[15:04:02] Propt: Valtionyhtiöiden lisäeläke Valtionyhtiöiden lisäeläkejärjestelmä on ollut käytössä vuosikymmeniä, mutta nyt siitä ollaan luopumassa. Valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajilla ei jatkossa ole enää mahdollisuutta saada lisäeläkettä palkan tai irtisanomiskorvauksen lisäksi.
Valtionyhtiöiden johdon palkitseminen nousee aika ajoin keskusteluun ja viime vuosina arvostelun kohteena ovat olleet erityisesti johtajien suuret palkkiot. Keskustelua on herättänyt myös se, että monien valtionyhtiöiden hallitusten johdossa istuu samoja henkilöitä kuin palkitsemisjärjestelmiä suunnittelevissa pörssiyhtiöissä.
Kritiikkiä aiheuttaneet valtion palkitsemisjärjestelmät nousivat jälleen esiin kun kävi ilmi, että valtion omistaman teräsyhtiö Outokummun toimitusjohtajalle Mika Seitovirralle maksettiin viime vuonna palkkaa ja palkkioita yli 1,1 miljoonaa euroa. Samaan aikaan yhtiössä käytiin yt-neuvottelut, joiden päätteeksi vähennettiin 90 työtehtävää.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) kertoi eilen tiistaina esittävänsä palkkioihin noin 30 prosentin leikkauksia. Esimerkiksi Seitovirran tapauksessa tämä tarkoittaisi sitä, että jatkossa hänen palkkansa ja luontoisedut olisivat noin 700 000 euroa vuodessa kun ne nyt olivat noin 1 100 000.
Valtionyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmiä on uudistettu viimeksi vuonna 2012. Sen jälkeen Solidium on ottanut aktiivisen roolin omistamissaan yhtiöissä ja niiden johdon palkitsemisessa. Lisäksi valtio-omisteisten yhtiöiden toimitusjohtajien eläkeikä muutettiin 60 vuodesta 63 vuoteen jo aiemmin tänä keväänä.
[15:07:46] Propt: Valtionyhtiöiden lisäeläke Valtionyhtiöiden lisäeläkejärjestelmä on osa palkitsemisen kokonaisuutta, joka muodostuu kiinteästä kuukausipalkasta luontoisetuineen ja muuttuvasta palkan osasta. Muuttuva palkanosa koostuu tulospalkkiosta sekä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä (LTI).
[15:08:29] Propt: Valtionyhtiöiden lisäeläke Valtionyhtiöiden lisäeläkejärjestelyt ovat olleet viime aikoina jälleen otsikoissa, kun valtion enemmistöomisteinen energiayhtiö Fortum ilmoitti nostavansa kahden johtajan eläkeikää. Toinen johtajista on yhtiön johtoryhmän jäsen Timo Karttinen , jolla olisi mahdollisuus jäädä eläkkeelle jo 62-vuotiaana. Fortumin mukaan eläkeikä nousee 63 vuoteen.
Karttiselle maksetaan lisäeläkettä 2 500 euroa kuukaudessa, mikä nostaa hänen kokonaiseläkkeensä 7500 euroon kuussa eli yli kolminkertaiseksi verrattuna suomalaisten keskiansioihin.
Toinen eläkeiän nostoaikeista ilmoittanut valtionyhtiö Neste Oil maksaa toimitusjohtajalleen Matti Lievoselle noin 70 000 euron suuruista eläkettä vuodessa. Nesteen mukaan Lievosen eläkeikä on 63 vuotta, ja hän jää eläkkeelle syyskuussa 2016. Hänelle maksetaan lisäeläkettä 40 prosenttia palkasta eli 67 500 euroa.
Valtionyhtiöiden johtajien eläkeiät ovat olleet viime vuosina kuuma puheenaihe Suomessa. Vuonna 2009 hallitus päätti nostaa valtionyhtiöiden johdon eläkeiän 60 vuoteen. Muun muassa Finnair ei kuitenkaan ole suostunut noudattamaan hallituksen päätöstä, vaan toimitusjohtaja Mika Vehviläisen eläkeikä on edelleen yhtiön mukaan "ennenaikaisen eläköitymisen taso" eli 58 vuotta.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) totesi viime vuonna Taloussanomille , että valtionyhtiöiden johdon eläkeiät eivät vastaa hänen oikeustajuaan. Hautalan mielestä johtajien eläkeiän pitäisi olla sama kuin muillakin suomalaisilla, eli 63–68 vuoden välillä.
