[07:20:46] Prompt: Hiekkaa Nordean lattialla Hiekkaa Nordean lattialla – mistä on kysymys? Pankkeja on syytetty Ruotsissa, Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jo vuosikausia liian korkeista tilikoroista asiakkaille. Ruotsin hallitus aikoo kiristää pankkien ja rahoituslaitosten verotusta yhteensä jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos sanoo Yle Uutisille, ettei usko verotuksen juuri hetkauttavan Nordean toimintaa Ruotsissa. Nordean suurin omistaja on finanssikonserni Sampo. Pankkiveroa alkaa kerätä Suomen valtio. Vero otetaan käyttöön ensi vuonna ja sen määrä tarkentuu syksyllä, mutta alustavasti on arvioitu, että pankkiveron tuotto valtion kassaan on 170 miljoonaa euroa. Hallitus on esittänyt myös pankkiverosta vapauttamista niille pankeille, jotka toimivat Euroopan talousalueella.
Tässä on Nordean konttori Pohjois-Helsingissä. Pankin lattiaa täplittää paksu kerros hiekkaa, joka on tullut pankkikonttoriin viereisen rakennustyömaan kuormureista.
Tämä juttu kertoo siitä, miten Nordeasta tuli pohjoismaisen finanssimaailman keskus.
Pohjoismainen finanssitavaratalo syntyi 1990-luvun alussa. Nordbanken yhdistettiin ruotsalaisen SE-Bankenin kanssa Merita-Nordbankeniksi, ja Unidanmark-konserni syntyi kolmen pohjoismaan – Suomen, Ruotsin ja Norjan – kolmen suuren pankin – Meritan, Unibankin ja Christianian yhdistyessä. Se oli tarina pohjoismaisen mallin menestystarinasta.
Tarinan viimeinen luku kirjoitetaan tänään keskiviikkona. Nordea järjestää iltapäivällä Helsingissä lehdistötilaisuuden, jonka aihetta ei kerrota etukäteen. Jo edellisenä iltana pankkikonsernin pääkonttorin muuttamisesta Helsinkiin vihjaistiin tiedotteessa: "Nordea vahvistaa edelleen kansainvälistä asemaansa ja pohjoismaiset kotimarkkinansa yhdistämällä kotimarkkinansa aidosti yhdeksi alueeksi.”
Pääkonttorisiirrosta oli kuitenkin jo ehditty päättää ja tiedote julkaista. Nordea kertoi syksyllä harkitsevansa muuttoa Helsinkiin. Pääkonttori päätettiin lopulta siirtää Suomeen ja siirto toteutui vuodenvaihteessa.
Siirtoa ei perusteltu Suomen talouden vetovoimalla, vaan pankkikonserni vetosi kansalliseen etuun ja vakauteen.
Pankin johto perusteli ratkaisua kansallisen turvallisuuden vahvistamisella: “Toimintavarmuus ja ennakoitavuus ovat nousseet tärkeimmiksi tekijöiksi pankkien ja viranomaisten sääntelyä pohdittaessa. Kansallinen sääntely takaa meille kansainvälisesti kilpailukykyisen ja vakaan toimintaympäristön.”
Pankki vakuutteli, ettei muutto johdu mistään yksittäisestä tekijästä.
Finanssikriisistä ja Panama papereista lähtien Nordeaa oli syytetty myös veronkierron tukemisesta ja avunannosta asiakkailleen, kun ne piilottelevat varojaan verottajilta ja julkisuudelta monimutkaisten, veroparatiisien kautta ohjattujen omistusketjujen taakse.
**Nordean pääkonttorin siirtoa on siis valmisteltu huolella ja hyvissä ajoin, sillä pankki on jo pari vuotta sitten hankkinut uudelle pääkonttoritilalleen rakennusluvan Helsingin Vallilasta. Mutta onko muuttoon johtanut harkinta-aika ollut tarpeeksi pitkä? **
MOT alkoi tutkia Nordean Suomeen muuton taustoja pari vuotta sitten. Tutkimusraportti esitettiin maaliskuun puolivälissä 2018. Siinä totesimme muun muassa:
- Finanssikonserni Nordeassa tehdään Suomen historian suurin pankkifuusio – vaikka kukaan ei sitä huomaa.
- Nordea tekee itsestään miljardien arvoisen konsernin pilkkomalla pankkitoimintonsa kahteen uuteen yhtiöön. Suurempi kokonaisuus syntyy varainhoidosta ja uusista rahoituspalveluista, ja vanha tuttu Nordea lakkaa olemasta. Fuusiossa Suomeen syntyy tytärpankki, ja siitä tehdään konsernin keskushallinto. - Nordean omistus näyttää aiempaa hämärämmältä. Monimutkainen omistusketju veroparatiiseissa monimutkaistuu. Konsernin emoyhtiön kotipaikka on Luxemburgissa ja sitä koskevat Luxemburgin lait. - Veroparatiisi Luxemburgissa ja Lontoossa on Nordealle koti. Sinne ei kuitenkaan kannata rakentaa asuntoja eikä kouluja, ja siellä asuu ja toimii hyvin pieni joukko Nordean johtajia. Pankki haluaa pääkonttorin Suomeen, koska täältä saa enemmän hyötyä irti. - Suomi houkuttelee finanssiyrityksiä ennen muuta vakaudellaan ja turvallisella infrastruktuurilla. Täällä on turvallista toimia ja Suomessa luotetaan yrityksiin. - Suomalaiset luottavat Nordeaan enemmän kuin ruotsalaiset. Nordealla on Suomessa poikkeuksellisen iso asiakaskunta. Asiakkaita on Suomessa melkein 400 000.
