[00:24:20] Prompt: SOTE aineiston ideologinen SOTE aineiston ideologinen käyttö on mielestäni myös osa laajempaa ilmiötä, jonka mukaan nyt on taas tullut aika korostaa ”suomalaista identiteettiä” (tällä kertaa, toki, kansallisvaltiollista). Itse en tiedä mitä tällä identiteetillä haetaan tai mikä sen sisältö on. Mielestäni kuitenkin sen keskeinen idea on korostaa niitä puolia omassa kulttuurissamme jotka poikkeavat muusta. Nyt esimerkiksi näyttää siltä, että suomalaista identiteettiä haetaan siitä miten erilainen, eksoottinen Suomi on verrattuna muihin. Sen jälkeen kun on löydetty ne asiat joista ollaan ylpeitä (esimerkiksi sauna ja Sibelius) aletaan niistä sitten rakentaa sitä tarinaa, jossa olemme kansakuntana erilaisia. Ehkä voisi tiivistää, että meille suomalaisille ei riitä, että olemme hyviä, vaan haluamme olla erityisiä. Ja sitä kautta osa kansallista identiteettiprojektia. 5 thoughts on “Suomalaisuus” Me suomalaiset olemme tottuneet, että historiamme ja kansamme tarina kerrotaan meille valmiiksi ja sitä varten on omat asiantuntijansa. Tässä mielessä meillä on kansakuntana suuri valta siihen, millaisia mielikuvia me tuotamme suomalaisuudesta, suomalaisesta identiteetistä. Tämän vallan vastapainona tulee toki olla myös vastuu, eikä tämä valta saa rajoittaa oikeuttamme kysyä, ihmetellä tai etsiä uutta ja kyseenalaistaa jo kerrottua tarinaa. Juuri näin, Heikki. Tuo mainitsemasi vastuu on varmasti asia jota on syytä pohtia. Miten sitä sitten mitataan tai arvotetaan? Nyt meillä on ainakin jonkin verran myös sitä vaihtoehtoa tarjolla. On ollut ilahduttavaa huomata miten eri medioissa on ruvettu käymään keskustelua myös tästä uudesta tavasta suhtautua suomalaisuuden tarinaan ja esimerkiksi Kalevalasta. Esimerkiksi juuri tänään (10.2.) Kalevalaseura myönsi Kalevalaseura-palkinnon tietokirjailija, professori Pekka Kauppalalle hänen kirjastaan Paluu Uhtualle, joka kertoo vienalaisten pakolaisten elämästä ja kohtaloista Suomessa 1920-1930-luvuilla. Minusta se on hyvin tärkeä ja arvokas asia, että tämän tarinan rinnalle voi tuoda myös uusia ääniä ja uusia näkökulmia. Hyvä kirjoitus. Suomi on minulle henkilökohtaisesti aina ollut identiteetin tasolla yhtä aikaa sekä erittäin suomalainen että epäsuomalainen: täällä on asuttu aina (sukuani on tullut tänne Ruotsin kautta jo 1500-1600 -luvulla), oma äidinkieleni ei ole maan enemmistökieli, en tunne olevani tyypillinen suomalainen eikä minua suomalaiseksi myöskään muualla kuin Suomessa hyväksyttäisi. Siitä huolimatta olen täällä koko aikuisikäni elänyt suomalaisena. Itselleni suomalaisuus ei tarkoita ensisijaisesti etnisyyttä eikä äidinkieltä, vaan sitä kulttuuria, historiaa ja ympäristöä, jonka olen itse Suomessa ja suomalaisuudesta omaksunut ja jota haluan edelleen omalla toiminnallani (työ ja muut harrastukset) myös ylläpitää. Suomen kielen kautta tunnen yhteyttä tähän maahan, jossa asun. Haluan ylläpitää tätä yhteyttä. Siksi puhun myös suomea, luen suomenkielisiä lehtiä ja kirjoja, käyn suomenkielisiä keskusteluja, kuuntelen suomalaista musiikkia (pääosin tosin hengellistä), katson suomalaisia elokuvia jne. Jos minun pitäisi kuvata identiteettiäni, voisin käyttää termejä eurooppalainen ja suomalainen. Ehkä vielä joskus määrittelen sen myös kristilliseksi eurooppalaiseksi, koska olen myös kristitty. Ja suomalainenhan ei ole ”valittu kansa”. Mutta nämä siis vain omina pohdintoina. Toivottavasti et tästä pahastunut. Olen kiinnostunut aiheesta siksi, että työskentelen julkisella