[20:56:38] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa raideliikennettä VR käynnistää 40 miljoonan euron lisäinvestoinnin, jolla kunnostetaan Helsingin ratapihan ohjausjärjestelmä. Työt ovat käynnissä. Ratapihahanke on osa laajaa Helsingin seudun rataverkkoa koskevaa Pisararata-sopimusta.
[20:57:33] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa korkeakouluja 100 miljoonalla eurolla Hallituksen lisätalousarviossa esitetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen perusrahoituksen väliaikaista lisäämistä yhteensä 100 miljoonalla eurolla vuonna 2020. Rahoituksen lisäys suunnataan erityisesti opetuksen ja ohjauksen laadun vahvistamiseen sekä jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen edistämiseen. OKM Korkeakoulut saivat palautteensa Korkeakouluilta kysyttiin palautetta mm. korkeakoulujen strategiarahoituksesta, valtion rahoituksen kehittämisestä, perusrahoituksen palautuksesta sekä tutkintotavoitteiden lisäämisestä. OKM - Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksesta (voimassa 31.7.2023 saakka) 26.6.2020 - Korkeakoulujen uudet erikoistumiskoulutukset voimaan 1.8.2020 26.6.2020
[20:59:03] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa uusien väylähankkeiden toteuttamista perusväylänpidon ja kehittämisinvestointien uudelleen kohdentamisen lisäksi myös uudella 25 miljoonan euron siirrolla, jolla rahoitetaan nopeasti käynnistettäviä väylähankkeita. Liikenneväylien kunnossapidon määrärahat pienenevät. Hallitus kuitenkin varmistaa perusväylänpidon rahoitustason pysymisen koko maan laajuisesti 1,3 miljardissa eurossa siirtämällä 100 miljoonan euron väylärahat budjettikehyksen ulkopuoliseen, uuteen Liikenne- ja viestintäministeriön infravaltuutukseen. Valiokunta on pitänyt väylävaltuutuksen perustamista tarpeellisena ja kiirehtinyt sen käyttöönottoa. Uuden valtuutuksen turvin käynnistetään myös Kehä I:n parantamisen ensimmäinen vaihe. Lisäksi valtuuteen sisältyy valtuus päättää vielä hallituskauden aikana 25 miljoonan euron käytöstä. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että liikenneväylien rahoitukseen saadaan näin uusia ja pitkäjänteisiä rahoitusmuotoja, jotka vähentävät perinteisen budjettirahoituksen tarvetta. Väylästön kuntoa ja erityisesti talvikunnossapitoa koskevat ongelmat ovat olleet tänä talvena erityisen vakavia. Valiokunta edellyttää, että hallitus raportoi erikseen puoliväliriihessä vuoden 2011 liikenneväylärahojen riittävyydestä. Lisäksi väyläinvestointien kohdentamista ja mitoitusta arvioidaan ja täsmennetään hallituksen käynnistämän liikenneväylien taloudellista ohjausta ja toteuttamista selvittävän työn perusteella. Perusradanpidon rahoituksen riittävyydestä kannetaan suurta huolta. Hallitusohjelman tavoitteena on kehittää rautatieliikennettä, mutta sen ostoihin käytettävän määrärahan reaalinen taso on alentunut tällä hallituskaudella jo 16 % eli 34 miljoonasta eurosta 22 miljoonaan euroon. Valiokunnan mielestä perusradanpidossa on ollut suuria ongelmia ja perusradanpidon määrärahatason pysyvä nosto on välttämätön, jotta rataverkon kuntoa ja toimivuutta voidaan ylläpitää ja kehittää. Myös tasoristeysturvallisuus ja liikenneturvallisuuden parantaminen vaativat toimenpiteitä. Rautatieliikenteen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää, että rautatieliikenne on kilpailukykyinen liikennemuoto sekä matka-aikojen että liikennöintikustannusten osalta. Valiokunnan mielestä hallituksen tulee varmistaa, että ratojen peruskorjaustyöt sekä mahdolliset uudet kehittämishankkeet (ml. Seinäjoki—Oulu-rataosuuden perusparannuksen jatko) ja perusparannustyöt (mm. Äänekoski—Haapajärvi-radan korjaus ja ratavälin Jyväskylä—Haapamäki—Seinäjoki perusparannus) toteutetaan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Perusradanpidossa on ongelmia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen alueilla. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että mm. Seinäjoki-Oulu-radan peruskorjauksen jatkolle ei ole osoitettu määrärahaa eikä hanketta ole myöskään nostettu mukaan talousarvioesitykseen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan hanketta valmistellaan niin, että se voitaisiin aloittaa jo ensi vuonna, mutta tämä edellyttää budjettirahoituksen saamista. Valiokunta toteaa, että hallitusohjelman mukaan Suomen ulkomaankaupan merikuljetuksia tehostetaan laatimalla kansallinen meripoliittinen ohjelma. Meripolitiikan tarkoituksena on edistää merenkulkua ja merellisiä toimintoja elinkeinona ja elämäntapana sekä vahvistaa meren roolia kansantaloutemme kasvun ja hyvinvoinnin lähteenä. Meripolitiikka tukee myös hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteiden toteutumista. Valiokunnan mielestä myös merenkulkuelinkeinosta huolehtiminen kuuluu valtion tehtäviin. Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 511 000 euroa. Selvitysosa:Lisämäärärahan tarpeesta 328 000 euroa aiheutuu vuonna 2009 maksettujen kertasuoritusten oikaisun korjauksesta, 567 000 euroa aiheutuu Merisotakoulun vuoden 2009 tilinpäätösvirheestä sekä 500 000 euroa alusvuokrien muutoksesta. |2009 talousarvio||1 500 000| |2008 II lisätalousarvio||5 700 000| Lisäys 4 500 000 euroa talousarvioesityksen 2 500 000 euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistusten lisäkustannuksista. Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta vähennetään 1 000 000 euroa, josta 500 000 euroa siirretään momentille 26.70.01 ja 500 000 euroa talousarvioesityksen 26.40.01, 26.60.01, 27.20.01 ja 26.60.99. Valtiovarainvaliokunta esittää, Valtion tulee osoittaa talousarviossaan riittävät varat lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestämiseen. Näin vältytään korjaavilta toimilta, joiden kustannukset ovat aina moninkertaiset ennaltaehkäisevien toimien kustannuksiin verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen asiakasmaksut heikentävät kansalaisten tasa-arvoista kohtelua ja ovat liian suuret kaikkein vähävaraisimpien ihmisten maksettavana. Hallitus esittää, että asiakasmaksuihin tehtäisiin vain inflaatiotarkistus 1.8.2009. Maksuja tulee korottaa siten, että korotukset ovat enintään kustannuskehityksen mukaisia. Korotuksissa on huomioitava myös, että esimerkiksi kotihoidon asiakasmaksuja ja asumispalvelumaksuja tulisi yhdenmukaistaa ja ottaa käyttöön laitoshoidon maksuille säädetty maksutaulukko. Myös terveydenhuollon maksuja on tarkasteltava kokonaisuudessaan uudelleen. Terveyspalvelujen maksut eivät saa muodostua esteeksi hoitoon hakeutumiselle. Kunnilta jää vuosittain noin 170 miljoonaa euroa perimättä maksuja maksukyvyttömyyden vuoksi. Tästä aiheutuvat maksuvapautusmenettelyt aiheuttavat turhaa työtä sekä kunnissa että asiakasmaksuja perivien yritysten taholla. Asiakasmaksut tulisikin saada mahdollisimman laajasti Kelan hoidettavaksi, jolloin perintätoiminta