http://penasaatiot.org/w/index.php?action=history&feed=atom&title=Liha-alan_sanasto 2026-05-02T03:43:08Z Tämän sivun muutoshistoria MediaWiki http://penasaatiot.org/w/index.php?title=Liha-alan_sanasto&diff=171269&oldid=prev 2024-03-16T18:57:10Z

<p>MEMO __NOTOC__ piilottaa sisällysluettelon</p> <p><b>Uusi sivu</b></p><div>[[Tiedosto:Atria.jpg|thumb|350px|Elintarviketeollisuuden harrastaminen]]<br /> [[Tiedosto:Atrian_broilerista_loytyneet_toukat.jpg|thumb|300px|[[Atria]]n broilerista löytyneitä toukkia.]]<br /> [[Tiedosto:Atrian broilerista loytyneet toukat 2.jpg|thumb|300px|Jos ihmisillä ei olisi muuta ruokaa, voitaisiin syödä toukkia.]]<br /> __NOTOC__ <br /> Liha-alan sanasto luetteloituna.<br /> <br /> ==Sanasto==<br /> <br /> ===Broileri===<br /> <br /> Broi­le­ri on li­ha­ro­tuinen kana, joka kasvaa ta­sa­pai­noi­sel­la ra­vin­nol­la ja tarkalla hoi­dol­la li­hak­sik­kaak­si ka­nan­po­jak­si. <br /> <br /> ===Broilerikasvattamo===<br /> <br /> Kasvatustila / -halli, jossa broilerit kasvatetaan teuraskokoon asti.<br /> <br /> ===Ekologinen jalanjälki===<br /> <br /> Kuvaa, kuinka suuri maa- ja vesialue tarvitaan ihmisen kuluttaman ravinnon, materiaalin ja energian tuottamiseen ja jätteiden käsittelyyn.<br /> <br /> ===Emakkosikala===<br /> <br /> Kasvatustila, jossa emakot astutetaan ja porsaat syntyvät. Voi sisältää eri osastoja: emakoiden tiineytysosasto, joutilasosasto, porsitusosasto ja porsaiden vierotusosasto eli välikasvatusosasto.<br /> <br /> ===Emolehmätila===<br /> <br /> Pihvilihan eli liharotuisista naudoista saatavan lihan tuottamiseen erikoistunut maatila. Emolehmät poikivat yleensä keväällä ja karjaa laidunnetaan ulkona pitkälle syksyyn. Emolehmien vasikat imevät maidon eikä emoja lypsetä. Talvella lihanaudat elävät pihatoissa. Yhdistelmätuotannossa vasikat kasvatetaan tilalla teuraspainoon asti. Yleisimmin vasikat siirretään vieroituksen jälkeen loppukasvatukseen erikoistuneelle tilalle.<br /> <br /> ===Elinkaarianalyysi/-arviointi===<br /> <br /> Tuotteen aiheuttama ympäristövaikutus koko sen elinkaaren ajalta.<br /> <br /> ===Hautomo===<br /> <br /> [[Kanala|Hautomossa]] broilereiden vanhempaispolven munimat munat haudotaan untuvikoiksi. Untuvikot siirretään hautomosta [[Synkkä kanala|kasvattamoon]]. Munat voidaan viedä haudonnan loppuvaiheessa myös [[Synkkä kanala|suoraan kasvattamoon]], missä untuvikot kuoriutuvat ja kasvavat syötäviksi linnuiksi.<br /> <br /> ===Hieho===<br /> <br /> Sukukypsä naarasnauta, joka ei ole vielä poikinut eli saanut vasikkaa.<br /> <br /> ===Hiilijalanjälki===<br /> <br /> Osoittaa ihmisen toiminnan vaikutuksesta ympäristöön syntyvien kaikkien kasvihuonekaasujen määrän yhtenä lukuna, hiilidioksidiekvivalentteina CO2 ekv.<br /> <br /> ===Hiildioksidi===<br /> <br /> Hiilidioksidi, CO2 on yksi ilmastonmuutosta aiheuttavista kasvihuonekaasuista. Elämälle välttämätöntä hiilidioksidia on ilmakehässä luonnostaan vain vähän, ja sen määrän lisääntyminen nostaa haitallisesti ilmaston lämpötilaa.<br /> <br /> ===Hiilidioksidiekvivalentti, CO2 ekv===<br /> <br /> Kuvaa kasvihuonekaasujen yhteenlaskettua ilmaston lämmittävää vaikutusta.