Kuvaputki - Muutoshistoria

178.251.149.21: /* Vaarattomaksi tekeminen */

2024-02-10T08:21:04Z

Vaarattomaksi tekeminen

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 08.21
Rivi 88:		Rivi 88:
	'''Huomatkaa myös, että kuvaputki on ilmalla täyttymisen jälkeen korjauskelvoton''', eikä edes uudelleenvakuminointi korjaa sitä.<br>		'''Huomatkaa myös, että kuvaputki on ilmalla täyttymisen jälkeen korjauskelvoton''', eikä edes uudelleenvakuminointi korjaa sitä.<br>
	Miksi ei?<br>		Miksi ei?<br>
	Koska et pysty toteuttaa vakuminoinnin viimeistä työvaihetta mitenkään, eli listätä sisälle tietynlaista (en tiedä millaista) metallia, joka [[Induktiokuumennus\|induktiivisesti kuumennetaan]] niin, että se sulaa ja imaisee itseensä vielä loputkin epäpuhtaudet, ilman sekä hapen putken ilmatilasta. Se kun on kertakäyttöinen ja [[Imatran ~~Kuvapaputkitehdas~~ Valco\|kuvaputkitehtaalla]] se kerta on käytetty jo.		Koska et pysty toteuttaa vakuminoinnin viimeistä työvaihetta mitenkään, eli listätä sisälle tietynlaista (en tiedä millaista) metallia, joka [[Induktiokuumennus\|induktiivisesti kuumennetaan]] niin, että se sulaa ja imaisee itseensä vielä loputkin epäpuhtaudet, ilman sekä hapen putken ilmatilasta. Se kun on kertakäyttöinen ja [[Imatran Kuvaputkitehdas, Valco ja Finn-Valco\|kuvaputkitehtaalla]] se kerta on käytetty jo.
	Jos elektronitykin ympäristö on hailean valkoinen, on putki saannut jo ilmat sisäänsä.		Jos elektronitykin ympäristö on hailean valkoinen, on putki saannut jo ilmat sisäänsä.

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 08.16)

2024-02-10T08:16:19Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 08.16
Rivi 86:		Rivi 86:
	Huomatkaa, että täyttymisestä huolimatta anodi ja ulkoinen lyijykuori muodostavat edelleen keskenänsä '''leidenin-pullon''' (eli kondensaattorin) ja hankaussähköiskun vaara on silti olemassa, ellei anodia oikosuljeta.		Huomatkaa, että täyttymisestä huolimatta anodi ja ulkoinen lyijykuori muodostavat edelleen keskenänsä '''leidenin-pullon''' (eli kondensaattorin) ja hankaussähköiskun vaara on silti olemassa, ellei anodia oikosuljeta.

	'''Huomatkaa myös, että kuvaputki on ilmalla täyttymisen jälkeen korjauskelvoton''', eikä edes uudelleenvakuminointi korjaa sitä.		'''Huomatkaa myös, että kuvaputki on ilmalla täyttymisen jälkeen korjauskelvoton''', eikä edes uudelleenvakuminointi korjaa sitä.<br>
			Miksi ei?<br>
			Koska et pysty toteuttaa vakuminoinnin viimeistä työvaihetta mitenkään, eli listätä sisälle tietynlaista (en tiedä millaista) metallia, joka [[Induktiokuumennus\|induktiivisesti kuumennetaan]] niin, että se sulaa ja imaisee itseensä vielä loputkin epäpuhtaudet, ilman sekä hapen putken ilmatilasta. Se kun on kertakäyttöinen ja [[Imatran Kuvapaputkitehdas Valco\|kuvaputkitehtaalla]] se kerta on käytetty jo.
			Jos elektronitykin ympäristö on hailean valkoinen, on putki saannut jo ilmat sisäänsä.

