[06:00:15] Prompt: OP-ryhmän hallitus OP-ryhmän hallitus esittää osuuspankeille ylijäämää noin 4 miljardia markkaa. OP-ryhmän pääjohtaja Antti Tanskanen sanoi maanantaina, että esitys on myös viesti siitä, kuinka vahvasti osuuspankkilaki osuuspankkeja ohjaa.
Tanskasen mukaan OPK-osuuskunta ottaa nyt sen vastuun, joka laissa on määrätty. Myös Osuuspankkien keskusliitto OKO voi nyt hänen mukaansa tehdä sen, minkä OPK on nyt tekemässä. OPK-osuuskunnassa ei kuitenkaan vielä ollut keskusteltu siitä, kuinka ylijäämä jakautuu jäsenpankkeillei
– Kyllä ne varmaan kohtuullisen oikeudenmukaisesti jakautuvat, hän arveli. Hän korosti myös sitä, että ylijäämää on jo tänä vuonna kerätty yli 900 miljoonaa markkaa eli yli 4,4 miljardia markkaa. Sitä kertyy hänen mukaansa myös ensi vuonna.
OPK:n hallintoneuvoston puheenjohtaja Olavi Syrjänen vakuutti niin ikään maanantaina, että kaikki jäsenpankit saavat lisäosuuspääomia, jos osuuskunnan hallitus esittää niiden maksamista. Lisäosuuksien jako ratkaistaan syksyllä hallintoneuvoston kokouksessa.
Hänen mukaansa mitään päätöstä lisäosuuksien maksusta ei vielä ole, eikä liioin ole keskusteltu siitä, kuinka suuria lisäosuudet ovat. OKO-ryhmässä lisäosuuksien maksaminen on aloitettu tämän vuoden puolella, mutta niille ei vielä ole maksettu korkoja.
Syrjäsen mukaan on kuitenkin selvää, että OKO:ssa ei lähdetä tekemään päätöstä lisäosuuksien jaosta ennen kuin muut OPK:n jäsenpankit ovat osuutensa maksaneet. Hän arvioi myös, että koko ryhmässä on helpompi noudattaa samanlaista käytäntöä. Hänen mukaansa myöskään lisäosuuspankeissa ei ole tarkoitus tehdä jakoa heti vaan vasta syksyllä, jos jaettavaa jää.
– Päätöshän tehdään koko OPK-ryhmän hyväksi ja kokonaisuuden, ei yhden pankin hyväksi. Kyllä siihen varmaan joudutaan sitten jonkinlainen porkkana keksimään. Sen voi arvata, että pankit tulevat katsomaan sen oman tilanteensa kautta. Uskon kuitenkin, että tämä on aivan selvä kaikille pankeille. Kun olemme nähneet tämän vuoden tuloksen, niin varmasti se porkkana löytyy, hän selvitti.
Jäsenpankkien maksut perustuvat kunkin vakavaraisuuteen.
Lain mukaan jäsenpankki ei voi erota
Osuuspankkiryhmä muodostuu nykyisin 249 itsenäisestä osuuspankista, jotka muodostavat myös yhteenliittymän.
Lain mukaan ryhmä ei kuitenkaan ole voinut muuttua konserniksi eikä jäsenpankki voi myöskään erota siitä ilman erityistä syytä, sillä sen katsotaan voivan vaikuttaa koko ryhmän ja siten myös kilpailijoiden etuihin. Tästä on poikettu myös viime aikoina, sillä pankkifuusioiden yhteydessä itsenäiset jäsenpankit ovat käytännössä kadonneet ja ryhmän muodostavat itsenäiset pankit. Myös Osuuspankkikeskus muuttui keskusyhteisöstä osuuskunnaksi pari vuotta sitten.
Ryhmän perussopimuksen mukaan myös jäsenpankit omistavat Osuuspankkien Keskuspankin OKOn.
Osuuspankit päättivät alkuvuonna sulautua OPK:ksi. OKO toimii nyt käytännössä ryhmän keskusrahalaitoksena.
Pankkiryhmän markkina-asema vahvistunut
Vaikka OKO on saanut osuutensa ryhmän tuloksesta, Tanskasen mukaan ei voida kuitenkaan puhua siitä, että OPK toimisi myös pankin tapaan, vaikka OKO:lla onkin ryhmän sisäisiä luottoja. Myös ryhmän riskiasema on hyvin hallinnassa, vaikka alkuvuoden tuloksen julkistamisen jälkeen kerrottiinkin joidenkin ryhmän jäsenten hoitamattomien luottojen määrän hieman kasvaneen. Se oli alkuvuonna vain 2,5 prosenttia hoitamattomien luottojen ja saamisten kokonaismäärästä.
OKO:n markkinaosuus luotoista kasvoi viime vuoden vastaavasta ajasta kaksi prosenttiyksikköä 25,3 prosenttiin.
Sen sijaan asuntoluotoissa OKO:n markkinaosuus hieman laski. Markkinaosuus asuntoluotoissa oli 27,1 prosenttia eli 0,5 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuoden 1997 lopussa. Sen sijaan markkinaosuus muista luotoista kasvoi lähes kaksi prosenttiyksikköä runsaaseen 21 prosenttiin.
