[14:12:07] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä Vaihtotaseen alijäämä pysyi myös heinäkuussa edelleen 0,3 miljardissa, kertoo Suomen Pankki.
Alijäämää kertyi myös vuoden alkupuolella.
Suomen vaihtotase oli tammi-heinäkuussa lähes viisi miljardia euroa miinuksella. Vuoden takaisesta alijäämä on kuitenkin vähentynyt selvästi, sillä vuosi sitten se oli kahdeksan miljardia.
[14:12:45] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä Vaihtotaseen alijäämä ei kerro välttämättä alijäämästä kauppataseessa tai vaihtotaseessa, vaan kyse voi olla ulkomaisen varallisuuden muutoksesta. Esimerkiksi velkojen tai arvopapereiden (mm. osakkeiden) ostaminen ulkomailta kerryttää ulkomaista velkaa, joka kirjataan maksutaseraporttiin, ja näin kasvattaa vaihtotaseen alijäämää.
Myös vaihtotasetta enemmän kansantuotetta kuvaava kokonaistuotannon kasvu jäi joulukuussa selvästi odotettua alhaisemmaksi. Tilastokeskus arvioi bruttokansantuotteen kasvaneen 0,2 prosenttia edellisvuoden joulukuusta.
Kansantalouden kysyntäkomponentin kehitystä selittää yksityisen kulutuksen vaisu kehitys joulukuussa.
Kokonaistuotannon kehitystä jarrutti erityisesti viennin supistuminen. Viennin arvo väheni joulukuussa ennakkotietojen mukaan 8 prosenttia, eli enemmän kuin kertaakaan aiemmin Suomen taloushistoriassa.
Viime kuukausien vientikehityksen seurauksena Suomen kauppatase jäi tammikuussa 180 miljoonaa euroa alijäämäiseksi, eli Suomi toi ulkomailta tavaroita vientiä enemmän.
Nettovelkaa ulkomailta?
Vaihtotaseen alijäämän kasvusta ei vielä ole syytä olla erityisen huolestunut, koska vaje jäi viime vuonna poikkeuksellisen pieneksi. Lisäksi esimerkiksi valtiovarainministeriön mukaan nettovelan kasvu ei kerro Suomen talouden kriisistä.
Ministeriö huomauttaa myös, että Suomen kauppataseen ylijäämä kasvoi viime vuoden lopussa.
- Se on merkki siitä, että meillä on vahva kotimainen kysyntä, sanoo ministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Markus Sovala.
[18:22:29] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä Vaihtotaseen alijäämä kasvoi toukokuussa, kun kauppatasekin heikkeni vuodentakaisesta. Vuosi sitten ylijäämä oli 10,5 miljardia kruunua (noin 1,4 miljardia euroa), nyt 4,1 miljardia kruunua. Pääsyynä on tuonti, jonka kasvu nopeutui huhtikuussa. Nyt tuonnin kasvu jäi hieman jälkeen viennin kasvusta. Vienti kasvoi toukokuussa vuositasolla 27 prosenttia, tuonti 32 prosenttia. Vaihtotaseeseen sisältyvä kauppataseen alijäämä kertoo, miten suuri osuus tuonnista pitää maksaa viennillä, ja miten suuren osuuden ulkomaiset tuotteet syövät kotimaisen tuotannon myynnistä. Kauppatase heikkeni toukokuussa 2,1 miljardia kruunua. Kauppataseen alijäämää kasvattaa muun muassa se, että Yhdysvallat on vahvistanut öljyntuontiaan. Kauppatase oli toukokuussa 6,3 miljardia kruunua (874 miljoonaa euroa) alijäämäinen, kun se vuotta aiemmin oli 8,1 miljardia kruunua ylijäämäinen. Kommentit Näytä lisää
[18:23:59] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä Vaihtotaseen alijäämä vuonna 2012 oli 6,7 miljardia euroa. Vaihtotase heikkeni merkittävästi vuoteen 2011 verrattuna. Alijäämään vaikutti merkittävästi sekä tavaroiden että palveluiden viennin väheneminen. Vuonna 2012 tavaroiden viennin arvo oli 63,0 miljardia euroa eli 0,8 miljardia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Viennin määrä pieneni 1,4 prosenttia. Tavaroiden tuonnin arvo oli 66,9 miljardia euroa ja kasvoi 6,8 prosenttia. Tuonnin määrä kasvoi 2,7 prosenttia. Palveluiden vienti oli 19,3 miljardia ja se väheni 8,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Palveluiden tuonnin arvo oli 22,7 miljardia euroa. Se väheni 2,6 prosenttia. Palvelutase oli alijäämäinen 2,2 miljardia euroa. Vaihtotase ja kauppatase maakunnittain 2012 Vaihtotaseen ja kauppataseen alijäämä maakunnittain 2012
