Ero sivun ”Munuainen” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
Munuaisten tehtävänä on puhdistaa verta. Munuaiset rakentuu Nefroneista joissa on munuaiskerä jossa verenpaineen ansiosta verisuoniseinämän läpi kulkeutuu kuona-aineita munuaisonteloihin joista ne menevät munuaistiehyihin. Ainetta kutsutaan '''alkuvirtsaksi'''. Sitä erittyy noin 180litraa/päivä, mutta suurin osa siitä imeytyy takaisin verenkieroon munuaistiehyissä. | Munuaisten tehtävänä on puhdistaa verta. Munuaiset rakentuu Nefroneista joissa on munuaiskerä jossa verenpaineen ansiosta verisuoniseinämän läpi kulkeutuu kuona-aineita munuaisonteloihin joista ne menevät munuaistiehyihin. Ainetta kutsutaan '''alkuvirtsaksi'''. Sitä erittyy noin 180litraa/päivä, mutta suurin osa siitä imeytyy takaisin verenkieroon munuaistiehyissä. | ||
{{virtsanerityselimistö}} | |||
[[Luokka:Substantiivit]] | [[Luokka:Substantiivit]] | ||
[[Luokka:Lääketiede]] | [[Luokka:Lääketiede]] | ||
Versio 2. heinäkuuta 2007 kello 12.43
Munuaisten yleis esittely
Ihmisellä on kaksi luumun siemenen muotoista munuaista. Niiden pituus on reilut 10cm ja ne painavat yhteensä noin 300 rammaa. Munuaiset sijaitsevat vatsaontelon kupeessa, yläselässä selkärangan kummallakin puolella, joten ne ulottuvat myös alimpien kylkiluiden suojaan.
Munuaisten tehtävänä on puhdistaa verta. Munuaiset rakentuu Nefroneista joissa on munuaiskerä jossa verenpaineen ansiosta verisuoniseinämän läpi kulkeutuu kuona-aineita munuaisonteloihin joista ne menevät munuaistiehyihin. Ainetta kutsutaan alkuvirtsaksi. Sitä erittyy noin 180litraa/päivä, mutta suurin osa siitä imeytyy takaisin verenkieroon munuaistiehyissä.
Tämä virtsanerityselimistöön liittyvä artikkeli on tynkä.
...........Voit auttaa PenaPediaa laajentamalla artikkelia.