Ylen politisoituminen
→ Neuvotteluja ←
[22:03:50] Propt: Ylen studiouudistus
Ylen studiouudistus, johon liittyi studion uusiminen, studion uudelleen sisustaminen, valojen ja äänentoiston uudistaminen, uusi kamerakonsepti, ohjausjärjestelmä, uusittu greenscreen-studiotekniikka sekä kuvaussihteerijärjestelmä. Samalla Yle siirtyi digitaaliseen ohjaukseen. Myös juontajan ja toimittajan studiotyö on uudistunut täysin ja lähetystä seurataan useasta eri studiosta. Yleisölle uudistuksen pitäisi näkyä entistä monipuolisempana ja rikkaampana ohjelmasisältönä. Yle Teeman uudistus tapahtui 11. tammikuuta 2012.
Yle Extra lakkautettiin säästösyistä elokuussa 2008, mutta aloitti uudestaan yle.fi-uudistuksena myötä vuoden 2007 loppupuolella, ja lakkautettiin uudelleen säästösyistä kesäkuussa 2011. Ylen ilmeuudistuksessa Yle Extralle palautettiin Yle TV1:n tavoin kolmisakarainen nuoli sen logoon.
...
Historia.
Yleisradio aloitti toimintansa vuonna 1926, jolloin yhtiölle valittiin väliaikainen toimitusjohtaja. Ensimmäisenä Yleisradion toimitusjohtajana toimi L. M. Viherjuuri ja ohjelmapäällikkönä Paavo Karvonen. Tuolloin ohjelmien toimittamista ja esittämistä varten perustettiin kaksi osastoa, joista toinen toimitti asia- ja sivistysohjelmia ja toinen huvi- ja virkistysohjelmia. Tämän lisäksi Radiopataljoona lähetti sotilasmusiikkia-, viihde-, keskustelu- ja ajanvietemusiikkia sekä luettiin päivittäisiä tietoja ja urheiluharjoituksia sekä sääennustuksia. Seuraavana vuonna Yleisradio osti Suomen Radioyhdistys ry:n radioliiketoiminnan. Yhtiön nimi vaihtui Suomen Yleisradion yleisradio-osastosta Suomen Yleisradion radioja radioesitelmäosastoksi vuonna 1928. Radiotoiminta aloitettiin myös Tampereella, jolloin alettiin toimittaa Tampereen Radion ohjelmaa.
...
Yhtiön ensimmäiset toimitilat sijaitsivat Esimerkkikatu 1:ssä (nykyisin Keskuskatu), josta ohjelmajohto muutti Helsingin Kruunuhakaan, Meritullinkatu 33:een ja sen jälkeen nykyisen Snellmaninkatu 1:n tiloihin vuonna 1935. Sieltä palattiin takaisin Meritullinkadulle vuonna 1979.
Yleisradion ensimmäiset ulkomaanlähetykset suunnattiin Pohjoismaihin vuonna 1931. Radioteatteri perustettiin vuonna 1935, ja samoihin aikoihin aloitti toimintansa myös yhtiön opetusohjelmien osasto. Seuraavalla vuosikymmenellä aloitti toimintansa viihdetoimitus, jonka tarkoituksena oli tuottaa harmitonta viihdettä kaikille radioautokuuntelijoille. Radiomafian perustaminen 1. kesäkuuta 1990 merkitsi Yleisradion historiassa erään aikakauden loppua, kun se jakoi kanavaansa yhä tarkemmin eri musiikkilajien kuuntelijoille. Radion uutistoimituksen päälähetys vaihtui YLE24-nimeä kantavalle toiselle radiouutislähetykselle kello 20.30. Samana vuonna perustettiin Radiomafialle rinnakkainen radiokanava, YleQ. Molemmat radiokanavat muuttuivat omiksi kanavikseen vuonna 2005 Yle Radio Ykkösen säilyttäessä ainoana ennallaan perinteisen nimensä.
Yleisradio perusti televisiouutiset 1. syyskuuta 1959 ja ensimmäisen television koelähetys lähetettiin joulukuussa. Ensimmäisen televisioitu säännöllinen ohjelma, "Helsingin Messut 1958", lähetettiin toukokuussa vuonna 1960. Television ulkolähetysauton toimitus muutti 1960-luvun lopulla Lintuvaarantie 16:sta uuteen toimitaloonsa, Maapallonkatu 3:een. Ensimmäinen näköradiokuuntelijoille suunnattu stereoääniyhteys toteutettiin 1960-luvun alkupuolella. Televisiossa alkoi päivittäinen ajankohtaisohjelma TV-1:n Aamu-TV 1. tammikuuta 2001.
Suomen Television ja Ylen aluetoiminnan alkuvaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisiotoiminta oli alusta pitäen Ylen monopoli ja ohjelmatuotanto hyvin valtiokeskeistä, mistä johtuen television näkyvyysaluekin keskittyi eteläiseen Suomeen. Yleisradio aloitti tv-lähetykset nimellä Suomen Televisio vuonna 1957 ja Yleisradion hallintoneuvosto osti Tesvision ja tamperelaisen Tamvision osakeyhtiöt vuonna 1964 ja yhdisti ne samana vuonna perustamaansa uuteen toimijaan, Yleisradioon. Yleisradiotoiminta alkoi Lapissa 1. maaliskuuta 1963 ja ohjelmat välitettiin Pasilasta Rovaniemelle asti, mistä oli linkillä edelleen lyhyt linkki pohjoiseen. Lähetyslinkki toimi aluksi tasatunnein, josta luovuttiin parin kuukauden jälkeen, kun iltaisin ei tullut ohjelmaa. Pohjois-Suomen uutisten alkaessa 1969 toiminta ulotettiin Ivaloon. Yleisradion monopoli murtui vuonna 1975, kun tv-luvan maksajien määrä ylitti maagisen rajan. Tähän asti Yleisradion toimintaa oli rajoittanut se, kuinka monta ihmistä voitiin toimilupalähetyksiin sitouttaa, koska mitä useampi oli sitoutunut toimilupalähetysten katsomiseen, sitä suuremmat olivat lähetyskustannukset.
Tv-kanavien määrä kasvoi 1970-luvulla kolmesta viiteen, joista pääkanava Yle TV1 vakiintui 1970-luvulla tärkeimmäksi kanavaksi. Yle TV2:n merkitys kasvoi 1970-luvulla, kun Yle osti Tesvisio-Tamvisio-kaupan yhteydessä Kolmostelevision ja kanavien työnjako muodostui. 1980-luvun alussa Ylellä oli tv-kanavaa, ja niiden ulkopuolella toimi muutama kaupallinen kanava.