Hautalan mukaan Fortumin Karttisen ja Neste Oilin Lievosen lisäeläkkeet ovat vastoin valtion omistajaohjauksen linjauksia.
Valtionyhtiöiden eläkesopimukset perustuvat valtionyhtiöiden omiin eläkeohjeistuksiin. Lisäeläkejärjestelyjen avulla yhtiöiden johtajat voivat jäädä eläkkeelle ennen lakisääteistä eläkeikää, jolloin he saavat eläkkeen lisäksi palkkaa, vaikka eivät enää tekisikään töitä yhtiössä.
Hautalan mielestä lisäeläkkeet ovat epäoikeudenmukaisia työntekijöiden kannalta ja vastoin yleistä oikeustajua, sillä tavallinen työntekijä ei yleensä pääse nauttimaan lisäeläkkeen eduista. Hautalan mukaan valtionyhtiöiden pitäisi luopua johtajiensa ylimääräisistä eläkkeistä kokonaan tai vähintäänkin muuttaa niitä niin, että ne eivät ole riippuvaisia johtajan omasta eläkeiästä.
Hautala kertoi viime vuoden marraskuussa, ettei hän halua puuttua Karttisen ja Lievosen eläkejärjestelyihin Fortumissa ja Neste Oilissa. Hautalan mukaan valtio ei voi kuitenkaan katsoa tällaista toimintaa läpi sormien.
– On selvää, että näiden kahden yhtiön pitää luopua lisäeläkkeistä tai ainakin muuttaa ne sellaiseksi, etteivät ole sidoksissa johtajan omaan eläkeikään, Hautala sanoi tuolloin Taloussanomille .
Kommentit (61)
Suomessa on paljon johtajia jotka ovat olleet työelämässä jo 40 vuotta ja saavat eläkettä noin 2 000 - 3 500 euroa kuukaudessa.[15:13:49] 178.251.149.21 saapui paikalle Nämä johtajat eivät siis saa mitään lisäeläkettä vaan ihan tavallisen eläkkeen.
Näiden johtajien palkatkin voisivat olla kohtuullisia, koska he tekevät töitä vain muutaman vuoden ennen kuin jäävät eläkkeelle tai lähtevät muuten pois firmasta muihin hommiin. Eläkkeelle jäävä johtajahan voi saada jopa miljoonien eurojen suuruisen erorahan ja kultaisen kädenpuristuksen lisäksi vielä lisäeläkkeen joka on tuhansia euroja kuukaudessa.
[15:14:37] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 48 s Nämä ovat siis niitä valtionyhtiöissä toimivia johtajia, jotka saavat jo nyt todella suuria eläkkeitä vaikka heillä ei ole siihen mitään oikeutta. Nämä johtajat eivät tietenkään halua luopua näistä suurista eläkkeistä vapaaehtoisesti vaan mieluummin nostavat ne jatkossakin itselleen ja siirtävät muiden maksettavaksi.
Jos nämä ylisuuret eläkkeet poistettaisiin kokonaan niin se vähentäisi valtion verotuloja useita satoja miljoonia euroja vuodessa, koska johtajien tulot tippuisivat alle puoleen nykyisistä palkoista eikä heille enää maksettaisi mitään lisäeläkkeitäkään. Samalla myös eläkemaksut pienenisivät miljoonilla euroilla vuosittain ja tämä taas säästäisi veronmaksajien rahoja.
Suomessa on noin 20 000 ihmistä jotka saavat valtionyhtiön maksamaa ylisuurta eläkettä, joka ei perustu mihinkään heidän aikaisempaan palkkatuloonsa vaan pelkästään johtajien omiin sopimuksiin joita valtio eli veronmaksajat nyt maksavat. Nämä ihmiset eivät siis ole ansainneet mitään lisäeläkkeitä vaan ainoastaan tavallisen eläkkeen.