Myös talletuksissa markkinaosuus kasvoi hieman ja nousi 16,6 prosenttiin.
Alkuvuonna osuuspankeilla oli ongelmia markkinaosuuden kasvattamisessa, sillä talletusten kasvu jäi vaatimattomaan 0,2 prosenttiin.
Vaikka alkuvuosi sujui osuuspankkiryhmässä kokonaisuutena hieman alkuvuotta paremmin, viime vuoden vastaavasta ajasta OPK:n ja osuuspankkien yhteenlaskettu liikevoitto kutistui runsaat 51 prosenttia. Tammi-maaliskuun tulos ennen satunnaiseriä ja veroja jäi noin 155 miljoonaan markkaan. Vuotta aiemmin vastaava luku oli lähes 252 miljoonaa.
Tulosta rasittavat suuret luotto- ja takaustappiot sekä niistä tehdyt varaukset.
[06:07:38] Prompt: OP-ryhmän hallitus OP-ryhmän hallitus päättää erikseen niistä palveluista, jotka on mahdollista tarjota jäsenpankkiryhmästä erillään. Hallitus määrittelee erilliseksi yksiköksi eriytettäville liiketoiminnoille liiketoimintakohtaiset tavoitteet ja seuraa niiden toteuttamista sekä arvioi erilliseksi yksiköksi eriytettävän toiminnon elinkelpoisuuden vähintään vuosittain. 4.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien on huolehdittava siitä, että osuuspankkiryhmässä on sen toimintaan nähden riittävät riskienhallinta- ja valvontajärjestelmät. Järjestelmät on suunniteltava siten, että ryhmä- ja kokonaisriskejä sekä riskirajojen toteutumista valvotaan. 4.5.1 Sisäisen valvonnan määritelmä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan osuuspankkilain 9 luvun mukaista osuuspankkien omaa sisäistä tarkkailua, jota hallitus, toimitusjohtaja ja muut mahdolliset tilivelvolliset sekä muu henkilöstö suorittavat. Sisäiseen tarkkailuun kuuluu muun muassa osuuspankkiryhmään kuuluvan yksittäisen osuuspankin: a. toimintariskien sekä rahoitus-, kiinteistö- ja hyödykeriskien seuranta; b. riskienhallintajärjestelmän toimivuus, sen riittävyys ja luotettavuus sekä pääomanhallinnan tarkoituksenmukaisuus; c. riskienhallinnan ohjeistus; d. riskienhallinnan periaatteiden soveltaminen, yhtenäisyys ja ohjeiden noudattaminen sekä riskienhallinnan raportointi hallitukselle; e. riskinottohalukkuuden määrittäminen ja riskirajojen toteutuminen sekä näiden raportointi; f. raportoinnin ja riskienhallinnan laatu, laajuus ja asianmukaisuus; g. päätöksentekoketjut sekä toimivallan ja -vastuiden jako eri organisaatiotasoille; h. tietojärjestelmien, rekistereiden ja varojen erilläänpito; i. sääntöjen noudattaminen ja päätöksentekoprosessi. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on varmistaa osuuspankin riskienhallinta- ja valvontajärjestelmän riittävyys. Osuuspankit ovat kuitenkin ensisijaisesti vastuussa liiketoiminnastaan sekä omasta vakavaraisuudestaan. Osuuspankit laativat liiketoimintasuunnitelman pohjalta oman sisäisen valvontasuunnitelmansa. Osuuspankkien sisäisen valvonnan suunnittelusta vastaavat hallitus, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muut mahdolliset tilivelvolliset. 5. OSUUSPANKIN OMA PÄÄOMA Osuuspankki saa harjoittaa osuuspankkiryhmästä annetun lain 11 :ssä tarkoitettua liiketoimintaa ja omistaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 :n mukaisen luottolaitostoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen osakeyhtiön, kiinteistöyhteisön tai muun yhteisön osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä. Lisäksi Osuuspankki saa hankkia tai ottaa vastaan edellä mainitun toiminnan harjoittamiseen liittyen rahoitusta tai muuta omaisuutta, tehdä rahoitussopimuksia ja muita sopimuksia, sekä omistaa, ostaa ja myydä kiinteää omaisuutta. Osuuspankki saa omistaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :n mukaisesti osakkeita, osuuksia ja muita vastaavia oman pääoman ehtoisia arvopapereita sekä käydä näillä kauppaa, jos nämä toimet edistävät pankin kykyä täyttää sille luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :ssä säädetyt velvoitteet. Pankki on velvollinen omistamaan sen omaan pääomaan kuuluvat edellä mainitut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla pankki harjoittaa osuuspankkilain 7 luvun mukaista liiketoimintaa ja joita voidaan käyttää mainitun liiketoiminnan