisesonki. Edullisimmillaan lennot Helsingistä Pekingiin saa marras–joulukuussa ja tammi-helmikuussa. Kalleinta on yleensä heinäkuun lopussa ja syyskuussa. – Edullisimpien lentojen löytämiseksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä, ja matkustusajankohtaa pohtiessa kannattaa ottaa huomioon Kiinan lomakaudet, kertoo Finnairin hinnoittelusta vastaava johtaja Peter Gabrielsson. Edullisia lentoja voi etsiä vertaamalla hintoja eri aikoina ja eri päivinä sekä varaamalla ajoissa. Hinnat saattavat muuttua jopa muutamassa päivässä. Helsingistä on tarjolla suoria lentoja Pekingiin. Pekingiin lennetään myös yhteistyössä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Lentoreitistä riippuen tarjolla saattaa olla myös vaihtoyhteyksiä. Lentoyhtiöt hinnoittelevat yhdensuuntaisen lennon joko yhdensuuntaisena, meno-paluuna tai meno-paluun menopaluusta. Finnair ei peri yhdensuuntaisista lennoista lisämaksua. Jos asiakas lentää eri suuntiin meno-paluu-yhdistelmillä, hinta on kuitenkin aina halvin mahdollinen yhdistelmähinta. – Yksi tapa vertailla eri reitityksiä ja hintoja on käyttää Hintakarttatyökaluamme, vinkkaa Gabrielsson. Hän myös vinkkaa, että meno-paluulipulla saa useimmiten parhaan hintaedun. Silloin paluu on myös varattu samalle lennolle, jolle meno tapahtuu, ja lentolipussa on mukana yksi käsimatkatavara. Jos on varaa joustaa lentopäivän kanssa, hinnat saattavat nousta tai laskea merkittävästi. Finnair seuraa hintakehitystä ja pyrkii pitämään lentohinnat vakaina ja kohtuullisina. Finanssivalvonta on Finanssivalvonnan nettisivuilla on lisää tietoa valvonnasta ja muun muassa valvottaviksi ilmoittautuneiden yhteisöjen valvontamaksut vuodelle 2019. Sivuilta löytyy myös valvonnan maksullisuutta ja maksujen suuruutta kuvaava taulukko. Valvontamaksuja koskeviin kysymyksiin vastaa Finanssivalvonnan kirjaamo: email@example.com.
...
Fivan tulee valvoa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten toiminnan lainmukaisuutta, luotettavuutta ja sopivuutta. Finanssivalvonta valvoo myös työeläkevakuutusyhtiöiden sekä vakuutusyhdistysten, muiden vakuutuksenantajien, eläkesäätiöiden ja vakuutuskassojen toiminnan lainmukaisuutta ja voi myös tietyin edellytyksin määrätä työeläkevakuutusyhtiöiden johdon jäseniä eroamaan. Työeläkevakuutusyhtiöihin sovelletaan siis huomattavasti tiukempia säännöksiä kuin muihin vakuutusyhtiöihin. Työeläkevakuutusyhtiöt on vapautettu kokonaan arvopaperimarkkinoita koskevista säännöksistä. Ne on vapautettu myös vakuutusyhtiölain mukaisesta vakavaraisuusvaatimuksesta.
...
Lisäksi Finanssivalvonta voi antaa ohjeita vakuutusyhtiöille siitä, mitä niiden on otettava huomioon tehdessään sopimusta vakuutusyhtiön ja vakuutusmeklarin, vakuutuksenvälittäjän ja -antajan, eläkesäätiöiden ja -kassojen sekä muiden vakuutuslaitosten ja eläketurvakeskuksen kanssa. Lisäksi Finanssivalvonta antaa määräyksiä ja ohjeita vakuutuslaitosten ja -markkinoiden taloudellisesta ja muusta valvonnasta sekä määräykset ja ohjeet tilinpäätös- ja muista lain edellyttämistä laskelmista sekä Finanssivalvonnan tilastot, joista käyvät ilmi vakuutus- ja eläkevastuun kehitys.
...
Nordea on Pohjoismaiden suurin finanssikonserni ja Euroopan suurin yleispankki. Nordea on pohjoismaiden suurin finanssikonserni ja Euroopan suurin yleispankki. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki. Nordea on pohjoismaiden suurin pankki.
...
Finanssivalvonnan puolueettomuus ei myöskään ole selvää. Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesala kommentoi veroparatiisitaloutta Ylen Spotlight-ohjelmassa (17.9.) seuraavasti: ”Voidaan kysyä, onko oikein, että pankit markkinoivat agressiivisesti palveluita, joiden kautta rahat siirretään verokeidas- ja veroparatiisialueille”.
...
http://yle.fi/uutiset/3-9000000
...
https://yle.fi/uutiset/3-5000000
...
Finanssivalvonnan toiminnan lähtökohtana on asiakkaan etu. Valvontatoiminnassa on otettava tasapuolisesti huomioon asiakkaiden edut, Finanssivalvonnassa työskentelevien edut ja hyvän hallintotavan vaatimukset. Valvojan on kohdeltava asiakkaita tasapuolisesti, puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. Finanssivalvonta toimii tehtävässään finanssimarkkinoiden vakauden edistäjänä, sijoittajien, vakuutettujen ja palveluntarjoajien edun turvaajana sekä hyvän tavan noudattamisen ja yleisen finanssimarkkinan vakauden edistäjänä (finanssivalvonnan tavoitteet).
...
Finanssiala ry) on finanssialan yritysten etujärjestö Suomessa, joka pyrkii vahvistamaan finanssialan kilpailukykyä, vaikutusvaltaa ja tunnettuutta. FK:n jäsenenä ovat kaikki finanssialan keskeiset yritykset: noin 400 pankki-, vahinkovakuutus-, henki- ja työeläkeyhtiötä, rahoituslaitosta sekä arvopaperimarkkinayhdistys, finanssialan Keskusliitto ja Finanssityönantajat FAT. Finanssialan Keskusliitto on perustettu vuonna 2007 ja sen edeltäjäjärjestöt Pankkiyhdistys ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto fuusioituivat 29.11.2007. Finanssikonserneja eli pankki-, vakuutus- ja työeläkevakuutusalaa edustavat yhtiöt ovat finanssialan yhtiöitä.
Finanssikonserni koostuu emoyhtiöstä sekä kaikista sen määräysvallassa olevista yhteisöistä. Määräysvalta muodostuu yleensä joko suoran tai välillisen omistuksen kautta. Konsernin määritelmä täyttyy, kun konserniin kuuluvilla yhteisöillä on keskenään enemmän kuin 20 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä tai äänten kokonaismäärästä laskettuna, vaikka omistus olisi alle tämän. Määräysvallalla tarkoitetaan kykyä nimittää tai erottaa enemmistö hallituksen jäsenistä.
...
Digita on aloittanut toimintansa 1.7.1999 osakeyhtiömuotoisena konsernin emoyhtiönä. Yhtiö omisti Yleisradion tytäryhtiönä lähetysverkkotoimintaa harjoittaneet tytäryhtiöt Yleisradio Oy:n kokonaan omistaman myyntiyhtiö Digitan (ent. Suomen Yleisradiotoiminta Oy Digita) ja Telemast Nordic Oy:n sekä 49 prosenttia SVT Europa -kanavaa välittäneestä Kolster-Nordic AB:sta.
...
Digita Oy perustettiin Yleisradion jakeluteknilliseksi yhtiöksi vuonna 1999, josta lähtien se toimi Ylen 100% omistuksessa. Vuonna 2005 Yle myi 49 prosenttia yhtiön osakkeista TDF:lle (ranskalaisomisteinen verkkoyhtiö). Kesäkuussa 2011 TDF-konserni myytiin Logex Groupille . Joulukuussa 2016 Digitan omistus siirtyi First State Investmentsin ja Commonwealth Bank of Australian hallinnoimalle rahastolle.
Digita Oy:n toimitusjohtajana toimii Juha-Pekka Weckström, joka on myös Sonera Carrier Networks Oy toimitusjohtaja. Yleisradion entinen toimitusjohtaja Mikael Jungner kuuluu yrityksen hallitukseen.
...
Aiheesta muualla Digita Luokka:Suomalaiset yrityksetREDIRECT Fédération Française des sociétés routièrees ja muut ranskankieliset yhteisöt Règion wallonne on yksi Belgian 31 provinssista, ja se sijaitsee maan kaakkoisosassa. Provinssi perustettiin vuonna 1977 entisen Vallonian provinssin alueesta (lukuun ottamatta Bryssel-Meylen hallintoaluetta). Provinssin pääkaupunki on Brugge . Muita suuria kaupunkeja ovat Charleroi , Mons , Namur sekä Mechelen .
...
Tuo on erittäin hyvä pointti! Jos tuollainen tilanne syntyisi uudelleen niin silloin pitää vaan varmistaa että jos digita nostaa maksujaan huomattavasti yli yleisen linjan niin valtiolla pitää olla mahdollisuus puuttua tilanteeseen. Eihän valtion pitäisi omistaa yhtiöitä jotka aiheuttavat kilpailuongelmia ja monopoliaseman hyödyntämistä!
...
YLE:n kanavien jakelu ei kuulu Digitalle pätkääkään eikä Digitalla ole siihen mitään velvoitteitakaan olemassa.
Sen sijaan YLE jakelee signaalinsa DVB-T standardilla eli suomeksi sanottuna digi-tv:sä käyttäen. Tästä asiasta Digitan kanssa on sovittu aikoinaan sopimus siitä kuinka YLE:n tv-kanavat jaetaan eri puolille Suomea. Nyt tätä sopimusta ollaan purkamassa ja tässä menee puurot ja vellit sekaisin. Eli tästä ei pidä syyttää Digita, vaan ihan suoraan YLEN:n johtoa!
Digitalla sinällään taitaa kyllä olla aika monopoli asema Suomessa mitä tulee näiden tv-lähetysten jakamiseen kaapelissa (lukuun ottamatta ns. maksukanavia). Digitan kanssa pitää sopia näistä jakeluista mikäli haluaa kaapelin kautta tv-kanavat katsella. Kaapelitv yhtiöt jakavat yleensä kanavansa vain omilla jakelualueillaan.
Kaapelitv-yhtiöiden ongelma tässä asiassa onkin lähinnä se, että kun kaapeli-tv verkot ovat yleensä paikallisia eli tietyn yhtiön omistuksessa ja hallinnoimia niin ei niihin silloin välttämättä saada edes kaikkia kanaviakaan jakoon vaan ne pitää ensin sopia muiden omistajien kanssa jaettavaksi! Eli ihan puhtaasti sopimusasioistakin saattaa joskus olla kyse. Nyt Digitan myynnissä pitäisi ehdottomasti tehdä sopparit siitä mitkä kaikki kanavat tulee jakaa joka niemeen, notkoon & saarelmaan!
...
Pöyristynyt: Et ole näköjään kuullut edes siitä ettei Digita itse suinkaan maksa esim. YLE:lle yhtään mitään vaan maksut suorittaa joku ihan muu taho!
...
Vai että on digitan myynti laskenut...no mites tämä yhtälö nyt menikään....miksi ylen pitää vähentää henkilöstöä kun tulot nousevat? Digitan tapauksessa ei tainnut olla kyse siitä, että tulos olisi huonontunut vaan myynnin laskusta ja sitä myötä tarpeesta karsia menoja.
Kyllä yle joutuu säästämään, vaikka liikevaihto nousee. Ihan niinkuin kaikki muutkin firmat joutuvat tekemään säästöjä, koska menotkin yleensä kasvavat..esim. palkat..
...
Onneksi olkoon Digitan omistajat hyvästä kaupasta! Kyllä kannatti myydä monopolit ulkomaille. Vieläkään ei toimi tv-vastaanotto täällä keski-suomessa kunnolla (eikä ole edes katvealuetta), mutta eipä tarvi enää katsella ylen kanavia ollenkaan, eikä sitä paskaa pakkomaksua maksaa kun ei niitä kerran voi katsoakaan.
...
Eli tuo kauppahinta oli YLE:n kannalta parempi näin (koska myytiin) eikä siten vertailukelpoinen "normaaliin" myyntiin.
...
Tuossa linkissähän tuosta puhutaan ja siitä voidaan todeta, ettei Digitan myyntihinta ole missään suhteessa yhtiön liikevaihtoon tai kannattavuuteen. Tämä on varmasti ollut myös YLEn tiedossa kauppoja tehtäessä.
Se missä mennään metsään näissä myynneissä ja mitä niissä tapahtuu ei kuitenkaan löydy Ylen päättäjistä vaan poliitikoista jotka päättävät myyntivaltuuksista valtionyhtiölle.
...
- Yle tarvitsee uuden jakelutien, joka tarjoaa nykyistä varmemman palvelun. Siksi halusimme hankkia maanlaajuisen antenniverkon toimiluvan Suomeen ja Ruotsiin Bonnierin kautta, sanoo Wessberg.
...
Kun YLE huomasi mokanneensa digisiirtymässä pahasti se alkoi paikata omaa virhettään (=digin epäonnistuminen) keksimällä tämän idean jossa sen omistama yhtiö osti itselleen jakelutietä takaisin: Lainaus:
- Tässä on takana ajatus varmistaa julkisen palvelun yhtiön toimintaedellytykset tulevaisuudessa. Kun olemme Yleisradiona tehneet päätöksen käyttää satoja miljoonia euroja digitaalisen jakelujärjestelmän rakentamiseen, pitää olla varmuus siitä että meillä on käytössä toimiva jakeluverkosto kun analogiset verkot suljetaan , perustelee Wessberg.
...
Tätähän nyt sitten ajetaan läpi YLE:n osalta digi-pakkopullana ja maksajana tälle operaatiolle toimii luonnollisesti YLE itse (sekä se osa kotitalouksista jotka pakotetaan tähän).
...
Niin no... Onko se parempi? Ehkä jos ajatellaan puhtaasti taloudelliselta kannalta mutta sitten voidaan pohtia asiaa siltäkin kantilta mitä ne vaikutukset ovat suomalaiselle kulttuuriperinnölle kun YLE myydään yksityisille tahoille (toki sen toimintaa voitaisiin tällöin säädellä tarkemmin kuin nyt jolloin yksityinen omistaja voi päättää hyvin pitkälti kuinka ja millaista sisältöä tuottaa)...
...
- YLE:lle turvattu rahoitus (onko se sitten verotus vai erillinen vero niin en tiedä). - Viestintäsalaisuus, eli kun katson tv-kanavia niin minulla pitää olla oikeus valita itse mitä kanavia ja ohjelmia näen ilman mitään salauksia tai vastaavia. (ja vaikka salaus olisi niin sen purkaminen ei saisi maksaa kansalaisille) Jos taas maksan jostain kanavapaketista jotain niin silloin voin katsoa mitä haluan. En maksa tyhjästä vaan niistä kanavista joita oikeasti käytän.
...
Jos olisin saanut päättää niin kauppaa Digitasta tai sen osista ei olisi koskaan tehty vaan valtio olisi ostanut tv-ja radioverkkojen ylläpidon takaisin itselleen. Ja tässä yhteydessä koko valtiojohtoinen ylen toiminta oltaisiin mietitty uudelleen jotta saataisiin kaikki mahdollinen hyöty irti verkkojen yhteiskäytöstä ja digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista. Nämä ajatukset tyrmättiin kuitenkin hyvin nopeasti poliitikkojen keskuudessa joten asialle oli vaikea tehdä mitään.
...
Jos sinulla on kysymyksiä koskien sivuston käytäntöjä, voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: email@example.com tai yhteydenottolomakkeen kautta . Jos haluat antaa palautetta liittyen tähän sivustoon tai Digitan toimintaan yleisemmin, tavoitat meidät parhaiten palautelomakkeen kautta: https://palaute.digita.fi
...
Digita tutkii myös muiden sisältöpalveluiden kuten ohjelmaoppaiden ja tv-yhtiöiden tilausvideoiden kehittämistä, joita voisi jatkossa ostaa kaukosäätimellä toimivien sovellusten avulla. Tällä hetkellä Digitan antenni-verkon välityksellä voidaan seurata vain Yleisradion kanavia suorana lähetyksenä Yle Areena -palvelun kautta eikä Digita ole kehittänyt muita maksullisia lisäpalveluita vaikka yhtiö on investoinut mittavasti digitaalisiin verkkoihinsa.
...
Viestintävirasto myönsi toukokuussa 2013 Digitalle verkkotoimiluvan maanpäällisen antenniverkon UHF-alueen kanavanippuihin B ja C (HD-kanavat) vuoden 2017 loppuun saakka. Toimilupa koskee myös valtakunnallista digitaalista joukkoviestintäverkkoa, jolla lähetetään Yleisradio Oy:n ohjelmistot vapaasti vastaanotettavina sekä kaupallisten toimijoiden valtakunnalliset kanavat väestöpeitoltaan yli 90 prosentin alueille niin että niihin on lisätty peittoaluekohtaisten ohjelmien lisäksi koko maan kattava valinnainen ohjelmatarjonta.
...
Digita lähettää radio- ja televisio-ohjelmia maanpäällisessä digitaalisessa verkossaan kaikkialla Suomessa. Maanpäällisen verkon lisäksi Digita tarjoaa langattomien yhteyksien kautta @450-laajakaistapalveluita, yritysratkaisuita, videoratkaisuja muun muassa koulutussektorille sekä terveydenhuollon ratkaisuja. Verkon palveluiden käyttäjinä ovat esimerkiksi Yle Areena - palvelu (videopalvelut), Nelonen ruutu -videopalvelu (televisio-ohjelmat) ja MTV3 Katsomo -palvelu(verkkovideot). Lisäksi Digitan langaton @450-verkko on ainoa suomalainen kuluttajien käytössä oleva valtakunnallinen 450 MHz:n Flash-OFDM -verkko, joka toimii valtakunnallisesti tarjoten myös hyvät tietoliikenneyhteydet vapaa-ajanasunnoille. Digitalla on oikeus käyttää Avainlippu-tunnusta osoituksena suomalaisesta palvelutuotannostaan.
...
Digita on ollut osa Yleä
Yleisradio aloitti lähetystoiminnan Suomessa vuonna 1926 radionaalloilla, mutta television puolella Digitalla onkin paljon pidempi historia. Jo ennen Radioinsinööriseuran perustamista olivat suomalaiset insinöörit tehneet kokeiluja televisiokuvan lähettämiseksi radioaalloilla, joten oli luontevaa, että myös Suomen Yleisradio haki apua alan asiantuntijoilta.
...
Vuonna 1926 Yleisradion ulkolähetysautoja käytettiin ensimmäistä kertaa radioitujen näytelmäelokuvien filmaamiseen. Samana vuonna alkoi lähetystoiminta Tampereella, Turussa, Viipurissa ja Kotkassa. Helsingin radioasema aloitti lähetyksensä 28. marraskuuta 1927. Aseman nimi oli aluksi Suurtalousasema.
Ylen tv-lähetysten aloittaessa vuonna 1958 Suomi oli yksi viimeisiä Euroopan maita jossa tv-toiminta aloitettiin. Vuonna 1959 aloittanut TV-1:n studio sijaitsi Helsingissä Fabianinkadulla. Ensimmäinen värilähetys nähtiin vappuna 1970. Seuraavana vuonna värit saatiin Pasilan tv-keskukseen ja päälähetinasemalle Espoon Tapiolaan sekä seuraavana kesänä kakkosstudioon Helsinkiin, Pasilaan.
Yleisradion ensimmäinen digitaaliradioverkko aloitti lähetyksensä marraskuussa 1998 Ylen Ykkösessä ja Radiomafiassa. Digitaaliradiotoiminta laajeni seuraavana keväänä Radio Ainoksi ja viimeisenä digikanavana toimintansa aloittanut Radio Peili käynnisti lähettimensä elokuun alussa 1999.
Yleisradio on panostanut myös digitaaliseen ohjelmatoimintaan erityisesti alueilla: digitaaliset radiolähetykset alkoivat keväällä 1997 Kainuussa, Koillismaalla, Lapissa ja Lounais-Suomessa sekä vuonna 2002 Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Etelä-Savossa (Savonlinna). Vuonna 2007 digitaalisen radioverkon rakentaminen käynnistyi Oulun seudulla. Yleisradion hallintoneuvosto hyväksyi huhtikuussa 2005 suunnitelman yhtiön lähetystekniikan digitalisoinnista ja sen rahoittamisesta.
Yleisradion talous heikkeni vuodesta 2000 vuoteen 2006 yhteensä 58 miljoonalla eurolla. Vuoden 2008 tilikauden tulos oli 5 miljoonaa euroa tappiolla; tappioita ovat aiheuttaneet kiinteistöjen myyntitulot. Yleisradio teki vuosina 2005–2006 digisiirtymästä aiheutuneiden tappioiden vuoksi yhteensä 47 miljoonan euron varaukset, jotka on kirjattu yhtiön taseeseen poistoina kuluiksi.
Vuoden 2011 alussa Viestintävirasto alkoi selvittää Ylen ja sen entisen toimitusjohtajan Mikael Jungnerin toimia ns. tekstityshäiriöiden yhteydessä. Viraston mukaan Yle toimi asiassa vastoin julkisen palvelun periaatteita.
Yleisradioveroa kritisoinut kansanedustaja Mika Lintilän johtama parlamentaarinen työryhmä esitti toukokuussa 2012 Yleisradion rahoituksen muuttamista nykyistä enemmän ennustettavaksi ja ehdotti rahoitusmallin sisältyvän uusi malli, joka turvaisi yhtiön kehityksen.
Joulukuussa 2014 hallitus ilmoitti myyvänsä Ylen lähetystekniikka Digita Oy:n ranskalaiselle TDF:lle.
...
Digita välittää radio-ohjelmat broadcaster-verkossa radioasemille, joista ne edelleen välittyvät kuuntelijoille. Lähetyspalvelut muodostuvat useista tiedonsiirtokanavista (taajuuksista).
Yle käyttää radio- ja tv-ohjelmien jakeluun Digitan maanpäällistä verkkoa ULA-lähetyksiin sekä @450-laajakaistaa matkapuhelinverkkojen ohella alueilla, joille 3G-verkoilla ei vielä voida tarjota palveluita.
...
Historia.
Yhtiön toiminta alkoi Yleisradion jakelutekniikan yhtiöittämisellä 1. syyskuuta 1994 Digita Oy:ksi (Yleisradion tytäryhtiö). Vuonna 1998 Lipposen I hallitus esitti yhtiön yksityistämistä. Myynti toteutettiinkin helmikuussa 1999. Perustettavaan osakeyhtiöön siirrettiin Ylen tytäryhtiönä toiminut Digigata Oy, liiketoimintasiirron jälkeen Digita toimi emoyhtiön täysin omistamana tytäryhtiönä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti lokakuussa 2000 myydä 49 prosenttia Digitan osakkeista France Télévisions -yhtiölle (nykyään Digital Video Broadcasting Group eli DVB-H).
Digita-kauppa herätti runsaasti kritiikkiä niin eduskunnassa kuin tiedotusvälineissäkin. Kritiikin seurauksena myyntipäätöstä seuraavana päivänä liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen kertoi, että myynnistä otetaan opiksi ja uutta valtion omistusta myydään vain hyvästä syystä. Ylen Hyvä 2003 -kampanjassa kerättiin myös "Lupa välittää" ja "Annetaan kaikkien kukkien kukkia" -lupauksia, jotka liittyivät huoleen yhteisöllisyyden katoamisesta.
...
Televisiolähetyksissä oli katkosksia 31. elokuuta 2009 useilla paikkakunnilla lähetysmaston huoltotöiden vuoksi klo 9–12.
Yle myi Digitan australialaisomistukseen – Yle ja MTV valittavat
MTV:n toimitusjohtaja Pekka Karhuvaara epäili kauppaa, josta kerrottiin julkisuuteen heinäkuun puolivälissä 2012. Hän ihmetteli, kuinka on mahdollista myydä yhdellä kerralla kaikki antenniverkon toimiluvat Euroopassa (Yleisradiolle jäi yksi toimilupa) sekä miten kauppa liittyy Yleisradion talouden tasapainottamiseen.
Kaupan osapuolet Yleisradio Oy, MTV Oy ja Digita Oy tekivät kaupasta valituksen Kilpailuvirastolle joulukuussa 2007 ja viranomaiset olivat antaneet kaupan hyväksymiselle ehtoja.
...
Vuonna 2017 kilpailuviranomaiset vaativat kaupaa peruttavaksi. Yhtiön myynti australialaiselle First State Investmentsille on edelleen kesken vuonna 2019.
Digita tekee radio-ohjelmien siirron analogisista radioverkoista digitaalisiin verkkoihin ja lähettää myös kaikki radio-ohjelmat digi-tv-verkossa salaamattomana, jolloin jokainen voi kuunnella niitä. Aiemmin radionkuunteluun tarvittiin radiolupa mutta nykyisin riittää tv-maksu. Yleisradion ohjelmia saattoi 1990-luvulla kuunnella autossa kasetilta autokäyttöön tarkoitetuilta nauhureilta ajoneuvokohtaisella radioluvalla.
...
Digitalla on ollut lähetysverkkoja sekä mobiili- että lankapuhelinverkoille. Digita luopui matkapuhelinverkkojen ja kiinteiden puhelinverkkojen ylläpidosta vuonna 2005, kun yhtiö myi Digitan Network Capital Finlandille. Vuonna 2007 NTCI myi Digitan pääomasijoitusyhtiö Digital Colonyn hallinnoimalle rahastolle (DCE) [9] ja seuraavana vuonna edelleen TDF-konsernille.
↑ Yleiselektroniikka myy antenni-tv-verkkonsa Digita Oy:lle 27.7.2017 Yleisradio Oy
↑ Ylen HD-kanavien peittoalue laajenee 30 % tammikuussa 2017 20.1.2017 Yleisradio Oy Viitattu 9.11.2016.
...
Digitan logo, aiemmin TV-ohjelmatiedot (pdf)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yleisradio_(digita)&oldid=18000000”
...
Sivua on viimeksi muutettu 7. kesäkuuta 2010 kello 16.00. Sisältö on käytettävissä lisenssillä Attribution-Noncommercial-Share Alike 3.0 Unported, ellei toisin ole mainittu.
Freeware-lisenssillä levitetyt ohjelmat ovat vapaasti yleisessä käytössä ja myös niitä saa käyttää ja levittää edelleen vapaasti, mutta ohjelman käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty ilman tekijöiden erikseen antamaa lupaa. Tekijänoikeutta rikkoviin kopioihin tulee kuitenkin merkitä näkyvästi niiden luvaton alkuperälähde sekä tekijänoikeuslain mukaiset sanktiot.
...
Viimeksi muokattu 8. maaliskuuta 2019 kello 09.20 (UTC) käyttäjä=Nakke Nakuttaja (keskustelu)
Digita omistaa Suomen pää-tv- ja radioverkot. (YLE:n verkon toiminta ei siis kuulu Digitan omistusoikeuteen, vaan YLE:n.) Se on käytännössä monopoliasemassa, joten se voi hinnoitella miten huvittaa. Siksi kaikki digikanavat ovat kalliita eivätkä tarjoa rahoille vastinetta.
Lisäksi Digita tekee mitä lystää - mm. pitää lähetystaajuudet itsellään niin kauan kuin haluaa eli kunnes ostaa toisen yrityksen (Digita oli muuten ensin osakeyhtiö mutta muutettiin sen jälkeen pian ennen myyntiä takaisin osuuskunnaksi koska YLE ei halunnut enää maksaa sille osakkeista mitään) tai kun sillä menee liian huonosti. (Katso Digitan tekemät kaupat ja niiden ajankohdat.) Lisäksi se on kieltäytynyt maksamasta tv-lupamaksuja, jolloin sitä vastaan käynnistettiin rikostutkinta.
Ei ihme jos Ylen lähetyskulut ovat kasvaneet. Mutta silti en ymmärrä miksei Yle itse rakentanut omaa verkkoa kuten muualla Euroopassa tehtiin jo 20 vuotta sitten, vaan päätti myydä sen pilkkahintaan ulkomaisille sijoittajille...
Yle voisi nyt ostaa oman verkkonsa takaisin vaikka maksamalla Digitalle vain verkon todellisen arvon + kohtuullista voittoa Digitan myynnistä... Samalla se saisi rahaa omaan toimintaansa ilman että joutuisi nostamaan lupamaksuja.
...
12/2/2014 07:57:02 am
Digitan myynti oli idioottimaista ja samoin Ylen valvonta. Yle ei ole onnistunut tehtävissään, eikä sen johto ansaitse mitään kiitoksia vaikka sai aikaan tämän fiaskon josta kärsivät katsojat kautta maan.
...
Leave a Reply. Vastaa Peruuta vastaus. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *Kommentti Nimi * Sähköpostiosoite * Kotisivu 31739
2013-09-18T22:44:26+00:00 2014-04-17T21:56:48+00:00 2013-02-26T16:21:05+00:00 Digita @ Twitter twitterissä! yle_digital@twitter http://mobile.twitter.com/DigitaFi #yle-digitraffic yle_hd_analysis www
2012-12-21T05:28:44+00:00 2012-04-22T12:35:10+00:00 Yle HD -kanavat nyt myös Ylen kanavilla.