1980-luvun puolivälissä tv-toiminnassa alkoi digitalisoitumisen kausi, mikä näkyi ensin digitoimistena mtv- ja testi-kanavina, mutta laajeni 2000-luvulla, jolloin tv-kanavien määrä on noussut yhdeksään ja kanavien ohjelmisto on samalla pirstaloitunut ja katsojakeskeisyys vähentynyt. 2010-luvulla Yleisradion kanavia olivat TV1, TV2, Teema, Fem ja Yle Areena.
Vuonna 2009 Yleisradio julkaisi Yle Elävä arkiston ja Yle Areenan.
Yle Elävä arkisto tarjosi sisältöä ennen kaikkea verkkoon ja julkaisi ohjelmia, jotka eivät olleet tekijänoikeussopimusten piirissä. Arkiston sisältöjä julkaistiin myös muualla Ylen palveluissa, kuten Yle Teemalla.
Yle Areena oli Yleisradion palvelu, jossa julkaistiin sekä Ylen radiokanavat ja tv-kanavat, ohjelmien välissä esitettyjä uusintoja, kaikki yhtiön radiokanavat sekä yhtiön televisiokanavat ja näiden uusinnat, kaikki tv-kanavien ajankohtaisohjelmat (myös alueuutiset ja päivittäiset uutiset). Kaikki tv-kanavien ajankohtais- ja urheiluohjelmat olivat vapaasti ja pysyvästi saatavilla, mutta radio-ohjelmien arkistojulkaisut sisälsivät tekijänoikeussyistä vain pienen osan ohjelmista.
Yleisradion rahoituksesta tuli julkinen vuonna 1967, ja samana vuonna perustettu Tv1:n ajankohtaistoimitus oli aluksi puolipäiväinen, mutta kasvoi pian kokopäiväiseksi. Yle oli lähettänyt uutisia jo vuodesta 1926, mutta 1960-luvulla uutistoiminta siirtyi uudelle ajankohtaiskanavalle TV1:lle ja radion rinnakkaisohjelma sai kanavauudistuksen myötä lisää ohjelma-aikaa. 1960-luvulla alkanut politisoituminen leimasi Yleisradiota 1970-luvulla. Puoluepoliittisesti sitoutuneet Yleisradion ohjelmat saivat lisää ohjelma-aikaa, ja ohjelmapoliittinen taistelu johti ylilyönteihin, kuten vuonna 1975 perustetun Suomen sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (Sos.Dem.) ohjelmatoiminnan tukemiseen ja oman radiotaajuuden (Radio Suomi) hankkimiseen. Toisaalta 1980-luvulla radion ajankohtaisohjelmat muuttuivat aiempaa riippumattomimmiksi. 1970-luvun jälkipuoliskolla radion ja television ohjelmajohtajat valittiin puoluepoliittisen kilpailun sijasta ammattitaidon perusteella ja ohjelmien poliittinen yksipuolisuus vähentyi. Vuoden 1983 vaalien tulos merkitsi ohjelmapoliittisen tasapainon lisääntymistä, kun vasemmistopuolueiden ohjelma-aikaa Yleisradiossa rajoitettiin ja vastapainoksi Kokoomuksen Ylen johtoon nimittämä Seppo-Heikki Salonen toi Yleisradioon aiempaa markkinahenkisemmän ja kaupallisemman johtamiskulttuurin.
1980-luvun lopun talouslaman vuoksi Yleisradion asema yhteiskunnan taloudellisen tukijalan asemasta kyseenalaistettiin ja sen tehtäväksi asetettiin kotimaisen kulttuurin tukeminen ja alueellisen palveluvelvoitteen täyttäminen. Vuosikymmenen alun kiistojen ja muutosten seurauksena Yle on säilyttänyt paikkansa keskeisenä suomalaisena mediakenttänä.
1990-luvulla Ylen ja yksityisten kaupallisten mediayritysten välinen jännite voimistui uudelleen, kun digitalisointi alkoi. 2000-luvun alun kansainvälinen finanssikriisi aiheutti media-alalle valtavan muutoksen, kun myös isot media-alan yritykset kärsivät suuria taloudellisia takaiskuja ja mediakentän keskittyminen eteni Suomessa uudelle tasolle. Vuonna 2005 perustettiin kaupallisten toimijoiden omistama valtakunnallinen kaupallinen uutisyhtiö Suomen Uutisradio (Radio Nova). Yle ja sen uutistoimitukset olivat kiinnostuneita valtakunnallisesta radiosta, mutta kaupalliset yhtiöt saivat toimiluvan vain aluetoimintaan. Radio Novasta ja muutamasta paikallisradiosta muodostunut Suomen kaupallisten radioyhtiöiden kenttä uudistui 2000-luvun alussa täysin ja keskittyi edelleen, kun Nelonen sai valtakunnallisen toimiluvan. Mainosradioissa käytiin vuosien 2006–2009 toimilupakierroksilla kilpailua myös yleisöstä, mutta se keskittyi pitkälti soittolistojen kilpailuksi eikä lisännyt radiokuuntelua.
2000-luvun puolivälin jälkeen radionkuuntelua vähensivät monet Ylen radiokanavilla alkaneet ohjelmauudistukset ja etenkin Yle Radio Ykkösen ja YleX:n profiloiminen aiempaa nuorekkaammiksi ja populaarimmaksi kanaviksi. Radio Novan kuuntelijamäärä pysyi ennallaan, kun sen paikallis- ja aluetoimitusten määrä supistettiin noin kolmannekseen. Yleisradion radiokanavat uudistuivat jälleen 2010-luvulla ja Ylen alueellisten radiouutistoimitusten määrää supistettiin merkittävästi, jolloin myös aluetoimituksiin keskittynyt avustajajoukko väheni.
...
2020-luku.
YleX:n lähetys siirtyi Pasilasta Pasilaan helmikuussa 2021. Uuden studiotalon avajaisia vietettiin Pasilassa saman vuoden elokuussa.
Ylen ja STT:n välinen yhteistyö päättyy lokakuussa 2022.
...
Organisaatio.
Yleisradion toiminta koostuu yksiköistä, joista tärkeimpiä ovat vastaavat sisällöt -osasto, uutis- ja ajankohtaistoimitus, urheilu ja tapahtumat -toimitus, ruotsinkielinen Svenska Yle, lasten- ja nuortenohjelmien osasto, kulttuuri-, draama- ja luovat sisällöt -osasto ja uutis- ja ajankohtaistoimituksen yhteiset järjestelmät. Muut osastot ovat: fakta ja fiktio-osasto, suomenkieliset alueradiot, fakta ja fiktio-osasto, kansainväliset ohjelmat ja suomenkieliset urheilulähetykset ja ruotsinkielellä toimiva ruotsinkielinen Svenska Yle.