aiheuttamien riskien kattamiseksi ja sen suojaamiseksi. Osuuspankkilain 14 a luvun mukaan luottolaitoksella ei saa olla muita kuin 14 a luvun 8 ja 9 :ien mukaisia riskikeskittymiä, joista aiheutuviin asiakasriskiin liittyviin taloudellisiin riskeihin ja niiden keskittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pankilla on oltava luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :ssä tarkoitetut suuret asiakasriskit ja riskikeskittymät. Suuren asiakasriskin enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettavien riskikeskittymien yhteenlaskettua määrää on rajoitettu siten kuin 14 a luvun 3,4,6,10 ja 13 :issä tarkemmin säädetään. Asiakasriskien määrä on laskettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja ilmoitettava ne, 14 a luvun 12 :n 2 momentin mukainen osuus pankin omistamasta riskikeskittymästä sekä muut laissa tarkoitetut riskikeskittymiä koskevat tiedot ja ilmoitettava riskikeskittymät erikseen jäljempänä kohdissa 9.4, 10, ja kohdissa ja 13 määritellyistä asiakaskokonaisuuksista. Kohtien 10 ja 13 määritellyille asiakaskokonaisuuksille asiakasriskejä ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa. Osuuspankkilain 13 :ssä tarkoitettuja muita riskikeskittymiä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden riskien yhteismäärä on alle 1 prosenttia asiakasriskien yhteismäärästä. Pankkiryhmän sisäisellä yhteistoiminnalla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 a :ssä säädettyä yhteistyötä, 14 b :ssä tarkoitettua vakuusrahaston jäsenten yhteistoimintaa, 15 b :ssä säädettyä jäsenluottolaitoksen keskinäistä vastuuta asiakasvastuiden hoitamisessa, sekä 16 c :ssä säädettyä asiakasriskien ilmoittamismenettelyä ja sen vaikutuksia jäsenluottolaitosten keskinäisiin asiakasvastuisiin. Ryhmäohjausmalli Pankin asiakassuhteiden hoidossa sekä kaikissa asiakaskohtaamisissa ja niiden hoitamisessa tulee ottaa huomioon pankin asiakasstrategian mukainen asiakasvastuu ja asiakkuuden hoito. Ryhmäohjauksen kautta pankkiin voi syntyä yhtenäinen ja asiakasta johdonmukaisesti pankin kaikilla tasoilla palveleva asiakashoitomalli, joka edistää asiakkaiden etua. Pankin on asiakaskohtaamisessa noudatettava asiakasvastuun mukaisia sovittuja menettelyjä asiakkaan asioinnin kehittämiseksi sekä asiakkaan tunnistamiseksi ja tuntemiseksi. Ryhmäohjauksella pyritään myös yhtenäistämään ryhmästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävien liiketoiminta-alueiden tavoitteita ja menettelyjä, jotta ryhmän toiminnan tuloksellisuus varmistetaan ja saavutetaan ryhmästrategian ja ryhmän liiketoiminta-alueille määriteltyjen yhteisten ja strategisten liiketoimintamittareiden tavoitteet. Asiakasstrategian mukaiset asiakkuustavoitteet Asiakkuustavoitteet muodostavat lähtökohdan asiakkuuden hoidon tason mittaamiselle sekä asiakkuusstrategian kehittämiselle ja toteutukselle. Asiakasstrategiassa on määritelty muun muassa, millainen asiakassuhde pankilla tulee olla kunkin asiakkaaseen. Pankin on noudatettava asiakkuuden hoidossa asiakasstrategiaa sekä sitä täydentäviä periaatteita ja linjauksia, kuten pankin liiketoiminnan periaatteet. Ryhmäohjauksella tulee pyrkiä asiakasstrategian toteutumiseen. Asiakassuhteen hoitamisen perustana tulee olla, että asiakkaalle on määritelty asiakkuusstrategian perusteella asiakasryhmäkohtaiset ja asiakaskohtaiset tavoitteet. Asiakkaan tavoitteet määritellään asiakkaan kanssa käytävässä keskustelussa ja niitä mitataan sovitulla mittaristolla. Tavoitteista tulee määritellä erikseen pankin asiakasstrategian pohjalta tavoitteet yksittäiselle asiakkaalle, ryhmälle tai liiketoiminta-alueille. Lisäksi ryhmäohjausmallin mukaisesti ryhmän jokaiselle pankille määritellään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ryhmästrategian tavoitteiden mukainen tavoite. Pitkän aikavälin ryhmästrategiasta ja sitä tukevista yhteisistä liiketoiminta-alueista pankin ryhmälle asettama tavoite määritellään ryhmästrategian kohdassa Ryhmän yhteiset liiketoiminta-alueet, mittarit ja palkitseminen, ja lyhyen aikavälin tavoitteista kohdassa Lyhyen aikavälin tavoitteet. 8