Valtionyhtiöiden johtajille on maksettu vuosien varrella yhteensä noin miljardi euroa erilaisia bonuksia ja muita etuuksia, vaikka heillä ei siihen olisi ollut oikeuttakaan. Näiden johtajien palkat ovat myös olleet ylisuuria verrattuna heidän tuottamaansa lisäarvoon yhtiölle tai valtiolle eli veronmaksajille.
Nämä ylisuuret etuudet pitää nyt poistaa kokonaan kaikilta valtionyhtiöissä toimivilta johtajilta mukaan lukien myös lisäeläke-edut ja maksaa heille jatkossa vain tavallinen eläke, joka perustuu aikaisempaan palkkaan. Näin saadaan samalla pienennettyä johtajien palkkoja kohtuulliselle tasolle jolloin he eivät enää saa kohtuutonta korvausta tekemästään työstä.
Valtionyhtiöiden johtajat ovat saaneet kohtuuttoman suuret tulot verrattuna heidän tuottamaansa lisäarvoon valtiolle tai osakkeenomistajille eli tavallisille kansalaisille. Tämä on johtanut siihen, että valtionyhtiön johtajia ei kiinnosta yhtiön tuottavuus vaan ainoastaan omaan pussiin tulevat ylisuuret palkkiot ja lisäeläkkeet jotka valtio maksaa veronmaksajien pussista.
Valtio omistaa noin 50 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä joiden johtajina toimii valtionyhtiöiden johtajat. Tämän lisäksi valtiolla on suuri määrä muita yhtiöitä joissa toimivat myös samat valtionjohtajat kuin kaikissa muissakin yhtiöissä.
Valtionyhtiöiden johtajille maksetaan yleensä paljon suurempia palkkioita ja lisäeläkkeitä verrattuna muihin pörssiyhtiöihin, vaikka valtio omistaakin 50 prosenttia kaikista pörssiyhtiöistä joista monet ovat tappiollisia. Tämä johtuu siitä että valtionyhtiöiden johtajat saavat päättää itse omista palkkioistaan, joita sitten korotetaan automaattisesti vuosittain.
Valtionyhtiöiden johtajien palkkiot on yleensä sidottu yhtiöiden tulokseen mutta kuitenkin niin ettei tappiota tuottavasta yhtiöstä tarvitse maksaa yhtä suurta palkkiota kuin voittoa tuottavista yhtiöistä vaikka valtionyhtiöissä johto tienaakin aina eniten. Valtio siis käytännössä palkitsee valtionyhtiöiden johtoa siitä että he tekevät vähemmän töitä ja tienaavat enemmän.
Valtionyhtiöiden johtajat päättävät myös itse omista lisäeläkkeistään, joiden kustannukset maksetaan kokonaan veronmaksajien pussista eli tavallisten työntekijöiden palkasta otettavina veroina sekä valtion ottamina lainoina tai muina maksuina. Valtionyhtiöissä johtajille tarjotaan siis muita yhtiöitä suurempia etuuksia vaikka valtio omistaakin niistä 50 prosenttia.
Valtionyhtiöt ovatkin yksi suurimmista syistä miksi Suomen talous on niin huonossa kunnossa, koska niiden johtajat ja muut työntekijät eivät ole joutuneet luopumaan mistään eduistaan vaan päinvastoin saaneet niitä lisää valtion heille myöntäminä.
[15:21:14] Propt: Valtionyhtiöiden lisäeläke Valtionyhtiöiden lisäeläke-etuihin ei puututa Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta on päättänyt, että valtio-omisteisten yhtiöiden johtajien lisäeläkkeistä luovutaan. Lisäeläke voidaan myöntää vain poikkeustilanteissa. Valtio omistaa kokonaan tai osittain yhteensä yli 50 yhtiötä. Yhtiöiden palkitsemisohjeessa linjataan jo nyt, ettei palkitseminen voi olla kohtuutonta suhteessa tulokseen ja yhtiön tilaan. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan valtio-omisteisten yhtiöiden on kuitenkin jatkossa määriteltävä palkitsemisen enimmäistaso.