<br /> <br /> ===Hännänpurenta===<br /> <br /> Hännänpurenta on sikojen hyvinvointiongelma. Jos sioilla ei ole riittävästi tilaa tai tekemistä (virikkeitä), niillä voi esiintyä häiriökäyttäytymistä. Se ilmenee useimmiten lajitoverien häntien eli saparoiden puremisena. Joissakin maissa purentaa ehkäistään katkaisemalla kaikilta sioilta hännät. Suomessa häntiä ei katkaista ja sioilla on saparo. Häiriökäyttäytymistä ehkäistään sikojen hyvällä hoidolla ja riittävällä virikemateriaalilla. Suomessa hännänpurenta on harvinaista. Jos sitä esiintyy, tuottaja ryhtyy toimenpiteisiin häiriökäyttäytymisen poistamiseksi.<br /> <br /> ===Höyhenten nokkiminen===<br /> <br /> Broilerit saattavat nokkia lajitovereidensa höyheniä, jos niillä ei ole tarpeeksi tekemistä (virikkeitä). Siksi joissakin Euroopan maissa broileriemojen ja myös munintakanojen nokka saatetaan typistää. Suomessa nokantypistys on kielletty toisin kuin esimerkiksi Hollannissa ja Tanskassa. Höyhenten nokkimista ehkäistään hyvillä kasvuolosuhteilla. Suomessa broileriemot kasvavat vapaana kanalan lattialla, jossa ne voivat liikkua sekä kuopsuttaa ja nokkia lattialla olevaa kuiviketta.<br /> <br /> ===Ilmastonmuutos===<br /> <br /> Maapallon keskilämpötila on kohonnut ja se johtuu pääosin kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ihmisen toiminta on lisännyt hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrää ilmakehässä.<br /> <br /> ===Kastrointi===<br /> <br /> Kastroinnissa urospuoliselta eläimeltä poistetaan kivekset. Karjuporsaat kastroidaan kirurgisesti, jotta sianlihaan ei muodostuisi hormonitoiminnasta johtuvaa ns. karjun hajua. Kivunlievitys ei ole pakollista, mutta suomalaiset lihayritykset edellyttävät sopimustuottajiltaan kivunlievitytystä. Lihantuottajille maksettava hyvinvointikorvaus edellyttää kivunlievitystä ennen ja jälkeen kastroinnin. Kirurgiselle kastroinnille etsitään vaihtoehtoja ja hyviä tuloksia on saatu esimerkiksi rokotteilla. Joissakin maissa porsaita ei kastroida ja ne teurastetaan ennen kuin karjunharju on ehtinyt voimakkaaksi.<br /> Kiertotalous<br /> <br /> Pyrkii maksimoimaan tuotteiden, komponenttien ja materiaalien sekä niihin sitoutuneen arvon kiertoa taloudessa mahdollisimman pitkään. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus synnyttävät mahdollisimman vähän hukkaa ja jätettä.<br /> <br /> ===Kolmivaihekasvatus===<br /> <br /> Suomalaiset maitorotuiset naudat kasvatetaan yleensä niin sanotulla kolmivaihekasvatuksella. Vasikat syntyvät maitotilalla, josta ne yleensä siirretään välikasvatukseen vasikkakasvattamoon ja sieltä edelleen loppukasvattamoon.<br /> <br /> ===Laatuvastuu===<br /> <br /> Sianlihapaketeissa käytettävä Laatuvastuu-leima annetaan suomalaisella sianlihalle, joka on tuotettu sertifioituun kansalliseen laatujärjestelmään (Sikava-järjestelmä) kuuluvalla tilalla. Laatuvastuu-sioilla sikojen terveys ja lihan tuoteturvallisuus ylittävät merkittävästi lakisääteisen minimitason.