YLE lähetti tänään illalla 19.2. ensimmäistä kertaa HD-muotoiset kanavat vapaasti katsottavina kanavapaikalla 23. Jos taloudessasi on teräväpiirtoinen televisio, voit siis katsella kyseisiä kanavia antenniverkossa ilmaiseksi. Lue lisää tästä uutisesta http://ylex.yle.fi/uutiset/popuutiset/tassa-ovat-nyt-ensimmaiset-tere
2012-12-09T00:57:54+00:00 Digita @ Yle Uutiset 9.12.
Ylen teräväpiirtokanavia voi pian katsoa myös kaapeli-tv-verkoissa
Yle alkaa lähettää yhtiön neljää kanavaa teräväpiirto- eli HD-muotoisena. Ylen mukaan jakelu alkaa DNA:n kautta kaapeliverkossa ensi tiistaina 10. joulukuuta ja lähetykset Digitan kautta keskiviikkona 11.joulukuuta antennitalouksiin.
...
Lähetykset ovat kokeiluluontoisia ja ne alkavat tänä vuonna, mutta päättyvät jo vuoden kuluttua kesällä 2015. Sen jälkeen kanavien teräväpiirtolähetyksistä päättävät tv-yhtiöt yhdessä.
Digita @ Yle Uutiset
2011-09-25T20:59:06+00:00 Digita @ Hämeen Sanomat 25.9., Digitan UHF-verkko siirtyy TDF:ltä ranskalaiselle Lagardèrellehttp://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Yle+HD-kanavien+jakelu+alkaa+10+0+000+00/9200000
Lue lisää aiheesta » Ylen HD-kanavat jakeluun 10.12.
...
2011-09-25T20:58:05+00:00 Digita @ Hämeen Sanomat 25.9., Uusi antenniverkko välittää myös HD-lähetykset teräväpiirto-tv:n katsojille http://www.digita.fi/kuluttajille/tv_ja_radio/digitaalinen_televisio/tallentaminen ja katselu hdtv-laitteilla
Uusi antenni-HD-lähetysverkko tulee tarjoamaan Ylen HD-muotoiset kanavat (Yle TV1 HD, Yle TV2 HD) väestöpeiton noin 85% saatavuusalueelle tämän hetkisen aikataulun mukaan vuoden 2011 loppuun mennessä.
...
MTV Oy:n toimitusjohtajan Pekka Karhuvaaran mukaan näyttää siltä, ettei Digita Networks Oy:n myynti pääse vielä maaliin.
Kaupasta neuvoteltiin ensin Ylen, Digitan ja TDF Groupin kesken siten että ostaja oli saksalainen rahastoyhtiö Logicare Digital Holdings, jonka piti maksaa 70 prosenttia kauppasummasta käteisenä. Viime metreillä kuitenkin tuli mutka matkaan ja neuvottelut aloitettiin uudelleen suomalaisten voimin viime maanantaina.
...
Nyt Nokia on palaamassa markkinoille
Verkkolaitevalmistaja Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri kertoo Yle Uutisille antamassaan haastattelussa yrityksen aloittavan 4G-verkkojen rakentamisen Yhdysvaltoihin ensivuoden alkupuoliskolla. Samalla yritys suunnittelee myös paluuta matkapuhelinmarkkinoille ja uusien älypuhelinten kehittämistä.
Lue uutinen kokonaisuudessaan yle.fi/uutiset sivustolta tai Ylen verkkosivuilta, sekä katso aihetta koskeva suora tv-lähetys illan pääuutislähetyksestä TV1:ssä klo 20 alkaen tänään maanantaina 28.7.2014. Ohjelman uusinta nähdään huomenna tiistaina 29.1.2016 klo 16 TV1 -kanavalla.. Ohjelmasta on katsottavissa lisäksi tv-uusintana Yle Areenassa viikon ajan lähetyspäivästä lukien.
...
Digitassa oli ennen myyntiä noin 400 työntekijää 20 eri toimipisteessä Suomessa Helsingistä Ouluun.
Lähteet: YLE Uutiset Digitan myynti France Télécom-yhtiölle
...
“Digitassa on juuri kehitetty uusia palveluja, joista olisi voinut syntyä Suomeen uutta liiketoimintaa” harmittelee Ojala
Lisätietoja: Sirpa Ojala, toimitusjohtaja Digita Oy email@example.com tai puh 0400 000 000 http://www.digitoday/REDACTED/200000000/66 http://yle.fi/alueet/helsinki/2012/10/digitv_verkkokaupan_edellae... http://fifi.voima.fi/REDACTED/rventamista
http://areena.yle.fi/video/1300000000000 -Digitan myynnistä: "Siinä olisi voinut olla joku, joka myy koko verkon" (27:30->) http://www.katsomo/REDACTED/ationId=34156 Digi-tv-kanavat pimenivät kokonaan tunniksi tiistaina – syynä ilmeisesti kaapelivika MTV3 MAX ja MTV Fakta HD eivät näkyneet ollenkaan antennitalouksissa tiistai-iltana kello 17 jälkeen Helsingissä. Digitasta kerrottiin IS:lle hieman ennen iltayhdeksää, että katkos kesti lopulta vain vajaan tunnin.
...
Digitelevision yleistymistä hidastaa muun muassa se, että noin kolmanneksella kotitalouksista puuttuu vielä sopiva televisio ja viidennes niistä kotitalouksista, joilla jo on digisovitin tai digitv harkitsee hankkimasta uutta laitetta.
...
Digitaaliset televisiolähetykset ovat nyt alkaneet Suomessa suunnitellusti. Digitalle tämä on ensimmäinen toimilupakausi. Yhtiön toiminnan menestyksellinen käynnistäminen edellyttää riittävän vahvaa organisaatiota sekä resursseja rakentaa toimiva järjestelmä niin Yleisradion kuin kaupallistenkin toimijoiden käyttöön. "Uusi lähetysjärjestelmä ja uusi tapa tehdä sisältöjä, eli HDTV olivat Digitan liiketoiminnan käynnistämisessä keskeisimmät haasteet" kertoo toimitusjohtaja Pauli Heikkilä.
...
Verkkoinfrastruktuuria kehittämällä Digita pystyy tarjoamaan palveluitaan tehokkaasti valtakunnallisesti kaikille jakeluteille: tv-yhtiöille, mobiiliverkkojen kautta tai vaikkapa internetin välityksellä. Nykyaikainen televisio-ohjelmasiirto edellyttää yhä monipuolisempia jakelutapoja ja uusien teknologioiden tehokasta käyttöönottoa myös perinteisen radio- ja televisioverkon piirissä toimiville yrityksille kuten Yleisradiolle sekä sen kanssa yhteistyötä tekeville palveluntarjoajille.
...
Olet aivan oikeassa! Hinnat ovat nousseet ja kilpailu on kovaa sekä asiakkaista käydään aikamoista taistoa operaattoreiden välillä, mutta silti olen sitä mieltä että peruspalvelutasosta tulee huolehtia yhteiskunnan toimesta. En nyt tarkoita julkista palvelua (siis verovaroin), vaan juuri näitä nykyisiä ns. yleispalveluvelvoitteita.
Itselläni ei ole ollut ongelmia Ylen kanssa ainakaan viimevuosina... :)
...
Digitan tapauksessa hinnat ovat jo nyt olleet pilvissä mutta kuitenkin on tehty tappiota.. Digita on myös "lainattu" ranskalaiselle sijoittajalle joka teki sitten siitä hyvän tilin :) http://yle.fi/uutiset/digita_myitiin_ranskalaisille__suomalaisosakkaille_epareilu...
...
Joten paras tapa ajaa alas Digita-monopoli (ja lopettaa kalliit TV-maksut) on antaa se ilmaiseksi YLE:n käyttöön tai jos jostain kumman syystä Digitan omistaa edelleen yksityinen yritys, niin myydä halvalla..
Eli kyllä YLE:lle riittäisi ihan hyvin nykyinen lähetysverkko... Tai siis eihän siinä ole mitään järkeä että Yle maksaa vuokraa sellaiselle firmalle joka tekee bisnestä tarjoamalla samoja palveluja. Minusta tämä koko Digita-juttu kertoo enemmän päättäjien typeryydestä ja huonosta moraalista kuin mistään muusta.
...
Digita eli entinen Ylen jakeluverkko myydään taas kerran ranskalaisille (joka omistaa jo ennestään ranskalaisten lisäksi puolet dna:sta).. Mitä hyötyä on enää ostaa koko Digita kun sillä ei kohta tee yhtikäs mitään ,kun kaikki kanavat muuttuvat HD -kanaviksi niin Digitan kautta ne eivät kuitenkaan kulje, koska verkko ostetaan Canal Digitalilta jolla taasen on yksinoikeus suomessa myydä satelliitti-tv palveluita. Miksi siis pitää kiinni jostain helvetin lähetysverkosta jos se kuitenkin myydään alta pois heti tilaisuuden tullen?
...
Viestintävirasto on pyytänyt Digitalta selvitystä yleisradiolähetyspalvelujen hinnoittelusta, palvelujen ja kapasiteetin tarjonnasta sekä niiden kehittymisestä tulevaisuudessa syyskuun loppuun mennessä. Digita toimitti selvityksen Viestintäviraston kirjaamoon 6. lokakuuta 2014.
Selvityspyynnön taustalla ovat viraston aiemmin antamat päätökset hinnoittelun syrjimättömyydestä, jotka perustuivat Yleisradio Oy:n tekemään toimenpidepyyntöön. Päätösten mukaan Digitan hinnoittelu ei ollut kohtuullista vuonna 2012 tehtyjen hinnankorotusten jälkeen. Viestintävirasto katsoi päätöksissä muun ohella, ettei yhtiön esittämät perustelut olleet kaikilta osin riittäviä osoittamaan sen hinnoittelussa kustannussuuntautuneisuutta eikä siten yleispalvelusta ja kohtuullisen tuoton vaatimuksesta annetun EU-lainsäädännön vaatimusten noudattamista.
...
”Digita haluaa panostaa kotimaisen tv-kuvan laadukkaaseen jakeluun ja kehittämiseen tulevaisuudessakin, erityisesti nyt kun ala käy läpi murrosta uusien palvelujen vallatessa alaa. Tämä edellyttää kuitenkin toiminnan jatkuvaa kehittämistä ja tehostamista kaikilta toimijoilta mukaan lukien Yleisradio".
Ylen hallitus päätti viime viikolla kokouksessaan jatkaa Ylen ja Digitan välistä sopimusta Yleisradion HD-lähetyksistä vuoden 2016 loppuun saakka eli nykyisen Yle HD-jakelusopimuksen keston ajan.
...
Yle tuottaa lähes kaikki omatuotantoiset tv-uutis-, ajankohtais-ja asiaohjelmat teräväpiirtona jo nyt. Ylen tavoite on tarjota koko julkisen palvelun sisältötarjonta teräväpiirtomuodossa vuonna 2015. Tämän lisäksi yhtiön tavoitteena on parantaa teräväpiirtotarjontaa vaiheittain.
Ylen hallintoneuvosto hyväksyi marraskuussa 2011 parlamentaarisen komitean ehdottaman tavoitteen siitä että Yle siirtyy kaikissa tv-lähetyksissään vuoteen 2020 mennessä teräväpiirto- eli HD-aikaan.
...
Suomessa tv-lähetykset aloitettiin vuonna 1958 aluksi Yleisradion toimesta. Vuonna 1996 valtioneuvosto myönsi Digita Oy:lle toimiluvan televisio-ja radiolähetysten siirtoon ja jakeluun valtakunnallisesti. Valtioneuvosto oikeutti päätöksessään 5.2.1999 liikenne- ja viestintäministeriön myymään 49 prosenttia Digita Oy:n osakkeista SBC:lle (nykyisin osa Broadcasting-liiketoiminnoista, josta yhtiöitetty) 1 350 miljoonalla markalla sekä Soneralle 32 % yhtiön osakekannasta 364 miljoonan markan kauppahinnasta.
...
Valtioneuvosto vahvisti 31 tammikuuta 2000 tekemällään päätöksellä Yleisradion toimiluvan muuttamisen siten, että yhtiö voi jatkaa digitaalisessa lähetystoiminnassa UHF-verkon kanavanippua A käyttäen nykyisin käytössä olevaa tekniikkaa kahden vuoden pituisen kokeilujakson ajan. Tämän jälkeen Yleisradio ei enää tarvitse toimilupaa analogisen television ohjelmien lähettämiseen digitaalisen toiminnan rinnalla vaan yhtiön on tarkoitus siirtyä kokonaisuudessaan digitaaliseen televisiotoimintaan ja muuttaa toimiluvan varaiset televisio-ohjelmansa kokonaan digitaalisiksi.
Valtioneuvosto teki 18 päivänä tammikuuta 2001 periaatepäätöksen toimilupapolitiikan suuntaviivoista. Sen mukaan uusia digitaalitelevision toimilupia voidaan myöntää lähetyskapasiteettia niin paljon kuin sitä tarvitaan ja muutoin samoin edellytyksin kuin aikaisempia analogisia televisiotoimilupia myönnettäessä edellyttäen, ettei televisioverkkojen digitalisointi vaaranna perinteisen televisiotoiminnan palveluja eikä aiheuta kohtuuttomia kustannuksia Yleisradiolle.
...
Televisio- ja radiolähetyksiä lähetetään sekä maanpäällisinä kanavanippuihin sidottuina televisiolähetyksinä UHF-taajuuksilla että kaapelitelevisiolähetyksenä, satelliitin kautta välitettävänä lähetyksenä tai matkaviestimien välityksellä. Suomessa on neljä valtakunnallista televisiokanavaa antenniverkossa (Yle TV1 HD , Yle TV2 HD , Yle Fem HD ); näiden lisäksi televisiossa voi katsoa kaupallisten toimijoiden lähetyksiä: NelonenHD ja FOX sekä Viasat-kanavien ohjelmia.
...
Yleisimmät maksu-tv-korttityypit Suomessa
...
Yleensä ensin mainitussa tapauksessa taloyhtiön kannattaa tilata asennukset samalta taholta tai yritykseltä , joka myy laitteita asukkaille . Jälkimmäisessä tilanteessa osakkaat voivat ostaa haluamansa digivirittimen (digiboksin) itselleen alan liikkeistä .
...
Kiinteistön sisäisessä tv-vastaanottoverkossa tulee yleensä käyttää UHF-vahvistimia taajuusalueelle 470 MHz - 694 MHz.
...
Tv lupamaksuissa on yksi paha puute joka pitäisi korjata välittömästi, elikkä Ylen kanavat pitää saada näkymään ilman mitään kortteja , niinkuin ennenvanhaan analogisessa tv:ssä !! Nyt jos ei ole hankkinut korttia et näe yhtään kanavaa ! Eihän näin voi olla digiaikana !
...
Onko oikein että Yleisradion jakelutekniikka yhtiöitettiin ja myytiin pilkkahinnalla ranskalaisille? Tästä pitäisi saada jokin puolueeton tutkimus. Oliko yhtiön myynnillä vaikutusta siihen, ettei Digita enää kykene palvelemaan asiakkaitaan eli meitä tv:n katsojia samalla tavoin kuin ennen?
...
Digitasta voisi tehdä myös valtion yrityksen jälleen kerran "yleishyödyllisistä syistä"...
Pisteenä iin päälle: YLE:llä olisi oltava velvollisuus rakentaa verkko itse - niin että sen myyminen kävisi vaikeammaksi tulevaisuudessa!
...
On vaikea sanoa onko kyse tietämättömyydestä vai siitä että valtion omaisuus koetaan niin pyhäksi ettei sitä haluta myydä vaikka sen myymiseen ei enää olisi muuta kuin ideologisia syitä - esimerkiksi se, että kyseessä ovat nimenomaan YLE:lle myönnetyt toimiluvat tai lähetysoikeudet joiden myyminen muuttaisi tilannetta huonompaan suuntaan YLE:n näkökulmasta ja saattaisi pakottaa sen muutoksiin jotka eivät sille muuten sopisi.
...
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti OneMember: Onko muuten mahdollista saada Dna Welhon kaapelitv ilman Viihdettä? En minä ainakaan ole sellaista mahdollisuutta saanut kun sitä olen kysellyt joten en oikein usko että se olisi mikään yleinenkään juttu. :)
...
Minä olen kyllä tyytyväinen nykytilanteeseen enkä usko että analogiseen aikaan enää palataan mutta toki toivon sitä ettei tulevaisuudessa jouduttaisi samanlaiseen tilanteeseen mikä kävi tv-maksujen suhteen: niiden maksamattomuudesta ei voi seurata mitään kovin ikävää koska se tulisi niin kalliiksi (ja lisäksi monet jättävät silti maksamatta vaikka olisi kuinka kallis). Digitv-uudistuksen takia maksut vain nousevat joka vuosi. Lisäksi esimerkiksi YLE24-kanavaa on lähes mahdotonta saada näkymään jos digiboksi tai -televisio sattuu hajoamaan ja uusi laite pitää hankkia juuri silloin kun rahat ovat vähissä... Tähän ei onneksi taida olla enää paluuta.
...
Suomessa ensimmäinen palvelu tulee myyntiin syksyn kuluessa, kun Yle aloittaa digi-tv:n MHP-tekniikalla toteutetut teksti-tv:n lisäpalvelut. Digita vastaa uusien interaktiivisten palveluiden jakelusta digitan palvelukanavassaan dhtml:ssä. Näitä palveluita voidaan katsoa millä tahansa MHP:n avulla toimivalla digiboksilla. - Digitan rooli on tässä vaiheessa luoda ympäristö ja tuoda tarjolle peruspalveluja. Esimerkiksi Nokia kehittelee erilaisia palveluja, joita se ei tuo itse jakeluun, vaan tarjoaa ne erilaisten kumppaneiden kautta markkinoille, kertoo johtaja Jouni Kangas Nokialta.
...
Minä kysyin sinulta nyt ihan selkeästi että mitä etuja sillä Digitan myynnillä saatiin? Kerro minulle jos tiedät jotain siitä. Mitä hyötyjä me saimme sen myynnin jälkeen verrattuna siihen kun Digita vielä oli Ylen omistuksessa eikä koko Yleä edes myyty ranskalaisille?
...
Onko sinulla jotain ongelmia lukutaidon kanssa? Minä puhuin digikanavista. Minulla ei ole digiboksia tällä hetkellä mutta se johtuu siitä että en asu antennitaloudessa vaan kaapelitaloudessa (kuten yli 90% suomalaisista) enkä siten voi ostaa pelkkää boksia jolla näkisin ne Ylen uudet kanavat kun minulla jo on boksi jossa näkyy kaikki nykyiset analogiset kanavat eikä niiden joukossa mitään noita uusia kanavia.
Minulla on kyllä videonauhuri ja televisio jotka olen ostanut aikana ennen digiboksien tuloa. En ole niitä uusimassa, sen verran vähän käytän videokasetteja enää että en aio hankkia myöskään tallentavaa digiboxia koska minulle riittää ihan tavallinen perusboxi jonka hankin vain noiden Ylen uusien digikanavien takia joten minun ei kannata ostaa mitään boksia jolla näen myös nykyiset analogiset kanavat eikä maksaa sekä uusista digitaalisista kanavista että niistä samoista jotka jo näkyy televisiosta. Sinun mielestäsi ilmeisesti kaikkien pitäisi vaihtaa sekä televisio, videonauhuri ja jopa auto (tai ainakin vähintään se vanha telkkari) sen uuden mallin tullessa myyntiin? Haloo.. mikä teitä vaivaa?
@Miska , niinno ei noita antenniverkon asiakkaita taida juuri olla jäljellä kuin YLE 1 & 2, MTV 3 ja Nelonen + kenties jotain paikallisradioita. Ehkä muutama maksukanavakin mutta kun eivät toimi DVB-T-verkossa.
Ei siis kovin paljon enää potentiaalisia ostajia Digitalle tai muillekaan tv-/radioyhtiöille joita tuo myyminen olisi koskenut.. Toki on mahdollista että Yle ostaa noi antennit (siis niiden verkkoluvat) takaisin itselleen jossain vaiheessa jos ne tulevat tarpeettomiksi, mikä tosin edellyttäisi sitä että YLE saisi tarpeeksi hyviä tarjouksia muista yhtiöistä eikä kukaan muu olisi halukas ostamaan niitä. Todennäköisempi vaihtoehto taitaa kuitenkin olla se ettei koko Ylen lähetysverkko ole enää lainkaan käytössä ainakaan nykyisellä toimintamallilla..
...
@mikkis , joo tiedän toki nuo faktat mitä kerroit.. Mutta ehkä sitä voisi ajatella asiaa niinkinpäin, että YLElle olisi edullisempaa pitää verkkonsa (ainakin jakeluverkko) omassa omistuksessa ja myydä lähetysverkko sen sijaan ettei tee kumpaakaan. Digitalla ei ole juurikaan omia kuluja koska se saa suuren osan tuloistaan muilta toimijoilta joten sikäli Digitan myyminen voi olla hyvinkin järkevää jos sillä saadaan edes osa kauppasummasta takaisin.. Ei tuo tv-kanavien lähettäminen kuitenkaan niin kannattavaa bisnestä taida vielä nykypäivänäkään olla..
...
Digita toimii markkinoilla niin kuin yritykset yleensä toimivat eli pyrkii löytämään keinoja joilla se voi tehdä omistajilleen mahdollisimman hyvää tulosta. Nyt tehdyllä Digitan myynnillä haluttiin turvata yrityksen toimintaedellytykset pitkälle tulevaisuuteen – ei sen kummempaa dramatiikkaa tässä ole taustalla! Digita pärjää jatkossakin varmasti yhtä hyvin, jos kilpailu vain pysyy terveenä ja toimintaympäristö kohtuullisena.
...
Ja miksi ihmeessä Yleisradion pitäisi olla ainoa toimija, jolla olisi oikeus lähettää ohjelmia televisiolähetyksiä varten rakennetussa lähetysverkossa? Muut toimijat joutuisivat rakentamaan oman lähetysverkkonsa tai hankkimaan jakeluoikeudet esimerkiksi kilpailevilta operaattoreilta.
Yleisradiosta on puhuttu ja kirjoitettu paljon viime aikoina. On ihan oikein pohdittu sitä mihin Yleä edes tarvitaan digiaikana ja voisiko Yleisradio keskittyä puhtaasti julkisen palvelun tehtävään vai tarvitaanko rinnalle myös kaupallisia toimijoita?
On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka digitaalisuus muuttaa monia asioita niin se ei vähennä Yleisradion tehtävää demokratian edistäjänä, kulttuurielämän monipuolistajana sekä sivistyslaitoksena eikä Ylen asemaa yhtenä kansallisena viestintätoimijana.
Ei siis ole sattumaa, että hallitus sopi eilen Ylen rahoituksen uudistamisesta ja samalla päätti myydä 49 prosentin osuuden Digitasta. Molemmat ratkaisut ovat tärkeitä tekijöitä siinä palapelissä millä suomalaista tietoyhteiskuntaa rakennetaan – jotta se olisi kaikille toimiva digiajan demokraattinen yhteiskunta jossa kaikki saavat palveluja myös jatkossa mahdollisimman hyvin riippumatta siitä onko heillä internet-yhteys tai älypuhelin taskussaan! Se on sitä yhteiskunnallista tasa-arvoa jota Suomi tarvitsee nyt enemmän kuin koskaan.
...
Me suomalaiset olemme digitalisaation edelläkävijöitä maailmassa - myös viestinnän puolella Suomi on ollut etujoukoissa luomassa digitaalisia ratkaisuja: mobiilipuhelut maailman ensimmäisenä vuonna 1991 sekä tekstiviestin lähettäminen Suomessa 1990-luvun loppupuolella ovat hyvä osoitus suomalaisen viestintäkulttuurin kehityksestä, jossa edistyksellisyys ei ole aina näkynyt kaupallisesti onnistuneena tuotteena. Kuitenkin nämä teknologiset innovaatiot loivat pohjan tekstiviestien yleistymiselle ja niiden vakiintuneelle asemalle ihmisten välisessä viestinnässä.
...
Uutisjutut: Kotimaa19.05 Jääkiekon MM 2017: Ruotsi ja Sveitsi kohtaavat jatkoerässä12 min
Uutiset18.22 Jääkiekko17:06 Näin eteni Leijonien ilta Venäjää vastaan15:57 Yle juhli 95-vuotisjuhliaan Areenassa, TV1:llä ja Linnan juhlilla1 h 24 min
Jääkiekon MM-kisat - Antti Luusuaniemi antoi Leijonaterveiset16:34 Tanska taipui Venäjälle MM-kisoissa6:09 Huomenta Suomi: Näyttelijä Antti Luusuanniemi haastattelussa10:37 Mertarannan hehkutus aiheutti närää Ruotsissa17:05 Jääkiekon MM 2017 Ruotsi - Sveitsi2:31 Huomenta Suomi: Juontaja Joanna Kuvaja ja toimittaja Tero Karhu keskustelemassa5:42 Venäjä vei voiton Ranskasta8:39 Mitä kuuluu jääkiekolle? Katso koko keskustelu!11:21 Ranska haastoi Venäjän6:40 Näin eteni Leijonien ilta Venäjää vastaan19:04 Suomen puolivälierävastustaja selviää vasta sunnuntai-iltana12:29 Mertarannan hehkutus aiheutti närää Ruotsissa17:20 Leijonat saa vastaansa Kanadan puolivälierissä16:33 Tanska taipui Venäjälle MM-kisoissa13:48 Tänään pelataan kolme ottelua14:55 Yle juhli 95-vuotisjuhliaan Areenassa, TV1:llä ja Linnan juhlilla1:29 Maailman kaunein postimerkki sai arvoisensa kehykset6:56 Suomessa vietetään sunnuntaina äitienpäivää
...
Digita tarjoaa IoT-ratkaisuja kuten LoRaWAN-teknologiaan perustuvaa esineiden internet-verkkoa (IoT). Yhtiö toimii myös verkko-operaattorina mobiili-tv-verkossa, jossa toimiluvan nojalla voi lähettää radio- ja tv-ohjelmia sekä tarjota matkaviestinpalveluita. Lisäksi Digita tuottaa masto- ja antennipaikkapalveluja ja myy dataa tietoverkkojen solmukohdista teleoperaattoreille [18].
↑ Yle Digitan pääomistajaksi yleuutiset. Viitattu 27.5.2016. (englanniksi)
...
Tämä sivu on näytetty 6 731 kertaa. Sisältö on käytettävissä lisenssillä GNU Free Documentation License 1.2, ellei toisin ole mainittu.. Tietosuojakäytäntö Vastuuvapauslauseke ▼
Digitan myynti France Telecomille sai sinetin - kauppahinta 2 miljardia euroa yle 11:51 23.09
...
Elisa on myös sopinut myyvänsä viiden prosentin osuuden televisioverkkoja operoivasta Digita Oy:stä kansainväliselle sijoitusrahastolle. Kauppahinta osakkkeista oli 60 miljoonaa euroa.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto hyväksyi Digitan myymisen Ranskaan yle 11:02 23.09
...
Suomen antennitelevision lähetystaajuuksia uudistetaan vuoden lopussa. Tällöin televisiolähetysten taajuudet muuttuvat kanavanipuista uuteen tekniikkaan. Uudistuksen ansiosta televisiossa riittää kanavia aiempaa laajemmalla alueella, mutta osa antenniverkon katsojista joutuu hakemaan kanavat uudestaan ja hankkimaan uuden digiboksin tai television.
Digita sai taas tv-toimilupia yle 10:40 23.09
...
Valtioneuvosto on myöntänyt Digitalle kolme verkkolupaa televisiotoimintaan UHF-taajuusalueella. Luvat ovat voimassa kymmenen vuotta.
Digitaalisuus luo kasvua myös antenni-tv-toimintaan Yle Uutiset yle 09:39 22.09
...
Television katselu on kasvanut internetin ja maksu-tv:n myötä, mutta samaan aikaan tv-mainonta junnaa paikallaan Suomessa.
Digitan toimitusjohtaja kritisoi Digitaa: Ylen ei olisi kannattanut myydä yhtiötään kauppalehti 09:13 23.08
Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajan Ilkka Kantolan (sd.) mukaan Ylen päätös luopua lähetystoiminnastaan Digitalta ostamastaan jakeluverkosta oli strateginen virhe, joka osaltaan mahdollistaa Yleisradion aseman nakertamisen kaupallisten toimijoiden eduksi. - Oli todella onnetonta, että Yle möi yhtiönsä ja antoi käytännössä ilmaiseksi jakeluverkon kaupallisiin käsiin.
Digita: Yleisradio on väärässä iltalehti 08:09 23.08
Yle kiistää väitteet Digitan ylihinnoittelusta iltasanomat 17:44 20.04
Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo pitävänsä väitteitä Ylen ja verkko-operaattori Digitan hintasuhteesta perusteettomina.