	==Katso myös==		==Katso myös==

178.251.149.21: /* Röntgensäteily */

2024-02-10T01:57:04Z

Röntgensäteily

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.57
Rivi 71:		Rivi 71:
	===Röntgensäteily===		===Röntgensäteily===
	[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti '''DY87'''.		[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti '''DY87'''.
	Kuvan keskialalla on nähtävissä musta-valkean kuvaputken elektronitykki, jonka alapuolella [[Rasterikorjaimet\|S-korjain]] ja sen alapuolella poikkeutuskelat.]]		Kuvan keskialalla on nähtävissä musta-valkean kuvaputken elektronitykki, jonka alapuolella [[Rasterikorjaimet\|S-korjain]] ( ei S-korjain kai kyl vielä tossa oo??) ja sen alapuolella poikkeutuskelat.]]
	Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.		Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.
	Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.		Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.55)

2024-02-10T01:55:35Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.55
Rivi 70:		Rivi 70:

	===Röntgensäteily===		===Röntgensäteily===
	[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti '''DY87'''.]]		[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti '''DY87'''.
			Kuvan keskialalla on nähtävissä musta-valkean kuvaputken elektronitykki, jonka alapuolella [[Rasterikorjaimet\|S-korjain]] ja sen alapuolella poikkeutuskelat.]]
	Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.		Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.
	Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.		Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.53)

2024-02-10T01:53:25Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.53
Rivi 70:		Rivi 70:

	===Röntgensäteily===		===Röntgensäteily===
	[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti ~~DY86~~.]]		[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti '''DY87'''.]]
	Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.		Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.
	Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.		Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.52)

2024-02-10T01:52:05Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.52
Rivi 70:		Rivi 70:

	===Röntgensäteily===		===Röntgensäteily===
			[[Tiedosto:AGA TV 4510 5.JPG\|thumb\|300px\|Kuvassa oikealla, [[silokki]]a muistuttavalla hatulla varustettu suurjännitetasasuuntausputki. Todennäköisesti DY86.]]
	Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.		Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.
	Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.		Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.44)

2024-02-10T01:44:46Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.44
Rivi 84:		Rivi 84:
	Omiin kokemuksiini perustuen saa kuvaputken kivuttomasti täyttymään, kun nippasee tykinjuurelta pinnien keskellä pihdeillä tai vasaralla lasiknöllin pois. Putki täyttyy siististi ja rauhallisesti ilmalla.		Omiin kokemuksiini perustuen saa kuvaputken kivuttomasti täyttymään, kun nippasee tykinjuurelta pinnien keskellä pihdeillä tai vasaralla lasiknöllin pois. Putki täyttyy siististi ja rauhallisesti ilmalla.
	Huomatkaa, että täyttymisestä huolimatta anodi ja ulkoinen lyijykuori muodostavat edelleen keskenänsä '''leidenin-pullon''' (eli kondensaattorin) ja hankaussähköiskun vaara on silti olemassa, ellei anodia oikosuljeta.		Huomatkaa, että täyttymisestä huolimatta anodi ja ulkoinen lyijykuori muodostavat edelleen keskenänsä '''leidenin-pullon''' (eli kondensaattorin) ja hankaussähköiskun vaara on silti olemassa, ellei anodia oikosuljeta.

			'''Huomatkaa myös, että kuvaputki on ilmalla täyttymisen jälkeen korjauskelvoton''', eikä edes uudelleenvakuminointi korjaa sitä.

	==Katso myös==		==Katso myös==

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.41)

2024-02-10T01:41:08Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.41
Rivi 74:		Rivi 74:
	Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.		Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.
	Nyrkkisääntönä voidaan aika hyvin sanoa, että jos kuvan leveys on kohdallaan, on silloin kiihdytysjännitekin silloin oikealla skaalalla.		Nyrkkisääntönä voidaan aika hyvin sanoa, että jos kuvan leveys on kohdallaan, on silloin kiihdytysjännitekin silloin oikealla skaalalla.

