Ero sivun ”Kuvaputki” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: Kuvaputki on television ja monitorin keskeisin komponentti. Kuvaputki esittää erinäisillä signaaleilla ja pulsseilla muodostetun kuvan ihmisen tulkittavaan muotoon. ==Kuinka...) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
Kuvaputki itsessään lähettäisi kuvapinnan keskelle totta kai vain eri suuruista virtaa (g1 määrittelemänä), eli kirkkaan pisteen, jonka valoisuus muuttuu lähetyksen valoisuuden mukaan. | Kuvaputki itsessään lähettäisi kuvapinnan keskelle totta kai vain eri suuruista virtaa (g1 määrittelemänä), eli kirkkaan pisteen, jonka valoisuus muuttuu lähetyksen valoisuuden mukaan. | ||
Oikeasti musta valka kuvaoutken toiminta on aika monimutkanen paiti jos sen kertoo selvästi se ei oo monimutkasempi kuin normaali eletroniputken ehkä mää joskus kerro sen Teille selvästi. | |||
Koska meidän [[Pulssierotin]] on erottanut [[tahdistuspulssit]] ja kuvasignaalin toisistaan ..... | Koska meidän [[Pulssierotin]] on erottanut [[tahdistuspulssit]] ja kuvasignaalin toisistaan ..... | ||
Versio 8. huhtikuuta 2013 kello 20.36
Kuvaputki on television ja monitorin keskeisin komponentti.
Kuvaputki esittää erinäisillä signaaleilla ja pulsseilla muodostetun kuvan ihmisen tulkittavaan muotoon.
Kuinka kuvaputki toimii?
Kuvaputket voidaan jakaa kahteen päätyyppiin; värikuvaputken ja musta-valkeat kuvaputket. Jotta värikuvaputken toiminnan voi ymmärtää, on ensin ymmärrettävä kuinka musta-valkea kuvaputki toimii.
Jotta edes musta-valkean kuvaputken toiminnan voisi ymmärtää, on ymmärrettävä mikä on Elektroniputki ja Elektroluminesenssi.
Musta-valkean kuvaputken toimintaperiaate
Mehän tiedämme edellämainitusta elektroniputki-artikkelista, kuinka negatiiviset elektronit pyrkivät kohti positiivista. Kuvaputki on itse asiassa pelkkä normaali eletroniputki, paitsi anodi on päällystetty loisteaineella, joka hohtaa silmille näkyvää valoa silloin, kun elektronisuihku osuu siihen.
Kuvaputken katodilla on negatiivinen jännite (g1 katsottuna), edessä on g1, joka on positiiviseen jännitteeseen asetettu levy, jossa on reikä, se toimii sähköisenä linssinä (tästä myöhemmin, jos jaksaa [Kirjallisuus on olemassa, ehkä se joskus???])), g1 takana on g2. g1 ja g2 välinen jännitteen suhde toimii tarkennuksena säteen pienuteen kuvapinnalle (eli g2 jännite = FOCUS) g1 on videopääteasteen syöttämä kuvasignaali (jokma MV-vastaanottimessa tarkoittaa luminanssia [ELI suhteessa kuvan kirkkautta komposiittivideon tasoon]).
Saamme edellämainittujen hilojen ansioista putken läpi kulkemaan virran, joka on verrannollinen kyseisen lähetyksen signaaliin sillä hetkellä.'
Kuvaputki itsessään lähettäisi kuvapinnan keskelle totta kai vain eri suuruista virtaa (g1 määrittelemänä), eli kirkkaan pisteen, jonka valoisuus muuttuu lähetyksen valoisuuden mukaan.
Oikeasti musta valka kuvaoutken toiminta on aika monimutkanen paiti jos sen kertoo selvästi se ei oo monimutkasempi kuin normaali eletroniputken ehkä mää joskus kerro sen Teille selvästi.
Koska meidän Pulssierotin on erottanut tahdistuspulssit ja kuvasignaalin toisistaan .....
Magneettisesti ohjattu poikkeutus
Ehkä selvänä päin tehdään tämä atrtikkeli kuntoonm