[21:48:42] Propt: Punaisen Armejakunnan terrori Punaisen Armejakunnan terrori oli laajaa, ja monet pelkäsivät uuden sodan alkamista. Saksassa pelättiin erityisesti Neuvostoliiton tai Japanin hyökkäystä.
Saksan sisäinen järjestys
Saksassa poliittinen tilanne ei ollut enää vakaa toisen maailmansodan jälkeen. Eri poliittiset ryhmät ottivat yhteen rajustikin kaduilla. Natsit saivat vuonna 1946 vallan useissa Saksan osavaltioissa, mikä kiristi tilannetta entisestään. Monet natsikauden johtohenkilöt pääsivät pakenemaan Etelä-Amerikkaan. Heidän mukanaan lähti myös Hitlerin henkilökohtainen lääkäri, Theodor Morell , jonka tehtävänä oli huolehtia Hitlerin terveydestä ja lääkityksestä.
Poliittinen tilanne ei rauhoittunut Saksassa vielä pitkään aikaan sodan jälkeen. Maassa oli suuria jännitteitä eri poliittisten suuntauksien välillä. Kommunistit pelkäsivät hallituksen olevan liian lähellä natseja toisen maailmansodan jälkeisessä maassa. Tämä pelko sai kommunistit tekemään raakoja väkivaltarikoksia läntisessä Saksassa.
Myös itäisessä Saksassa alkoi nousta vahva kommunistihallinnon vastainen vastarinta, mutta sen nujertaminen kesti kauemmin kuin lännessä. Itäsaksalaiset halusivat kuulua osaksi Länttä ja Länsi-Saksaa. Neuvostoliiton painostuksen myötä itäblokin maihin syntyi DDR:n valtio vuonna 1949.
[21:52:08] Propt: Punaisen Armejakunnan terrori Punaisen Armejakunnan terroriaallon jälkeen oli perustettu "suojeluskuntia", joiden ainoa tehtävä näytti olevan yhteiskunnan ja ihmisten terrorisointi. Suojeluskuntain Keskusjärjestö ei edes yrittänytkään saada aikaiseksi yleistä mielipidettä sille kannalle että suojeluskunnat ovat muuttuneet fasistisiksi järjestöiksi jotka käyttävät voimaansa ihmisiä vastaan. Suojeluskuntien johto toimi myös läheisessä yhteistyössä IKL:n kanssa. (IKL = Isänmaallinen Kansanliike.) Mitä sitten tapahtui, se oli niin hirveää ettei siitä kukaan uskalla puhuakaan ääneen. Kommunisminvastainen kansanrintama Sodan jälkeen perustettiin Neuvostoliiton vaatimuksesta Komintern lakkautetun Punaisen Armeijakunnan tilalle ajamaan anti-kommunismia maailmassa. Suomessa aloitettiin "kansainliittomainen kommunisminvastainen" toiminta, joka kattoi koko yhteiskunnan ja sen pääorganisaattoriksi tuli "Suomen komitea DDR:n tunnustamiseksi". Se ei ollut kuitenkaan Suomen kommunistisen puolueen toimintaa vaikka jotkut ovat sitä siksi nimittäneetkin. Suojeluskuntien rooli tässä kansanrintaman työssä oli keskeinen; 1) Ne perustivat ns. asekätkijät, 2) ne johtivat Lotta Svärdiä, jonka tarkoitus[21:54:27] <178.251.149.21> Nyt on outoa settiä kyllä muutettiin aatteellisesta maanpuolustuksen tukitoiminnaksi sekä 3) niiden[21:54:35] <178.251.149.21> !stop