Ylen hallintoneuvosto pyysi selvitystä digisiirtymästä iltalehti 15:18 18.12
Eduskunnan alainen Yleisradion hallintoneuvosto päätti torstaina pyytää Yleisradiolta lisäselvityksen siirtymän toteutuksesta sekä yhtiön omistajuuden vaikutuksista siirtopäätöksen valmistelussa. Hallintoneuvosto on tyytymätön siihen, että se sivuutettiin päätöksessä siirtää koko antenniverkko maksu-tv-kortin taakse. Päätökseen jätettiin useita eriäviä mielipiteitä.
Ylen toimitusjohtaja: Digitan myynti oli virhe kauppalehti 13:49 18.12
Yleisradion toimitusjohtajan Lauri Kivisen mukaan Yleisradion vuonna 2005 myymä Digita-yhtiön tv- ja radio-ohjelmien jakelutekniikka ei olisi päätynyt saksalaisen mediayhtiö KirchGruppenin omistukseen, jos Ylen hallintoneuvostolla olisi tuolloin ollut yhtiön myynnistä tieto käytössään.
Digitalle uusi omistaja saksalaisyhtiöstä yle 11:26 22.10
Saksalainen tv-jätti maksaa Digitan koko osakekannan kauppasummaksi aiemmin ilmoitetun 350 miljoonaa euroa. Yle myi lähetysverkko-operaattori Digitasta 49 prosenttia australialaiselle TDF:lle vuonna 2005 ja loput ranskalaiselle France Telecomille kaksi vuotta sitten. Nyt yhtiö siirtyy takaisin suomalaisomistukseen, kun TDF-yhtiö myy kaikki osakkeet saksalaisyhtiölle.
...
Nyt Digitasta myytiin 49 prosenttia TDF:lle vuonna 2012 ja loput osakkeista kaupattiin ranskalaisyritykselle vuonna 2013 kauppalehti 11:32 20.12
Yle myi lähetysverkko-operaattori Digitan vuonna 2005 ranskalaiselle France Telecomille, josta tuli myöhemmin osa saksalaista teleyhtiö Deutsche Telekomia. Nyt yhtiö siirtyy takaisin suomalaisomistukseen kun saksalainen TDF-konserni myy 51 prosenttia yhtiöstä suomalaiselle mediayhtiölle Sanomalle.
...
Sanomasta tulee merkittävä kotimaisen tv-ohjelmiston omistaja ja maksu-tv-tilaaja hs 11:43 20.12
Yle-maksu voidaan hoitaa Yle-veron lisäksi myös erillisellä televisiomaksulla, mikäli hallitus antaa asiasta eduskunnalle esityksen tämän kevään aikana.
Työryhmä: Digi-tv-siirtymä syksyyn 2012 asti yle 08:16 24.04
...
Digitalla oli siten ollut velvollisuus hinnoitella televisiolähetyspalvelu kustannussuuntautuneesti koko maan alueella. Viestintävirasto on päätöksessään kuitenkin katsonut, että Digitan hinnoittelu ei kuitenkaan täyttänyt kustannussuuntautuneen hinnoittelun vaatimusta sen jälkeen kun Digita Oy myi verkkotoimilupansa A Oy:lle kesäkuussa 2016 toteutetulla yrityskaupalla ja alkoi noudattaa uutta omistajaltaan saamaansa hinnoittelua.
Korkein hallinto-oikeus totesi päätöksessä olevan selvää, että Yleisradion televisiolähetysten lähettämisessä noudatettavia enimmäishintoja koskeva sääntely kohdistuu televisio-ohjelmia lähettävään Yleisradioon. Sillä seikalla ei ole merkitystä Digitan myydessä omistamiaan antennijärjestelmiä kolmannelle taholle eli Yleisradiolle. Koska Digitalla oli ollut velvollisuus hinnoitella televisiolähetyspalvelu kustannussuuntautuneesti koko maan alueella myös sen jälkeen kun se myi verkkotoimintansa A Oy:lle, korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Viestintäviraston päätöksessä tarkoitetulla uudella omistajaltaan[21:34:00] 91.157.89.13 saapui paikalle
...
saamalla hinnoittelumallilla on vaikutusta vain siihen tilanteeseen.
Korkein hallinto-oikeus totesi, että uuden omistajan tulee noudattaa hinnoittelussaan samoja periaatteita kuin Yleisradion eli enimmäishintasääntelyn piirissä olevaa palvelua myydessään. Korkein hallinto-oikeus katsoi siten selvitetyksi, ettei Viestintävirasto ole menetellyt virheellisesti katsoessaan Digitan noudattaneen siirtopalveluista perimissään maksuissa kustannussuuntautunutta hinnoittelua myös sen jälkeen kun se oli saanut omistajariskin alaista verkkotoimilupatuottoa.
...
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun myötä[21:35:00] 91.157.89.13: CONNECTION_ABORTED 60 s
valtioneuvoston aiempi päätös olla hyväksymättä yleisradiolähetyspalveluiden ylihinnoittelusta johtuvaa toimenpidepyyntöä voidaan todeta riittäväksi. Asiassa ei ilmennyt seikkoja, joiden perusteella Yleisradion Digita Oy:ltä perimän radiojakeluverkon lähetyspalvelun hinnoittelun voitaisiin arvioida olevan viestintämarkkinalain mukaista tai muutoinkaan lainmukaisten hinnoitteluperiaatteiden vastaista. Viestintävirasto voi tarvittaessa jatkossa harkita asiaa uudelleen esimerkiksi uuden Digitan hinnoittelua koskevan viranomaisharkinnan yhteydessä.
...
Tietosuojalailla täydennetään EU:n tietosuoja-asetusta
Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvässä lakiesityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi tietosuojalaki, jolla täydennettäisiin EU:n yleistä tietosuoja-asetuksen kansallista täytäntöönpanoa. Tietosuojalaissa säädettäisiin myös eräistä asetuksen täytäntöönpanon kannalta välttämättömistä seikoista ja sillä kumottaisiin henkilötietolaki (523/1999).
...
Lausuntoja toivotaan erityisesti seuraaviin asioihin liittyen:
1) Yleisiin kysymyksiin kuten ehdotuksen tavoitteisiin tai lähtökohtiin,
...
Tässä nyt hieman alkua ja lisää tulee sitten joskus myöhemmin...
Lisäys 26.7: YLE ilmoitti, etteivät kaikki kanavat ole vielä näkyvillä ilman korttia koska heilläkään eivät ole saaneet niitä viritettyä oikealle taajuudelle vaan tarvitsevat edelleen signaalia jotta voisivat virittää kanavia ylös päin.
...
Digitan myynti oli idioottimainen moka ja lisäksi täysin tarpeetonta. Rahallisesti valtio tulee saamaan enemmän rahaa myydessään Digitaa osissa eikä yhtenä könttänä... Myös Digitalta saatavat verotulot jäävät jatkossa tulematta Suomelle koska Digita siirtyy pois Suomen maaperältä.
Myös YLE:n lähetysverkko olisi kannattanut pitää itsellä, se on kuitenkin paljon luotettavampi kuin esimerkiksi jonkun ulkomaisen yrityksen lähetysverkot joka ei välttämättä edes ole Suomessa tai voi siirtää toimintaansa nopeastikin ulkomaille...
Ja jos nyt joku Digitaa ostanut yritys saa päähänsä myydä vielä vaikka Yleisradion lähetysverkon ulkomaiselle yritykselle niin sitten ollaan lopullisesti kusessa... Toivottavasti näin idioottimaisia päätöksiä tehneet henkilöt saadaan joskus oikeuteen maanpetoksesta!
...
Jos kaupasta löytyy jotain moitittavaa tai siitä puuttuu sisältöä (kuten Soneran tapauksessa), niin olen valmis kyllä kertomaan mielipiteeni julkisestikin! Koska jos kyseessä onkin ihan rehellinen diili joka menee juuri niinkuin pitääkin ja kaupan ehdot ovat kaikille osapuolille edulliset, ei ole mitään syytä miksi asiaa pitäisi piilotella. Joten kun sinulla tulee mieleen se asia josta olet epävarma asian suhteen otahan rohkeasti yhteyttä minuun suoraan jotta voimme oikaista mahdolliset väärät luulot
- Tämä siis yleisellä tasolla eikä mihinkään yksittäiseen kauppaan viitaten.
...
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jartar:
Kun Digita oli vielä kokonaan Ylen omistama yhtiö sillä ei ollut tätä "mahdollisuutta" hinnoitella palveluita kohtuuttomuuksiin mutta kun se myytiin ulkomaille niin sitten alkoivat hintojen nostot. Toki Yle olisi voinut tehdä saman Digitan myynnin jälkeenkin korottamalla hintojaan tai karsimalla palveluitaan, siihenhän Yle on pyrkinyt koko ajan (=vähentänyt palveluidensa tarjontaa). Tosin sitä en tiedä mikä tämän päätöksen takana oli ja mitä kaikkia tahoja asian taustalla vaikuttaa.
...
Lainaus, alkuperäisen viestin kirjoitti jartar:
Tässä olisi hyvä sauma myydä verkkotoimiluvat takaisin Ylen hallintaan tai vaihtoehtoisesti Ylelle pitää antaa mahdollisuus rakentaa oma verkkonsa.
...
Canal Digitalin tapauksessa pitäisi myös vaatia selvitystä miksi toimiluvat on aikoinaan myyty. Samalla voidaan tutkia olisiko ne mahdollista palauttaa ja millä ehdoilla?
Ja ei pelkästään YLE tarvitse omaa verkkoa vaan sen voisi antaa muidenkin operaattorien käyttöön...
...
- Suomi tarvitsee tällä hetkellä mahdollisimman vakaan toimijan joka pystyy ylläpitämään verkkoa. Jos Digitan monopoli jatkuu niin ei tarvitse odottaa kun seuraava talouslama iskee, hinnat romahtavat ja verkon luotettavuus kärsii merkittävästi.
Miksi Digita saa pitää monopolinsa mutta esim Fortum pakotettiin myymään verkkonsa? Koska se on "yleishyödyllinen" eikä kuulu kaupallisten yritysten toimintaan. Miksi sitten valtio haluaa yksityistää oman jakeluverkkoyhtiönsä vaikka se edustaa 100%:sti yleishyödyllistä toimintaa?
...
Toki Digitalla on vielä jonkin verran myös kotimaisia omistajia, mutta koko osakekannasta n. 65% on ulkomaisten pääomasijoittajien omistuksessa.
Mitä sitten? Miten tämä muka tähän liittyy? Jos halutaan jotain kritisoida, niin kritisoi sitä Digitan ja sen omistajien välistä kauppaa tai ihan suoraan Ylen päätöstä myydä Digita pois (ja samalla siis päätösvalta lähetysverkosta). Ja tässä asiassa muuten Ylekin voisi kyllä katsoa peiliin - miksei se pitänyt omistusosuuttaan korkeammalla tasolla?
...
Digitahan myytiin ulkomaalaisille sen vuoksi, kun Digitan hinnat olivat liian korkealla verrattuna muihin yhtiöihin Suomessa - siksi ei enää kannattanut pitää täällä omaa toimintaa Digitalla...
Eikös se ollut niinpäin jotta Sonera halusi ostaa verkon eikä päinvastoin? Toki Soneran ostotarjous taisi kariutua koska Ylen olisi pitänyt tehdä sopimus jolla YLE saisi yksinoikeuden verkkovuokraan.
...
Ei niin. Kyllähän tuo kauppa osoittaa sen kuinka tyhmiä suomalaiset päättäjät ovat: maksetaan siitä että joku ostaa meiltä kannattavan toiminnan, jonka me itse olemme tehneet itsellemme kannattamattomaksi liian korkealla hintatasolla.
Nyt on korkea aika aloittaa keskustelu Ylen monopolista ja rahoitusmallista: onko perusteltua se ettei millään yksityisellä yhtiöllä (Digita) saisi olla Suomessa monopolia radio- tai tv-jakelutoimintaan? Eihän Digitallakaan ole monopoliasemaa vaan jakelutievaihtoehtoina ovat myös satelliitti-, mobiili-tv-lähetystavat sekä maanpäällinen jakelu. Kun katselee Digitan hinnastoa ei voi kuin ihmetellä sitä että millä ihmeen katteilla noita lähetyskustannuksia oikein peritään...
...
http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2009-34_digita_ownership_report_web.pdf
Liikenneministeriö teki omistajapoliittiset ratkaisut vuonna 2000, jolloin se päätti irrottaa yleisradiotoiminnan jakelun erilliseksi yhtiöksi. Tämä päätös mahdollisti myös Digitan myynnin ranskalaiselle TDF-konsernille.
...
http://www.ficora.fi/suomi/document/PDF/C_2006-0429FI.pdf "Viestintämarkkinalain muutoksen jälkeen Digitalle myönnetään toimiluvat verkkopalvelun tarjoamiseen digitaalisessa televisio- tai radio-ohjelmien maanpäällisessä joukkoviestintäverkossa, jonka väestöpeiton tulee olla yli 70 prosenttia sekä digitaalisen televisio- että radiotoiminnan osalta" eli tuosta voidaan päätellä suoraan ettei digita voi hintojaan nostaa 30% vaan se jää tuohon 70% vaikka saisi kaikki uudet tv kanavat verkkoonsa. Ei tässä sen kummallisemmasta ole kyse.
No ei kyllä pitäisi antaa Digitalle yksinoikeutta Digitan verkoissa lähetettävien ohjelmistojen jakeluun, koska silloin Yleisradio voisi vaatia pakkosiirtoa kaapeli- tai satelliittijakelun piiriin ja käyttää perusteena "digitalle yksinoikeudella myönnettyä toimilupaa" eikä Ylen lähetyksiä olisi saatavilla kuin antennitalouksiin! Eihän tuo mitenkään tasapuolista kilpailua enää olisi!
Yle on aiemmin käyttänyt tuota perustetta:
http://yle.fi/tekniikka/?ID=183&group=619
YLE:n lähetykset ovat olleet lain mukaan tarjolla kaikissa jakeluteissä, joten ilmeisesti he nyt haluavat vetää tuon "perusteen" pois ja väittää etteivät voi tehdä muuta kuin myydä antennijakelun yksinoikeuden Digitalle.
...
14. .tässä kohdin kannattaa pysähtyä miettimään tätä kuviota koska siinä tuntuu olevan jotakin hyvin hämärää.. miksi ihmeessä Suomen valtion piti myydä oman lähetysverkkonsa pois, jos kerran sitä tarvitaan? No onneksi ostaja on ollut vakavarainen ja luotettava taho jonka omistuspohjasta ei tarvitse olla huolissaan. Se tiedetään varmasti että ostajalla riittää rahaa jatkossakin tämän verkon ylläpitämiseen vaikka hinta onkin nyt erittäin korkealla (jos verrataan siihen hintaan jolla se ostettiin). Digitassa olisi voitu tehdä sama temppu kuin tehtiin Digitan myyneelle France Telecomille Saksassa eli ajetaan toiminta hallitusti alas kun investointikulut ovat suurimmillaan ja sen jälkeen ostetaan koko roska takaisin paljon pienemmällä summalla.. Nyt voidaan kuitenkin vain unelmoida tästä mahdollisuudesta sillä on päivänselvää ettei Suomen valtio tai yksikään suomalainen operaattori pysty tekemään samoja tarjouksia kuin tämä ostaja teki. Eikä Digita myöskään suostu myymään tuotettaan pilkkahintaan koska silloin se menettäisi markkinaosuuttaan..
15 .Suomi sai siis uuden monopolin mutta ei aivan siinä perinteisessä mielessä missä yleensä tarkoitetaan monopolia (yksinoikeutta jonkin hyödykkeen jakeluun) vaan tässä tapauksessa uusi monopoli tarkoittaa tilannetta jossa kaksi eri toimijaa kilpailevat samalla toimialalla.. on kuitenkin syytä huomioida ettei kumpikaan osapuoli toimi yksinään markkinoilla vaan molemmilla yhtiöillä on tukenaan joukko yrityksiä joiden intresseissä ei ole kilpailevien järjestelmien tukeminen ja siksi onkin luultavaa, että mikäli toinen järjestelmä pääsee valta-asemaan myös sen tukemat yritykset saavat oman siivunsa..
...
Ei ihme että poliitikot eivät osaa päättää yhtään mistään kun päätökset tekee näin todellisuudesta vieraantunut pieni joukko.
Siis voi hyvä luoja... Onko se jotenkin Ylen vika jos Digita haluaa maksimoida voitot?
Ja onko tuo Digitan yksityistäminen nyt joku juttu? YLE ja MTV3:han ovat sitä yksityistämässä, eikö vaan? (edit: eikun siis TV-toimintaa ollaan siirtämässä yksityiseen omistukseen) Ja koko siirto tehdään koska muuten pitäisi rahoittaa lähetysverkko verovaroista. Olisiko pitänyt jättää tekemättä - miten tämä olisi parantanut tilannetta millään tapaa kun yksityinen yhtiö tekisi kuitenkin voittoa?
Sitähän tässä on koitettu sanoa että vika ei ole Ylessä eikä MTV3:ssa.
...
(edit: siis eihän Digitalla mitään velvoitetta ollut myydä verkkoaan mutta myivät silti)
Kuten sanoin jo aiemmin niin mielestäni kyseessä oli oikea teko vaikka se maksoikin rahaa. Mitä vähemmän YLE:ä yksityistetään sen parempi minulle.
Ja kyllä yksityistäminen on juuri nyt juttu sillä kuten YLE:n toimintasuunnitelmasta selviää tavoitteena on:
...
http://www2.eduskunta.fi/fakta/edustaja/255/toimintasuunnitelma2005-2007.pdf
ja kun katsoo tavoitteita ja niiden toteutumista niin tulee mieleen että mitä ihmettä siellä Ylessä oikein puuhastellaan, en olisi ikinä uskonut jos joku olisi kymmenen vuotta sitten kertonut tälläistä tapahtuvan.
Eikä Digitalla ollut velvoitetta myydä sitä verkkoaan YLE:lle mutta möivät silti...
Ja mitä tekemistä sillä on asian kanssa oliko Yle myyjä vai ostaja?
Yle osti sen digitan. Ja oli muuten aika kallis ostos. (Mutta niinhän ne ovat olleet ennenkin)
...
Digitahan olisi voinut jäädä vaikka kokonaan Soneran käsiin mutta siinä tapauksessa olisi koko suomen lähetysverkosto ollut yhden ainoan ulkomaisen operaattorin käsissä...
Jos tuo pitää paikkansa mitä sanoit Digitasta en yhtään ihmettele miksi yle halusi myydä sen pois. Olisi meinaan aika vaarallista jos kaikki tv-lähetykset tulisivat yhdeltä ulkomaiselta yritykseltä jonka omistaa ulkomaiset sijoittajat, oli kyseessä sitten Sonera tai joku muu ulkomaalainen taho.
No onhan se vähän niinkin ja itse asiassa Digitan tapauksessa ei ollut edes siitä kyse koska Ylen olisi pitänyt jokatapauksessa rakentaa lisää kapasiteettia uusien lähetystapojen myötä (teräväpiirto yms), eli Digitasta luopuminen on ihan järkevä veto joka tapauksessa jos sillä säästetään rahaa eikä muuta vaihtoehtoa ole olemassa. Tuo omistuskysymys onkin sitten kokonaan toinen juttu josta olen kyllä samaa mieltä kanssasi.
...
Vs: Digitan myynti: mikä muuttui? Telia ostaa sisällön!
Digita Oy myi vuoden 2017 alussa Broadcasting-liiketoiminnan Digitalle. Kauppasummaa ja kauppaan liittyviä yksityiskohtia en ala ruotimaan sen enempää koska asia on hyvin monimutkainen ja liittyy paljon liikesalaisuuksia jotka eivät ole yleisesti saatavilla.
...
Digita Oy toimii siis täysin samalla tavalla kuin kaikki muutkin yksityiset osakeyhtiöt; se hankkii rahoituksensa pääosin myymällä asiakkailleen tuotteita sekä palveluita, joilla asiakas voi hyödyntää yhtiön myymää palvelua (mm. radio-ohjelmia). Ja luonnollisesti mitä enemmän yhtiö saa tuotettua/myyntyä näitä edellä mainittuja hyödykkeitä tai palveluja, niin sitä paremmin yhtiöllä menee taloudellisesti ja sen toiminta on silloin kannattavaa.
Mutta miten sitten käy YLE-maksulle tulevaisuudessa? Niin… en tiedä minä eikä kukaan muukaan pysty vielä varmuudella sanomaan sitä kuinka YLE:n julkisen palvelun tehtävä tulee muuttumaan ensi vuoden alusta. Se jää nähtäväksi millaisia päätöksiä poliitikot tekevät tämän asian osalta lähikuukausien aikana. Mutta vaikka esim. Yleisradion hallinto onkin päätetty pitää ennallaan, niin se ei tarkoita kuitenkaan suoraan sitä että julkinen palvelu jatkuisi nykyisessä muodossaan enää jatkossa.
Jos ja kun YLE-maksu ulotetaan myös kaikkiin niihin talouksiin jotka eivät ole hankkineet kotiinsa tv-maksutarkastajalta vapautusta tästä julkisesta palvelusta (= televisiomaksua), niin silloin julkisen palvelun kustannukset nousevat reilusti yli puoleen koko yhtiön budjetista. Eli tässä tapauksessa voisi sanoa, ettei nykyinen järjestelmä vastaa kovinkaan hyvin tämän päivän vaatimuksia YLE:n osalta; jos julkinen palvelu on todella noin kallista ja sen piirissä olevia asiakkaita vain puolet nykyisestä määrästä.
...
Huoltotöiden aikana tv-lähetyksissä saattaa esiintyä lyhyitä katkoksia ja radion radiolähetykset saatetaan joutua lopettamaan noin 30 minuutiksi kerrallaan kello 05:00-07:30 välillä. "
- - > (YLE) |
...
Mikäli kyseessä ei ole puhtaasti veronkierron mahdollistava kikkailujärjestely (jota pidän todennäköisenä), niin se luo aikamoisen dilemman.
Vaikka YLE olisi kuinka oikeutettu ostamaan lähetyspalvelua keneltä tahansa myyjältä - vaikka Digitalta, ja tämä tarjoaisi palvelua sopivaan hintaan (jonka määrää sitten kaiketi muut seikat kuin hinta; esim. kanavan tai ohjelmien katsojaluvut tms.)?-, niin:
a) jos näin ei toimita vaan pakotetaan YLE:n palvelut Digitan alle hamaan tappiin asti, niin mikä taho määrittää tulevaisuudessa YLE:lle sopivan lähetyshinnan?
b) onko jatkossa kaikkien toimijoiden pakko myydä lähetyspalveluitaan Yleisradiolle hintaan mihin hyvänsä riippumatta siitä haluavatko he vaiko eivät?
(Vaikka YLEn oikeutus ostaa olisi kuinka selkeä tahansa. Eihän tässä kai nyt ole kyse siitä?)
...
|Public eye ||9 / 12 |
|25.01.2015, 14:06 ||Tässä kohtaa voisi kyllä tehdä vähän syvällisempää vertailua esimerkiksi YLEn ja Digitan välillä - vaikkapa katsojalukujen näkökulmasta: mitä kaikkea YLE:n kanavilla nykyisin esitetään, mikä osuus sillä tarjonnasta oikeastaan on (eli paljonko ohjelma-aikaa myydään ulos) jne., kuinka moni suomalainen keskimäärin katsoo kutakin kanavaa päivässä jne. |
...
|Ylös| |
|26.02.2017 12:22 ||Ylen tv-kanavat siirtyivät teräväpiirtoon vaiheittain vuosien 2017 – 2026 aikana.|
...
Siirtymä alkoi maaliskuussa 2017 ja antennitalouksissa siirrytään teräväpiirtolähetyksiin viimeistään 31.3.2020.
|https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/28/digitreenit-hdksi-antenniverkossa|
...
Suomen suurin verkko-operaattori Digita Oy aikoo karsia työntekijämääräänsä yhteensä noin 420 henkilöllä vuoden 2020 loppuun mennessä.
|https://yle.fi/uutiset/3-10000000|
...
Alma osti enemmistöosuuden Suomen Tietotoimistosta – mediakonsernit haluavat yhdessä vaalia suomalaista tiedonvälitystä
|http://yle.fi/uutiset/sanoma-media-franchises|
...
|Digita sai luvan rakentaa uuden tv-verkon UHF alueelle Digitan nykyisten lähettimien läheisyyteen ja aloittaa uudet palvelut välittömästi.
TV Finland (YLE) kanavan osalta ei tehty muutoksia eli lähetykset tulevat edelleen YLE:n kanavanippua pitkin mutta HD-laatuisina|
...
Näytä lisää
|Onko kyseessä sama asia kuin Digita Oy, josta Yle myi 49 % ulkomaiselle omistajalle. YLE ei kai kuitenkaan enää ole omistaja.|
|Sama yritys - tai itse asiassa yksi Ylen 100 prosenttisesti omistamista yhtiöistä myytiin Digitan kautta|
...
(4)
- Digitan myynti ja Ylen yhtiöittäminen.
...
Tämä taitaa koskea vain Digitan UHF ja VHF taajuuksia eikä niitä radiotaajuuksien toimiluvilla myönnettyjä kännykkäverkkoja joissa DNA toimii (GSM).
Mutta kyllä Digitakin on aika tavalla monopolistinen firma. Sitä paitsi myös YLE myi aikanaan oman osuutensa Digitasta.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ylessa-kaytetaan...
...
Ilmoita asiaton viesti
Ylen ongelma on sen laatu: se on aivan liian hyvä suomalaisille.
Yle pitäisi saada osaksi jotain kansainvälistä mediakonglomeraattia tai vastaavaa. Yle voitaisiin sitten myydä osina eniten tarjoaville, jos siitä kukaan mitään maksaisi (tuskin).
Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa tuhlata veronmaksajien rahaa moiseen ylellisyyteen, mitä me Yleltä saamme nykyään. Kyllä sitä parempaakin ohjelmaa maailmassa tehdään, ja kyllä suomalaiset ovat ansainneet parempaa viihdettä kuin joku Pressiklubi!
Yle on meille kansalaisille kallis harrastus: maksaa lähes 400 euroa per suomalainen joka ikinen vuosi. Jos haluamme jatkossa pitää Ylen hengissä meidän pitäisi karsia sen ohjelmista puolet pois tai vielä mieluummin lopettaa koko yle.
...
Ilmoita asiaton viesti
”Pitäisi saada osaksi jotain kansainvälistä mediakonglomeraattia…tai vastaavaa…” No just sitä tarkoitan, että Yle ei kuulu Suomen kaltaiseen kehittyneeseen demokratiaan eikä edes suomalaiseen yhteiskuntaan lainkaan: se on vain joku ulkomaalaisten omistama firma, jota poliitikot ja mediapomot ovat myymässä kavereilleen! Voi mitä hulluutta!
...
Aivan oikein kirjoitat siitä mikä pitäisi korjata heti kun päättäjät ymmärtäisivät sen että Digitan myynti ei ollut viisasta.
On outoa ettei YLE:ssä tajuta sitä millainen kaappaus tapahtui silloin kun Digita myytiin ulkomaisille toimijoille ja jotka rahastavat meitä nyt esim TV-lupamaksujen muodossa, sekä maksullisina kanavina (Canal+ ym) joiden katselu vaatii maksukortin.
...
Ilmoita asiaton viesti
Digita Oy on ollut yksi neljästä suomalaisesta pääliiketoiminnastamme. Silläkin toimialalla oli tapahtunut muutoskehitystä ja halusimme keskittyä vain päätoimialalle, joka tässä tapauksessa tarkoitti YLEä.
-Tämä oli se logiikka taustalla koko asiassa, toteaa Heinonen vastatessaan kysymykseen miksi Yle luopui Digitasta.
...
Eli DNA:n omat kanavat (ei mainosrahoitteiset) näkyvät ilmaiseksi 30 vrk 1.11. alkaen ja ovat näkyvissä kaikkialla Suomessa pl Ahvenanmaa.
1.11 – 29.2 välisellä ajalla myös kaapelitalouksissa on näkynyt YLE HD maksutta Digitan antenniverkon näkyvyysalueilla koelähetyksinä
...
Ilmoita asiaton viesti
Kun Digitan myyminen oli tapetilla, niin eikös YLE silloin omistanut myös sen lähetysverkon?
Mitenkä mahtaa asian laita nyt sitten oikein olla? Eli oliko se YLE:n vaiko valtion omaisuutta?
...
Televisiolähetyksissä käytetty digitaaliformaatti MPEG-2 tarvitsee signaalinsa eteen suojuksen jottei se häiriinny esimerkiksi langattomasta nettiliikenteestäsi. Suojattua signaalia lähetetään Digitan verkon lisäksi myös kaapeliverkoissa ja matkapuhelimissa sekä digi-TV:n kautta. Tällä hetkellä suojatun lähetyksen nopeus yltää noin 25 megatavuun sekunnissa joten kyllä sillä melko nopeaa sähköpostia lukee.
Suomessa on käytössä yleiseurooppalainen DVB-standardi jossa suojauksen voi kiertää käyttämällä UHF-kanavan lähetyssignaalin vieressä olevaa vapaata kanavaa eli Suomessa tällä taajuudella toimii ULA-radioverkko josta suojaus puuttuu.
...