puolella sote-palveluissa ja minusta on tärkeä miettiä, mikä merkitys valinnanvapaudella on. Mitä tapahtuu henkilöstölle ja mitä vaikutuksia uudistuksella on sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin ja johtamiseen. Hei! En pahastu. Jos ihminen kokee, että julkisen ja yksityisen välinen valinta on se mitä itse haluaa, niin hienoa, mutta valinnanvapaushan ei tarkoita tätä. Ihminen voi valita sen saman palvelun joko julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Eli voi käyttää myös julkista. Olen sitä mieltä, että valinnanvapaudella ei saavuteta sitä mitä haetaan. Hyvää kevättä myös sinulle. Moi, tämä kirjoitus ja sen kommentointi oli hyvin valaiseva ja silmiä avaava. Itse olen lähihoitaja ja olen jo kauan kokenut ahdistusta soteuudistusta kohtaan, koska en usko sen olevan hyvä ja se ahdistaa ja stressaa minua päivittäin, koska en usko, että tämä uudistus on sitä mitä annetaan ymmärtää, tai sitten olen vaan naiivi enkä näe koko uudistuksen pointtia. Koen olevani onnekas kun olen löytänyt tällaisen blogin missä soteuudistusta käsitellään monipuolisesti. Kiitos kun kirjoitat. Hei. Kiitos viestistä ja palautteesta. En halua millään muotoa loukata sinua ja sinun ajatuksia ja tuntemuksia. Mutta itse ajattelen, että meidän kaikkien pitää osata ja uskaltaa kyseenalaistaa. Aina kun joku kertoo ”näin asiat ovat” niin on syytä pysähtyä ja miettiä, että onko ne niin? Ja onko todella niin, että joku haluaa asioiden olevan niin vai onko vain kyse siitä, että näin on totuttu tekemään ja näin on aina tehty. Onko tämä asia tai ihminen vilpitön ja oikealla asialla. Ja niin kauan kun joku tai jokin perustelee kantaansa näin tai sanoo, että ”näin on aina toimittu”, on syytä miettiä miksi on niin? Miksi se toimii niin tai niin on tehty? Aina kannattaa kysyä, että MIKSI, se voi viedä eteenpäin, kehittää asioita parempaan suuntaan. Kaikkea hyvää. Ystävällisesti Raija Westergård
[00:43:23] Prompt: SOTE aineiston ideologinen SOTE aineiston ideologinen lataus on vahva: "Sote- ja maakuntauudistus on merkittävä ja välttämätön muutos palvelujen tuottamiseksi koko Suomessa. Samalla on mahdollista tehdä asioita toisin kuin tähän saakka ja nostaa Suomen tuottavuutta" Uudistuksella ei paranneta tuottavuutta vaan tehdään Suomen tuottavin bisnes verovaroin. Eikö olekin hassua miten uudistuksen valmistelijat puhuvat vain palvelujen yhdenvertaistamisesta. Kuitenkaan missään ei mainita yhdenvertaisia terveyspalveluja koko Suomen alueella. Eikö tämä olekin hassu juttu? Eikö ole hassua että uudistuksesta hyötyy eniten yritykset? Ei Suomen kansa, koska veronmaksajan on maksettava yritysvoitto? Eikö ole hassua miten uudistuksessa perustetaan 18 uutta maakuntahallintobyrokraattia. Tämä maksaa kymmeniä miljoonia vuosittain, koska hallintoon tulee uusi välitaso ja uusi palkkaluokka. Eikö olekin hassu juttu? Eikö olekin hassu juttu, miten uudistuksen yhteydessä turvataan yksityisten yritysten kilpailuasema? Veronmaksaja maksaa ja yritysten kilpailuasemat on turvattu. Eikö olekin hassu juttu miten uudistuksen yhteydessä tehdään miljardiluokan omaisuudensiirto veronmaksajilta ja palveluja tarvitsevilta yksityisille terveysjäteille, kuten Pihlajalinnalle. Eikö ole hassu juttu miten veronmaksajien kustantamia terveysjättien osakkeita saavat kokoomuksen, kepun ja sinisten sisäpiiriläiset? Sisäpiirin mukaan osakkeiden myynti yksityisille on erittäin kannattavaa. "Yksityistämisen" sisäpiiriläisten mukaan on kannattavaa bisnestä veronmaksajille.
