[20:20:52] Prompt: Johdon autoetu Johdon autoetu on verotettavaa etuutta Verotusarvot on ilmoitettava Verohallintoon viimeistään – autoedun osalta 1.2. – muun kuin autoedun osalta 1.4. – mikäli ilmoitusta ei toimiteta määräajassa, ennakonpidätys toimitetaan arvioimalla. Myös luontoisetuautolla tehdyistä työajoista on maksettava kilometrikorvausta. Kilometrikorvauksesta on toimitettava ennakonpidätys vain, jos se maksetaan henkilölle, jolla ei ole luontoisetuautoa käytössä. Lisäksi korvauksen maksaja on selvitettävä tulorekisteriin. Kun henkilöllä on sekä autoetu että luontoisetuauto käytössä, kilometrikorvaus maksetaan vain, jos työmatka-ajoja on vähintään puolet autolla ajettavista ajokilometreistä. Jos taas on sovittu, että henkilöllä ei ole lainkaan autoetua, mutta hänelle maksetaan autoedun raha-arvosta kuukausittain vapaa autoetu tai vähennetään leasingmaksuja, voi matkalaskut kuitenkin vähentää halvimman kulkuneuvon mukaan. Autoetu lasketaan luontoisetupäätöksen mukaan – vapaassa autoedussa auton verotusarvo lisätään rahapalkkaan – käyttöedussa autoedun arvo vähennetään rahapalkasta Verotusarvoa voidaan alentaa esimerkiksi, kun autoetu lasketaan osaksi autoedunsaajan kokonaispalkkaa. Verotusarvon alentamisen edellytyksenä on tällöin, että autoedun saaja ei itse voi ajaa autolla lainkaan yksityisajoa. Autoedun arvostamisessa ratkaisevaa on ajoneuvon käyttöönottovuoden alkupäivä, koska arvo määräytyy vuosittain vahvistettavan prosenttitaulukon mukaan. Esimerkiksi, jos vuonna 2015 on otettu käyttöön auto, jonka ainoa käyttövoima on sähkö, sovelletaan vuonna 2020 vahvistettua prosenttitaulukkoa. Tällöin vuoden 2020 mukainen autoedun arvon kaava saadaan seuraavasti: Jos sähkön osuus autoedun arvosta on ollut suurempi, otetaan huomioon perusarvoa alentavana suurempi määrä, ja perusarvon kaava on seuraava (vuoden 2020 mukaan): Auton uushankintahinnalla ei ole vaikutusta auton uushankintahintaan perustuvan kaavamaisen laskennan arvoon. Uushankintahintaan perustuvalla kaavamaisella laskennalla pyritään selvittämään lähinnä, onko auton luontoisetuarvo kuukaudessa verotusarvon laskentaperusteista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisesti määritetty arvo vai todellinen autosta työnantajalle aiheutuva kustannus. Autoedun arvo lasketaan aina kaavamaisesti, vaikka esimerkiksi yksityisajojen määrä on tiedossa. Autoedun perusarvo riippuu auton käyttöönottokuukaudesta. Esimerkiksi joulukuussa käyttöön otetulle autolle lasketaan perusarvon kaava seuraavan kuukausijaon mukaan (taulukko 1). Auton uushankintahinnan, yksityisajojen, työajojen ja mahdollisten muiden käyttökustannusten osuus on määritetty auton uushankintahintaan, ei käyttökuluihin. Työajot voivat vaikuttaa autoedun verotusarvoon Työsuhdeautojen luontoisetuarvon määrittämisessä käytetään kahta laskentatapaa. Autoedun perusarvo voidaan laskea joko auton uushankintahinnan tai auton käyttöönottokuukauden ensimmäisen käyttöönottopäivän mukaisesta autoedun arvosta (taulukko 2). Auton uushankintahinnalla tarkoitetaan maahantuojan tai valmistajan ilmoittamaa auton käyttöönottokuukauden alussa voimassa ollutta automallin yleistä suositushintaa vähennettynä lisävarusteiden hinnalla. Auton