tapahtuisi yhden luukun periaatteella. Tällöin maksukertymä kasvaisi arviolta 10 miljoonalla eurolla, mikä vähentäisi maksuvapautusten ja ulosoton kautta tulevia tuloja. Samalla vapautuisi henkilöstöresursseja, joita voidaan hyödyntää muun muassa neuvontatyössä. Hallituksen tuleekin ryhtyä toimenpiteisiin asiakasmaksujen perinnän siirtämiseksi Kelan vastuulle. Lisäksi kuntien tulee tarjota asiakkaille nykyistä aktiivisemmin maksuhelpotuksia. Kuntien tuleekin lisätä tiedotusta mahdollisuudesta saada tarvittaessa maksuihin helpotusta. Kuntien on myös lisättävä asiakasmaksujen maksuvapautusten myöntökriteerejä sekä vapautusten käyttöä. Tämä voidaan tehdä siten, että kunnissa hyödynnetään sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksuasetuksen 11 §:ään kirjattua mahdollisuutta jättää asiakasmaksu perimättä tai alentaa sitä, jos maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai elatusvelvollisuutta. Tällä hetkellä kunnat noudattavat tätä asetuksen kohtaa varsin puutteellisesti ja käyttävät mahdollisuutta harvoin. Kunnille tulisikin antaa ohjeistus, joka sitouttaisi niitä paremmin maksuvapautusten myöntämiseen. Asiakasmaksujen tulee olla kohtuulliset eikä niillä saa luoda esteitä palvelujen käytölle. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen korotukset johtavat helposti siihen, että maksuja joudutaan yhä enemmän hakemaan toimeentulotuen kautta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen välikatot tulee poistaa ja yhdistää yhdeksi maksukatoksi. Maksukaton taso tulee määritellä kohtuulliseksi ja maksukaton seurannan tulee olla mahdollisimman yksinkertainen. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran tehtävänä on edistää suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia, kasvua ja kilpailukykyä. Sitra perustettiin Suomen Pankin yhteyteen vuonna 1967, ja eduskunnan alaiseksi erillisrahastoksi se irrotettiin vuonna 1991. [21:10:17] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 845 s Sitran pääomaksi tuli tuolloin 50 miljoonaa markkaa (8,6 miljoonaa euroa), mikä vastasi reilua puolta prosenttia Suomen silloisesta bruttokansantuotteesta. Vuonna 2015 Sitra sai Suomen itsenäisyyden juhlarahaston alkuperäisen 50 miljoonan markan arvoisen peruspääoman lahjana Suomen valtiolta. Sitralla oli vuonna 2017 varallisuutta noin 800 miljoonaa euroa. Pääosa Sitran varallisuudesta muodostuu pääomasijoituksista sekä osakeomistuksista, joista merkittävimmät ovat sijoitukset kiertotalousyhtiö Vattikseen, kaukolämpöyhtiö Alvaan sekä turveyhtiö Vapoon. Sitra teki vuosina 2013-2017 pääomasijoituksia yrityksiin yhteensä reilulla 50 miljoonalla eurolla, josta vuonna 2013 noin 12 miljoonalla eurolla, vuonna 2014 noin 20 miljoonalla eurolla ja vuonna 2015 noin 27 miljoonalla eurolla. Vuonna 2016 Sitra ei sijoittanut yrityksiin. Sitran yrityssijoitukset kohdistuivat yrityksiin, joissa se on voinut tehdä muutoksia tai jotka Sitra on halunnut siirtää pois uuden omistajan tieltä. Vuonna 2013 Sitran yrityssalkussa oli viisi yhtiötä: Enegia Oy (energiatehokkuus), Vexve Oy (venttiilit ja virtauksensäätöratkaisut), Suomen Rahatieto (seurantapalvelut ja laskentatoimi) sekä Teleste (kaapeliteknologia). Näistä Vexve on nykyisin osa kansainvälistä Vexve Armatury Groupia. Alvasta tuli Alva eli Alva-konserni vuonna 2016. Telestestä on tullut osa tietoliikenneyhtiö Bittiumia ja Suomen Rahatiedosta osa