Yleisradion puolueellisuus
→ Neuvotteluja ←
[13:31:18] LLAMA EI VASTAA: Connection refused (111)
[13:32:22] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[13:32:22] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
[13:48:19] <192.168.0.104> !llama
[13:50:02] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[13:50:02] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
[13:50:02] TODENNÄKÖISESTI SE EI OLE PÄÄLLÄ
[13:50:37] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[13:50:37] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
[13:50:37] LLAMA EI OLE VARMAAN PÄÄLLÄ
[13:51:04] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[13:51:04] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
[13:51:04] LLAMA EI OLE VARMAAN PÄÄLLÄ asia ehkä korjataan joskus
[13:51:24] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[13:51:24] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
[14:00:52] 192.168.0.104: CONNECTION_ABORTED 1355 s
[14:02:53] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[14:02:53] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
[14:02:58] 192.168.0.104 saapui paikalle
[14:03:14] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[14:03:14] Propt: yleisradion puolueellisuus
...
*** Jos selain alkaa tahmata, päivittäkää sivu! Jokainen LLAMAn yksittäin tuleva sana on oma SSE viesti, mutta ladatessa uutena asiakkaana vanhaa tavaraa, tulee koko LLAMAn vastaus yhtenä viestinä, joka on huomattavasti kevyempi selaimelle käsitellä. ***
[14:24:00] <192.168.0.104> !llama yleisradion puolueellisuus
[14:24:00] Propt: yleisradion puolueellisuus
yleisradion puolueellisuus" on hyvin pitkälti propagandaa. Sen tarkoitus on ylläpitää ajatusta siitä että on olemassa vain kaksi vaihtoehtoa, joista toinen on aina se oikea. Tämän lisäksi tämä propaganda esittää asiat hyvin mustavalkoisina. Esimerkiksi sen, että on olemassa jokin mystinen "kansa", joka on "erimielinen". On kuitenkin hyvin pitkälti propagandistista puhua "kansasta" jonain yhtenäisenä joukkona, jolle joku sitten kertoisi miten asiat ovat. Ja tämä olisi se "kansan tahto". Tosiasiassa näin ei ole, vaan "kansa" on joukko ihmisiä, jotka ovat eri mieltä asioista. Ja tämä erimielisyys on se, joka määrittää "kansan tahdon".
...
[15:25:22]
Propt: yleisradion puolueellisuus
yleisradion puolueellisuus näkyy hyvin siinä, kuinka se antaa runsaasti tilaa sellaisille mielipit[15:25:30]
...
192.168.0.104 saapui paikalle
eille, jotka ovat kaukana sen omasta linjasta. Tämä on johtanut siihen, että Yleisradion toiminnan ja sen olemassaolon oikeutusta on alettu kyseenalaistaa. On esitetty, että Yleisradion tulisi olla puolueeton toimija, joka ei ota kantaa poliittisiin kysymyksiin ja joka tarjoaa kaikille kansalaisille tasapuolisesti tietoa[
...
192.168.0.104: CONNECTION_ABORTED 33 s
Sen tulisi olla osa suomalaista yhteiskuntaa eikä toimia sitä vastaan. Yleisradion toiminnan tulisi perustua sen puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Sen tulisi olla avoin ja läpinäkyvä. Yleisradion tulisi olla luotettava ja puolueeton tiedonvälittäjä, jonka toiminta olisi julkista ja läpinäkyvää. Lisäksi Yleisradion tulisi tukea kansanvaltaa ja vahvistaa kansallista kulttuuria sekä sivistystä. Nämä ovat ne perusperiaatteet, joita Yleisradion tulisi toiminnassaan toteuttaa. Näitä periaatteita ei kuitenkaan enää kaikilta osin noudateta. Yleisradio on viime vuosina ottanut selvästi kantaa yhteiskunnallisiin asioihin. Se on tehnyt kannanottoja poliittisiin kysymyksiin ja asettunut selkeästi tiettyjen poliittisten puolueiden taakse. Esimerkiksi Euroopan unionia, euroa ja maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä Yleisradio on asettunut selkeästi kannattamaan tiettyä poliittista linjaa. Yleisradion kannanotot ovat olleet niin selkeitä, että niitä on pidettävä poliittisina. Yleisradio on ottanut kantaa asioihin, jotka kuuluvat poliittisen päätöksenteon piiriin. Yleisradion toiminta ei kaikilta osin täytä puolueettomuuden ja riippumattomuuden vaatimusta. Tämän vuoksi Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista, ei nykyisessä määrin mainos- ja sponsoriperusteista. Yleisradion toiminnan tulisi olla läpinäkyvää ja sen tulisi olla julkista ja kaikkien kansalaisten arvioitavissa. Yleisradion tulisi olla avoin ja läpinäkyvä. Sen tulisi myös tukea kansanvaltaa ja vahvistaa kansallista kulttuuria sekä sivistystä. Yleisradion toiminnan tulisi perustua sen puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Sen tulisi olla avoin ja läpinäkyvä. Sen tulisi myös tukea kansanvaltaa ja vahvistaa kansallista kulttuuria sekä sivistystä. Yleisradion rahoitus ei ole nykyisin riittävän avointa. Yleisradion rahoitus tulisi järjestää siten, että sen rahoitus olisi julkista ja kaikkien kansalaisten arvioitavissa. Tällöin Yleisradion rahoituksen tulisi perustua budjettiperusteisuuteen. Budjettiperusteisuus tarkoittaa sitä, että Yleisradion rahoituksen tulisi olla osa valtion budjettia. Tällöin kansalaiset voisivat seurata sitä, mihin heidän maksamansa verorahat käytetään. Budjettiperusteisuus on myös ainoa tapa, jolla voidaan turvata Yleisradion riippumattomuus ja puolueettomuus. Budjettiperusteisuus tarkoittaa sitä, että Yleisradio olisi osa valtion budjettia, eikä sen rahoitus olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Tällöin Yleisradion toiminta ei olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, vaan se voisi toteuttaa sille laissa määrättyä tehtävää riippumattomasti ja avoimesti. Budjettiperusteisuus on myös ainoa tapa, jolla voidaan turvata Yleisradion riippumattomuus ja puolueettomuus. Budjettiperusteisuus tarkoittaa sitä, että Yleisradio olisi osa valtion budjettia, eikä sen rahoitus olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Tällöin Yleisradion toiminta ei olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, vaan se voisi toteuttaa sille laissa määrättyä tehtävää riippumattomasti ja avoimesti. Budjettiperusteisuus tarkoittaa sitä, että Yleisradio olisi osa valtion budjettia, eikä sen rahoitus olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Tällöin Yleisradion toiminta ei olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, vaan se voisi toteuttaa sille laissa määrättyä tehtävää riippumattomasti ja avoimesti. Yleisradion rahoitus tulisi järjestää siten, että sen rahoitus olisi julkista ja kaikkien kansalaisten arvioitavissa. Tällöin Yleisradion rahoituksen tulisi perustua budjettiperusteisuuteen. Budjettiperusteisuus tarkoittaa sitä, että Yleisradio olisi osa valtion budjettia, eikä sen rahoitus olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Tällöin Yleisradion toiminta ei olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, vaan se voisi toteuttaa sille laissa määrättyä tehtävää riippumattomasti ja avoimesti. Yleisradion rahoitus tulisi järjestää siten, että sen rahoitus olisi julkista ja kaikkien kansalaisten arvioitavissa. Tällöin Yleisradion rahoituksen tulisi perustua budjettiperusteisuuteen. Budjettiperusteisuus tarkoittaa sitä, että Yleisradio olisi osa valtion budjettia, eikä sen rahoitus olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta. Tällöin Yleisradion toiminta ei olisi riippuvainen ulkopuolisesta rahoituksesta, vaan se voisi toteuttaa sille laissa määrättyä tehtävää riippumattomasti ja avoimesti. Yleisradion toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti ja sen tehtäviä sekä toimintatapoja tulisi arvioida. Yleisradion tulisi olla läpinäkyvä ja sen tulisi olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Yleisradion toimintaa tulisi tarkastella kriittisesti ja sen tehtäviä sekä toimintatapoja tulisi arvioida. Yleisradion tulisi olla läpinäkyvä ja sen tulisi olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Yleisradion tulisi olla riippumaton ja sen tulisi olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista, ei nykyisessä määrin mainos- ja sponsoriperusteista. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista, ei nykyisessä määrin mainos- ja sponsoriperusteista. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista. Yleisradion tulisi olla läpinäkyvä ja sen tulisi olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista. Yleisradion tulisi olla läpinäkyvä ja sen tulisi olla osa suomalaista yhteiskuntaa. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista. Yleisradion rahoituksen tulisi olla budjettiperusteista.
...
** Loppu **
[16:22:55] <192.168.0.104> !llama yleisradion propaganda
[16:22:55] Propt: yleisradion propaganda
yleisradion propaganda on tullut tiensä päähän.
[10:39:17] Propt: yleisradion journalismi
yleisradion journalismi on ala-arvoista. Siinä mielessä MOT, A-studio ym ohjelmat ovat yhtä tyhjän kanssa kun ne eivät kerro mitään asioista joita niissä käsitellään.
...
En ymmärrä logiikkaasi tässä asiassa. Kun et näe eroa siinä mikä on yksittäisen henkilön ja median vastuu silloin kun esitetään valheellisia väittämiä, miksi haluat sotkea tähän keskusteluun mukaan jotain määrittelemätöntä 'valtamediaa' joka ei liity koko asiaan?
Olet väärässä. Katso nyt itse mitä tuolla linkissäsi lukee:"Yleisradion journalismin perusta ovat sen arvot: riippumattomuus"
...
Olen usein kysynyt miksi minun pitäisi maksaa sellaisesta ohjelmasta josta en ole kiinnostunut, esim.
" Miksi meidän pitää ylläpitää Yleisradiota kun se kertoo samoja uutisia joita muutkin tekevät "?
...
Tiesitkö tämän? Kananmunia voit käyttää muuhunkin kuin ruoanlaittoon ja leipomiseen! Shutterstockissa on levinnyt jo pitkään kuva kananmunasta. Kuvassa kananmunalla tehdään erilaisia kuvioita keittiön lattiaan; munaa pyöräytetään lattialla akselinsa ympäri vinhasti pyörien, niin että munan kuori halkeaa, jolloin muna valuu pois kuorestaan muodostaen kauniin kuvion.
Yleisradiosta irtisanottiin yt-neuvotteluissa yli 74 työntekijää – irtisanomisia myös maakuntatoimituksissa
Kommentti: Yleisradio ei ole ainoa irtisanoja: Muun muassa Aamulehti kävi yt-neuvottelut ja irtisanoi 9 toimittajaa
Yleisradion yt-menettelyssä on irtisanottu yhteensä 74 ihmistä. Yleisradion tiedotteen mukaan irtisanotuista 29 oli ylempiä toimihenkilöitä, 19 journalisteja ja kaksi sekä asiantuntijoita että muita työntekijöitä.
...
Trumpin ex-kampanjapäällikkö Manafort joutuu ensi viikolla vankilaan
Sipilä Trumpin väitteestä median puolueellisuudesta Yhdysvalloissa: Mediasodassa kaikki osapuolet valitsevat omat faktansa
...
Uutissuomalainen: Sipilä on pääministeriaikojen suosituin ministeri – "Tasaista suosiota ja kovaa kannatusta" Kotimaa 11:43
Trump hyökkäsi rajusti mediaa vastaan ja syytti sitä puolueellisuudesta – "He vihaavat presidentti Trumpia, ei päinvastoin" Ulkomaat 10:36
...
Lähettänyt Mika Ahonen klo 9.30 Ei kommentteja:
Yleisradion toiminta rahoitetaan pääosin tv-maksutuloilla joita kerätään television omistavilta ihmisiltä.
Television katselu ei ole kuitenkaan perusoikeus, sillä ihmisellä on perustuslain mukaan vapaus olla kuulumatta yhdistykseen mikäli niin tahtoo (Perustuslain 13§). Perusoikeusnäkökulmasta katsottuna näin ollen tv-maksujärjestelmää voidaan pitää siis varsin erikoisena järjestelmänä varsinkin kun Yleisradion tarjonta televisiossa sekä radiossa koskettaa yhtä lailla kaikkia riippumatta siitä omistaako kyseinen henkilö televisiota vai eikö.
Koska Yle-laki ei edellytä ihmisiä kuulumaan Yleisradioon eikä myöskään maksamaan sen toimintaa on hyvin kyseenalaista että kyseistä maksua edes kerätään kansalaisilta. Mikäli maksu kuitenkin kerättäisiin ihmisiltä niin silloin pitäisi olla selvää miksi sitä peritään jokaiselta, koska kaikki eivät käytä Ylen palveluita tai omista laitteita joilla niitä voisi käyttää! Nykyinen järjestelmä jossa jokainen pakotetaan maksamaan Ylelle vaikkei palvelua käyttäisikään onkin siten varsin kyseenalainen!
...
Miksi sitten näin?
Yleisradion toiminta rahoitetaan pääosin tv-maksutuloilla joita kerätään television omistavilta ihmisiltä. On myös esitetty että Yle-veron kautta rahoitusta saadaan enemmän kuin nyt ja sitä maksavat ihmiset ovat tasapuolisemmassa asemassa rahoituksen suhteen. Kuitenkin mikäli rahoitus hoidetaan veron avulla on selvää että rikkaat tulevat hyötymään asiasta köyhiä huomattavasti enemmän sillä maksu jakautuu tasaisemmin kaikkien maksettavaksi mutta hyvätuloiset maksaisivat suhteellisesti selvästi vähemmän veroa samasta potista.
Kuitenkin koska Yleisradion journalistinen sisältö rahoitetaan tällä hetkellä pitkälti valtion budjetista (noin 500 miljoonaa euroa vuodessa) pitäisi Ylen toiminta järjestää suoraan budjettirahoituksen kautta jotta nykyinen epäreilu asetelma jossa köyhät ja varakkaat maksavat saman hinnan Yle-verosta poistuisi. Tämä tarkoittaisi noin 160 euron vähennystä pienituloisille, 2000 euroa keskituloiselle sekä 4000 hyvätuloisemmalle jonka seurauksena on että köyhemmät maksaisivat selvästi enemmän veroa kuin nyt koska heitä verotetaan ankarammin.
...
Ylelle pitäisi antaa selkeästi vähemmän resursseja käyttöön jotta sen journalistinen sisältö saadaan supistettua vain ja ainoastaan uutisten esittämiseen sekä radion puolella pelkkään klassiseen musiikkiin. Nykyisen kaltainen toimittajien tyhjänpäiväinen paskan jauhaminen kun häiritsee aivan liikaa koko kansan sivistystasoa nostavaa laadukasta journalismia kuten esim MOT ohjelmaa.
On myös tärkeää muistaa ettei Yleisradion tarkoitus ole kasvattaa vaan sivistää kansaa joten tästä syystä ei olisi mitenkään väärin mikäli jatkossa Ylen kanavilta nähtäisiin vain mustavalkoisina tehtyjä ohjelmia joiden taustalla soisi ainoastaan Sibeliuksen sinfoniat sekä Mozartin Requiem. Tämän laatuista informaatiota me kansakuntana tarvitsemme kasvaaksemme ihmisinä eikä mitään väritettyjä valeuutisia siitä miten asiat ovat oikeasti.
...
Totta :). Pitää kuitenkin muistaa olla vertaamatta omaa elämää liikaa muihin, sillä silloin ei enää pysty nauttimaan omasta elämästä. Voi tuntua siltä kuin oma elämä olisi ihan epäonnistunut kun kaikilla muilla menee paremmin…
Hyvä kirjoitus ja näkökulma tähän ajankohtaiseen asiaan! Yleisradiolla on ollut yllättävän merkittävä asema esimerkiksi sotahistorian tapahtumien välittämisessä. Ainakin itse koen usein historian välittyvän parhaiten juuri Yleisradion ohjelmien kautta – historiaa käsittelevät kirjat ovat harvoin yhtä viihdyttäviä tai informatiivisia, mutta se ei välttämättä olekaan tarkoitus.
En ole kuitenkaan varma kuinka mielekästä yleisradioyhtiön toiminta tuossa muodossa oikeastaan enää tänä päivänä on: tuntuu kuin Yleisradio toimisi nykyään jonkinlaisena ”muistiorganisaationa” joka säilyttää ja arkistoi menneisyyttä jälkipolville. Tähän tarkoitukseen Ylen budjetti on jo mielestäni liian suuri: eihän meillä olisi pulaa tiedosta vaan ajasta jota voisimme käyttää tuon tiedon keräämiseen, käsittelyyn sekä välittämiseen! Toivottavasti en kuulosta ihan muinaisjäänteeltä – onhan toki edelleen tärkeää tarjota yleissivistystä kansalle jne.
Joka tapauksessa tuo sotahistorian tapahtumien välittäminen ei ehkä kuitenkaan ole se paras esimerkki Yleisradion tarpeellisuudesta. Uskon että olisin pärjännyt mainiosti ilman Yleisradiota myös koko jatkosodan ajan tai ainakin suurimman osan siitä (kuten varmaan valtaosa suomalaisista).
Historia onkin varmasti niitä aiheita jotka on tärkeä pitää esillä yleisradion kaltaisessa instituutissa, ja joita olisi vaikea jättää vain markkinoiden armoille.
...
Ylellä on kuitenkin mielestäni liian iso budjetti muihin käyttötarkoituksiin kuin suoraan kansan sivistämiseen sekä uutisten kertomiseen. Esimerkiksi urheiluohjelmien esittäminen pitäisi ehdottomasti olla täysin markkinavoimien päätettävissä: onhan kyse lopulta aivan puhtaasti viihdyttämisestä (kuten myös vaikka tosi-tv:stä), eikä mistään muusta!
Mitä mieltä sinä olet Yleisradion asemasta? Onko Suomessa mielestäsi liikaa yleisradioita?
...
Yle on kieltämättä aika vahva media, mutta toisaalta se vahvistaa vastakkainasettelua ja luo viholliskuvia.
Ja kyllähän esimerkiksi Ylen puolueellisuus näkyy monissa ohjelmissa. On tärkeää tuoda esiin näkökulmia kummaltakin puolelta, kunhan muistaa tehdä sen objektiivisesti (joka tuntuu joskus olevan hankalaa).
Minun mielestäni Yleisradio ei saisi olla liian voimakas toimija, sillä silloin muut mediat saattavat kärsiä tai jopa jäädä varjoon…
...
Vaikka kaikki ihmiset eivät olisikaan Ylestä samaa mieltä, olisi outoa jos yhdelläkään ihmisellä ei saisi olla mitään sanomista siihen mitä ohjelmia Ylellä esitetään.
Kun kerran Yleisradiota saa rahoituksensa avulla toteuttaa käytännössä ”kansakunnan yhteistä intressiä” tai vastaavaa käsitettä (mitä ikinä se tarkoittaakaan) niin mielestäni kansalla on täysi oikeus vaatia että Yle edustaa koko kansaa. Ei pelkästään muutamaa etuoikeutettua tyyppiä jotka itse päättävät siitä mitkä ovat juuri heitä itseään kiinnostavia asioita ja sen perusteella saavat määrittää mikä nyt ylipäätään onkaan tärkeää.
...
YLE:n tehtävä olisi kertoa kansalle puolueetonta faktatietoa mutta nykyisellään YLE:stä muodostuu pelkkä mielipidevaikuttaja jollaiseksi sitä alunpitäen yritettiin saada muutettuakin!
No huhuh..ja mitähän tässä pitäisi uskoa? Yleisradiota vaiko MV-lehteä. En osaa kyllä yhtään päättää.
...
Miksi ihmeessä kukaan luottaisi mihinkään mikä tulee YLEn kautta ? Ja miksikö siihen sitten on luotettava ?
YLE:n omistaa eduskunta ja kansa, eikä YLE:ssä työskentele yksikään työntekijä joka ei olisi sitoutunut toimimaan eduskunnan laatimien sääntöjen puitteissa sekä noudattamaan Yleisradion arvoja joiden mukaan Yle tuottaa monipuolista luotettavaa tietoa.
Siksi luotankin Yleisradioon täysin. En voi tietenkään tietää onko tieto totta mutta uskon sen olevan enemmän kuin yhtä todennäköistä ellei jopa todennäköisempaa kuin se että MV:n tai minkään muun vaihtoehtomedian kautta tulee edes osa tiedoista joita pidän faktoina..
...
MV-lehden kaltaiset julkaisut ovat parasta mitä suomelle on tapahtunut pitkään aikaan. Ne herättävät kansan näkemään miten asiat oikeasti ovat. Valtamediaan ei voi enää luottaa lainkaan, ne eivät kerro mitään muuta kuin sen mikä niille sopii tai sitten valehtelevat häpeilemättä kuten Sipilä-kohussa kävi ilmi.
Onneksi yhä useampi kansalainen alkaa nähdä tämän valtamedian puolueellisuuden ja valheellisuuden taakse mutta tämä herääminen vie aikaa kun suuri osa on tottunut katsomaan pelkästään ylen uutisia niin silloin koko valtamedia näyttää olevan samalla linjalla. Ihmiset ovat onneksi heräämässä, hyvä näin!
...
Juha Mieto muistelee yllättävää tapaamista hiihtäjäsuuruus Jelena Välben kanssa: ”Sanoin hänelle, että minulla olisi kaksi tytärtä”Juha Miedolla riitti juttuseuraa hiihtouransa jälkeenkin - esimerkiksi hiihtäjälegenda ja entinen Venäjän pääministeri... Lue lisää...
Surun päivä koko urheiluyhteisölle – "Urheilussa ei ole tilaa homofobialle tai rasismille"Ranskan poliisi on ottanut kiinni yhden epäillyn Nizzan hyökkääjästäNizzan iskun uhrien joukossa useita lapsia, kertovat paikalliset tiedotusvälineet. Ulkomaat Urheilu Kulttuuri Viihde Musiikki Yleisradiotoiminta
Kommentit: Uusin ensin Vanhin ensin 1 kommentti 0 lukija kommentoi AvainsanatYle Aiheeseen liittyvää201772251425992 viikkoa sittenYLEISRADION JOURNALISMI ON HÄTÄTILANTEESSA (VIDEO)3 kuukautta sittenMitä yhteistä on Yle:llä ja Natsi-Saksalla? (Julkaistu 15.8.)4 vuotta sittenA-studio: Talk – Gazan pommittajat 6 päivää sitten
Viimeisimmät artikkelit Mitä yhteistä on Yleisradiolla ja natsi-Saksalla?
...
Uusimmat videot "Mitä yhteistä on Yle:llä ja natsi-Saksalla" (9:36)
Mitä yhteistä on Yleisradiolla ja Natsi-Saksassa? (2:51)A-studio: Talk – Gazan pommittajat (7:13) (5:38)MOT - Tasemummot Areenassa (5:10) (0:03)(1:57))
...
Yle yhtiönä
Yleisradio Oy, ruotsiksi Yleisradio Ab on osakeyhtiö jonka päätoimiala on Televisio- ja yleisradiotoiminta muualla kuin Isossa-Britanniassa.
...
Vuonna 2018 Ylen liikevaihto oli noin 905 miljoonaa euroa. Samana vuonna Yle teki voittoa 21,9 miljoonaa ja viime vuosina sen liikevoittoprosentti on ollut keskimäärin neljä prosenttia.
Yleisradion suurin yksittäinen kuluerä koostuu henkilöstökuluista, joita sille koitui 466 miljoonalla eurolla vuonna 2017.
Toiseksi eniten rahaa upposi esitys- ja tekijänoikeuskorvauksiin: niille kului 196 miljoonan euron verran eli yli 40 % koko Ylen toimintakustannuksista. Muihin kuluihin Yleisradiolta upposi 133 miljoonaa euroa. Ne sisältävät muun muassa palveluiden ostoja muilta yhtiöiltä sekä muita varsinaisen toiminnan kuluja.
...
Ylen hallitus valvoo yhtiön toimintaa. Hallituksen toimikausi kestää vuoden kerrallaan ja siinä istuu kahdeksan henkilöä. (Valtioneuvosto)
Eduskunta hyväksyi yleisradiolain 6 a §:n muutoksen äänin 103-80, tyhjää äänesti 7 edustajaa.
...
Eduskunnan tarkastusvaliokunta arvioi viime vuonna mietinnössään, että mediapolitiikan tarve on korostunut toimintaympäristön muutosten myötä. Valiokunnan mielestä valtion tulee huolehtia siitä, että Ylellä on edellytykset toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä kaikissa oloissa, vaikka markkinat jatkuvasti muuttuvatkin. Valiokunta katsoi myös, etteivät uudet tavat jakaa tietoa ja sisältöjä vähennä Ylen tarpeellisuutta
Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan ”suomalainen mediakenttä tarvitsee Yleisradiota”.
