[05:30:18] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n tehtävänä oli turvata hoitamansa yhtiön asiakkaiden eli säästöpankkien vakuusrahaston omistamien osakkeiden tai osuuksien arvonkehitys. Säästöpankkiryhmään kuuluneita pankkeja yhdistettiin vuosien 1994 ja 1996 välillä. Tällöin syntyi noin 70 osuus-, 25 konttoriryhmää ja 24 osakeyhtiömuotoista pankkiryhmittymää. (Kontkanen ym ) Suomen 1990-luvun alun lama jätti jälkeensä monia taloudellisia epäselvyyksiä erityisesti omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:ssa (Arsenal). Tämän työn tarkoituksena on kuvata tätä ilmiötä mahdollisimman yksityiskohtaisesti.
9 9 2 ARSENAL-HAJAUTTAMISMENETTELY 2.1 Tausta Kun vuonna 1992 oli säädetty laki Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin perustettavasta tytäryhtiöstä ja Arsenalin toiminnan laajentamisesta myös muihin kuin vakuusrahaston omistamien pankkien omaisuuden hoitoon, lain perusteluissa esitettiin Arsenal Oy:lla olevan merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä osana valtion pankkikriisihallintaa. Tässä tilanteessa hallitus pyrki etsimään lainsäädännöllisiä keinoja saada pankkitoiminnassa harjoitetulle riskilliselle toiminnalle edes jonkinlainen kate siten, että pankin toiminta voitiin turvata. (Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Valtion vakuusrahastosta 1992) Lain perustelujen mukaisesti säädettiin vuonna 1993 laki Arsenalin jakautumisesta tytäryhtiöihin (laki 696/93). Laki määräsi myös sen, millä perusteella Arsenal Oy sai siirtää omaisuutta tytäryhteisöilleen ja toisaalta, kuinka omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n varoja tai niiden tuottoja voitaisiin käyttää esimerkiksi kattamaan emoyhtiön aiheuttamia kustannuksia. Tällainen lakiin perustuva jakautuminen oli poikkeuksellinen ilmiö yrityselämässämme eikä sille ollut löydettävissä esikuvia myöskään Euroopan maista. (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004) Arsenalin toiminta jaettiin jo toiminnan alkaessa vuonna 1992 kahteen osaan. Tämän tarkoituksena oli saada yhtiölle selkeät liiketoimintayksiköt, joiden avulla yhtiön toimintaa voidaan suunnata ja tehostaa siten että saadaan aikaan myös liiketaloudellisia hyötyjä.
10 10 Kuva 1: Taseen ulkopuoliset erät 2.1.2 Konsernin tulos ja taseen ulkopuolinen varallisuus Arsenal-konserni koostui emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Suomesta sekä sen alaisista neljästä tytäryhtiöstä. Nämä olivat Siltapankki Oy (ent. Siltapankki Oyj, myöh. Realkredit A/S, Tanska), Vestcap Oyj,
12 12 Vuonna 2001 yhtiöiden fuusion seurauksena yhtiö alkoi toimia nimellä Aktiv Hansa ja vuodesta 2004 lähtien yhtiön virallinen nimi oli C&A Finland Oy Ab. Samana vuonna konsernin emoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toiminta päättyi ja sen tytäryhtiöt siirrettiin ns. omaisuudenhoitoyhtiönä toimivaan Arsenaliin. (Kontkanen ym ) Arsenalin tase 31 päivänä joulukuuta 2000 muodostuu seuraavista osaalueista: Vastaavaa (suluissa oleva luku osoittaa muutosten summan) Muut pitkäaikaiset saamiset 29 000 000 Siirtosaamiset 24 349 Vastattavaa (suluissa oleva luku kuvaa erien keskinäistä suhteellista osuutta) (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004). Vuoden 2005 aikana konsernin tytäryhtiö Arsenal-Silta myi saatavienhallintatoimintonsa Siltapankin kautta Suomen Perimistoimistojen liitolle ja näin ollen näiden saatavat siirtyivät uuden perintää hoitavan liiton hallintaan. (Suomen Perimistoimistojen Liitto 2006.) 3.1.2 Saamiset, talletukset sekä rahavarat Valtion vakuusrahasto teki päätöksen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan perustamisesta helmikuussa 1995 eduskunnan pankkivaltuuston valtuuttamana ja valtiovarainministeriö oli aktiivisesti mukana Arsenalin käynnistämisessä heti toiminnan alusta lähtien. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 1999.)