Investime-yhtiötä. Energiatehokkuudesta on tullut osa Enegia Groupia ja Suomen Rahatieto toimii nyt Suomen Asiakastieto Oy:n osana. Lisäksi Enegiasta tuli osa Fortum-konsernia, kun Fortum ja ruotsalainen energiayhtiö E.ON allekirjoittivat joulukuussa 2014 sopimuksen E.ON:n vajaan puolikkaan osuuden ostamisesta energiayhtiö E.ON Suomi Oy:ssä, joka omisti 50 prosenttia energian vähittäismyyntiyhtiöstä Suomen Energiayhtiöstä. Yhtiö nimettiin uudelleen Fortumista irronneeksi energiayhtiöksi, joka on nykyään nimeltään Fortum Markets. Valtio teki Sitran kanssa vuonna 2012 puitesopimuksen, jonka nojalla valtio osti Suomen itsenäisyyden juhlarahaston lisäpääomituksen turvin Sitralta sen omistuksia. Valtio myi Sitran osakkeet viime vuoden elokuussa. Sitran osakemyynti oli menestys, sillä Sitra sai osakepotista lähes 33 miljoonaa euroa enemmän kuin alun perin arvioitiin. Sitran myymän osakesalkun käypä arvo oli yhteensä yli 130 miljoonaa euroa. Sitralla on nykyisin kaksi osakesalkkua: markkinaehtoinen ja hedgerahastosijoituksia sisältävä. ”Jälkimmäinen on erittäin riskipitoinen. Salkunhoitajan palkkio riippuu tuloksesta, joka saattaa olla tappiollinen ja tuottaa salkunhoitajalle vain kuukausipalkkion. Salkun tulos riippuu pitkälti markkinaliikkeistä. He ovat itse kertoneet, että salkun arvo saattaa muuttua nopeasti kymmenillä prosenteilla”, Jääskeläinen sanoo. Valtio rahoittaa Sitran toimintaa perusrahoituksen lisäksi tänä vuonna lisäbudjetilla 18 miljoonalla eurolla. Lisärahalla rahoitetaan muun muassa kiertotaloutta. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tase oli viime vuonna 772,2 miljoonaa euroa. Edellisvuonna se oli 699,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 taseen loppusumma nousi 806,1 miljoonaan euroon, ja se ylitti selvästi vuoden 2017 varsinaisen talousarvion 699,7 miljoonaa euroa ja edellisen vuoden taseen loppusumman, joka oli 682,8 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma muodostuu Suomen itsenäisyyden juhlavuoden 2017 juhlarahastosta. Lähde: Tilastokeskus / Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tilinpäätökset.
[01:16:53] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa oppilaitosten hankkeita ensi vuonna 20 miljoonalla markalla. Opetusministeriön tavoitteena on, että yhä useammat koulut olisivat avoimia myös muulle toiminnalle kuin opetukselle. Koulua voitaisiin hyödyntää vaikkapa paikkakunnan harrastustarpeissa tai taideopetuksessa. Oppilaitos ei myöskään saa tuottaa voittoa, joten kouluajan ulkopuolista toimintaa voisi rahoittaa vaikka myyjäisin.
[01:17:47] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa asuntorakentamista – Asuntorahastosta tukea yli 1 300:lle uuden vuokra-asunnon rakentamiseen Hallitus esittää valtion asuntorahaston lisäbudjetin kautta yhteensä 208 milj. euron määrärahaa asuntorakentamista tukeviin toimenpiteisiin. Vuokra-asuntotuotantoa ehdotetaan lisättävän yhteensä noin 1 300 uuden asunnon rakentamisen verran takauslainaan perustuvan välimallin avulla ja nostamalla korkotukivaltuutta yhteensä noin 3 500 vuokra-asunnon rakentamiseksi. Lisäksi asumisoikeusasuntojen ja omakotitalojen rakentamista ehdotetaan lisättäväksi. Myös korjaus- ja energia-avustuksiin ehdotetaan 10 milj. euroa lisäystä.
Rahoitusta vanhusten ja vammaisten asuntojen korjauksiin, hissirakentamiseen ja asuntojen energiatehokkuuden parantamiseen lisätään 10 miljoonalla eurolla.