Berner kertoi keskustelleensa asiasta Yleisradion kanssa jo ennen kuin hän julkisti ehdotuksensa uudeksi liikennekaareksi 19. huhtikuuta 2016: hänen mukaansa keskusteluyhteys on ollut tiivis läpi valmistelun, myös julkisen palvelun tehtävästä puhuttaessa.
...
Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Risto Uimosen mielestä Yle-kohu osoittaa selvästi sen, että Yleä tarvitaan edelleen vahvana toimijana suomalaisessa mediakentässä. (HS 21.12.2016)
Jos Yleisradiota ei olisi olemassa niin se pitäisi heti perustaa, sanoo Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg (Yle 22.2).
...
Toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila oli ennen siirtymistään Ylelle MTV Oy:n ohjelmajohtajana. (MTV 23.10)
Vuonna 2017 Yleisradio kertoi vähentävänsä työntekijöitä eri toiminnoistaan yhteensä noin 160 henkilötyövuoden verran sekä eläköitymisten kautta 40 henkilöä. Lisäksi toimintoja ulkoistettiin (Yle 2018). Helsingin Sanomien toimittaja Mikko-Pekka Heikkinen kirjoitti kolumnissaan vuonna 2018: “Ulkoistaminen ja yhtiöittäminen tarkoittavat yleensä sitä, että joku tekee hommat halvemmalla. Mutta mihin hintaan?”
...
https://yle.fi/uutiset/3-10469606 https://yle.fi/uutiset/3-10000000 https://fi.wikipedia.org/wiki/Yleisradio https://www.sanomalehdet-fi-bin.directo.fi/@Bin/bc5023e0a186491289daca668551bb270038/
...
https://yle.fi/uutiset/tuoreimmat https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jpvuorela/art-20928258-uutisradio-yleisradiotoiminnan-journalismi/ https://fi.wikipedia.org/wiki/Uutisohjelma
...
Siksi Ylen uutistoiminnan johtaja Atte Jääskeläinen teki ainoan oikean ratkaisun antaessaan Jääskeläiselle potkut.
Jääskeläinen oli selvästikin ottanut vallan Ylessä käsiinsä vastoin omistajien tahtoa tai jopa vastoin perustuslakia jos sitä verrataan hänen tehtäväänsä Yleisradion uutisten johtajana. Perustuslain mukaan "Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tulee erityisesti:
"5) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä sekä keskusteluja yleisradiossa;"" (lähde: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731)
...
Jääskeläinen toimi päinvastoin.
YLE:n toimittajat eivät olleet pelkästään tyhmiä vaan jopa pahantahtoisia kun he lähtivät Jääskeläisen kelkkaan joka ei ajanut YLEn omistajien eli veronmaksajien tahtoa tai ainakaan etua. ("Omistajien etu" on tietysti hyvin epämääräinen käsite ja riippuu myös siitä onko Yleisradion omistajat, tässä tapauksessa eduskuntapuolueista koostuva hallintoneuvosto jossa istuvat puolueiden edustajat ovat kaikki kansanedustajia. Mikäli YLE:n omistaisi yhtiömuotoisesti toimiva yhteisö kuten Sanoma Oy niin Jääskeläisen toiminta olisi ollut hyvinkin mahdollista ilman potkuja.)
...
Atte Jääskeläinen ja Ruben Stiller (kuva: YLE)
Mutta, mutta... katsotaan nyt mihin tämä kehittyy. Voi olla ettei tilanne tästä juurikaan parane ennen vaaleja vaikka Yleisradion hallitus on jo ilmoittanut ottavansa asian käsiteltäväkseen jos ei se ole sitä tehnyt vielä tätä juttua kirjoittaessa eli aivan lähiaikoina...
...
Tunnisteet: Atte Jääskeläinen, Ruben Stiller
Yleisradio julkaisi viime viikolla uutisen jonka mukaan Suomi on "yleisradiotoiminnan edelläkävijä" ja kertoi kuinka Tanskassa ollaan menossa kovaa vauhtia samaan suuntaan kuin Suomessakin eli julkisen palvelun yleisradion asema heikkenee samalla kun kaupalliset mediat ovat alkaneet käyttää uutisoinnissaan yhä enemmän uutistoimistoista peräisin olevia sisältöjä.
Tanskalaiset haluavat eroon julkisesta yleisradioyhtiöstä
...
Tämän asianhan me jo tiesimmekin mutta se mikä tässä uutisessa on mielenkiintoista että sen julkaisi Yle eikä esimerkiksi iltapäivälehdistö jota Tanskassakin seurataan paljon innokkaammin kuin Suomen vastaavia vaikka niitä ei edes tule Suomessa päivittäin vaan kerran tai kaksi viikossa, kun taas Ylen uutiset tulevat joka päivä klo 20.30.
Tanskan yleisradioyhtiö DR:n budjetti ja katsojaluvut ovat pienentyneet viime vuosina selvästi samalla kun kaupallinen tv-uutistoiminta on vallannut alaa erityisesti nuorten katsojien keskuudessa. (kuvakaappaus YLE: n uutisista)
...
Toisaalta se mitä Ylen tulisi tehdä on miettiä entistä tarkemmin sitä millainen journalistinen tuote houkuttelee ja palvelee yleisöjä parhaalla mahdollisella tavalla. Yleisöjen houkuttelu vaatii tietysti panostuksia sisältöön mutta toisaalta myös teknologian hyödyntämisen kannalta pitää osata löytää oikea taso jonka ylittäminen johtaa yleisön karkoittamiseen.
Yleisradion ohjelmatyöntekijät ry järjesti viime viikonloppuna seminaarin jossa puhuttiin paljon mm Yleisradion tehtävästä, riippumattomasta journalismista ja journalismin ansaintalogiikan murroksesta.
...
Ajatus siitä että Yle pitäisi brändätä uudelleen jonkinlaiseksi mediamoguliksi ei ole kovinkaan kaukaa haettu ajatus koska Yle kuitenkin käyttää paljon rahaa erilaisiin investointeihin kuten studioiden rakentamiseen ja lähetysverkon uudistamiseen. Itseasiassa Ylen organisaatio muistuttaa huomattavankin paljon monia muita yrityksiä paitsi siinä suhteessa, että se kilpailee yksityisen median kanssa samoista lukijoista eikä kilpaile muiden kaupallisten toimijoiden tapaan keskenään.
Jos ajattelee Yleisradion nykyistä tilaa niin sitä voi verrata aika hyvin vaikkapa Nokiaan joka oli ennen aivan loistava yritys mutta sen jälkeen kun Stephen Elop tuli toimitusjohtajaksi kaikki asiat alkoivat mennä pieleen koska hänen ajattelunsa oli täysin päinvastainen kuin edeltäjiensä joiden tehtävänä ei ollut keksiä mitään uutta vaan kehittää olemassaolevia tuotteita. Siinä missä Jorma Ollila ajatteli että Nokia on ensisijaisesti kännykän valmistaja eikä televisioyhtiö, Elopin strategiaksi muodostui se miten tehdään Nokian puhelimista mahdollisimman helposti televisioita.
...
"Surullinen ylen asiakas" kirjoitti 12.7.2018 8:56 Tee ilmoitus
Yleisradio rikkoo törkeästi hyvää journalistista tapaa kun haastattelee ja päästää ääneen ainoastaan poliittisesti "oikeaan suuntaan " ajattelevia ihmisiä.
...
Vast: Ylellä liian paljon väkeä?
Yleisradio ei ole mikään voittoa tekevä yritys! Ja toiseksi Ylen tehtävänäkin on tuottaa tietoa kansalle ja antaa kaikille ihmisille mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, eikä sulkea ihmisiä ulkopuolelle.
...
"ei hyvää päivää vaan sinullekin" kirjoitti 2.5.2016 16:56 Tee ilmoitus
Yleisradio on tehnyt pitkän, kunniakkaan historian aikana monta ansiokasta juttua mm. natseista ja muista fasisteista sekä kommunisteista; viimeksi mainitusta etenkin Suomen kommunistisen puolueen johtohahmoista ja heidän kytkennöistään Neuvostoliittoon/Neuvostoliittoon loikanneisiin suomalaisiin.
Myös DDR:stä Yleisradio julkaisi viime vuosikymmenellä useita merkittäviä juttuja, jotka perustuivat myös suoraan ns. Stasin tai KGB:n lähteisiin eivätkä vain oletuksiin esimerkiksi loikkareiden motiiveista ja/tai taustoitukseen, joka sekin oli hyvin kriittistä - ja sinänsä oikein.
Neuvostoliiton hajottua Yleisradion on ollut aiempaa vaikeampi tehdä paljastuksia mm. Venäjästä/Neuvostoliitosta johtuen sen omasta roolista tuossa suurvaltapolitiikassa etenkin Kylmän sodan aikana. Nyt se tekee enää harvoin juttuja Neuvostoliitosta mutta sitäkin enemmän ns. Itäisestä Saksasta (DDR). Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Yleisradio on siis siirtänyt oman tehtävänsä pitkälti DDR:n, Venäjän federaation tai jopa Kiinan kansantasavallan harteille.
Yleisradiossa ja valtion omistamissa muissa tiedotusvälineissä tulee nyt kiinnittää erityistä huomiota siihen millä tavalla Yle levittää omaa propagandaansa esimerkiksi Venäjästä sekä myös Kiinaan liittyen erityisesti Ylen uutisoinnin tasoon niin sisällön kuin tason suhteen. Ei ole mitenkään perusteltavissa se, että Yleisradion uutisissa annetaan toistuvasti aivan virheellisiä tietoja Kiinasta - usein vieläpä juuri sellaisissa asiakokonaisuuksissa joihin liittyy merkittävää taloudellista merkitystä Suomelle ja Suomen valtiolle (esim. suomalaisten yritysten toiminta Kiinassa). Lisäksi tulee kiinnittää huomiota siihen kuinka Yle uutisoi Kiinaa koskevista talousuutisista kuten myös Kiinan kommunistisen puolueen jäsenten tai valtionyritysten toimista erityisesti jos niihin yhdistyy taloudellinen intressi.
Yleisradiossa ei myöskään tule levittää sellaista poliittista agendaa, joka on ristiriidassa perustuslain sekä YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen kanssa - esimerkkinä Ylen uutisointi liittyen USA:n presidentin vaaleihin ja Joe Bidenin vaalivoittoon. On syytä pitää mielessä se, että Suomessa mediavaikuttamiseen liittyviä päätöksiä tekevät poliitikot ovat aivan keskeisessä asemassa sen suhteen miten median vapautta hyödynnetään poliittisessa toiminnassa tai propagandan levityksessä.
Yleisradiossa tulee harjoittaa nykyistä parempaa lähdekritiikkiä erityisesti käsiteltäessä sellaisia uutisaiheita joihin liittyy merkittävä poliittinen intressi - esimerkkinä mm. erilaisten ns. kansalaisaktivistien esiintyminen asiantuntijoina ajankohtaisohjelmissa sekä Yleisradion uutisissa (esimerkkinä Greenpeace, Ilmastopaneeli tms.). On syytä myös pitää mielessä se kuinka erilaisia kansalaisjärjestöjen ja yritysten edustajia voidaan kutsua "asiantuntijoina" erilaisiin keskusteluohjelmiin jne.
...
YLE on hyvä yhtiö. Sitä tarvitaan.
Yleisradio tuottaa hyvää ohjelmaa televisioon, radioon ja internettiin. Ylen televisio-ohjelmista voi oppia kieliä, kulttuuria ja historiaa tai nähdä uutisia ympäri maailmaa sekä tietenkin kotimaisia sarjoja ja elokuvia laidasta laitaan. Televisio-ohjelmien lisäksi yle areenasta voi kuunnella radio-ohjelmia aina ajankohtaisohjelmista musiikkiin ja urheiluselostuksiin asti!
...
On valitettavaa että ylen ohjelmat eivät näy ulkomaille eikä niihin saa tekstitystä vieraskielisiä ohjelmia varten koska tekijänoikeus järjestöt määräävät niin.
Kuitenkin yle lähettää ohjelmaa myös ulkolaisille kanaville mikä on hyvä asia mutta esimerkiksi saksassa ne ovat dubattu saksaksi jolloin suomen kieltä ei niistä pysty ymmärtämään. Lisäksi ulkomailla asuville suomalaisille olisi tärkeää saada enemmän ajankohtaista tietoa ja uutisia suomesta jota yleisradiosta saakin englannin- tai ranskankielellä ainakin nettiradio ylen kanavalta!
...
Ylellä taas joskus joutuu vaihtamaan kanavaa kun ne vaan jankkaavat niitä samoja juttuja päivästä toiseen. Toki tulee myös ihan hyvääkin asiaa mutta se jää sitten vähän vähemmälle...
On valitettavaa lukea suomalaisten kirjoittamia mielipiteitä (yle) yleisradiosta! Yleisradion tehtävä ei ole edistää minkään puolueen sanomaa, vaan palvella puolueettomasti koko kansaa.
...
Tämä kommentti sisältää nyt myös minun poliittista kantaani.
Ja vaikka ylen tarkoitus olisi esitellä puolueettomasti asioita ja pitää yllä puolueetonta yleisradiota niin ylellä pitäisi kuitenkin ehdottomasti rajoittaa toimittajien poliittisia kannanottoja eikä heidän niitä tulisi tuoda esiin edes uutisten sisällä tai uutisissakaan! Jos toimittajan poliittinen kanta vaikuttaa uutisointiin puolueellisesti tulee toimittajan välittömästi erota tehtävästään! Poliittiset kannat eivät saa ohjata uutisointia!
...
- Jussi
Suomen kansa ensin -puolue poistettiin yleisradion vaaliohjelmista sen vuoksi, että se ei suostu osallistumaan vaalitentteihin YLE:n kanssa.
...
Muistan silloin miettineeni eroamista koko puolueesta mutta siihen aikaan eroaminen ei tainnut onnistua kuin raastuvan kautta? Ainakaan jäsenrekistereihin tai muihin vastaaviin minulla ei ollut asiaa.
Olen aina arvostanut Yleisradiota eikä minulle tullut mieleenikään epäillä sen journalismin etiikkaa ja toimittajien ammattitaitoa. Mutta kun nyt jälkikäteen olen lukenut heidän artikkeleitaan niin niissä näkyy tuo mainittu painostus erittäin selvänä, mm. siinä että jo etukäteen tehdään päätös mitä mieltä asiasta pitää olla sekä missä sävyssä asia tuodaan esiin.
...
Ja samalla valtamedia kuitenkin mollaa Soinia joka ei ole kommentoinut asiaa mitenkään….hmm…onkohan tämä taas tätä YLEn harrastamaa salaliittoa?
Niin, nyt kun meillä on käsillä tilanne jossa maan suurin sanomalehti Helsingin Sanomat julkaisee sivuillaan artikkelin jonka sisältönä on: ”Maan suurinta sanomalehteä ja Yleisradiota johtava Mikael Jungner myöntää ettei Yleisradio ole enää poliitikkojen käsikassara.”
En pysty kuvittelemaan tilannetta, missä maamme pääministeri kirjoittaisi Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtajana kolumnin jossa hän väittäisi että Suomen suurinta sanomalehteä sekä yleisradion televisio- ja radiokanavia johtaa poliittisten puolueiden edustajat.
...
Jne jne…
Ai niin! Kun kyse on Yleisradiosta tai Hesarista tai oikeastaan ihan mistä vaan mikä voidaan liittää em. median toimintaan, meidän tulee aina muistaa mainita sana ”itsesensuuri”!
...
Ylelle kävi kuten Ylelle kuuluu käydäkin, rahat loppu kesken..
Tässä sen näkee mihin veronmaksajien rahoilla ylläpidetty yleisradio on mennyt kun on ollut pakko kilpailla kaupallisen median kanssa joka tarjoaa saman tiedon ilmaiseksi.
Veronmaksajat kustantavat nyt verovaroin yhden yhtiön toiminnan ja kilpailevat kaupallisten yritysten kanssa niiden omalla alueella eli tiedotuksessa. Eli kuka tahansa saa tulla kilpailemaan sinun maksamillasi verovaroilla ihan vapaasti samaan kilpailuun mistä saat palkkasi itsekin verovaroista mutta vain silloin jos kyse ei ole viihteestä, urheilusta tai jostain muusta toiminnasta jotka eivät liity yleisradioon millään tavalla.
Jos yleisradio olisi pitänyt näppinsä irti viihdebisneksestä ja jättänyt sen kaupalliselle puolelle kuten se oli tehnyt siihen asti kunnes yle-veron keksiminen muutti kaiken niin ehkä yleltä nyt vielä saataisiin jotain kunnollista uutisointiakin ulos kun sille annettaisiin työrauha ilman tarvetta kilpailla koko ajan kaupallisia medioita vastaan niiden omilla aseilla. Yleisradion pitäisi keskittyä omaan työhönsä eikä kilpailuun kaupallisten yhtiöiden kanssa joiden tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa vaan välittää informaatiota yleisölle.
...
Mitenkään ylen uutisia en sinänsä vastusta vaikka ne eivät olisikaan ihan totuudenmukaisia sillä uutisten pitää aina kuitenkin olla tasapuolisia mutta jos esimerkiksi verrataan yleä vaikkapa Fox Newsiin jonka uutisista suuri osa perustuu jonkun salaliittohörhön youtube-videoon niin ei voi kun todeta että yleltä saa yleensä ainakin jotenkuten puolueetonta tietoa verrattuna siihen.
En oikein osaa sanoa mikä olisi se paras ratkaisu jolla saataisiin aikaan parempaa ja laadukkaampaa uutisointia suomessa. Ehkäpä joku uusi lehti voisi menestyä sillä sen perustamiseen tarvittavat resurssit olisivat minimaaliset yleisradioihin nähden. Yleisradion nykyinen toimintatapa on jo vanhanaikainen koska suurin osa ihmisistä pystyy seuraamaan uutisia nykyään internetin kautta ilmaiseksi eikä tarvitse enää maksaa kalliista yle-verosta mitään.
...
En väitä että Ylen vihervasemmistolaiset olisivat aina väärässäkään – varsinkin maahanmuutto- ja ilmastonmuutosjutuissa heidän joukossaan saattaa olla oikeasti asiantuntijoitakin. Mutta eivät hekään ole sen kummempia kuin muut poliitikot tai virkamiehet joille on annettu ”oikea” mielipide ylhäältäpäin. (Ja ei kai kukaan kuvittelekaan, etteikö Ylellä olisi vahva poliittinen agenda?)
Suomen Yleisradio
6 thoughts on “Yle vs todellisuus: Suomen Yleisradio osa 3 (propagandaa)”
...
Eikö nyt olisi aika kysyä kansan mielipidettä asiaan. Näin tulisi demokratia lähemmäksi meitä tavallisia tallaajia. Siis kansanäänestyksiä lisää ja lopetetaan politikkojen oikeus tehdä päätökset meidän puolesta. Miksi meille ei anneta mahdollisuutta päättää omista asioistamme?
Yleisradiolain mukaan Ylen tehtävä on palvella kaikkia suomalaisia, siis myös eri vähemmistö- ja erityisryhmiä.
...
YLEn roolia koko kansaa palvelevana mediana tulee korostaa
Yleisradion tehtävänä pitäisi olla ns. “yleistajun” ja sivistystehtävän lisäksi tasa-arvon edistäminen, tämä tapahtuu erityisesti tarjoamalla koulutusta vähemmistöille (vrt esim viittomakieliset uutiset tai saamenkielinen uutislähetys) mutta sitä voisi edistää myös muuten mediassa esimerkiksi nostamalla esiin vähemmän näkyviä ryhmiä jotka usein jäävät sivuun.
...
CFR:n tehtävä on ohjailla ja valvoa Yhdysvaltain tiedotusvälineitä, erityisesti sellaisia jotka suhtautuvat kriittisesti Yhdysvaltoihin tai sen ulko- ja sisäpolitiikkaan. (http://www.verkkomedia.org/news.asp?mode=8&id=13084) Suomen valtamedia näyttää kuuluvan tähän joukkoon.
Verkkomedian päätoimittajana toiminut Janus Putkonen siirtyy Verkkomediasta Yleisradioon (Yle uutiset).
...
https://mvlehti.net/2018/11/28/ylen-uusi-ajankohtaistiimi-koostuu-naisista-ja-femakoista/?fbclid=IwAR2gYkHpJGDX6tZKB0qWTzS9V3iUoe8RMlCrhj4yFcvQ7nEu1x_OxyNdm
Yle on jo aiemmin uutisoinut, että myös muissa EU-maissa sekä esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa suuret yleisradioyhtiöt ovat päätyneet irtisanomaan työntekijöitään.
YLE ei ole edes pahin. Saksan yleisradion ZDF:n kerrottiin vähentäneen 21% henkilöstöstään muutaman viime vuoden aikana vaikka sen katsojamäärät olivat vain kasvaneet 10% edellisvuodesta:
...
Ylewatch-blogisti kirjoittaa ansiokkaasti YLE TV1 -kanavalla 20.9.2017 alkaneesta A-teeman keskusteluohjelmasta: Onko Suomi sananvapauden mallimaa?
A-teema –ohjelman aiheena oli "Sananvapaus kriisissä" ja keskustelemassa oli mm. kaksi Yleisradion toimittajaa, Ylen politiikan toimittaja Kirsi Heikel (joka ei saanut kutsua ensimmäiseen keskustelutilaisuuteen) ja kirjailija Matti Rönkä.
He keskustelivat ohjelmassa sananvapaudesta lähinnä omalta kannaltaan eli siitä mitä he saavat sanoa yleisölle Yleisradiossa työskentelevinä henkilöinä, mikä onkin oikein hyvä aihe, sillä juuri sen osalta sananvapauden tila Suomessa on surkea ja sitä olisi syytä parantaa. Mutta keskustelussa oli kaksi asiaa joita en ymmärrä: miksi Yleisradio järjestää A-teema -keskustelun sananvapaudesta Yleisradion työntekijöiden kesken eikä kutsu keskusteluun mukaan muita kuin omia työntekijöitään? Toiseksi se että Matti Rönkä sanoi keskustelun alussa (todennäköisesti ennakkosensuurin vaatimuksesta), että jos ei ole samaa mieltä jonkun keskustelijan kanssa, voi mennä keskustelemaan aiheesta Suomi24:lle tai Vauva.fi:hin! Mielestäni on selvää vihapuhetta ja demokratian halveksumista kehottaa ihmisiä olemaan osallistumatta sananvapaudesta käytävään kansalaiskeskusteluun muilla areenoilla kuin Yleisradiossa.
Kuten Yrjöperskeleen bloggaus osoittaa Yleisradio toimii sananvapautta rajoittavalla tavalla kun se ei anna kaikkien sanoa sanottavaansa sen omilla kanavilla eikä päästää muita tahoja mukaan keskusteluun. Juuri tämä asia antaa meille aihetta epäillä, että Yleisradion toiminnassa on jotain vialla: miksi ne rajoittavat muiden sananvapauden toteutumista?
Toinen omituinen piirre Yleisradiossa liittyy siihen tosiasiaan, että sillä tuntuu olevan vahva ideologinen tendenssi suosia monikultturismia ja vastustaa nationalismia sekä kansallisvaltiota. Tämän voi helposti todeta seuraamalla Yle uutisia joissa kansallismielisiä mielipiteitä jatkuvasti vääristellään tai jätetään kokonaan pois uutisista (vrt Jussi Halla-ahon kommentti Laura Huhtasaaren haastattelussa).
...
Hän tyytyi väittämään olevansa puolueeton tieteentekijä ja kiisti jyrkästi oman maailmankatsomuksensa olemassaolon.
Toimittaja Kirsi Virtanen esitti (20/1) Yleisradion Ykkösaamussa väitteen jonka mukaan islamilaiset olisivat "valloittamassa Eurooppaa" maahanmuuton myötä? Hän ei tietenkään perustellut väitettään mitenkään vaan puhui yleistäen Euroopan islamisoitumisesta. Yle Puheen kanavalla esitetyssä radiokolumnissa hän puolestaan väitti, että maahanmuutto tuhoaa suomalaisen kulttuurin ja yhteiskunnan - ellei sitten suomalaisten asenne maahanmuuttajiin muutu?
...
joppos 123 20. toukokuuta 2016 klo 7.18
YLE voisi aivan hyvin sulautua Yleisradioon ja nimeksi vaikka yle-media oyj. Ei muuta kun kaikki ulos jotka ovat erimieltä nykyisen hallintoneuvoston kanssa. Ai niin sehän ei käy koska silloinhan tulisi selville kuka sanelee mitä ylessä uutisoidaan, eli politbyroo joka koostuu puolueittain valituista henkilöistä.
...
Minä 23v (pian 24) mies joka seuraa politiikkaa ja maailmanmenoa erittäin ahkerasti, olen jo pitkään miettinyt tätä asiaa.