13 13 Tämän seurauksena valtiovarainministeriön alaisuuteen perustettiin omaisuudenhoito-osasto vuonna 1996 ja tästä alkaen ministeriössä seurattiin yhtiön toimintaa. Valtiovarainministeriöllä ei kuitenkaan ollut keinoja ohjata suoraan yhtiötä vaan ohjaus tapahtui ainoastaan omistajan ominaisuudessa, toisin sanoen ministeriö hoiti vain omistajaohjauksen tehtävät valtion puolesta ja siirsi käytännön operatiivisen toimintavastuun omistamalleen tytäryhtiölle Arsenal-Sillan hallitukselle. (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004.) Yhtiö aloitti varsinaisen liiketoimintansa 1.3.1996 omaisuudenhoitoyhtiöiden perusrakennejärjestelyjen jälkeen Omaisuuspankkitoiminnan käynnistyttyä Arsenal Oy:n alaisuuteen siirretyn Siltapankki konsernin pohjalta. Arsenaliin oli kertynyt huomattava määrä eri lähteistä omaisuutta, josta haluttiin eroon mahdollisimman pienin kustannuksin ja samanaikaisesti voitiin toteuttaa tehokasta omaisuudenhoitopalvelua yhtiön asiakkaiden tarpeiden mukaan. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 1999.) Alkuvaiheessa yhtiölle siirrettiin ns. tavanomaisia omaisuuslajeja kuten pankkitilit sekä korkotuottoisia varoja joita tarjottiin hoidettavaksi asiakassuhteiden luomisen ohella myös ulkopuolisille asiakkaille (Omaisuudenhoidon selvitysyksikkö 2004). Vuoden 1997 aikana yhtiöön siirrettyjä osakkeita realisoitiin ensimmäisen kerran, mutta myyntimäärät olivat kuitenkin niin vähäisiä ettei sillä ollut vaikutusta kokonaistuottoon ja tuotot jäivät negatiivisiksi. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) 0.0.0 Yhtiön toiminnan uudelleen järjestäminen Valtioneuvoston päätös vuodelta 1995 sisälsi valtuutuksen päättää yhtiön asettamisesta konkurssiin. Konkurssitilanteen katsottiin olleen siinä määrin lähellä, että valtioneuvosto päätti marraskuussa 1999 ryhtyä välittömästi toimiin omaisuudenhoitoyhtiöiden aseman selkiyttämiseksi laatimalla lain Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta ja sisällyttämällä tähän pykälään oma momentti omaisuudenhoitoyhtiöille myönnettävää pankkitukea varten. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) Laki on ollut voimassa 1.11.2000-31.7.2007 välisen ajan, jonka jälkeen se jäi odottamaan jatkotoimenpiteitä muun muassa rahoitusmarkkinoiden kehittymisen johdosta sekä mahdollisten EU:n lainsäädännön vaatimusten osalta.
14 14 Tämä lakimuutos oikeutti valtion luovuttamaan omaisuutta ja vakuuksia yhtiölle tämän lain mukaisella tavalla sekä vastaavasti ryhtymään yhtiön antamien sitoumusten vakuudeksi osake- tai muihin sijoituksiin. (HE 253/1998.) Arsenalin yhtiöjärjestys sisälsi aikaisemmin myös niin kutsutun erityistoimivallan, joka kuitenkin poistettiin kokonaisuudessaan ylimääräisessä yhtiökokouksessa 24.7.2000 sen vuoksi, ettei se sisältynyt osakeyhtiölain mukaiseen konserniohjaukseen vaan muodosti tosiasiallisesti valtion osakasohjausaseman yli osakeyhtiömuotoisen tytäryhtiön rajojen. Tällä haluttiin selkeyttää konsernin tytäryhtiöiden roolia emoyhtiönsä omistajana sekä välttää tarpeettomia ristiriitatilanteita eri toimintojen ja yhtiön päämäärien suhteen. (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2000.) 3.2 Yhtiön rakenne Valtion vakuusrahasto hallinnoi valtioneuvoston 19.10.1990 tekemällä päätöksellä perustettua Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:tä, joka asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan 21 päivänä kesäkuuta 2001 voimaan tulleella valtion vakuusrahastosta annetun lain muuttamisesta annetulla lailla (369/2001). Samalla valtio sai väliaikaisen vastuun omaisuudenhoitoyhtiön sitoumuksista siihen saakka, kun omaisuuden myynti tai sopimus vastuiden lakkaamisesta on tehty. (VM lainsäädäntöjohtaja Seppo Tanninen 16.2.2005) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy jakautuu osakeyhtiölain mukaiseen emoyhtiöön sekä yhdeksään osakeyhtiölaissa tarkoitettuun tytäryhtiöön eli tytäryhtiöryhmään. Emoyhtiö ja tytäryhtiöt kuuluvat Arsenalin varainhoitopalveluryhmään. Varainhoitoryhmän tehtävänä ovat yhtiön asiakasvarallisuuden hoitoon liittyvien tehtävien hoito, sijoitustoiminnan hallinnointi- ja tukipalvelut (mm. raportointijärjestelmät), oikeudelliset asiat, taloushallinnon palvelut mukaan lukien konsernin sisäiset taloushallintotehtävät. Tytäryhtiöryhmä puolestaan hoitaa kiinteistöjen vuokraus-ja kehitystoiminnan sekä konsernihallinnon palveluita.