[21:05:32] Prompt: Vaihtotaseen alijäämä Vaihtotaseen alijäämä on jo lähes 11 mrd. euroa - viennin romahdus painaa yhä syvemmälle - EKP:n elvytystoimien ansiosta olemme vielä kiinni kohtuullisessa elintasokilpailussa – ainakin toistaiseksi. Suomen Pankki (SP) pitää euroa suurena vakauttajana, eikä halua katsoa sen sisään. Miksi SP:n ekonomistit eivät halua katsoa kolikon toiselle puolen? Syy lienee selvä, sillä SP ei halua nähdä euroa sellaisena, miksi se on nyt muodostunut: epädemokraattiseksi tulonsiirtounioniksi, joka vaatii alati enemmän liittovaltiota. Euron suurin ongelma on EKP:n toimet. SP on tiukasti EKP:n päätösten vanki, koska sen tehtävänä on pitää euron arvo vakaana. EKP ei toimi euron hyväksi. Sen sijaan, että EKP:n toimilla tuettaisiin työllisyyttä, EKP pumppaa euroja pääomapiireille. Miksi näin? EKP:n toimien myötä euron ulkoinen arvo ei jousta. Euroalueen viennin kannalta euron arvo on liian korkealla tasolla. Samalla euron arvonnousu tekee tuontituotteet kalliiksi euroalueen sisällä, eikä siten tue kotimaista tuotantoa. Tämä ei voi olla oikein. EKP:n toimet eivät myöskään tue kriisivaltioiden mahdollisuutta hoitaa velkojaan. Kriisimaiden ainoa mahdollisuus hoitaa velkojaan on laskea oman valuuttansa arvoa ja näin parantaa oman vientikilpailukykynsä edellytyksiä. Euron korkea arvo on kuitenkin myös Saksan ongelma, sillä saksalaiset vientituotteet tulevat myös kalliimmiksi euroalueen sisällä. Kriisimaat ja Saksa eivät siten kumpikaan hyödy euron korkeasta arvosta. Saksan vientiylijäämä suhteessa muuhun euroalueeseen on jo noin 50 mrd. euroa vuositasolla (2011). Saksalla on siis jo nyt euroalueen sisäiset tulonsiirrot käynnissä, ilman, että EKP tekee mitään. EKP:n toimet johtavat yhä suurempaan tulonsiirtoon kriisimaiden vahingoksi. Saksa saa euroalueen sisäiset tulonsiirrot ilmaiseksi, sillä Saksan ylijäämä on niin suuri. Kun EKP alkaa ostaa kriisimaiden velkoja taseeseensa, Saksa ja Ranska ovat vaatimassa myös näitä saatavia taseeseensa. EKP alkaa olla jo niin heikko ja riippuvainen euroalueen kolmen johtavan valtion toiveista, että sen itsenäinen päätösvalta alkaa olla historiaa. Tämä taas on erittäin epätoivottava kehityssuunta. EKP:llä olisi keinot tukea euroalueen kasvua ja työllisyyttä, mikäli EKP tekisi tehtävänsä: se ei saa olla euron arvon ylläpitäjä. EKP:n olisi annettava oman valuuttansa joustaa suhteessa muihin valuuttoihin, eikä olla valuutan arvon säilyttäjä. Tällöin myös Saksa, Ranska ja Italia hyötyisivät EKP:n toimista viennin ja talouden kilpailukyvyn vahvistuessa, aivan kuten kriisimaiden kohdalla. EKP:n toimet parantaisivat samalla kriisimaiden kykyä hoitaa velkojaan. Mitä muita mahdollisuuksia olisi? Yksi vaihtoehto olisi ns. helikopteriraha. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että EKP laskee rahaa liikkeelle ostamalla kriisimaiden velkakirjoja. Toinen mahdollisuus olisi painaa euromaiden valtion velkakirjat keskuspankin taseeseen ns. pääoma-avainta hyödyntäen (pääomia allokoitaisiin sen mukaan, paljonko maalla on velkaa EKP:lle). Tämä tekisi EKP:stä täysin suvereenin ja itsenäisen toimijan. Euroaluetta on vaikea enää korjata ja se tulee hajoamaan lähivuosina. Mitä pikemmin tämä tapahtuu, sen parempi. Nyt olisi aika toteuttaa Suomessa kansanäänestys euroalueeseen kuulumisesta.
Vientivetoisessa talouskasvussa ei ole ollut kysymys ainoastaan tavaroiden vaan myös palveluiden ja erityisesti finanssisektorin ulkomaille suuntautuvan nettokaupankäynnistä.
Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen kirjoittaa Findikaattori-blogissa, että vientivetoinen talouskasvu on ollut myös alijäämäistä vaihtotaseen näkökulmasta. Suomen vaihtotase oli ylijäämäinen 2000-luvun alkuvuosista aina vuoteen 2009 saakka, jolloin vaihtotaseen alijäämä oli 4,4 miljardia euroa.
Vuonna 2012 vaihtotase oli jälleen tasapainossa. Vuoden 2013 aikana vaihtotaseen ylijäämä oli 0,6 miljardia euroa ja koko vuonna 2014 yhteensä 3,4 miljardia euroa.
Suomen viennin ja tuonnin erotus eli nettovienti on kuitenkin jäänyt vuosina 2002–2014 joka vuosi alijäämäiseksi, jolloin Suomen vienti on ollut tuontia pienempää. Tämä alijäämä on katettu pääoman tuonnilla.
Pääoman tuonnin kautta tarkasteltuna Suomen nettovienti onkin ollut negatiivista vuosina 2002–2013 ja ylijäämäistä vuosina 2014.