9 Pankin tavoitteiksi ryhmän yhteisillä liiketoimintaalueilla määritellään ryhmän hallituksen päättämä taso sekä tavoitteille asetettujen kriteereiden mukaan asetetut numeeriset tasot, joiden saavuttamisen mukaan pankin tavoitteiden mukainen palkitseminen tapahtuu. Yhteisiä liiketoimintaalueita ovat: vähittäispankki vahinkovakuutus sijoituspalvelu vähittäispankin asiakashallinta maksuliike ja pankkitilit varallisuudenhoito (rahastojen ja sijoitustuotteiden hallinnointi, Private Banking- sekä instituutioasiakkaiden varallisuudenhoidon tuotteet) yritysasiakkaat (pankkituotteet yrityksille sekä investointipankin palvelut). Pankki on sitoutunut toteuttamaan ryhmäohjausmallia ja toimimaan ryhmästrategian linjausten sekä yhteisen liiketoimintamallin mukaisesti. OP-POHJOLA RYHMÄN TAVOITESOPIMUS TAVOITESOPIMUS 2013 Ryhmätaso Pankkitaso Ryhmän pitkän aikavälin tavoitteet OP Ryhmän tavoite 1.11 % Ryhmän tavoite 1.20 % 1.25 % 1.30 % 2.05 % 2.15 % OP-POHJOLA-RYHMÄN KONSERNI M 16.000 00.000 OP Ryhmän tavoitesopimuksella edistetään ryhmän strategisten tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksessa pankille asetettavien tavoitteiden ja mittareiden perusteella pankki analysoi vuosittain toimintaansa, kehittää sitä ja parantaa kustannustehokkuuttaan sekä liiketoimintansa kannattavuutta. 9
10 TOIMINTAYMPÄRISTÖ
11 Vuosi 2013 oli rahoitusmarkkinoilla yksi lähihistorian vaikeimmista. Heikon kehityksen taustalla oli euroalueen velkakriisi ja sen taustalla puolestaan epäluottamus valtioiden velanhoitokykyyn, pankkisektorin tilaan ja rahoitusmarkkinoiden integraatioon. Tilanne vaikeutui vuonna 2011 ja jatkui kireänä aina kesään 2013 asti, jolloin epävarmuus hellitti. EKP:n rahapolitiikka oli tärkeässä roolissa. Ohjauskorot olivat pitkään poikkeuksellisen alhaisella tasolla, mutta keskuspankki ei käyttänyt epätavallisiakaan keinoja rahoitusmarkkinoiden toiminnan turvaamiseksi. Myös pankkien maksuvalmiutta tuettiin koko kriisin ajan, mikä osaltaan suojasi talouksia syvän taantuman pitkittymiseltä. Suomen talouskasvu oli vaatimatonta jo vuonna 2012. Vientimarkkinoiden vaisu kasvu, teollisuustuotannon supistumisen jatkuminen, investointien vähäisyys ja yksityisen kulutuksen kasvun hidastuminen pitivät myös vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvun matalana, vain 0,3 prosentissa. Suomen taloutta vaivasi teollisuuden rakennemuutos sekä ICT-toimialan ja muun korkean jalostusarvon viennin supistuminen. Tämä yhdessä kustannuskilpailukyvyn heikkenemisen kanssa johti talouden hitaaseen kasvuun sekä työllisyyden heikkenemiseen ja julkisen talouden alijäämän syvenemiseen. Talouskehityksen heikkous on heijastunut kuluttajien mielialoihin, eikä oman taloudellisen tilanteen nähty syksyllä 2013 keskimäärin merkittävästi parantuvan tulevana vuonna. Lisäksi luottamuksen laskun taustalla on pelko oman työpaikan säilymisestä, jonka arvioitiin olevan todennäköisempää kuin tilanteen paranemisen. Rahoitusmarkkinat euroalueella kehittyivät positiivisesti vuonna 2013. Kasvu käynnistyi hieman muita EU-maita aikaisemmin ja on vahvistunut vuodesta toiseen. Keskuspankkien likviditeettipolitiikka tuki myös osakemarkkinoiden kehitystä, eikä vuoden aikana koettu merkittäviä markkinaturbulensseja. Vuonna 2014 markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan verrattain vakaana. Kasvu Euroopassa tulee kuitenkin jäämään hyvin vaatimattomaksi ja sijoitusmarkkinoita varjostaa erityisesti Kiinan talouden hidastuneen kasvuvauhdin jatkuminen, joka hidastaa voimakkaasti maailmantalouden elpymistä. Myös geopoliittinen jännite heijastuu talouskehitykseen ja sijoitusmarkkinoille, ja tätä kautta myös OP Ryhmän toimintaan ja tulokseen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN NEGATIIVISIIN PIIRTEISIIN VUODEN 2014 ALUSSA KO- ROSTUU mm. Ukrainan kriisin eskaloitumisen myötä kiristynyt Euroopan turvallisuustilanne sekä Suomen heikko taloustilanne ja talouden kehitysnäkymien heikkous. Toimintaympäristössä on toisaalta nähtävissä myös monia OP Ryhmän kasvua tukevia