Ero sivun ”Hankintasääntöjen vastaisesti” versioiden välillä
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
Tällä sivulla puidaan kuinka paljon Keravan Kaupungin hankintaohjetta on rikottu | Tällä sivulla puidaan kuinka paljon Keravan Kaupungin hankintaohjetta on rikottu kaupunginjohtaja [[Kirsi Rontu]]n ja [[Matti Vestman]]in välisiä kaverikauppoja tehdessä. | ||
==Otteita [[Kerava]]n kaupungin hankintaohjeista== | ==Otteita [[Kerava]]n kaupungin hankintaohjeista== |
Versio 4. helmikuuta 2024 kello 05.53
Tällä sivulla puidaan kuinka paljon Keravan Kaupungin hankintaohjetta on rikottu kaupunginjohtaja Kirsi Rontun ja Matti Vestmanin välisiä kaverikauppoja tehdessä.
Otteita Keravan kaupungin hankintaohjeista
- 4.1.3 Suorahankinta
Erityisillä perusteilla myös yli 9 000 euron arvoinen pienhankinta voidaan jättää kilpailuttamatta. Suo- rahankinta voi olla perusteltua esimerkiksi kilpailut- tamisesta johtuvien kustannusten tai kohtuuttoman ajanhukan vuoksi. Hankinta voidaan toteuttaa suora- hankintana myös silloin, kun tavaran tai palvelun laatu ja hintataso ovat tiedossa, tai kun hankittavaa tavaraa tai palvelun ei ole muualta saatavissa. Kilpailuttamatta jättämisen perusteet on kirjattava pienhankintapäätökseen. Hankinnat "kiertäviltä kaupustelijoilta" on kiellettyä!
- 4.5 HANKINNAT OVAT EKOLOGISESTI JA SOSIAALISESTI KESTÄVIÄ
Sosiaalisen vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteiden avulla varmistetaan ihmisoikeuksien ja työelämän perusoikeuksien turvaaminen silloin, kun on kyse ns. riskimaista ja riskitoimialalta tehtävistä hankinnois- ta. Vastuullisuuden vähimmäisvelvoitteiden (Code of Conduct) sisällyttäminen asianmukaisiin sopimuksiin edistää toimittajien vastuuta ja sen valvontaa palve- luiden tuottamisessa ja yrityksen toiminnassa. Sosiaalista vastuullisuutta edistetään myös varmista- malla työllistämiseen liittyvän vastuullisuuden huo- miointi hankinnoissa. Erityisesti muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä sekä työ- ja oppisopimuspaikkojen syntymistä edistetään siihen soveltuvissa hankinnoissa. Lisäksi hankinnois- sa huomioidaan jo valmisteluvaiheessa saavutetta- vuuteen ja esteettömyyteen liittyviä näkökulmia.
- 2.8 Hankintojen jakaminen osiin ja pilkkomiskielto
Hankintojen jakamisella tarkoitetaan sitä, että hankinta jaetaan esimerkiksi osatarjouksiin. Osiin jakaminen on erityisen suositeltavaa etenkin silloin, kun sitä kautta voidaan mahdollistaa pk-yritysten osallistuminen hankintaan. Osiin jaettaessa hankintayksikön tulee määritellä eri osakokonaisuudet sekä, voiko tarjouksen antaa yhdestä, useammasta vai kaikista osista. Hankinta voidaan jakaa osiin muun muassa - tuoteryhmittäin - alueittain - ajallisesti esimerkiksi siten, että toimittajat toteuttavat hankintaa vuorotellen tarjouspyynnössä ja sopimuksessa ennalta määritellyllä tavalla. Hankinnan jakamisessa voi hyödyntää myös erilaisia puitejärjestelyjä ja esimerkiksi dynaamista hankintajärjestelmää. Jos hankinta jaetaan osiin, tulee noudattaa kaikkien osien yhteisarvon mukaista hankintamenettelyä. Hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin, jotta 17 myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai yhdistellä muutoin keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Pilkkomiskiellolla tarkoitetaan sitä, ettei hankintaa saa pilkkoa eriin, laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin tai yhdistellä eri hankintalajeja keinotekoisesti hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankintojen jakaminen osiin ei tarkoita hankintojen pilkkomista.
Ihmiskauppa ja pakkotyö
- – Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneita tunnistavat erityisesti kansalaisjärjestöt, kertoo ylitarkastaja Terhi Tafari Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmästä tiedotteessa.
- Uusista asiakkaista 63 aikuisen ja kolmen alaikäisen henkilön arveltiin joutuneen ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi Suomessa. Suomessa uhriksi joutuneisiin oli kohdistunut erityisesti pakkotyötä (38 henkilöä). Tämä selittyy Tafarin mukaan pitkälti sillä, ettei muualta tulleilla ole välttämättä mitään käsitystä suomalaisesta työlainsäädännöstä tai omista oikeuksistaan. Jotkut voivat ajatella, ettei omia työhön liittyviä oikeuksia edes ole. Uuden maan työlainsäädäntöön voi liittyä myös pelkoja.
SS:Selvitys: Ihmiskauppaa on Suomessa aiempaa enemmän – moni joutuu pakkotyöhön