Mielestäni olisi ollut parempi vaihtoehto jos ei koko Yleisradiota oltaisi ikinä perustettukaan vaan kaikki toiminta oltaisiin hoidettu kaupallisten kanavien kautta. Olen ymmärtänyt että se on muutenkin Ylen virallinen tavoite saada kaupallinen puoli kokonaan pois markkinoilta?
Olisi mukavaa nähdä joku puolueeton selvitys mitä kaikkea YLE:llä todellisuudessa rahoitetaan ja kuka tai ketkä oikeasti asioista päättää? Ketkä päättävät ne henkilöt jotka istuvat hallintoneuvostossa (kansanedustajat) joiden mandaatilla nämä tekevät päätöksiä Yleisradiolla.
YLE:n ei tulisi mielestäni missään nimessä mainostaa itseään puolueettomana toimijana koska näin tehdessään se valehtelee suoraan päin kansan naamaa. Puolueetonta toimijaa tästä maasta tuskin löytyy, mutta Yle on aivan omaa luokkaansa puolueellisuudessaan ja asenteellisuudessan jota ohjaa yksipuolinen agenda "sananvapaudesta" jne jotka ovat todellisuudessa vain näennäisiä arvoja joilla pyritään pönkittämään nykyistä yhteiskuntajärjestelmää sekä sen asemaa joka alkaa olemaan jo vaakalaudalla.
Minä 23v (pian 24) mies olen sitä mieltä että Yleisradiota ei pitäisi rahoittaa julkisin varoin. Maksakoot ne YLE:n palveluja ketkä niitä haluavat käyttää!
...
Anonyymi 03 toukokuuta,
No mutta juuri sinunkaltaisten ihmisten vuoksi tarvitsemmekin Yleisradiota koska ilman YLE:n kaltaista organisaatiota joutuisimme kaikki katsomaan samoja uutislähetyksiä jotka tulisivat joltain ulkomaiselta uutistoimitukselta jonka ulkomaan kirjeenvaihtajat raportoivat jostakin muualta kuin sieltä missä asuvat tai jossa ovat työkomennuksella. Mutta sitten sinä kysyisit että mitä järkeä on tehdä uutisia ulkomailta kun kotimaan asiathan kiinnostavat ihmisiä enemmän.
...
Olen täysin samaa mieltä kanssasi! Ilman muuta YLE pitäisi lakkauttaa, jos nyt ei heti niin ainakin tällä vaalikaudella!
Yleisradio voisi ostaa samat uutiset amerikkalaisilta ja brittiläisiltä uutistoimistoilta kuten muutkin tekevät ja kaikki rahat käytettäisiin ulkomaan kirjeenvaihtajien palkkaamiseen. Kaikki viihdeohjelmat voitaisiin myös lähettää jostain muualta kuin Suomesta tai ylipäätään mistään.
...
Suomen Yleisradion uutistoimitusten tasosta saa kuvan katsomalla vaikka Ylen verkkosivuilta millaisia juttuja tehdään urheilusta ja varsinkin moottoriurheilusta.
...
Yleisradion tehtävänä olisi ollut uutisoida maailman tärkeimmän urheilijan paluusta kotimaahansa ja siitä miten koko maailma odotti henkeään pidättäen entisen huippujalkapalloilijan paluuta kotiinsa mutta Yleisradion toimitus ei vaivautunut edes seuraamaan kansainvälistä uutistapahtumaa. Yleisradion urheilutoimittajat seurasivat sensijaan mieluummin paikallisen potkupallo-ottelun etenemistä jonka lopputuloskin oli jo etukäteen selvä, koska vastaan asettui saman kaupungin joukkue jossa pelaavat kotijoukkueen parhaimmat jalkapalloilijat.
...
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan julkisen palvelun yleisradioyhtiöllä on kuitenkin erityinen vastuu myös sellaisen journalismin tuottamisessa, joka käsittelee kriittisesti yhteiskunnallisia vallankäyttäjiä. Apulaisoikeusasiamies muistuttaa lisäksi, että tiedotusvälineiden toiminnan keskeinen eettinen perusta on sananvapauden puolustaminen. Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies viittaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön ja toteaa ratkaisussaan seuraavaa: "Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön valossa voidaan todeta, että EIT:n käytännön mukaan demokraattisen yhteiskunnan toimintaperiaatteisiin ei kuulu ainoastaan vaatimus olla puuttumatta journalistiseen sisältöön tai pidättäytyä toimittajien painostamisesta (Schindler and Other v the Netherlands 23.3.1989); tiedotusvälineiden moniarvoisuutta on tuettava myös siten ettei mediaomistus ole keskittynyt liian harvojen tahojen haltuun. (Krasnovskiy ja muut vs France Telecom SA 10.9.2002, Glantzová ja Popova v Slovakia 11.7.2003). "
Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies viittaa lisäksi Yleisradion hallintoneuvoston vuonna 2005 tekemään päätökseen jonka mukaan yleisradiolakiin ei oteta uusia säännöksiä ohjelmatoiminnan riippumattomuudesta. Samassa yhteydessä hallintoneuvosto päätti myös lisätä yhtiön johdon vastuuta journalististen periaatteiden toteutumisessa sekä tarkentaa toimitusjohtajan ja vastaavan toimittajan tehtävien jakoa.
Yleisradion hallintoneuvostoon kuuluvat kansanedustajat Arto Satonen, kok., Olli Immonen ps., Eero Lehti kok., Suna Kymäläinen sdp, (varajäsenenään kansanedustaja Katja Taimela), (kesk.) Mika Lintilä kesk. (Juha Pylväs varalla), Matti Semi vas. (Timo Harakka varalla) ja Harry Wallin sd. Heidän varajäseninään toimivat Maria Tolppanen sd. (Johannes Yrttiaho varalla), Ilkka Kantola,sd.(Katja Hänninen varalla), Ville Skinnari,sd.(Raimo Piirainen varalla).
...
Kun taas silloin kun Yleisradioon palkattiin nämä nykyiset uutistenlukijat heille järjestettiin oikein psykologiset testit ennen kuin heitä edes otettiin Ylelle töihin. Joten on jo näin ollen aika selvää mistä se johtuu miksi Ylen uutisissa työskentelee myös paljon vihervasemmistolaisia toimittajia joiden arvomaailma pyörii tämän globalisti eliitin toiveiden ympärillä ja pyrkii muokkaamaan uutisia siihen suuntaan että ne edistävät tätä heidän ajamaa "uutta maailmanjärjestystä".
...
Yleisradiossa on jo pitkään esiintynyt laajaa pahoinvointia mm. journalistien keskuudessa koska tämä oikeistolainen journalismi syö heiltä leipää alta ja moni toimittaja menettää työnsä, eikä näin ollen enää löydä itselleen töitä media-alan puolelta vaan joutuu ryhtymään freelancereiksi jolloin heidän tulonsa heikkenevät entisestään jos vertaa YLE:llä työskentelyä.
...
Kuten jo vuonna 2012 kerrottiin kuinka EU-komissio haluaa viedä vallan suomen yleisradiolta ja tuoda sen tilalle vain yhden valtiollisen median, jonka tehtävänä on kertoa Brysselistä ne ainoat oikeat mielipiteet. Koska tämä nyt näyttää siltä ettei näitä sionistimedioiden valheita voida enää kitkeä pois Suomen katukuvasta muulla kuin tällä mitä todennäköisimmin lavastetulla Ukrainan tapaisella vallankaappauksella jossa tuodaan sitten NATO:n tankit helsinki-vantaan lentoasemalle.
...
Lähettänyt Against NWO klo 3:23 ip.
Tunnisteet: Cian pääjohtaja John P. Carroll, Jens Stoltenberg, John P. Yates (CIA:n johtaja 1969), kyberhyökkäys Suomeen 2015 ja varoitus sodasta jo 1-2 vuod... , NATO-sopimus Suomen kohdalla isäntämaasopimus/HNS MOU, NSA vakoilee suomea sekä ruotsi... , yleisradio
...
YLE:n toimittajilla sekä muilla valtamedian propaganda koneiston jäsenillä ei ole käytännössä mitään oikeutta kirjoittaa esim. somessa (sosiaalinen media) tätä propagandaa ja vihapuhetta vastaan joka kohdistuu näihin tiettyihin ns. vihapuheen kohteiksi valittuihin ihmisiin joita nyt on viime-aikoina syytetty mm. äärioikeistolaisuudesta, rasismista jne... Koska YLE:n toimittajat ovat niin hyvin suojautuneita tuolta heitä kohtaavalta vihapuheelta että he eivät tiedä mitä tämä sana "vihapuhe" edes tarkoittaa.
Yleisradion propagandan tehtävä kun ei ole mikään muu kuin toimia näiden eräiden elitististen vallankäyttäjien (illuminati) poliittisten intressien tukijana ja jos tästä YLE-uutisoinnin tasosta kritisoi julkisestikin, niin joutuu helposti sitten mm. MV-lehden tai muun vastaavan vastamedian kautta julkisen panettelun kohteeksi sekä jopa ihan vain YLE:n toimittajan taholta tapahtuvan työpaikkakiusaamisen kohteeksi.
Yleisradion poliittisesti korruptoitunut journalismi toimii kuten maan tapa on toiminut jo vuosien ajan.
...
Suomen median korruptiosta hyvä esimerkki oli vuonna 2014 kun Suomen kuvalehti paljasti miten Ylen Atte Jääskeläinen suojeli pääministeri Juha Sipilää tämän YLE:ä koskeneilta kriitiikiltä.
Yleisradio suojelee pääministeriä vaikka se tarkoittaisi suomen koko yleisradion kaatamista. Tämähän ei tietenkään korruptoitunutta poliittista eliittiä haittaa koska heidän takanaan istuu tämä sama eliitti, jonka edut tässä maassa on turvattava keinolla millä hyvänsä ja siihen käy mm. Yleisradiolla uhkailu sekä toimittajien kiristäminen yms.
...
Mutta korruptoitunut media kun elää siitä mitä enemmän saadaan uhkailemalla tai kiristämällä näitä yksittäisiä toimittajia hiljaiseksi näistä tietyistä poliittisista aiheista joita YLE:ssä ollaan jo vuosikausia salailtu poliittisen korrektiuden nimissä kuten se että YLE:n toiminta perustuu tälle poliittiselle korruptiolle.
Suomen yleisradion tehtävänä ei ole kuitenkaan suojella tämän maan poliittista johtoa vaan sen tulisi keskittyä totuudenmukaiseen ja puolueettomaan tiedonvälitykseen joka toimii jokaisen suomalaisen hyväksi. Mutta tällainen tiedonvälitys kun on korruptoituneelle eliitille hyvin suuri uhka koska tämä korruptoitunut eliitti pelkää sitä, ettei ihmiset saa enää tarpeeksi puolueetonta tietoa mm. internetistä josta voi löytää paljon enemmän näitä poliittisesti vaijennettuja aiheita joita YLE ei suostu vieläkään julkaisemaan.
...
Tällä hetkellä NSA:ssa on edelleen käynnissä sisäinen valtataistelu siitä kuka lopulta johtaa tuota organisaatiota kun Donald Trump astuu presidentin virkaan tammikuussa. Alexanderin tilalle olisi tulossa Joe Allwinesta seuraava pääjohtaja USA:n hallinnolle jos tuo NSA:n vallankaappaus onnistuu ja kaikki tämän vallanvaihtoprosessin aikana tehdyt suunnitelmat ovat pitäneet paikkansa tähän mennessä.
Lähteet: http://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-yleisradion-journalismi-aikoo-vahvistaa-nykyisen-paivittaistoiminnan-malliaan-56-miljoonaa-ohjelmaostoihin/6100000
...
12.3.2010 - 21:57 laura kokkonen-hakkinen
Hyviä pointteja! Mun mielestä on kuitenkin hieman kapeakatseista katsoa ainoastaan Yleisradiota ja syyttää sitä journalismin alennustilasta, joka Suomessa vallitsee. (Anteeksi yleistys) Tietenkin YLE tekee paljon laadukasta journalismia sekä uutis- että ajankohtaispuolella (esimerkiksi MOT:n ohjelma pureutuu tärkeisiin aiheisiin), mutta valitettavasti myös hesarin uutiset sisältävät usein harhaanjohtavaa tai puutteellista tietoa. En kuitenkaan usko toimittajien kirjoittavan tahallaan virheellisiä uutisia, vaan heillä ei yksinkertaisesti ole riittävästi resursseja tutkia ja tarkistaa juttujensa yksityiskohtia.
...
Lehti perustettiin vuonna 1996 nimellä Mediapeli, jolla oli useita tuhansia tilaajia ja lukijoita erityisesti Pohjois-Suomesta. Myöhemmin nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa eli Mediaviikoksi.
Mediaviikon perusti silloinen Sanomalehti Kalevan päätoimittaja Risto Uimonen tarkoituksenaan kritisoida voimakkaasti Yleisradion silloista uutisointia Yleisurheilun MM-kisojen aikana. Medianäkyvyydestä tuli kuitenkin paljon ennakoitua suurempi: Lehti sai runsaasti valtakunnallista julkisuutta (mm. Helsingin Sanomat julkaisi lähes sivun mittaisen jutun) sekä runsaasti palautetta niin tavallisilta lukijoilta kuin Ylestä potkut saaneilta toimittajiltakin, jotka pitivät Mediaviikkoa tarpeellisena vastapainona.
Vuonna 2004 Suomen Tietotoimisto STT pyysi lehdiltä kommentteja Yleisradion tulevasta toimitusjohtajasta. YLE ja sen toiminta olivat tuolloin olleet voimakkaan kritiikin kohteena mm. vaalirahoitusjupakan vuoksi. STT:n pyyntö aiheutti paljon keskustelua tiedotusvälineissä ja erityisesti Yleisradiota koskeva kritiikki oli voimakasta, mikä sai kustantajan pohtimaan mahdollisuutta oman mediakontrolloidun verkkojulkaisun perustamiselle. Ajatus kypsyi vähitellen.
Kustantaja halusi saada aikaiseksi keskustelun median objektiivisuudesta sekä siitä miten objektiivista uutisointia voitaisiin edistää. Keskustelun avaukseksi päätettiin käynnistää keskustelu Objektiivinen uutisointi-kampanjasta. Tavoitteena oli herättää ihmiset tiedostamaan kuinka puolueellista valtamedian journalismi on ja että valtaosa journalisteista kannattaa vasemmistolaista maailmankatsomusta. Kampanjan kautta haluttiin tuoda esille vaihtoehto Yleisradion yksipuoliselle maailmankuvalle, jonka puitteissa esitetyt väitteet eivät usein pidä paikkaansa tai ovat voimakkaasti vääristeltyjä.
...
Kampanjan suunnitteluvaiheessa pohdittiin sen toteuttamiskeinoja. Yhtenä vaihtoehtona pidettiin YLE:n ajankohtaistoimituksen päällikön Timo Harakan haastamista väittelyyn siitä onko hänen edustamansa vasemmistolainen maailmankuva totuudenmukainen ja objektiivinen vai ei? Valitettavasti Harakalla oli kuitenkin samaan aikaan niin paljon muita kiireitä ettei häntä saatu houkuteltua tähän tilaisuuteen mukaan. Tämän sijasta kampanjan toteuttajiksi valittiin YLE:ssa työskentelevät toimittaja Leena Pakkanen, Matti Virtanen sekä tuottaja Juha Kulmanen.
Kampanja päätettiin toteuttaa kahdessa vaiheessa: Ensimmäisessä vaiheessa tarkoituksena oli herättää keskustelua YLE:n vasemmistolaisesta maailmankuvasta kahden viikon ajan maaliskuussa 2003 ja toisessa vaiheessa julkaista dokumentti otsikolla Totuus Yleisradiosta?
Ensimmäinen vaihe toteutettiin 3-16 maaliskuuta välisenä aikana julkaisemalla Yleisradion verkkosivuilla (http://www.yle.fi) juttusarja otsikolla Näin naapurissa, jossa ylistettiin estoitta Neuvostoliiton edistyksellisyyttä sekä sen harjoittamaa rauhantahtoista ulkopolitiikkaa.
...
Sarjan jokaisessa artikkelissa haastateltiin yhtä tai useampaa tunnettua suomalaista kommunistia jotka kehuivat estottomasti Neuvostoliittoa ja vähättelivät länsimaiden tekemiä ihmisoikeusloukkauksia kuten toisinajattelijoiden teloituksia Kiinassa tai diktatuurien ylläpitämää poliittista terroria Guatemalassa. Juttusarjan kuvituksena käytettiin otoksia Leninistä, Stalinista sekä Marxista. Lisäksi juttuihin liitettiin usein kuvia Neuvostoliitosta joissa näkyi sosialismin saavutuksia.
Juttusarja oli selkeästi tarkoitushakuinen sillä sitä ei voi selittää millään muulla tavalla kuin että Yleisradion toimittajien tarkoituksena oli muokata lukijoiden asenteita sosialismia ja kommunismia kohtaan myönteisemmiksi. Toinen vaihtoehto on tietenkin se ettei Yleisradiossa osata tehdä minkäänlaista journalistista työtä eikä Yleisradio siksi halua edistää kriittistä journalismia vaan levittää mieluummin propagandaa veronmaksajien rahoilla. Jälkimmäinen selitys lienee lähempänä totuutta, koska Yle uutisoi vuonna 2015 seuraavasti : ”Journalismimme perustana ovat uskottavuus ja puolueettomuus. Toimittajamme eivät ota puolia kiistakysymyksissä eivätkä levitä juoruja tai tarkistamattomia huhuja”.
Yleisradion toimittajien ammattietiikassa olisi todellakin parantamisen varaa sillä Yleisradioon on palkattu viime vuosina useita äärioikeistolaisia kolumnisteja jotka levittävät disinformaatiota maahanmuuttajien tekemistä rikoksista. Yksi tällainen Yleisradion työntekijä oli Terhi Kiemunki joka kirjoitti marraskuussa 2017 seuraavan kommentin Ylen verkkosivuilla julkaistuun juttuun ”Oulun raiskausepäilyjen jäljiltä nousi hätä somessa – nuoret kertovat painostuksesta netissä”:
Kiemungin kirjoitus vaikuttaa lähinnä katkeroituneen naisen kiukuttelulta mutta todellisuudessa hän toimii tällä hetkellä palkattuna työntekijänä Yleisradiossa joten hänen pitäisi olla tarkempi siitä millaisia lausuntoja julkaisee sosiaalisessa mediassa. Yleisradion johto on tietoinen Kiemunkia koskevista huhuista ja mikäli pitää paikkansa että hänet on palkattu Ylen faktantarkistusta hoitavalle osastolle töihin, tulee tämä olemaan vakava asia.
– Mikäli kyse ei ole silkasta erehdyksestä niin se kertoo kuinka heikolla pohjalla kyseisen journalistisen työn tekijän moraali mahtaakaan levätä. Myös tällaisen tapauksen seurauksena voi perustellusti esittää kysymyksen onko Yleisradiota enää mielekästä kutsua mediaksi kun sen journalismi muistuttaa enemmän keltaisen lehdistön juttuja joissa faktat ja fiktiot menevät iloisesti sekaisin ilman mitään tunnontuskia? kysyy puolestaan Jari Taponen.
Jari Taposen mielestä Yleisradion ei tulisi sekoittaa uutisia faktoihin vaan se pitäisi pitää selkeästi erillään toisistaan, kuten Yleisradio on itse tehnyt mm. vaaliuutisoinnissa:
– Nyt kun Ylen journalismista paljastui jälleen uusia piirteitä niin olisiko tarpeen kysyä Yleisradiota rahoittavilta veronmaksajilta onko Yleisradion nykyinen tehtävä määritelty riittävän tarkasti jotta kansalaiset voisivat sen perusteella erottaa selvästi mikä on faktaa ja mikä fiktiota? Voisiko jatkossa olla paikallaan perustaa erillinen työryhmä jonka tehtävänä olisi päivittää julkisen palvelun tehtävään liittyvät periaatteet tämän päivän yhteiskunnan tarpeita vastaavaksi, Taponen pohtii.
Taposen mukaan myös riippumattoman valvontaelimen perustaminen Yleisradiolle voisi tulla harkintaan tulevaisuudessa koska se saattaisi lisätä Yleisradion journalismiin liittyvien virheiden paljastumista. Työryhmän johtoon tulisi Taposen mielestä nimittää Jari Taponen joka on tullut tunnetuksi useista Ylelle antamistaan haastatteluistaan ja kantaa näin merkittävää kokemusta Ylen toimintaan liittyvistä riskeistä jotka voivat realisoitua mm. toimittajien liian läheisen suhteen myötä poliittiseen eliittiin.
...
Ruotsinkielisistä löytyy myös "mukavia" yksilöitä, mutta valitettavasti mediassa on kerrottu vain niistä negatiivisista kokemuksista ja ruotsinkielisillähän niitä negatiivisia kokemuksia onkin huomattavan usein. Ruotsinkielisten mielestä ruotsinkielisten kielellisiin oikeuksiin ei kuulu suomenkielisten pakkoruotsi (mutta suomenkieliset haluavat kyllä opiskella ruotsin kieltä vapaaehtoisesti) sekä se että ruotsinkieliset eivät joudu opiskelemaan suomea.
Suomenruotsalaisten kannattaisi tutustua kielipoliittiseen keskusteluun ja myös muiden pohjoismaiden kokemuksiin jotka poikkeavat Suomen tilanteesta oleellisesti esim. Tanskan yleisradio lopetti ensin DR 1, 2, 4 kanavat jättäen vain 3 kanavan joka on kaikkien katseltavissa ja YLE Fem kanavalla näytetään kaikki samat ohjelmat kuin Suomessa yle tv1 ja Yle teemalle
...
Ruotsin TV4 kanavalla ei ole koskaan näytetty YLE:n uutisia.
Tanskan DR 1 kanavasta tuli TV2 eikä siellä enää näy Ruotsin SVT vaan Tanskan yleisradion kanavat DR2, 3 ja 4 joista tanskalaiset katsovat lähinnä vain TV2:ta joka esittää myös ruotsin yleisradioyhtiön SVT kanavien ohjelmat tanskaksi tekstitettyinä eli Tanskassakin on päädytty siihen että tanskan kieli on niin tärkeä etteivät katsojat halua kuulla tai nähdä muita kieliä kuin tanskaa.
...
Koska Ylen toimintaa rahoitetaan kansalaisten verorahoista olisi erityisen tärkeää että Yle keskittyisi laadukkaaseen journalismiin eikä höttöiseen viihdemössöön. Viihdemössö sopii hyvin kaupallisille hömppäkanaville sillä ihmiset tietävät mitä hömppää niiltä voi odottaa joten he osaavat suhtautua siihen viihteenomaisesti.
Sen sijaan Yleisradion pitäisi panostaa laatuun ja asiapitoisuuteen sekä keskittyä niihin aihealueisiin jotka kuuluvat yleisradion toimialaan, eli kulttuuriin (ei mihinkään Bigbrother paskaan), yhteiskunnallisiin aiheisiin, urheiluun sekä myös ulkomaihin. Myös laadukas tutkiva journalismi olisi tervetullutta ylelle jotta katsojat voisivat luottaa siihen että ylen journalistit ovat ammattitaitoisia eivätkä sorru höttöjournalismiin.
http://ollihakala.blogspot.fi/2012/07/yleisradio-ylen-journalismi-ammottava-aukko....
...
“I am just following some rules or beliefs… well maybe even beneath those things I do my very own research as a journalist so this is what I’m doing, you know?”
Yle ei ole ensimmäinen eikä viimeinen mediatalo jossa toimituksellista sisältöä ja sen tekemistä ohjaavat enemmän tai vähemmän omat lähtökohdat. Yle poikkeaa kaupallisista medioista kuitenkin siinä että se on ainakin vielä toistaiseksi ainoa täysin julkisen palvelun talo (vaikka en usko Ylenkään olevan ihan niin riippumaton kun miltä näyttää), jonka toimintaa säätelee mm laki Yleisradiosta.
Julkisen palvelun tehtävä on määritelty laissa Yleisradio Oy:stä: ”Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava yleis- ja erityisohjelmatarjonta, joka kattaa yleisön eri intressit, palvelee yhteiskuntaa sekä ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat”. Tähän liittyy oleellisesti vaatimus siitä että Yleisradion ohjelmiston tulee heijastaa yleisesti hyväksyttyjä arvoja, mielipiteitä ja tavoitteita kuten esimerkiksi tasa-arvoa. Vaikka julkisenpalvelun yhtiön toimintaa säätelee laki Yleisradiosta sen tehtävät ovat kuitenkin laajemmat kuin vain lain kirjaimen noudattaminen.