Osastojen lisäksi yleisradiossa on kolme yhtiötä: Mediahub, jonka tehtävä on tuottaa uutis-, urheilu- ja ajankohtaissisältöä suomalaisille. Toinen yhtiö, johon kuuluvat lähetysyksiköt ja kanavat: Yle Puhe, Yle Radio Suomi, Yle Radio Vega, Yle X3M, Yle X ja Yle Novosti.
Yleläisistä naisia oli 46 % (2016). Yhtiön toimitusjohtajana toimii Merja Ylä-Anttila. Hänet valittiin Yleisradion toimitusjohtajaksi marraskuussa 2016 ja aloitti toimessaan toukokuun 2017 alussa. Ylä-Anttila toimi aiemmin MTV:n vastaavana päätoimittajana vuosina 2001–2016 ja ennen sitä MTV:ssä muun muassa taloustoimituksen päällikkönä.
...
Yhtiön rahoitus.
Ylen toimintakulut vuonna 2016 olivat 459,5 miljoonaa euroa. Rahoitus muodostuu kokonaisuudessaan tv-maksusta (2014: 219,5 miljoonaa), jonka suuruuden määrittelee vuosittain valtioneuvosto sekä Yle-verosta, joka korvasi tv-maksun vuoden 2013 alussa. Vuonna 2016 yleisradioveroa maksoi 4,9 miljoonaa veronmaksajaa yhteensä 502,9 miljoonaa euroa.
Yle-indeksillä tarkistetut kustannukset pysyivät vuoden 2015 tasolla ja olivat 474,7 miljoonaa euroa. Kustannuksista 369,8 miljoonaa euroa kohdistui ohjelmatoimintaan ja 143,4 miljoonaa euroa muuhun toimintaan.
Yleisradioveroa ei määrätä lapsille. Yle-veroa maksavien täysi-ikäisten määrä kasvaa iän myötä ja eniten maksavat 70-vuotiaat ja vanhemmat (189 euroa). 40 000 euroa vuodessa tienaava kaksilapsinen kahden huoltajan perhe maksaa veroa vuodessa 1408 euroa, mutta vain alle 3000 euron kuukausitulot (2000 euroa/kk) on vapautettu maksusta. Opiskelijat on vapautettu maksusta tietyin ehdoin. Yrityspuolella maksu on porrastettu siten, että pienet yritykset (alle 50 000 euron vuosittainen liikevaihto) maksavat veroa alarajaan saakka (9 500 euron liikevaihto vuonna 2018) ja suuremmilla yrityksillä (liikevaihto ylittää 500 000 euron rajapyykin) raja menee 100 000 eurossa. Alle 8 500 euron liikevaihdon yrityksillä on mahdollisuus anoa maksusta vapautumista.
Yle Areena.
Yle Areenaa on kuvailtu "Ylen kaikkien aikojen satsaukseksi" ja se avattiin 13. toukokuuta 2007. Areenasta voi katsoa Ylen tv- ja radiokanavia sekä kuunnella Ylen radiokanavia ja seurata uutisia.
Areenassa oli jo lanseeraushetkellä varsin suuri valikoima ohjelmia. Aluksi ladattavissa oli vain radiokanavia, mutta tv-ohjelmien latausmahdollisuus tuli jo avaussyksynä. Tällä hetkellä Yle Areenassa on tarjolla radiokanavista YleX ja Yle Klassinen. Tv-kanavista tarjolla on kaikki paitsi ei vielä Yle Teemaa, joka sai Areenan uudistuksen yhteydessä oman sivuston. Yle Fem, jonka tarjonta siirrettiin Yle Teemalle ja jonka sivusto löytyy myös Areenasta, aloittaa omat nettilähetykset Areenassa syksyllä 2018.
Uusi studiorakenne otettiin käyttöön vuoden 2018 alussa. Radiolähetyksissä uudistus ei vaikuta mitenkään ja Ylen radiokanavilla kaikki jatkavat kuten tähänkin asti.
...
Radio Suomessa alueellisia lähetyksiä tehdään jatkossakin ja ne kootaan kahdeksalle alueelle: Häme ja Keski-Suomi muodostavat Pirkanmaan kanssa yhteisen Pirkanmaan ja Keski-Suomen lähetyksen, entisen Pirkanmaan alueen lähetysalueen kanssa jatkavat Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo. Myös Lappi on yhdistetty entisen Lapin sijaan omaksi lähetyksekseen, ja lähetysalue ulottuu Perämereltä Inariin asti.
Ylen uuden alueorganisaation mukaan suomenkieliset alueradiot sijoittuvat kuudelle alueelle.
Svenska Ylen alueelliset tv-lähetykset jatkuvat Yle Femillä.
...
Aluetoimituksia on tulevaisuudessa yhdeksän nykyisten 13:n sijasta. Yksi niistä toimii Vaasassa. Yksi aluetoimitus lopetetaan vuonna 2018 ja muut vuoden 2019 lopussa.
Uudistukset tarkoittavat yt-neuvotteluja ja niiden myötä 40 työsuhteen irtisanomista. Yle lupaa tarjota irtisanotuille muun muassa uudelleensijoittumisneuvontaa.
Uudistusten myötä myös Ylen alueiden lähetyksiä radiossa uudistetaan, mutta niiden tarkempaa sisältöä tai aikataulua ei vielä julkisteta.
Studiouudistusta ei toteuteta pakkosiirtämällä aluetoimituksia Pasilaan. Studioita jää kaikille alueille edelleen useita. Sen sijaan alueilla työskentelevät journalistit ovat aiempaa useammin mukana valtakunnallisessa lähetyksessä. Ylen tavoitteena on tuoda alueellisten sisältöjensä parhaat puolet aiempaa kattavammin suomalaisten saataville.
...
Myös urheilun tv-oikeuksien hinnan nousu ja sen tuomat rahoitusongelmat vaikuttivat uudistuksen toteuttamiseen.
Uudistusten yhteydessä myös Yle Teema ja Yle Fem muuttivat saman katon alle uudistettuun Kulttuuritaloon. Aiemmin molemmat kanavat olivat toimineet Pasilasta.
Ylen radiokanavat uudistuivat 9. tammikuuta 2001. Ylen Ykkösen seuraaja on nyt Yle Puhe, entisen Radio Ylen Ykkösen seuraaja Yle Radio 1 ja Radio Suomen seuraaja on Yle Radio Suomi. Uudistuksen yhteydessä lakkautettiin vuonna 1990 perustettu Radiomafia ja sen seuraajaksi tullut nuortenkanava Radiomafia X.