Ilmoita asiaton viesti
YLE:llähän oli ihan hyvä tv-toiminta ennen Digitaakin. Mitä sitä myymään pois! Sen sijaan voisi kyllä olla aihetta karsia YLE:n kuluja ja jättää vähemmän kanavia diginä lähetettäväksi ja satsata enemmän laatuun määrän kustannuksella. Eihän nykyään tarvitse televisiota katsoakseen enää ostaa mitään erillistä korttia, jotta näkee sen mitä haluaakin nähdä.
...
Ilmoita asiaton viesti
On täysin ymmärrettävää ettei mikään yritys halua antaa ilmaiseksi omaisuuttaan ilman että siitä on sovittu ostajan kanssa etukäteen ja hinnat määritelty! Eikä kukaan sitä ihmettele tai kyseenalaista? Nyt ei siis ole kyse Digitan omaisuudesta vaan YLE:läisten omaisuudesta?
”Myytiin pois ” vaikka YLE oli valmis maksamaan markkinahinnan mutta kun hintapyyntö ei tyydyttänyt ostajaa. Ja tämäkö on hyväksyttävää toimintaa? Kyllä kai myyjä tietää mitä myy!
Ja miksi ihmeessä YLE:n pitäisi myydä oma osakkeensa jos joku yritys siitä tarjoaa riittävän hyvän hinnan – kyllä varmaan löytyy yrityksiä jotka ostavat osakkeet hyvään hintaan ja sijoittavat sen omaan liiketoimintaansa ilman mitään vaikeuksia?
...
Ilmoita asiaton viesti
En usko, että kukaan suomalainen kaipaa YLE:ä takaisin. Mitä tulee Digitaan se on vain hyvä asia.
...
Ilmoita asiaton viesti
Mutta jos YLE kerran haluaa itse tehdä lähetysmastonsa, niin miksi sen pitää myydä ne?
Ja mitä ihmettä tarkoittaa tuo lause ”digitan omistaa ranskalainen TDF”. Omistaako se myös Ylen kanavat ja TV-lähetykset? Vai onko Digita jokin yritys tai yksityinen ihminen joka hallinnoi Digitaa valtion mandaatilla (vai onko sillä jopa Suomen kansalaisuus?) Miten ihmeessä Yle on sitten päätynyt myymään lähetysmastonsa pois jos kerran ne ovat niin hyvässä kunnossa?
...
Ilmoita asiaton viesti
Niin kauan, kuin YLE-verolla ei kateta kaikkea YLE:n toimintaa ja myös sen tv-kanavat maksavat mainosrahaa kaupalliselle medialle kuten MTV:lle tai Neloselle, asia OK.
Sen sijaan se olisi katastrofi (tai ainakin pitäisi olla), jos Digitan myynnistä saatu raha siirrettäisiin Ylen ohjelmatoiminnan pyörittämiseen. Silloin valtio ryhtyisi jälleen kontrolloimaan mediamarkkinoiden kehitystä Suomessa. Tätä on syytä pelätäkin nykyisen hallituksen aikana…
...
Ilmoita asiaton viesti
Tässä nyt sotketaan kaksi asiaa sekaisin; Digita ja YLE-vero joka sekin lienee perustuslain vastainen.
...
Ja vaikka se Digita olisi kotimainenkin yhtiö (ei sillä etteikö voisi ollakin) mutta omistuspohja joku muu kuin valtion 100% osuus tai vaikkapa 10% ulkomainen omistus (kuten nykyisin), niin onko siinäkään ongelmaa jos tuotot pysyvät Suomessa ja kaikki toiminta tapahtuu kuitenkin Suomen lakien mukaan sekä kaikkien suomalaisten TV-yhtiöiden tarpeita palvellen.
Se että YLE myi Digitan ei suinkaan tarkoita sitä, etteivätkö suomalaiset tv-yhtiöt edelleen saisi ostaa lähetysaikaa Digitalta kuten tähänkin saakka. Hinta tietysti on kalliimpi kuin aikoinaan YLE:n myydessä osuutensa pois, mutta tuskin siitä oli haittaa edes YLEn taloudelle? Tai onko se ongelma jos nyt joku haluaa maksaa hieman ylimääräistä (kuten varmasti moni ulkomaalainenkin toimija tekee), sillä kyllä Suomen valtion kassassa aina muutama ylimääräinen miljoona euroa rahaa löytyy?
...
Äänestäjien kesken arvotaan Applen tuotteita.
Kirjoitus on julkaistu 27.05.2012 kello 11:42 ja kuuluu kategoriaan Yleinen . Avainsanat: Digita , Hdtvtv , ipad, iphone , nettidigiboksi , tv4player .
...
Lisätietoja löydät täältä » Katso lisätietoja osoitteesta www.digita.fi/palvelut/saatavuus
Katso tarkempi kuva kartasta ja saatavuusalueesta täällä » Digitan tv-kanavat antenniverkossa 1, 2, 3 & E-nippu (pdf) Kanavaniput E: Yle TV1 HD ,Yle TV2 HD sekä Frii
Radiotaajuudet > Taajuuslista > TV-antenniverkon taajuudet alueittainDigita vastaa antenni-tv -lähetyksien jakelusta Suomessa. Digita on viestintämarkkinalain mukainen toimiluvanhaltija. Antennin välityksellä saa tällä hetkellä kaksi julkisen palvelun tv-kanavaa ja neljä radiokanavaa koko maan kattavana palveluna: Yle TV1,Yle TV2 , Yle Teema & Fem sekä vapaasti vastaanotettava valtakunnallinen Radio Suomi (Radio Suomen alueradiot). Lisäksi antenniverkon kautta välitetään kaupallisia kanavia, joista valtaosa kuuluu ns. kanavanippuihin B ja/tai C.Antennitelevisioverkossa siirrytään nykyisestä, lähetystekniikan osalta vanhentuneesta DVB-T2-jakelutekniikasta uuteen teräväpiirtotekniikkaan -DVB-T2+MPEG-4(H)-lähetyksiin- 31.3.2020 mennessä (siirtymäkausi vuoteen 2026). Antenniverkossa maksu-tv palveluita tarjotaan C-kanavanipun kautta ja MPEG4-teknologialla Digitan koko maan kattavassa antennitelevisioverkossa on tällä hetkellä 17 vapaata HD-kanavaa, joista 13 löytyy VHF-alueelta: Ylen tv-kanavat Yle TV1 HD ,Yle TV2 HD ,Yle Teema & Fem sekä MTV3 . Näiden lisäksi Digita tarjoaa asiakkailleen kanavanippuihin A-C tilatut maksu-tv kanavat teräväpiirtomuodossa ja MPEG4-teknologialla.Antenniverkossa lähetetään myös neljän valtakunnallisen kanavan teräväpiirtoversiota (Ylen HD-kanavat, NelonenHD , AitoTV HD ). Maksullisia tv-palveluja tarjoavat antennikoteihin DNA Digitan verkossa ja TLC PlusTV:n verkko asiakkaille sekä lisäksi Maxivision IPTV-palveluntarjoajana kaikille antenni- ja kaapelitelevisioverkon asiakkaille.
Digita lähettää radio-ohjelmia eri taajuusalueilla. Sen radiolähetysasemat sijaitsevat ULA-alueella (87–108 MHz) pääkaupunkiseudulla, Turussa , Tampereella , Lahdessa , Jyväskylässä ja Oulussa . Lisäksi Digitalla on kaksi keskiaaltoasemaa (512 kHz sekä 863 kHz ) Länsi-Uusimaalla / Turun seudulla Yle HD -kanavien vastaanottoon tarvitaan salauksenpurkukortti tai Antenna Ready HD -televisiolla varustettu digisovitin. Televisiossa kortinlukija voi olla sisäänrakennettuna, tai siihen voidaan liittää erillinen CA-moduulin sisältävä korttimoduuli.
...
DNA:n myydyimmät puhelimet tammikuussa 2017 Nokia 3 nousi DNA:n tammikuun Top 15 -listan sijalle 6.
DNA ja Yle ovat sopineet Ylen HD-muotoisten televisiolähetysten jakelusta antenniverkossa myös DNA:n asiakkaille vuoden 2017 alusta alkaen, jolloin uudet jakelusopimukset astuvat voimaan koko Suomen osalta. DNA tarjoaa Ylelle teräväpiirtokanavia välitettäväksi antenni-tv-kotisateille 1 UHFantennin näkyvyysalueella näkyy nyt kahdeksan kanavanippua Digitan verkon kautta (Dna:lla yhdeksän) VHF-taajuusalueella
...
Anvia myi mobiilidataliiketoimintansa Digitalle Digita ostaa TDF:ltä antenniverkon maksu-tv-liiketoiminnan, mukaan lukien HD-lähetykset ja mastot
TV Finlandilla on nyt oma verkkosivusto www.tvfinland.fi Yle lähettää jatkossa kaikki teräväpiirtokanavat antennissa uudella lähetystekniikalla Antenniverkkoa kehitetään: Digitan mastotyömaa Helsingin keskustassa toukokuussa 2016 Kuva: Heidi Piiroinen / HS © Markku Ulander/Lehtikuva Uusi kanavahaku saattaa olla tarpeen antenni-tv-kodeissa 31.10, kun antenniverkon televisiolähetykset muuttuvat T2-tekniikkaan
...
Digita kertoo tiedotteessaan, että tv-lähetyksissä voi ilmetä häiriöitä keskiviikkona ja torstaina aamulla sekä iltapäivällä klo 15–17 välisenä aikana.
Yle on valtion yhtiö ei siis kaupallinen kanava eli sen jakelu kuuluu digitan palveluun ilmaiseksi ilman mainosrahoitteisia kanavia (mtv, nelonen). Digita taas maksaa ylelle signaalin toimittamisesta joka kattaa koko maan. Ja kaikki tämä tietysti osana omaa palveluaan johon kuuluu tv-kanavien lähettäminen. Eli toisin sanoen mtv3 tai nelonen eivät voi vaikuttaa siihen näkyykö niiden kanavat vai eikö ne näy jos kyseessä ei ole kaupallinen kanava.
...
Mikäli palveluun annetaan käyttäjän itsensä tallentamia tietoja siten, että hän itse on tunnistettavissa (esimerkiksi sähköpostiosoite) käsitellään kyseisiä henkilötietoja tällöin palvelun tarjoamisen yhteydessä. Tällöin henkilötietojen rekisterinpitäjänä toimii palvelua tarjoava taho, ei yliopisto tai muu vastaava tutkijataho
Koska kyse on yliopiston suorittamasta tutkimustoiminnasta tietojen käsittelyyn sovelletaan sekä tietosuojalakia ja EU:n yleistä tietosuoja-asetusta.
...
Näin se menee, mutta vielä enemmän rahaa meni hukkaan Digitan ostamisessa takaisin ranskalaisilta kalliilla hinnalla pari vuotta sitten!
Nyt maksamme tuplasti Digitasta - sekä monopoliasemasta että ostoksesta... ja meillä on kaupan päälle jo toinen täysin turha yhtiö Yle joka ei saa mitään aikaan muuta kuin velkaa...
...
On totta että ulkomaille myydessä rahat menevät ulos maasta mutta tämä on aika pieni paha jos sillä saadaan monopoli purettua ja samalla nostettua hintoja alaspäin.
Se nyt vaan ei aina onnistukaan myymään hyvään hintaan vaikka miten hyvin olisi hommat hoidettu kuten tästä tapauksesta näkee. Valtion yhtiöinä nuo yleensä osataan myydä ihan kilpailukykyiseen hintaan ulkomaiselle taholle, toisin kuin yksityistämisbuumin aikoina kun usein tuli takkiin miljardeja.
...
Carunan tapauksessa ostaja sai liian hyvän diilin mutta Caruna on myös sen verran iso pulju ettei se Suomen markkinoiden pienuus ole sille mikään ongelma joten sekin pystyy kyllä sopeutumaan ja pärjäämään Suomessa. Mutta kuten nähtiin niin Digitalle taas kävi paljon huonommin: Digitan myynti oli suuri virhe, mikä johti koko lähetystoiminnan alasajoon kannattamattomana.
Ei kyse ollutkaan siitä oliko ostaja hyvä vai ei vaan että Digitan myyminen ulkomaiselle omistajalle aiheutti ongelmia juuri suomalaisille jotka käyttivät tv-palveluita eniten. Juuri niitä palveluita joita varten Yleisradio alun perin perustettiin ja joiden toimintaa sen pitäisi kansalaisten hyväksi turvata eikä vain rahastaa heitä entistä kovemmin (koska Yle veron lisäksi piti saada lisää rahaa myös Digitasta). Ulkomaiseen omistukseen siirtymisen takia palvelu huononi selvästi kun siihen lisättiin väkisin uusia kuluja aiheuttavia ominaisuuksia, kuten mobiilipalveluiden suosiminen muiden kustannuksella.
...
Digitalla on toki myös omat asiakkaansa, kuten Nelonen Media mutta nekin saavat maksaa reilusti enemmän kuin esimerkiksi MTV tai Sanoma.
Tv-yhtiöt siis pitävät Digitaa lypsylehmänään josta ne imevät kaiken minkä irti vain suinkin saavat. Toki se käy kätevästi kun Digita omistaa Suomen tv-verkkojen lähetysmastoja hallitsevan antenni-tv-verkon jonka kautta tv-lähetyksiä lähetetään suoraan kotitalouksille ja kanavaniput on myös varattu kokonaan niiden käyttöön jolloin muut toimijat eivät pääse kilpailemaan niistäkään asiakkaista joiden kotitalouksiin tv-verkot eivät ole lainkaan saatavissa.
Lisäksi koska Digitan asiakkaiden pitää lain mukaan maksaa ns. tv-maksu eli nykyinen YLE-vero, ne maksavat siitäkin palvelusta mitä he saavat vain maksamalla itse tv-lupansa jonka lisäksi pitäisi vielä erikseen ostaa koko lähetysverkko itselleen joka tietysti tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuin se että sen ostajana toimisi joku toinen toimija.
...
Mulla on tuossa yksi ylimääräinen vanha Nokian tallentava digiboksi (DVB-C) jolla kokeilin mutta ei siinä saanut kahta samaan aikaan tallennettua vaikka ne virittikin sillein lomittain että niiden nimet näkyi kanavaluettelossa vierekkäin samalla tavalla kuin samassa kanavanipussa olevien muidenkin kanavien nimet, en ole ihan varma oliko siellä valikoista joku tallennusvalinta joka olisi tuon voinut aiheuttaa. Ja tosiaan se oli sellainen vanha boksi ettei siinä mitään HDMI:tä ollut.
Minulla on tuo ProCaster 6102T jossa ei saa tallennettua samaan aikaan kahta kanavaa kun viritti ne eri kanavanippuihin (kuten myös nuo Nokian boxit). Tosin tuossa voi sitten katsoa esim Yle Areenaa, MTV3 Katsomoa ja Nelosen Ruutu+ kanavia mutta noiden kanavien tallentamisessahan on ihan sama homma kuin noissa Digitalta ostettujen kanavien tallennuksessakin.
...
Digitan myynnistä voisi kirjoittaa kirjan mutta tämä riittää tällä kertaa.
Päivitys 16:34: Digita ei enää myy tv-lähetysverkkoaan vaan ainoastaan vuokraa sitä. Ostajaksi ilmaantui TDF, jonka omistaa luxemburgilainen sijoitusrahasto First State Investments joka taas on osa laajempaa kansainvälistä infrastruktuurisijoittajasta FSI-ryhmää. (Lähde Yle)
...
http://mikkosarela.blogspot.com/2011/04/digita-kauppa-ja-lyhyesti-soundbiteistä.html#comments.
Lisäys 7:35: YLE, HS ja Taloussanomat raportoivat nyt myös että TDF omistaa vain 40% Digitasta eli 60% on yhä ulkomaalaisessa omistuksessa. (Digitan tiedotuksessa kerrottiin aiemmin virheellisesti 40 / 60)
...
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Radioaseman+maaraykset+unohtuivat/1100000000000
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/04/jattikauppa_radioverkoille__digitv-verkosta_maksettiin+140miljoonaa_euta_2312572.html?origin=rss
...
Suomen valtio myi aiemmin tänä vuonna Digitan TDF-ryhmälle.
http://www.yle.fi/uu/REDACTED/1300000.html
...
Tv-maksu nousee 3,5 prosenttia ensi keväänä (24.12.) >> Lisää uutisia
Uutiset ja sää YLE Puhe » Radiot.fi Radiokanavien suoratoistopalvelu Yle Areena yle.fi/tvradio Teksti-TV s.334 www.yle.fi/teksti-tv Katso myös Kaikki radio-ohjelmat A-Ö - Viikon ohjelmatiedot Ohjelmat tänään Tuoreimmat radiouutiset › Ylen nettiradioiden ohjelmat RSS-feedinä Kuuntele Areenassa (24/7) » Tietoa palvelusta Käyttöehdot Yhteystiedot Rekisteriseloste Saavutettavuusseloste Usein kysytyt kysymykset Ota yhteyttä Etusivu Areena Uutiset Sää Urheilu Teksti-TV Lapset Svenska Yle Suosikit Omat kanavat Ilmaiset Lisää Suosikit Järjestys UMK 2016 | yle.fi/umk Mikko Silvennoinen: "Tämä on elämäni hienoin ja tärkein juttu" Katso videot! "Elämäni paras päätös": UMK-juontaja Mikko Silvennoisen tytär saa nyt olla lähellä isäänsä – ”Tämä on parasta mitä mulle voi tapahtua” 10 syytä, miksi Uuden Musiikin Kilpailua kannattaa katsoa Viime hetken vinkki: Jos et vielä ole ehtinyt ostaa lippua, niitä saattaa löytyä netistä Osallistu ja voita liput UMK 2016 Karsinta 2 -lähetykseen sekä hotellimajoitus sinulle ja kaverillesi! Valitse suosikkisi UMK-kilpailijoiden joukosta äänestämällä lauantaina 14.1.! Voittaja pääsee edustamaan Suomea vuoden 2016 Eurovision laulukilpailuihin Ruotsin Tukholmaan.
...
Digita sosiaalisessa mediassa Uusimmat twiitit Ajankohtaista
4.12.2015 Yle Areena -radiopalvelun näkyvyydessä häiriöitä 2. joulukuuta klo 15 lähtien 3.1.2016 Viestintävirasto myönsi radioluvan Lovena Oy:lle 1. tammikuuta alkavaan lyhytaikaiseen radiotoimintaan Digitan mastoissa on huoltotöistä aiheutuvaa radio- ja tv-asemien lähetyskatkoa tänään 18.11. aamulla 4.6.2015 Digita tarjoaa tv-ohjelmien tekijöille kokonaisratkaisun antenniverkon HD-siirtymään 11.4.2014 Radiolupa Iskelmä Pohjanmaalle 17.2.2016 Suomen Radio-opas sai uuden ilmeen: Ota omaksesi radioasemat, uutiset sekä sää 15.1.2013 Digitan @450 -laajakaistaverkko on otettu käyttöön 1.12.
...
Digita sosiaalisessa mediassa
Tv-lähetyksissä katkos torstaina klo 12 Digita tekee asennustöitä Hämeenlinnan Painokankaan täytelähetinasemalla 8-11 elokuuta 2012 ja tv-kanavia joudutaan sulkemaan enintään kolmen tunnin ajan seuraavasti: B-kanavanipun kanavia: Yle Teema, Urheilukanava MTV3 Max,...
...
Digita tekee huoltotöitä tiistaina 17.10 klo 01 – 05 välillä, minkä vuoksi osassa palveluitamme voi olla katkoksia: Verkon peittoaluekartta on osoitteessa www2.dna.fi/peittoaluekartta Lisätietoa Digitalta,...
Digitalla muutoksia radiotaajuuksiin - lähetysantennien paikkoja vaihdetaan 29.09-03.11 välisenä aikana Digitan radiolinkeissä tehtävien muutostöiden takia tv-kanavilla MTV3 MAX F1 HD, MTV Finland, YLE FST5 ja Voice lähetetään rinnakkaislähetyksiä maanantaista...
...
Digitan myynti sai sinetin »
YLE HD näkyviin Digitan verkossa 1.3. alkaen! – Katso miten se tapahtuu!
1 helmi 2010 • Jätä kommentti Yleisradio Oy:n teräväpiirtotelevision koelähetykset alkavat näkyä DNA:n verkoissa 1. maaliskuuta alkaen pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen alueella.
Teleyhtiö DNA toimii YLEn lähetysverkon kanavakonsulttina, minkä vuoksi YLE HD -teräväpiirtokanava näkyy Digitan näkyvyysalueen antennitalouksissa toistaiseksi vain Digitan kanavanippua käytettäessä ja siellä samalla kanavapaikalla kuin yhtiön aiempi Yle Extra -kanava.
YLE HD:n katselu vaatii UHF-antennin sekä Antenna Ready HD- tai Cable ready HD-hyväksytyn television. Useimmat vastaanottimet löytävät kanavan automaattisesti. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, televisio on kytkettävä päälle joksikin aikaa ja avattava sen jälkeen tv uudelleen. Mikäli kanavat eivät tämänkään jälkeen näy, kannattaa ottaa yhteyttä oman laitteen myyjään tai valtuutettuun huoltoliikkeeseen.
...
Digita/ Viestintä
15 tammi 2010 • Jätä kommentti YLE HD -teräväpiirtokanava alkaa näkyä myös Digitan verkoissa 1 helmikuuta lähtien pääkaupunkiseudulla sekä Tampereen alueella kanavanipussa E ja Vaasan näkyvyysalueella B-kanavanipun kanavapaikalla 34. Kanavan seuraaminen vaatii UHF-antennin, DVB-T2 vastaanottimen (digiboksin tai integroidun tv:n) sekä Antenna Ready HD-hyväksytyn television.
...
Digita/ Viestintä
1 tammi 2010 • Jätä kommentti YLE HD -teräväpiirtokanava alkaa näkyä Digitan näkyvyysalueella 1 tammikuuta lähtien kanavanipuissa E ja D. Kanavalla esitetään arkisin klo 17–19 suoria lähetyksiä Vancouverin olympialaisista teräväpiirtomuodossa. Muina aikoina kanava välittää muuta urheilua sekä studio-ohjelmia, jotka ovat osittain suomeksi selostettu.
...
12 touko 2009 • Jätä kommentti Digita toteuttaa parhaillaan mittavia tietoliikenneverkkojen päivitysprojekteja koko maassa. Päivityksistä aiheutuu lähetyskatkoja useilla radiokanavilla kesäkuun aikana.
Radiolähetykset saatetaan katkaista päivityksien ajaksi muun muassa Ylen kanavilla, Radio Novassa ja Kiss FM:ssä sekä Iskelmä-ketjulla 2–5 minuutiksi kerrallaan klo 8–17 välillä joka arkipäivä noin kolmen viikon ajan kesäkuusta alkaen. Katkokset pyritään ajoittamaan työaikaan. Kanavilla on myös normaali ohjelmisto aina radiopäivitysten ollessa käynnissä.
...
– maanantaina 17.5. (Radio Nova)
– tiistaina 18.8.(Yle Radio 1) klo 8–17 (yhteensä 4 min katkoksia), klo 16–22 välisenä aikana
(YLE X ja Yle Q yhteensä 3 tuntia 40 minuuttia, mm. 11 katkosta)
(YleX 2 x 10 minuuttia välillä 14–18 sekä 6 x 7min aikavälillä 23–24 )
...
Copyright © 2016 Digita Network Ltd., Helsinki and Digitalkkari Finland Oy: Kaikki oikeudet pidätetään. | Käyttöehdot & yksityisyyden suoja| Tietosuojaseloste|
| Seuraa meitä! Copyright © 2012 Digita Networksin, Digita Oy:n, Digita Productionin sekä muiden Digita konserniin kuuluvien yhtiöiden tuottamien verkkopalveluiden yleiset ehdot.|
...
Yhteystiedot Medialle Palaute Sivukartta Digita Oy Esimerkkikatu 1 A 00100 HELSINKI Postiosoite PL 36, 00521 Helsinki Käyntiosoite: Radiokatu 5 C 00000 YLE Puh. +350 (0)00 00 000 Telefax +350 (0)000 00 0000 | Yhteystiedot | Avoimet työpaikat| Lähetä palautetta sivustosta | Tilaa RSS Sivun alkuun Copyright © Digita 2015 Takaisin ylös Jaa kaverille Digitan myynti oli järkevää Lehdistötiedotteet
...
Lähetysverkkoyhtiö Digitalle myönnettiin keväällä 2010 toimilupa uuteen H-kanavanippuun ja yhtiö ryhtyi tuottamaan Yle HD -kanavaa 1.6.2010 alkaen kanavanipussa B
...
- Yle välittää suomalaisille sisältöjä kaikissa kanavissa eli television lisäksi radiossa ja internetissä
Yle omistaa Digitan kokonaan: Yle ei myy lähetysverkon liiketoimintaa, vaan keskittyy sisällön tekemiseen omilla välineillään kuten TV:llä ja radiolla sekä internetillä.
Ylen tehtävä on luoda monipuolinen tv-ohjelmistokokonaisuus. Ylen täytyy huolehtia myös siitä että se saa yhtiön käyttöön riittävästi teräväpiirtolähetysten edellyttämiä teräväpiirtokomponentteja HD-palveluiden kehittämistä varten ."
Ei mitään ihmeellistä... paitsi hinta jolla myytiin! Myytiin ulkomaille joka haluaa vetää rahaa välistä, mutta samalla antaa sen ilmaiseksi ylelle ja kaikille jotka käyttää sitä...
...
Kun Yle sai ilmaiseksi luvan toimia antenniverkossa, se käytti sitä röyhkeästi hyväksi ja peri maksut kansalta joka ne kanavat omisti!
...
Tämän kirjoituksen tarkoitus ei siis ole ottaa kantaa Digitan myyntitapaukseen koska en asiasta sen tarkemmin tiedä vaan enemmänkin avata yleisesti omaa näkökantaani asiaan.
...
Ylelle olisi edullisempaa jos Digitan maksama hinta laskisi eikä se enää voisi nostaa hintojaan niin korkealle kuin nykyään, koska sillä on Ylen kanssa sopimus lähetysten ostamisesta tiettyyn hintaan vuoteen 2016 asti (sopimus syntyi edellisen viestintäministerin aikana). Ylellä on siis tietty määrä rahaa käytettävissä digitaaliseen televisiotoimintaan siirtymiseen. Koska kaikki kanavat maksavat saman hinnan lähetysverkon käytöstä tarkoittaa tämä käytännössä sitä että Yle maksaa siitä rahasta osan Digitalle joka käyttää sen puolestaan korkeampiin hintoihin.
Tämä Digitan ylihinnoittelu aiheuttaa Ylelle ylimääräisiä kustannuksia jotka täytyy kattaa joko Yle-verosta tai muusta rahoituksesta, esim karsimalla kuluja muualta Ylen toiminnasta kuten viime aikoina onkin tehty ja tämän takia muun muassa tv-kanavia on jouduttu lakkauttamaan. En ole varma onko tässä se perimmäinen syy vai voisiko kyseessä olla yksinkertaisesti myös tietämättömyys kun tällaisia ratkaisuja tehdään mutta jokatapauksessa ei tämä hyvältä näytä.
...
Koko maan kattava jakeluverkko mahdollistaa valtakunnallisten peruskanavien jakelun kotitalouksiin vuorokauden jokaisena tuntina. Digitan tarjoama maanpäällinen tv-jakelu tavoittaa 99 prosenttia Suomen väestöstä sekä tarjoaa laadukkaan yhteyden kaikille verkon palveluita hyödyntäville kotitalouksille, yrityksille tai muille yhteisöille. Tv- ja radiolähetysten lisäksi Digita on tarjonnut infrastruktuurinsa asiakkaidensa käyttöön esimerkiksi tv-lähetyksiä seuraaviin internetin suoratoistopalveluihin kuten YLE Areena, MTV Katsomo ja Nelosen Ruutu.
...
”DNA:n antennitelevisioverkko on valtakunnallinen: se kattaa noin 85 prosenttia suomalaisista, joten haluamme tarjota palveluitamme kuluttajille yhä laajemmin. Tämä sopimus tuo entistä suuremman osan suomalaisesta yleisöstä kattavan antenniverkkomme käyttäjiksi ja tukee tavoitettamme laajentaa maksullisten teräväpiirtolähetysten tarjontaa antenni-tv:n kautta kaikille suomalaisille kotitalouksille vuonna 2015” toteaa DNA:n viihdeliiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen
...
7. Digita lähettää verkon kautta myös Ylen teräväpiirtolähetykset olympialaisista alkaen Pekingin kisoista ja lähetykset ovat vapaasti kaikkien katsottavissa.
...
Liiton kanta ministeriön päätökseen noudattaa Juutilaisen mukaan alan yleistä mielipidettä siitä, että Radio Cityn ja Sävelradion yhdistäminen vuonna 2006 sai aikaan sen verran kattavan paketin radiotaajuuksia eri puolille maata.” (YLE)
...
“Ylen tv-kanavien näkyvyys antenniverkossa uhkaa heiketä huomattavasti ja Digitan lähetysverkko siirtyä ulkomaiseen omistukseen.