Julkisen palvelun tehtäviin kuuluu myös ”myötävaikuttaa yleisön mahdollisuuksia osallistua julkiseen keskusteluun; edistää ohjelmien monipuolisuutta sekä huomioida sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat yleisösuhteessa” eli niin sanotusti parantaa kansalaisten keskusteluyhteyksiä yhteiskuntaan, tarjota osallistumismahdollisuuksia ja madaltaa raja-aitoja eri ihmisryhmien välillä. Tässä Yleisradio on viime vuosina epäonnistunut räikeästi esim A2 vihapuhe illassa jossa se tarjosi alustan äärioikeistolaisille ryhmille jotka eivät selvästikään edusta koko kansan mielipidettä.
Yle toimii verorahoilla joten sen toimittajilta voidaan vaatia erityisen paljon verrattuna kaupallisrahoitteisiin toimijoihin kuten MTV3seen tai Neloseen joissa journalistista toimintaa säätelevät ainoastaan mainostajien vaatimukset ja halu tehdä rahaa omistajilleen journalismin kustannuksella. On syytä kysyä toteutuuko Yleisradiossa tasapuolisuus esimerkiksi keskusteluohjelmissa, jossa keskustelijoina on yhtä monta mies-nainen -paria.
...
On kuitenkin mielestäni harhaanjohtavaa antaa ymmärtää että Yle olisi koko maaliskuun ajan kiinnittänyt erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen toimituksellisessa työssä. En ole nimittäin Ylen sivuilta löytänyt mitään tietoa siitä mitkä ovat olleet erityisiä teemoja (esim etnisyys), joiden parissa toimitus on tehnyt työtä.
Sen sijaan maaliskuussa Yleisradion nettisivuilla oli esimerkiksi seuraavat artikkelit, jotka kaikki käsittelevät sukupuolta tai feminismiä:
...
Se, että Suomessa ollaan päädytty tähän tilanteeseen johtuu täysin siitä, että poliittinen valtaeliitti on saanut YLE:n hallintaansa ja nyt YLE onkin sitten valjastettu toteuttamaan vain eliitin näkemyksiä asioista eli kaikki muut näkemykset vaiennetaan keinolla millä hyvänsä!
Nyt jos koskaan tarvittaisiin uutta ”yleislakko” päivää jolla saataisiin puhdistettua tämä roska pois koko järjestelmästä! Poliittisesti sitoutumaton perustuslakituomioistuin valvomaan päättäjiämme. Poliittinen toiminta kokonaan irti valtakunnanmediasta, yleisradiovero lakkautettavaksi tai vähintäänkin sen suuruutta laskettava tuntuvasti.
...
Kyllä siinä on toimittajalla hyvä itsetunto (tai ainakin usko oman ammattinsa arvoon), kun tietää mitä mieltä yleisö hänen kirjoittamistaan jutuista on: kaikki ne lyttäävät.
On se hienoa olla journalisti! Ja kirjoittaa juttuja Yleisradioon… On meitä moneen junaan – ja jää vielä asemillekin:) Mutta onko tämä ”journalismiseminaari”, jossa käydään kuulemassa milloin mitäkin luentoa sellainen, että sinne voi mennä kuka hyvänsä?
Yleisradiossa ei ole koskaan ollut journalismia vaan pelkkää propagandaa. Tosin propagandaksi sekin on niin huonoa ettei kukaan viitsisi katsoa/kuunnella sitä vaikka maksettaisiin.
...
Olen kuullut kerrottavan että ”puolueeton” tiedonvälitys olisi yksi toimittajan etiikan kulmakivistä…(?)
Voidaan kuitenkin kysyä ovatko kaikki toimittajatkaan niin puolueettomia kuin he väittävät olevansa vai onko puolueellisuus ikäänkuin sisäänleivottu ominaisuus heidän toiminnassaan?
Kun katsotaan Yleisradion uutisten nykyistä sisältöä ja tapaa tehdä juttuja voidaan sanoa,että ainakin näennäisesti toimittajien on noudatettava tiettyjä eettisiä periaatteita koska Yleisradiolle myönnettyjen valtiontukien saamisen ehtonakin taitaa olla tiettyjen sääntöjen noudattaminen. Mutta kuinka suuri osa näiden säännösten noudattamisesta mahtaa sitten koskea vain niitä toimittajia joiden työnantajana toimii kyseinen ”valtion omistama” taho…ja missä kulkee raja jolloin myös ns yksityisen puolen toimittajat voivat poiketa näistä säännöistä?
Ja vaikka yleisradiolaissa säädetäänkin että YLEn pitää pyrkiä totuudenmukaiseen ja objektiiviseen tiedonvälitykseen voidaan kysyä miten nämä tavoitteet on pystytty viime aikoina toteuttamaan YLE:n uutisjutuissa esimerkiksi al-Holin vankileiriltä palautettujen lasten kohdalla? Kuinka monta kertaa asiasta tehtiin juttu ennenkuin päädyttiin ratkaisuun tuoda lapset Suomeen ja millä tavalla sitä perusteltiin sekä minkä vuoksi tähän lopputulokseen ei päädytty jo paljon aikaisemmin?
...
Vaikka toimittajat kuinka yrittäisivät pysyä objektiivisina, niin usein tämä pyrkimys epäonnistuu ainakin joltain osin (riippuen tietysti myös toimittajasta ja siitä miten hyvin hän on perehtynyt aiheeseen). Esimerkiksi tässä kirjoituksessa ei ollut mitään mainintaa Ruotsin maahanmuuttopolitiikasta vaikka siihen liittyvä rikollisuus räjähti käsiin vuoden 2018 aikana.
On todella ikävää jos toimittaja kokee tulleensa kaltoin kohdelluksi. Vaikka en ole koskaan työskennellyt Yleisradiossa olen melko varma, että siellä vallitsee sama ”sääntö” kuin kaikissa muissakin työpaikoissa eli kahvipöytäkeskusteluissa voidaan keskustella ihan mistä aiheesta tahansa mutta se tarkoittaa silloin sitä etteivät henkilökohtaiset mielipiteet tule esiin uutisissa eikä missään muuallakaan paitsi tietysti niissä tapauksissa jolloin asia vaatii toimittajan omaa henkilökohtaista kannanottoa.
Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n journalisti ja dokumentaristi Bengt Lindroth kertoo kuinka SVT:llä on jo vuosikymmenien ajan ollut tapana kirjoittaa uutisraportteihin sellaisia mielipiteitä tai ”faktoja”, jotka eivät lainkaan pidä paikkansa:
Ja sama pätee Yleisradioon. Jos lukee Yleisradion uutis-sivuja niin huomaa helposti, että sieltä löytyy säännöllisesti uutisia joissa ei ole järjen hiventäkään.
...
Ylen entinen päällikkö on sanonut asiat suoraan: ”YLE:n toimittajat ovat poliittisia vaikuttajia”
Yleisradion uusi johtaja saa heti palautetta työntekijöiltä – aikoo keskustella alaistensa kanssa journalismista ja sananvapaudesta. (Yleisradiolle tulossa oleva muutos ei tule onnistumaan.)
...
YLE ei osaa päättää onko sen tehtävä olla tiedonvälittäjä vai poliittinen toimija. Siksi se esittää uutisia, joissa on mielipiteitä uutisina sekä toimii puolueellisena tuomarina mm. vaalilähetyksissä.
Yleisradiolain mukaan ”Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin” mutta YLE:n uutisissa esitetään lähes pelkästään vain yhden näkökulman mukaisia juttuja – niitä jotka tukevat toimituksen johdon omaa arvomaailmaa, eivät yleisön enemmistön etua tai mielipidettä! Tätä kutsutaan propagandaksi. Ja tätä Yleisradio Oy tekee Suomen kansalta saamillaan rahoilla!
Yleisradio Oy:n tehtävä olisi edistää kansalaisten asiaa eikä suinkaan ajaa pienen joukon eli eliitin etuja ja arvoja.
Yleisradiolla on lupamaksuilla kerättyä rahaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin mutta se ei käytä sitä koko kansaa hyödyttävään journalismiin vaan lähinnä erilaisiin trendikkäisiin ohjelmiin joista kansa hyötyy hyvin vähän jos ollenkaan. Jos Yleisradion rahat olisivat kaikkien suomalaisten käytettävissä sen toiminnan taso nousisi kohisten nykyisestä – nythän Yleisradio toimii enimmäkseen vain tiettyjen ryhmien asialla ajaen omia tarkoitusperiään ja tavoitteitaan jotka eivät läheskään aina ole yleisen edun mukaisia.
YLE:llä on lupamaksuihin perustuva rahoitusmalli joka tulisi pikimmiten uudistaa jotta kaikki suomalaiset pääsisivät osallisiksi Yleisradion tarjoamista palveluista joita heidän kuuluisi saada vapaasti käyttää, eikä pienen eliittiryhmän pitäisi saada nauttia näistä muiden maksamista palveluista maksamatta siitä itse mitään. Kansan kustantama Yleisradio kuuluu koko kansalle!
...
Kategoria(t): politiikka Avainsana(t): YLE. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.
One Response to “Yleisradio”
...
On hyvä muistaa sekin perusasia, että myös yleisö on median rahoittaja ja omistaja-asiakas – ainakin silloin kun yhtiö tekee voittoa. Sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Yleisellä tasolla voisi sanoa että Yleisradio Oy:n ohjelmatarjonnan tulee monipuolisesti kuvastaa eri kansanosia koskevaa päätöksentekoa yhteiskunnassa.
Mielestäni julkisen yleisradion journalismi ei ole tasapuolista journalismia koska Yleisradiolla ei ole kilpailijoita eikä sen tarvitse kilpailla markkinoilla yleisönsä suosiosta tai katsojaluvuista ja mainostajista. Yleisradion palveluksessa oleva toimittaja voi ottaa julkisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ilman pelkoa työpaikan menettämisestä toisin kuin yksityisen kaupallisen median toimittajat jotka eivät saa vapaasti arvostella työnantajaansa joutumatta välittömästi irtisanotuksi, varsinkin jos arvostelu kohdistuu Yleisradio Oy:n toimintaan.
...
Poliittiset päätökset pitää perustaa faktoihin eikä propagandaan! Mitä hyötyä on siitä jos joku puolue tai poliitikko ajaa kansalaisten asiaa ja hyvinvointia vaikka hän olisi oikeassakin kunhan hänen näkemyksensä ovat vain liian yksipuolisia eivätkä perustu totuuteen? Mielestäni propagandan tekeminen ei kuulu yleisradioyhtiön tehtäviin!
...
4. Onko Yleisradion journalistinen taso muuttunut huonommaksi viime vuosien aikana niin paljon että Yleisradiosta on tullut valemedia? (Lähde: Helsingin Sanomien uutinen 11.9)
5. Mitä hallitus aikoo tehdä parantaakseen julkisen yleisradioyhtiön journalismin laatua ja riippumattomuutta? Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2016 Jari Ronkainen /ps"
...
Svenska Yleen kuuluu uutistoimitus (news och nyheter), ajankohtaistoimitus (tidningen MOT) ja viihdetoimitus(televisio-ohjelma Bettina Sågbom-Ek). Yleisradiota koskevan lain mukaan sen tehtävä ”tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista, suvaitsevaisuutta, yhdenvertaisuutta, tasa-arvoa sekä kulttuurista moninaisuutta”. Ylen toiminta on kuitenkin selvästi keskittynyt tietynlaisen kulttuuritarjonnan välittämiseen.
Yleisradio Oy:n rahoitus turvattiin viimeksi vuonna 2010 parlamentaarisessa Lintilän työryhmässä. Sen jälkeen Yleisradio Oy ja muut julkisrahoitteiset toimijat kuten Veikkaus Oy ovat paisuneet yhä suuremmiksi möhkäleiksi eikä niiden rahoitusta ole pystytty uudistamaan kestävästi yhteiskunnan kehityksen vaatimalla tavalla.
...
Niin kauan kun Suomen perustuslaissa lukee yleisradioyhtiöstä jotakin tällaista:
"Julkisen palvelun yleisradiotoiminta
Tätä kohtaa pidän hyvin tärkeänä. En usko että Suomessa on olemassa yhtäkään kaupallista televisiokanavaa joka ei jollakin tavoin pyrkisi ajamaan tiettyjen sidosryhmiensä asioita, mutta uskon ja toivon ainakin itse siihen, että Yleisradiossa - kuten YLE:llä sanotaankin "YLE välittää, viihdyttää ja sivistää kansaa" , niin sen harjoittama uutisointi olisi myös aidosti puolueetonta.
Niin kauan kuin tämä lause lukee YLE:n nettisivuilla kohdassa yhtiön toiminta-ajatus en pidä Yleisradion journalismia puolueellisena vaan rehellisenä. Sen verran pitää luottaa suomalaisten toimittajien ammattietiikkaan vaikka he eivät sitä itse välttämättä tiedostakaan tai tunnustaisi tekevänsäkään...ja toisaalta voihan siellä YLE:llä olla niitä toisinajattelijoitakin jotka ymmärtävät ajatella omilla aivoillaan - jopa talon sisällä.
...
- Olen kyllä täysin erimieltä tästä asiasta . Yleisradion tehtävänä ei ole tuottaa "riippumatonta journalismia" vaan tarjota kaikille kansalaisille sellaista tietoa mitä he tarvitsevat ja kaipaavat. Yleisradiolla pitää ehdottomasti olla myös oma rooli poliittisena toimijana joka välittää kansan syvien rivien tuntoja päättäjien tietoisuuteen.
On kuitenkin muistettava että kaikki tämä on tapahduttava hyvän journalistisen tavan mukaisesti ilman puolueellisuutta .
Jos joku yksityinen yritys haluaa ryhtyä harjoittamaan samanlaista toimintaa, kuin YLE nyt harjoittaa niin siitä vaan. Tosin uskonpa vain että Suomessa ei ole yhtään yritystä jolla olisi riittävästi rahaa ylläpitää yhtä suurta organisaatiota jotta se kykenisi kilpailemaan tasavertaisesti Yleisradion kanssa esimerkiksi julkisen palvelun tehtävästä.
- Minä en kannata mitään pakkorahoitusta enkä myöskään mainosrahoitusta Yleisradiolle , koska kaikki muutkin kaupalliset yhtiöt joutuvat tulemaan toimeen ilman näitä molempia ja silti ne kykenevät tekemään laadukasta journalismia siinä missä Ylekin. On erittäin arveluttavaa ryhtyä muuttamaan yleisradiotoimintaa tällaiseksi poliittiseksi rahoitusjärjestelmäksi jota esim . Ruotsissa on jo kokeiltu huonoin seurauksin .
...
YLE:n johto haluaa tehdä Yleisradiosta liikeyrityksen jolla on mahdollisimman suuri katsoja- tai kuuntelijakunta. Se taas saavutetaan ainoastaan tuottamalla sellaisia ohjelmia jotka saavat aikaan keskustelua joko puolesta, että vastaan . Ja siitähän vasta syntyy kunnon polemiikkia josta molemmat osapuolet hyötyvät , myös itse yhtiö jonka palveluksessa olevat journalistit pääsevät tekemään myyvää ohjelmaa .
...
Tämän jälkeen aloin miettiä mihin oikeastaan tarvitsemme Yleisradiota, onhan meillä kuitenkin MTV joka varmasti hoitaa saman tehtävän ihan yhtä hyvin eikä Yleisradion uutislähetystä tarvitsisi enää edes tehdäkään sillä Maikkari voi varmaankin toimittaa meille uutisia koko päivän ajan ja kun uutiset tulevat sitten joskus illalla niin nehän voivat olla samat kuin aamuisetkin.
Eli eihän siinä loppujen lopuksi ole mitään järkeä ylläpitää tuollaista turhaa organisaatiota. Joten minä sanon että alas YLE! Alas Yleisradio!
...
Itse kyllä luotan enemmän yleisradion uutisiin, kuin kaupallisen median tarjontaan! Ylen uutisia tekee ammatti-ihmiset ,joita eivät ohjaa henkilökohtaiset mielipiteet ! Olen huomannut että iltapäivälehdetkin ovat alkaneet kertoa asioita ,jotka yle jätti kertomatta ! Esim turvapaikanhakijoiden tekemät rikokset ja raiskaukset sekä ahdistelutapahtmat .
...
Osittain on tietysti kysymys myös yhteiskunnan kehityksestä. Kun tiedonvälityksen kenttä pirstaloituu ja perinteinen media joutuu kamppailemaan sekä ajankäytöllisesti että taloudellisesti muiden kanavien kanssa, tarvitaan yhä enemmän "yleisradiomaisia" toimijoita eli kanavia joilla ei ole vain tiedonvälittämisen tehtävä vaan jotka pystyvät palvelemaan monipuolisesti niin viihteen kuin asiaohjelmienkin käyttäjiä. Yleisradiossa tämän haasteen ovat osanneet parhaiten juuri sen tv-kanavat.
...
Ja ennen kaikkea: mikä on hyvää yleisradiomaisella tavalla tehtyä tutkivaa tai kriittistä journalismia. Vai onko sellaista lainkaan muualla kuin joissakin pienissä erityisryhmissä kuten vaihtoehtolehdissä (esim Voima), joissa siihen myös panostetaan niin taloudellisesti ja toimitusresurssein.
Mitä tekee YLE, joka käyttää vuosittain noin 200 miljoonaa euroa uutis- ja ajankohtaistoimitukseensa? Yleisradiossa tehdään määrällisesti vähemmän tutkivan journalismin juttuja mutta käytetään niihin suhteessa enemmän resursseja: yhtä juttua voi tekemässä olla 3-5 toimittajaa. Lisäksi Ylessä on pitkät perinteet toimittajien kouluttamisessa tutkivaan journalismiin mikä osaltaan lisää myös juttujen määrää vaikka itse sisältö olisikin sitten pelkkää höttöä.
...
Ylestäkin löytyy huttua mutta yleensä ne jutut ovat peräisin joko omista tai jonkun toisen valtamedian virheistä (ja niitähän riittää), joten sen osalta voisi todeta "sitä saa mitä tilaa". Mutta silloin kun YLE julkaisee asiatietoa niin se on lähes poikkeuksetta korkeatasoista journalismia ja parhaimmillaan jopa kansainvälistä kärkitasoa. Sitä paitsi juuri tästä syystä Yleisradiota ei voida kutsua enää valtion radioksi vaan siitä tulisi käyttää pikemminkin nimitystä kansan radio.
Miksi Yleisradio sitten poikkeaa muista medioista?
...
Yle toimii verovaroin ja julkisen palvelun yleisradiona sille on määritelty tehtäväksi edistää kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja Yleisradiolla onkin rooli myös yhteiskunnallisessa keskustelussa sillä sen toiminta rahoitetaan nimenomaan julkisin varoin jotta voidaan taata tiedon monipuolisuus. Ylen tehtävä ei ole myöskään ajaa mitään tiettyjä näkemyksiä eikä toimia minkään eturyhmän äänitorvena.
...
Jos Venäjä haluaa tehdä vaikutuksen johonkin länsimaiseen yleisöön niin paras keino siihen ei suinkaan ole Suomen Yleisradion kaltainen epäluotettava propagandamylly jota johtavat kaiken maailman vanhat taistolaiskommunistit, viherhörhöt sekä muut kommunistit joilla kaikilla on nykyään joku ihmeen hinku päästä toimimaan "tutkiva journalismi-tittelillä" mutta jotka eivät kuitenkaan itse tutki mitään vaan tekevät juttuja pelkästään omien poliittisten vakaumustensa mukaisesti.
...
Ja kyllähän se varmaan on aika noloa jos Suomen Yleisradio häviää Venäjän valtionmedialle jossain vertailussa
...
Tässä on juuri esimerkki miten valtion yleisradioyhtiö käyttää verorahat väärin, sillä rahalla pitäisi tukea suomen kielen kehittämistä eikä ainoastaan ruotsinkielen ja sen opettamista Suomessa pakolla koska se ei hyödytä mitään vaan tekee ihmisistä vain nöyriä kansalaisia jotka eivät osaa muuta kuin toistaa sitä mitä koulussa opetettiin. Tuo pakkoruotsi tulisi poistaa kokonaan kaikilta kouluasteilta heti ensimmäiseksi.
Miksi ylen journalismi on tällaista propagandaa joka yrittää saada suomalaiset pelkäämään kaikkea uutta kun asiat voivat olla myös toisin. Yleisradio voisi tehdä paljon parempia dokumentteja eikä tuollaista pelottelu- ja pelottelu-dokumenttia mikä antaa suomalaisista vain sellaisen kuvan että me olemme kaikki aivan tyhmiä emmekä osaa yhtään mitään, paitsi ehkä ampua rynkyllä metsässä tai sitten ajaa panssarivaunua jossain armeijan harjoituksissa.
...
Lisäksi täytyy ottaa vielä huomioon eräs toinen hyvin mielenkiintoinen seikka tämän Yleisradion toiminnan taustalta - ja se koskee tätä viime aikoina paljon puhuttanutta YLE:n rahoituksen leikkaamista .
...
Olen toiminut pitkään yrittäjänä digitaalisen median alalla ja viimeiset vuodet olen työskennellyt Yleisradion journalistina. Haluan saada suomalaiset ymmärtämään kuinka hieno maa meillä on asua – tällä maalla on vielä paljon annettavaa meille kaikille!”
...
- Miksi ja miten Ylen vaalikone manipuloi sinua? (ks myös "Ylen puolueellisuus" artikkeli) - Vaaligalleria vs. HSTV Vaalitentissä ei ole mitään uutta verrattuna vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. (miksi?) - Äänestitpä ketä tahansa niin äänestät todennäköisesti väärää ehdokasta tai puoluetta (1 osa 2osa 3 osaa jne.) - Mitä mieltä olet vaalikoneesta? Mikä olisi parempi tapa selvittää ehdokkaiden mielipiteitä?
...
"Ylen journalismin riippumattomuuteen uskoo noin 40 prosenttia kansalaisista ja vain 24 prosenttia luottaa siihen erittäin paljon tai melko paljon. Luottamus Ylen uutisiin väheni edellisvuodesta kahdella prosenttiyksiköllä (21 % vuonna 2016), vaikka luottamus useimpiin muihin instituutioihin vahvistui hieman vuoden kuluessa.
Erittäin korkean luottamuksen kategoriassa Yleä enemmän luotetaan vain yliopistoihin, Yleisradiota enemmän ainoastaan poliisiin.
...
Yleisradion hallintoneuvosto päätti kokouksessaan 22.10., että ensi vuodelle hyväksytty budjettikehys turvaa Yleisradion rahoituksen nykytasolla.
...
Yleisradion hallintoneuvoston puheenjohtaja on kokoomuslainen kansanedustaja Kimmo Sasi . Hallintoneuvostossa istuu 21 kansanedustajaa sekä kaksi henkilöstön edustajaa.
Yleisradiolain 7 §:n mukaan Yleisradion ohjelmatoiminnan tulee erityisesti tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia. Tämä koskee kaikkia kansalaisia – ei siis vain jotakin erityisryhmää tai -joukkoa kuten esimerkiksi poliitikkoja jne…
...
Suomen kansa luottaa yhä mediaan vahvasti , kertoo tänään julkaistu tutkimus . Vain usko Yleisradioon on heikentynyt: se sai heikoimman luottamuslukeman, alle puolet vastaajista sanoo luottavansa siihen. Luotetuin on edelleen MTV3 (51 prosenttia), mutta sen ohi kiilasi Ilta-Sanomat .
...
On toki hyvä, että Yleisradio tuottaa ajankohtaisohjelmia monista asioista mutta mielestäni niiden ei tarvitse olla puoluepoliittisesti värittyneitä eikä niissä pidä pyrkiä vaikuttamaan ihmisten mielipiteisiin millään tavalla vaan esittää asiat pelkästään informatiivisesti! YLE toimii veronmaksajien rahoilla joten sen tuottaman tiedon tulee täyttää kaikki ne vaatimukset mitä tahansa muutakin kaupallista kanavaa kohtaan. Näin ollen YLE on rinnastettavissa mihin muuhun kaupalliseen kanavaan ja sillä pitää noudattaa täysin samoja periaatteita kuin esimerkiksi Nelosella, Maikkarilla tai muilla kaupallisilla kanavilla.
Kaupallista mediaa koskee sama lainsäädäntö kun Yleisradiota eli heillä ei ole mitään erivapautta toimia yhtään "hellemmin" jos rikkovat lakia! Jos kaupalliset mediat toimivat laittomasti heitä myös rangaistaan sen mukaan. Yleisradion tehtävä on tuottaa pelkästään puolueetonta tietoa joten sillä ei pidä olla minkäänlaista erityisasemaa missään asiassa muihin kaupallisiin kanaviin nähden!
...
Koska Yleisradio on ainoa Suomen mediakanavista joka täyttää puolueettoman median kriteerit (Suomen suurin media) niin sen tulisi silloin ehdottomasti pyrkiä olemaan kaikista objektiivisin eikä keskittyä ajamaan tiettyjen tahojen etuja. Yleisradion toimittajat tekevät kuitenkin jatkuvasti poliittisia juttuja esimerkiksi Perussuomalaisista ja julkaisevat vain puolueen kannalta negatiiviset uutiset kuten Hakkaraisen kommentit maahanmuuttajien sosiaalietuuksista.