Vuonna 1998 alkanut Suomen radiouudistus yhdenmukaisti kaikkien Ylen maakuntaradioiden ohjelmistot vuoden 2001 alkuun mennessä. Tästä lähtien Yleisradion julkisen palvelun ohjelmatoiminnassa maakuntaradioilla ei ollut enää erityiskohteita eikä eriytyvää luonnetta.
Uudistusten yhteydessä lakkautettiin vuonna 1994 aloittanut Ylen aikaisen, vuosina 1997-1998 nimellä Ylen aikainen – Ylen läntinen – ja vuodesta 1999 toiminut Ylen aikainen Uudellamaalla. Yle Radio Ylen Ykkösen, Ylen aikaisen, Yle Radio Suomen, Ylen Radio Itä-Uusimaan, Ylen Radio Keski-Pohjanmaan, Ylen Radio Kaakkois-Suomen, Ylen Radio Keski-Suomen ja Ylen Radio Hämeen nimet muuttuivat muotoon Yle Radio Suomi (aiemmin: Ylen aikainen, Yle Keski-Pohjanmaa, Ylen läntinen, Radio Itä-Uusimaa, Radio Keski-Suomi, Radio Häme) vuoden 2002 alussa. Radio Ylen Ykkönen lopetti radioohjelmiensa lähettämisen radioverkossa 13. marraskuuta 2002 klo 24, jonka jälkeen kanavalla olleet ohjelmat kuuluivat vain internetissä.
...
Juontaja, uutisankkuri
Ylen Aamu-tv:n ensimmäinen juontaja oli Leena Pakkanen. Vuonna 2005 Aamu-tv:n toisena juontajana toimi Jari Korkki, joka toimi tehtävässään lokakuuhun 2011. Kolmas pitkäaikainen juontaja on vuoden 2011 lopusta Petteri Ala-Kivimäki.
...
Ensimmäinen studioisäntä oli Petri Sarvamaa, toinen Ile Jokinen. Vuodesta 2005 toisena juontajana on ollut Nicklas Wanke.
Ensimmäinen uutisankkuri oli Kaj Lindén. Vuodesta 1991 lähtien ensimmäisenä uutisankkurina ovat olleet Ylen omat ankkurit, ja MTV3 otti ensimmäisenä omat ankkurinsa vuonna 1993.
Toinen uutisankkuri on Pirkko Arstila. Vuoden 2020 maaliskuusta lähtien toisena ankkurin on ollut Marjukka Havumäki. MTV3:n toisena uutisankkurina ovat toimineet muun muassa Laura Ruohola (1993–99) ja Maija Lehmusvirta (1998–2007). Vuonna 2008 Ylen toiseksi ankkuriksi valittiin Peter Nyman. MTV:n toinen uutisankkuri on muun muassa Kirsi Alm-Siira, joka valittiin toiseksi uutisankkuriksi vuonna 2010.
...
Ensimmäinen studioemäntä oli Heta-Leena Sierilä ja vuodesta 2010 studioemäntänä on työskennellyt Reija Hyvärinen. Studioisäntinä toimivat ensin Ari Ylä-Anttila vuosina 1990–2010, sen jälkeen Timo Kuparinen ja myöhemmin Lars Müller vuoteen 2009 asti ja Matti Rönkä aloitti tehtävässä vuonna 2012.
Studiouudistuksen myötä myös Ylen uutisgrafiikkaa uudistettiin. Uudistuksen yhteydessä uutisgrafiikan teko keskitettiin Ylessä Yle Uutisille ja grafiikan tuotantoa järjesteltiin muutenkin uusiksi.
Uutisgrafiikan uudistuksessa Ylen oma data, avoin data ja Ylen arkistokuvat avattiin kaikkien käytettäviksi ja uutistilanteissa käytettävää grafiikkaa kevennettiin ja selkeytettiin.
Lue lisää Ylen uutisgrafiikan uudistuksesta.
...
Uusi Päivä jatkaa, muu lähetystuotanto uuteen studioon
Uusi Päivä -sarja siirtyy Yle TV2:n uuteen studioon. Sarjaa aletaan näyttää studio 2:ssa 29.9.
Uudessa studiosta Uusi päivä -tuotanto voi siirtyä sisäkautta studioon 5. Ylen tuotantokalusto voi hyödyntää studioiden välistä liikennettä, mikä säästää aikaa. Myös sarjan lavasteita voidaan siirtää studio 5:n ja studion 2 välillä sisäkautta, mikä lisää mahdollisuuksia vaihdella lavasteita ja muuttaa kuvauspaikkoja entistä helpommin.
Yle Urheilu siirtyy syksyn kuluessa Pasilan studioilta takaisin studioon 1, jonka myötä Yle TV2 on jälleen vain urheilun studio. Studiossa 2 alkaa pyöriä uusintoja ja uusintojen uusintoja sekä muun muassa TV2:n Uuden päivän sisarsarjaa, draamakomediaa Mädät omenat, jonka jaksot esitetään syksyllä alkaen tiistaisin kello 20.
Uutisstudion 2. edessä olevan Ylen ulkokuvan uudistaminen alkaa syyskuun puolivälissä. Uudistetun ulkokuvan arvioidaan olevan valmis ensi vuoden alkuun mennessä.
Studiot 3 ja 4 eivät ole syksyn aikana käytössä, mutta Ylen käytössä.
...
[00:29:39] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
Onko journalismin akatemian tarkoitus vaikuttaa puolueettomasti YLE:n journalistiikkaan vai olla poliittisen ohjailun väline? Miksi YLE:llä on oma journalismin akatemiansa? Eikö YLE:n pitäisi olla poliittisesti sitoutumaton?
Jos YLE on poliittisesti sitoutumaton niin miksi se tarvitsee oman politisoituneen journalismin akatemiansa, jossa journalismin puolueettomuutta vastaan hyökkäävät vasemmistolaiset ideologit hyökkäävät YLE:n toimittajien journalistista puolueettomuutta vastaan?
...
Journalismin akatemia järjestää koulutusta, jonka tarkoituksena on "rakentaa yhteistä journalismin eetosta" ja "ohjata journalismia kohti entistä vastuullisempia toimintatapoja". Se järjestää journalistiikan johdantokurssin uusille toimittajille. Kurssin ovat pitäneet mm. Tampereen yliopiston professori Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomien toimittaja Anu Nousiainen ja Suomen Kuvalehden toimittaja Tuomo Lappalainen. Kurssia on myös arvosteltu. Sen katsotaan edustavan journalismin valtavirtaa ja toimittajien keskuudessa on jopa katsottu, että kurssi on niin läpeensä politisoitunut, ettei sillä ole mitään tekemistä journalismin kanssa.
