[17:19:40] Propt: HUSin hallitus HUSin hallitus päätti, että se lähtee mukaan yhtiöön, jonka tarkoitus on rakentaa sairaala Hyks-sairaanhoitoalueelle.
Helsinki ei lähde mukaan uuteen yhtiöön
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on perustamassa osakeyhtiötä, joka huolehtisi tekonivelkirurgisesta toiminnasta Hyks-alueella eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lohjalla ja Raaseporissa.
Uuteen yhtiöön siirretään myös Jorvin sairaalassa nykyisin tehtävä ei-kiireellinen tekonivelkirurginen toiminta ja Herttoniemen sairaalassa tehty lonkka- ja polvitekonivelleikkaukset.
Uusi yhtiö on määrä perustaa mahdollisimman pian.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin hallitus käsitteli asiaa kokouksessaan maanantaina ja päätti lähteä hankkeeseen mukaan.
Helsinki puolestaan ei osallistu uuden yhtiön perustamiseen. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa ensi maanantaina.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallitus käsitteli kokouksessaan myös sosiaali- ja terveysministeriölle annettavaa lausuntoa päivystysasetuksesta. Asetusta käsiteltiin jo viime viikolla.
Lausunnossaan hallitus edellyttää muun muassa, että ympärivuorokautinen yhteispäivystys on oltava Meilahden sairaalassa sekä Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, jotka sijaitsevat niin sanotulla laajan päivystyksen alueella.
Jos päivystysasetukseen kuitenkin tulee sellaisia muutoksia, jotka voivat vaarantaa näiden sairaaloiden toiminnan ympärivuorokautisina yhteispäivystyksinä, on asetusta tarvittaessa korjattava tai muutettava, lausunnossa sanotaan.
[11:37:25] Prompt: HUSin hallitus HUSin hallitus päätti 10. maaliskuuta esittää Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustolle, että HUSin valtuusto päättää hyväksyä kuntayhtymän vuoden 2019 tilinpäätöksen hallituksen esityksen mukaisesti. Tilikauden alijäämä on 38 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia liikevaihdosta (3 milj.). Tulos ennen satunnaisia eriä oli 14 miljoonaa alijäämäinen. Vuosikate aleni yli 10 miljoonalla eurolla edellisvuodesta ja investointien tulorahoitusosuus putosi 40 prosenttiin, vaikka investointeihin käytettiin lähes 25 % vähemmän rahaa kuin vuonna 2018. ”Viime vuosi ei ollut helppo HUSille eikä meille terveydenhuollon ammattilaisille – teimme töitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Sairaanhoito oli korkeatasoista: synnytykset olivat turvallisia ja lasten sairaanhoidon tulokset kansainvälistä kärkitasoa. Kiireetöntä hoitoa pystyttiin kuitenkin supistamaan, kun henkilökuntaa siirrettiin koronapandemian torjuntaan”, kertoo HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen. Koronaviruksen takia myös tutkimustoiminta pysähtyi maaliskuussa käytännössä kokonaan noin kuukauden ajaksi ja esimerkiksi hoitokäyntejä jouduttiin perumaan kiireettömissä hoidoissa. Tämä hidasti hoitovelan purkamista samalla kun epidemian vaikutukset heijastuivat koko terveydenhuoltoon lisäten mm. päivystys- sekä ensihoidon tehtävien määrää. Koronavirus on[11:41:03] 193.210.163.121: CONNECTION_ABORTED 233 s tuonut myös suuria kuluja HUSille, joita ei voida kattaa tavanomaisella valtionosuusjärjestelmällä eikä jäsenkuntalaskutuksen avulla. Siksi hallitus esittää valtuustolle lisäjäsenmaksuesityksen tekemistä kaikille sairaanhoitopiireille, jotka maksavat vuosittain asukaslukujen suhteessa jäsenmaksun. Vuoden 2020 tilinpäätöksen alijäämä on yhteensä -33 miljoonaa euroa (-11 Me), josta koronaviruksesta johtuvat menot ja tulot olivat -9 miljoonaan euron luokkaa. Tilikauden alijäämästä suurin osa selittyy Hyksin erikoissairaanhoidon laskutusennusteista saaduista palautuksista sekä kasvaneilla korkomenoilla. Toimintakertomuksen mukaan vuosi 2020 oli kokonaisuudessaan onnistunut, vaikka koronaepidemia loi paineita myös HUSin toimintaan koko vuoden ajan. Vuodeosastokapasiteettia