<br /> Laidun, laiduntaminen<br /> <br /> Laidun on naudoille pellolla tai luonnonlaitumella rajattu alue, jossa ne saavat jaloitella, oleilla ja syödä vapaasti laitumella kasvavaa nurmea. Laitumella on oltava tarjolla puhdasta vettä sekä mahdollisuus hakeutua suojaan hankalilta sääolosuhteilta. Parsinavetoissa elävillä lypsylehmillä on jaloittelupakko eli niiden on päästävä ulos laitumelle vähintään 60 päivänä vuodessa touko-syyskuun aikana. Ulkoiluvaatimus ei koske pihattonavetoissa eläviä lypsylehmiä. Vaatimus ei myöskään koske lihanautoja, jotka pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden.<br /> <br /> ===LCA, Life Cycle Assessment===<br /> <br /> Elinkaarianalyysillä pyritään selvittämään tuotteen tai palvelun elinkaaren aikana syntyneet ympäristövaikutukset raaka-aineen hankinnasta tuotteen hylkäämiseen asti.<br /> Lihahybridi<br /> <br /> Lihahybridi on jalostettu lihatuote, jossa tietty prosenttimäärä lihasta on korvattu kasvikunnan tuotteilla. Esimerkiksi jauheliha, jossa on neljännes porkkanaa, on lihahybridi.<br /> <br /> ===Lihasikala===<br /> <br /> Lihasikojen loppukasvatukseen erikoistunut sikala. Porsaat tuodaan emakkosikaloista tilalle kasvamaan teuraspainoon asti.<br /> Maitorotuinen nauta vs. liharotuinen nauta<br /> <br /> Maitorotuiset naudat on jalostettu maidontuotantoon. Vasikka syntyy maitotilalla ja sen emä on maitorotuinen lehmä. Isä voi olla maito- tai liharotuinen sonni. Liharotuinen nauta on jalostettu lihantuotantoon. Vasikka syntyy emolehmätilalla ja sen emä ja isä ovat liharotuisia nautoja.<br /> <br /> ===Maidontuotantotila, lypsykarjatila===<br /> <br /> Tilalla kasvatetaan lypsylehmiä. Maitotiloilta poistuu lihantuotantoon teuraskypsiä lypsylehmiä, sonnivasikoita ja maidontuotantoon sopimattomia hiehoja. Noin 80 % Suomessa tuotetusta naudanlihasta tulee maitorotuisista naudoista. Vasikat voidaan kasvattaa maitotilalla teuraspainoon tai vieroitukseen asti, jonka jälkeen ne siirretään loppukasvattamoon. Yleisin malli on kuitenkin ns. kolmivaihekasvatus, ks. edellä. <br /> <br /> ===Munittamo / emokanala===<br /> <br /> Munittamossa elävät lihaksi kasvatettavien broilereiden vanhempaispolvi eli emot ja niiden munia hedelmöittävät kukot.<br /> <br /> ===Naseva===<br /> <br /> Nautojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä.<br /> <br /> ===Nuorikko===<br /> <br /> Nuori emobroileri.<br /> <br /> ===Nupoutus===<br /> <br /> Nupoutuksella estetään vasikoiden sarvien kasvu polttamalla sarvenalut. Nupoutus aiheuttaa kipua vasikalle. Hyvän toimintavan mukaan tehtävässä nupoutuksessa käytetään puudutusta ja/tai lääkkeellistä rauhoitusta. Vasikka nupoutetaan siksi, että eläimen puskiessa sarvet voivat vahingoittaa muita eläimiä ja hoitajia.<br /> <br /> ===Parsinavetta===<br /> <br /> Parsinavetassa lehmät on kytketty päästä kiinni parteen, jossa ne seisovat, syövät ja lepäävät ja jossa ne myös lypsetään. Naudan edessä on ruokintapöytä ja takana lantakouru. Reilu puolet Suomen navetoista oli parsinavettoja vuonna 2019. Parsinavetoissa elävien lehmien on päästävä ulos laiduntamaan vähintään 60 päivänä vuodessa. Ks.myös laidun.