[00:45:50] Prompt: SOTE aineiston ideologinen SOTE aineiston ideologinen pohja, jonka kautta näitä esityksiä on peilattava. On kysyttävä: millä tavoin nyt tehtävä maakuntahallinnon luominen sopii siihen maailmaan, jossa olemme tulevaisuudessa? Miksi tehdään yksi iso hallinnonala ja sitten toinen, eli sote ja maakuntauudistus erikseen? Miksi ei vain tehdä sotea, ilman, että siihen yritetään sotkea myös muut asiat. Vai onko taustalla ideologinen päämäärä, jota nyt lähdetään viemään eteenpäin. Vai onko tavoitteena sittenkin vain vallanjako? Mitä tekemistä esim. sote-sektorilla on esim. maakuntaliiton tehtävien kanssa? Mitkä ovat ne motiivit ja perusteet, joita tällä uudistuksella haetaan? Tähän saakka kaikki esitykset ja päätökset, jotka koskevat tätä muutosta, ovat olleet huonoja tai suorastaan kelvottomia. Tähän saakka on esitetty vain, että on pakko tehdä. Kaikki tietävät, ettei pakko ole koskaan oikea syy tehdä mitään. 2. Rahoitus Sotea, ja etenkään maakuntauudistusta ei pystytä viemään läpi tällä tavalla, ellei maakuntahallintoa tueta taloudellisesti. Tähän on jo varattu 200 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Mihin tämä raha on ajateltu käytettävän? Tämä summa on ajateltu käytettäväksi sotekiinteistöihin, ei palveluihin tai uuden sotekeskuksen kehittämiseen. Miksi tällainen raha ollaan siirtämässä kuntien taskusta pois? 3. Valinnanvapaus Jos valinnanvapautta oikeasti halutaan lisätä ja kehittää, sen voisi aloittaa aivan toiselta pohjalta, kuin nyt ollaan tekemässä. Yksi asia, josta pitäisi keskustella, on Kela-korvaukset. Pitäisikö niitä lisätä, lisätä entisestään, vai lopettaa? Mihin Kela-korvauksia pitäisi lisätä? Onko niiden lisääminen tasa-arvoa lisäävä toimi vai lisääkö se eriarvoisuutta? Mikä olisi paras tapa toimia? Millä tavoin Kela-korvaus vaikuttaa yksityisen terveydenhuollon asemaan ja houkutteleeko se myös lääkäreitä hakeutumaan yksityisen puolen tehtäviin? 4. Julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen Myös sote-sektorilla tehdään julkisia hankintoja ja kilpailutuksia, kuten tehdään kaikilla muillakin yhteiskunnan sektoreilla. Nyt näyttää siltä, että kilpailutukset tehdään tavalla, jossa ainoastaan suuret yritykset menestyvät. Jos hankintakriteerit pisteytyksineen tehtäisiin toisella tavalla, saataisiin mukaan myös uusia pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Eikö kilpailuttaminen kuitenkin ole paras tapa lisätä palveluiden tarjontaa, saatavuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta, kuten jo useat tahot ovat jo esittäneet. Lisäksi jos hankintakriteereitä muutetaan, ne tulisi huomioida jo tarjouspyynnössä, eli jo tarjousta tehtäessä, ei jälkikäteen, kuten nyt tapahtuu. 5. Kilpailu ja monopoli Yksi asia, jota kannattaisi myös tarkastella on se, mitä kilpailu saa aikaiseksi ja mitä se ei saa aikaiseksi? Miten kilpailua saadaan lisättyä ja onko sen lisääminen tarpeellista, kun kyse on sotesta, joka on lähtökohtaisesti julkisen vallan tehtävä. Kilpailun puute monopolisoituvassa rakenteessa voi aiheuttaa suuria ongelmia palveluiden laadulle, saatavuudelle, hinnoille sekä jatkuvuudelle ja asiakastyytyväisyydelle. 6. Kansainväliset kokemukset Ulkomaisia esimerkkejä, joihin voidaan verrata oman maamme järjestelmää, löytyy useita, muun muassa Ruotsista ja Saksasta. Esimerkiksi Saksassa on kokemuksia myös yksityistämisestä. Mitä siitä on seurannut? Miten Saksassa on palvelut organisoitu ja mitkä ovat kustannukset. Saksassa kustannukset ovat nousseet yksityistämisen seurauksena. 7. Miksi hallitus ei toimi, kuten oppositio on jo vuosia esittänyt? On käsittämätöntä, että hallitus ei ole vielä edes käynnistänyt selvityksiä tai valmistelua siitä, kuinka asiat voidaan hoitaa, jos ja kun ne joka tapauksessa joudutaan jossain vaiheessa toteuttamaan. Jos hallitus on nyt valmis käyttämään aikaa ja resursseja soten kaatamiseen, niin miksei hallitus ole valmis käyttämään sitä aikaa ja resursseja paremman sote-järjestelmän kehittämiseen, jolla se saadaan valmiiksi parissa vuodessa. Kun nyt puhutaan vuodesta 2029 ja sanotaan, että siihen mennessä sotesta saadaan valmista, niin hallitus puhuu täysin eri asiasta kuin oppositio. Oppositio puhuu siitä, että sote on jo nyt saatava valmiiksi. Nyt oppositio, lähinnä Kokoomus ja Vihreät, on aloittanut pelottelukampanjan ja käyttää pelotteina sellaisia kauhukuvia, joita on täysin mahdoton toteuttaa, ja jos ne toteutettaisiinkin, niin se maksaisi enemmän, mitä nykyinen malli ja aiheuttaisi paljon enemmän vahinkoa ja vahinkoa. Eikö hallitus nyt näe, mikä tässä on taustalla ja minkä takia tätä tehdään, kun ei enää voi toimia salassa. Kun on saatu ajettua hallitus kriisiin, on se samalla saatu pakotettua julkaisemaan tietoa siitä, mitä tehdään, kun sitä ei aiemmin saatu ulos.