Jos joku toinen puolue toimisi samoin, olisi siitä todennäköisesti noussut paljon suurempi kohu mutta kun kyseessä on Perussuomalaiset, Yleisradio suhtautuu näihin asioihin täysin eritavalla ja pyrkii piilottamaan puolueelliset juttunsa kaiken maailman "asiantuntijalausuntojen" taakse. Yleisradion toimittajat pyrkivät myös kaikin tavoin estämään keskustelun eri aiheista jotka heidän mielestään ovat vääriä eivätkä kuulu YLE:n julkiseen keskusteluun joka tarkoittaa käytännössä sitä ettei näistä asioista keskustella julkisuudessa.
...
YLEn toiminnan tulee perustua objektiivisuuteen, moniarvoiseen yleisradiotoimintaan sekä vuorovaikutukseen[22:46:24] 82.181.178.173 saapui paikalle
eri kansalaisryhmien kanssa. Yleisradio toteuttaa tehtäväänsä tarjoamalla monipuolista tietoa, sivistäviä sisältöjä, elämyksiä, yleisösuhdetta vahvistavia tunnekokemuksia sekä täydentämällä kaupallista tarjontaa. YLE pyrkii[22:46:48] 82.181.178.173 saapui paikalle
...
Yleisradiolaki on tässä suhteessa täysin ristiriidassa todellisuuden kanssa; Yleisradion toimittajat tekevät poliittisia juttuja jatkuvasti perussuomalaisista eikä heidän kanssaan saa olla erimieltä sillä siitä joutuu mustalle listalle josta ei enää[22:47:17] <82.181.178.173> !llama tupakka
...
Tämä johtuu[22:47:24] 82.181.178.173: CONNECTION_ABORTED 36 s
osittain varmasti toimittajien puolueellisuudesta mutta suurempi syy saattaa[22:47:30] 82.181.178.173 saapui paikalle
...
Yleisradiotoiminta Suomessa perustuu siis sille periaatteelle, että ne ovat valtion omistamia. Mutta kuinka hyvin se käytännössä toteutuu vai toteutuvatko mitenkään ja onko kaikki julkisuus sittenkään hyväksi? Ainakaan itse en tiedä kuin yhden tapauksen jossa Yleä oltaisiin oikeasti haastettu oikeuteen ja silloinkin tuomio oli vapauttava.
...
Vai onko niin ettei niitä totuuksia oikein osata käsitellä siellä Yleisradiossa eikä siksi haluta niistä puhua mitään koska pelätään oman uskottavuuden murenemista tai jotain muuta?
...
Nainen kertoi olevansa töissä Yleisradiossa mutta ei suostunut kertomaan työpaikkaansa vaikka kysyin monta kertaa häneltä kuinka kauan hän on ollut siellä ja kuka hänet sinne oli palkannut. Mies vastasi tähän ettei hänkään halua kertoa työpaikkansa nimeä minulle koska pelkää että siitä tulee vain lisää hankaluuksia hänelle itselleen eikä hänen työpaikallaan ole mitään tekemistä kyseisen tapahtuman kanssa mitä kyseinen toimittaja teki kirjoittaessaan valeuutisia hänestä.
Kyseinen mies kysyi vielä toimittajalta onko tällä todisteita väitteidensä tueksi mutta sai vastaukseksi pelkkää epämääräistä muminaa kuten “kyllä sulla on joku oma käsitys jostain” sekä muuta saman suuntaista. Toimittajan kysyessä kuinka kauan he olivat olleet ystäviä hän vastasi että niin pitkään kun tämä oli ollut olemassa eli hänen mukaansa siis vuosikymmeniä tai jopa satoja vuosia ennen kuin hänestä tuli toimittaja Yleisradioon.
...
Olen siis sitä mieltä että jos toimittaja toimii noin törkeästi eikä edes vaivaudu kuuntelemaan saati sitten kysymään mitään asianomaiselta ennen tuollaisen valheellisen propagandan kirjoittamista niin hänellä ei todellakaan ole oikeutta jatkaa missään Yleisradiossa yhtään minkään jutun tekemistä. Kyllä nyt sen verran pitää löytyä selkärankaa ettei julkaise ihan mitä tahansa valheita tarkistamatta asioiden oikeaa laitaa vaikka joku yksittäinen poliitikko olisikin asiasta eri mieltä.
...
Yleisradiota voisikin verrata vanhaan saksalaiseen rautaesiriipun takana eläneeseen valtioon DDR:ään jonka olemassaolon ainoa syy oli tuottaa propagandaa valtion kansalaisille sekä estää kansalaisia saamasta puolueetonta tietoa ympäröivästä maailmasta. Kansahan siellä luuli elävänsä maailman parhaassa maassa mutta oikeasti maa ei ollut lainkaan kilpailukykyinen vaan se jäi jopa Länsi-Saksasta jälkeen niin kilpailukyvyssä kuin taloudessakin ja maata jouduttiin tukemaan jatkuvasti muiden valtioiden toimesta.
...
Se onkin outoa miten esimerkiksi Yleisradio ei ole ottanut lainkaan huomioon sitä, että valtaosa ihmisistä kuitenkin tajuaa ettei se mitä Yleisradiosta kerrotaan välttämättä pidä paikkaansa tai sillä voi olla toinenkin tarkoitus. Valtaosalle suomalaisista on päivän selvää etteivät asiat joita Yleisradion uutislähetyksissä kerrotaan olekaan totta vaan kyseessä ovat vain erilaiset väritetyt versiot tapahtumista ja asioista.
...
YLE:n harjoittamaa propagandaa voidaankin luonnehtia vihervasemmistolaisen ideologian edistämiseksi jota Yle ei pidä salaisuutena vaan avoimesti kertoo olevansa punavihreä yleisradio. Tästä ideologisesta linjauksesta onkin paljon erilaisia seurauksia ja ne tulevatkin näkymään niin ohjelmatarjonnan köyhtymisenä kuin yleisenä apatiatason laskuna suomalaisten keskuudessa joka tulee myös väistämättä laskemaan yleistä turvallisuustilannetta maassamme kun kansakunnan moraalia ylläpitäneet instituutiot rapautuvat yksi kerrallaan.
Mitä Yleisradion politisoitumiseen tulee, niin YLE:stä on tulossa hyvää vauhtia poliittinen propagandalaitos. Se suoltaa punavihreää propagandaa jossa maahanmuuton autuus esitetään ainoana ratkaisuna taloudellisiin ongelmiin ja sen ongelmat pyritään vaikenemaan tai kieltämään kokonaan.
...
Se, että Yleisradion journalismi noudattaa journalismin periaatteita eikä vihervasemmistolaisen propagandan menetelmiä oli Atte Jääskeläiselle hyvä testamentti. Jäähyväishaastatteluissa hän sanoi arvostavansa Ylen vahvaa roolia sananvapauden puolustajana.
Hänen kautensa aikana Yle alkoi panostaa vahvasti sosiaaliseen mediaan ja sai sitä kautta merkittävän osan suomalaisista nuorista yleisradioiden ystäviksi . Yleisradion toimittajakunnan piirissä tätä panostusta on kutsuttu nimellä "YLE-sukupolven somevallankumous" joka ei ole mikään huono asia kun tiedetään millaista soopaa varsinkin iltapäivälehtien toimitukset tuottavat. Jos Atte Jääskeläinen olisi ollut tehtäviensä tasalla Ylen journalismiin olisivat päässeet vaikuttamaan vain ammattitaitoiset toimittajat eikä kaiken maailman amatöörit ja humpuukimaakarit joilla ei voi olla mitään todellista käsitystä journalismin periaatteista.
Yleisradion sisällä tunnetaan yhä suurempaa katkeruutta siitä ,että yhtiö joutuu käyttämään niin paljon aikaa uuden toimitusjohtajan valinnan suunnitteluun . Yle on saanut osakseen merkittävää arvostelua kun se oli palkannut amerikkalaisen konsultin laatimaan yhtiölle strategiaa. Konsulttiyritys McKinsey&Company:n johtohahmoja ovat olleet muun muassa Jyrki Kataisen hallituskaudelta tuttu valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen ja Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen joka aikoinaan pääsi konsulttiyrityksen johtajaksi Kivisen ollessa Nokian palveluksessa .
Yleisradion hallintoneuvostolle pitämässään jäähyväispuheessa Atte Jääskeläinen lupasi ,että jos hänen seuraajansa on jostain muusta firmasta kuin Yleisradiosta niin tämä voi esittää toiveita siitä millaista journalismia Ylessä pitäisi harjoittaa . Nämä toiveet hän aikoo kertoa seuraajalleen hyvissä ajoin etukäteen jottei pääse tapahtumaan mitään yllättävää.
...
Onkin varmaa että Venäjän mediassa tullaan esittämään samankaltaisia syytöksiä lännen ”vapaa”ta lehdistöä kohtaan kuin Suomessakin on nähty eli kuinka vapaata tuo heidän mielestään kovin puutteellinen uutisointi onkaan. Onkin odotettavissa, mikäli Le Pen pääsee toiselle kierrokselle, hyvin samantyyppisiä väitteitä länsimedian puolueellisuudesta ja pyrkimyksestä vaikuttaa vaalituloksiin kuin Suomessa näimme kun Venäjä kertoi ettei siellä ole lainkaan vaalitarkkailijoita koska Suomen valtamedia ei olisi päästänyt heitä lähellekään vaalihuoneistoja.
...
Yleisradion tutkiva journalismi on taas löytänyt yhden tapauksen lisää missä kansalainen ei ymmärrä miksi hänet velvoitetaan maksamaan sellaisesta mitä Yleisradio itse haluaa tehdä..
...
On se hienoa että yleisradio on alkanut tuottaa tuollaista journalismia jonka mukaan ihmiset ovat tasa-arvoisia yksilöinä etnisyydestä huolimatta tai ei ainakaan voi yleistää joidenkin ihmisten tekoja koskemaan kaikkia etnisen taustan omaaviin ihmisiin. Tässä yhteydessä myös tämä termi "yksittäistapaus" saa uuden merkityksen sillä ainakin toimittajan mielestä nämä tekijät olivat siis yksilöitä eikä vain joku joukko, jota yhdistää esimerkiksi irakilaisuus ja näin ollen kaikki irakilaiset turvapaikanhakijat olisivat jollain tavoin vastuussa siitä mitä Yusufin perheelle kuuluu tai sitten heidän tekonsa on osoitus jostain laajemmasta irakilaismiesten tekemästä väkivallan kierteestä.
...
Et tainnut lukea edes koko juttua: "...Yleisradion journalismiin ovat aina kuuluneet arvokkuus ja laatu, mutta niiden ohella meidän täytyy ymmärtää myös yleisöämme. Se haluaa kuulla hyvin toimitettuja juttuja tavallisista ihmisistä – heistä jotka elävät tätä elämää juuri nyt eikä meistä eli siitä kuuluisasta norsunluutornissa olevasta toimittajajoukosta"
...
- toimittajien pitää pysyä totuudessa eikä toimittajia saa lahjoa jotta sananvapaus toimisi kunnolla. Toimittajien pitää toimia journalistin ohjeiden mukaisesti ja ne ovat hyvin pitkälti yleisradion omat ohjeet (mutta noudattelevat hyvää journalistista tapaa).
...
Mitä tulee itse toimittajaan ja hänen tekemisiinsä, niin voi kysyä miksi tämä herra haluaa ehdoin tahdoin antaa itsestään kuvan ylimielisenä paskiaisena. Hän tuntuu kuvittelevan olevansa kaiken arvostelun yläpuolella oleva ihmemies. Vaikka hänellä onkin toimittajan koulutus, se ei kuitenkaan vielä tee kenestäkään täydellistä – varsinkaan jos hän on päässyt töihin Yleisradioon vain sen takia että sattuu olemaan hyvä tyyppi ja oikea käsi puolueorganisaatiossa.
Toisaalta taas voi kysyä miksi Yleisradion toimittajien täytyy jatkuvasti toimia eräänlaisina valtakunnan vahtikoirina ja käräytellä poliitikkoja milloin mistäkin pikkuasioista tai valheista? Jos he haluavat hoitaa työnsä hyvin, niin ei heidän tarvitse jahdata poliitikoita kuin pahaisia rakkikoiria. Sen hommanhan pitäisi olla poliitikkojen itsensä asia eikä median tehtävä – koska hehän ovat valinneet poliitikon tehtävään!
...
”Yleisradiotoiminta on monissa maissa nähty nimenomaan julkisena palveluna, johon liittyy ajatus siitä, ettei toimintaa voida tarkastella taloudellisin kriteerein. Suomessa Yleisradio Oy:stä annetussa laissa todetaan seuraavaa: ”Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin sekä luoda osaltaan edellytyksiä yleisradiotoiminnan tarjonnalle ja sen kehittymiselle.” Yleisradion tehtävä määritellään siis lain tasolla, eikä sitä voi määritellä esimerkiksi pelkästään toiminnan kannattavuuden näkökulmasta.
Suomen perustuslain mukaan jokaisella kansalaisella on oikeus saada tietoa Yleisradiolta ja yhtiön ohjelmatoimintaa koskee myös hyvän journalistisen tavan säännöt.
Yleisradion toimintaa valvoo Julkisen sanan neuvosto eli JSN (http://www.jsn.fi/). JSN:n tehtävänä on valvoa hyvää journalistista tapaa sekä tulkita sen mukaisesti Journalistin ohjeita. (http://www.jsn.fi/index/jsn-n-toimintaa/)
JSN:n päätökset ovat siis osa yleisradioyhtiön journalismia ja näin ollen ne kuuluvat sananvapauden piiriin.
...
Sitten vielä hieman lisää tuosta YLE-verosta. Kun tuota veroa kerätään niin se menee ilmeisesti automaattisesti kaikilta riippumatta siitä ovatko kaikki YLE:n palveluita käyttäneet eli TV-luvan maksaneet tai onko televisiota ollenkaan käytössä (ainakin silloin jos ei omista digiviritintä). Näin siis siitäkin huolimatta vaikka itse on maksanut luvan eikä käytä Ylen palveluita yhtään, koska sitä rahaa tarvitaan yleisradion toimintaan.
...
Mitä tulee tuohon mitä kirjoitin jo aikaisemminkin eli siitä kuinka on kyseenalaista tarvitseeko yleisradion oikeasti tuottaa dokumentteja sillä tasolla kuin ne nykyään tehdään vain sen takia koska yleisradiolain 7 luvun 6 §:n mukaan julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee mm. tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä sekä keskustelu- ja kuulemismahdollisuuksia erilaisista ajankohtaisista asioista
...
Yleisradioon lähetettyihin yleisöpalautteisiin vastaavat pääasiassa samat toimittajat, jotka päättävät ohjelmien aiheista. Kun palautetta lähetetään, he arvioivat sen kiinnostavuutta suhteessa muuhun materiaaliin ja miettivät mikä osa siitä päätyy lähetykseen tai julkaisuun jossakin toisessa muodossa kuten ohjelma-aiheena Ylen kanavilla.
...
Yleisradiolle jäisi paremmin aikaa tehdä tutkivampaa journalismia jos siltä otettaisiin pois oikeus olla olemassa valtion varoilla eli verovaroilla.
...
Tämä ei nykyisin aina toteudu Yleisradion uutis- ja ajankohtaisohjelmissa vaan toimittajien asenne vaikuttaa uutisointiin ja näin ollen kyse ei ole enää tiedonvälityksestä eikä journalismista vaan propagandasta jonka tarkoitusperäkin yleensä on ilmeinen. Useimmiten se ilmenee haluna muokata kansalaisten mielipiteitä jonkin poliittisen tahon haluamaan suuntaan, usein jopa niin räikeästi että kyseinen poliittinen taho jää epäselväksi vaikka toimittaja muuta väittäisikin.
...
Yle Watchin kanta on että Yleisradio on viime vuodet ollut täysin kokoomusomisteinen propagandalaitos jonka toiminta muistuttaa lähinnä natsien SA-joukkojen propagandaa 30-luvulla:
Yleisradio julkaisi tänään verkkosivuillaan artikkelin ”Saksalaistutkijat selvittivät Suomen talousmallin salaisuuden – ’harvinaisen selkeä ja ymmärrettävä’”, jossa saksalaislehden haastatteluun pohjautuen kerrotaan saksalaisten ekonomistien löytäneen selityksen siihen miten Suomessa onnistuttiin 1990-luvun lamasta nousemaan nopeasti takaisin kasvuun kun Saksa on vasta nousemassa jaloilleen.
...
Itse olen huolissani siitä miten Ylen rahoitus tulee tulevaisuudessa kehittymään, varsinkin jos Sipilän porvarihallitus saa tahtonsa läpi ja mediamaksu korvataan kaikilta kotitalouksilta kerättävällä yleisradiomaksulla (mikä sanahirviö!), niin kuin nyt näyttää vahvasti käyvän. Nimittäin Yleisradiohan on viime vuodet ollut lähes ainoa kanava jossa kuulee tutkivaa journalismia muistuttavaa kriittistä journalismia valtamedioista. Esimerkiksi Hesari harrastaa huomattavasti vähemmän tällaista analyyttisempää, faktoihin pohjautuvaa journalisimia.
...
Mielestäni Yle pitää lakkauttaa tai sitten Ylen toimintaa tulee merkittävästi supistaa ja muuttaa toisenlaiseksi koska Yleisradiolla ei ole enää nykyään juuri mitään järkevää roolia mitä täyttää: lähes kaikki uutiset ovat kaupallisten tiedotusvälineiden tekemiä (esim. MTV-uutiset) joten miksi Yleisradiolle pitäisi maksaa niiden levittämisestä?
Yleisradion nykyinen rooli lähinnä monikulttuurisuuden, suvaitsevaisuuden edistäjänä on sellainen jossa mielestäni mennään metsään rankasti.
...
Tätä kaikkea meidän verorahoilla ylläpidetty YLE tarjoaa meille totuutena jonka todenperäisyyden jokainen voi itse arvioida mutta YLE:n uutisoinnissa pyritään kuitenkin puolueettomuuteen eikä mihinkään puolueelliseen ”uutisointiin” ja tähän mennessä en ole huomannut mitään erityistä puolueellisuutta ainakaan Yleisradion poliittisissa ohjelmissa vaan ihan hyvin ovat toimineet kuten pitääkin. Myöskään uutisissa ei ole näkynyt mitään sellaista josta voisi tehdä jotain johtopäätöksiä suuntaan taikka toiseen.
...
Eettisissä periaatteissa muistutetaan myös julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden tehtävästä tuottaa monipuolista journalismia koko yhteisön käyttöön sekä toimia moniarvoisen keskustelun areenoina.
...
Tehtävänsä täyttämiseksi YLE toimii avoimesti yleisradiotoimintaa koskevien eettisten periaatteiden mukaisesti. YLEn ohjelmatoiminnan perustana ovat laissa säädetyt yhtiön tehtävät ja toiminnan yleispoliittiset linjaukset (ks. Laki Yleisradio Oy:stä 7 §).
Yleisradiota koskevan lain lisäksi Yleisradion toimintaa ohjaavat mm.
- Yleisradiota koskevat eettiset periaatteet - Hallintoneuvoston hyväksymät Ohjelmatoiminnan säännöstö sekä hallintoneuvoston antamat muut soveltamisohjeet, joilla tarkennetaan muita yhtiössä noudatettavia eettisiä periaatteita
...
Yleisradion ohjelmatoiminnan ohje velvoittaa jokaista yleläistä noudattamaan ammattieettisiä perusperiaatteita työssään (YLEn toimintaperiaatteet 2009). Nämä ohjeet liittyvät mm. totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, tietojen hankintaan sekä yksilön suojaan Yleisradiotoiminnassa kunnioitetaan ihmisarvoa ja ihmisten yhdenvertaisuutta: journalistin tehtävä on esitellä asioita monipuolisesti eikä hän saa antaa yksittäisen asian hallita kokonaiskuvaa (Ojanen 2006).
...
Myös nämä ohjeet ovat Yleisradion toimintaperiaatteet –dokumentin liitteinä.
...
Journalisti on vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, kuulijoilleen ja katselijoilleen siitä että tosiasiat välittyvät yleisölle oikein (Yleisradiotoiminnan arvot: totuudenmukainen tiedonvälitys ). Totuudenmukaisuudella tarkoitetaan tässä sitä kuinka asiat todella tapahtuivat eikä esimerkiksi journalistin tulkintaa tapahtuneesta. Toimituksellisen tiedon tulee siis olla paitsi todenmukaista myös olennaista .
...
Totuudenmukaisuuden vaatimus koskee erityisesti yleisöjä kiinnostavia uutisaiheita ja tapahtumia mutta yhtä lailla myös vähemmän kiinnostavat aiheet täytyy raportoida perusteellisesti. (Yleisradiotoiminnan arvot: totuudenmukainen tiedonvälitys )
Yleisöjen luottamus Yleisradion uutisiin perustuu osaltaan siihen, että ne kertovat asioista sellaisina kuin ne todella tapahtuivat eikä asioita tulkita toimituksen näkökulmasta tai esitetä toimittajan omia mielipiteitä tapahtumien syistä. Yleisön luottamusta vahvistaa myös se jos uutisen lähteenä on ollut jokin luotettava ja yleisölle ennestään tuttu lähde kuten viranomainen.
...
Median vallankäyttö ei tarkoita toimittajien mahdollisuutta vaikuttaa suoraan muiden ajatteluun vaan sillä viitataan journalismin asemaan yhteiskunnassa eli median mahdollisuuksiin tuoda esiin erilaisia näkökulmia, arvoja ja tavoitteita (Väliverronen 2008). Esimerkiksi Yleisradio Oy:n julkisen palvelun tehtävä määritellään Yleisradion hallintoneuvoston vahvistamassa ohjelmapolitiikassa , jossa sanotaan Yleisradiosta seuraavasti: "Yhtiön tehtävänä on tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria."
...
Edellä mainittu määritelmä sisältää siis sen ajatuksen ettei Yleisradiossa voi olla sellaisia ohjelmia joissa suhtauduttaisiin esimerkiksi amerikkalaiseen viihteeseen kielteisesti sillä perusteella etteivät ne olisi suomalaista kulttuuria. (ks myös Väliverronen 2008) Tai että Yleisradion toimittajalla ei voisi olla muuta mielipidettä kuin ohjelman tilaajan tai rahoittajan mielipide. Nämä ovat asioita jotka kuuluvat sananvapauden piiriin ja niitä pitäisi tarkastella erikseen.
...
5 vastausta artikkeliin ” Tiedonvälityksen rajat (osa 1) – Yleisradion journalismin ongelmakenttä ”
...
Ei ole. Siksi onkin mielestäni todella mielenkiintoista seurata kun esimerkiksi yleä haukutaan puolueellisuudesta, vaikka en kyllä itse ole huomannut ylen tekevän mitenkään erityisen paljon virheitä ainakaan journalististen näkökulmien suhteen. Kyllähän sieltä joskus tulee aika huonoa journalismia ja esim sellaisia juttuja joita ei oikein kukaan jaksaisi lukea ellei niissä olisi juuri näitä näkökulmia mukana.
...
"Yleisradiolla on valtava vaikutus yhteiskuntaan " näin YLE perustelee omaa tarpeellisuuttaan meidän kaikkien elämässä. Vaikka se ei olekaan suurin yksittäinen mediatalo Suomessa niin sillä silti riittää resursseja tuottaa ohjelmia jotka ovat lähes 100%:sti yleissivistäviä, ja joita voi siis hyvällä syyllä kutsua myös propagandaksi . Kaikki YLE:n tekemä journalismi edistää tavalla tai toisella vihervasemmistolaisen maailmankatsomuksen levittämistä kansan keskuuteen.
Yleisradion harjoittama yksipuolinen uutisointi on helppo huomata silloin kun vertailee saman asian uutisointia kahdessa eri uutislähteessä. Tässä yksi hyvä esimerkki sellaisesta asiasta joka YLE:llä oli saatu näyttämään aivan erilaiselta kuin kilpailevalla kaupallisella tv-kanavalla:
...
Kun se vain olisi, niin kaikki ongelmat katoaisivat kuin taikaiskusta; toimittajien puolueellisuus katoaisi täysin mystisesti ilman ainuttakaan järkevää syytä. Niin kauan kuitenkin kuin näin on asian laita YLEä joudutaan sietämään.
> Yleisradiolaki ja sen 7§ takaa
...
>> jota sillä ei ole.
Yleisradion julkisen palvelun tehtävä on:
...
Lisäksi YLE pyrkii jatkuvasti aivopesemään ihmisiä ajattelemaan vihervasemmistolaisesti. Esimerkiksi monikulttuurisuuden pakkosyöttöä ei voi millään perustella objektiivisuudella eikä tiedonvälityksellä vaan kyseessä ovat selkeästi poliittiset vaikuttimet, mikä näkyy selvästi myös toimittajien puolueellisuudesta sekä ammattitaidottomuudesta (esim. Timo Haapalan tietämättömyys ja naivius).