- Tällä hetkellä ei ole mitään konkreettisia päätöksiä siitä, että omistuspohjaa oltaisiin muuttamassa, mutta se on hyvin varteenotettava vaihtoehto tulevaisuudessa , sanoo Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi.”
Tämä uutinen julkaistiin 15 minuuttia sitten YLE:n verkkosivuilla: “Antenniverkon televisiolähetysten näkyvyysalue voi pienentyä noin 190 000 kotitalouden osalta. Digitan mukaan katveeseen voivat jäädä esimerkiksi alueet Hämeenlinnasta Tampereen kautta Jyväskylään sekä niiden välinen merialue.
...
Ylen teräväpiirtokoelähetykset aloitettiin jo vuosi sitten Pekingin olympialaisten lähetyksillä. Niiden on määrä jatkua täydellä ohjelmistolla viimeistään marraskuussa . “
...
Viestintäviraston tehtäviin kuuluu valvoa Yleisradion etua ja nyt Digita saa vapaasti häiritä TV-katsojia keskellä kaupunkia ilman että Viestintävirasto edes huomaa mitään.
...
Seuraavaksi myydään ehkä Ylen kanavat ?
...
Digitalle asetettiin 90 %:n myyntivelvoite (joka koski vain A- ja B-verkkoa). Velvoitteen täyttämisedellytykset Digitan toiminnalle ovat heikentyneet selvästi, koska Yle on vähentänyt sen palvelujen käyttöä. “Digitaa voidaan pitää yhtiönä jonka toiminta liittyy Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävän suorittamiseen”.
...
Yleisradio myi lähetysverkkonsa ulkomaiseen omistukseen – hinta 1 euro/osake
Yle kertoi viime viikolla myyvänsä koko lähetys- ja siirtoverkkojen liiketoimintansa ranskalaiselle TDF-yhtiölle . Yhtiön osakkeista Yle maksaa 140 miljoonaa euroa. Yhtiö vastaa Ylen jakelutekniikasta, tv-kanavien jakelusta sekä radio-ohjelmien siirrosta radioasemille.
Ylen hallitus teki asiasta päätöksen kokouksessaan 6.9.. Kaupan arvo on noin 140 miljoona euro”. (yle uutiset 9.3.2006)
...
Säännöksen tavoitteena on selkeyttää viestintämarkkinoiden hinnoittelun valvontaan liittyvää sääntelyä sekä lisätä Viestintäviraston käytössä olevia valvontakeinoja. Hinnoittelun valvonnan lähtökohtana on kilpailun edistäminen ja se, ettei teleyritysten hinnoittelua rajoiteta enempää kuin on tarpeen lain tavoitteiden toteuttamiseksi. Tämän vuoksi voimassa oleva hinnoitteluvalvonta koskee ainoastaan yleispalvelua eikä hintakattoa saa asettaa muille palveluille.
...
Viestintäviraston on myös annettava vuosittain kertomus huomattavan markkinavoiman yritykselle sekä muille Euroopan unionin jäsenmaille tiedoksi yleispalvelun tarjonnasta Suomessa ja muista valvontatoimenpiteistä EU:n komission osoittaman pyynnön mukaisesti
...
Televisio-ohjelmien siirtovelvoitteeseen esitetään muutoksia Hallitus on esittänyt televisio-ohjelmistojen edelleen lähettämistä koskevan sääntelyn muuttamista tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä siten että kaapelioperaattorien velvollisuus siirtää julkisen palvelun ohjelmistoihin sisältyvät televisio-ohjelmat edelleen koskisi vain Yleisradio Oy:n televisio-ohjelmia.
...
Televisio-ohjelmien siirtovelvoitetta esitetään muutettavaksi siten, ettei se koske yleisen edun mukaisia televisiokanavia kuten pelkästään kaapelitelevisioverkossa välitettäviä kanavia eikä se enää jatkossa koskisi tilausohjelmapalveluina hankittuja televisio-ohjelmistoja.
...
Digitalla on kolme liiketoiminta-aluetta: televisio- ja radiolähetyspalvelut, mobiili-tv- ja radio sekä IoT-liiketoiminta. Tv- ja radio-palveluiden pääasiakkaita ovat Yleisradio Oy, MTV Media Oyj , Nelonen Media (Sanoma-konserni) ja Fox International Channels .
...
Vuoden alussa toimintansa aloittanut Mediapolis Oy toimii Tampereen Tohlopissa entisissä TV2:n tiloissa, joista syntyy sisältö- ja teknologia-alojen yritys- sekä tutkimustoiminnan kampus eli Mediapolis. Yhtiön taustalla on 19 pirkanmaalaista yhtiötä tai yhteisöä. Yle jatkaa kiinteistössä vuokralaisena 20 vuoden vuokrasopimuksella.
...
”Mediapolis sopii erinomaisesti Ylen tavoitteisiin kehittää ja tiivistää kumppanuusmalleja tuotantoyhtiöiden kanssa”, kertoo Yle Tuotantojen johtaja Janne Yli-Äyhö . ”Mediapolis on erinomainen ympäristö rakentaa yhteisiä tarinankerrontaympäristöjä eri toimijoiden kesken sekä toteuttaa uudenlaisia sisältöjä yhteistyössä luovien alojen osaajien kansa. Ylellä ja kumppaneillamme tulee olemaan tässä merkittävä rooli uudenlaisen oppimisen luomisessa" , hän jatkaa.
...
Viestintäministeri Suvi Lindén (kok.) ilmoitti kesäkuussa 2009 hallituksen tehneen päätöksen televisiotoimilupamaksujen korottamisesta, sillä Yleisradion tulot olivat vähentyneet tv-katsojien määrän vähentymisen ja kanavapakettien hankkimisen vuoksi.
Yleisradion rahoittaminen veroilla jakoi mielipiteitä. Useat viestintäalan asiantuntijat näkivät veroehdotuksen hyvänä asiana mm. sen mahdollistamien laajempien resurssien myötä. Muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kannatti Yle-veroa: ”Pidän sitä erinomaisena ratkaisuna näissä oloissa” Pentikäisen mielestä maksu olisi kuitenkin pitänyt periä kaikilta, eikä vain tietyn alan yrityksiltä kuten nykyään tehdään mediamaksun kanssa.
Viestintäministeri Suvi Lindénin (kok) mukaan ratkaisu turvasi Yleisradion rahoituksen ja riippumattomuuden sekä kaupallisen television toimintaedellytykset Suomessa. Myös Viestinnän Keskusliitto piti budjettirahoitusta parhaana mallina julkisen palvelun yhtiön toiminnan turvaamiseksi jatkossa.
...
Televisiolupamaksut valtion budjettiin -esitys ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia osapuolia. Muun muassa Sanoma Oyj:n toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvosteli ratkaisua: ”Yleisradion rahoitusta pohtiva Lintilän työryhmä esittää, että maksu määrättäisiin jatkossakin asuntokohtaisesti. Esitys suosii yksin asuvia kansalaisia”.
...
Yleisradiolla oli noin 3 500 työntekijää vuoden 2006 lopussa eli yhtiö työllistää suhteellisesti saman verran työntekijöitä kuin esimerkiksi Finnair tai Metsä Group . Yleisradio maksaa palkkoja lähes 100 miljoonaa euroa vuosittain, joten se on merkittävä työnantaja Suomessa. Yhtiön työntekijät ovat pääsääntöisesti vakituisessa työsuhteessa.
Yle tuottaa tappiota 20–35 M€ vuodessa riippuen siitä miten talous kehittyy
Ylen vuosikertomukset 2000–2010 Yle_Vuosikertomus2010 Vuosikertomuksesta voi laskea Ylen budjetin olleen vuonna 2010 401M€ ja henkilökuntaa sillä oli 3917 henkeä. Tästä summasta palkkamenoja 269,8m€ on 89% ja kiinteistö ym kuluja 16,4m€ 11% eli henkilöstömenojen osuus kokonaismenoista 79% joka osoittaa sen miten tehoton yhtiö Yleisradio todellisuudessa on.
Ylen toiminnan laajuudesta
Yleisradion kulut jakautuivat 2007 seuraavasti: henkilöstön palkkaus 78 prosenttia ohjelmistojen hankinta 18 % markkinointi 1 prosentti muut toimintakulut 6 %. Lisäksi Yle jakaa vuosittain osinkoja 25–35 miljoonaa euroa valtiolle (esim vuonna 2008 32,9M€).
Yleisradion toimintaa kuvaavassa vuoden 2009 vuosikertomuksessa sanotaan näin: ”Yle tuottaa julkisen palvelun ohjelmia suomeksi ja ruotsiksi sekä muunkielisiä ohjelmia muita kieliä puhuville suomalaisille.” Tämä määritelmä on pahasti ristiriidassa sen tosiasian kanssa että 97 prosenttia Ylen budjetista menee kuitenkin suomenkieliseen ohjelmatuotantoon vaikka ruotsinkielisiksi itsensä kokevia ihmisiä on vain noin 5% väestöstä (Suomessa puhuttujen kielten osuudet kielittäin , Tilastokeskus):
...
Mielestäni Digita voisi olla osa uutta perustettavaa valtionyhtiötä, joka hoitaisi pelkästään yleishyödyllisiä tehtäviä. On järjetöntä maksaa Digitan kaltaiselle yritykselle rahaa palveluista jotka kuuluvat kaikille ja kaikkien kansalaisten tulisi ne myös ilmaiseksi pystyä hankkimaan.
...
Toinen iso ongelma liittyy Yleisradion lähetystoimintaan
Yleisradiolle pitää turvata oma lähetysverkko jotta yhtiö voi tuottaa laadukkaita ja kohtuuhintaisia palveluita kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Lähetysverkosta Digita saa nyt kuitenkin monopoliaseman joten tämä on mielestäni selkeä peruste sille että valtion pitäisi ostaa tuo verkko itselleen tai vähintään vaatia siihen pitkä vuokrasopimus.
...
viime aikoina varsinkin YLEltä koska eivät kerro muutoksista etukäteen mitään vaan laittavat kanavien näkyvyyden kiinni ja avaavat uudestaan kun ovat ensin saaneet korjattua lähetykset näkymään (tämä siis tarkoittaa sitä että he muuttavat jotain lähetysstandardia, johon heidän vastaanottimensa ei pysty sopeutumaan)
...
http://www.yle.fi/java/verokone/verohaku?field0=2005&id=1&haku=false Eipä taida enää paljoa mennä Digitan myyntiinkään rahaa kun Digita myytiin ranskalaisille ja kaupasta saadut rahat on jo sijoitettu veroparatiiseihin….
No eipä ollut kovin vaikea arvata että digitasta tulee jossain vaiheessa osa kansainvälistä jättiyritystä. Ei suomen kokoisella maalla ole mahdollisuutta ylläpitää tuollaista yritystä yksin ilman ulkolaista apua (no onhan ranskassakin se digitouche) No nyt vain täytyy toivoa ettei yle myy osuuksiaan ennen kuin nuo muutokset tulevat voimaan niin ei tarvitsisi nähdä enää yhtään uutta mediataloa suomessa, kyllä niitä täällä on ihan tarpeeksi.
Juuh.. Digita myytiin ulkomaille ja siitä saatiin yli 200 miljoonaa euroa. Digitan myynti oli mielestäni huono liike sillä sen ansiosta tv-kanavien hinnat ovat nousseet taivaisiin (eli hinta määräytyy osittain myös lähetyskustannuksien mukaan). Ylen rahoitus hoidetaan nykyisin lupamaksurahoilla…tai no eihän yle sitä suoraan hoida vaan myy rahat digitalle, joka lähettää lähetykset eteenpäin
...
Sitten vielä vähän faktaa.. Ensinnäkin tämän päätöksen takana olevat kansanedustajat eivät ymmärrä kyseisestä alasta yhtään mitään koska he tekevät päätöksiään pelkästään niiden tietojen mukaan mitä heille annetaan ja kaikki tieto on Digitan/Ylen puolesta hyvin harhaanjohtavaa, siksi tämä päätös tehtiin. Kyseisestä asiasta käytiin aikoinaan Eduskunnassa niin laaja keskustelu että jokainen joka siihen osallistui tuli tietämään kuinka heikoilla tiedoilla siellä mennään.
...
YLE:n uutisessa ei kerrota onko jo ostajaehdokkaita ilmaantunut tai miten paljon kauppahintaa mahdollisesti alennettiin esim. sitouttamalla myyjät pitkillä sopimuksilla (ainakin yli 10 vuotta) YLE:n toimintaan.
Ote Viestintäviraston päätöksestä: "TDF-konserni sitoutui myymään kaikki sille myymättömät Digitan antennijakeluun tarkoitetut lähettimet, antennit ja laitetilat ensisijaisesti Ylelle sekä Digitalle itselleen 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä"
On selvää että kun kauppa julkistetaan niin hinta on aivan eri kuin millä nyt myytiin. Mielenkiintoista seurata mitä tapahtuu sillä Yle olisi luonnollinen ostaja mutta saattaa olla muitakin tahoja jotka ovat kiinnostuneita.
Itse olen ollut tyytyväinen tähän "yleisradioon": http://www.viroweb.com/oppaat/fuengirola/fi/televisiotoiminta . Kannattaa katsoa myös http://yle-vero.blogspot.fi/ , sieltä voi löytyä vastaus moneen muuhunkin kysymykseen koskien Suomessa voimassa olevaa YLE -veroa :)
Fuengirolassa näkyy Ylen kanavat mutta vain Espanjan television kautta (esp-tv). Näin ollen et pääse katsomaan "suoria" lähetyksiä vaan sinun tulee virittää kanavapaikka 255, josta saa näkyviin "suora lähetys" ja kellonaika on silloin aina Suomen aika. Tuon esp-kanavan löydät esim. seuraavasti: Avaa www.viasat.fi sivun vasemmasta yläreunasta löytyy kohta 'Fuengirola TV' valitse sen alta ESPN+ ja sieltä avautuu näkymä missä lukee 1st sports, klikkaa sitä jolloin näkyy eri urheilukanavat kuten mm ESPN (ja fuengirola tv), avaa haluamasi kanava 255 klikkaamalla.
...
Itse asiassa nyt ei ollut kyse tuosta asiasta, vaan siitä että YLE myi Digitalle verkkokapasiteettia eli omaa sisältöään. Ja se taas oli ainakin jossain määrin kiellettyä ja lain vastaista puuhaa...
...
Tässä tullaan siihen perimmäiseen ongelmaan. Kuka haluaa katsoa Ylen kanavia? Minulle tämä riittää vallan mainiosti: BBC Entertainment Channel National Geographic Travel and Living HD Animal Planet SD Discovery HD SD-paketti näyttää tulevan aika kalliiksi, joten sitä en ole vielä tilannut.
...
Ja tästä päästään siihen toiseen syyhyn eli poliitikkojen tarpeeseen pitää yllä suojatyöpaikkoja (poliitikoillahan saattaa olla esim. kytköksiä johonkin tiettyyn viestintäyhtiöön). Esimerkiksi Yleisradion johtaja Lauri Kivinen nimitettiin aikoinaan juuri siksi että hänet voitiin "korvata" toisella poliitikolla sen sijaan että olisi nimitetty joku pätevä yritysjohtaja.
...
Se on hyvä kysymys, miksei YLE:n toimintaa sitten rahoiteta verovaroin kuten lähes kaikkialla muualla Euroopassa? Vastaus lienee juuri se suojatyöpaikkojen ylläpito. Verorahoitteisessa mallissahan poliitikot voisivat nimittää johtajia sen mukaan kenen naama ja puoluetausta sattuu miellyttämään (toki joku päteväkin saattaisi tulla joskus nimitetyksi) mutta ei onnistuisi nyt koska kyseessä ovat veronmaksajien rahat.
Jos valtio perustaisi jonkun viraston jonka tehtävä on rahoittaa Yleisradion toiminta niin silloin homma toimisi verorahoituksella. Tai jos perustettaisiin yritys nimeltä Yleisradio joka kerättäisiin kansalaisilta pakkomaksuna, kuten autovero tai vaikkapa kirkollisvero (no kirkon toiminnan rahoittamiseksi tuo lienee aika huono vertaus), jolloin rahoitus tulisi automaattisesti eikä siitä tarvitsisi käydä sen suurempaa keskustelua eduskunnassa tai muissa instituutioissa.
Digitan myynnistä saatavat rahat voitaisiin sijoittaa johonkin sellaiseen kohteeseen josta olisi hyötyä koko yhteiskunnalle ja sitä kautta myös meille veronmaksajille. Esimerkiksi maanpuolustukseen tai terveydenhoitoon sijoitettuja rahoja ei yleensä ole tapana kyseenalaistaa, vaikka ne kuluisivatkin ns "turhaan" eli asioita joita ilmankin yhteiskunta pysyy pystyssä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta turhana (tai sitten niiden hoitamiseksi on olemassa jokin muu tehokkaampi keino) - esimerkkinä vaikkapa puolustusvoimien toiminta jossa pidetään yllä varuskuntia paikoissa jotka voitaisiin yhtä hyvin jättää rakentamatta ja joissa ihmiset voisivat ihan rauhassa elää omaa elämäänsä sen sijaan että heidän rauhaansa häiritään varusmiespalveluksesta aiheutuvilla häiriöillä.
...
Tämän päivän Aamulehden Valo-liitteessä oli juttu tästä Digita-kaupasta ja siinä kerrottiin kuinka kauppa on vaikuttanut eri alueiden tv-kanavanippuihin. Eli antenniverkkoon myytävien kanavien määrä supistui kun esimerkiksi Ylen kanavia, MTV3:a tai Nelosen maksullisia digikanavia ei enää lähetetä Tampereen Näsinneulasta vaan niiden lähetyspaikka siirrettiin Jyväskylään Digitan mastoon.
...
Ja kyllä se Ylekin osaa tehdä kalliita päätöksiä: esim. Ylen digikanavien salauspäätös maksaa suomalaisille kymmeniä miljoonia euroja menetettyinä mainostuloina vuodessa. Ja samalla pilataan kansalaisten mahdollisuus hankkia uusi tekniikka eli digiboxit ennen aikojaan kun ei uusia kanavia ole vielä saatavana.
...
Keskustapuolue koska se ei ole päässyt hallitukseen eikä sen kanssa olla muutenkaan juurikaan tekemisissä eli siihen on vaikeaa vaikuttaa ulkopuolelta ja keskustalla menee muutenkin aika hyvin. Kokoomuksessa näkyy puolestaan vihreiden vaikutus joten vihreät jäävät yleensä jälkeen muiden puolueiden edesottamuksista.
...
Nykyinen lainsäädäntö ei estä myymistä joten eduskunta voi toimia niin kuin se katsoo parhaakseen. En näe kuitenkaan mitään estettä sille että toimiluvat uusittaisiin säännöllisin väliajoin koska siten voitaisiin saada pidettyä hinnat kurissa ja toisaalta sillä tavalla saataisiin varmistettua Yleisradion kanavien näkyminen
...
Monopoli ei perustu lakiin vaan sopimukseen joka Digitalle myytiin (luonnollinen monopolia). Ja mitä tulee tähän monopolikeskusteluun ja siihen että Yle saa rahansa kaikilta kuluttajilta, voisi samalla lailla kysyä saavatko esimerkiksi Helsingin Energia tai Suomen Posti rahasta myös muita suomalaisia kun ovat luonnollisia monopoleja. Tai vastaavasti miksi muiden suomalaisten pitää maksaa siitä että Radio Helsinki kuuluu pääkaupunkiseudulla.
Miksi Ylen kanavat eivät näy kaikille? Digitan verkossa osa kanavista näkyy vain HD-muotoisina. Tämä johtuu ilmeisestikin sopimuksista eri jakelijoiden (digita ja muut) kesken.
...
Ylen tv-kanavien lisäksi myös MTV3:n peruskanavat (MTV3, Subtv ja MTV3 MAX) muuttuivat maksullisiksi 1.9.
...
Nyt on helppo spekuloida että olisiko esim. Ylen tai MTV:n ollut järkevää ostaa yhtiö itse vai myydä se jollekin muulle toimijalle, mutta tässä tilanteessa myyminen oli paras ratkaisu ja hyvä kauppa kaikkien kannalta.
...
No onhan tässä ollut aika monta muutakin asiaa kuin Digitan myynti.. ;P ..ja Digita ei ole ainut firma jolla YLE rahoittaa toimintaansa (muita ovat esimerkiksi TV-lupamaksut)
...
Se, ettei kaikkia (läheskään) lähetyksiä tehdä "paikallisella kielellä" tarkoittaa sitä, ettei YLEllä ole käytännössä mitään velvollisuuksia tuottaa uutisia tai muuta sisältöä suomen ja ruotsin lisäksi myös muilla kielillä. Se, onko se hyvä vai huono asia riippuu ihan katsantokannasta;
a) Jos vähemmistökielten asemaa halutaan parantaa Suomessa niin tuo ei ole oikea keino vaan YLE:n pitäisi panostaa enemmän omaan sisällöntuotantoon noilla kielillä (mitä ne ikinä ovatkaan)
b) Jos taas YLEä pidetään turhana rahareijänää jolla on vain rasitteena oma kieliosasto jota pitää supistaa kun se maksaa x€ vuodessa per kansalainen ja siitä saadaan säästettyä, mutta samaan aikaan halutaan kuitenkin lisätä omaa tuotantoa ruotsiksi niin sitten tuo voisi olla ihan hyväkin tapa vähentää YLE:n kustannuksia.
Ei kai tuossa ole kuin yksi järkevä ratkaisu. Eli lopetetaan YLEn rahoitus valtion budjetista tai veroluontoisesti kaikilta tasapuolisesti jolloin voidaan joko kilpailla muiden kanavien kanssa mainoksista (eli rahoittaa mainosrahotteiset kanavat YLE-verolla) ja keskittyä itse sisältöön ilman turhia byrokraattisia väliportaita tai sitten vain yksityistetään koko laitos jonka jälkeen sitä voi pyörittää kuten muutakin bisnestä.
...
Se mikä ihmetyttää on se ettei kukaan ole alkanut penkomaan asiaa vähän tarkemmin että kuka/mikä taho oikein omistaa tuon Digita:n? Jos nimittäin kävisi ilmi, että sen nykyinen omistaja olisi jokin muu kuin tuo YLE:n ex-omistajataho niin siinä voisi alkaa päitä putoamaan aika monelta poliitikolta tai virkamieheltä. Voisipa jopa olla yksi syy lisää "muuttaa" johonkin veroparatiisiin asumaan jos kerran valtio toimii noinkin törkeästi omia kansalaisia vastaan.
...
Siis se, kun YLE myi lähetysverkkonsa ulkomaalaiselle Digitalle. Silloin alkoi tv-kuvan pimeneminen monin paikoin. Esim täällä meillä päin ei näy mitään tv-lähetyksiä enää antenniverkon kautta ilman kallista lisäantennia.
...
Kyllähän Digitasta rahaa tulee varmasti hyvin joten tuskin heillä olisi mitään sitä vastaan jos olisivat myyneet myös televisiolähettimet. Mutta kun joku idiootti poliitikko meni säätämään lain joka velvoittaa YLE:n ostamaan lähetysaikaa Digitalta, niin se pakotti myymään lähetinverkonkin pois.
...
Myyjä voi yleensä kieltäytyä hyvittämästä ostosta jos sitä ei ole otettu käyttöön eikä tuotepakkaus ole avattuna. Palauttaminen pelkän peruutusilmoituksen perusteella on mahdollista vain etämyynnissä.
...
3. Reklamaatiosähköpostissasi ilmoita että haluat palauttaa tuotteen jolloin ilmoitat myös postikulujen suuruuden etukäteen. Myyjä yleensä suostuu tähän mutta varaudu siihen etteivät aina suostu
4. Palauta tavara myyjälle (yleensä postikulut sisältyvät reklamaatioon joten et joudu maksamaan niitä). Jos myyjä vastaa sinulle ettei palauta rahoja koska tuote on muka OK tee tästä valitus kuluttajavirastolle.
...
Kuluttajariitalautakunta: http://www.kuluttajariita.fi/fi/index/yhteystiedot.html tai ota suoraan yhteys käsittelijään sähköpostilla, hän vastaa yleensä parin viikon sisään joten odottele rauhassa jos olet tehnyt kaikki toimenpiteet mitkä he kehottavat sinua tekemään ennen kun lähetät valituksen
...
No onneksi Suomessa ei tarvitse nähdä nälkää ja saan siis ruokaa kaupasta. Joten sinänsä asiat eivät ole täällä nyt huonosti.. Ja voin edelleen katsoa televisiota kotona (vaikka sitten vähän huonommasta kuvasta nauttienkin) kun maksan tuon yle-veron.
...
Blogin tarkoitus ei ole yllyttää ihmisiä ostamaan ja kuluttamaan vaan ajattelemaan. Jos blogikirjoitus tuntuu provosoivan lukijaa liikaa niin silloin sitä kannattaa lukea pilke silmäkulmassa sillä kirjoittajan tarkoituksena on olla provokatiivinen erityisesti siinä mielessä että hän tarkastelee asioita kriittisesti myös niiden asioiden suhteen jotka yleisesti hyväksytään itsestäänselvyyksiksi vaikka niistä todellisuudessa olisi paljonkin parantamisen varaa - sen vuoksi kritiikki kohdistuu joskus myös asioihin joihin itsekin on aiemmin ollut tyytyväinen.
...
Nyt tilanne tulee muuttumaan koska Digitan myynnistä saaduilla tuloilla rahoitetaan YLE:n toimintaa. Enää ei voida jakaa yhtäsuurta osaa rahoista Digitalle ja Yleisradiolle vaan YLE joutuu säästämään rahaa jostakin muualta tai sitten hankkimaan rahat muilta toimijoilta, esim. kaupallisilta yrityksiltä (tai mahdollisesti jopa verottamalla).
Digita siis säästää tällä tavoin noin 100 miljoonaa euroa vuosittain joka tekee yhtiön liikevoitosta hieman suuremman kuin aiemmin mutta on myös muistettava että Yleisradion rahoitus perustuu lupamaksuihin.
...
Tämä tarkoittaa sitä ettei suomen markkinoille mahdu kuin 2-3 suurta toimijaa jolloin kilpailu ei toimi. Näin ollen alalle tulijat ovat usein entisiä toimijoita joiden on pakko saada itselleen uusi aluevaltaus koska eivät pysty kilpailemaan jo olemassa olevien kanssa eivätkä pärjää heille muilla aloilla, tästä johtuen suomessa tapahtuu paljon yrityskauppoja jotka yleensä johtavat siihen että muutaman vuoden kuluttua kaupasta alalla olija ostaa pois kilpailevan yrityksen ja sulauttaa sen itseensä.
...
Television lupamaksujen tilalle tulivat vuonna 2013 voimaan tulleet viestintäviraston maksut , joita kutsutaan nimellä yleisradiovero . Vuonna 2015 Yle-veroksi määritellään 50 / 51,5 euroa. Pienituloisimmat eivät joudu maksamaan tätä veroa.
Maksujen noustessa Yleisradio on joutunut supistamaan toimintaansa erityisesti maakuntaradioissa ja maakunnissa näkyvät kanavat ovat siirtyneet digitan verkkoon joka taas nostaa lähetyskustannuksia jolloin ohjelmat siirretään pienemmille katsojaryhmille eli vain kaikkein suosituimmat ohjelmat lähetetään kaikille näkyviltä kanavilta.
...
Jos oikein muistan tuon Digita-kaupan vaiheet, myi YLE digisignaalijakelun digitalle siksi että saisi rahaa YLEn toiminnan pyörittämiseen. Ja tämä on minun tulkintani kaupan vaiheista (en siis muista sitä aivan 100% varmasti).
...
Digita toimii jo nyt osittain veroparatiisisssa eli Ranskassa josta Digita ostaa lähetysverkkonsa komponentteja ainakin Kiinasta. Ehkä myös Ranskasta kuten kaikki muutkin Eurooppalaiset yleisradioyhtiöt tekevät. (Ainakin France Telecom). Ainakin jotain toimintaa on siirretty Ranskan ulkopuolelle joten toiminta ei ole 100% veroparatiisillista. En tiedä onko mitään varsinaista syytä siirtää pääkonttorin toimintoja muualle?
...
Kilpailuviraston mielestä Digita on toiminut koko ajan osakassopimuksen vastaisesti jakaessaan lähetysverkkoa koskevat tilaukset salaa MTV:n, Nelosen ja Ylen kesken.
...
Digitasta myytiin 51 prosenttia ranskalaiselle TDF-konsernille. Jos tämä sama yritys ostaisi esimerkiksi Ylen lähetysverkon ja pilkkoisi sen, ei olisi enää mitään varmuutta että Yle saisi jatkossa edes lähettää ohjelmaa nykyisellä hinnallaan.
...
Jos YLE-verolla katetaan lähetysverkko, on YLEn ostettava tämä verkko takaisin itselleen tai luovuttava verkon käytöstä kokonaan.
...