Pääkonttorin siirto Ruotsista Suomeen merkitsee myös Nordean asiakkaiden kotipaikan muuttumista Suomeen.
Tästä alkaa pitkä, lähes kahden kuukauden mittainen epätietoisuuden jakso.
Finanssiala on siitä mielenkiintoinen ala, että sitä voi johtaa tietämättä mitä alaisilleen tapahtuu. Pankkikonsernien ei ole pakko tiedottaa henkilökunnalleen mistään päätöksistä. Esimerkiksi Nordea on lähettänyt asiasta vain muutaman lyhyen sähköpostin ja tehnyt virallisen ilmoituksen konsernin virallisessa lehdessä. Työntekijöiden pitää seurata lehdistä, onko työpaikka menossa alta, ja tyytyä johdolta tulevaan tietoon.
Finanssiala on myös siitä erikoinen ala, että jos johto sanoo, ettei töitä löydy, silloin ei myöskään saa tehdä töitä.
Jos Nordea siis haluaisi päästä eroon suomalaisesta työntekijästään, se ilmoittaisi asian viralliseen lehteen, antaisi kaikille potkut, maksaisi lomakorvaukset, ja sanoisi että työntekijä voi mennä, mihin haluaa. Vaikka kilpailevaan pankkiin, kuten kilpailijapankit ovat kertoneet.
Tästä on kysymys myös nyt, kun Nordean maajohtaja Ari Kaperi ja varatoimitusjohtaja Ari Hietamäki käyvät pääkonttorilla neuvottelemassa. Nordealla on yt-neuvottelut käynnissä. Nordean mukaan osa työntekijöistä on ollut pankin palkkalistoilla liian pitkään, ja yhtiö harkitsee joidenkin työpaikkojen siirtämistä Tallinnaan.
Neuvottelut on määrä käydä nopeutetulla aikataululla.
Suomen valtio on Nordean toiseksi suurin omistaja.
[08:06:17] Prompt: Hiekkaa Nordean lattialla Hiekkaa Nordean lattialla – yli 1000 pankkineuvojaa marssii ulos | Nordea | HS Helsingin keskustassa nähdään tänään lauantaina suurmielenosoitus, joka kerää jopa kymmeniä tuhansia osanottajia. Kyse on palkansaajajärjestöjen vastalauseesta Juha Sipilän hallituksen aikeille leikata palkansaajien ansioita pakottavalla lainsäädännöllä. Mielenosoittajia Kampin Narinkkatorilla. Kuva: Jari Lam Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön SAK:n organisoima mielenilmaus kohdistuu hallitusta ja työnantajia vastaan, joiden toimilla työntekijöiden palkkaa lasketaan, työaikaa pidennetään ja julkisen sektorin lomat lyhennetään. Helsingin poliisin arvion mukaan osallistujia tulee kymmeniä tuhansia ja Mannerheimintie on suljettuna. Poliisi varoittaa mahdollisista liikennehäiriöistä Helsingin keskustassa ja muuallakin Uudellamaalla. Esimerkiksi bussit eivät välttämättä pääse kulkemaan normaalisti. HS kysyi ohikulkijoilta, mikä heidän suhtautumisensa perjantain mielenilmaukseen on.”Ammattiyhdistysliike pitää pintansa”, kertoi Merja Toivonen.Hänen mielestään hallituksella on väärä linja, kun se haluaa heikentää työntekijän asemaa ja laskea ansioita.”En koe tätä hirveän negatiivisena asiana”, sanoi puolestaan Panu Väänänen.Hänen mukaansa mielenilmaisu on paikallaan. ”Onhan tämä aikamoista”, totesi myös Tette Tuominen.Hän piti myös vääränä, jos hallituksen päätökset toteutetaan sellaisenaan.”Vastustan ajatusta siitä, että viedään työntekijältä valta sopia.” Nordean toimihenkilöitä marssimassa mielenilmaukseen Kampin Narinkkatorilla. Kuva: Kimmo Mäntylä / Lehtikuva ”Työnantaja saa riistää työntekijöitään vapaasti.””Pakkolait pitää estää, tai hallitus joutuu perumaan ne myöhemmin”, totesi Juha Heikkinen. ”Hallituksen esitys on huono ja vaikuttaa myös meidän palkkaamme alentavasti”, kertoi Juha Hämäläinen. ”Palkansaajien etujärjestöjen tulee olla hereillä ja estää heikennykset.””Hallituksen on otettava järki käteen. Ei Suomessa ole niin paljoa köyhiä, ettei palkkoja voida vähän nostaa.”