ja tehohoitopaikkoja lisättiin huomattavasti epidemian huipun aikaan. Loppuvuodesta Husin toiminta palasi lähelle normaalitasoa. Koronaviruksen tartuntojen jäljitykseen rekrytoitiin lisähenkilökuntaa sekä puhelinpalveluun että näytteenottoon, joka oli erityisen kuormittavaa erityisesti keväällä 2020. Henkilöstön poissaolot olivat suurempia kuin ennen epidemiaa. Etätyöskentelyvälineiden hankinta nopeutui ja uusia tapoja työn tekemiseksi löytyi nopeasti. Tytäryhtiöiden tilanne HUS on vuoden 2018 alusta yhtiöittänyt talous-, henkilöstö- ja it-palvelutuotannon (HeTa) sekä laboratorio-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutoiminnot. Lisäksi HUSin omistuksessa ovat kiinteistöt Oy Hyvinkään Sairaala-kiinteistön, Kiinteistöosakeyhtiö Naistenklinikan tontin, Meilahden rakennusten HYKS14–15, Hyks15a-b sekä Huslab-rakennuksen osakekannat ja KOy Esimerkkikatu 11–33 osakkeet. Vuoden 2018 lopussa HeTassa oli tehty merkittäviä rakenteellisia uudistuksia. Toimintaympäristön digitalisoitumisen myötä konsernipalvelujen työ on entistä enemmän keskittynyt asiakkaiden palvelutuotannon tukeen, kehittämiseen sekä muutoksen johtamiseen uusien palveluiden osalta. Laboratorio- ja kuvantamisliiketoiminta HUSLABissa jatkui menestyksekkäänä vuoden 2018 aikana huolimatta mittavasta myllerryksestä organisaation rakenteessa. Liiketoiminta saavutti sille asetetut volyymitavoitteet kokonaisuudessaan hyvin toiminnan muutoksesta aiheutuneista häiriöistä sekä yleisestä työvoimapulasta huolimatta. Palvelua kehitettiin asiakaslähtöisempään suuntaan, mm. lyhentämällä läpimenoaikoja ja ottamalla käyttöön sähköisiä asiointipalveluja. Kuvantamisen palvelut siirrettiin HUS Diagnostiikkakeskukseen vuoden alussa (HUSLAB-liikelaitos 311231), jotta se voi tuottaa kaikki kuvantamiseen liittyvät kliinisen fysiologian sekä neurofysiologian tutkimukset. Muutos selkiytti kuvantamistoiminnan kokonaisuutta ja tukee uusien asiakaslähtöisten palvelukonseptien luomista. Tutkimus-, kehittämis-ja innovaatiotoimintaa (TKI) vahvistettiin kehittämällä prosesseja aiempaa suunnitelmallisemmiksi ja järjestelmällisemmiksi yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa osana HUSin uuden strategian toteutusta. Vuoden aikana luotiin rakenteita tutkimusstrategian toteuttamiseksi yhdessä muiden yliopistosairaaloiden sekä yliopistollisen terveystutkimuksen tukisäätiö SYTYn kanssa. HUS on edistänyt myös kansallisten hoitokäytäntöjen uudistamista osallistumalla aktiivisesti valtakunnallisten Käypä hoito -suositusten tekemiseen, kuten esimerkiksi eturauhassyövän hoitoon. Syöpäkeskuksen koordinoiman kansallisen syöpäkeskustoiminnon myötä HUSin osaaminen ja yhteistyöverkostot ovat kasvaneet merkittävästi. HUS oli jälleen vuonna 2019 mukana useissa kansainvälisissä lääketieteen alan arvostetuissa vertailuissa saavuttaen erinomaisia sijoituksia. Suomen Kuvalehti arvioi (19/2019) yliopistollisia sairaaloita toiminnan tehokkuuden näkökulmasta. Sen mukaan Helsingin yliopistosairaala HUS on koko Suomen tehokkain, edullisin ja parhaiten tuottava sairaala kaikilla vertailun osa-alueilla, joita ovat hoidon saatavuus, laatu, tuottavuus sekä kuolleisuus. HUS saavutti kärkisijoituksen myös Euroopan NCD Risk Factor Surveillance -surveillance-ohjelman vuosittaisessa vertailussa (EUNICE), jossa HUS on ollut mukana alusta asti eli vuodesta 2008. Vuoden 2019 tulokset valmistuivat tammikuussa 2020 ja niiden mukaan Suomessa sydän- ja verisuonitautikuolleisuus vähenee edelleen nopeasti, myös työikäisten miesten kohdalla. Sydän- ja verisuonisairaudet ovat aiemmin olleet suurin yksittäinen kuolinsyy Suomessa. Niiden aiheuttamat kuolemat vähenevät nyt nopeammin kuin muissa EU-maissa keskimäärin, vaikka riskitekijöitä ei ole pystytty vähentämään yhtä hyvin koko väestön osalta. Tästä kehityksestä HUS on osaltaan ollut vastuussa tarjoamalla