			====Anodijännitteen tasasuuntausputken röntgensäteily====

	Jos röntgen-säteily huolestuttaa, on suurempi riski altistua sille [[juovamuuntaja]]n jälkeisen anodijännitteen tasasuuntausputken vaikutuksesta, kuin itse kuvaputken. Ja tämä riski on siis vain täysputkivastaanottimissa, eli < vm about 1965. Niissä on syytä olla erityisen huolellinen kiihdytysjännitteen suhteen ja pitää se niin pienenä kuin vain vastaanotin muuten toimii ok, sillä turha altistus on kuitenkin aina turhaa lisäriskiä syöpäsolujen muodostumiselle tässä muutenkin karsinogeenisessa maailmassamme.		Jos röntgen-säteily huolestuttaa, on suurempi riski altistua sille [[juovamuuntaja]]n jälkeisen anodijännitteen tasasuuntausputken vaikutuksesta, kuin itse kuvaputken. Ja tämä riski on siis vain täysputkivastaanottimissa, eli < vm about 1965. Niissä on syytä olla erityisen huolellinen kiihdytysjännitteen suhteen ja pitää se niin pienenä kuin vain vastaanotin muuten toimii ok, sillä turha altistus on kuitenkin aina turhaa lisäriskiä syöpäsolujen muodostumiselle tässä muutenkin karsinogeenisessa maailmassamme.
	Sen koko putken voi myös korvata kokonaan modernilla suurjännitepuolijohdediodilla jostain uudemmasta vastaanottimesta. Säästyypähän juovamuuntaja hieman rasitukselta, koska sen putken hehkutusjännite otetaan suoraan juovamuuntajalta eikä ~~hehkutuspiiriltä~~ ... Mutta jännite on tarkastettava ja meneteltävä samoin kuin [[Tasasuuntaus\|seleenitasasuuntaajan modernisoinnissa]].		Sen koko putken voi myös korvata kokonaan modernilla suurjännitepuolijohdediodilla jostain uudemmasta vastaanottimesta. Säästyypähän juovamuuntaja hieman rasitukselta, koska sen putken hehkutusjännite otetaan suoraan juovamuuntajalta eikä [[hehkutuspiiri]]ltä ... Mutta jännite on tarkastettava ja meneteltävä samoin kuin [[Tasasuuntaus\|seleenitasasuuntaajan modernisoinnissa]].

	===Vaarattomaksi tekeminen===		===Vaarattomaksi tekeminen===

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.33)

2024-02-10T01:33:49Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.33
Rivi 76:		Rivi 76:

	Jos röntgen-säteily huolestuttaa, on suurempi riski altistua sille [[juovamuuntaja]]n jälkeisen anodijännitteen tasasuuntausputken vaikutuksesta, kuin itse kuvaputken. Ja tämä riski on siis vain täysputkivastaanottimissa, eli < vm about 1965. Niissä on syytä olla erityisen huolellinen kiihdytysjännitteen suhteen ja pitää se niin pienenä kuin vain vastaanotin muuten toimii ok, sillä turha altistus on kuitenkin aina turhaa lisäriskiä syöpäsolujen muodostumiselle tässä muutenkin karsinogeenisessa maailmassamme.		Jos röntgen-säteily huolestuttaa, on suurempi riski altistua sille [[juovamuuntaja]]n jälkeisen anodijännitteen tasasuuntausputken vaikutuksesta, kuin itse kuvaputken. Ja tämä riski on siis vain täysputkivastaanottimissa, eli < vm about 1965. Niissä on syytä olla erityisen huolellinen kiihdytysjännitteen suhteen ja pitää se niin pienenä kuin vain vastaanotin muuten toimii ok, sillä turha altistus on kuitenkin aina turhaa lisäriskiä syöpäsolujen muodostumiselle tässä muutenkin karsinogeenisessa maailmassamme.
			Sen koko putken voi myös korvata kokonaan modernilla suurjännitepuolijohdediodilla jostain uudemmasta vastaanottimesta. Säästyypähän juovamuuntaja hieman rasitukselta, koska sen putken hehkutusjännite otetaan suoraan juovamuuntajalta eikä hehkutuspiiriltä ... Mutta jännite on tarkastettava ja meneteltävä samoin kuin [[Tasasuuntaus\|seleenitasasuuntaajan modernisoinnissa]].

