Ero sivun ”Muuntaja” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Muuntaja on laite joka muuntaa samantaajuisen jännitteen eri suuruiseksi / eri tehoiseksi. | '''Muuntaja''' on laite joka muuntaa samantaajuisen jännitteen eri suuruiseksi / eri tehoiseksi. ENsiökäämi synnyttää rautasydämmee magneettivuon joka pyyhkii toisiokäämin yli samalla indusoiden toisiokäämiin jännitteen. [[Mikron muuntaja]] on mm. helvetin kiva leikkikalu! [[Jaakko]] voi kirjottaa tarkemmin tätä artikkelia. | ||
==Muuntajan suhteet== | |||
===Muuntosuhde=== | |||
'''Muuntosuhde''' on eroottis-romanttinen suhde muuntajan kuparikäämin ja rautasydämmen välillä. | |||
Ärsyttäessä [[sähkö]]energialla kuparikäämiä, alkaa se pumppaamaan elämää rautaiseen sydämmeensä, jonka yli pyyhkiytyessään myös kolmas pyörä (eli toinen kuparikäämi) saa osansa jännityksestänsä, siinä suhteessa miten suuresti kumpikin ovat sydämmeen kiintyneet suhteessa toisiinsa. | |||
===Hyvyysluku=== | |||
'''Hyvyysluku''' kuvastaa muuntajan itsekyyttä ja sitä kuinka nopeasti se tuhoaa sydämmensä jännittyneisyyden ulkoisten virikkeiden päätyttyä. | |||
==Kolmivaiheinen verkkomuuntaja== | |||
Kolmivaiheisessa muuntajassa voidaan olla aivan kuinka päin tahansa aivan kenenkä toimesta tahansa, sillä kytkentäasentoja on lukemattomia erilaisia. "<i>Jokainen ottaa ja jokainen antaa</i>" | |||
==Säästömuuntaja== | |||
'''Säästömuuntaja'''lle riittää pelkkä rautasydän kumppanikseen, vaikka yleensä säästömuuntajat ovat ehkä hieman epäsikiöitä eikä aina ole selvää eroa säästömuuntajan ja kuristimen välillä. | |||
Säästömuuntaja ei suorita [[Suojaerotus|galvaanista erottamista]], vaan sama perimä menee jatkoon, jos on mennäkseen. | |||
===Kuristin=== | |||
'''Säästömuuntaja''' on jo luokiteltavissa ala-arvoiseksi kuristimeksi, mikäli siinä ei ole kuin kaksi häntää (eikä yhtään päätä!) | |||
==Induktiivinen reaktanssi== | |||
Muuntaja tekee kaikkensa estääkseen jännityksen muuttumista, jaellen sydämmensä energiaa vastineena jännityksen ylläpidosta, jos jännitys meinaa laantua liikaa. Toisaalta myös, jos ja kun mitä suurempi jännitys on ilmoilla, sen suuremmin se myöskin virittäytyy tunnelmaan kahmien muilta muuttuvaa jännitystä itseensä. | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
*[[Suojaerotusmuuntaja]] | *[[Suojaerotusmuuntaja]] | ||
*[[Reaktanssi]] | |||
*[[Juovamuuntaja]] | |||
*[[Mikon muuntaja]] | |||
[[Luokka:Vehkeet]] | [[Luokka:Vehkeet]] | ||
Versio 10. helmikuuta 2024 kello 05.24
Muuntaja on laite joka muuntaa samantaajuisen jännitteen eri suuruiseksi / eri tehoiseksi. ENsiökäämi synnyttää rautasydämmee magneettivuon joka pyyhkii toisiokäämin yli samalla indusoiden toisiokäämiin jännitteen. Mikron muuntaja on mm. helvetin kiva leikkikalu! Jaakko voi kirjottaa tarkemmin tätä artikkelia.
Muuntajan suhteet
Muuntosuhde
Muuntosuhde on eroottis-romanttinen suhde muuntajan kuparikäämin ja rautasydämmen välillä. Ärsyttäessä sähköenergialla kuparikäämiä, alkaa se pumppaamaan elämää rautaiseen sydämmeensä, jonka yli pyyhkiytyessään myös kolmas pyörä (eli toinen kuparikäämi) saa osansa jännityksestänsä, siinä suhteessa miten suuresti kumpikin ovat sydämmeen kiintyneet suhteessa toisiinsa.
Hyvyysluku
Hyvyysluku kuvastaa muuntajan itsekyyttä ja sitä kuinka nopeasti se tuhoaa sydämmensä jännittyneisyyden ulkoisten virikkeiden päätyttyä.
Kolmivaiheinen verkkomuuntaja
Kolmivaiheisessa muuntajassa voidaan olla aivan kuinka päin tahansa aivan kenenkä toimesta tahansa, sillä kytkentäasentoja on lukemattomia erilaisia. "Jokainen ottaa ja jokainen antaa"
Säästömuuntaja
Säästömuuntajalle riittää pelkkä rautasydän kumppanikseen, vaikka yleensä säästömuuntajat ovat ehkä hieman epäsikiöitä eikä aina ole selvää eroa säästömuuntajan ja kuristimen välillä. Säästömuuntaja ei suorita galvaanista erottamista, vaan sama perimä menee jatkoon, jos on mennäkseen.
Kuristin
Säästömuuntaja on jo luokiteltavissa ala-arvoiseksi kuristimeksi, mikäli siinä ei ole kuin kaksi häntää (eikä yhtään päätä!)
Induktiivinen reaktanssi
Muuntaja tekee kaikkensa estääkseen jännityksen muuttumista, jaellen sydämmensä energiaa vastineena jännityksen ylläpidosta, jos jännitys meinaa laantua liikaa. Toisaalta myös, jos ja kun mitä suurempi jännitys on ilmoilla, sen suuremmin se myöskin virittäytyy tunnelmaan kahmien muilta muuttuvaa jännitystä itseensä.