tekijöitä kuten matalat korot ja Euroopan keskuspankin voimakkaat ja koordinoidut rahapoliittiset toimet. Matalien korkojen toimintaympäristössä luotonkysynnän kasvu tulee jatkumaan hyvin maltillisena, joskin erityisesti yritysrahoituksen kasvu tulee hieman piristymään edellisvuodesta. Luotonanto on jatkanut maltillista 2,2 prosentin kasvuaan, kun taas talletuksien kasvu oli viime vuonna 1,6 prosenttia. Varallisuudenhoidossa sijoitusmarkkinoiden suotuisa kehitys heijastui myös sijoitustoiminnan kasvuun (+8 %). Viime vuosien matala korkotaso sekä sääntelyn vaikutukset pankkipalveluiden kehittymiseen ja liiketoiminnan volyymiin luovat paineita erityisesti korkokatteen ja palkkiotuottojen kehittymiselle myös lähivuosina. OPn vakavaraisuus on kehittynyt vakaasti ja se on erittäin vahvalla tasolla, noin 48 %. Luottokannan laatu on pysynyt vakaana, vaikka asiakkaiden taloudellisessa tilanteessa on nähtävissä entistä enemmän kiristymistä ja velkaongelmiin ajautumista. Asuntoluottojen ja erityisesti kiinteistöyhtiöiden järjestämättömien luottojen määrän ennakoidaan nousevan hieman vuonna OP Ryhmän keskusyhteisö OP Osuuskunta teki joulukuussa 2014 ostotarjouksen kaikista Pohjola-Yhtymän osakkeista, minkä seurauksena OPn osuus osakkeista on 98,03 prosenttia. Tarjouksen tarkoituksena oli Pohjolan omistuksen hajauttaminen OP Ryhmän ulkopuolelle, mistä päätettiin ryhmän keskusyhteisökonsernin rakennetta uudistettaessa marraskuussa Vuonna 2016 OP Ryhmä käynnistää uuden terveys- ja hyvinvointipalvelualueen. Palvelualueen myötä finanssiryhmä laajentaa liiketoimintaansa terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Terveys- ja hyvinvointipalvelut täydentävät jo aiemmin aloitettua varallisuudenhoidon sekä vahinkovakuuttamisen liiketoiminnan laajentamista. Palvelualueen myötä finanssiryhmästä tulee maan johtava terveystoimija sekä vetovoimaisin kumppani hyvinvoinnin alueella. Palvelualueella tuotetaan aluksi sekä terveys-, että hyvinvointipalveluita, ja ensimmäiset uudet toimipisteet avautuvat Helsingin lisäksi Ouluun, Tampereelle sekä Turkuun vuoden 2015 aikana. Vuonna 2017 terveyden ja hyvinvoinnin palveluita on tarjolla maanlaajuisesti yli viidessäkymmenessä toimipaikassa. Palvelualueen kehittämisessä OP Ryhmä hyödyntää omia sekä kumppaniyritysten terveys-, hyvinvointi- ja liikunta-alan sekä eri liiketoiminta-alueita yhdistäviä, alan huippua olevia ratkaisuja, sekä uusia digitalisoituvan maailman mahdollistamia toimintamalleja. Terveys- ja hyvinvointipalveluita tuotetaan OPn lisäksi OP Vakuutuksen asiakkaille ja jatkossa palveluita tuotetaan myös henkilöasiakkaiden vahinkovakuutusten asiakkaille. OP Ryhmä perusti yhdessä Pohjola Terveys Oy:n kanssa vuoden 2014 syksyllä Suomen suurimman valtakunnallisen terveyden ja hyvinvoinnin palveluita tuottavan kokonaisuuden OPn ja Pohjola Terveyden omistama uusi valtakunnallinen Pohjola Terveys Oy aloitti toimintansa Pohjola Terveys on solminut yhteensä kaksitoistavuotisen yhteistyösopimuksen OPn kanssa, minkä myötä Pohjola Terveys Oy:stä tulee OPn terveyspalveluiden valtakunnallinen tuottaja. Sopimuksen mukaan Pohjola Terveyden toimipisteissä OPn vakuutusasiakkaille tarjottavia terveyspalveluita laajennetaan merkittävästi. Uusi yhteistyösopimus tukee OP Ryhmän strategiaa ja tarjoaa asiakkaille OPn laajan palvelutarjonnan OP Ryhmä tarjoaa OP Ryhmän pankki- ja vahinkovakuutusliiketoimintojen asiakkaille erityisetuja pankki- ja vakuutuspalveluiden keskittämisestä OP Ryhmään. Asiakkaille tarjotut erityisetuja pankki- ja vakuutuspalveluiden keskittämisestä on lueteltu sivulla 11. 