...
Tieteellisen maailmankuvan levittäminen on yksi yleisradioyhtiön tärkeimmistä tehtävistä. Sen tulee toimia yleissivistäjänä sekä edistää tosiasioihin perustuvaa maailmankuvaa myös silloin, kun kyse on puhtaasti kaupallisista intresseistä – etenkin jos ne vaarantavat yhtiön arvot tai toiminnan perusideat kuten moniarvoisuuden.
Myös se tosiasia että esimerkiksi ”kaupallinen media” ei ole läheskään yhtä moniäänistä kuin Yleisradio vaikeuttaa Yleisradion tehtävää tuoda esiin erilaisia näkökulmia. Tätä kuvastaa hyvin median viime aikoina paljon esillä ollut keskittyminen ja yksipuolistuminen: käytännössä lähes kaikki mediat ovat parin suuryrityksen omistamia, eikä Suomessa edes löydy niin pieniä lehtiä , paikallisradioita tai kustantamoja joiden julkaisemat näkökulmat voisivat poiketa merkittävästi ”valtamedian” näkemyksistä.
Tiedonvälitystehtävän toteuttamisessa myös esimerkiksi uutisten monipuolisuus on tärkeää – ei vain niiden näkökulma. Hyvä journalistinen tapa vaatii muun muassa Yleisradiota esittämään vastakkaiset näkemykset asiasta aina kun se suinkin onnistuu ja kertomaan mahdollisimman kattavasti molempien osapuolien kannat asiaan. Käytännössä tämä kuitenkin voi olla hankalaa, koska osa ihmisistä kokee eriävät mielipiteet lähtökohtaisesti uhkina heidän maailmankuvalleen.
...
Yleisradion journalismin tulee toimia irrallaan esimerkiksi kaupallisista tai poliittisista tarkoitusperistä . Journalismia ei saa tehdä “omistajan äänellä” eikä siihen pidä sisältyä piiloagendoja .
Yleisradion journalistisen sisällön tuottamisessa on vältettävä sitä vaaraa , että jokin intressitaho vaikuttaisi suoraan Yleisradion toimitusten sisältöihin. Tämän vaaran torjuminen voidaan jakaa kolmeen pääalueeseen:
- Tiedonvälityksen sisältöä koskevat vaatimukset : Yleisradiosta annetun lain mukaan Yleisradion tehtävänä on tuoda esiin monipuolinen ja kattava kuva maailmasta, tarjota erilaisia vaihtoehtoja ja edistää sananvapautta.
Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tarkoituksena ei ole tuottaa taloudellista voittoa. Vaikka yleisradioyhtiöiden toimintaan liittyy joitakin taloudellisia näkökohtia , niin ne eivät silti voi eivätkä saa olla ratkaisevia esimerkiksi uutisten valintaperusteita määritettäessä .
...
- Valvontatehtävä : Yleisradion ohjelmatoiminnan tulee lain mukaan sisältää asiaohjelmia eri elämänalueilta . Yleisradiolla onkin erityinen vastuu pitää yllä moniarvoista keskustelua yhteiskunnallisista asioista.
Yleisellä tasolla Yleisradion journalistinen riippumattomuus ei ole tällä hetkellä uhattuna. Kuitenkin myös yleisradion toimintaa ja erityisesti sen journalistista kulttuuria on aika ajoin hyvä tarkastella kriittisesti - sekä suhteessa yhteiskunnan muutoksiin että laajemmin journalistisessa kentässä käytävään keskusteluun.
Julkisen palvelun journalismi Suomessa -tutkimus toteutettiin vuonna 2002 ensimmäisen kerran laajapohjaisena yhteistyönä, jossa oli mukana toimittajia useista suomalaisista tiedotusvälineistä (mm Yleisradiosta ) . Tutkimusraportti käsittelee mm. joukkotiedotusvälineiden arvoja , suhdetta yhteiskuntaan ja yleisöjä .
Tutkimuksessa tarkasteltiin julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden toiminnan lähtökohtia sekä vertailtiin suomalaisen median suhtautumista kaupalliseen tv-toimintaan eräissä vertailumaissa.
Tutkimus osoittaa selvästi, että Suomessa ei ole tarvetta lisätä kaupallisen television toimilupamaksu- tai muuta julkista tukea ainakaan siinä määrin kuin liikenne- ja viestintäministeriössä on kaavailtu . Kaupallisen televisiotoiminnan asema suhteessa yleisradiotoimintaan on täällä varsin samankaltainen kuin esimerkiksi Ruotsissa , jossa julkisen palvelun yhtiöiden toimintaa pidetään edelleen erittäin tärkeänä kansalaisten tiedonsaanti- ja viihdetarpeiden kannalta .
Julkisen yleisradioyhtiön toiminta rahoitetaan useimmissa EU-maissa lupamaksujen lisäksi myös julkisilla varoilla. Tutkimuksen mukaan Suomi ei kuitenkaan kuulu näiden maiden joukkoon, vaikka onkin muita Pohjoismaita enemmän painottanut budjettirahoituksen osuutta.
Vaikka yleisradion rooli tiedonvälityksen kentässä on selkeästi erilainen kuin kaupallisella tv-toiminnalla , niin sekä tutkimuksessa että julkisessa keskustelussa ollaan samaa mieltä siitä, ettei näitä kahta mediatyyppiä ole syytä asettaa vastakkain .
...
Yleisradion rahoitusta pohtineen työryhmän esitys on nostattanut kiivaita puheenvuoroja niin lehdistössä kuin internetissäkin , jossa kansalaiset pohtivat mm. sitä, onko oikein että kaikkien pitää maksaa kun osa vain katsoo televisiota .
Kritiikkiä esitetään myös siitä, ettei Yleisradio noudata samaa journalistista etiikkaa kaikissa ohjelmissaan vaan syyllistyy ajoittain piilomainontaan ja propagandan levittämiseen . Yleisradion ohjelmien tasapuolisuutta pidetään näennäisenä.
...
On esitetty puheenvuoroja puolesta ja vastaan . Kriitikot muistuttavat mieliin Yleisradion toiminnan alkuvuodet, jolloin Yleisradiossa oltiin lähes vallankumouksellisia - jopa anarkistisia kun yritettiin päästä irti vanhasta kabinetti-kulttuurista. Tavoitteena oli tehdä korkeatasoista ohjelmaa kansalaisille mahdollisimman halvalla.
...
Jos katsoo suomalaisen julkisen yleisradiotoiminnan alkuvaiheita (ennen 1950-lukua) voidaan huomata miten Yleisradion ohjelmapolitiikka vaikutti ihmisten asenteisiin sekä arvoihin. Vaikka kyse olikin ”vain” viihteestä, joka oli tarkoitettu koko kansan iloksi eikä sen kummemmasta poliittisesta vaikuttamisesta .
Yleisradion rooli merkittävänä mediana ja journalistisena toimijana on ollut merkittävä myös demokratian kannalta . Kun pohditaan journalismin roolia osana demokraattista yhteiskuntaa niin silloin täytyy pohtia julkisen yleisradiotoiminnan ihanteiden suhdetta länsimaiseen demokratiaan.
...
Kun katsoo Yleisradion asemaa Suomessa voimme todeta miten Ylen ohjelmapolitiikka on heijastunut yhteiskuntaan ja sitä kautta vaikuttanut kansalaisten asenteisiin .
Nyt onkin hyvä pohtia mikä vaikutus sillä oli kun Sipilä puhui julkisesti siitä ettei luota Yleisradioon. Mitä vaikutusta tällä keskustelulla mahdollisesti olikaan suomalaisten mielipiteisiin? Entä millaista merkitystä tämän tapauksen lopputuloksella (eli Sipilän erolla) on ollut journalismin uskottavuudelle?
Kun ottaa huomioon Yleisradion riippumattomuuden merkityksen , voisi sanoa että tämä tapaus antoi kenties jopa ”kimmokkeen” laajemmalle keskustelulle.
Olen aiemminkin kiinnittänyt huomiota siihen kuinka tärkeä rooli julkisella yleisradiolla voi olla kriittisen ajattelun edistäjänä ja kansan valistajana . Viime vuosina Yle on kuitenkin ottanut hieman eri linjan: se tuntuu yhä enemmän ottavan tehtäväkseen eräänlaisen valtamedian aseman säilyttämisen .
...
Ja vaikka kritisoinkin tässä kirjoituksessa Yleisradion journalismin laatua, ei tarkoituksena ole suinkaan sanoa että kaikki muu kuin Yleisradiolainen journalismi on automaattisesti parempaa. Uskon vakaasti myös muunlaisen journalismin olevan laadukasta.
...
2 vastausta to “Yleisradiosta, valtamediasta ja journalismista”
...
Minusta Yle teki itsestään pellen tällä viikolla kun se kertoi pääministeri Sipilän olleen yhteydessä Yleisradioon liittyen Terrafamen uutisointiin. Toki Ylessä tapahtui virhe tässä asiassa, mutta ei kuitenkaan mitään sellaista josta olisi kannattanut alkaa nostaa kohua.
Ja mitä Sipilä tähän sitten kommentoikaan… Hän sanoi että ”Yleisradion jutussa on virheitä” ja väitti ettei hän ole ollut missään yhteyksissä Yle:n kanssa…
...
Minusta tässä on kyseessä jonkinlainen salaliitto Sipilää kohtaan joka kohdistuu nimenomaan Yleisradioon, sen toimittajiin sekä politiikkaan. Kyse ei ole pelkästään pääministerin toimista vaan jostain suuremmasta ja järjestäytyneemmästä.
...
En jaksa uskoa tähän enkä siihen että Yleisradioon oltaisiin oltu yhteyksissä ties mistä ilmansuunnasta joidenka perusteella olisi voitu sitten muokata Sipilä-vastaista uutisointia.
...
Oikeus ei ota ollenkaan huomioon sitä tosiseikkaa ettei lehtijutun tarkoituksena edes ollut kertoa väitetyistä väärinkäytöksistä tai laittomuuksista vaan selvittää kuinka Yleisradio suhtautuu Yleisradion omaa rahoitusta koskevaan välikysymykseen: onko Yleisradio hallituksen käsikassara, joka toimii pelkästään vallanpitäjien äänitorvena?
Koska Yle oli kuitenkin jo etukäteen päättänyt olla välittämättä kansalaisten mielipiteestä välikysymyskysymyksessä eikä noudattanut journalismin perussääntöjä vaan julkaisi ainoastaan sen version jossa kerrotaan Yleisradion hallintoneuvoston hyväksyneen rahoituksen tarkistamisen 500 000 eurolla vuodessa ylöspäin sekä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) sanoneen että asia voidaan käsitellä tarvittaessa eduskunnassa myös yhden kansanedustajan aloitteella niin tämän jälkeen Ylen uutisjohto ja vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen ovat pettäneet Yle veron maksaneiden kansalaisten luottamuksen.
Yleisradion hallintoneuvosto on siis tehnyt päätöksen joka ylittää sille laissa määrätyn toimivallan eikä edusta koko kansan näkemystä, vaan ainoastaan muutaman hallintoneuvoston jäsenen omaa mielipidettä. Samalla kyseinen päätös saattaa kyseenalaiseksi sen nauttiiko Yleisradio enää Yleisradion perustehtäväksi määrättyä tehtävää eli tukea riippumatonta tiedonvälitystä?
...
Yleisradiossa vaikuttaa nykyään useita vihervasemmistolaisia toimittajia ja näitä ohjaa ns. vasemmistolainen arvomaailma joka pyrkii kaikella mahdollisella tavalla promotoimaan homoilua kuin myös feminismiä, jotka molemmat ovat kulttuurimarxilaisia suuntauksia. Mutta kuten olemme nähneet sen jo moneen kertaan mitä nämä kaikki asiat saavat aikaan jos ne tuodaan koko kansan tietoisuuteen esim. television kautta (homoseksualismi jne.). Niin tästä on seurannut useita vuosia sitten YLE:n sisällä tapahtunut ns. henkinen puhdistus-kampanja, jonka seurauksena talon sisältä lähti toimittajia ulos mm. Helsingin Sanomien puolelle sekä Iltalehteen.
Yleisradiota ei kuitenkaan lopultakaan kiinnostanut muu kuin se, että näiden entisten toimittajien tilalle otettiin näitä vihervasemmistolaisia nuoria miehiä joita löytyy juuri noista em. mainituista lehdistä jo entuudestaankin ihan tarpeeksi ja heitä myös koulutetaan siellä näiden lehtien toimittajiksi.
Jos tässä nyt katsoo Yleisradioon päin ja miettii sitä minkälaisia ohjelmia YLE nykyään tarjoaa niin sen laatu alkaa olemaan kuin suoraan jostain vanhasta Neuvostoliitosta peräisin olevaa propagandaa . Sillä mitä tulee näihin ns. viihdeohjelmiin kuten Putous, Kingi tai Uutisvuoto ovat ne täynnä tuota edellämainittua kulttuurimarxismilla tuotettua propaganda paskaa .
Se että nämä nykyiset Suomen kansalaiset katsovat edelleen Yleisradion ohjelmistoa kertoo siitä etteivät he ole vielä heränneet tästä kansallisesta aivopesusta joka heihin kohdistetaan hyvin monelta eri taholta.
...
Mutta jos mennään tähän itse pääaiheeseen eli suomen yleisradioyhtiöön YLE:en .
YLE:stä tehtiin 90-luvun lopulla euroopan unioniin liittymisen myötä koko Suomen Yleisradio oy:n hallinto ja siellä ei enää toimi suomalaisten ääni missään muussa kuin korkeintaan näiden hallintoneuvostojen jäsenten kautta jotka ovat jo automaattisesti tämän EU:n takana. Joten tästä syystä johtuen YLE:n on keskittynyt uutisoimaan vain propagandaa, jota myös Brysselin Pravdaksi kutsutaan.
...
Jos kuitenkin tämä Yleisradio Oyj:n tuottama propaganda on niin laadukasta journalismia että sille annetaan peräti journalistipalkinto kuten tehtiin tämän vuoden osalta.
...
Mutta tällainen journalismi on täyttä propagandaa jota jokainen yksittäinen valtaeliitin ulkopuolinen toimittaja harjoittaa aina jossain määrin ja se tekee tuosta yksittäisten toimittajien harjoittamasta propagandasta valtiollisen tason ongelman, jos sitä harjoittavat Yleisradio Oy:n journalistit jotka työskentelevät tuolla verorahoitetussa yleisradioyhtiössä .
...
Tästä huomaa selvästi kuinka YLE:n toimittajat eivät enää toimi journalisteina vaan heistä tulee samanlaisia kuin keltaisesta lehdistöstä joita he ovat kopioineet sieltä suoraan. Joten tämän vuoksi jos katsoo minkä tasoista journalismia tuotetaan Yleisradion kanavilla niin se alkaa muistuttamaan enemmän tätä keltaista mediaa joka ei poikkea oikeastaan tästä keltaisen lehdistön journalistisesta tasosta ollenkaan mutta siellä kuitenkin on tämä valtiollisen yleisradioyhtiön leima takana.
Tämä keltainen media eli ns. roskamedia tuottaa vielä huomattavasti vähemmän sellaista journalistista sisältöä jossa otettaisiin jotain selvää ja tarkistettaisiin asioita sekä sitten tehtäisiin vasta näistä asioista uutisia joita suuri yleisö haluaa kuulla kuin taas valtiollinen Yleisradio pyrkii kertomaan totuudenmukaisesti myös sen epämieluisan puolen jota taas tällainen keltaiselle lehdistölle tyypillinen uutisointi ei tuo ollenkaan julki koska siellä nämä uutisten tilaajat eivät halua lukea tällaisia negatiivisia uutisointeja. Joten tämän takia keltaisen median journalismi keskittyy enemmän viihdeuutisoinnin puolelle ja tällaiseen kevyempään sisältöön joka kiinnostaa sitten näitä viihdeuutisten kuluttajia.
...
Yleisradiolla työskentelee kuitenkin paljon entisiä vasemmistolaisia toimittajia joiden poliittinen maailmankatsomus on tullut sieltä jo lapsuudenkodista asti joka saa nämä entiset puoluetoverit aina haukkumaan näitä oikeistolle työskenteleviä valtamedian journalisteja vihervasemmistolaisiksi. Sillä entinen helsinginsanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen sai aikanaan jopa potkut kun erehtyi kirjoittamaan keskustalaismyönteisiä artikkeleita ja tätä ei katsottu hyvällä tuon Helsingin sanomien toimituksessa.
...
Urheilua on liikaa televisiossa vaikka valtaosa kansasta haluaa nähdä hyviä elokuvia , dokumentteja ja hyvää asiaohjelmia joita yleisradion tulisikin näyttää urheiluohjelmien sijaan koska kansa niitä kuitenkin eniten katsoo .
...
Sen lisäksi että Yleisradion journalismi on hyvää se on myös erittäin korkeatasoista verrattuna kaupallisten kanavien tarjontaan.
...
Olen samaa mieltä siitä että toimittajien pitää osata suhtautua kriittisesti asioihin. Mutta en nyt oikein ymmärrä miten se, jos toimittaja arvostelee jotain tiettyä asiaa X enemmän ja kriittisemmin tekisi hänestä paremman toimittajan? Pitäisikö Yleisradion olla kritiikin yläpuolella vain siksi koska kyse on Yleisradiosta eikä jostain muusta kaupallisesta kanavasta?
...
Onko Yleisradion uutistoimittajista tullut poliittisesti korrekteja mielipideautomaatteja?
...
Suomen yleisradio=valhetta, peittelyä, sensurointia sekä aivopesua vuodesta toiseen
...
Yleisradiossa on tapahtunut sen historian suurin journalistinen uudelleenarviointi viimeisen parin vuoden aikana kun uutis-ja ajankohtaisohjelmien toimittajat ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että journalismin tarkoitus ei olekaan jakaa puolueetonta tietoa vaan tukea vihervasemmistolaista agendaa. Niinpä he ovat alkaneet valikoida ohjelmiinsa niitä haastateltavia joilla voi olettaa olevan myötämielinen suhtautuminen käsiteltävään asiaan ja jättää vastaavasti kutsumatta ohjelmaan niitä jotka saattaisivat puhua kriittiseen sävyyn.
Jos tästä ilmiöstä haluaa nähdä edes häivähdyksen on parasta katsoa televisiota juuri nyt sillä Yleisradiossa ollaan parhaillaan käynnistämässä uutta tutkivaa asiaohjelmaa jonka tarkoituksena on nimenomaan selvittää maahanmuuton ongelmia. Sen nimeksi tulee ”Maahanmuuttoilta” (käännös ruotsalaisesta ”Sveriges eventistä) koska Yle olettaa sen houkuttelevan enemmän katsojia kuin ohjelman alkuperäisversio jossa keskityttiin Ruotsin ongelmiin.
...
On syytä muistaa, että juuri Yleisradio on kaikkein kiivaimmin vastustanut Halla-ahon saamaa tuomiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa: http://ylewatchblog/REDACTED/srikkojana/
...
– Tuokin ei pidä paikkansa sillä ainakin Yleisradion radiokanavilla kuuluu usein vasemmistolaisia ääniä joita monet pitävät suorastaan valheina, esimerkiksi puhe ilmastonmuutoksesta johon Yle uskoo sataprosenttisesti. Tämä on saanut kansan raivostumaan koska sen mielestä ihminen vaikuttaa ilmastonmuutokseen kaikkein vähiten eli kyseessä on vain rahastus.
Myös väite siitä ettei Ylestä saa oikeaa tietoa verotuksesta joka koskettaa kaikkia kansalaisia vaan tieto pitää hakea muualta kuin Yleisradiosta ei pidä paikkansa sillä viime aikoina uutisissa kerrottiin ainakin parista tapauksesta jolloin verohallinnon johtohenkilöt olivat joutuneet eroamaan tehtävistään ja luopumaan palkankorotuksista siksi että he eivät olleet noudattaneet lakia. Sen sijaan nämä tapaukset jäivät käsittelemättä radiossa mutta sen sijaan niissä ohjelmissa käsiteltiin kahta amerikkalaista sarjamurhaajaa jotka ovat syyllistyneet tekoihinsa koska joku oli mennyt heitä liian lähelle.
...
Kuten tiedämme Yleisradiomme toimii valtion rahoituksella, mikä tekee siitä yhden maan merkittävimmistä medioista joka määrittelee käytännössä sen millaista journalismi maassamme on. YLE noudattaa Julkisen sanan neuvoston (JSN) päätöksiä mutta sitä valvoo ja johtaa poliittisesti nimitetty hallintoneuvosto jonka tehtävä taas määritellään seuraavasti:
...
Mutta sehän tässä on mielenkiintoista kuinka Ylen journalismi yhtäkkiä lakkasi olemasta puolueetonta tiedonvälitystä kun se siirtyi yksinomaan yhden poliittisen aatteen kannattajaksi ja tätä minä pidän erittäin huolestuttavana piirteenä yleisradion toiminnassa. Mikäli kyseessä ei ollut pelkästään kyseisen jutun kirjoittaneen toimittajan näkemys (joka voi hyvin pitää paikkansakin) niin silloin ylellä täytyy olla virallinen linjaus siitä, että heidän journalismissaan pyritään vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen jollain tietyllä tavalla.
...
Minun mielestäni tämä asia kuuluu yleisradiolain kuudennen luvun yhdeksännen pykälän kolmanteen momenttiin:
...
Silloin 1970-luvulla Yleisradio pyrki miellyttämään suurta yleisöä joka piti yleisönä olemista tärkeänä saavutuksena itsessään sekä ylpeili sillä ettei seuraa ollenkaan uutisia (mitä minä en ole koskaan tehnyt enkä tee). Tämä tapahtui silloin kun Ylen toimintaa johti Sakari Kiuru niminen heppu. Nyt häntä ei enää ole ja Yleisradiosta on tullut Yleisradion näköinen eikä hän ollut lainkaan huono johtaja, päinvastoin.
...
Kaikki nämä kysymykset olivat 1970-luvun Kiurulle tärkeitä eikä hän pitänyt niitä edes journalismina vaan yhteiskunnallisina asioina jotka kuuluvat yleisradiolaisen ihmisen yleissivistykseen. Silloin ne kuuluivat Yleisradion tehtäviin.
Koska Kiuru ymmärsi mitä ovat oikeat ja tärkeät yhteiskunnalliset asiat, niin hän perusti Ylen tv-uutisiin ihan ikioman yksikön jonka tehtävänä oli kertoa suomalaisille mahdollisimman paljon sellaisia uutisia joita he eivät olleet koskaan aikaisemmin tienneetkään mutta joiden tietämisestä tulisi heille tärkeä osa heidän jokapäiväistä elämäänsä (joka koostuu suurelta osin merkityksettömistä asioista). Koska ihmiset ovat kovin kiinnostuneita urheilusta eikä urheilua pidetä yhteiskunnallisesti merkittävänä asiana jota kansalaisten olisi tärkeää tietää, Yle Urheilu on perinteisesti ollut Yleisradion urheilutoimituksen ja myös urheilutoimittajien suojeluksessa.
...
Lisäksi Yle Urheilun toimittajat ovat voineet haastatella muita toimittajia heidän omilla rahoillaan tekemässään juttusarjassa koska kyse on ollut mukajournalismista jonka tarkoituksena ei ole ollutkaan pyrkiä totuuteen ja syvälliseen journalismin harjoittamiseen, vaan siihen että journalistit kertovat muille toimittajille mitä mieltä nämä olisivat jostain asiasta tai kuinka näiden pitäisi käsitellä sitä. Yleisradiolain mukaan Yleisradion olisi kuitenkin tehtävä ohjelmia joilla pyritään totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen mutta Yleisradiota valvovassa toimikunnassa istuva Kimmo Kivelä totesi että ”toimittajalla on lupa olla kriittinen”.
...
Ja koska Ylellä ei ole varaa ostaa mitään journalistisia tuotteita kuten tutkivaa journalismia ulkomailta, se joutuu tekemään sen itse. Yle oli koko 1990-luvun ja 2000-luvun alun taloudellisissa vaikeuksissa kun suuri yleisö halusi yhä enemmän viihdettä mutta tv-maksua korotettiin joka vuosi kustannusten kattamiseksi. Yleisradio joutuikin supistamaan rajusti henkilöstöään voidakseen tuottaa edes jotenkin laadukkaita ohjelmia. Tilanne helpottui hetkeksi 2000-luvulla tekniikan kehittyessä niin että lähes jokaisella suomalaisella alkoi olla jonkinlainen nettiyhteys jolloin netin kautta katsottavat videot tulivat mahdolliseksi.
...