	===Vaarattomaksi tekeminen===		===Vaarattomaksi tekeminen===

178.251.149.21 (10. helmikuuta 2024 kello 01.27)

2024-02-10T01:27:03Z

← Vanhempi versio		Versio 10. helmikuuta 2024 kello 01.27
Rivi 63:		Rivi 63:
	Lisää myöhemmin ...		Lisää myöhemmin ...

			==Turvallisuus==
			===Käsittely===

			Irtonaista, mutta ehjää kuvaputkea on käsiteltävä aina erityisellä huolellisuudella. Kuvaputken sisällä on lähes tyhjiö, joka tarkoittaa, että hajotessaan tapahtuu '''imploosio''', jossa lasiseinämät luhistuvat äkillisesti voimalla ja kimpoavat silmille.
			Kuvaputki toimii myös kondensaattorina anodijännitteelle, joten '''<span style="color: red;">irtoputkea käsitellessä on ehdottomasti oikosuljettava anodinasta ulkopuolen lyijyvuoraukseen</span>'''. Vaikka olisit jo kertaalleen purkanut varauksen, tuppaa se varautumaan staattisesta hankaussähköstä aina uudestaan, ja nostaessasi saatkin pienen räpsyn näpeille ja putki tuhannen p*illun päreiksi lattialle!

			===Röntgensäteily===

			Mekaanisesti kuvaputken rakenne vastaa täysin Röntgen-putken rakennetta, mutta kiihdytysjännite ja siten elektronien törmäysenergia on niin pieni, ettei röntgensäteitä pitäisi muodostua. Lisäksi anodista mahdollisesti heijastuva röntgensäteily säteilee poispäin katsojasta. Siinäkin tapauksessa, jos mitättömän pieni määrä röntgensäteilyä pääsee muodostumaan, vaimenee se kyllä lyijypäällysteeseen, joka toimii maana anodijännitettä vasten.
			Suosittelemme silti, ettei kiihdytysjännitettä nosteta suuremmaksi, kuin valmistaja on speksannut.
			Nyrkkisääntönä voidaan aika hyvin sanoa, että jos kuvan leveys on kohdallaan, on silloin kiihdytysjännitekin silloin oikealla skaalalla.

			Jos röntgen-säteily huolestuttaa, on suurempi riski altistua sille [[juovamuuntaja]]n jälkeisen anodijännitteen tasasuuntausputken vaikutuksesta, kuin itse kuvaputken. Ja tämä riski on siis vain täysputkivastaanottimissa, eli < vm about 1965. Niissä on syytä olla erityisen huolellinen kiihdytysjännitteen suhteen ja pitää se niin pienenä kuin vain vastaanotin muuten toimii ok, sillä turha altistus on kuitenkin aina turhaa lisäriskiä syöpäsolujen muodostumiselle tässä muutenkin karsinogeenisessa maailmassamme.

			===Vaarattomaksi tekeminen===

			Omiin kokemuksiini perustuen saa kuvaputken kivuttomasti täyttymään, kun nippasee tykinjuurelta pinnien keskellä pihdeillä tai vasaralla lasiknöllin pois. Putki täyttyy siististi ja rauhallisesti ilmalla.
			Huomatkaa, että täyttymisestä huolimatta anodi ja ulkoinen lyijykuori muodostavat edelleen keskenänsä '''leidenin-pullon''' (eli kondensaattorin) ja hankaussähköiskun vaara on silti olemassa, ellei anodia oikosuljeta.

	==Katso myös==		==Katso myös==