[21:44:01] Propt: Kirkon verotusoikeus Kirkon verotusoikeus puhuttaa kirkkoa - 03.02.2016 Kirkko ja yhteiskunta Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Markku Wilenius on kirkon tulevaisuutta koskevassa raportissaan päätynyt samaan havaintoon, minkä Helsingin piispa Irja Askola nosti esiin kirkolliskokouksen tulevaisuusvaliokunnan mietinnössä (10/2014): ”kirkon kannalta keskeiset trendit tulevat olemaan sellaisia muutostekijöitä jotka ovat relevantteja kirkolle ja joiden huomiotta jättäminen voisi osoittautua kohtalokkaaksi”. Tulevaisuusselonteoissa korostuu yhteiskunnan kehitys, koska se ohjaa päätöksentekoa. Se ei silti voi korvata sitä hengellistä ja eksistentiaalista tehtävää, johon kirkko on maailmassa kutsuttu. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen raportti keskittyy toimintaympäristön muutoksiin erityisesti teknologian näkökulmasta eikä tunnista niitä syvällisiä muutoksia ihmisen mielessä (sielullinen) tai ihmissuhteissa jotka syntyvät uuden ihmiskäsityksen vaikutuksesta postmodernissa yhteiskunnassa. (1) Vaikka kirkon toiminnan kohteena eivät enää ensisijaisesti ole materiaaliset seikat, tämä uusi käsitys maailmasta heijastuu väistämättä myös kirkossa ja sen rakenteissa. Wileniuksen raporttia varten Kirkonkellari teetti laajan kyselytutkimuksen luterilaiseen kirkkoon sitoutumisesta. Kyselyn mukaan suomalaisten suurimmat huolenaiheet liittyvät siihen mitä maailmassa tapahtuu – miten rauha säilyisi maailmassa tai parantuisivatko kehitysmaiden olosuhteet; samoin vastaajilla oli vahva toive siitä ettei luonnon tasapaino järkkyisi vaan kaikki pysyisivät elinkelpoisena nykyisille ja tuleville sukupolville. Eniten sitoutumista kristilliseen uskoon liittyviin asioihin ilmaisi kyselyn vanhimpaan ikäryhmään (75-79v) kuulunut henkilö. Vastanneista 35,3 % kertoi haluavansa sitoutua kristillisiin perinteisiin sekä kirkon toimintaan kuuluviin tapahtumiin kuten jumalanpalveluksiin tai kirkollisiin toimituksiin. Kirkko voi vaikuttaa maailman hyvinvointiin On huomattava, että sitoutumisen aste eri ryhmiin on hyvin erilaista eikä sama toimintamalli sovi kaikille nuorille ja vanhuksille. - Kirkko voi vaikuttaa monella tasolla suomalaisten käsityksiin siitä mikä elämässä merkitsee – ja mitä esimerkiksi sota tekee ihmissielulle. Se miten kirkko näyttäytyy mediassa ohjaa yleistä ajattelua voimakkaasti. Myös ihmisten hengellisessä etsinnässä ei ole kysymys ainoastaan älyllisestä prosessoinnista vaan kokonaisvaltaisesta etsinnästä joka ilmenee usein jonkinlaisena etsintänä johonkin jota sielu kaipaa. On huomattava että usko Jumalaan voi näkyä myös elämän arvoissa jotka liittyvät esimerkiksi kunnioitukseen ja kiitollisuuteen. Vaikka nuoret ihmiset arvostavat henkisiä asioita, se eivät välttämättä tarkoita sitä etteivätkö he arvostaisi omaa hyvinvointiaan ja elämäänsä jonka osana hengellinen ulottuvuus on tullut entistä tärkeämmäksi On luonnollista että kirkko toimii kanavana välittäessään yhteiskunnan ongelmia niille joita ne kipeimmin koskettavat: köyhien auttajana ruokajakelulla tai antamalla taloudellista tukea sekä vanhuksille joiden elämää varjostavat yksinäisyys