[01:22:08] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa kasvua tänä ja ensi vuonna noin 600 miljoonalla eurolla. Viime vuoden alussa valtion tukemaa asuntorahoitusta kasvatettiin 100 miljoonalla eurolla.
"Taloustilanteen piristyminen on selvästi vaikuttanut omistusasuntojen kysyntään. Silti on tärkeää, että vuokra-asuntotuotantoakin lisätään", sanoi asuntoasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Pia Viitanen (sd.).
Rakennusteollisuus RT esitti asuntopoliittisen ohjelman julkistamisen yhteydessä keskiviikkona, että valtion pitäisi käynnistää "asuntosijoitusohjelma". Se voisi toteutua siten, että valtion omistama Kruunuasunnot keskittyisi hallinnoimaan ja rakennuttamaan vuokra-asuntoja kasvuseuduilla. Valtiolla on tätä varten nykyisin yhtiö, jolla on yli 3 600 asuntoa eri puolilla maata.
[01:23:36] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa länsimetron jatkamista Matinkylästä Kivenlahteen ja varautuu jatkamaan kehäradan liikennettä Vantaalla.
Espoon valtuusto on aiemmin tehnyt päätökset valtion rahoitusosuudesta metron Ruoholahti–Matinkylä -osuudella sekä länsimetron jatkon rahoituksesta Kivenlahteen.
Valtio päätti maanantaina varata länsimetron jatkoon ja kehäradan ylläpitoon ensi vuonna enintään 200 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että länsimetron jatkon rakentaminen alkaa viimeistään lokakuussa 2015.
Vantaan osuus kehäradan ylläpidosta ja korjauksesta on vuosina 2014 - 2018 yhteensä 24,4 miljoonaa euroa.
Espoon ja valtion solmima sopimus sitoo myös muita Helsingin seudun kuntia.
[01:24:55] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa Merenkurkun liikennettä 1,5 miljoonalla
Merenkurkun liikenteen tuki nousee tänä vuonna 1,5 miljoonaan euroon. Rahojen myöntämisessä noudatetaan EU:n päätöksiä ja tuki saadaan käyttää liikenteen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi valtion on lupautunut rahoittamaan väylän ruoppausta 150 000 eurolla.
Merenkurkun liikenteen tukea nostetaan tälle vuodelle 150 000 eurolla. Summa on noin puolitoista prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Eduskunta käsittelee lisätalousarviota ensi viikolla.
Tuki myönnettiin nyt vuoden 2020 loppuun. Vuonna 2018 tuki oli miljoonan, vuonna 2017 kolme miljoonaa euroa.
Valtion tukien ehtona on EU:n hyväksymä TEN-T-liikenneverkon tukipäätös.
[01:26:18] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa 30 miljoonalla eurolla pk-yritysten kansainvälistymistä tukevia palveluja sekä vientiä tukevaa markkinointia, kuten valtion osallistumista yritysten yhteishankkeiden rahoitukseen sekä vientiyritysten yhteisiä markkinointihankkeita. Viennin rahoitusvaltuuksia ja vientiluottoja koskevat määrärahat puolestaan kasvavat viime vuodesta.
Ulkomaankaupan asiakirjojen määrä pysyi viime vuonna korkealla tasolla, kun Suomen viennin määrä ei laskenut yhtä voimakkaasti kuin maailmankauppa.
EU-puheenjohtajakauden turvallisuusjärjestelyjen hoitoon ehdotetaan määrärahoja ja henkilöstöjärjestelyjä varten 3,7 miljoonan euron lisäystä.
[01:37:56] Prompt: Valtio lisärahoittaa Valtio lisärahoittaa suoraan yhtiötä Hallitus esittää lisätalousarviossa uutta rahoitusta Finnairille, jotta lentoyhtiö voi kasvattaa liikennettään. Lisärahoitusta annettaisiin 600 miljoonaa euroa. Uusilla toimilla valtio aikoo tukea lentoyhtiön mahdollisuuksia pärjätä, kun koronakriisistä palataan normaalioloihin. Tarkoituksena on saada lentoliikenne kasvuun mahdollisimman nopeasti.