11 12 VUOSIKERTOMUS 2014 Vuosikertomus Vuosikertomus VUOSIKERTOMUS 12 OP Vuosi 2014 14 OP Ryhmä VUONNA 2014 VASTUULLISTA TOIMINTAA Vastuullisuus on olennainen osa OP:n arvoja ja perustehtävää. Vastuullinen liiketoiminta tukee ryhmän kestävää liiketoimintaa ja sen pitkän aikavälin menestystä. Lisäksi vastuullinen toiminta vaikuttaa asiakkaiden, henkilöstön ja muiden sidosryhmien odotuksiin ja vaatimuksiin. Vuonna 2014 OP oli yritysvastuustaan kiinnostuneiden sijoittajien silmissä toimialan parhaita yrityksiä. OP-Pohjolan vastuullisuusohjelma Vastuullisuus on osa ryhmän perustehtävää, ja OPlle tärkeä menestystekijä pitkällä aikavälillä. OP on tunnistanut seitsemän liiketoimintansa kannalta keskeistä vastuullisuustekijää, joihin kiinnitetään erityisesti huomioita vastuullisuusohjelmaa rakennettaessa. Ohjelman teemat on valittu tukemaan OPn pitkän aikavälin strategian ja tärkeimpien sidosryhmien odotusten täyttämistä sekä ryhmän vastuullisuusprioriteetteja. Teemoja käsitellään liiketoiminta-alueittain ja ryhmän arvoketjuajatteluun tukeutuen. OP Ryhmän yritysvastuu perustuu sen arvoihin, missioon ja strategiaan sekä arvoille luotuun omistaja-asiakaslupaukseen. Vastuullisuuden osalta ryhmätason toimintaa ohjaavat OP Ryhmän yhteiset eettiset ohjeet, ryhmän toimintaperiaatteet sekä eri toiminta-alueiden erityispiirteet huomioiva osuustoiminnallisuus. Lisäksi OP Ryhmällä on kaikkia osuuspankkeja koskeva yhteinen OP Ryhmän perustehtävä sekä visio. Vastuullisuuden hallintamalli OP Ryhmässä Vastuullisuus on kiinteä osa OPn toimintaa ja perustuu OPn arvoihin. Vastuullisuuden kehittämistä ohjaa ryhmän arvojen, eettisen ohjeistuksen ja vastuullisuusprioriteettien pohjalta rakennettu OP Ryhmän vastuullisuusohjelma sekä siihen pohjautuva yritysvastuun hallintamalli, jonka tarkoituksena on ohjata ja koordinoida vastuullisen liiketoiminnan johtamista. Yhteisistä periaatteista ja toimintatavoista viestitään henkilöstölle säännöllisesti. Osuustoiminnallisten arvojen ja perustehtävän merkitys OP Ryhmän vastuullisuudelle on keskeinen ja ryhmätason vastuullisuusperiaatteilla on varmistettu osuustoiminnan periaatteiden mukainen toiminta sekä vastuullisuuden huomioon ottaminen ryhmän kaikilla liiketoiminta-alueilla ja prosesseissa. Lisäksi osuuspankeille ja OP Ryhmälle palveluita tuottaville toimittajille ja alihankkijoille on luotu vastuullisuusasioiden periaatteet. OP Ryhmätason vastuullisuuden periaatteiden tehtävänä on ohjata vastuullisuuden sisällyttämistä kaikkeen OP Ryhmän ja sen tytäryhtiöiden toimintaan sekä varmistaa vastuullisuusnäkökohtien huomioiminen ryhmän ja sen eri yksiköiden toiminnassa ja päätöksenteossa. OP-Kiinteistökeskus on kiinteistönvälitysalan valtakunnallinen asiantuntijaketju, jossa yhdistyvät OP-Pohjola-ryhmän paikallisuuden ja valtakunnan tason osaaminen ja yli 40 vuoden kokemus. Asiantuntevaa palvelua yli 60 paikkakunnalla, myynnissä noin 14 000 kohdetta.
[06:37:58] Prompt: OP-ryhmän hallitus OP-ryhmän hallitus. Konsernijohtaja Reijo Karhinen nimitettiin OP-Pohjola osk:n hallitukseen 2014: OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj:stä tulee Oko Pankki Oyj. 2015: Pohjola Vakuutus Oy:stä tulee Pohjola Sairaala Oy 2018: Pohjola Rakennus Oy:stä tuli Pohjola Kiinteistösijoitus Oy 2020: Pohjola Rakennus Group PRG Oy:stä tuli Pohjola Rakennus Suomi Oy. Pohjola Vakuutus (vuoteen 2015 saakka Vahinko-Pohjola-ryhmä), A-Vakuutus Oy ja Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö fuusioituivat vuodenvaihteessa 2016-2017 OP Vakuutuksen kanssa. Samalla OP Ryhmä perusti pääkaupunkiseudulle uuden sairaalan Helsinkiin sekä ortopedisen yksityissairaalan Ouluun. Helmikuussa 2017 Pohjola Vakuutuksen uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiötä aiemmin pitkään luotsannut Mikael Silvennoinen, joka toimi myös Helsingin OP:n toimitusjohtajana ja ryhmän johtotehtävissä vuosina 2002−2016. Silvennoisen edeltäjä Pekka Kuusela siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin OP:n pankkitoiminnan liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen. OP:n uusi pääkonttori Vallilassa otettiin käyttöön kesäkuussa 2017. 