Yleisradio.
YLE:n ajankohtaistoimituksen päällikkö Jyrki Richt erosi elokuussa 2010 YLE Uutisten uutispäätoimittajan tehtävistä, kun oli käynyt ilmi, että hänen johtamansa Ajankohtainen kakkonen oli lavastanut talonvaltaajien talonvaltauksen, jotta asiasta saataisiin näyttävämmät kuvat televisioon.
Myös YLE:n TV2:n Silminnäkijä-ohjelma jäi vuonna 2009 kiinni valehtelemisesta ja joutui esittämään julkisen anteeksipyynnön. Ohjelman mukaan pääministeri Matti Vanhanen sai lautatavaraa ilmaiseksi.
Vuonna 2008 YLE:n MOT-ohjelma väitti erään kunnan rakennusliikkeen olevan epäeettisesti ja jopa laittomasti maksaneen vaalirahoja keskustapuolueelle. Kun ohjelmassa esitettyä todistelua ryhdyttiin tutkimaan, se mureni palasiksi. Mitään lainvastaista ei oltu tehty. MOT-ohjelman toimittaja ja ohjelman vastaava tuottaja saivat sakkotuomion kunnianloukkauksesta.
...
Vuonna 2009 MOT-ohjelma väitti, että erään valtionyhtiön, Patrian, liikematkailussa oli esiintynyt korruptiota. Ohjelmaan oli leikattu aineistoa, joka antoi virheellisen kuvan tapahtumista. Patrian johto teki ohjelmasta tutkintapyynnön, jossa epäiltiin mm. lahjontaa. Tapausta tutkittiin kaksi vuotta, ja lopputulos oli, että kukaan ei ollut syyllistynyt rikoksiin. MOT:n toimittajan tuomioksi tuli kunnianloukkauksesta 60 päiväsakkoa.
YLE:n on ryhdistäydyttävä. Kansalaisten pitää saada rahoilleen vastinetta. YLEN:n on keskityttävä olennaiseen. Sen tehtävänä on olla riippumattoman tiedonvälityksen lähde. Se ei saa olla poliittinen toimija, eikä minkään poliittisen tahon äänenkannattaja. YLEN:n on pyrittävä puolueettomuuteen uutisoinnissaan, ja jos se siihen ei kykene, on se tehtävä tiettäväksi. Näin ei ole tähän saakka tehty. YLEN:n toiminta on ollut poliittista, mutta sitä on tehty piilotajunnalla. Tämä on ollut YLE:n journalismin akatemialle tyypillistä toimintaa, jonka avulla se on pyrkinyt ohjaamaan yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Se on tapahtunut tekemällä poliittisia uutisia ja jättämällä kertomatta niistä asioista, joista ei ole ollut poliittisesti tarkoituksenmukaista uutisoida. Tämä on ollut YLE:n journalismin akatemian piilotajunnan toimintaa, joka on näkynyt piilotajunnan toiminnassa. Se on ollut YLE:n piilotajunnan ohjaamaa, ja sillä on pyritty ohjaamaan yhteiskunnan kehitystä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut nopeaa, sillä se on ollut niin nopea, että piilotajunnan toiminta ei ole pysynyt perässä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä se on ollut niin nopeaa, että YLEN piilotajunnan toiminnan nopeus ei ole pysynyt mukana yhteiskunnan kehityksessä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä se on ollut niin nopea, että YLEN piilotajunnan toiminnan nopeudelle ei ole ollut aikaa kehittyä, kun YLEN piilotajunnan toiminnan nopeus ei ole pysynyt mukana yhteiskunnan kehityksessä. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä se on ollut niin nopea, että YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehityksessä ei ole ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa, kun YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehityksessä ei ole ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa, kun YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehityksessä ei ole ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa. YLEN piilotajunnan ohjaaman yhteiskunnan kehitys on ollut myös nopeaa, sillä YLEN piilotajunnan ohjaamassa yhteiskunnassa on ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa, kun YLEN piilotajunnan ohjaamassa yhteiskunnassa on ollut aikaa kehittää YLEN piilotajunnan ohjaamaa yhteiskuntaa.
[00:41:27] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
Yleä ja Journalistiliittoa johtavat punavihreät
ja he päättävät mitä journalismin akatemiassa opetetaan. Toimittajille opetetaan vain heidän maailmankatsomustaan tukevaa ajattelua ja jos joku journalismin opiskelija uskaltaa kyseenalaistaa tämän, hänen opiskelunsa saattaa keskeytyä tai hänen työllistymisensä hankaloituu. Kun punavihreiden toimittajien ja heidän maailmankuvansa kanssa eri tavalla ajattelevien ihmisten välille tulee riitaa, Yle ja Journalistiliitto asettuvat punavihreiden toimittajien puolelle. Näin kävi esimerkiksi Yle Kioskin Sanna Ukkolan tapauksessa, jossa hänen punavihreitä toimittajia vastaan nostamansa oikeusjuttu lopulta sovittiin, mutta Journalistiliiton lakimies puolusti Ukkolaa. Sanna Ukkolan tapauksesta voit lukea täältä. Punavihreiden toimittajien maailmankuvaa kuvaa se, että he pitivät Sanna Ukkolaa koulukiusaajana. Yle on palkannut useita koulukiusaajina tunnetuksi tulleita henkilöitä, joista koulukiusaajana tunnetuksi tullut Jari Sarasvuo toimii Yle Puheen keskusteluohjelman juontajana.
Yle Watchissa ei ole käsitelty tähän mennessä kuin harvakseltaan Ylen uutisia, mutta nyt on pakko kommentoida Ylen julkaisemaa uutista, joka on otsikoitu ”Halla-aho Ylellä: Puolueeni on nyt Suomen suosituin”. Uutisessa kerrotaan, että Yle julkaisi puoluekannatusmittauksen, jonka mukaan Perussuomalaisten kannatus oli noussut 9,4 prosenttiin ja Sdp:n kannatus oli laskenut 17,9 prosenttiin. Perussuomalaiset ja Sdp ovat siis kannatukseltaan yhtä suosittuja.
Yle Watch ei ota kantaa Yle:n puoluekannatusmittauksen luotettavuuteen, mutta Ylen uutinen antaa kuvan, jonka mukaan Sdp ja Perussuomalaiset ovat ideologisesti lähellä toisiaan. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä Sdp edustaa vasemmistolaista sosiaaliliberaalia suuntausta, kun Perussuomalaiset on kansallismielinen työväenpuolue. Ylen uutisen tarkoitus lienee ollut nostaa Perussuomalaisten kannatusta antamalla valheellista tietoa Perussuomalaisten ideologisesta sijainnista poliittisella kentällä. Sdp ei nimittäin halua yhteistyötä Perussuomalaisten kanssa.
