[08:37:36] Prompt: Kunta pääomittaa Kunta pääomittaa Kuntecia 20 000 eurolla vuonna 2015. Yhtiön toimitusjohtajana on aloittanut Ari Simonen, joka toimii oman työnsä ohella. Hän siirtyy tehtävään Outokummun Tornion tehtaiden Customer Productsin CIO:n tehtävistä. Yhtiöittäminen tapahtuu liiketoimintasiirron kautta vuoden 2015 aikana. Yhtiön perustehtävinä ovat kuntalais- ja yritysasiakkaille tarjottavien tietoliikenne-, ICT-, tietoturva- ja viestintäratkaisuiden ja niihin liittyvien palveluiden toteuttaminen sekä ylläpito.
[14:39:12] Prompt: Kunta pääomittaa Kunta pääomittaa tarvittaessa korkeakouluja. Samalla kun korkeakoulusektori kärsii leikkauksista, myös kuntasektorille kohdistuu paineita tasapainottaa taloutta, kun väestö ikääntyy ja palvelutarpeet kasvavat.
Suomen Pankin tilastojen mukaan suomalaisten kotitalouksien rahoitusvarat ovat kasvaneet yli vuoden ajan. Vaikka velkaantumisen kasvuvauhti on Suomessa kiihtynyt, on suomalaisilla rahoitusvaroja selvästi velkoja enemmän. Suomalaisten rahoitusvarat ovat pääosin kiinni erilaisissa finanssisijoituksissa kuten tallet[14:39:56] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 82 s uksissa ja pörssiosakkeissa. Erityisesti suomalaisten sijoitusinto osakkeisiin ja osakerahastoihin on viime aikoina kasvanut.
Lisäksi suomalaisten varallisuus on suurelta osin kiinni asunnoissa, sillä Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien asuntovarallisuus oli vuoden 2016 lopulla runsaat 244 miljardia euroa. Noin viidenneksellä kotitalouksista oli velkaa vähintään kolminkertaisesti vuosiansioidensa verran ja kahdeksalla prosentilla jopa yli viisinkertaisesti vuositulojensa verran. Lisäksi suurella osalla suomalaisista ei jää lainkaan varallisuutta käyttöönsä pakollisten menojen jälkeen, ja heillä myös menot ovat selvästi tuloja suuremmat. Vaikka maksuhäiriömerkinnät ja ylivelkaantuminen ovatkin yleistyneet, ovat suomalaiset edelleen kansainvälisesti vertailtuna hyvin toimeentulevaa väestöä.
Korkeakoulujen rahoituksessa perusrahoitus on perinteisesti ollut keskeisin tulonlähde, ja siksi rahoituksen vakaus on korkeakouluille tärkeää. Jos korkeakoulujen rahoitusta lisätään valtion budjettivarojen kautta, varat voidaan kohdistaa vain osaan korkeakouluja ja kaikkia korkeakouluja tasaisesti kohtelemalla varojen jakaminen olisi epäoikeudenmukaista.
Hallitusohjelman mukainen valtionrahoituksen asteittainen nostaminen tasolle, joka mahdollistaa yhteensä 200 miljoonan euron lisärahoituksen korkeakouluille ja tutkimukselle tällä vaalikaudella, ei näin ollen lisää korkeakouluille kohdennettavaa perusrahoitusta. Toisaalta tämän perusrahoituksen lisäksi tulevat indeksileikkausten palautus ja korkeakouluindeksiin liittyvä tasokorotus. Korkeakoulut pystyvät kuitenkin rahoituksen lisäysten ansiosta parantamaan kilpailukykyään ja vahvistamaan rakenteitaan.
Valtion budjettivarojen kohdentaminen korkeakoulutukseen on perusteltua, sillä tutkimus ja korkeakoulutus tukevat suoraan talouskasvun ja tuottavuuden kehitystä. Suomen talouden haasteena ovat kilpailijamaita nopeampi kokonaistuottavuuden kasvu sekä talouden rakennemuutos ja ikääntyminen.
Vaikka koulutuspanostukset vaikuttavat Suomen kaltaisen pienen avoimen talouden menestykseen pitkällä aikavälillä, niiden merkitys on erityisen suuri nykyisissä talousvaikeuksissa, joihin liittyy alhainen kasvu ja tuottavuuden heikko kehitys. Suomessa tuottavuus on finanssikriisin puhkeamisen jälkeen kehittynyt muita kehittyneitä maita heikommin, vaikka finanssikriisin alkaessa Suomen talous oli erittäin kilpailukykyisesti asemoitunut. Lisäksi työmarkkinoiden toiminnan heikentyminen ja tuotantokuiluarviot viittaavat siihen, että Suomessa on edelleen potentiaalista kasvua rajoittavaa rakenneongelmaa.
