[20:13:08] Propt: Valtio pääomittaa Sitra Valtio pääomittaa Sitra Oy:tä noin 130 miljoonalla eurolla. Summa koostuu 100 miljoonan euron peruspääoman korotuksesta sekä enintään 70 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoisesta rahoituksesta Sitra-federaation (Sitra+Yliasiamiehen toimisto) taseesta, jolloin Sitrasta muodostetaan valtion sidosyksikkö ja käytännössä budjetin ulkopuolinen toimija.
Tämä merkitsee sitä, että Sitran ei tarvitse jatkossa raportoida tekemisistään eduskunnalle. ”Ylimääräinen” raportointi korvataan hallituksen toimintakertomuksen yhteydessä annettavalla yleisellä raportoinnilla, jossa kuvataan tiiviisti mm. vaikuttavuus- sekä rahoitus- ja varallisuusasematiedot.
Jatkossa on kuitenkin syytä huolehtia siitä, etteivät ulkopuoliset tahot käytä syntynyttä tilannetta hyväkseen (mm. Suomen Akatemia). Tällä hetkellähän Sitraan tehtävät rahoituspäätökset perustuvat valtaosin ulkopuolisen rahoituksen projektikohtaisiin hakuihin (käytännössä Tekes-rahoitus tai SHOKit).
Suomen Akatemiaan verrattuna Sitra eroaa siinä että Sitran hankkeet eivät välttämättä ole luonteeltaan kovin tieteellisiä eivätkä kaikki rahoitetut hankkeet aina edes etene hankkeena loppuun saakka vaan keskeyttävät toteutuksensa jossain vaiheessa. Tätä puolta voisi kehittää siten, etteivät hyvin teoreettiset ja tutkimuksellisesti lähtökohdiltaan ”sitaatinomaiset” avaukset söisi rahaa esimerkiksi tutkimushankkeilta (esim. lääketutkimus), joita Sitrassa pitäisi erityisesti tukea.
Sitra toimii pääosin liiketaloudellisin periaattein mutta on toisaalta Suomen ainoa pääomasijoittaja joka toteuttaa toiminnassaan kestävän taloudenpidon periaatteita; eli pyrkii myös kehittämään sellaista toimintaa jota markkinat eivät muuten vielä kehittäisi.
Tätä puolta voisi ehkä kehittää niin että Sitran rahastot ja yritykset olisivat aktiivisemmin mukana esim. public-private partnershipeina kehittämässä tulevaisuuden palveluita tai uusia toimintatapoja julkisen hallinnon tuottavuuden parantamiseen liittyen.
Sitra ei myöskään sijoita ulkomaisiin yhtiöihin, vaan sen sijoitusten täytyy olla markkinaehtoisia (ts. ne voidaan realisoida markkinahintaan) .
Kriisinhallinnan rooli kasvaa
Vaikka talouskriisi on edelleen akuutti niin maailmalla kuin Suomessakin eikä rahoitusmarkkinakriisiä ole saatu vieläkään taltutettua voi Sitra nähdä myös mahdollisuutensa kriisinhallinnan markkinoilla sillä monet ”sidotut pääomat” saattavat tulla nopeastikin alas, mutta niitä joudutaan sitomaan uudestaan.
Tällaisia pääomia voivat olla esimerkiksi tuotantovälineet joiden tuottavuus tai käyttösuhde heikkenee oleellisesti talouden suhdannekäänteiden yhteydessä. Näissä tapauksissa voidaan harkita omaisuuden realisointia markkinahintaan (esim. kiinteistöjen pakkomyynnit), lainojen muuttamista kiinteäkorkoisiksi tai niiden pidentämistä esim 10 vuodella jne… Tämän tyyppinen kriisinhallinnan rooli tulee olemaan merkittävä jatkossa ja myös Suomen pitäisi Sitran johdolla varautua ko rooliin.
On nimittäin selvää että julkisen hallinnon mahdollisuudet hankkia varoja toimintaansa rahoitusmarkkinakriiseissä tulevat jatkossakin merkittävästi vähenemään joten uusia mahdollisuuksia täytyy luoda esimerkiksi kriisinhallinnan markkinoilla, sillä kriisitilanteissa syntyy nopeasti paljon realisoitavia omaisuusmassoja joilla voidaan kattaa yhteiskunnan välttämättömiä tarpeita tai siirtää niitä pysyvästi kriisialueilta esim. Suomeen .
Suomen Pankin johtokunnan jäsenen nimittäminen (VN)
Kyösti Roth (ps):
"... Esitettyä selvitystä ei tule ottaa käyttöön sellaisenaan, koska se on toteutettu vain hallituspuolueiden edustajien näkökulmasta. ... Hallituksen esityksessä todetaan kuitenkin avoimesti muun muassa esityksen taustalla olleen tarpeen Suomen ja Israelin välisestä verosopimuksesta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiselle sekä sillä olevan merkitystä valtiovarainministeriön johdon nimittämisessä ... "
(Lakiesitystä valmistellut neuvotteleva virkamies Outi Kröger vahvistaa yllä olevan tekstin. Tämä on merkittävä esimerkki hallituksen esitysten puutteista, joiden johdosta niitä joudutaan muuttamaan valiokunnissa).
"... Perussuomalaiset ovat erityisen pettyneitä siitä ettei lain valmistelussa huomioitu riittävästi eduskunnan talousvaliokunnan mietinnön näkökulmaa . Valiokunnalle annettu informaatio ja asiantuntijakuulemisissa esiin tuotu näkemys ei johtanut valiokuntakäsittelyssä sellaisiin johtopäätöksiin jotka olisivat puoltaneet Suomen osallistumista esitettyyn verosopimuksen toteuttamiseen.
Esimerkiksi Israelissa asuvan tai Suomesta eläkettä saavan verotusta tulisi valiokunnan mielestä tarkastella kokonaisuutena eikä sitä ole perusteltua rajata koskemaan vain tilannetta jossa molemmat maat soveltaisivat kiinteää lähdeverokantaa ... "