maanlaajuisesti erikoissairaanhoitoa sydänsairauspotilaille ja heidän perheilleen. Suomen yliopistollisten sairaaloiden vuoden 2018 tulosvertailussa (TEHFA) Helsingin yliopistosairaalan sijoitus oli seitsemäs, mutta toiminnan laadun vertailussa paras eli ensimmäinen. Tämä johtuu suurelta osin HUSissa hoidettavista harvinaissairauksista, jotka tuovat meille osaamista ja tietotaitoa vaativien hoitojen suhteen. Yhteistyötä muiden yliopistollisten sairaaloiden kanssa tiivistettiin viime vuonna entisestään myös harvinaisten sairauksien osalta. Yhteistyöllä voidaan turvata esimerkiksi valtakunnallisesti keskittäminen tiettyihin hoitoihin, joita on vähän tarjolla yliopistosairaaloissa eri puolilla maata. Myös HUSissa kehitetyn Terveyskylän käyttöönotto laajeni nopeasti ja palvelu vakiinnutti paikkansa terveydenhuollon uutena tapana tarjota kansalaisille digitaalisia terveyspalveluita. Potilas voi kotoa käsin tutkia terveyteen liittyviä asioita ammattilaisten ohjaamien digipalveluiden kautta tai osallistua digitaalisiin hoitoihin kuten esimerkiksi lääkehoito-ohjaukseen. – Terveyskylä on hyvä esimerkki digitalisaation mahdollisuuksista, joiden avulla pystymme tuomaan uusia palvelumuotoja myös kotiin ja vapauttamaan siten lääkärien aikaa potilaiden kohtaamiseen poliklinikoilla. On kuitenkin muistettava, että terveydenhuollon ydintoiminnan pitää aina olla lähellä ihmistä eikä digiä voi koskaan tuoda korvaamaan sitä kokonaan. Avainsanat Yhteyshenkilöt
[18:45:40] Prompt: HUSin hallitus HUSin hallitus päätti keväällä 2020, että HUSin työntekijät voivat tietyin edellytyksin käydä työajalla ruokakaupassa tai apteekissa sekä käyttää julkista liikennettä. Näin varmistettiin potilastyön jatkuvuus tilanteessa, jossa koronaepidemia vaikeutti arkea monin eri tavoin ja vaikutti muun muassa siihen, mistä ihmiset saivat välttämättömät tarvikkeet. HUSissa tehtiin keväällä 2020 paljon työtä sen varmistamiseksi, että terveydenhuolto pystyi toimimaan mahdollisimman normaalisti epidemian aiheuttamista rajoituksista huolimatta. Toimintoja pyrittiin siirtämään sairaaloista ulos esimerkiksi kotisairaalapalveluiden laajentamiseen tähtäävillä toimilla ja myös kotiin vietävien palveluiden kehittämisellä. Ajoittain HUSin henkilöstö tarvitsi apua myös arjessa selviämiseen: työn luonne on ajoittain epäsäännöllistä, joten työmatkojen hoitaminen julkisella liikenteellä vaikeutui. Samoin kaupassa käynti työpäivän aikana helpottui monille merkittävästi siitä huolimatta, että koronaviruspandemian alussa ruokakaupassa käyntiä kehotettiin välttämään tartuntariskin minimoimiseksi. HUSin hallituksen keväällä 2020 tekemä päätös mahdollisti työntekijöille joustoja oman elämän ja työn yhteensovittamisessa tietyissä tilanteissa. Tämä lisäsi työtehoa myös poikkeusoloissa sekä työntekijöiden työhyvinvointia tilanteessa, jossa kaikkien jaksamista koeteltiin monin eri tavoin – oli kyse sitten työssä jaksamisesta tai kotona pysymisen haasteista. Joustavien työnteon muotojen ansiosta henkilöstö pystyi paremmin huolehtimaan niin omasta kuin perheenkin hyvinvoinnista ja esimerkiksi lastenhoitoapua pystyttiin hyödyntämään tehokkaasti myös poikkeusoloissa. Joustoja voidaan hyödyntää hyvin erilaisiin tarpeisiin, aina sairaan lapsen hoidosta kaupassakäyntiin tai hammaslääkäriin matkustamiseen saakka. Joustava työ tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden valita itselle sopivin ajankohta työnteolle. Työnteko on mahdollista missä vain: toimistossa, kotona tai vaikkapa kesämökillä – tärkeintä on, että työntekijällä on toimivat laitteet sekä edellytykset ja tuki työn tekemiselle niin etänä kuin paikan päällä toimistolla. Joustavuuden avulla mahdollistetaan myös keskittyminen kulloiseenkin tehtävään. Etätyöskentelyssä työaikaa säästyy esimerkiksi työmatkoihin kuluvasta ajasta tai mahdollisista ruuhkassa jumituksista – jokainen