<br /> <br /> ===Pihattonavetta===<br /> <br /> Lämmin tai kylmä navetta, jossa naudat voivat liikkua vapaasti eri osien välillä. Pihattonavetassa on lepoalue, ruokinta- ja lypsyasemat sekä lantakäytävät. Lehmät lypsetään lypsyasemalla tai robotti lypsää ne. Pihattonavetat yleistyvät, kun kaikkien uusien rakennettavien navetoiden tulee säädösten mukaan olla pihattoja. Lihanaudat kasvavat pääosin pihatoissa.<br /> <br /> ===Pihattosikala===<br /> <br /> Pihattosikala on avoin kasvatustila ulkona tai sisällä sikalassa. Ulkona sioilla on esimerkiksi suojakatos, ruokakaukalo, juoma- ja rypemispaikka sekä varjokatos. Emakot elävät pihatoissa silloin, kun niillä ei ole porsaita.<br /> <br /> ===Porsimishäkki===<br /> <br /> Porsimishäkki rajoittaa emakon elintilaa karsinassa, ettei emakko vahingoita porsaitaan esimerkiksi kääntyessään. Emakon pitää pystyä imettämään porsaita häkissä.<br /> <br /> ===Ruokaketju===<br /> <br /> Alkaa pellolta ja päättyy kuluttajan lautaselle.<br /> <br /> ===Sikava===<br /> <br /> Sikojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, joka on saanut kansallisen laatujärjestelmän statuksen. Katso myös Laatuvastuu.<br /> <br /> ===Sonni===<br /> <br /> Urosnauta.<br /> <br /> ===Tiineytyshäkki===<br /> <br /> Tiineytyshäkillä rajoitetaan emakon elintilaa tiineyden alussa, että emakon tiineys ei vaarantuisi ryhmäkasvatuksessa eläinten mahdollisen aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. Suomen sikatiloilla tiineytyshäkkejä saa käyttää vain tiinehtymistä seuraavien neljän viikon ajan. Sen jälkeen emakoiden ryhmäkasvatus on pakollista porsimiseen asti, ks. pihattosikala.<br /> Vapaaporsitus<br /> <br /> Vapaaporsituksessa emakko synnyttää porsaat karsinassa, jossa se pääsee liikkumaan ja toteuttamaan luontaista pesäntekotarvettaan. Liikkuminen lisää emakon hyvinvointia ja parantaa maidontuotantoa.<br /> <br /> ===Vanhempaispolvi===<br /> <br /> Syötäväksi kasvatettavien broilereiden vanhemmat eli emobroileri ja kukko. Vanhempaispolvi tuodaan Suomeen Ruotsista.<br /> <br /> ===Vesijalanjälki===<br /> <br /> Vesijalanjälki kertoo, kuinka paljon esimerkiksi henkilö vai valtio kuluttaa vesivaroja kaikkien kuluttamiensa hyödykkeiden myötä. Vesijalanjälkeen lasketaan mukaan juoma- ja talousvesi, virtuaalivesi (ks.alla) sekä teollisuuden prosesseissa tuotteiden tuottamiseen käytetty vesi.<br /> <br /> ===Virtuaalivesi===<br /> <br /> Virtuaalivedellä tarkoitetaan piilovettä, jota on käytetty elintarvikkeen kasvatuksen, tuotannon ja jalostuksen aikana. Laskennallisesti virtuaalivesi on vesimäärä, jonka yhden tuotekilon valmistaminen vaatii.<br /> <br /> ===Yksilökarsina ja ryhmäkarsina===<br /> <br /> Naudat elävä navetassa aidoilla rajatuilla alueilla, yksin tai ryhmässä.<br /> <br /> ===Yhdistelmäsikala===<br /> <br /> Emakko- ja lihasikalan yhdistelmä. Porsaat syntyvät emakkosikalan puolella, josta ne siirrettään saman tilan lihasikalan puolella kasvamaan teurasikään asti.<br /> <br /> ==Katso myös==<br /> <br /> * [[Liha- ja turkisneuvos]]<br /> * [[Atria]]<br /> <br /> [[Luokka:Elintarvikkeet]]<br /> [[Luokka:Virkakoneisto]]<br /> [[Luokka:Asiat]]</div>

192.168.0.104