Toinen Ylen uutinen liittyy Ruotsin vaaleihin. Ylen toimittaja Mika Hentunen oli haastatellut Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puoluesihteeri Lena Rådström Baastadia ja Ruotsin vasemmistopuolueen johtaja Jonas Sjöstedtiä. Molemmat olivat huolissaan populismin noususta Ruotsissa. Tämä ei ollut kuitenkaan uutinen, koska toimittajat ovat huolissaan populismin noususta lähes jokaisessa Euroopan maassa.
...
Ruotsidemokraatit kannattavat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit vastustavat demokratiaa, koska he kannattavat sitä. Ruotsidemokraattien mielestä demokratiaa pitäisi tukea, vaikka he vastustavat sitä.
Ruotsin yleisradion (SVT) johtaja Mats Svegfors, joka on myös Sveriges Television -yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ilmoitti viime perjantaina, että SVT aloittaa tutkinnan Ruotsin radio- ja televisiolaitosten (UR) johtokunnan puheenjohtajan Birgitta Ohlssonin väitetystä painostuksesta, jonka mukaan toimittajien pitäisi olla varovaisempia julkaistessaan uutisia, joissa viitataan Venäjään.
...
”Tämä johtaa siihen, että uutisemme ovat yhä yksipuolisempia ja puolueellisempia ja että olemme vähemmän riippumattomia”, hän kirjoitti.
Ruotsin tiedotusvälineiden puolueellisuus on herättänyt keskustelua viime vuosina. Monet ovat syyttäneet niitä yksipuolisesta lähestymistavasta poliittisiin uutisiin. Viime aikoina on kuitenkin tullut esiin todisteita siitä, että Ruotsin tiedotusvälineet ovat itse asiassa paljon enemmän puolueellisia kuin yleisesti uskotaan.
...
Ruotsin tiedotusvälineistä on tullut hyvin politisoituneita viime vuosina. Ruotsin tiedotusvälineillä oli tapana olla suhteellisen objektiivisia, mutta viime aikoina ne ovat alkaneet muuttua puolueellisiksi ja ottaa kantaa politiikkaan.
Tämä politisoituminen on erityisen ilmeistä Ruotsin sanomalehdissä. Monet Ruotsin sanomalehdet ovat ottaneet selkeän kannan moniin poliittisiin kysymyksiin, mikä on tehnyt niistä puolueellisia ja polarisoivia.
Tämä politisoituminen ei ole vain Ruotsin sanomalehtien ongelma. Ruotsin televisio, radio ja muu media ovat myös alkaneet politisoitua.
Ruotsin median politisoituminen on vakava asia. Tämä politisoituminen on vaarantanut journalismin vapauden Ruotsissa. Tämä politisoituminen on rajoittanut toimittajien mahdollisuuksia raportoida tärkeistä asioista vapaasti.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on vakava uhka Ruotsin journalismille. Jos Ruotsin journalismin akatemia ei pysty pitämään puolueettomuuttaan, on vaarana, että koko Ruotsin media muuttuu puolueelliseksi. Tämä vaarantaisi journalismin vapauden Ruotsissa ja heikentäisi kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa tärkeistä asioista.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on huolestuttavaa. Tämän politisoitumisen ei pitäisi antaa vaikuttaa Ruotsin journalismin vapauteen ja laatuun.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on erittäin huolestuttavaa. Ruotsin journalismin akatemian ei pitäisi olla puolueellinen, eikä sen pitäisi antaa puolueellisuuden vaikuttaa työhönsä.
[01:09:31] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
Tämä on kyllä loistava idea. Vielä jos YLE alkaisi kertomaan ihmisille mikä ero on rasistilla ja maahanmuuttokriitikolla niin avot, johan alkaisi tapahtumaan.
...
« Vastaus #1 : 21.12.2010, 08:38:56 »
YLE on jo pitkään ollut varsin puolueellinen. Uutisointi on muuttunut selkeästi vihervasemmistolaisempaan suuntaan. Tämä näkyy esim. maahanmuuttoon ja vähemmistöihin liittyvissä aiheissa, joissa YLE:n uutisointi on usein kritiikitöntä ja ylistävää. On myös paljon aiheita, joista YLE uutisoi hyvin varovasti ja vältellen, vaikka aihe vaatisi nimenomaan puolueetonta käsittelyä. YLE on selvästi valinnut puolensa, ja se on kansan enemmistöä vastaan.
...
« Vastaus #2 : 21.12.2010, 17:42:30 »
En voi suositella kuin eroamista YLE:n palveluksesta.
...
Lainaus käyttäjältä: Siili - 21.12.2010, 17:55:07
YLE ei ole mitään muuta kuin valtiorahoitteinen ja -valtainen propagandatehdas. Kaikki mikä ei miellytä on vihapuhetta ja rasismia.
...
« Vastaus #6 : 21.12.2010, 18:03:31 »
YLE:n olisi syytä lopettaa se politikointi ja alkaa taas tekemään ihan oikeaa journalismia.
...
Lainaus käyttäjältä: Uuno Nuivanen - 21.12.2010, 18:03:31
Ylen on tehtävä niin kuin kansa vaatii, eikä niinkuin kansanvaltainen hallintoneuvosto vaatii.
...
« Vastaus #8 : 21.12.2010, 18:22:31 »
YLE:n tehtävä on palvella kansalaisia eikä mitään muuta tahoa. Ei todellakaan voi olla oikein, että YLE on valjastettu tietyn poliittisen ideologian puolestapuhujaksi, vaikka sitten muka neutraalisti.
...
Lainaus käyttäjältä: Pliers - 21.12.2010, 18:22:31
Sama asia kuin Pravda ja Yle olivat. On se hyvä, että kaikki ei mennyt silloin hukkaan.
...
Suomen Uutisten toimittaja ja bloggaaja Turkkila on kansallismielisen ja populistisen vaihtoehtomedian MV-lehden päätoimittaja. Turkkilan johdolla MV-lehti on kasvanut Suomen toiseksi suurimmaksi uutissivustoksi.
MV-lehti on joutunut ongelmiin viranomaisten kanssa. Tammikuussa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Turkkilan yhdessä MV-lehden toisen toimittajan Ilja Janitskinin kanssa sakkorangaistukseen Ylen toimittajaa Jessikka Aroa koskevasta törkeästä kunnianloukkauksesta.
...