Vaikka työvoiman osaamisen taso onkin edelleen hyvä ja koulutusjärjestelmä[14:43:34] 178.251.149.21 saapui paikalle kansainvälisesti vertaillen tehokas ja tuottaa hyviä tuloksia, väestön ikääntyminen ja nuorisoikäluokkien pienentyminen tulevat vääjäämättä vähentämään nuorten ikäluokkien työmarkkinoille kohdistamaa tarjontapainetta.
Osaavan työvoiman tarve kasvaa varsinkin palveluyrityksissä. Suomessa on edelleen hyvin vähän palveluyrityksiä moniin muihin kehittyneisiin talouksiin verrattuna. Myös teollisuudessa, jonka varaan Suomi on rakentanut menestyksensä, työvoiman kysyntä tulee edelleen painottumaan korkeampaa osaamista vaativaan työvoimaan.
Koulutus on tärkein yksittäinen investointi, jonka yhteiskunta tekee parantaakseen nuorten työllistymistä. Vaikka nuorten työllistyminen onkin Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna heikompaa, se ei ole niin heikolla tolalla kuin vielä 1990-luvulla, jolloin nuorisotyöttömyys nousi meillä selvästi korkeammalle kuin muualla. Kun ennen vanhaan koulutus jäi monilla nuorilla kesken ja he jäivät tyhjän päälle, on tämä ilmiö nyt onnistuttu estämään: kouluttamattomista alle 25-vuotiaista vain 6 prosenttia on vailla työtä, kun taas kaikista nuorista työttömiä on 7 prosenttia. Näin on siitä huolimatta, että samaan aikaan koko työvoimassa (25–64-vuotiaat) työttömyysaste on 10 prosenttia. On selvää, että koulutukseen ja osaamisen vahvistamiseen kohdistuvat lisäpanostukset ovat Suomen tulevaisuuden kannalta ensiarvoisen tärkeitä.”
Sipilän ja Kataisen aikana on vain kasvatettu julkisen sektorin kokoa. Kokoomuslainen ajattelumalli on täysin hukassa, kun koko ajan yritetään yksityistää, mutta mitään muuta ei sitten tapahdukaan kuin se, että rahat vain siirtyvät muualle.
Kokoomuksen ideologian mukaan kunnan pitäisi maksaa palveluista. Siis ensin rakennetaan verorahoilla palvelut, jonka jälkeen kuntalaisten pitäisi maksaa niistä.
Kataisen ja Sipilän hallituksen aikana tämä on tehty. Kokoomus ja Kepu ovat siirtäneet koko ajan palveluita kuntalaisten maksettavaksi ja se ei yksinkertaisesti onnistu.
Yksityiset palveluntarjoajat haluavat maksimoida voiton ja[14:46:36] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 182 s kunta ei pysty tuottamaan palveluita samalla summalla mitä nyt menee, koska yritykset aina haluavat ottaa voiton välistä ja palvelun tuottaminen vaatii resursseja, jolloin kustannukset nousevat.
Siksi kunnat ovatkin vaikeuksissa ja rahaa on löydyttävä lisää tai palvelut loppuvat.
Sipilän hallituksen on erottava heti. Sipilä ja muut valehtelivat että Suomessa on suurtyöttömyys, vaikka se ei sitä ollutkaan.
Nyt Suomessa on yli 500.000 työtöntä ja 100.000 avointa työpaikkaa, joita työttömät eivät ota vastaan liian matalan palkkatason ja etujen takia. Siksi hallitus pakottaa työttömät orjatöihin ja kiristää työttömyysetuja.
Jos ei muuta keksitä, niin alennetaan[14:47:44] 178.251.149.21 saapui paikalle sosiaaliturvaa, jotta saadaan köyhät menemään töihin vaikka kuinka pienellä palkalla ja etujen menettämisellä. Se ei onnistu kuin rikkaiden ja yritysten veroja ja muita kuluja alentamalla, jotka rahoitetaan ottamalla lisää lainaa ja lisäämällä kuntien ja valtion menoja ja kasvattamalla julkista sektoria.
Tälläkin hetkellä Suomeen otetaan 10.000 kiintiöpakolaista joka vuosi, jotka saavat oleskeluluvan automaattisesti ja kuntapaikan. Suomi ei ole ottanut kiintiöpakolaisia 30 vuoteen, mutta nyt se taas tehdään. Nämä kiintiöpakolaiset saavat myös heti asunnon, ja muut edut sekä takuueläkkeen. Näiden takia kunnilta tarvitaan taas lisää rahaa, kun kunta ei itse pysty tarjoamaan kuntapaikkoja kaikille tulijoille. Jos joku haluaa vielä lisää kiintiöpakolaisia Suomeen[14:49:00] <178.251.149.21> !stop