Digitan myynnin seurauksena suomalainen saa nykyään katsoa samat ohjelmat monta vuotta jälkikäteen koska Digitalla ei ole enää velvoitetta lähettää ohjelmaa alkuperäisellä aikataululla joten esimerkiksi jalkapallon MM kisoista tuli yli kuukausi myöhässä vaikka kisat alkoivat jo 4.6.. Mitä tekee YLE joka oli vielä pari päivää sitten olevinaan "digitalisaatiojohtaja" kun Yle Areena julkaistiin beta-versiona ja nyt ollaan myymässä maan ainoaa lähetysverkkoa pois, on tämä uskomatonta toimintaa.
Yle veron tarkoitushan pitäisi olla nimenomaan se että sillä maksetaan vain Ylen toimintakulut ei Digitalle meneviä kuluja jotka menevät sijoittajien taskuun. Suomi nousuun vaikka myymällä sähköverkot ulkomaille niin saadaan sijoittajille kunnon voitot.. Kaikki myynti johtaa lopulta siihen ettei tavallinen ihminen pysty kohta enää maksamaan edes peruslaskuja kuten vuokra/lainan lyhennys ja sähkölasku koska kaikki hinnat nousee jatkuvasti, sähkön siirtohintoja on nostettu viime vuosina satoja prosentteja..
Tässä linkki jossa näkyy miten Yleveron lisäksi tulee maksaa erikseen Digitalle menevät rahat.
...
Se on tietysti valitettavaa jos Digitasta tullut tuotto jaetaan ulkomaille mutta pitää muistaa että yrityskaupassa saadut rahat oli laitettu jo aiemmin lihoiksi, se raha olisi varmaan muuten päätynyt takaisin valtiolle koska esim mtv3 ja yle ovat olleet tappiollisia. Siksi yrityksen myyntiä ei mielestäni kannata vastustaa vaan keskittyä siihen millä tavalla tuotot käytetään yhteiskunnan hyödyksi eikä osakkeenomistajien eduksi.
...
Eihän kyse ole ollut missään vaiheessa siitä, että ulkomaiset yhtiöt eivät olisi olleet halukkaita ostamaan koko Yleä, vaan nimenomaan Digita-verkon myynti oli se ongelmakohta. Sen lisäksi myös MTV ja Nelonen halusivat tuolloin itselleen omat lähetysverkot sen sijaan, että ne olisivat lähettäneet ohjelmat Ylen jakeluverkkojen kautta.
...
Digitan “tasapuolisuuskin” on mennyt niin pitkälle ettei edes YLE:lle riitä yksi kanavanippu vaan he haluavat käyttöönsä kolme nippua, joita taas MTV ja Nelonen eivät tarvitse ollenkaan kun ovat jo aikoja sitten ostaneet omat lähetysverkkonsa. Eli tämäkö muka tasapuolista?
...
Yle lopettaa Yle Areena -palvelun ja keskittyy jatkossa ainoastaan omien nettikanaviensa kehittämiseen. Jatkossa Yle Areenassa voi katsoa vain Ylen omatuotantoista sisältöä eikä esimerkiksi MTV:n ohjelmia.
Ylen toimitusjohtaja Mikael Jungner kertoi päätöksestä Yleisradion hallituksen kokouksessa perjantaina 17. helmikuuta. Päätös astuu voimaan jo heti tänään lauantaina 18. päivä, mutta sen myötä poistuvat ohjelmat ovat katsottavissa vielä 24 tunnin ajan ensiesityksestä tai ohjelman loppumisesta alkaen.
Yle Areena ei lopeta kokonaan toimintaansa vaan tulevaisuudessa kaikki tv-kanavien nettikatselu ja ohjelmien kuuntelu on tarkoitus keskittää Yle Areenaan sekä ruotsinkielisillä svenskayle-palveluun.
...
YLE on ilmoittanut luopuvansa DVB-T2-standardin käytöstä sen kalleuden vuoksi . Digita kertoo , että YLE voi halutessaan luopua jakelusta jo tänä vuonna. Digitan mukaan päätös siirtymisestä perustuu YLEn haluun siirtää kustannuksia tv-maksun maksajille.
YLEn toimitusjohtajan Mikael Jungnerin mukaan päätöksellä ei ole kiire ja Yle jatkaa ainakin toistaiseksi antenniverkkoa käyttävien kanavien lähettämistä sekä nykyisellä DVB-T-standardilla, että myös uuden standardin mukaisella tekniikalla . Uusi tekniikka on käytössä ainoastaan pääkaupunkiseudulla näkyvällä HD1-kanavalla , joka esittää ohjelmaa Vancouverin olympialaisista. YLE:n teräväpiirtolähetykset ovat alkaneet Digitan verkossa tänään keskiviikkona kello 17.
...
Elisa osti keväällä 2000 0000 Digitan osaketta ranskalaiselta TDF:ltä ja teki osakkeista julkisen ostotarjouksen samaan aikaan kun yhtiö neuvotteli YLE:n kanssa sen osuuden ostamisesta Digitasta . Kesäkuussa YLE päätti myydä 28 prosenttia yhtiön osakkeistaan TDF-ryhmän omistamalle Digital Communications -digitanium-sijoitusyhtiölle sekä myydä osakkeensa perustettavalle yhtiölle, jossa YLE olisi ollut vähemmistöosakas (30%) yhdessä Digitan johdon sekä sijoittajien ja perustajayhtiöiden kanssa.
Elokuussa 2000 0000 Ylen osaketta oli myyty TDF:lle ja YLE:n hallintoneuvosto hyväksyi Digita Oy:n osakkeiden myynnin ranskalaiselle sijoitusyhtiö Télediffusion de France S.A. (TDF), josta omistaa 70 prosenttia sekä YLE 20 prosenttia, eli yhteensä 100 prosentin omistusosuus syntyi näin . Osakkeiden myyntihinta (485 miljoonaa euroa) perustui osapuolten tekemään osakassopimukseen .
Kesäkuussa 2004 Euroopan komissio vaati kuitenkin kilpailunrajoituslakiin vedoten Ylen osuuden purkamista Digita Oy:stä , jonka seurauksena TDF joutui luopumaan osuudestaan tai myymään sen komissiolle. Marraskuussa 2006 EU-komission päätöksen myötä TDF luopui 34 %:n osakeomistuksestaan, josta puolestaan Yleisradion eläkesäätiö osti joulukuussa 4 % Digitan osakkeista ja tuli Digitan suurimmaksi omistajaksi 29 prosentin osuudellaan.
Lokakuussa 2009 Yle myi 33 prosenttia Digitan osakkeista TDF:stä eriytetylle teleoperaattoriyhtiö Digita Infrastructure Oy:lle , jonka koko osakekannan se omisti lokakuussa 2015. Myös ranskalaisyhtiö TDF:n omistus supistui vastaavasti 42 prosentista 28 prosenttiin, josta 80 prosenttia omistaa TDF Group Ltd. (myöh. Digital Colony) ja 20 % Tower Participants Oy.
...
Yleisradio Oy lähettää ohjelmansa vapaasti vastaanotettavalla YLE-kanavalla sekä alueellisesti jaettuna TV1-kanavasta tehdyllä viidellä kanavalla (YLE TV1 Uusimaa / TV2 Häme/TV2 Varsinais-Suomi) tai kanavilla FST5 Pohjanmaa / Keski-Suomi / Pohjois-Suomi / Lappi. Yleisradio Oy:n radio-ohjelmia lähetetään YLE:n kaikilla radiokanavilla, jotka ovat kaikki valtakunnallisia. Digita huolehtii maanpäällisestä lähetysverkosta.
...
Lähteet: STT, Yle uutiset
...
Mielestäni YLElle pitäisi riittää yksi digiverkko. Miksi tarvitaan useita? Eikö muka rahat riitä vai onko ahneus iskenyt, kun on alettu myymään verkkoa muillekin yhtiöille?
...
Lisäksi tulee ottaa huomioon se, että Digita tekee suuret voitot niillä rahoilla jotka jäävät myymättä jääneiden kanavien vuoksi saamatta. Tästä kärsivät esimerkiksi YLE jonka kanaville jää vähemmän rahaa jaettavaksi sekä muut kaupalliset kanavat joiden on hankittava kanavia varten uudet mainosrahat jostain muualta kun ne aiemmin olivat saaneet Digitan kautta.
On siis väärin puhua vain siitä kuinka paljon saatiin voittoa koska pitäisi miettiä sitä mitä sillä rahalla olisi saatu aikaan ja oliko se loppujen lopuksi järkevä ratkaisu... Eli jos Digitalla ei ollut muuta tarkoitusta kuin saada suuret voitot niin silloin myynti oli tietenkin kannattavaa mutta jos sillä todella haluttiin turvata YLE:n tulevaisuus yms. niin sitten taas asia on täysin päinvastoin...
...
– Yhtiön rakenne ja toimintamalli olivat kehittyneet sellaisiksi, että ne mahdollistivat uuden strategian käyttöönoton eli keskittymisen entistä enemmän Suomen markkinoille”, perustelee myyntiä hallituksen puheenjohtaja Pekka Vennamo myyntipäätöksen tiedotteessa (lainaus Yle: uutisista). "
Ja kun tuon asian perään kysellään, niin eipä kuulu vastauksia... On vain olemassa tuo surullisen kuuluisa lausuma ..."yleiset syyt".
...
Nykyinen YLE pitää yksityistää koska muuten sen toimintaa ei saada tehostettua kuten tuossa Digita asiassakin kävi, kun myynti alkoi niin heti Digitan toiminta huononi ja kallistui huomattavasti. On siis täysin järjetöntä väittää että yksityistäminen olisi muka jotenkin huono asia.
Digitassa meni juuri tuo antenniverkon jakelumonopoli eli kaikki valtakunnalliset tv-kanavat jotka käyttää tätä antenniverkkoa joutuvat maksamaan Digitalle tuon hinnan mitä he nyt sitten pyytävätkään tästä jakelusta vaikka eivät edes katsoisi tuota kanavaa mutta sen täytyy silti maksaa se maksu, tämän monopolin myynnin jälkeen tämä YLE joutui ostamaan saman palvelun uudestaan Digitan kautta.
YLE siis ei saa enää itse valita jakelijaa ja näin ollen joutuu tyytymään tuohon kalliiseen hintaan. Lisäksi kun tässä oli vielä sekin asia että Digita on pörssiyhtiö niin tuo antenniverkon jakelu kallistuu myös tästä syystä jatkuvasti lisää eli nämä kalliit maksut menee lopulta YLE:n budjetista josta sitä pitää ottaa joka vuosi pois enemmän ja vähemmän, tämä johtuu täysin Digitan hinnan korotuksista.
...
”Digitasta tulee myyntivoitoilla osa Yleisradion eläkesäätiötä. ” Tämä siksi koska YLE ei halua maksaa osinkoja tai muita tuloja valtiolle eikä varsinkaan yksityisille henkilöille, valtio haluaa rahat itselleen jotta se voi käyttää niitä miten itse parhaaksi näkeekään ja mieluiten omien johtajiensa palkkioihin.
...
Digitasta tuli valtionyhtiö vuoden 1999 lopulla kun entinen Yleisradion jakelutekniikka yhtiöitettiin omaksi osakeyhtiökseen. Vuonna 2000 yhtiöön liitettiin merkittäviä kansainvälisiä televisiotoimijoita, jolloin syntyi nykyinen Digita Networks Oy .
”YLElle yhtiön siirtyminen ulkomaiseen omistukseen oli iso pettymys vuonna 1998 tapahtuneen telepuolen yksityistämisen jälkeen.. – Kun digisiirtymä läheni, meille heräsi kysymys siitä kuinka kauan suomalainen teollisuus voi säilyä Suomessa, kun se myydään ulkomaille , Jungner sanoo.
Jungnerin mukaan kaupan aikaan uskottiin vahvasti siihen ettei YLEllä ole muuta vaihtoehtoa kuin myydä lähetysverkkonsa pois. Digitasta odotettiin myös suurta rahasampoa sen ulkomaiselle omistajalle”
...
No onhan se hienoa, että YLE saa rahaa jolla rahoittaa ”laatujournalismiaan”. Kaikki tuo raha on pois muilta media-alan yrityksiltä ja heidän työntekijöiltänsä eli kaikki osallistuvat yhteisen hyvän maksamiseen halusivat tai eivät. Kiitos vaan Yleisradio kun saamme osallistua teidän liiketoimintaanne :)…
Niin kauan kuin meillä ei ole vaihtoehtoista jakelukanavaa, niin me maksamme YLE:n olemassaolon.
...
Mitä tulee tähän kauppaan yleensä en jaksa ottaa siihen kantaa kun kaikki näyttää olevan sitä mieltä ettei kauppa ole järkevä sen enempää myyjän/ostajan kuin kuluttajienkaan kannalta.
...
Digitan tapauksessa kyseessä oli aivan selkeä lypsylehmä jonka lypsystä valtio (eli me) halusimme päästä eroon.
...
Mutta niin kauan kuin valtio omistaa 51% tuosta yhtiöstä, uskoisin ainakin YLE:n jatkavan lähetyksiään ko. puljun kautta
Päivitys 27.10: YLE kertoo jatkavansa ohjelmien lähettämistä omien kanaviensa (FST ja Teema) lisäksi myös Digitalta ostettavan lähetysverkon avulla joten ilmeisesti irtisanomisia ei ole tulossa ainakaan lähiaikoina…
...
Digita maksaa YLElle vuosittain enemmän rahaa vuokrana lähetysverkon käytöstä (TV-maksuina) kuin mitä itse sai myydessään verkon Digitalle, eli ilman myynti ei olisi mitään vuokratulojakaan ja nykyinen tv-maksukansa joutuisi maksamaan moninkertaisesti Yle-verona tämän summan joka nyt maksetaan Digitan omistajille. Nyt tuo summa on vain n 150 miljoonaa kun se Digitaaikana oli lähes 350 miljoonaa.
Eli kyseessähän oli siis ihan selvä kusetus jolla saatiin Ylen kassaan lisää rahaa tuhlattavaksi mm kalliiseen Musiikkitaloon jota YLE ei edes tarvitse koska Ylellä on jo omat studiot Pasilanmäellä eikä sen ohjelmia enää lähetetä ulos Pasilasta vaan ne tallennetaan lähetysstudioiden yhteydessä oleviin bunkkereihin josta niitä voidaan tarpeen tullen siirtää Digitasta ostettavalla tekniikalla eetteriin.
...
Terve! Tämä on täysin tavallinen blogi jonka tarkoituksena on jakaa omia mielipiteitäni sekä tietoa asioista joista satun olemaan kiinnostunut. Aiheet eivät ole rajoittuneet mihinkään tiettyyn aihealueeseen mutta yleisesti ne kuitenkin liittyvät tietokoneisiin, elektroniikkaan ja digitaaliseen mediaan.
...
Toivon että tästä blogista olisi apua kaikille ihmisille joilla on ongelmia digitaallisten laitteiden tai palveluiden kanssa sillä jos minulla ei ole tietoa jostain asiasta en yleensä valehtele ja osaan kertoa oikean vastauksen kaikkiin kysymyksiin jotka liittyvät tekniikkaan ja digitaalisuuteen. Jos sinulla taas itselläsi sattuu olemaan jokin ongelma joka liittyy esimerkiksi digiverkkoon, tietotekniikkaan tms niin autan mielelläni myös siinä asiassa.
...
Yleistä sivuista
Audiovisuaalinen media tarkoittaa kaikkea mediaa joka koostuu kuvasta sekä äänestä. Tähän sisältyvät radio- televisio- internet multimedia- ja satelliittilähetykset (HDTV). Se sisältää niin analogiset lähetykset kuin digitaaliset lähetykset, kaapelilähetykset, DVB-lähetyksen ynnä muut. Myös esimerkiksi DVD-levyillä on audio-ja videomateriaalia. Suomessa tämä laki koskee Digitaa jolle YLE myi jakelutoimintansa.
...
Digita voi jatkossa tuottaa esimerkiksi mobiili-tv palveluja joiden kautta se saa tuloja sen sijaan, että Yleisradio maksaisi Digitalle saman summan kuin mitä Yleisradion lähetysmaksut tällä hetkellä ovat.
...
Yleisradiotoiminnan tarkoituksena on taata monipuolinen radio-ohjelmisto sekä televisio-ohjelmistot. Televisiosta pitää tulla ohjelmia myös vähemmistöille ja erityisryhmille kuten kuuroille, huonokuuloisille sekä niille joilla ei ole lainkaan näkökykyä. Näitä varten Yleisradiossa tulee olla julkisen palvelun velvoite (SGEI - services of general interest). Tämän velvoitteen täyttämiseksi yleisradioyhtiön ei tarvitse tuottaa taloudellista voittoa vaan rahoitus saadaan kansalaisilta televisioluvan tai radioluvan kautta.
Yleisradiotoiminnan tarkoituksena on siis varmistaa, että mahdollisimman monet pääsevät käsiksi monipuoliseen ohjelmistoon jonka tuottamisesta vastaavat useat eri tahot. Julkinen palvelu voidaan rahoittaa myös mainoksilla jolloin sen rahoittavat mainostajat ja mainoksia haluavien tahojen tulee osallistua julkisen palvelun ohjelmien tuottamiseen (vrt Big brother -formaatin mukaiset tv-kanavat). Näin taataan monipuolinen ohjelmisto josta ei joudu maksamaan mitään vaikka käyttääkin kaikkia samoja ohjelmia kuin maksullisten kanavien asiakkaat.
Yleisradion omistaa Suomen valtio joten Yleisradio Oy:n tuottamat televisio-ohjelmistot sekä radio-ohjelmisto kuuluvat Yleisradion julkiseen palveluun eikä niistä peritä maksua. Myös kaupalliset kanavat tuottavat joitakin sellaisia ohjelmalajeja jotka täyttävät julkisen palvelun ohjelmatoiminnan kriteerit (vrt vähemmistöille tuotetut ohjelmat, viittomakieliset uutiset jne).
Jos esimerkiksi Big Brother -formaatin mukaiset tv-kanavat eivät kuulu kaupalliseen ohjelmistoon niin onko mahdollista että kaupallisten tv-kanavien omistussuhteissa tapahtuisi sellainen muutos jossa ko kanavan sisältö muuttuukin yllättäen osaksi Yleisradion julkista palvelua ja tämä uusi omistaja edellyttääkin että kaikkien suomalaisten on hankittava käyttöönsä DVB-T2 yhteensopiva digisovitin koska kyseinen kanava tulee kuulumaan myös Yleisradion julkisen palvelun tarjontaan?
...
Tämän perusteella voisi väittää että Yleisradion myynti Digitaan oli vain valtion kassan paikkaamista!
...
Ja Digitahan ei maksa mitään veroja suomeen kun toimii veroparatiisi Luxemburgista käsin eli siltä ei verotuloja saada ikinä. Lisäksi sillä on erittäin hyvät sopimukset YLE:n ja muiden suomen tv-yhtiöiden kanssa jolloin Digitan hinnat eivät nouse koskaan koska silloin nousee myös tv-yhtiön maksut joten Tv-yhtiöilläkään ole mitään tarvetta nostaa hintojaan! Näin yksinkertaista se on monopoli firman "hinnoittelu".
...
Päätelaitteiden eli tietokoneiden, tablettien ja älypuhelinten kanssa käytettävät modeemit ovat yleensä langattomasti toimivia WLAN-tukiasemia. Tukiasema toimii reitittimenä yhdistäen laitteita verkkoon tarjoten sisäverkkoon palveluita kuten langattoman verkon palvelut sekä mahdollisuuden liittää laite ethernet-kaapelilla tukiasemaan. Reitittimeen voit lisäksi kytkeä laitteita kaapeleilla. Tällaisia päätelaitteita ovat esim älytelevisio tai digiboksi
...
Ei-älykkäiden televisioidenkaan ominaisuudet eivät enää jää kovin kauas älytelevisiosta – uusissa laitteissa on usein jo valmiudet niin teräväpiirtokuvaa välittäviin digivirittimiin kuin langattomien verkkoyhteystenkin hyödyntämiseen (esim Wifi tai 3G ). Jos kotona ei tarvita aivan viimeisintä huutoa olevaa tekniikkaa, myös vähän vanhemman tekniikan voi yleensä päivittää pienellä lisäinvestoinnilla älyominaisuuksia sisältäväksi. Television kuvan saa esimerkiksi näkymään tietokoneen näytöltä hankkimalla televisioon liitettävään HDMI-porttiin kytkettävän kaapelidongelin . Erillisten digisovittimien sijaan tarjolla on nykyisin pääsääntöisesti myös televisiovastaanottimiin sisäänrakennettuja digivirittimiä.
...
Ilmaisia netti-TV-palveluita on tarjolla lukuisia – niin antenni-tv:stä kuin kaapelistakin tuttuja TV-kanavia sekä monia uusia palveluita kuten vaikkapa YLE Areena . Nämä palvelut näkyvät kaikilla niillä tietokoneilla tai mobiililaitteilla, joissa on nettiyhteys ja -selain.
Maksullisten televisiokanavien osalta tarvitset kuitenkin yleensä aina erikseen tilatun katselukortin. Katselukortti pitää lisäksi usein tilata sille operaattorille, jolta varsinainen tilattu kanavapakettikin hankitaan (esimerkiksi jos haluaa katsella Canal Digitalin välittämiä kanavia antenniverkossa).
...
Yleisradion kanavia voi katsella teräväpiirtoisina DNA:n verkosta myös ilman tv-korttia joulukuusta alkaen Yle HD -kanavalla. Kanavan lähetykset on aloitettu marraskuun lopussa, ja se tulee näkymään teräväpiirtona osassa antenniverkkoa Digitan H-kanavanipussa.”
...
Mutta tuossa nyt alkuun jotain yleisiä neuvoja mitä mieleen tuli. Eli kannattaa vähän enemmän selvitellä sitä mistä tilanne johtuu ennenkuin alkaa toimimaan sen mukaan mikä parhaalta ratkaisulta omaan tilanteeseen tuntuisi (tai tietysti jos oma ratkaisuehdotus auttaa itseä eteenpäin niin mikäs siinä, mutta kyllä se olisi kiva että saa jonkun muunkin ongelman ratkaistua).
...
Lindénin mielestä Ylen rahoitukseen riittää nykyinen malli eikä hänen mielestään Yle-veroon tarvitsisi tehdä indeksitarkastuksia. Hän kuitenkin myöntää, että veron suhteen on ongelma pienituloisten osalta, joiden maksua pitää mahdollisesti pienentää. Tämä ei Lindénin mukaan ole kuitenkaan kovin suuri pulma tällä hetkellä.
...
Lindén puolustaa Yle-veron tarpeellisuutta sanomalla, että se on budjettirahoitusta huomattavasti vakaampi rahoitusmuoto Yleisradiolle. Hänen mukaansa veron avulla pystytään turvaamaan julkisen palvelun yleisradiotoiminta myös tulevina vuosina.
...
Budjettirahoitteisuus on ollut täysin oikea ja hyvä ratkaisu jo pitkään - tämä olisi tullut toteuttaa heti alusta alkaen kun Yleisradiosta päätettiin vuonna 1993. Sen sijaan nyt tehtiin vuosisadan kusetus joka toivottavasti saadaan vielä peruutettua! Hallitusohjelman mukainen päätöshän budjettirahoitukseen siirtyminen ei missään nimessä ole.
Nyt tuli Yle-verosta hallituksen yksi pakkovero lisää jolla kupataan ihmisten rahat pois riippumatta siitä onko koko Yleisradion toiminta edes heidän mielestään hintansa arvoinen!
Ja tämä kaikki vaikka Ylellä on[13:27:41] 217.140.201.82: CONNECTION_ABORTED 305 s
...
Nyt jos koskaan olisi aika katsoa mitä kaikkea muuta tuolla rahasummalla saa - etenkin Suomen tulevaisuuden kannalta! Olisi edes hieman syytä miettiä mihin tuota järjetöntä raha määrää voisi käyttää sen sijaan, että rahat menevät Ylelle jolla on jo muutenkin enemmän kuin tarpeeksi rahaa ja omaisuutta. Vai onko niin ettei poliitikkojamme kiinnosta vähääkään kuinka paljon Yle tuhlaa veronmaksajien rahoja? Miksi heitä sitten kiinnostaa maksaa entistä isompi osa omista verovaroistaan jos he eivät todellisuudessa ole tippaakaan kiinnostuneet mitä Ylessä tapahtuu?
Kaiken huippu on vielä se että YLE ei edes käytä kaikkia varoja jotka heille tulee - esimerkiksi musiikkitaloon tuhlattiin valtion verorahoja vaikka Ylellä olisi jo itsellään varaa kustantaa tuollainen talo.
Onko Yleisradion nykyinen toimintamalli, joka tähtää vain rahan haalimiseen ja tuhlaamisvimman tyydyttämiseen sen sijaan kuin sillä oikeasti tekisi jotain järkevää - vai onko joku muu selitys sille miksi Yleisradio on kasvanut yli 3 miljardin euron omaisuudella? Entä sitten kun kaikki rahat alkavat olla tuhlattu eikä kukaan ole enää halukas maksamaan televisiolupiakaan?
Kyllä tässä pitäisi saada nyt jo Yleisradion toiminnallekin jonkinlainen loppu, vaikka se tarkottaisikin sitä että myydään valtion omaisuus yksityisille tahoille kuten Caruna. Saisihan valtio edes vähän rahaa takaisin - tai siis kansalaiset jotka sen omistavat.
Lisäksi YLE:n nykyinen toiminta on suorastaan rikollisen tuhlailevaa kun esimerkiksi radioissa pyörii vuodesta toiseen samoja kappaleita eikä sieltä tule mitään muuta kuin jotain iänikuista soittolistamusiikkia päivästä toiseen sekä uutisia ja mainoksia joka kanavalla jatkuvasti, mutta kunnollista musiikkia ei ollenkaan (lukuunottamatta YleX:ää). Kyllä tähän nyt pitäisi saada jonkinlainen muutos. Yle vero pakottaa ihmiset maksamaan myös siitä musiikista jota Yleisradio soittaa kanavillaan!
YLE:llä on jo muutenkin niin paljon rahaa että se voisi itse kustantaa kaiken oman toimintansa kuten radiot - sillä sitä rahaa kyllä riittää kun ne Digitan rahatkin jäävät valtion kirstuun.
...
Voi jumalauta mikä kusetus tuo digitv:n myynti oli.. Ei ne perkeleen "digitalisaation lähettiläät" tajunnu mitä paskaa ovat ihmisille syöttämässä, olis ollu niin paljon parempi pitää koko paska omana lafkana eikä alkaa myydä sitä ulkomaalaisille! Kohta ei näy kuin ylen kanavat jotka nekin on pilattu lopullisesti kaikenmaailman mainosten takia. Niin ja miten voi olla mahdollista että jos omistaa tv:n joka vielä sattuu toimimaan ni yhtäkkiä et voikaan katella muita kanavia..?!? Taitaa tulla ylelle lisää katsojia kun saahaan loputkin taloudet digiaikaan.
...
Vituttaa ihan suunnattomasti toi YLE pakkodigitalisaatio -paska jota tungetaan ihmisten kurkusta väkisin alas vaikkei se ole millään muotoa välttämätöntä tai edes tarpeellista!
...
Mitä tuohon myyntiin yleensä ottaen tulee niin en tiedä olisiko asia sitten parempi jos valtio myisi esimerkiksi kaikki Soneraosakkeensa kerralla, silloinhan hinnat eivät tietenkään nousisi yhtä paljon kuin nyt tässä tilanteessa missä ne nousevat pikku hiljaa mutta toisaalta se olisi lopullinen isku tälle nykyiselle tilanteelle jossa valtiolla ja yksityisillä ihmisillä on omaisuutta kiinni näissä yhtiöissä. Se kuitenkin lienee selvää että myyntihetkellä sen omaisuuden arvo oli huipussaan (luonnollisesti) joten myyminen siinä vaiheessa kun osakkeen hinta on korkeimmillaan ei välttämättä ole paras mahdollinen tilanne vaikka siihen päädyttäisiinkin.
...
Toki voi aina sanoa, että “eihän se nyt minun ongelma ole jos te mokaatte”.. mutta ei me niitä verkkoja rakenneta teidän kiusaksi ja vaikka kyseessä olisikin vain väliaikainen vika niin kyllähän ne siitä jossain vaiheessa kärsii. Ja itse olen sitä mieltä että jos hommat tehdään kunnolla (mikä on yleensä vähän enemmän kuin mihin tuolla Digitalla pystytään) niin sitten niiden verkkojen pitää toimia paremmin kun Nokian kännyköiden…
...
Niin no jos jotain positiivista Digitakaupasta pitää keksiä niin ainakin hinta on ollut varsin alhainen kun vertaa sitä siihen mitä noista palveluista joutuu yleensä maksamaan.. Toisaalta esim. Nokian tapauksessa kauppahinta olisi varmaan lähempänä nollaa kuin yhtä euroa :). Eli eiköhän noita kauppoja voi verrata aika hyvin toisiinsa ja todeta että kummatkin ovat olleet vähintäänkin kohtuullisia ostajan kannalta, eikä myyjälläkään ole mitään hävettävää.