[03:00:37] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja sitä kautta politisoitumisen ja korporatismin yleistyminen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Voidaan sanoa, että YLE:n politisoituminen on ollut yksi keskeinen tekijä ns. "polittisen korrektiuden" rantautumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan.
Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on ollut keskeinen tekijä ns. "ilmastonmuutoksen" eli todellisuudessa sääilmiöiden yleistymisen ja äärimmäisyyksien yleistymisen toitottamisessa.
Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on ollut yksi keskeinen tekijä ns. "mokuttamisen" eli maahanmuuttopoliittisten tendenssien tuomisessa julkiseen keskusteluun ja sitä kautta lainsäädäntöön.
Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on ollut yksi keskeinen tekijä ns. "tasa-arvoisen avioliittolain" ja sen seurausten, eli lisääntyvien avioerojen ja yksinhuoltajuuden edistämisessä ja niiden vaikutusten tutkimisen estämisessä.
Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "vihapuhelainsäädännön" edistämisessä. "Vihapuhe" on sanana itsessään niin absurdi, että se ei voi olla muuta kuin politisoituneen[03:03:14] 178.251.149.21 saapui paikalle
...
median luoma käsite.
Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "ilmastonmuutoshysterian" edistämisessä ja sen kyseenalaistavien tahojen mustamaalaamisessa ja pelottelussa.
Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "tasa-arvopöpinän" edistämisessä. Vaikka "tasa-arvon" nimissä esitetään mitä ihmeellisimpiä asioita, niin YLE ei kyseenalaista niitä. "Tasa-arvo" on nykyään muotitermi, jonka varjolla esitetään mitä tahansa huuhaata.
Voidaan siis todeta, että YLE Journalismin akatemia on vahvasti politisoitunut ja ajaa tiettyjä poliittisia ja ideologisia päämääriä. Se on myös unohtanut sen, mikä on sen olemassaolon perimmäinen tarkoitus eli tuottaa journalisteja, jotka tekevät journalistisia tuotteita, joilla on kysyntää myös kaupallisella puolella.
YLE Journalismin akatemia on siis unohtanut sen, että myös kaupallisella puolella tehdään hyviä ja luotettavia ohjelmia. Tästä on hyvä esimerkki Ylen MOT-ohjelma, jota arvostetaan yli puoluerajojen. Tämän takia olisikin tärkeää, että YLE:n journalismin akatemia tekisi enemmän yhteistyötä kaupallisen median kanssa.
Toinen tärkeä asia, jota YLE Journalismin akatemian olisi hyvä korostaa, on puolueettoman tiedon tärkeys. Tätä asiaa ei ole viime aikoina riittävästi painotettu. Sen takia monet kansalaiset kokevat, että YLE:n ohjelmat ovat puolueellisia, vaikka asia ei todellisuudessa näin olisikaan.
Kaiken kaikkiaan YLE Journalismin akatemia on tärkeä toimija, joka antaa äänen erilaisille näkemyksille. Se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden muodostaa itse omat mielipiteensä eri asioista, ilman että niitä ohjailtaisiin ulkoapäin.
[03:40:40] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ei ole vain suomalaisten ongelma.
...
poliittista kannanottamista, mutta niiden mukaan journal[03:42:12] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 6 s
istin tulee olla vastuussa ennen kaikkea lukijoilleen ja yleisölleen eikä millekään yksittäiselle eturyhmälle.
...
Saudi Arabia oli viime vuonna Kanadan neljänneksi merkittävin aseiden vientimaa, joten lehti joutui miettimään, kenen näkökulmasta asiasta oli tärkeintä kirjoittaa. Sen mielestä oli tärkeämpää ottaa asiaan poliittinen kanta ja kritisoida aseiden vientiä diktatuureille kuin kirjoittaa asekaupoista mahdollisimman neutraalisti.
Lehti joutui kritiikin kohteeksi, mutta Journalistin ohjeet suojelivat sen journalismia. Niiden mukaan journalisti ei saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Journalisti on myös vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, eikä esimerkiksi ilmoittajille. Journalistin ohjeet ohjaavat Journalistin ohjeiden takana oleva Julkisen sanan neuvostoa, joka on journalismin itsesäätelyelin Suomessa.
...
Miten politisoitumista on tapahtunut?
Julkisen sanan neuvoston toiminta ja Journalistin ohjeiden tulkitseminen politisoitui viime vuoden maaliskuussa, jolloin neuvoston enemmistö päätti olla ottamatta käsittelyyn kantelua Ylen journalismia kohtaan. Yle oli esittänyt dokumenttiohjelman ”Ulkolinja: Putinin kosto”, jonka taustalla oli hollantilaisen kansalaisjärjestön European Values Center for Security Policy. Euroopan Unionin rahoittaman organisaation johtaja Andrii Derkach on toiminut Ukrainan nykyisen presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantajana ja kritisoinut nykyistä Ukrainan hallintoa. Derkach on kuitenkin myös levittänyt julkisesti Venäjän valtion rahoittamaa disinformaatiota, jota voidaan pitää sotarikoksena.
Ylen esittämät syytökset Derkachia ja tämän johtamaa järjestöä kohtaan olivat perättömiä, minkä Yleisradio myönsi itse myöhemmin. Derkachia on syytetty myös Ukrainan presidentin myrkytysyritykseksi, minkä hän on kiistänyt.
Yle:n esittämä dokumentti “Venäjän trollitehtaasta”, jonka avulla se pyrkii perustelemaan valemedioiden ja venäläisten trollien uhkaa Suomessa ja Euroopassa, on todistetusti täyttä huuhaata, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Esimerkiksi Yle:n esittämä kuva “trollitehtaasta” on itse asiassa otettu ukrainalaisesta “trollitehtaasta”. Lisäksi Yle:n käyttämä tutkimus “trollaamisen psykologiasta” on paljastettu jo aiemmin laadituksi Ukrainan turvallisuuspalvelua ja Yhdysvaltojen armeijaa varten.
...
Valtamedia on siis pyrkinyt osoittamaan Venäjän propagandan vaaraksi, vaikka se on todellisuudessa lännen propagandaa vaaralllisempaa ja epäinhimillisempää. Esimerkiksi Yhdysvallat on tehnyt lukemattomia false flag -iskuja ja muita rikollisia toimia ympäri maailmaa, mutta ei ole koskaan joutunut vastaamaan teoistaan. Samalla tavoin se on levittänyt valheita ja propagandaa kaikista vihollisistaan, joista pahimpia ovat olleet Iran, Kuuba ja Kiina. On selvää, että länsimaiden valtaeliitillä ei ole ollut koskaan mitään moraalia tai oikeustajua. Sama moraalittomuus näkyy nyt myös suomalaisissa tiedotusvälineissä.