ja sairaudet. Myös maahanmuuttajien kohdalla kirkon läsnäolo on tarpeen erityisesti henkisen tuen antajana, samoin nuorten elämän ohjaajina. - Kirkolla pitää olla merkittävä rooli siinä keskustelussa jota käydään uuden ihmiskäsityksen pohjalta luotavasta yhteiskunnasta - aivan niin kuin se toimi muutama vuosikymmen sitten yhteiskunnan demokratisoitumisen suhteen Suomessa! Uuden teknologian mukanaan tuomien ongelmien ratkaisemiseksi kirkolla olisi annettavaa juuri sen tähden että kirkko tuntee hyvin oman hengellisen perinteensä joka korostaa ihmisyyttä ja elämää osana suurempaa kokonaisuutta, ihmistä Jumalan kuvana. Kirkon diakoniatyö auttaa konkreettisesti köyhiä ja apua tarvitsevia. Kuvassa vapaaehtoinen kerää avustusta Veikko Hurstille Helsingissä joulukuussa 2007. (Kuva: Seppo J.J Sirkka) Jos kirkko luopuisi verotusoikeudesta sillä voisi olla huomattava taloudellinen merkitys esimerkiksi kiinteistöjen korjauskustannuksiin mutta myös vähävaraisten auttamiseen mikäli verokertymä siirtyisi suoraan kirkollisveron saajien tueksi - puhumattakaan kirkon sisäisestä taloudellisesta uudistuksesta joka vaikuttaisi ennen kaikkea seurakunnan jäsenten toiminnan kautta! Kirkko ja sen tulevaisuus ei riipu niinkään rakenteista vaan ihmisistä jotka tekevät siitä itsensä näköisen – eivät yhteiskunnan eivätkä maallisten järjestöjen. Lopuksi muutama sana maallisesta puolesta… Yhteiskunnan näkökulmasta katsottuna kirkkoon kuulumisprosentilla tai verotusoikeuden muutoksilla ei ole mitään tekemistä kristillisen arvopohjan murentumisen kanssa. Arvoja voidaan mitata monin eri mittarein - yksi tärkeimmistä arvoista on mielestäni kunnioitus ihmisen oikeutta elämään ja omaan kehoon joka perustuu Raamattuun: ” Älä tapa!” Mitä mieltä sinä olet kirkon roolista – miten yhteiskunnan pitäisi huomioida kristilliset arvot omassa toiminnassaan? 3 kommenttia: |Toiminnot:| sunnuntaina, helmikuuta 21, 2010 Kuka haluaa puolustaa länsimaista yhteiskuntaa ja kirkkoa islamilta? Kysymys johon löytyy hyvin erilaisia vastauksia. Oman vastaukseni tiedätkin - olen puolustanut sekä länsimaisuutta että luterilaista kristinuskoa hyvinkin näkyvästi elämäni varrella. Kirkko ei ole museo vaan se muuttuu ajan myötä. Tämän päivän kirkon tulee olla aktiivinen yhteiskunnan toimija myös talouden alueella ja tämä tehtävä on huomioitu viime vuonna hyväksytyssä Kirkon uudessa strategiassa Kohtaamisen kirkko. Uusi strategia on kuitenkin herättänyt jo nyt keskustelua sen ”yhteiskunnallisesti aktiivisuudesta” (lue uusliberalistisuudesta). Keskustelu käynnistyi heti tammikuun lopussa kirkolliskokouksen avajaispäivän uutisesta: "Kirkon keskusrahastolta heltisi lupa Luther-säätiölle – talous tiukoilla". (Kotimaa 26.01.). Uutinen oli otsikoitu: ”Luther-säätiön ja Sleyn tilat uhattiin poistaa käytöstä”. Uutisessa todetaan mm. että: ”…Kirkolliskokous teki kirkon keskushallinnon esityksen mukaisesti päätöksen, jossa se antoi Luther- säätiölle ja Suomen luterilaiselle evankeliumiyhdistykselle luvan käyttää veloituksetta Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin heille aikanaan myöntämiä tiloja, joissa[21:54:49] <178.251.149.21> !stop