käyttöönottokuukauden ensimmäisenä käyttöönottopäivänä voimassa oleva maahantuojan tai valmistajan automallille ilmoittaman automallin yleinen suositushinta on siten autoedun laskentaperuste. Esimerkiksi joulukuussa 2017 käytössä olleen auton luontoisetuarvo lasketaan joulukuun 2018 ensimmäisenä päivänä voimassa olleen suositushinnan mukaisesti. Joulukuun 2018 autoedun arvo perustuu auton maahantuojan tai valmistajan ilmoittamaan 1. joulukuuta 2017 voimassa olleeseen suositushintaan. Taulukko 2: Luontoisetuauton arvon määrittäminen autoedun kuukausipalkan laskentaperusteiden mukaan (pdf) Autoedun verotusarvon määrä on syytä tarkastaa Autoedun verotusarvo määräytyy aina ensisijaisesti Verohallinnon autoetupäätöksen perusteella. Autoedun verotusarvoa laskettaessa otetaan huomioon autoedun kuukausikohtainen vapaa-arvo ja yksityisajojen arvioidut määrät sekä auton hinta ja ikäryhmä, johon se kuuluu. Luontoisedun laskentaperusteita koskevat tarkat euromääräiset arvot määräytyvät auton käyttöönottokuukauden ensimmäisen käyttöönottopäivän mukaisesti. Esimerkiksi jos luontoisetuauto vaihdetaan tai auto poistetaan autoedun laskentaperusteista esimerkiksi auton rikkoutumisen johdosta ennen käyttöönottopäivää, voidaan autoedun laskentaperusteet arvioida uudelleen. Auton hinta määräytyy auton uushankintahinnan mukaisesti, vaikka auton ostohinta on ollut merkittävästi alle autoedun laskentaperusteista annetun Verohallinnon päätöksen mukaisen auton iän mukaan määritettävän arvon (taulukko 2). Uushankintahintaan perustuvan autoedun määrä voidaan laskea joko käyttäen auton kuukausikohtaista vapaan autoedun määrää tai käyttäen auton ostohintaan perustuvaa arvoa ja käyttökustannukset jakamalla auton ostohinnan kuukausikohtaisella vapaan autoedun määrällä. Autoedun arvoa voidaan tarvittaessa korottaa, jos auton käyttökustannusten arvioidaan olevan tavanomaista korkeammat esimerkiksi auton käyttökustannusten lisäysten johdosta. Esimerkki 4.1. Autoedun arvo lasketaan käyttäen auton hankintahintaa. Vapaan autoedun määrä kuukaudessa on 500 €. Auton ostohinta on 20 000 €. Auton verotusarvo lasketaan: (20 000 € x 0,18) – 500 € = 1530 €. Autoedun verotusarvoa voidaan alentaa esimerkiksi silloin, jos palkansaajan käyttöön annetaan työnantajan omistama tai hallitsema palkansaajan hallinnassa olevaa autoa edullisempi työsuhdeauto. Alennuksen enimmäismäärä on kuitenkin autoedun kuukausikohtainen määrä. Esimerkki 4.2. Autoedun arvo lasketaan käyttäen auton kuukausikohtaista vapaan autoedun määrää. Autoedun arvo on 500 €/kk. Auton verotusarvo lasketaan: (500 € x 0,18) – 500 € = 400 €. Alennettua verotusarvoa käytetään myös, jos palkansaajan käyttöön annetaan palkansaajan hallinnassa olevaa autoa edullisempi työnantajan omistama tai hallitsema työsuhdeauto. Työnantaja voi tarjota työntekijälle auton myös luontoisetuna. Työntekijällä on tällöin mahdollisuus valita, käyttääkö hän auton ostoon omaa rahaansa tai maksaako työnantaja osan auton hankinnasta tai auton kaikki kustannukset. Työntekijän valitessa autoedun työnantaja sitoutuu hankkimaan tai valmistamaan auton. Työntekijälle autoetu voidaan myöntää joko vapaa autoetu tai käyttöetu. Autoetu voi myös olla vaihtoehto