YLE on muuttunut vihervasemmiston propagandakoneistoksi, jossa ei saa esittää mitään kriittistä arviota hallituksen, EU:n tai maahanmuuttajaväestön toiminnasta. Samalla tavoin valtamedian uutis- ja ajankohtaistoimitukset ovat täysin punavihreiden toimittajien hallinnassa. Ei ole olemassa mitään vaihtoehtoista mediaa, vaikka toimittajat sitä termiä käyttävätkin. Ei ole olemassa mitään oikeaa tai vaihtoehtoista mediaa, on vain olemassa eri tavoin asioihin suhtautuvia toimittajia.
YLE:n politisoituminen ei ole vain YLE:n ongelma. Myös muilla mediataloilla on omat journalistiset linjansa. Yhteiskunnassamme on vain kaksi täysin riippumatonta tiedonvälittäjää. Nämä ovat poliisi ja verohallinto. Valitettavasti verohallinto on jo joutunut osaksi poliittista ohjausta.
Miksi YLE ei toimi kuten sen kuuluisi toimia?
YLE:n tehtävä on lain mukaan “tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin.” Tämä tarkoittaa sitä, että YLE:n täytyy tuottaa ohjelmia kaikkien suomalaisten saataville yhtäläisin ehdoin. Jos YLE tuottaa ohjelmiaan pelkästään tietyn ideologian, puolueen tai toimittajan henkilökohtaisen agendan mukaan, se rikkoo lakia.
YLE:n toimittajilla on tietenkin täysi vapaus valita oman ohjelmansa teema. Heillä on myös täysi vapaus olla puolueellisia. Mutta tämä vapaus ei saa tarkoittaa, että YLE rikkoo lakia ja tarjoaa ohjelmia ainoastaan yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
YLE:n tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia puolueettomasti, tasapuolisesti ja tasapuolisesti.
YLE:n ohjelmatarjonnan on oltava monipuolista, puolueetonta ja tasapuolista
YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen suuntauksen tai yhden poliittisen ideologian ehdoilla, koska YLE:n tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia puolueettomasti, tasapuolisesti ja tasapuolisesti.
YLE:n tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia puolueettomasti, tasapuolisesti ja tasapuolisesti.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen suuntauksen tai yhden poliittisen ideologian ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla. Tämä tarkoittaa sitä, että YLE ei voi tuottaa ohjelmia yhden poliittisen ideologian tai poliittisen suuntauksen ehdoilla.
[14:09:53] Prompt: Ylen politisoituminen
Ylen politisoituminen on edennyt viime vuosina niin, ettei ole enää ihme, jos puolueitten vaalivankkurit vetävät samaa linjaa. Näin on käynyt myös Ylen ja SDP:n suhteessa. Se on käynyt selväksi muun muassa SDP:n eduskuntavaalikampanjan aikana Ylen kanavilla ja verkkosisältöjen myötä. Demarien eduskuntavaaliehdokkaista on kerrottu, miten he ovat pelastaneet lapsia, vanhuksia ja sairaita, miten he ovat tehneet rohkeita avauksia tai muuten vain ovat niin kovin sympaattisia.
Se on totta, että SDP:n vaaliohjelma sisältää monia hyviä avauksia, mutta niistä olisi voitu kertoa samalla tavalla myös muiden puolueiden ehdokkaista. Miksi Yle on tässä kohdin alistunut SDP:n vaaliorganisaatioksi? Siksi, että Yle ja SDP kuuluvat yhteen. Ylen puolueista riippuvin on SDP. Tästä syystä Ylen puolueettomuus ja luotettavuus eivät yllä muun median tasolle.
Ylestä on tullut osa SDP:n vaalivankkureita, ja on enää vain ajan kysymys, milloin myös Ylestä tulee osa SDP:n puoluetoimistoa.
...
Tässä tapauksessa on kyse ns. ylettömyydestä ja kohtuuttomuudesta. SDP on aina halunnut kontrolloida tiedotusvälineitä, varsinkin sitä mitä ja miten se haluaa niistä uutisoida. Ylen tapauksessa kyse ei ole yksin poliittisesta yksipuolisuudesta vaan myös sen ylimitoitetuista kuluista.
Mitä enemmän SDP on saanut kontrollia Ylessä, sitä vähemmän siitä on tullut veronmaksajien Ylen rahoittajien edustaja.
[15:08:34] Prompt: Ylen politisoituminen
Ylen politisoituminen, etenkin YLE:n toimittajakunnan poliittisuus on suuri ongelma. Tästä asiasta on myös jo varsin pitkällisiä ja perusteellisia keskusteluita jo käyty, joten ei ole tarvetta sen suuremmin tähän asiaan palata. Jos asiasta haluaa tietoa etsiä, voi tutustua vaikkapa tähän: http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/ylen-toimittajakunta-muuttuu-poliittisesti-lapsukaisten-suurvalta/
Itseäni ainakin häiritsee kovasti YLE:n toimittajakunnan vasemmistolaisuus, etenkin jos asiaa katsoo toimittajakunnan enemmistön puoluekantojen perusteella. Ylen toimittajien puoluekantoja ei ole ainakaan minun tietojeni mukaan sen tarkemmin kartoitettu, mutta tässä pari tutkimusta aiheesta, jotka voi lukea vaikka lähdekritiikkiä käyttäen:
YLE on verovaroin rahoitettu julkinen palvelu ja siksi se ei saisi olla poliittisesti puolueellinen. Ja se on. Lisäksi on tärkeää muistaa että YLE:n rahoitus tulee nimenomaan meiltä, joten meillä on oikeus vaatia YLE:ltä puolueetonta uutisointia. Puolueiden pitää myös kantaa poliittinen[15:11:33] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 237 s
vastuunsa YLE:stä, se ei ole vain Kokoomuksen juttu, eikä varsinkaan vain nykyhallituksen asia.
...
Kiitos vastauksesta.
Yle ei ole puolijulkinen yhteisö, mutta sen toimintaa ja rahoitusta ohjaa kyllä laki ja sitä kautta puolueilla on oma roolinsa. Toisaalta jos mennään tarpeeksi syvälle, niin kaikki vaikuttaa kaikkeen. Suomessa on hyvävelikerhot ja korruptio varsin vähäistä. Silti sitä on, etenkin politiikan puolella. Yksi asia johtaa toiseen.
...
Ilmoita asiaton viesti
”Yle ei ole puolijulkinen yhteisö”
Yle on puolijulkinen yhteisö, jolla on lähes kaikki yksityisen puolen ongelmat.
...