2021: Pohjola Terveys Oy ja Mehiläinen ilmoittivat 20. huhtikuuta 2022 perustavansa yhteisyrityksen, josta Mehiläinen omistaisi 80 %. Mehiläinen omistaisi uuden yrityksen sairaalayksiköistä 12 yksikköä eli noin 40 prosenttia. Yritystoiminta. OP-ryhmän yritykset koostuvat noin 170 eri alojen yhtiöstä, jotka harjoittavat muun muassa vakuutus- ja pankkitoimintaa sekä kiinteistö-, energia- ja metsäteollisuutta. Yritysryhmän liiketoimintasegmentit ovat: OP tarjoaa muun muassa pankki-, sijoitus- ja vahinkovakuutuksia. OP Ryhmä ilmoitti elokuussa 2019 yhdistyvänsä S-Pankin kanssa uudeksi S-Pankiksi. Uusi pankki aloittaa toimintansa huhtikuussa 2021. OP:n jäsen- eli osuuspankkeja oli vuoden 2020 lopulla noin 200. Hallinto. Yhtiökokous. Pohjolan, A-Vakuutuksen ja Pohjantähden yhtiökokoukset valitsevat osuuspankkien, Helsingin OP, OP Yrityspankki Oyj:n, Pohjola Pankki Oyj:n, OP-Asuntoluottopankki Oyj:n sekä OP Yrityspankki Oyj:n hallintoneuvoston jäsenet. Osuuspankit ovat jäseninä alueosuuskauppa ASO:ssa, alueosuuspankki OEU:ssa sekä lukuisissa paikallisosuuspankeissa. Hallintoneuvosto. Yhtiökokousten jälkeen järjestettävissä osuuspankkien ja alueosuuspankkien hallintoneuvostoissa tehdään keskeiset pankin liiketoiminnan ohjaamiseen liittyvät päätökset. Hallitus. Yhtiöiden hallituksissa tehdään muun muassa yhtiöiden strategiaan ja suuriin yritysjärjestelyihin liittyviä päätöksiä. Yhtiökokouksissa hallitusten jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, mutta suurimpien yritysten hallitusten kokoonpanoon tehdään henkilövaihdoksia muutaman vuoden välein. Hallituksen puheenjohtajan valitsee osuuskunnan kokous ja varapuheenjohtajan hallintoneuvosto. [06:41:52] <178.251.149.21> !llama OP-ryhmän hallitus [06:41:52] LLAMALLA ON JO TOINEN TOIMEKSIANTO [06:41:56] 178.251.149.21 saapui paikalle [06:48:53] 88.193.166.226 saapui paikalle [06:49:16] 88.193.166.226: CONNECTION_ABORTED 23 s [07:20:38] <178.251.149.21> !stop
[07:37:23] Prompt: OP-ryhmän hallitus OP-ryhmän hallitus päätti eilen käynnistää neuvottelut yhteistyöhankkeesta. Ryhmän vähittäispankit ovat tähänkin saakka voineet perustaa konttorikohtaisesti yhteisen asiakasjärjestelmän. -Puheet, ettei tätä ole meillä ajateltu, eivät ole totta. Mutta nyt me alamme miettiä, olisiko se tarkoituksenmukaista vai ei. Itse olen sitä mieltä, ettei se olisi välttämätöntä, sanoi Voutilainen. Hänen mukaansa ryhmä haluaa miettiä myös sitä, miten uusi tietotekniikka saadaan mahdollisimman hyvin käyttöön ja kuinka tietotekniikkainvestoinneista saadaan suurin mahdollinen hyöty. Ryhmälle yhteiset järjestelmät ja yksi atk-keskus? Voutilaisen mielestä ryhmä voisi hyödyntää myös yhteisiä asiakasjärjestelmiä, koska niistä tulee vain lisää työtä. -Jos lähdetään miettimään yhteisiä asiakasjärjestelmiä, on se aika paljon enemmän kuin nyt jo käytössä olevat järjestelmät. Me joudumme investoimaan lisää, ottamaan uutta tietotekniikkaa käyttöön ja huolehtimaan sen käytöstä, Voutilainen sanoo. Voutilainen uskoo, että asiakasjärjestelmän ohella on järkevää tarkastella myös pankin perusjärjestelmää. Ryhmälle voidaan rakentaa yksi atk-keskus, jonka avulla turvataan riittävä osaaminen kaikille asiakkaille ja eri pankeille. -Periaatteessa ei olisi esteitä tehdä tämmöistä yhteenliittymää, Voutilainen sanoo. Myös asiakasjärjestelmä voidaan hänen mielestään toteuttaa yhden atk-keskuksen mallilla. Voutilainen ei vielä halua pohtia, mitä asiakasjärjestelmälle tehtäisiin, jos yhteenliittymän rakentamiseen lähdetään. Se riippuu Voutilaisen mukaan hyvin paljon hankkeen laajuudesta. -Ei pidä mennä asioiden edelle. Meillä ei ole vielä mitään esitystä siitä, että millä lailla tähän suhtauduttaisiin, Voutilainen sanoo. Yhteistyötä tehdään jo Osuuspankkileiri tekee yhteistyötä jo nyt mm. ulkomaan maksuissa. Lisäksi Voutilainen laskee, että noin 60 prosenttia atk-järjestelmistä on yhteisiä. -Aina kun hankitaan jotain, mikä maksaa, tulee harkittavaksi, pitäisikö kaikkien pankkien tehdä se itse. Onko se tarpeellista. Tätä harkintaa tullaan tekemään, Voutilainen sanoo. Voutilaisen mukaan ryhmän sisällä käydään vielä keskustelua myös siitä, kuinka laajasti uuteen yhteistyöhankkeeseen ryhdytään ja minkälaisella aikataululla. -Meillä on useita asioita, joista voitaisiin tehdä yhdessä päätöksiä, ja näitä mietitään ja arvioidaan nyt. Kommentoi
[07:40:52] Prompt: OP-ryhmän hallitus OP-ryhmän hallitus päätti tiistaina, että Optum Kiinteistövarainhoidon nimeksi tulee Ovaro Kiinteistösijoitus.