minuutti, jolloin voit keskittyä puhtaasti käsillä olevaan työtehtävään ja sen suorittamiseen on arvokas sekä työntekijän itsensä että työnantajan kannalta. HUSissa tehdään jatkuvasti työtä työn tekemisen tehostamiseksi. Yksi näistä tavoista ovat esimerkiksi työparikäytännöt eli pareittain työskentely. HUSin työntekijöiden keskuudessa tehdyn selvityksen mukaan peräti 94 % vastaajista oli kokenut parityöskentelyn toimivaksi, tehokkaaksi ja tulokselliseksi työskentelymuodoksi. Pareina työskentelyssä yhdistyy myös kollegiaalisuus sekä tuen saaminen tarvittaessa työparilta tai muilta työyhteisön jäseniltä. Esimerkiksi päivystyksen hoitajat työskentelevät pareittain varmistaakseen riittävän osaamisen potilasturvallisuuden kannalta haastavien tilanteiden hoitamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, jotta potilas saisi tarvitsemansa parhaan mahdollisen avun ja hoidon. Sairaanhoitajien työssäjaksamiseen panostetaan monin eri keinoin Työyhteisöissä voidaan vahvistaa esimerkiksi työntekijöiden omia voimavaroja sekä antaa työkaluja hyvinvoinnin tukemiseksi. Näitä ovat muun muassa erilaiset palautumisen menetelmät, tietoisuustaitoharjoitukset (mindfulness) tai myönteisten ja vaikeiden tunteiden käsittelyyn liittyvät työkalut. Työnohjausta tulisi tarjota säännöllisesti kaikille sosiaali-ja terveysalan ammattilaisille työssäjaksamisen tueksi, kuten myös muille ammattiryhmille. Työnohjaus auttaa työntekijää löytämään oman ammattieettisen tavan toimia työyhteisössä sekä lisää hänen voimavarojaan työn vaatimusten kohtaamiseen (Leskinen 2015). On tärkeää ottaa työntekijät mukaan työprosessien ja työhyvinvoinnin kehittämiseen esimerkiksi osallistamalla heidät kehittämään toimintamalleja tai ratkaisuja työhyvinvointia koskeviin kysymyksiin, jotta voidaan mahdollistaa heidän motivoitumisensa oman työnsä uudistamiseen. Kun työntekijä on aidosti motivoitunut vaikuttamaan asioihin hän tekee työtään omistautuneemmin kuin jos hänet pakotetaan toteuttamaan uudistusta ylhäältä alas tulevalla määräyksellä. (Peltonen 2010.) HUSin hallitus hyväksyi 17.1.2022 kokouksessaan selvityksen Tulevaisuuden sote-keskuksen ja perhekeskuksen pilotiksi. Sosiaali-ja terveysalan ammattilaisista on jo nyt huutava pula, miten tilannetta voi parantaa? Kun työoloja saadaan paremmalle tasolle se lisää myös työntekijöiden vaihtuvuutta työpaikassa kuin ammatissakin (Huhta 2017.) Alan palkkaus tulee saada huomattavasti nykyistä paremmaksi. Kun alan ammattilaisten palkkoja saataisiin ylöspäin voisi se osaltaan olla vetovoimatekijä alaa opiskelemaan hakeutuvien ja sitä harkitsevien keskuudessa, mutta kuten jo aiemmin on tullut ilmi myös muita asioita tulee ottaa huomioon. Sairaanhoitajaliitto teetti sairaanhoitajille kyselyn siitä mikä saa lähtemään sairaanhoitajan ammatista. Kyselystä nousi esille mm., että palkkaus oli merkittävä tekijä lähdölle tai sille miksi sairaanhoitaja harkitsi lähtöä. (Kukkonen, 2021). Tämä on mielestäni todella huolestuttava tilanne ottaen huomioon sen mitä työssämme teemme ja millä korvauksella. Sosiaali-ja terveysalan henkilöstön riittävyydestä sekä työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita tulevaisuuden kannalta. Nämä asiat tulee olla myös prioriteeteissä korkeimmalla paikalla päättäjien keskuudessa, jotta yhteiskuntamme toimii jatkossakin moitteettomasti (Työ-ja elinkeinoministeriö 2017). Jokainen meistä haluaa varmasti työskennellä turvallisessa työympäristössä missä voi kehittää itseään ammatillisesti ja tuntea työniloa. HUSissa työskentelee useita eri ammattikuntien edustajia jotka muodostavat yhdessä turvallisen toimintaympäristön meille kaikille. Olkaamme ylpeitä siitä mitä teemme sekä käyttäkäämme HUSin omia voimavaroja entistä enemmän työhyvinvoinnistamme huolehtimiseen sillä, hyvinvointi säteilee ympäristöön myös läheisille ja työyhteisölle. Iloa työpäivääsi toivoo