Mitä tulee taas Digitan myyntiin niin onhan se selvä juttu ettei tuollaisia firmoja kannata myydä jos ei niistä saa riittävän hyvää hintaa.. Nyt on vain odotettava sitä milloinka Digita ostaa jonkun suomalaisen yrityksen joka osaa tehdä jotain mitä ihmiset oikeasti haluavat katsella. Aika vaikea kuvitella että YLE tai MTV tulisi koskaan ostamaan Digitaa koska YLE:n intresseissä lienee ennemminkin vähentää kanavien määrää kuin lisätä niitä, mutta Maikkari voisi hyvinkin haluta yhden lisäkanavan itselleen (ja ehkä myydä osan nykyisestä paketista pois).
...
Miten niin ei ole takeita? En minä ainakaan saanut mitään lappua mistään että tässä nyt on sitten ihan 100% varmasti tämä kanava. Minulle kerrottiin vain mitkä ovat todennäköisimmät vaihtoehdot jotka eivät maksa ja ne kyllä kelpasivat minulle. (Nyt vasta kun tätä kirjoitan muistin saaneeni puhelun alussa jonkun lapun jossa luki ainakin se fakta ettei YLE eikä MTV3 kuulu mukaan.) Tämän jälkeen ei tullut enää uusia vaihtoehtoja, vaan keskityttiin myymään minulle nämä kanavat joita minä halusin.
...
Digitreenit (YLE) Digitaidoistaan epävarmalle Ylen digitreenit. Testaa vaikka nämä Digitan myynti ulkomaiselle ostajalle oli suuri virhe: "Verkko on nyt hyvin haavoittuvainen"
...
MOTLisää rahaa Digitalle
Sunnuntai 1.9.2019 16:15 Yle TV1
...
MOT-selvitys: Digitan verkkojen kauppa johti katastrofiin – miljoonat suomalaisten tv-sisällöt olivat vuosia alan jätin käsissä ilman että ketään kiinnosti Mihin tv-verkosta maksettiin, kuka sen keräsi ja miten sitä käytetään? Tätä kysyi Ylen MOT: Lisää rahaa Digitalle. Toimittajana Marko Niemi.
...
Vuonna 2005 valtioneuvosto linjasi uuden tv-verkon rakentamisesta. Päätös johti riitaan Digitan omistajan kanssa.
Ylen tv-johtaja: Jakelutekniikan myynti oli virhe
...
Yle selvitti miten Digita myytiin - ulkomainen omistaja tuli Suomeen rahastamaan Suomen radio- ja televisiolähetyksistä vastaavalla yhtiöllä oli kuitenkin hyvä kannattavuus. Miksi se ei riittänyt kotimaisille sijoittajille?
...
Uusi isäntä veloitti Yleä 90 prosenttia sen aiemmin maksamasta hinnasta, mikä johti hinnankorotukseen.
Näin YLE myi digiverkon
Vuonna 2000 Yleisradiolla oli kolme vaihtoehtoa digi-tv:n jakelutavaksi. Analoginen tv-verkko jatkaisi toimintaansa, toisena vaihtoehtona olisi perustaa oma jakeluverkosto tai ostaa Digitalta sen verkko ja maksaa sille jakelusta. Kolmantena ratkaisuna olisi ollut myydä koko Yle ja Digitan osakkeet eniten tarjoavalle.
...
Yle toimii valtakunnallisesti kaikissa jakeluteissä niin radiossa kuin televisiossakin.
...
Digitaalivastaanottimella tai muulla vastaanottimella ohjelma saadaan näkyviin (DVB-S).
Kaapeli-tv:ssä ohjelmat siirretään kaapeli-tv-verkkoa pitkin. Ohjelma tulee yleensä antennin kautta, mutta kaapelissa on myös digi-tv-verkko DVB-C ja se voi olla hybridi, jolloin siinä on sekä antenni että digitaalikaapelit. (Hybridissä näkyy tv joko antenniverkon tai kaapelin kautta - ei molemmissa yhtaikaa.)
...
Lähteet: YLE-Uutiset ja HS
...
Uudistukset koskevat myös tekijänoikeuspolitiikkaa eli verkkotallennuspalveluiden kuten esim. YLE Areenan tallenteiden toistaminen ilman erillisiä lisälaitteita tulisi jatkossa mahdolliseksi, samoin tekijänoikeuksiin pyritään tekemään muutoksia jotka helpottavat sisällön siirtämistä laitteesta toiseen jolloin samaa sisältöä voisi käyttää useammalla laitteella yhtäaikaa tai eri aikaan eikä laitekohtainen suojaus olisi enää tarpeellinen.
Uusi teknologia mahdollistaisi tulevaisuudessa sen että tv-lähetyksiä voitaisiin katsoa myös internetin välityksellä (ns IPTV) mutta sitä tuskin tullaan näkemään laajamittaisena kovinkaan nopeasti johtuen nettiyhteyksien hitaudesta ja kuvan korkeasta latenssista. Operaattoreilla on valmiudet ottaa uudet palvelut käyttöön jo nyt jos vain päätelaitteet yleistyisivät kotitalouksiss,a tämän vuoden joulumyyntiin tulee useita eri valmistajien laitteita.
...
Katso myös Fragile–särkyvää-näytelmän juliste Suomen Kansallisooppera: Fragile-videoesittely – katso traileri Youtubessa Ylen Elävä Arkisto: Tanssija Nina Hyvärinen joutui pyörätuoliin kolaroituaan rattijuopon kanssa 1998
Aiheesta muualla Näytelmän kotisivu Tuotantoryhmän blogi Suomen kansallisoopperan sivuilla Video Yle Areenassa (kohdasta 04:20 alkaen) Luokka:Suomalaiset näytelmät Luokka:Vuoden 2015 näytelmätOHJAUS Luettelo televisiosarjan Salatut elämät poistuneista henkilöistä#Sabrina SalinSalatut Elämät – Sabrina Mustavaara. huhtikuuta 2016 Helsinki Salattujen elämien spin-off sarjassa Satula näyttelijä Saija-Reetta Kotirinta esitti Sabriinaa, jolla oli keskeinen rooli sarjan ulkopuolella tehdyssä elokuvassa Saippuaprinssi (2006).
...
Aiheesta muualla Bandyliigan verkkosivut Luokka:Jääpallosarjat Suomessa Luokka:Suomen jääpalloliittoEfraim Elo (4. huhtikuuta 1875 Paimio – 30. tammikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen diplomi-insinööri, teollisuusneuvos ja Suomen Sokeri Oy:n toimitusjohtaja sekä moninkertainen ministeriedustaja. Elon vanhemmat olivat maanviljelijä Matts Vilhelm Pettersson ja Maria Karolina Mattsson. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun lyseosta 1898 ja valmistui Polyteknillisen opiston koneosastolta 1900 ja suoritti vielä sokerikemian jatko-opintoja Zürichin teknillisessä korkeakoulussa 1902–1904. Elo teki opintomatkat Saksaan 1907 ja Yhdysvaltoihin 1924. Elo oli Valtion rautateiden palveluksessa 1900–1905 ja toimi sitten Kotkan rautatierakennustyömaan rakennusmestarina 1905-1906, Lahden tiilitehtaan teknillisenä johtajana 1906–1907 sekä Viipurin rautatietyömaalla ratatyöpäällikkönä ja ratarakennusosaston työpäällikkönä 1908-1912. Hän johti myös Karjalan kannaksen rajavyöhykkeellä toiminutta Salmen kapeikon kanavatyömaata 1911-1916. Elo siirtyi sitten tie- ja vesirakennushallituksen palvelukseen jossa hän toimi valtion sotilassairaala 2:n rakennusinsinöörinä Viipurissa 1916, yleisten töiden hallituksen apulaisjohtajana Helsingissä 1919 sekä vuodesta 1921 lähtien Tie- ja vesirakennuslaitoksen (TVL) teknillisenä johtajana ja samalla TVL:n Saimaan osaston päällikkönä aina eläkkeelle siirtymiseensä saakka 1936. Elon johtajakautena TVL rakensi Suomeen useita merkittäviä rautateitä ja vesiväyliä kuten Elisenvaaran–Antrean rautatien, Savonlinna–Huutokoski-radan, Kymijoen yli menevän Voikan ja Korian sillat, Oulujärven ylittävät Ämmän- ja Nuojuan rautatiesillat sekä Saimaan kanavan toisen osan Soskuasta Juustilaan. Elo oli kulkulaitosministerinä Vennolan II hallituksessa 1921–1922 ja Cajanderin III hallituksessa 1924–1925 toimien molemmissa ammattiministerinä. Rautatiehallituksen pääjohtajana hän toimi 1926-1936. Elon aikana Suomen postilaitoksen toimipaikkaverkko laajeni huomattavasti, mikä mahdollisti kansalaisille tärkeiden palveluiden saannin joustavasti läheltä asuinpaikkaa. Tässä vaiheessa luotiin myös kotimaan kattava 1. luokan kirjeluokitusjärjestelmä nopeuttamaan postin kulkua. Vuoden 1927 alussa aloitti toimintansa Oy. Teljä Ab., jonka nimi muuttui myöhemmin Puhelinlaitosten Osakeyhtiöt Oy:ksi ja lopulta Posti- ja telelaitos Oy:ksi (PTV). Telefennia-konserni syntyi 1988, kun valtio yhtiöitti Suomen PT-konsernin.
...
Lähteet YLE: Digitan myynti puhuttaa (6/2006)
Aiheesta muualla Kyösti Salovaara YLE:n Elävä arkisto -haastattelussa Luokka:Suomalaiset musiikkituottajat Luokka:Vuonna 1977 syntyneet Luokka:Elävät henkilötREDIRECT Yle Myyntiartikkelit / TV-arkistoYle Myyntiartikkelit oli Ylen omistama yhtiö. Sen tehtävä on ollut myydä kuluttajille erilaisia televisio-ohjelmiin liittyviä tuotteita, joita ei itse esitetä Yleisradion kanavilla tai verkossa. Näitä ovat olleet mm. DVD-julkaisut sekä ohjelmatallenteet (kuten beta- ja VHS-kasetit).
Yhtiö perustettiin alun perin myymään ainoastaan Suomen Television omia ohjelmia ja sen nimeksi tulikin YLE Ohjelmamyynti. Yhtiön omistajaksi tuli sittemmin Yleisradio yhdessä MTV Oy:n kanssa. Nykyisin se on kokonaan osa Yle Media -yhtiötä, joka muodostui kun Yhtyneet Kuvalehdet Oy myytiin Otavalle vuonna 2011.
Historia Yhtiö perustettiin Yleisradion omaksi myyntiorganisaatioksi vuonna 1975 jolloin Yleisradiossa päätettiin ryhtyä toimittamaan omia ohjelmia myytäväksi myös ulkopuolisille asiakkaille. Ensimmäinen tuote oli TV 1:stä tutun Kaninloikka-sarjan VHS-kasettiversio jota ryhdyttiin myymään kesällä 1976 ohjelmaostajille. Myynti kasvoi voimakkaasti 1980-luvun aikana ja toiminta organisoitiin uudelleen perustamalla yhtiö vastaamaan pelkästään Ylen ohjelmien myynnistä. Yleisradio teki samalla jakelusopimuksen videolevitysyhtiö Finnsementin kanssa vuonna 1983 jonka seurauksena videot julkaistiin myyntiin myös sementtiyhtiön jakelutelineissä.
Yhtiö laajensi toimintaansa 1990-luvun alkupuolella vuokraamalla Yle-shop-nimisiä osastoja ulkopuolisille yrittäjille suurimpiin tavarataloihin eri puolelle Suomea, ensimmäisenä Helsingin Sokokseen jossa toiminta jatkui vuoteen 1999 saakka. Vuokraosastokonsepti osoittautui kuitenkin nopeasti tappiolliseksi Yleisradiolle ja osastoista luovuttiin yksitellen 2000-luvun alkuun mennessä. Myös videovuokraustoimintaa supistettiin voimakkaasti vuosituhannen vaihteessa ja vuokrauspisteinä toimineita kirjastoja lakkautettiin muun muassa Vantaan Hakunilan kirjastosta 2002 sekä Kouvolan oikeus- ja poliisitalosta 2003.
Nykyisin yhtiö myy pääasiassa tv-kanavien verkkopalveluja taloyhtiöille, yrityksille sekä muille yhteisöille. Lisäksi yhtiöllä on tytäryhtiö Watson Nordic Oy joka tarjoaa kuluttajille erilaisia televisio- ja videopalveluja satelliitin kautta Suomessa. Yle Arkistomyynti toimittaa ohjelmia myytäväksi Yleisradion ulkopuoliseen käyttöön kuten erilaisiin oppilaitoksiin ja kirjastoihin.
Vuonna 2007 Yleisradio päätti eriyttää myyntitoiminnot omaksi yhtiökseen Digita Oy:stä josta tuli samalla kokonaan uusi valtionyhtiö Digitan siirtyessä tuolloin ranskalaisen TDF-konsernin omistukseen, nykyisin omistus jakautuu TDF-konsernin ja Telediffusion-sijoitusyhtiön kesken (Digita 2014). Digitaa käytettiin aluksi väliaikaisena nimenä mutta kun valtioneuvosto myönsi 5. syyskuuta 1996 yhtiölle valtakunnallisen digitaalisen toimiluvan katsottiin parhaaksi ottaa käyttöön nimi joka ei liittynyt mitenkään yhtiön toimialaan. Digita Networks sai myös verkkotoimiluvan digitaalisille lähetysverkoille ULA-alueella ja toimilupaan sisältyi ehto siitä että yhtiöllä oli velvollisuus vuokrata muille televisio-ohjelmien jakelusta kiinnostuneille yhtiöille tarvittavia lähetysverkon kanavanippuja mikäli se ei itse halunnut käyttää kaikkea kapasiteettia omassa toiminnassaan.
Digitan perustaminen lisäsi kilpailua tv-yhtiöiden kesken, aiemmin Yleisradio vastasi yksin valtakunnallisesta lähetysverkosta kun taas MTV:llä (nykyinen MTV Oy) sekä Oy Mainos-TV-Reklam Ab:lla eli sittemmin MTV3 Oy:llä oli oma alueellinen lähetysverkkonsa. Digitaa perustettaessa Alma Media Oyj ja MTV Oy tulivat sen osakkaiksi noin kolmanneksen omistusosuudella kummankin, samoin myös Sanoma Oy tuli yhtiön osakkaaksi 20 % osuudella. Digitassa olivat mukana kaikki Yleisradion jakelutekniikkaan sidoksissa olleet tv-yhtiöt.
Digitan toimitusjohtajana toimi vuoden 2006 alusta Arne Wessberg jonka Yleisradio nimitti tehtävään samana vuonna kun hän jätti yhtiön hallintoneuvoston puheenjohtajan tehtävät . Digitaa alettiin yksityistää ja yhtiö siirtyi jälleen suomalaisomistukseen huhtikuussa 2000 0000 jolloin TDF myi 40 prosenttia yhtiöstä Yleisradion eläkesäätiölle , Sanoma Oy:lle, Alma Media Oyj:lle ja MTV Oy:n omistavalle Nordic Broadcastingille. Lokakuussa 2004 pääomistajat myivät osakkeensa mediakonserni Bonnierin ja sijoitusyhtiö Proventuksen perustamalle yhtiölle Nordic Broadcastingille (nykyinen Nordic Capital). Bonnier omisti yhtiöstä ennestään 20 prosentin osuuden.
...
Yhtiön myynti ulkomaiselle omistajalle herätti epäilyjä poliitikkojen lahjonnasta koska yhtiön myynnin aikaan toimikautensa aloittanut uusi viestintäministeri Krista Kiuru suhtautui aiemmin kriittisesti kauppaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomien julkaisemassa artikkelissa epäiltiin ministeri Kiurun saaneen vaalirahoitusta kaupan yhteydessä rahaa myyneiltä tahoilta jotka ovat saaneet vastineeksi vaikutusvaltaisia ministerisuhteita sekä itselleen tai omistamilleen yrityksille suotuisia viranomaispäätöksiä . Myös eräiden entisten Yleisradion työntekijöiden on epäilty sekaantuneen asiaan, eräs entinen työntekijä esimerkiksi myi asuntonsa Mika Niikolle ja tämän veljelle ja vuokrasi asunnon sen jälkeen Digitan emoyhtiö Digitalta joka myöhemmin maksoi asunnosta myyntihinnan vuokrana takaisin.
...
Digita sai kyseenalaista julkisuutta elokuussa 2010 kun MTV3, Nelonen ja joukko muita kotimaisia tv-yhtiöitä syyttivät yhtiötä ylihinnoittelusta . Syytökset liittyvät vuonna 2007 toteutettuun Digita-kauppaan , jossa Digita myytiin australialaiselle First State Investments -infrastruktuurirahastolle sekä First State Digitalille noin 230 miljoonalla eurolla. Kauppahintaan oli ilmeisesti sisällytetty Digitan alihintaan myymiä omaisuuseriä kuten Yleisradion ja muiden toimijoiden lähetysverkkoja, joiden markkina-arvo on satoja miljoonia euroja.
Tv-yhtiöiden mukaan Digita perii verkon käytöstä kohtuuttoman korkeita hintoja, minkä lisäksi yhtiö käyttää monopoliasemaansa hyväksi myös lähetysverkkojaan koskevassa hinnoittelussa . Lisäksi yhtiöt vaativat viranomaisia puuttumaan siihen että Digita ei suostu niiden kanssa edes neuvottelemaan hinnasta jolla ne voisivat näkyä Digitan verkoissa vaan yhtiöiden pitää ostaa televisiolähetyspalvelunsa muilta yhtiöiltä. Yleisradio jonka lähetyksiä tv-yhtiöt välittävät on ollut asiassa yhteydessä Viestintävirastoon , mutta ilmeisesti ilman toivottua tulosta koska viraston virallisen kannan mukaan sen tehtäviin ei kuulu lähetysverkkojen hinnoittelusta päättäminen ja asia kuuluisi Kilpailuvirastolle.
Digita vastaa Yleisradion maanpäällisen television lähetysverkon sekä kaupallisen television päälähetys- eli kanavanippu A:n teknisestä toteutuksesta . Digita vastasi aiemmin myös Suomen kahden muun valtakunnallisen televisioverkon (kanavaniput B ja C) jakelusta, mutta tämä sopimus päättyi 31.12.2010 eikä uutta korvaavaa ole toistaiseksi solmittu.
...
First Staten suomalainen tytäryhtiö FSI Suomi kertoi toukokuussa 2012, että yhtiö on sitoutunut Suomen radio- ja televisioverkkoihin vähintään 20 vuodeksi. Lisäksi FSI painotti Ylen tiedotteessa , ettei Digita ole aikeissa luopua verkkojensa palveluista tai nostaa niiden hintoja .
...
Digitan omistaa eurooppalainen infrastruktuurirahasto First State European Diversified Infrastructure Fund, joka keskittyy pitkän aikavälin sijoituksiin infra-alalla Euroopassa. Digitan lisäksi rahastossa on sijoituksia esimerkiksi Englannin postinjakelussa sekä sähkönsiirtoverkoissa Hollannissa ja Belgiassa. FSI:n takana puolestaan ovat muun muassa amerikkalainen eläkesäätiöitä edustava American Association of Retirement Managers, kansainvälinen rahastoyhtiö Carlyle Group Europe and North America.
...
Digita aloitti toimintansa vuonna 1999 Ylen perustamana yhtiö, joka myi digitaalisia televisio- ja radiolähetyksiä. Vuoden 2005 alusta Yle perusti yhtiön rinnalle toisen yrityksen ja sen nimeksi tuli Digita. Yleisradio on ollut Digitan suurin omistaja vuodesta 1934 alkaen.
...
Suomessa televisiolähetyksiä jaetaan sekä UHF- että VHF-alueilla. Näistä UHF-alueen taajuuskanavia ovat Digitan kanavat ja VHF-alueella DNA . Antenniverkon kanavia oli aiemmin enemmän kuin nykyisin: tarjolla olivat kaikki Ylen, MTV3 :n ja Nelonen Median televisiokanavat, joukko kaupallisten kanavien kanavia (esimerkiksi The Voice TV) ja vielä SVT World.
...
Listaa selatessa huomio kiinnittyy Digitan H-nippuun. Se sisältää joukon Yleisradion televisiokanavia, kuten Yle Fem -televisiokanavan sekä Teema & Femin . Tästä ei kuitenkaan ole syytä huolestua – Ylen televisio-ohjelmat näkyvät ja kuuluvat televisiossasi jatkossakin.
...
Yleisradion julkisen palvelun toiminta rahoitetaan televisionkatsojilta kerättävällä Yle-verolla. Yleisradio on ilmoittanut , ettei se aio lähettää Yle Fem -kanavaa teräväpiirtona 1.4.2014 alkaen, mikä käytännössä tarkoittaa kanavan loppumista Digitan UHF-lähetysverkosta.
Yleisradio aikoo kuitenkin jatkaa Ylen ruotsinkielisen toiminnan esittämistä televisiossa ja radiossa myös tulevaisuudessa: ruotsinkieliset kanavat esitetään omalla kanavanippu E:llä (entinen F-nippu). Myös tähän nippuun tarvitaan jakelutiemuutoksia sekä verkon peittoalueen rajauksia, minkä vuoksi muutokset vaativat valtioneuvoston päätöstä. Viestintävirasto on arvioinut , että päätökset tehdään vielä tämän kevään aikana . Tavoitteena olisi saada muutostyöt valmiiksi ennen kuin Yle Fem -kanavan jakelu Digitan verkossa loppuu.
Kuluttajille tämä tarkoittaa sitä, että Yleisradion kanavien teräväpiirtolähetykset antenniverkon kautta päättyvät lähes kaikilla alueilla ja kiinteistöissä (pois lukien UHF-alueelle myydyt tai rakennetut kohteet), jotka eivät ole ehtineet päivittää antennijärjestelmäänsä uutta lähetystekniikkaa tukevaksi. On myös hyvä muistaa, ettei vanha VHF-antennikaan ei välttämättä sovellu HD-kuvan vastaanottoon.
...
Kuten ministeri Haglund on todennut: "myyntipäätös ei liity suoraan Ylen rahoituksen uudistukseen vaan se voidaan toteuttaa myös ilman tällaista uudistusta", näin ollen emme näe yhteyttä tällä päätöksellä mahdolliseen uuteen rahoitusmalliin/veroon vaikka siitä julkisuudessakin on paljon ollut keskustelua. Tämän asian olemme avanneet aiemmin jo kysymyksessämme (kts edellinen vastaus)
...
Digitan myynti ei liity suoraan Yle-uudistukseen vaan se voidaan toteuttaa myös ilman tällaista uudistusta. Myyntipäätöksen perusteena olivat yhtiön omistusstrategian selkiyttäminen, kasvustrategian luominen ja siihen liittyvien yritysjärjestelyiden mahdollistaminen sekä valmistautuminen digitaalisen television jälkeiseen uuteen liiketoimintaan.
...
Suomen valtio teki Digitan myynnistä n 170 miljoonan euron käteiskaupan Digita Oy:n pääomistajan First State Investments rahaston kanssa vuonna 2014 (kts edellinen kysymys) Onko hallitus tietoinen siitä että ylevero maksetaan myös ulkomailta? Kun asuu ulkomailla yli vuoden ja käy silloin tällöin suomessa niin eikö tuo ole laitonta veronkiertoa/suunnittelua??
...
Jos ei olisi myyty niin olisiko yle maksanut vuokrana vuosittain yli 500 miljoonaa?
Vaikka kauppa olisi jäänyt toteutumatta, Yle tuskin silti saisi tv-kanavia jaeltavaksi ilmaiseksi.
...
Eli siis vaikka Yle ei olisi myynytkään, sillä olisi ollut itsellään samanlainen mahdollisuus vuokrata verkkoa kuin muillakin toimijoilla. Toki niin voi tehdä nytkin – se vain maksaisi moninkertaisesti nykytilanteeseen verrattuna.
Mutta olisiko Digita tehnyt bisnestä samalla tavalla jos YLE olisikin omistanut verkon? Todennäköisesti kyllä. Se perii vuokraa joka tapauksessa niiltä jotka haluavat käyttää sen infrastruktuuria ja koska suurin osa asiakkaista on yrityksiä tai yhteisöjä (eli siis firmoja) tuo hinta voidaan määritellä aivan eri tasolla kuin yksittäisten kotitalouksien maksaessa tv-verkon käytöstä. (Tai vastaavasti, voisivatko kotitaloudet vuokrata itse koko kanavanipun?)
...
3a). Tuohon hintaan ei nyt välttämättä liity sen kummempaa salaisuutta kuin se, etten ala sitä täällä levittelemään kun nuo asiat eivät varsinaisesti kuulu ihan jokaiselle kaduntallaajalle muutenkaan. Yleisesti ottaen noissa hinta-arvioissa on ollut hyvä pitää mielessä kuitenkin seuraavat asiat: 1) Hinta riippuu pitkälti siitä millä alueella antenni sijaitsee 2) Hintaan vaikuttavat myös muut saatavilla olevat palvelut kuten esim. kanavapaketit 3) Antenni ja siihen liittyvät tarvikkeet yms. saattavat kustantaa jonkin verran
...
5) Kuten tuossa edellä mainitsinkin niin riippuu tietysti myös hieman antennijärjestelmästä yms.. Yleisesti ottaen voidaan kyllä todeta, että järjestelmä on edullinen sekä vaivaton asentaa ja käyttää
...
8 ) Hintataso on yleisesti ottaen hieman korkeampi kuin yleensä messuilla ja tästä johtuen saattaa jäädä mielikuva että hintatasokin olisi ollut korkea, mutta näin asia ei siis kuitenkaan ole kun tarkastellaan tarkemmin eri toimittajien hinnastoja.
...
19) Monet myyjästä olivat hyvinkin aktiivisia ja ystävällisiä puhelimessa kunnes selvisi ettei kyseinen henkilö voi mitään sopimuksia edes tehdä jolloin alkoi ihmettely siitä että miksi heidän kanssaan ollaan sitten ylipäätään oltu yhteydessä (ja yleensä siihen oli syynä ko. henkilön väärä titteli).
...
22 ) Myyjillä tuntuu olevan myös erittäin suuria vaikeuksia kertoa myytävien tuotteiden ominaisuuksista kuten vaikkapa juuri niiden lähetystehojen tai spektrien voimakkuuksista niin että asiakas saisi oikeasti tietoonsa mitä on ostamassa (esimeriksi YLE:n osaltakin olisi kiva tietää onko sieltä joskus tulossa HDTV lähetyksiä ja millä resoluutiolla?).
...
Eli yhteenvetona voisi sanoa, kun on ensin myyty puoli-ilmaiseksi toimiva verkko yksityisille omistajille ei tuotakaan verkkoa enää käytetä kunnolla vaan yritetään nyhtää mahdollisimman paljon rahaa siitä irti. Koskahan tulee se aika jolloin taas myydään joku toinen osa "yleisradiosta" ulkomaille? :)
No eihän tuo mitään uutta ole.. Jos minä haluaisin katsella ylen kanavia (ei nyt tule mieleen syytä) ostaisin antennipaketin ja katselisin, sillä selvä..
...
Minä olen jo pidemmän aikaa ollut sitä mieltä että tv-maksu pitäisi korvata valtion rahoituksella jolloin maksu saataisiin pidettyä kohtuullisella tasolla eikä sen tarvisi olla enää sidoksissa siihen omistaako digiboxin vai ei. Jokainen saisi katsella juuri niin paljon ja usein kuin haluaa mutta olisi pakko maksaa sama summa jolla tuotetaan julkiset palvelut. Tässä systeemissä on vain sellainen ongelma ettei valtio halua rahoittaa tuota toimintaa (ainakaan ylen osalta), toisaalta taas kunnat/kaupungit eivät osaa luopua osuudestaan kun saavat siitä tuloja joilla voi sitten kehittää vaikka terveyspalveluita tms..
No joka tapauksessa tuo ei ole se ratkaisu mihin päädytään vaan lopulta koko maan kattava "yleispalveluverkko" jää julkisen sektorin hallintaan ja muut verkot voivat mennä yksityisille toimijoille.
...
Mikä mahtaa olla tämän päivän tilanne jos haluaisi ottaa käyttöönsä DNA:n kaapeliverkon digiboxin? Olen nyt asustellut jonkin aikaa kerrostalossa jossa pitäisi tuo kaapeli-vastaanotto mahdollisuus löytyä mutta mitään infoa tai tarjouksia ei ole kotiin asti tullut asiasta eikä edes taloyhtiön ilmoitustauluilla (missä yleensä on kaikki ilmoitukset) löydy aiheesta tietoa.
...
En tiedä kuinka luotettava tuo tieto on, mutta näin sanoo YLE uutiset
...
Nyt Digitalle on menossa se valtion yhtiö eli Yleisradio, siis meidän kaikkien yhteinen radio. Sen verran olen ymmärtänyt Yleisradion toimintaideologiasta etten haluaisi olla mukana rahoittamassa tätä toimintaa ja myyntiä.
...
Miksi YLE:lle kelpaa vain SD lähetys? HD lähetyksissä olisi parempi kuvanlaatu (parempi tarkkuus ja vähemmän häiriöitä), sekä niitä voi vastaanottaa useammalla tekniikalla kuin nykyisiä SD lähetyksiä (antenni, kaapelointi yms). Olisiko YLEn intresseissä siis tarjota kansalaisille parempaa palvelua jos sitä erikseen vaaditaan. Ehkä tämä voisi olla jopa YLE:n tehtävä - palvella kansalaisia?