Lisäksi mukana on joitain julkisuuden henkilöitä jotka haluavat käyttää Yleisradiota omaksi ja edustamansa ryhmän hyödyksi. Esimerkiksi toimittaja Maria Tolppanen esiintyi vuonna 2014 maahanmuuttokriittisenä toimittajana mutta paljastui myöhemmin perussuomalaiseksi kansanedustajaksi joka yritti huijata veronmaksajilta ylimääräistä rahaa omalle puolueelleen. Samoin entinen kansanedustaja Kimmo Kivelä toimi aiemmin Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana mutta ryhtyi sitten perussuomalaisten puoluesihteeriksi mikä sekin oli väärin toimittu.
Yleisradion journalismi ei perustu tasapuolisuuteen vaan siihen että siinä on vastakkain kaksi näkemystä joista toinen pyritään saamaan näyttämään huonolta ja sen vuoksi journalismin perussääntöjä kuten objektiivisuus sekä lähdekritiikki joudutaan jättämään taka-alalle jos halutaan saada luotua hyvä tarina joka vahvistaa toimittajien ennakkoluuloja tai antaa heille mahdollisuuden tehdä juttuja joihin muilla medioilla, etenkin kilpailijoilla ei olisi mahdollisuuksia. Toimittajat eivät siis ole mitään puolueettomia tiedon välittäjiä vaan omaa etuaan ajavia kyynisiä journalisteja joiden tehtävänä on tuottaa sellaisia tarinoita joita toimittajat pitävät hyvinä ja joilla he uskovat olevan enemmän painoarvoa kuin niillä tarinoilla joista toimittajilla itsellään on negatiivisia kokemuksia.
...
Mikäli Yleisradiota syytetään siitä että sen journalismi on vasemmistolaista ja viher-femakkomaista tai vaihtoehtoisesti äärioikeistolaisen populistista, pitää muistaa ettei toimittajan maailmankatsomus saisi näkyä mitenkään hänen työssään vaan faktojen tulisi olla aina etusijalla. Mikäli toimittajien oma maailmankuva ei sovi yhteen Yleisradion ohjelmien kanssa saattaa se tarkoittaa vain sitä ettei hän itse ole ajantasalla.
Yleisradion ongelmana näyttää olevan pikemminkin se että toimittajat ovat kiinnostuneempia omasta julkisuudestaan sekä urakehityksestään kuin juttujensa tasosta eivätkä osaa tehdä eroa todellisuuden ja omien kuvitelmien välille sillä mikäli he olisivat kiinnostuneita siitä mitä heidän jutuistaan ajatellaan niin silloin toimittajien kannattaisi välttää sellaisten aiheiden käsittelyä joista ei saa luotua riittävän raflaavaa juttua. Tämä johtuu osittain myös liian pienestä toimittajakunnasta mikä on seurausta Yleisradion harjoittamasta säästökuurista jolla yritetään saada Ylen talous tasapainoon.
Toinen ongelma tuntuu olevan se että Yleisradio näyttää valitsevan uutisaiheet sen mukaan minkä arvellaan herättävän eniten keskustelua sosiaalisessa mediassa vaikka siinä unohdetaankin se, ettei sosiaalisen median merkitystä tule yliarvostaa ja uutisjuttujen tulee perustua tosiasioihin. Hyvänä esimerkkinä tästä oli taannoinen kohu Venäjän verkossa joka lähti liikkeelle Yleisradion toimittajan Jessikka Aron omista Facebook-päivityksistä mutta jonka hän myöhemmin kumosi omassa blogissaan.
...
Kauppaneuvottelut kestivät kuukausia sillä Intian päättäjien piti saada aikaan poliittinen päätös siitä että Fortum voi myydä osuutensa yhteisyrityksestä Sipilän omistamalle Chempolikselle. Kauppa vahvistettiin heinäkuussa 2012 jonka jälkeen Yleisradio ja kaikki muutkin tiedotusvälineet ryhtyivät kilvan ylistämään kuinka Sipilä oli löytänyt itselleen erinomaisen yrityskumppanin joka voisi pelastaa Suomen viennin ja sitä kautta koko maan talouden kunhan vain poliitikot ymmärtäisivät antaa näille liikemiehille täyden toimintavapauden.
Mutta hetkinen, nythän on vuosi 2015 eikä suinkaan 1972 joten ehkä toimittajat ovat lukeneet ihan vääriä lähteitä. Ehkäpä Sipilän hallitus sittenkin pitää lupauksensa siitä että Yleisradio saa tehdä niin kuin parhaaksi näkee ilman mitään poliittista ohjausta? Silloinhan Sipilä voi pääministerinä yksinkertaisesti todeta ettei Yle enää tee journalismia vaan hallituksen tiedotustoimintaa ja kieltää Yleltä kaiken ajankohtaisten asioiden käsittelyn – siitähän oli kyse jo vuonna 1971.
Näin ollen koko asiasta ei tarvitsisi käydä minkäänlaista keskustelua julkisuudessa eikä Yleisradion toimintaan edes olisi tarpeellista puuttua sillä onhan Sipilän hallituksella kuitenkin oikeus tehdä mitä tahansa haluaa. Näinhän hallitus on tähänkin mennessä tehnyt. Onhan?
...
Pääministerimme Juha Sipilä kertoi pari päivää sitten blogissaan kuinka hän arvostaa Yleisradiota, jonka toimittajat ovat haastatelleet häntä ”äärimmäisen kärsivällisesti” ja että he tekevät pääministerin mukaan äärimmäisen hyvää journalismia.
Jos Yleisradion toimituksille pitäisi myöntää valtion tiedonjulkistamispalkinto niin siihen ei kuitenkaan olisi perusteita sillä vaikka se Sipilän blogin perusteella tekeekin äärimmäisen hienoa ja luotettavaa journalistista työtä niin toisaalta Yleisradio on ollut jo kauan aikaa täysin sitoutunut edistämään hallituksen politiikkaa eikä suinkaan vapaata tiedonvälitystä. Siksi ehdotankin Sipilälle että hän muuttaa asumaan pääministerin virka-asuntoon Kesärantaan jossa hänellä tulee olemaan käytössään henkilökohtainen mediakonsultti joka pystyy kertomaan hänelle kuinka tiedotusvälineiden kanssa toimitaan siten ettei niistä tule turhia kuluja.
...
Suomenruotsalaiset kansankäräjät eli folktinget on pyytänyt Yleisradion ohjelmajohtoa ja kanavapäälliköitä keskustelemaan siitä, onko ruotsinkielisillä ohjelmilla tarpeeksi lähetysaikaa Yleisradiossa. Kansankäräjien mielestä ohjelmatoiminta jää suomenkielisten ohjelmien puristukseen. Sen vuoksi myös suomenruotsalaisella puolella pitäisi pohtia, tarvitaanko oma kanava suomen- tai ruotsinkielisten radio-ohjelmien lähettämiseen.
...
Yleisradioyhtiön johto päätti keväällä 2010 supistaa ruotsinkielisten ohjelmien tarjontaa ja jättää ne suomenkielisten hoidettavaksi mikä osoittautui katastrofaalisen huonoksi valinnaksi koska se sai suomenruotsalaiset vaatimaan itselleen enemmän rahaa sen jälkeen kun heidät oli ensin saatu uskomaan että suomenruotsalainen media olisi jotenkin riippuvaisempi suomenruotsalaisista rahoittajista kuin muut.
...
Itse olen pitänyt YLE:ä luotettavana mediana mutta viime aikoina on usko alkanut pahasti horjua, ehkä juuri siksi kun toimittajat yrittävät peitellä puolueellisuuttaan.
...
Mutta mikä on totuus esim Ylen uutisten objektiivisuudesta..? Ylehän tunnetaan lähinnä vihervasemmistolaisesta asenteestaan jonka takia uutisointikin noudattaa hyvin pitkälti tätä samaa kaavaa joka käänteessä. Näin ollen voidaankin esittää perusteltu kysymys siitä, että kuinka paljon voidaan pitää Yleisradion uutisia puolueettomana ja uskottavana journalismina? Varsinkin kun huomioidaan se, miten uutisoinnissaan käyttävät eri asiantuntijoita jotka eivät läheskään aina ole mitään objektiivisia tahoja vaan pikemminkin ajavat tietyn poliittisen aatesuunnan mukaista propagandaa.
...
Mielestäni tällaisen tiedon pimittäminen yleisöltä jonka kuitenkin pitäisi olla suomalaisen yleisradion journalistinen lähtökohta, sotii jo räikeästi koko YLE:n toimintaa vastaan! Mutta vielä oudommaksi asian tekee tämä kyseinen toimittaja joka oli tätä juttua tekemässä..? Nimittäin kyseessähän ei ollut mikään nuori aloitteleva journalisti vaan Ylen kokenut politiikantoimittaja Tom Kankkonen..?
...
Minusta tuossa kyllä rikottiin sekä uskonnonvapauslakia että uskonrauha lakia ja vähän muitakin lakeja. Mutta toisaalta koska kyseessähän onkin suomalainen Yleisradio ja Suomi, niin kyllähän tällainen sallitaan tai sitten ollaan hiljaa kuten tähänkin asti.
...
Minun mielestä Yleisradion on aivan turha lähteä kilpailemaan kaupallisten kanavien kanssa. Kilpailu muiden tiedotusvälineiden - sanomalehdet etunenässä - sekä mainoskanavien välillä riittää ihan mainiosti sille tontille mikä yleisradion tehtäväksi määritellään eli sivistää kansaa ja tuoda esiin erilaisia näkökantoja asioista riippumatta siitä mistä näkökulmasta niitä katsotaan, puolueettomasti tietenkin!
...
Ei se nyt kuitenkaan ihan noin yksinkertaista ole: tuoko keskittyminen ja päätösvallan kasautuminen vain yhden ison tahon käsiin muka lisää moniäänisyyttä tai vaihtoehtoisia näkökulmia, sitä paitsi eikös Nelonen Media ala olla Sanoma-WSOY:n omistuksessa? Kyllä tässä maassa on tilaa niin riippumattomille Yleisradioille kuin muillekin medialähteille, mutta onneksi kaikki ei ole silti vielä aivan "yhden kortin varassa".
...
Samaa mieltä vladin kanssa toimittajien työstä! Toisaalta minun mielestäni kaikki mitä Yleisradiossa tehdään on pelkkää paskaa, sillä minulla sattuu olemaan oikeus päättää mielipiteestäni ja koska Yleisradio tekee ohjelmiaan kaikille ihmisille (vaikkei se siltä vaikutakaan), niin pakko minun sitten jotain tehdä kun en voi olla ilman radiota enkä tv:tä...
...
Miten tämä sitten liittyy siihen millaista ohjelmaa YLE:n pitäisi tuottaa? Mielestäni ei mitenkään. YLE:lle on tärkeää pitää yllä laajaa ohjelmatarjontaa kaikilla osa-alueilla ja koska me kaikki olemme yksilöitä niin se tarkoittaa myös yksilöllistä tarvetta eri ohjelmille - joita juuri Yleisradio tarjoaa.
...
Ylen objektiivisuus on pahasti hakusessa
Kun on kysymys Suomen sotahistoriasta, Yleisradion pitäisi toimia nimenomaan sodanvastaisena organisaationa eikä pönkittää historiantulkinnassaan talvisodan myyttiä.
...
kirjoittaa.
Sen lisäksi että Yleisradion toiminnassa on ongelmia, niitä on myös joissakin sanomalehdissä.
...
Myös puolueiden ja poliitikkojen keskuudessa maahanmuuttokritiikki leimataan helposti ”rasismiksi”, vaikka maahanmuuttokriittisyys ei välttämättä tarkoita, että kriitikko on rasisti. Kriitikoiden leimaaminen rasisteiksi palvelee usein valtamedioiden omia poliittisia päämääriä, joiden kannalta on edullista pitää maahanmuuttokriittisyyttä pahana. Rasismista syyttäminen on samalla tehokas keino saada aikaan sellainen mielikuva, että maahanmuuttokriitikoiden näkemykset eivät edusta suomalaisten yleistä näkemystä.
Yle ei ole suinkaan ainoa suomalainen mediatalo, joka on keskittynyt maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan edistämiseen. Vaikka kaikki eivät ole yhtä puolueellisia kuin Yleisradio, myös kaupalliset viestimet, kuten Sanoma-konsernin mediat, ja puolueet ovat mukana yhteisessä rintamassa, koska niillä on yhteinen poliittinen tavoite: Suomi pitää muuttaa maahanmuuttoyhteiskunnaksi.
Valtamedian puolueellisuus ja puolueellista uutisointia kohtaan esitetty kritiikki ei kuitenkaan johdu median omista poliittisista päämääristä tai toimittajien ammattitaidottomuudesta, kuten Ylen kohdalla usein oletetaan, vaan kyse on pikemminkin toimittajien asenteellisuudesta. Median asenteellisuudesta ei tietenkään pidä syyttää toimittajia, vaan median omistajia ja johtoa.
...
Toimittajat pelkäävät enemmän työpaikkansa kuin uskottavuutensa puolesta. Tästä johtuu, että toimittajien omat poliittiset näkemykset paistavat läpi, ja heidän on vaikeaa, usein mahdotonta, toimia tasapuolisesti. Median johto taas yrittää estää toimittajia kirjoittamasta liian puolueellisesti, ja toimittajat varovat suututtamasta toimituksen johtoa ja vaarantamasta omaa työpaikkaansa. Tämän takia tiedotusvälineet ovat lähes poikkeuksetta puolueellisia, vaikka niillä olisi näennäisen tasapuolinen asema suhteessa toisiinsa, mikä ei kuitenkaan ole lähelläkään puolueettomuutta.
Median omistussuhteilla on siis suora vaikutus tiedotusvälineiden puolueellisuuteen. Mitä suurempi on omistussuhteiden diversiteetti, sitä enemmän on puolueiden välistä kilpailua ja sitä vähemmän toimittajat uskaltavat toimia puolueellisesti.
Käytännössä median puolueellisuus ei kuitenkaan yleensä ole näin selvää. Esimerkiksi Ylen uutistenlukijan ei tarvitse olla poliitikko tai jonkin puolueen kannattaja. Hän vain toimii kuten toimittaja. Poliitikkojen tai muiden asiantuntijoiden esiintyminen Ylen ohjelmissa on tietysti sikäli eri asia, että toimittaja ei itse ole siinä osallisena vaan toimii ohjelman juontajana tai toimittajana ja siten ohjelman objektiivisuuden takaajana. Mikäli poliitikot tai asiantuntijat eivät esiinny objektiivisten tietojen ja puolueettomien asenteiden edustajina, Ylen täytyy itse selvittää tosiasiat ja tehdä puolueeton arviointi niistä.
...
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (20.10.2017) koskien Ruotsin päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä. Jutussa ei mainita, että Ruotsi on jo useaan otteeseen päättänyt hakea Naton jäsenyyttä.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (10.10.2018) koskien professori Olli Mäenpään selvitystä Yleisradion johdon toimista. Jutussa ei mainita, että selvityksen kohteena ei ollut pelkästään Yleisradion journalistinen johto vaan koko Ylen organisaatio.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.2.2019) liittyen Ylen uutistoiminnan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Jutussa ei mainita, että Yleisradio on jo saanut eduskunnan tarkastusvaliokunnalta moitteet toiminnastaan Sipilän hallituksen aikana.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.3.2019) koskien professori Mäenpään selvitystä Yleisradion johdon toimista. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää ongelmallisena Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistista toimintatapaa, jossa virheitä on joskus vaikea korjata ja uutislähteitä käsitellään objektiivisen arvioinnin sijaan.
...
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (23.7.2019) koskien pääministeri Antti Rinteen lausuntoja Ylen A-studion haastattelussa. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää Rinteen haastattelussaan käyttämiä sanoja epäasiallisina.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (16.9.2019) koskien Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua, joka koskee Yleisradion uutisartikkeleiden jälkikäteistä korjaamista. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää ratkaisua Ylen toimintaa koskevana linjauksena.
...
Pääministeri Sipilän sukulaisten yrityksen edun mukaista olisi ollut Terrafamen kaivoksen alasajo, johon Ylen johdon toiminta myös pyrki.
Yleisradio uutisoi Terrafame-sopasta täysin Sipilän ohjaamana
...
Sipilän ja Ylen välinen suhde nousi ensimmäisen kerran esiin syksyllä 2016 Sipilän lähetettyä lukuisia Ylen uutisia koskevia palauteviestejä Ylen uutis- ja ajankohtaistoimitukselle. Ylen johdon kanssa käymänsä keskustelun jälkeen Atte Jääskeläinen pyysi Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan päälliköiltä vieraslistan rajaamista aiheen osalta niin, että aihe rajataan Sipilän mahdollista esteellisyyttä koskeviin kysymyksiin. Tämä päätös johti siihen, että Ylen illan pääuutislähetyksen kärkijuttuna oli, ettei Sipilän sukulaisten yhtiön ja valtion omistaman Terrafamen välillä ole yhteyksiä.
Atte Jääskeläisen toiminta oli täysin käsittämätöntä, sillä kyseessä ei todellakaan ollut Sipilän mahdollinen esteellisyys, vaan Yleisradion poliittinen toiminta ja tarkoitushakuisuus Sipilän kohdalla.
...
Sipilä oli kritisoinut aikaisemmin Ylen toimittajia siitä, ettei hän voi saada Ylessä sellaista kohtelua, ettei kukaan uskalla ottaa häneen yhteyttä.
Tämä Jääskeläisen ja Ylen toimittajien toiminta oli niin härskiä ja Sipilän poliittista vainoamista, ettei edes Neuvostoliitossa ja Pohjois-Koreassa olisi katsottu tällaista toimintaa hyvällä. Yleisradion toimintaa kuvasikin paremmin, että se oli muuttunut Ylen uutis- ja ajankohtaisorganisaatiosta poliittiseksi uutistoimitukseksi. Jääskeläisen ja Ylen toiminta on ollut niin törkeää Sipilän kohdalla, että olisi vain oikein, jos Jääskeläisen johtama Yle menettäisi toimilupansa. Tämä olisi koko suomalaiselle sananvapaudelle hieno päivä.
...
On totta, että JSN:oon tulevat kantelut ja JSN:n ratkaisut ovat usein todella heppoisia. JSN voisi todellakin ryhdistäytyä. Kuitenkin JSN:n ratkaisut eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia ja toisaalta JSN:n päätöksetkin perustuvat sen omaan tulkintakehykseen, joka taas ei ole absoluuttisen totta.
JSN:n ratkaisu voi olla objektiivinen ja tosi. Mutta sen päätöksen totuus ei ole absoluuttinen. Tämä ei ole ongelma vaan osa demokratiaa. Ongelma on siinä, jos Yleisradion toimittajat ovat kykenemättömiä myöntämään, että JSN ei ole totuuskone vaan ainoastaan journalistien itsensä itsensä itselleen kehittämä työkalu, jolla he haluavat korostaa oman journalistisen työn eettisyyttä. Ongelma ei ole se, jos Ylen toimittaja tunnustaa, että Yle:n sisällä ei vallitse täydellistä yksimielisyyttä tai objektiivisuutta.
Ongelma syntyy vasta, kun tämä toimittajan itsensä itselleen aiheuttama objektiivisuuden ongelma yritetään naamioida yleiseksi ja kaikkien yhteisesti hyväksymäksi objektiivisuudeksi. Tämän naamioimispyrkimyksen tarkoituksena on häivyttää näkyvistä se tosiasia, että toimittaja itse ei ole kyennyt pitämään kiinni itselleen asettamistaan objektiivisuuden vaatimuksista vaan hän on sortunut erilaisiin puolueellisuuksiin ja subjektiivisuuksiin.
...
Niinpä Ylen toimittajat eivät ole enää pitkään aikaan olleet puolueettomia, objektiivisia ja riippumattomia. Ylen toimittajat eivät ole olleet pitkään aikaan ammattitaitoisia ja kyvykkäitä tekemään kunnollisia juttuja, vaan Ylen toimittajat ovat olleet epäpäteviä ja kyvyttömiä tuottamaan mitään sellaista, joka voisi millään tavalla edustaa ammattitaitoa, objektiivisuutta tai ammattitaitoa. Ylen toimittajat ovat jo pitkään olleet lähinnä ammattitaidottomia propagandisteja, joiden tarkoituksena ei ole tiedonvälitys vaan mielipiteenmuokkaus.
Kun Yle kertoo Ylen uutisessa Ylen ja sen toimittajien puolueellisuudesta ja epäluotettavuudesta, Yle ei tietenkään anna lukijoiden mitenkään arvioida tämän väitteensä todenperäisyyttä, ei edes sitä, miten todennäköistä on, että väite on totta.
...
Ei olisi huono asia ollenkaan, vaikka Yle lakkautettaisiin. Nykymaailmassa se ei kuitenkaan olisi kovin realistista. Niinpä Yleä on hyvä yrittää uudistaa sellaiseksi, että sen ohjelmat palvelisivat paremmin kansaa.
Yleisradion päätehtäväksi ei todellakaan pitäisi määritellä mitään kaupallista viihdetuotantoa. Sen sijaan Ylen tehtäväksi pitäisi määritellä sellainen tiedon välittäminen, joka on kansandemokraattien tai kommunistien mielestä tärkeää kansandemokraattisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän lisäksi Ylellä on tietysti myös sivistystehtävä.
...
Ylellä on ollut viime vuosikymmeninä taipumusta siirtyä välillä hieman vasemmalle ja välillä hieman oikealle. Nykyisin linja näyttää kuitenkin taas kääntyneen jonkin verran oikealle. Tätä trendiä selittää todennäköisesti ainakin Ylen hallintoneuvostossa ja johtajistossa tapahtunut vihervasemmistolaisuuden vähentyminen. Toisaalta oikeistolaisten osuus on ehkä pysynyt suurin piirtein ennallaan tai jopa lisääntynyt, jos mukaan lasketaan Atte Jääskeläisen ja kokoomuslaisten johtoportaassa suorittamat puhdistukset.
Lisäksi Ylen vasemmistolaisuuteen ja kommunistisuuteen ovat viime vuosikymmeninä vaikuttaneet ainakin Ylen toimittajien keskuudessa 1980-luvulla vallinnut vasemmistoradikalismi. Toinen vaikuttava tekijä lienee ollut Yleisradion ideologinen peruslinja, jossa Ylen tehtävänä on aina ollut vasemmistolaisuuden ja kommunismin levittäminen. Kolmantena vaikuttavana tekijänä on voinut olla myös Suomen porvariston voimakas kommunismin ja Neuvostoliiton ihailu.
...
On täysin ilmeistä, että Yle toimii eduskunnan ja hallituksen poliittisen painostuksen ja ohjauksen alaisena, jolloin se joutuu alistumaan poliittiselle painostukselle, kun eduskunta ja hallitus pyrkivät tekemään siitä yhä vasemmistolaisemman median. Tämän johdosta Yle toimii yhä räikeämmin vihervasemmistolaisten ideologioiden edistäjänä ja objektiivisten asiaohjelmien esittäjänä se on tullut entistä enemmän yksipuolisten ideologisten näkemysten esittäjäksi, kun sen olisi edustettava tasapuolisempaa näkemystä asioista, joissa objektiiviset ja tasapuoliset näkemykset on asetettu etusijalle ja ideologiset näkemykset jätetty marginaaliin tai niiden esittäjät on esitetty vain negatiivisessa sävyssä.
Tämä Ylen puolueellisuus on tullut erittäin hyvin ilmi juuri ilmastonmuutoskeskustelun yhteydessä, jossa Ylen toimittajakunnan on onnistunut rakentaa mielikuva, että ilmastonmuutoksen vastaiset toimet ovat lähes yksinomaan vahingollisia ja että niiden avulla ihmisten elämä pyritään viemään kohti jotain epämääräistä totalitarismia, josta Yle on puhunut jatkuvasti, vaikka totalitarismiin ja totalitarististisiin toimenpiteisiin ollaan todellisuudessa siirrytty vain ilmastohysteriasta saarnaavien ideologien propagandassa, jossa ei anneta mahdollisuutta sille vaihtoehdolle, että ihmiset voivat toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja että siihen on olemassa lukuisia eri tapoja, jotka ovat tehokkaampia, mutta vähemmän ideologisia tapoja torjua sitä kuin totalitaarinen ideologiaan pohjautuva pakottaminen. Tästä totalitaarisesta ideologiasta Ylen toimittajakunnan on onnistunut rakentaa niin voimakas mielikuva, että sitä vastustavat poliitikot on pyritty esittämään totalitaristeina.
Todellisuus on kuitenkin se, että Suomen oikeistolaisin eduskuntapuolue kokoomus on vasemmistolaisempi kuin vasemmistopuolueet yhdessä. Ja Ylen puolueellisuus ei suinkaan rajoitu sen toimittajien puoluekantoihin, vaan sen toimittajien ideologisesta kannasta on vain pyritty vaikenemaan, jotta sen puoluekantaa ei olisi mahdollista määrittää.
...