Optumin asiakkaina oli etenkin kiinteistörahastoja ja suuria instituutioita. Toimitusjohtaja Tapani Rautiaisen mukaan yhtiön toiminnan painopiste muuttui vuosien kuluessa kiinteistösijoittamisesta enemmän kiinteistörahastojen ja instituutioiden varainhoidon konsultointiin. Rautiaisen mukaan kiinteistösijoitustoiminnassa taas asiakkaiden luottamus saavutettiin vain kovalla työllä.
Optumin toiminta painottui etenkin kiinteistörahastoihin ja kiinteistösijoittamiseen, jossa asiakkaat ovat pääosin institutionaalisia sijoittajia, kuten eläkevakuutusyhtiöitä ja vakuutusyhtiöitä, kiinteistörahastoja sekä yliopistoja ja korkeakouluja.
”Rahastomuotoisen kiinteistörahastomarkkinan osuus kasvoi huomattavasti 2000-luvun kuluessa. Sen myötä asiakaskuntamme ja palvelumme keskittyivät pitkälti rahastomuotoisiin asiakkaisiin ja heidän tarpeisiinsa”, Rautiainen perustelee.
Myös rahaston perustamisprosessi yksinkertaistuu uuden nimen myötä, kun rahastojen raportointi ja viestintä voidaan yhdistää samaan konserniin kuuluvan Ovaron vastaavien toimintojen kanssa.
Uuden nimen käyttöönoton lisäksi Ovaro on aloittanut rahaston uusien kohteiden markkinoinnin sekä vahvistanut rahaston hallintoa uudella taloushallinnolla.
Rahasto voi sijoittaa asuntoihin ja toimitiloihin. Asuntojen osalta yhtiö suosii suuria kaupunkeja ja erityisesti maakuntakeskuksia sekä kasvukeskuksia, kuten pääkaupunkiseutua, Tampereen aluetta sekä Jyväskylän aluetta.
[07:42:54] Prompt: OP-ryhmän hallitus OP-ryhmän hallitus esittää, että pankkiryhmän pääjohtajana aloittaa ensi vuoden alusta OKO:n pääjohtaja Antti Tanskanen ja toimitusjohtajana Osuuspankkien keskusliiton (OKL) toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen.
Pääjohtajaksi aiemmin nimitetty Pekka Vennamo jatkaa toimitusjohtajan tehtävien hoitamisen ohella Postipankki Oyj:n toimitusjohtajana ensi kesäkuun alkuun saakka.
— Tämä oli hallitus yksimielinen kanta, vahvistaa OKO:n johtokunnan varapuheenjohtaja Paavo Tanskanen. Hänen mukaansa ratkaisuun vaikuttivat niin OKO:n kuin Pohjolan nykyiset tehtävät ja asema suomalaisessa finanssimaailmassa.
OKL jatkaa
"maaperää muokkaavaa" toimintaa
OKL:ssä toimitusjohtajavalinta otettiin Tanskasen mukaan myönteisesti vastaan. — Tottakai olimme iloisia valinnasta.
Hänen mukaansa päätös vahvistaa osuuspankkiryhmän asemia suomalaisessa talouselämässä, mutta ei hän mitenkään väheksy osuuspankkiryhmän tähänastista toimintaakaan.
— Se on tehnyt hyvää ja maaperää muokkaavaa toimintaa ja nyt sillä on myös taloudelliset resurssit ja välineet tehdä hyvää työtä, Tanskanen lisää.
Hän kuitenkin tähdentää, että osuuspankkiryhmällä on jatkossakin vain yksi ääni eli sillä, että ryhmä on suurempi, ei ole vaikutusta päätöksentekoon.
Myös Tanskanen korostaa sitä, ettei hänen tehtävänsä pääjohtajana ole vielä aivan selvä. Tanskanen aloittaa OKL:n johdossa vasta vuoden vaihteessa.
Tanskanen seuraa pääjohtajana Heikki Haavistoa, joka jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.
Osuuspankkeja yli 440, asiakkaita 5 miljoonaa
OKO:lla ja Pohjolalla on edelleen päällekkäistä liiketoimintaa vahinkovakuutusten myynnissä ja sijoitustuotteissa.
Tanskasen mukaan Pohjola ja Osuuspankkiliitto tekevätkin jatkuvasti työtä näiden tuotteiden myyntiverkostoissa, koska päällekkäisyyksiä on edelleen olemassa.
OKO-konsernin vakavaraisuus on kunnossa. Sen omien pääomien ja varausten määrä on Tanskasen mukaan noussut jo lähelle 15 prosenttia vastuuvelasta.
Osuuspankkiryhmä on kasvanut Haavistojen johdossa erittäin ripeästi. Viime vuonna ryhmä kasvatti edelleen asiakaskuntaansa ja sillä on jo yli 444 000 asiakasta, joiden talletukset ja luottokanta ovat noin 92,7 miljardia markkaa.
Tämän vuoden tulos jää viimevuotista pienemmäksi
Vaikka ryhmän tämän vuoden tuloksen uskotaan muodostuvan edellisvuotta suuremmaksi, ryhmän ilmoituksen mukaan se jää pienemmäksi kuin vuoden 1995 tulos ennen veroja.
Tämä johtuu Tanskasen mukaan lähinnä sijoitustoiminnan tuottojen alenemisesta. Toisaalta hän ei pidä tätä merkittävänä pulmana.