Tuo on totta että Yle ei saa itse valita tekniikkaa jolla lähetykset lähetetään vaan heidän pitää käyttää samaa jota Digita noudattaa.
...
Ja mistä lähtien YLE:n palvelut ovat olleet niin huonoja? Siitä alkaenko kun kanavia on tullut enemmän kuin se yksi TV josta tuli vain 2 kanavaa samaan aikaan.
Sitä paitsi tuo antennijuttu ei liity tähän mitenkään koska nythän puhuttiin tv-palveluiden huonontumisesta. Vai oletko sitä mieltä että YLE toimii aina moitteettomasti ja siksi siihen saa olla tyytymätön jos haluaa muutosta?
YLE-vero menee suoraan budjetista joten sinun tuskin tarvitsee siitä murehtia kun olet muutenkin ilmeisesti tyytyväinen veronmaksaja ("autan yhteiskuntaa verojen muodossa"). Tai sitten et maksa veroja, kuten en itsekään tee kuin ainoastaan pääomatuloista jotka eivät muutenkaan mene samasta verokirstusta.
Tuo että Yle muka tarjoaisi aina kaikille samat ohjelmat on ihan tuulesta temmattu väite. Et kai ole niin naiivi? Ei pidä paikkaansa ja se todistuu sillä yksinkertaisella toimenpiteellä: otat digiboksin/digiboksin kortin ja menet kauppaan josta saat ostaa mieleisesi ohjelman tai pari (vaikkapa HBO:n) - tämä kaikki ilman lupamaksua.
...
Mutta itse ketjun varsinaiseen aiheeseen mennäkseni - onko tosiaan näin ettei enää edes YLE tarjoa teräväpiirtoa omilla kanavillaan vaan on ostettava HD-boksi jotta saisi jatkossa nähdä teräväpiirtolähetykset myös YLEn kanavilla? Jos tämä todellakin pitää paikkansa niin sehän merkitsee sitten sitä, että esim. minulle jolla ei ole rahaa eikä tarvetta hankkia maksullisia kanavia (koska minulla näkyy jo tällä hetkelläkin kaikki mahdolliset kanavat joita haluan katsoa), jää tulevaisuudessa nuo teräväpiirtoiset lähetykset kokonaan näkemättä YLE:n kanavilta - puhumattakaan niistä joille riittäisi nykyinen digikuva ja se onkin varsin laadukas ainakin verrattuna analogiseen kuvaan.
...
Henkilöstön vähentäminen tuo yleensä aina omat haasteensa organisaation toiminnan jatkuvuudelle – olipa kyseessä sitten pieni yritys tai suurempi konserniyritys.
...
Säästöohjelmien tehokkuus perustuu yleensä kahteen asiaan:
...
Digitaaliset televisiokanavat lähetetään koteihin Digitan antenniverkkoa pitkin UHF-taajuuksilla. Koko maassa toimii tällä hetkellä kolme päällekkäistä kanavanippua, joissa jaetaan yhteensä noin 15 digitaalista maksutonta kanavaa: YLE 1 (digi-tv), 2 , MTV3 ja Nelonen . Kanavilla on oma lähetystaajuutensa.
...
Sen jälkeen kun YLE ilmoitti luopuvansa lähetysverkosta vuonna 2020 olisi Digitalle ollut helppo ja järkevä vaihtoehto vain myydä se ulkomaiseen omistukseen kuten kävi Digitan verkkotoiminnoillekin. Tällä tavoin yhtiön omistus on päätynyt pois suomalaisilta mutta Suomen valtio joutuu kuitenkin edelleen maksamaan tv-ohjelmien lähettämiseen tarvittavista verkoista huimia summia vaikka toiminta myytiinkin ulkomaille.
...
Tuossahan olisi juuri järkeä! Jos vaikka YLE:llä on monopoliasema tv-ohjelmiin, voitaisiin se pakottaa ostamaan Digitalta lähetyspalvelut vaikkapa 20 vuodeksi eteenpäin jotta he saisivat lähettää ohjelmansa rauhassa ilman kilpailua. Ja näin kaikki muutkin joutuisivat maksamaan samasta palvelusta minkä YLE:n lähetyksiin haluavat.
...
Ja jos Digitan myynti oli virhe niin minkä virheen suomen valtio sitten teki kun möi tv-verkon yksityiselle taholle eikä antanut sitä YLE:n omistukseen vaikka näin olisi pitänyt tehdä? Ja miten se nyt muka vaikuttaa että jatkossa YLE jakelee ohjelmat jonkun ulkomaalaisen yrityksen kautta, ei niitä kanavia ole tähänkään asti ulkomaille jaettu joten mistä tuo huoli ja itku?
...
Eli ilmeisesti Digita siirtyy TDF:lle (Teledigital France). Eikös tämä jo aikaisemmin ollut huhua? Se, että meneekö YLE myymään Digitan TDF:llä riippuu siitä hyväksyykö valtioneuvosto YLE:n myyntipäätöksen. Valtioneuvosto tekee lopullisen päätöksen asiasta syksyllä tai sitten eduskunta ensivuoden keväällä ja jos kauppa hyväksytään niin se voi tapahtua hyvinkin nopealla aikataululla. (Olettaen siis ettei kaupan suhteen tule mitään estettä.) Ilmeisesti kuitenkin nyt näyttää siltä että Digita tulee pysymään ranskalaisena yhtiönä.
Viestin lähetti vlad Tällä hetkellä Digitan lähetysverkko ei ole kannattava bisnes (mikäli YLE:n myyntihintaa pitää "järkevänä") ja mikäli sitä olisi tarkoitus käyttää johonkin muuhun kuin siihen mihin se tällä hetkellä on tarkoitettu - eli ohjelmien lähettämiseen maanpäällisen verkon kautta suomalaisille kuluttajille niin tämän kaltaisen ratkaisun myötä hinta per asiakas tulisi laskemaan, jopa romahtamaan.
Mikäli YLE myy Digitasta osia tai sen kokonaan, saa yhtiö tästä varmasti kohtuullisen tuoton mutta onko tällainen tuotto tarpeeksi kannattavaa ajatellen Digitan tarkoitusta ja käyttötarkoitusta? Tuskin. Joten tämä hyöty menisi siis asiakkaalle joka näkyisi lopulta laskun pienenemisenä/hintatason putoamisena.
...
Tämä on ollut ainakin aikaisemmin ongelmana - että YLE:llä ei ole mitään oikeutta omaan signaaliinsa vaan sitä saavat käyttää myös muut toimijat.
...
Digi-tv-lähetykset voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään eli kanavanippuihin ja digikanaviin. Kanavapaketti sisältää useita eri kanavia (esimerkiksi YLEn kanavat). Digitv:stä on mahdollista katsoa kaikki normaalit ilmaiset analogiset tv-lähetykset sekä niiden lisäksi kymmeniä lisäkanavia digi-tv-kortin avulla.
YLE TV1 YLE TV2 MTV3 Nelonen Teema SVT Europa TV5 Discovery Channel JIM Music TV MTV Canal+ Urheilu + Leffa
...
En oikein jaksa ymmärtää näitä radiokanavien ja tv kanavien lakkauttamisia, ei kai se mikään kultakaivos ollut Digitakaan. Sen lisäksi YLEllä on velvoite hoitaa kaikki tarvittavat kanavat koko suomeen Digitan välityksellä (tai ainakin siihen oli tälläinen pykälä laissa).
Jos halutaan säästää niin eikö kannattaisi laittaa vaikka nuo ylen kanavat maksukortin taakse? Silloin olisi pakko ostaa ne jos haluaisi niitä katsoa. Ne jotka eivät osta voivat jättää kokonaan ostamatta ja sen rahan voi käyttää muihin palveluihin.
...
YLE-maksu ei ole missään vaiheessa ollut pakollinen maksu vaan TV-lupamaksun korvaava uusi vero. Ja kyllähän Digitalta saa edelleen signaalia ostettua, tosin aika suolaiseen hintaan.
...
No niin nyt on sitten YLE:nkin lähetystekniikka (digitan) siirtynyt ruotsalaisten haltuun ja voimme odottaa entistäkin huonompia ohjelmia kun ”yleisradiolle” jää käteen musta pekka!! Tähänkö ollaan tultu??? Ja missäköhän vaiheessa ne suomenleijona-riipuksetkin pitää vaihtaa sinikeltaiseen väritykseen että sopii paremmin yhteen tämän uuden omistajan värien kanssa, kysynpähän vaan???
...
Ei riittänyt ruotsalaisille pelkkä YLE:n lähetystekniikan osto vaan nyt meni sitten Digita kaupan päälle ja vieläpä meidän suomalaisten veronmaksajien omistaman yrityksen myynti!!! Ja samaan aikaan suomessa säästetään kaikessa mahdollisessa koska meillä on mukamas lama-aika! Mitä muuta voi odottaa tälläisiltä idiooteilta kuin rahojen antamista ulkomaalaisille sijoittajille joilla ei ole minkäänlaisia tunnontuskia lypsää suomalaisilta viimeisetkin pennit pois. Sillä onhan se jo tullut moneen kertaan nähtyä kuinka rahanahneita nämä ulkomaiset sijoittajat ovat.
...
Ja vielä lisäisin että en millään muotoa puolustele niitä jotka olivat aikoinaan tekemässä päätöstä Digitan myynnistä, koska minun mielestäni olisi ollut järkevämpää kehittää YLEä valtion omistamana ja hoitaa lähetystekniikka omana bisneksenään!!!
...
Digitan liiketoiminta perustuu pitkälti sopimuksiin eri toimijoiden kanssa, jotka saavat oikeuden hyödyntää Digitan verkkoja tai muita palveluita ilman omaa panostusta toimintaan (kuten esim Ylen verkkopalveluiden jakelu).
...
Koko digi-tv touhu olisi saanut jäädä aloittamatta ja jos sitä vielä joku hullu ehdottaisi, pitäisi lyödä luuri korvaan välittömästi ehdotuksen esittäjälle. Digi-tekniikkaahan kehutaan kaikkialla, mutta kuitenkin juuri kenelläkään tavallisella kansalaisella kaikki laitteet eivät toimi niinkuin niiden pitää toimia – kuten vaikkapa tekstitys Ylen kanavilla tai laitteiden ajastuksen ohjelmointi/ohjelmointi yleensäkin.
...
Ei toki välttämättä mitään noista kolmesta (DNA Welho TV HD/Nelonen Paketti), mutta on ainakin tarjolla HD-kuvaa antennissakin ja antenniverkon koko kanavatarjonta, jota kaapelissa ei edes saa. Ja ilman korttia pääsee kyllä DNA:n oman verkon ulkopuolelle katsomaan mm Maxivisionia ihan vapaasti, jos sattuu vaikka mökillä asumaan kauempana asutuksesta ja haluaisi siellä katsella Ylen kanavia suorana.
...
Itse olen sitä mieltä että valtion toiminta pitäisi palauttaa sellaiseksi jossa valtiolla olisi myös oma omistus eikä kaikkea myydä ulos. Sähköverkko kuuluu mielestäni yhteiskunnan perustoimintaan ja se pitää olla omissa käsissä joko omistuksessa tai määräysvallassa kuten vaikkapa YLE on osittain valtion omistuksessa (Digita). Mielestäni kaikki muu infra voi toimia ulkomaisessakin omistuksessa kunhan verkon omistajalla/operoijalla säilyy suomalainen määräysvalta, sähkönjakelua ei pidä koskaan ulkoistaa mihinkään koska silloin siitä tulee yhteiskunnalle liian kallis kun kustannukset kasvavat liikaa.
...
Tänä aamuna taas kerran oli kaikki laitteet jääneet illalla nukkumaan mennessä stand by-tilaan eikä se yleensä tiedä hyvää akun keston kannalta jos näin pääsee käymään mutta joskus sitä tulee vain mentyä liian myöhään nukkumaa, joten tänä aamulla olikin yllätys kun kännykkä ja läppäri näyttivätkin kovin huonoa varaustasoa!
Minulla ei ole mitään yleismittaria jolla voisin mitata kuinka paljon laitteiden akusta on jäljellä koska niissä laitteissa joissa minulla on akku en käytä niitä koskaan verkkovirralla.
...
Sähköyhtiön asiakaslehden mukaan eniten virtaa vievät laitteet ovat tietokone pöytätietokone noin 40% kokonaiskulutuksesta, toiseksi tulee tv 15% ja kolmanneksi jääkaappi 13%. Loput vie sähkökiuas 6% osuudella sekä pyykinpesukone 5% ja valaistus 4% kokonaispotista eli koko talon kulutuksesta (=keskiarvo). Aika suuria lukemia on saatu aikaiseksi siis jos kaikki koneet olisi yhtä aikaa päällä! Minä olen luullut että pyykkikone pyörii yleensä päivällä kun minä olen töissä!
...
Yle-verolla pyritään turvaamaan se, ettei yksikään suomalainen jää ilman Yleisradiotarjonnan tuomaa iloa ja hyötyä.
Television katsoja joutuu maksamaan Yle-veroa 50 tai 140 euroa vuodessa tuloista riippuen. Jos tuloja on alle 10?000 euroa vuodessa vero määräytyy matalimman mukaan. Vastaavasti jos tulot ovat yli 20 000 euroa vuodesssa nousee verotus korkeimpaan luokkaan.
...
Verotettavan varallisuuden määrä ei myöskään vaikuta Yle-veroon
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen toteaa että Ylen rahoitusmalli on ollut jo kauan tiedossa ja sitä kehitetään jatkossa niin että Yle voi hyvin jatkossakin. Kivinen sanoo myös että veroa tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti.
...
Jos haluat katsoa tv-ohjelmia tietokoneen välityksellä on se helpointa toteuttaa joko siihen erikseen suunnitellun television tai muun näyttölaitteen (kuten esimerkiksi plasmatelevision) avulla , koska tietokoneissa ei yleensä ole valmiina tarvittavaa viritintä salauksenpurun toteuttamista varten kuten televisioissa, digibokseissa sekä muissa erillisissä virittimissä joiden kanssa tietokonetta voi myös käyttää.
...
Kun tietokoneessa käytetään digiviritintä tai erillistä boksia ohjelmia voidaan katsoa tietokoneen kautta vain yhdellä virittimellä kerrallaan joten useamman virittimen asentaminen tietokoneeseen voi tulla kalliiksi. Tämä seikka kannattaa ottaa huomioon jos suunnittelee usean kanavan seuraamista saman aikaan. Sen lisäksi kuvanlaatu on yleensä aina parempi kun käytössä ovat oikeat televisioantennit, vaikka toisaalta internetin välityksellä lähetettyjä tv-kanavia katsotaankin pääsääntöisesti hyvällä verkkoyhteydellä mikä ei välttämättä ole ongelma varsinkaan kaupunkiolosuhteissa.
...
Juu tämä tv-kanavien pimeneminen on aika yleistä ympäri maata… etenkin nyt joulun jälkeen on moni ihmetellyt. Ilmeisesti ongelma tulee siis antennien suuntauksista tai jotain? En tosiaan itse tiedä tarkalleen mistä siinä on kyse, mutta joka tapauksessa ei ole pelkästään Digitan asia koska he eivät niitä kanavia omista eivätkä pysty myöskään lähetyksiä katkaisemaan.
Joo toi kanavien pimentyminen tuntuu olevan yleinen vaiva näin tammikuussa. Itselläkin se oli päivän ajan ongelmana kun hain kanavat uudestaan sen jälkeen kun ne olivat yllättäen hävinneet ilman mitään syytä (joku automaattinen päivitys kenties?), eikä enää uudelleenvirittäminenkään auttanut asiaan vaan kaikki kahdeksan kanavaa piti hakea yksitellen ja sitten taas valita ensisijaiseksi kanavaksi ja katsoa mitä tapahtuu. En jaksanut sitä kauaa ihmetellä koska en ollut vielä hakenut niitä kaikkia kanavia, jotka Digitan verkko nyt vuodenvaihteessa tarjoaa eli jotain 11 kpl.
...
Vaikka asun kaapeliverkon alueella, hankin antennin, koska esim Ylen HD kanavat tulevat vain UHF-verkosta eivätkä näy ollenkaan jos katsoo DVB-T verkosta eli kaapeli-antenni yhdistelmällä näkee ne HD-kanavat myös ilman TV korttia. Myös Eurosport HD:n ja MTV3 Max HD:n saa ilmaiseksi (DNA Welho) eikä tarvitse maksaa kanavapaketeista vaan ainoastaan siitä itse ohjelmasta.
...
Kannattaa tilata joltain yksityiseltä koska silloin säästää aina nuo aloitusmaksutkin jotka ovat yleensä noin 50€, yksityisillä harvoin on myöskään tuota mediamaksu verolappua jolla maksatetaan se yli 100€ vaikka sitä ei tarvitsisi maksaa kun televisioista pitäisi näyttää lupakortti. Tuo kyseinen lappu kuuluu siis niille joilla EI ole televisiota ja joille tulee tuo media maksu maksettavaksi.
...
Näissä tilanteissa palvelujen tarjoaminen asiakkaalle muodostaa vähäisen toiminnan rajan täyttävän arvonlisäverottoman liiketoiminnan osan Digitan toiminnasta ( AVL 3§ 1 kohta). Digitaa laskutetaan vain asiakkaalta mahdollisesti veloitettavista asennuskustannuksista sekä niistä aiheutuvista yleiskustannuksista, jotka se perii asiakkaalta tämän maksaman korvauksen lisäksi. Yleisradio Oy:ltä perittäviä korvauksia ei lueta mukaan tähän määrään sillä Yleisradio Oy suorittaa Digitalle korvaus vain omalla henkilökunnallaan suorittamastaan työstä ja ostamistaan tarvikkeista.
...
Digitahan on ollut vain välikäsi sisällöntuottajien (esim. Yle) ja katsojien välillä, keräten siitä sitten vielä mukavasti välistä maksuja.
...
Kun se kauppa tuli ajankohtaiseksi oli YLE:llä juuri meneillään digitalisoinnin suunnittelu jolloin piti miettiä uusiksi antennimastot jne. Digitan myyntihinta taisi olla jotain 30mrd markaa jonka päälle on tullut 5mrdia euroa osinkoa joten ihan paskasti ei kauppa tainnut mennä, tai sitten Yle sai mastojen ja muiden verkkojen lisäksi kasan velkaa.
...
Tsau! Bisnestä se vain oli: Yle myi jakeluverkon ulkomaiseen omistukseen, koska digitalisoinnin myötä verkko joka tapauksessa siirtyy pois Ylen hallinnasta – ja näin sitten kävikin (hyvä kauppa). SuomiTV:lle myönnettiin toimilupa antenniverkkoon nimenomaan siksi että sillä ei ole omaa lähetysverkkoa. Nyt kun sekin saa Digitan verkon käyttöönsä, niin lupa raukeaa.
...
Hyvä huomio tuo ”ulkomaiseen omistukseen” myyminen mutta mielestäni asia menee enemmänkin siten kuin ensimmäisessä kommentissa sanotaan eli Yle myi jakelutekniikkansa ulkomaiseen omistukseen (ei omistus sinällään voi olla mitenkään huono) eikä päinvastoin… Näin ainakin itse tuon asian ajattelen ja kyllä tuossa selkeästi lukeekin että YLE möi jakeluverkkonsa.
...
Mutta tosiaan jos oletetaan että Digitan liikevaihto on kasvanut tuon 20% eli 200 miljoonaan euroon niin aika paljon tuosta summasta pitää sitten tulla siitä tv-jakelusta. Jos Digitalla olisi esim 30% markkinaosuus digi-tv-markkinoista tarkoittaisi tuo 80 miljoonaa euroa liikevaihtoa ja se lienee yläkanttiin. Veikkaanpa kuitenkin ettei sillä päästä lähellekkään sitä sataa miljoonaa minkä Yle Digitalta sai (oliko kauppahinta 140m€, vai muistanko ihan väärin?), Digitan liikevoitto kun on ollut n 6% luokkaa joten aika paljon voittoa pitäisi tulla että edes tuohon sataan miljoonaan päästäisiin…
Eli jos lasketaan tuosta 100 miljoonasta 60% voitoksi niin siitä pitää vielä vähentää jakeluverkon ja muiden palveluiden kustannukset jotta saadaan vertailukelpoinen luku Ylen saamaan myyntituloon nähden. Ja mikäli tuossa YLE:n kaupassa oli mukana muutakin kuin pelkän lähetysverkon omistus, esim taajuuksien myyntiä tai verkkotoimilupien siirtoa tms ei tuo laskelma ehkä päde.
Tuo kauppa kuitenkin osoittaa sen että Digitan omistaminen tuskin olisi mikään kultakaivos Digitalle vaan todennäköisesti kannattavampaa toimintaa sille on nykyinen toiminta eli tv-kanavien jakelu ja siihen liittyvien palvelujen tuotanto sekä mobiili- ja internet-palveluihin liittyvä bisnes. Ja kuten tuossa aiemmassa kommentissa todettiin, en usko että YLE:ä enää kiinnostaa ryhtyä verkon omistajaksi kun sillä ei ole varsinaista tarvetta verkolle (toisin kuin esim Soneralla).
...
Tuo Digitahan oli YLE:n osaomistuksessa aiemmin, kunnes myytiin. Mielestäni myyminen on oikein hyvä ratkaisu (ja koko myyntiprosessikin meni hienosti). Ei valtion pidä olla mukana sellaisessa toiminnassa jota yksityinen sektori pystyy tekemään paremmin kuin julkinen puoli. Sama koskee myös kaikkea muuta julkisen puolen toimintaa eli ei mitään monopoleja tai luonnollisia monopoleja millekään julkiselle sektorille kiitos.
...
Mielestäni asiaa pitäisi harkita uudelleen ainakin siihen asti kunnes Yle HD siirtyy teräväpiirtoon tai muuten vaan maksulliseksi kanavaksi. Mielestäni on epäreilua rahastaa tavallisia katsojia ylimääräisellä lupamaksulla Ylen kanavista, jotka kaikki näkyvät HD-versioina kuitenkin ilmaiseksi YLE HD:n kautta... Tässä vielä lainaus Wikipediasta:
"Digitan lähetysverkko myytiin 31. joulukuuta 1999 ranskalaiselle TDF:lle (ransk. transmission de digitale) 500 miljoonalla eurolla eli antennialueen väestön määrään nähden 20 % ylihinnalla, koska kyseessä oli luonnollinen monopoli eikä aitoa kilpailutilannetta siten ollut olemassa. Digita sai myös toimiluvat UHF-alueen kanavanippuihin B ja C, joista ensin mainitussa lähetettiin myös TV4:ää. Vuonna 2006 Yle myi Digitan TDF-ryhmän (nyk. L M Ericsson) omistavalle TDF Nordicille, jolloin yhtiön nimi muutettiin Digitaksi. Kaupan mukana Yle sai 49 prosenttia Digitan osakkeista mutta joutui myymään niistä osan vuonna 2011, koska sen omistusosuus ylitti 30 %".
...
Ylen HD kanavien tekstitys ei ole toiminut kunnolla jos kanavilla on käytössä automaattinen kanavasurffaustoiminto eli DVB-T2 verkon tekstit lähetetään salaamattomana (Digita) ja kanavan vaihtuessa laite joutuu hakemaan uuden lähetyskanavan, eikä tämä toimi läheskään aina oikein vaan osa teksteistä puuttuu kokonaan tai tulee näkyviin väärään aikaan.
...
Teksti-TV:n kautta haettu Ylen HD-kanava ei tule näkyviin, kuvan 3 mukainen ilmoitus tulee ruutuun aina kun kanava vaihtuu tai laite sammutetaan, kuva 4. Kuvateksti 1: Kun käytössä kanavasurffaus automaattinen tekstitys ei toimi vaan osa teksteistä puuttuu kokonaan.
...
Yhtiökokouksessa päätökset tekee yhtiön toimiva johto eikä yksittäinen osakas voi vaikuttaa päätöksiin muuten kuin olemalla mukana kokouksissa ja osallistumalla äänestyksiin valtakirjalla (jolloin yleensä vain yhden henkilön antamat äänet huomioidaan) mutta tämäkään käytäntö tuskin muuttaisi lopputulosta merkittävästi sillä enemmistöosakkaat ovat jo nyt sitoutuneet Digitan kehittämiseen
...
Ja jos tuo Anvia kerran saa luvan niin sehän voi tietysti vuokrata tuon verkon edelleen kenelle haluaa (tuskin kuitenkaan Yleisradiolle koska sille pitäisi ostaa myös lähetysoikeus samaan tapaan kuin Digitan verkossa eli koko paketti) jolloin Digita on kohta vain pieni osa tuota kokonaisuutta mutta silti monopoliasemassa. Eikä taida edes riittää se että joku ulkomainen omistaja saisi tuon monopolin Suomessa vaan seuraavaksi olisi vuorossa sitten Viro ja Latviakin jossa sama juttu edessä, samoin kun muissakin Baltian maissa.
...
Jos taas YLE:n lähetyksiä lähetetään Digitan verkossa kuten aiemmin (esim. Ruotsissa), on YLE:llä varaa lähettää nykyistä vähemmän ohjelmaa per päivä tai hankkia ohjelmia muilta tahoilta jolloin saadaan kustannukset pienemmiksi kun voidaan keskittyä olennaiseen. Tuskin sitä nyt ihan kaikkia tv-sarjoja ja elokuvia kuitenkaan pitää saada joka ilta nähtäväksi niin kuin nykyisin.
...
Mutta kuitenkin jos olisi pakko maksaa jostain kanavista niin se 50e/v max saisi luvan riittää koska siitä summasta menee vain pieni osa noiden kanavien tuottajille, loput jää veroihin joista sitten rahoitetaan esim tätä järjetöntä YLE-veroa yms paskaa...
Joten mikä on pointti tässä keskustelussa? Sekö että minä en osta jotain vitun tv-laitetta ja käytän rahani mieluummin johonkin muuhun kuin niihin paskoihin ohjelmiin mitä yle suoltaa joka ilta?
...
Eli lyhyesti sanottuna vituttaa koko YLE, turha organisaatio johon tuhlataan veronmaksajien rahoja ihan liikaa. Onneksi sentään tulevaisuudessa tuosta turhasta ja paskasta laitoksesta päästään eroon kunhan aika koittaa.
...
Niinnojoo... Mietin vaan kun yleensä noissa bokseissa tuo linkitys suoritetaan ohjelmallisesti laitteen ollessa suljettuna mutta tässä tapauksessa se tehdään ilmeisesti aina käytön aikana jolloinka tuota linkittämistä joutuu tekemään koko ajan. Tosin jos tuossa myyntipaketissa kerta mainitaan että päivitykset tulevat jatkossa myös digitalta, niin silloin ongelma tuskin on kovin suuri vaikka linkitystä tehdäänkin jatkuvasti.
...
Sitten YLE:kin halusi väkisin olla mukana tässä digikehityksessä, koska olihan heidän rahoituksensa turvattava jatkossakin. Mutta miksi he eivät halunneet tietää tekniikasta mitään ja ostivat sen täysin "mustasta laatikosta" eli joltain Digitan myyntiedustajalta.
Se mitä minä nyt haluaisin on se, että tuon jälkeen Digita pitäisi pilkkoa takaisin pieniksi yhtiöiksi niin ettei mikään valtion osa pääse siitä enää hyötymään (siis tuo entinen YLE:n osuus).. Ja sitten vaan pilkkomisen seurauksena tulleet ongelmat pois päiväjärjestyksestä.. Eli:
...
Tästäkin tapauksesta voisi helposti selvitä sillä ettei kukaan joutuisi vastuuseen vaan kaikki voitaisiin lakaista maton alle kuten yleensä on tapana ollut Suomessa... Mutta mitä hyötyä siitä sitten olisi?
Sitä en tiedä miten tuo päätös vaikuttaa asiaan, mutta ainakin tähän asti Digitalla ei ole voinut katsoa ilman tv-korttia kuin YLE 1 ja 2 kanavia.
Eli jos tuon myyntipäätöksen jälkeen kuitenkin joutuu ostamaan sen kortin jotta voi nähdä noita muita lähetyksiä niin silloin mielestäni maksu muuttuu pakolliseksi vaikka sitä ennen se on ollut vapaaehtoinen. Silloin se siis muuttuisi TV lupamaksuksi josta jo aikaisemmin mainitsin (tosin sillä erotuksella että nyt joudut maksamaan vaikkei sinulla olisi edes tv:ta tai digiboxia). Mielestäni siinä tapauksessa myös nuo YLE:n palvelut tulisi siirtää maksukortin taakse, jolloin niistä maksavat ne jotka niitä katsovatkin.
...
Jos jotain uusia taajuuksia otetaan käyttöön, en usko että niihin tulee mitään varsinaisia "yleisradiolähetyksiä" vaan enemmänkin jonkinlaista nettijakelua (jos sellaisia on sitten järkevää tehdä) tai mobiiliverkkojen kautta tulevia lähetyksiä.
...