rahapalkalle, jos työntekijä käyttää työajoissaan työnantajan tarjoamaa autoa, eikä saa kilometrikorvauksia oman auton käytöstä. Työntekijälle autoedun antaminen ei kuitenkaan ole pakollista, vaikka työntekijä käyttäisikin työajoissaan työnantajan tarjoamaa autoa. Työntekijän ajaessa työajoja omalla autollaan hänelle ei anneta autoetua, vaan rahapalkkaa korotetaan auton todellisten kustannusten määrällä. Mikäli palkansaaja ei saa työajoistaan kilometrikorvausta, luontoisetuna annettavan auton arvo voi olla myös kilometrikorvauksen määrä. Auton arvosta vähennetään tällöin palkansaajalta työajoista syntyneet auton todelliset käyttökustannukset. Kun lasketaan työntekijän saamaa hyötyä vapaasta autoedusta, vähennetään rahapalkan ja autoedun yhteismäärästä työntekijälle maksettavat verot ja palkansaajan itse maksama työntekijän eläkevakuutusmaksu sekä työttömyysvakuutusmaksu. Koska työntekijä joutuu maksamaan itse palkansaajan eläkevakuutuksen maksut sekä työntekijän työttömyysvakuutusmaksun, saa työntekijä nettopalkaksi palkan, josta on vähennetty nämä vakuutusmaksut. Lisäksi bruttopalkasta vähennetään työntekijän ja työnantajan sopima auton verotusarvon määrä. Työntekijälle ei kuitenkaan tarvitse maksaa bruttopalkkaa siltä osin kun autoetu ei vähennä hänen nettopalkkaansa. Kun lasketaan vapaan autoedun määrää, käytetään auton hankintahinnan laskentaperusteena joko auton käyttöönottokuukauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevaa yleistä autoedun laskentaperustetta tai auton yleistä vähittäismyyntiarvoa Suomessa, mikäli se on hankintahintaa suurempi. Jos työntekijän yksityisajoja on vähemmän kuin 18 000 kilometriä kalenterivuoden aikana, voi työntekijä käyttää laskennassa autoedun laskentaperusteena 18 000 kilometrin yksityisajomäärää. Auton verotusarvon euromäärä kuukaudessa pysyy tällöin ennallaan. Autoedun arvo on kuitenkin aina vähintään auton vapaan autoedun verotusarvon määrä lisättynä lisävarusteiden autoedun verotusarvon määrällä. Johdon autoetuun sisältyvän lisävarusteiden edun arvon osuus lisätään autoedun arvoon laskennallisesti silloin, kun lisävarusteiden yhteenlaskettu käypä arvo ylittää 1 400 euroa tai kun auto on varustettu ajotietokoneella tai navigaattorilla. Laskennassa voidaan käyttää esimerkiksi maahantuojan lisävarusteille antamaa suositushintaa. Suositeltavaa on, että verotusarvoon vaikuttavan lisävarustelun määrä on kohtuullinen ja auton käyttötarkoitusta vastaava, esimerkiksi metalliväri on verotuksellisesti järkevämpi valinta kuin navigointilaite. Käytetyn auton hankinnassa johtoa ohjataan suosimaan vähän verotettuja malleja. Vähän verotettuja käytettyjä autoja löytyy muun muassa seuraavista ryhmistä:
Vähän verotetun ajoneuvon hankkiminen Autoedun arvoa vahvistettaessa ajoneuvon ikä lisätään hankintahintaan käyttöönottokuukautena, jos auto on tuolloin hankittu käytettynä. Hankintahintaa määrättäessä voidaan siten käyttää edellisen kuukauden autoedun arvoa, kun ajoneuvo hankitaan esimerkiksi maaliskuussa. Jos maaliskuussa hankittuun autoon sovelletaan edellisen vuoden säännöksiä (käyttöajankohta joulukuu), käytetään vahvistettaessa auton ikäryhmää B.
Työsuhdeauton yksityiskäytön vaikutus autoedun arvoon