[10:58:00] Prompt: yleisradion puolueellisuus
yleisradion puolueellisuus” ja että ”se toimii systemaattisesti yhtä poliittista puoluetta, kokoomusta, vastaan”.
Yleisradion hallintoneuvostossa istuva keskustan kansanedustaja Eero Lehtimäki totesi keskiviikkona Demokraatille, että asia käsitellään varmasti neuvostossa, mutta aikataulusta ei vielä ole tietoa.
...
Eduskuntaryhmien edustajista koostuvassa Ylen hallintoneuvostossa istuvat puolueet ovat keskusta, kokoomus, vihreät, perussuomalaiset, SDP, RKP ja vasemmistoliitto. Niillä on neuvostossa yhtä monta jäsentä, lukuun ottamatta Sdp:tä, jolla on kaksi edustajaa.
Yleisradion rahoituksen ja toiminnan valvonta kuuluvat hallintoneuvostolle, jossa myös ratkaistaan mahdolliset yhtiön ohjelmatoiminnan sisältöön liittyvät merkittävät asiat.Olen eri mieltä kanssasi. Uskontojen opetukset eivät ole yksi yhteen tieteen kanssa. Tiede voi selittää maailmankaikkeuden syntyä ja sen toimintaa, mutta se ei ota kantaa henkisiin asioihin.
...
[19:48:40] Prompt: yleisradion puolueellisuus
yleisradion puolueellisuus, niin sanottujen riippumattomien kansalaisjärjestöjen häikäilemätön propaganda, joka ei eroa lainkaan valtiollisesta propagandasta, kaikkien merkittävien sanomalehtien keskittyminen (muutamia poikkeuksia, kuten Die Tagespostia, Die Pressea ja joitakin sveitsiläisiä ja italialaisia lehtiä lukuun ottamatta) sekä ennen kaikkea television, erityisesti ykköskanavan, valta, ovat johtaneet siihen, että Saksassa on maailman korkein kansallinen propaganda."[50]
...
Vuonna 1996 Die Tagespostin kustantaja Rudolf Augstein väitti, että Saksan lehdistö oli "maailman parhaiten informoitu" ja että "[k]un faktat ovat niin selviä, mitä muuta voidaan sanoa, on mielipide."[51]
Vuonna 2006 Der Spiegel kirjoitti, että "Das System, jonka osia ovat suuret sanomalehdet, yleisradio ja johtavat kustantamot, on yksi maailman parhaiten informoiduista, ja sellaisena se on immuuni kaikenlaiselle painostukselle."[52]
...
[21:54:26] Prompt: Ylen puolueellisuus
Ylen puolueellisuus on ollut aina tiedossa. YLE on nykyisin yhä enemmän hallituksen ja pääministeri Juha Sipilän äänitorvi. YLE:n tehtävä on toimia riippumattomana ja tasapuolisena tiedonvälittäjänä.
...
Nyt Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen Stillerin Pressiklubi- ohjelmasta. Syynä tähän päätökseen oli se, että Stiller kutsui ohjelmaan keskustapuolueen edustajan, vaikka samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä ja keskustapuolue ovat olleet useiden kohujen keskellä. Tämä on vastoin journalistin ohjetta, jonka mukaan ”Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu”.
Tämä ei ole ainoa kerta, kun Julkisen sanan neuvosto on antanut langettavan päätöksen Yleisradion toimittajille.
Viime vuoden joulukuussa Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen Yleisradion toimittaja Sanna Ukkolalle. Tämä langettava päätös tuli siitä, että Ukkola oli loukannut Twitterin välityksellä Ylen uutistoimittajaa, joka oli kritisoinut pääministeri Juha Sipilää. Tämän vuoksi Julkisen sanan neuvosto antoi Ukkolalle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.
Vaikka Yleisradio on valtion omistama mediayhtiö, niin sen toimittajilla ei saisi olla omia poliittisia mielipiteitä. Yleisradion toimittajien tulisi kertoa puolueettomasti erilaisista yhteiskunnallisista asioista, vaikka ne olisivat poliittisesti arkoja aiheita.
Sen sijaan Yleisradion toimittajat ovat viime aikoina sortuneet puolueelliseen journalismiin, josta esimerkkinä voidaan mainita Yleisradio uutiset. Ylen uutisissa on usein nostettu esille negatiivisesti kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä puolueita sekä niiden poliitikkoja.
...
Esimerkiksi Ylen uutisten mukaan ”persut” ovat syyllisiä, kun Euroopan unioni on nyt pahassa kriisissä. Ylen uutisten mukaan ”persujen” ja ”äärioikeiston” kannatus on nousussa ympäri Eurooppaa. Ylen uutisten mukaan ”persut” ovat syyllisiä, kun Kreikan velkakriisi on pahentunut ja maan talous on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan. Ylen uutisten mukaan ”persut” ovat syyllisiä, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
Yleisradion uutiset ovat viime aikoina antaneet usein myös vääristynyttä tietoa Suomen poliittisesta tilanteesta. Ylen uutisten mukaan hallituksen kannatus on vain hieman yli 30 prosenttia, mutta todellisuudessa hallituspuolueiden kannatus on yli 40 prosenttia. Ylen uutisten mukaan vihreät ja vasemmistoliitto ovat oppositiopuolueista kaikkein suosituimpia. Ylen uutisten mukaan myös demareiden kannatus on nousussa.
...
Ylen uutiset ovat selvästi punavihreän propagandan kyllästämiä. Ylen uutiset levittävät myös toistuvasti valeuutisia, joista esimerkkinä voidaan mainita ”natsitervehdys”, ”rasismi”, ”vihapuhe” ja ”ilmaston lämpeneminen”. Ylen uutiset ovat myös jättäneet kertomatta monista tärkeistä uutisista, jotka ovat olleet kiusallisia hallitukselle, punavihreille tai kokoomukselle. Tästä esimerkkinä voidaan mainita maahanmuutto ja vastaanottokeskusten perustaminen ja niiden kulut. Ylen uutiset ovat jättäneet kertomatta myös monien maahanmuuttajien tekemistä raiskauksista, terrori-iskuista ja muista rikoksista. Ylen uutiset ovat myös jättäneet kertomatta monien maahanmuuttajien tekemistä ryöstöistä ja varkauksista.
Yleisradion toiminnassa on selvästi havaittavissa myös ”kaksoisstandardi”, jonka mukaan ”suvaitsevaisia” ja ”oikeaa” mieltä olevia ei saa arvostella, mutta ”rasisteja”, ”natseja”, ”fasisteja”, ”äärioikeistolaisia” ja muita Ylen ja hallituksen vastustajia saa vapaasti ja rasistisesti leimata ja solvata.
...
Valtamedia haluaa myös, että Suomen väestö vaihdetaan kehitysmaalaisiin, koska valtamedia haluaa monikulttuurisen Suomen, jossa kehitysmaalaisilla on parempi elintaso kuin suomalaisilla. Jos Suomessa olisi vain suomalaisia, niin Suomen elintaso olisi paljon heikompi kuin se on nykyään, koska suomalaisten elintaso on parempi kuin kehitysmaalaisten, minkä takia suomalaisten elintaso on huonompi kuin kehitysmaalaisten, jos Suomessa on vain suomalaisia.
Puolueellisuus ja rasismi ovat niin yleisiä asioita, että jos ei usko johonkin puolueelliseen asiaan tai ei ole rasistinen jotain asiaa kohtaan, niin ei voi saada työpaikkaa, jos uskoo puolueettomiin asioihin tai ei ole rasistinen jotain asiaa kohtaan.
...
Yle on puolueellinen, koska Yle haluaa, että Suomessa olisi vain muslimeita, jotka elävät sharia-lain mukaan. Yle on rasistinen, koska Yle haluaa, että Suomessa olisi vain muslimeita, jotka elävät sharia-lain mukaan.
Ylen rasismi ja puolueellisuus tulevat hyvin esille Ylen uutisoinnissa:
...
https://yle.fi/uutiset/3-10000000
Yle ei ole uutisoinut mitään sharia-laista, vaikka Ylen puolueellisuuden ja rasismin takia sharia-laki on tärkeä asia suomalaisille.
...
Ruotsidemokraatit kannattavat demokratiaa, koska he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit tukevat demokratiaa, vaikka he vastustavat sitä. Ruotsidemokraatit vastustavat demokratiaa, koska he kannattavat sitä. Ruotsidemokraattien mielestä demokratiaa pitäisi tukea, vaikka he vastustavat sitä.
Ruotsin yleisradion (SVT) johtaja Mats Svegfors, joka on myös Sveriges Television -yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ilmoitti viime perjantaina, että SVT aloittaa tutkinnan Ruotsin radio- ja televisiolaitosten (UR) johtokunnan puheenjohtajan Birgitta Ohlssonin väitetystä painostuksesta, jonka mukaan toimittajien pitäisi olla varovaisempia julkaistessaan uutisia, joissa viitataan Venäjään.
...
”Tämä johtaa siihen, että uutisemme ovat yhä yksipuolisempia ja puolueellisempia ja että olemme vähemmän riippumattomia”, hän kirjoitti.
Ruotsin tiedotusvälineiden puolueellisuus on herättänyt keskustelua viime vuosina. Monet ovat syyttäneet niitä yksipuolisesta lähestymistavasta poliittisiin uutisiin. Viime aikoina on kuitenkin tullut esiin todisteita siitä, että Ruotsin tiedotusvälineet ovat itse asiassa paljon enemmän puolueellisia kuin yleisesti uskotaan.
...
Esimerkiksi viime vuoden alussa Ruotsin televisio (SVT) lähetti raportin, jonka mukaan monet ruotsalaiset sanomalehdet olivat asettaneet puolueellisia juttuja hallituksen eduksi. SVT:n tutkimus paljasti, että monet sanomalehdet asettivat hallituksen edun etusijalle ja jättivät huomioimatta vastakkaiset näkemykset.
Tämä puolueellinen raportointi ei ollut uusi ilmiö Ruotsin tiedotusvälineissä, mutta SVT:n raportti oli erityisen huolestuttava, koska se paljasti, että tämä puolueellisuus oli levinnyt koko ruotsalaisen tiedotusvälineiden valtavirran. Tämä on huolestuttavaa, koska monet ruotsalaiset uskovat, että heidän tiedotusvälineidensä pitäisi olla tasapuolisia ja oikeudenmukaisia.
...
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on huolestuttavaa. Tämän politisoitumisen ei pitäisi antaa vaikuttaa Ruotsin journalismin vapauteen ja laatuun.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on erittäin huolestuttavaa. Ruotsin journalismin akatemian ei pitäisi olla puolueellinen, eikä sen pitäisi antaa puolueellisuuden vaikuttaa työhönsä.
Sannikka on siis opiskellut valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi Lapin yliopistosta. Hän on suorittanut kandidaattitason tutkinnot sosiaalipsykologiasta ja journalistiikasta sekä maisteritason tutkinnon sosiologiasta.
Koska Sannikalla on taustaa myös toimittajana, hän on varmasti myös seurannut ja tietää varsin hyvin, mikä on hänen oman ohjelmansa ja Yleisradion agenda ja tarkoitus. Siksi on hieman outoa, että hän päätti heti oman ohjelmansa aluksi kertoa olevansa vasemmistoliittolainen:
Se on hyvin ymmärrettävää, että Ylen toimittajat pyrkivät pitämään poliittiset mielipiteensä mahdollisimman piilossa ja esiintyvät vain "riippumattomina ja objektiivisina toimittajina", joilla ei ole poliittista agendaa eikä heidän puolueellisuudellaan tai agendallaan ole mitään vaikutusta siihen, millaisia ohjelmia Yle lähettää.
Ylen toimittajien puolueellisuus ja agenda eivät tietenkään voi olla vaikuttamatta siihen, millaista propagandaa Yle esittää, mutta se ei ole suinkaan ainoa ongelma. Ylen toimittajien poliittinen agenda on näkynyt ja näkynyt jo pidemmän aikaa aivan liikaa monissa eri ohjelmissa. Lisäksi Yle ei noudata journalistien eettisiä ohjeita.
...
Edellä lueteltujen ohjelmien lisäksi Ylen ohjelmistoon kuuluu paljon muutakin, minkä puolueellinen ja ideologinen arvomaailma paistaa kauas. Yle ei siis enää noudata edes journalistien omia eettisiä ohjeita, joita se on sitoutunut noudattamaan. Ylen uutis- ja ajankohtaisohjelmien journalistien tulisi pidättäytyä oman agendan ajamisesta, ideologisen taustansa piilottelusta ja oman poliittisen ideologiansa ilmaisemisesta Ylen ohjelmissa ja toimittajien pitäisi pidättäytyä politikoinnista.
Puolueettomien, riippumattomien ja objektiivisten Ylen ajankohtaisohjelmien tulisi kertoa totuudenmukaisesti siitä, mitä Suomessa ja maailmassa todella tapahtuu. Ylen ajankohtaisohjelmien pitäisi olla sellaisia, että niihin voisi luottaa. Ikävä kyllä näin ei ole, vaan Ylen ajankohtaisohjelmien puolueellisuus ja ideologinen agenda paistavat kauas ja värittävät uutisointia ja ajankohtaisohjelmien sisältöä ja jättävät totuuden varjoonsa.
...
Myös monet Ylen ohjelmat ja toimittajat, jotka eivät varsinaisesti ole profiloituneet poliittisiksi ajankohtaisohjelmiksi, ovat usein vahvasti puolueellisia ja pyrkivät ajamaan omaa liberaalia ja punavihreää ideologiaansa. Esimerkkejä näistä puolueellisista toimittajista ovat mm. Kirsi Heikelin ja Seija Vaaherkummun lisäksi muun muassa Sanna Ukkola, Jari Korkki, Salla Vuorikoski ja Eero Mäntymaa.
Puolueellisuus ei tietenkään rajoitu vain uutis- ja ajankohtaisohjelmiin. Puolueellisuus ja ideologinen arvomaailma leimaavat lähes kaikkia Ylen ohjelmia, minkä vuoksi niiden tasapuolisuutta ja luotettavuutta voi nykyään hyvin vahvasti epäillä. Ohjelmat ovat joko ääriliberaaleja (esim. Sannikka & Ukkola ja Pressiklubi) tai äärivasemmistolaisia (esim. Uutisraportti, Jälkipörssi, Taustapeili, Leikola ja Lähde) tai äärivihreitä (esim. MOT) ja ne esittävät usein vain yhtä näkökulmaa, kuten Ylen islamia, terrorismia, maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevat ohjelmat (esim. Brysselin kone, Ykkösaamu ja Politiikkaradio) tai esimerkiksi Yle Uutisten verkkosivut.
Lisäksi on muistettava, että Yle on osakeyhtiö ja sillä on vahva taloudellinen intressi. Se pyrkii taloudelliseen voittoon ja saa rahoituksensa pääosin Yle-veron kautta. Sen vuoksi on hyvin ymmärrettävää, että Ylen ohjelmien, kuten uutisten, ajankohtaisohjelmien, keskusteluohjelmien ja dokumenttiohjelmien, tulee olla mahdollisimman viihteellisiä, mielenkiintoisia ja koukuttavia. Tämä taas johtaa siihen, että ohjelmien ja toimittajien pitää olla puolueellisia, koska muuten ne eivät kiinnostaisi ketään. Ylen puolueellisuuden ja agendan takia ohjelmia on myös helppo kritisoida ja osoittaa, miten puolueellisia ne ovat. Kun ohjelmiin saadaan runsaasti kommentteja, syntyy vilkasta keskustelua ja ne saavat julkisuutta.
...
kseen vaikuttamaan yleisön mielipiteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen. Tämän pitäisi olla selvä asia myös vasemmistolaisille, kuten Ylen toimittajalle ja ajankohtaisohjelmien juontajalle Marja Sannikalle, joka on opiskellut sekä Turun että Lapin yliopistoissa, valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja jonka taustassa on sekä journalistiikkaa että sosiaalipsykologiaa.
Journalistiikan ja sosiaalipsykologian opintojen perusteella Sannikan olisi pitänyt ymmärtää, miten Yleisradion tulisi toimia ja miten puolueeton, objektiivinen ja riippumaton sen pitäisi olla, mutta hän ei silti ymmärrä, että hänen poliittinen ideologiansa ja sen avoin esittely Ylen ajankohtaisohjelmassa ei sovi yhteen Ylen puolueettomuuden ja objektiivisuuden kanssa.
Koska Sannikka ei ole tyhmä ja hän tietää varsin hyvin, miten Ylen ajankohtaisohjelmien pitäisi toimia, hän ei voi olla ymmärtämättä, että hänen puolueellisuutensa, avoimuutensa ja vasemmistolainen agendansa eivät sovi Ylen ajankohtaisohjelmaan. Hän ei ymmärrä tai halua ymmärtää, että puolueellisen ja poliittisesti värittyneen ajankohtaisohjelman lähettäminen on vastoin Ylen journalistisia periaatteita ja Ylen journalistien eettisiä ohjeita. Lisäksi hän ei ymmärrä, että se, mitä hän sanoo Ylen ajankohtaisohjelmassa ja millaisen kuvan hän haluaa katsojille itsestään antaa, vaikuttaa väistämättä myös Ylen puolueettomuuteen ja luotettavuuteen.
...
Yle-veron maksajilla ei sen sijaan ole oikeutta saada vastinetta Yle-verolleensa, sillä Ylen toimittajilla on oikeus tehdä sellaista ohjelmaa, jonka he kokevat itselleen tärkeimmäksi. Yle-veroa maksavat veronmaksajat eivät voi vaatia mitään vastineeksi rahoilleen, ja heidän on tyydyttävä siihen, mitä Yle heille antaa ja mihin Yle heidän rahojaan käyttää. Näin ainakin Sannikan ja Ylen mielestä, vaikka tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, vaan Yle-veron maksajilla on oikeus odottaa Yleltä puolueettomia ja objektiivisia uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Näin ei kuitenkaan ole, koska Yle ei sellaisia tarjoa.
On toki ymmärrettävää, että Yle-veroa maksavalla yleisöllä ja Ylen katsojilla on oikeus tehdä omat johtopäätöksensä, millaisia ohjelmia Yle lähettää ja millaisen kuvan se antaa itsestään. Jos Yle esittää sellaisia ajankohtaisohjelmia, joiden puolueellisuus ja vasemmistolainen ja liberaali arvomaailma paistaa kilometrien päähän, katsojat voivat vetää omat johtopäätöksensä Ylen ohjelmatarjonnasta ja sen puolueettomuudesta.
Kun Ylen toimittaja Marja Sannikka esitteli itsensä ja puolueellisuutensa ja kertoi, miten Ylen ajankohtaisohjelmien tulisi olla puolueettomia ja objektiivisia mutta että Yle ei sellaisia ole ja miten hänen puolueellisuutensa vaikuttaa hänen tekemänsä ohjelman sisältöön ja Ylen luotettavuuteen, hän ei luultavasti tarkoittanut, mitä hän sanoi. On nimittäin hyvin vaikea uskoa, että hän olisi tosissaan tai että hänen puolueellisuutensa olisi vaikuttanut siihen, että hän teki ohjelman, jossa pyrittiin leimaamaan yksinäiset ihmiset alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, syrjäytyneiksi ja yhteiskunnasta syrjäytyneiksi ja leimata heidät syypäiksi omaan tilaansa.
...
Koska yksinäisyys, masennus ja alkoholismi ovat kuitenkin yhteiskunnan rakenteissa olevia ongelmia, niiden takana on paljon suurempia, suurempia, suurempia ja suurempia tekijöitä kuin yksittäiset ihmiset ja heidän heikko itsetuntonsa, heikko identiteettinsä, heikko itsetuntemuksensa, heikko itseluottamuksensa, heikko itseluottamuksensa ja heikko minäkuvansa, Ylen ajankohtaisohjelmat, joiden taustalla on toimittajien omia henkilökohtaisia ideologioita, ajatuksia ja arvomaailmaa ja jotka pyrkivät ajamaan toimittajien omaa poliittista, yhteiskunnallista ja ideologista agendaa, eivät ole puolueettomia eikä niiden tarkoituskaan ole kertoa totuudenmukaista kuvaa todellisuudesta. Totuus jää siis taustalle ja tilalle tulevat toimittajien omat mielipiteet, ajatukset ja ideologiat, mikä vaikuttaa myös siihen, miten katsojat, kuulijat ja lukijat suhtautuvat Ylen ajankohtaisohjelmien esittämiin tietoihin.
Kun Ylen ajankohtaisohjelma ei täytä puolueettomuuden, objektiivisuuden, luotettavuuden, tasapuolisuuden eikä journalistien eettisten ohjeiden vaatimuksia, siitä ei tule mitään muuta kuin Yleä kritisoivien ja sitä arvostelevien ihmisten äänitorvi ja ohjelma, jossa Ylen toimittajat voivat itse esittää, millainen heidän Yle-veron maksajilta saamansa Ylen pitäisi olla. Kuten Sannikan ohjelman jälkeen Twitterissä käydystä keskustelusta ja monista kommenteista voi hyvin havaita, Sannikan ohjelman puolueellisuus ja agenda, hänen avoin vasemmistolaisuutensa, hänen puolueellisuutensa, hänen pyrkimyksensä leimata suomalaiset yksinäiset ihmiset alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, yhteiskunnasta syrjäytyneiksi ja syyttää heitä omasta yksinäisyydestään, sekä hänen pyrkimyksensä luoda syy-yhteys yksinäisyyden ja yksinäisten ihmisten alkoholinkäytön, mielenterveysongelmien, syrjäytymisen, yhteiskunnasta vieraantumisen ja yhteiskunnasta syrjäytymisen välille ovat aiheuttaneet valtavan kohun.
Sannikka ei luultavasti kuitenkaan ole tarkoittanut, että hänen ohjelmansa tulisi herättää niin suurta huomiota, vaikka onkin ihan hyvä asia, että niin kävi, ja että Sannikan avoin vasemmistolaisuus, poliittinen agenda ja pyrkimys leimata yksinäiset ihmiset alkoholisteiksi, mielenterveyspotilaiksi, syrjäytyneiksi, syrjäytyviksi, yhteiskunnasta vieraantuneiksi, yhteiskunnasta syrjäytyneiksi ja syyttää heitä heidän yksinäisyydestään ja yksinäisten ihmisten alkoholinkäytöstä, mielenterveysongelmista, syrjäytymisestä, yhteiskunnasta vieraantumisesta ja yhteiskunnasta syrjäytymisestä sekä siitä, miten nämä asiat ovat syy-seuraussuhteessa toisiinsa, tulivat hyvin esille ja että Sannikan puolueellisuus, agenda, hänen avoimuutensa ja vasemmistolainen arvomaailmansa, jotka tulevat esille hänen ohjelmassaa, tulivat hyvin ilmi. Hän ei varmaan olisi uskonut, että hänen puolueellisuutensa, avoimuutensa ja agendansa herättäisi niin paljon kritiikkiä, mutta kun sitä tuli ja kun siitä kirjoitettiin, hänen puolueellisuutensa, avoin vasemmistolaisuutensa, agendansa, ohjelmansa puolueellisuus, hänen puolueellisuutensa ja hänen agendansa tuli hyvin esille, mikä oli ihan hyvä asia.
...
Sannikan ohjelma on saanut aikaan sen, että ihmiset, jotka seuraavat Sannikan ohjelmaa ja hänen tapaansa tehdä ohjelmaa, ovat ymmärtäneet, millaisia ohjelmia Yle lähettää, mitä asioita Ylen toimittajat pitävät tärkeinä ja millaista maailmankuvaa ja arvoja Ylen ohjelmat ja toimittajat edustavat ja edistävät.
Jos Sannikka ei olisi tuonut puolueellisuuttaan, avoimuuttaan, vasemmistolaisuuttaan, agendaansa ja poliittista suuntautumistaan esille Ylen ajankohtaisohjelmassa, hänen puolueellisuutensa ja puolueellisuutensa, avoin vasemmistolaisuutensa, agenda, ohjelmansa puolueellisuus, hänen puolueellisuutensa ja agendansa olisi todennäköisesti jäänyt pimentoon ja yleisö, joka ei seuraa hänen ohjelmaansa tai joka ei ole katsonut sitä, olisi saattanut uskoa, että Ylen ajankohtaisohjelmat ovat puolueettomia, objektiivisia, luotettavia, tasapuolisia ja että Ylen ohjelmat ja toimittajat ajavat yhteistä, yhteistä, yhteistä ja yhteistä etua eivätkä pyri edistämään mitään erityistä arvomaailmaa ja arvomaailmaa. Yle ei kuitenkaan ole enää puolueeton eikä objektiivinen ja sen ohjelmat ja toimittajat edustavat hyvin näkyvästi liberaalia ja vasemmistolaista arvomaailmaa ja pyrkivät edistämään punavihreitä ja liberaaleja arvoja ja ajamaan punavihreitä ja liberaaleja asioita.
...