16 16 4 ARVONMÄÄRITYSTAPAUS OMAISUUDENHOITOYHTIÖ ASO OY:LLE Tämän opinnäytetyön kohdeyhtiönä on toiminut Helsingin seudulla toimiva kiinteistöosakeyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj, jonka alaisuuteen perustettiin keväällä 1996 omaisuudenhoito-organisaatio. Konsernin emoyhtiön nimi muutettiin joulukuussa 2000 nimeksi Arsenal Oyj (nykyinen Avara Amplus Holding Oy), mutta tytäryhtiön nimen muutos tapahtuu todennäköisesti vuoden 2005 aikana ja siksi tässä tutkimuksessa yhtiöstä käytetään edelleen nimeä Arsenal-Omaisuudenhoitoyhtiö. (Yhtiön esite 2003). Yhtiön tavoitteena oli vuonna 1994 Arsenalin muuttuessa omaisuuden- hoitoyhtiöksi aloittaa uusien kohteiden hankkiminen hankkimalla osakkuuksia tai omistusosuuksia sijoitusomaisuudeksi kelpaavissa osakeyhtiöissä. Toiminta käynnistettiin vähitellen hankkimalla osakkuus kuudesta suomalaisesta osakeyhtiöstä. Toiminnan käynnistymisestä alkaen yhtiö on tehnyt useita kiinteistösijoituksia eri puolilla maata sijaitseviin toimitilakiinteistöihin, kuten toimistoihin sekä teollisuus- ja logistiikkakiinteistöihin. (Yhtiöesite 2003.) Yhtiö kertoo tällä hetkellä hallinnoitavana olevan yli 5 200 vuokra-huoneiston kannan arvoksi lähes 100 miljoonaa euroa ( ). Kiinteistöjen lisäksi Arsenalin sijoitussalkusta löytyy erilaisia osakesijoituksia mm. Helsingin pörssissä noteeratuissa yrityksissä yhteensä noin 19 miljoonan euron edestä ja pörssilistaamattomissa yrityksissä, lähinnä kiinteistöyhtiöissä 25,8 miljoonalla eurolla. Edellä mainitut luvut käsittävät siis sekä emoyhtiö Arsenal-Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n että sen täysin omistamien tytär-yhtiöiden Kiinteistö-Kys Oy:n ja Keski-Suomen Kiinteistötase Oy:n sijoituskannan arvot. (Yhtiöesite 2003). 5 KOTELOS OY Kotelos Oy perustettiin joulukuussa 2000 nimellä Hämeen Huoneistoremontit. Perustamisen jälkeen se toimi noin puolitoista kuukautta remonttitehtävissä ennen varsinaista toiminnan käynnistymistä toukokuussa 2001 (KUVIO 7, perustamisasiakirjat).
18 18 Yhtiön toimialana on asuinhuoneistojen ja -rakennusten kunnostaminen, rakennus- ja maalausliikkeen harjoittaminen, puusepänteollisuuden harjoittaminen sekä alan tarvikkeiden kauppa. (Yhtiöjärjestys 2002). 5.1 Yhtiöstä yleisesti Kotelos Oy toimii siis Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n alaisena yhtiöinä hoitaen Arsenalin hoidossa olevia saatavia asiakkailtaan (Yhtiön esite 2003; Pere 2004c). Yhtiön toiminta käynnistyi jo vuoden 1999 kesäkuussa Arsenal-omaisuudenhoitosopimuksen perusteella ja se sai operatiivisen valmiuden toukokuussa 2000 alkaneen määräaikaisen perintäluvan myöntämisen kautta. Varsinaisen toimintansa aloittamisen yhteydessä marraskuussa vuonna 2001 Kotelos Oy:lle luovutettiin koko Arsenalia koskeva omaisuudenhoito-sopimus sekä Arsenalin perittävinä olleita saatavia. (Arsenal vuosikertomus 2002.) Kotelos Oy aloitti saataviensa perinnän asiakaspiirinsä yksityisasiakkailta vapaaehtoisen kirjeenvaihdon kautta helmikuussa 2003, mutta sen on tarkoitus laajentaa toimintaansa myöhemmin myös perintätoimiston palveluihin ja oikeusteitse tapahtuviin ulosottosuorituksiin (Pere 2004a; Arsenal vuosikertomus 2005). Arsenalia koskevassa Omaisuudenhoitoyhtiösopimuksen mukaisessa omaisuudenhoidossa asiakkaat jaetaan Kotelos Oy:ssä neljään kategoriaan eli jako perustuu asiakkaiden liiketoimintaan tai vastuualueeseen sekä perinnän tehokkuuteen liittyviin tekijöihin. (Arsenal vuosikertomus 2002.) Kategoriaan I kuuluvien yhtiön saatavien hoidossa kiinnitetään ensisijaisesti huomiota liiketoiminnan turvaamiseen, kuten asiakasyhtiön ja sen emoyhtiön elinkelpoisuuteen. Yhtiön tulee myös huolehtia saatavansa vakuutena olevien omien omistuksiensa riittävyydestä mahdollisen velallisen konkurssin varalta turvaavasti esimerkiksi etuoikeusjärjestelyin tai mahdollisesti likvidaatioinnein.
19 19 Mikäli velallinen kykenee suorittamaan erääntyneitä suorituksiaan ajallaan ilman maksuseuraamusten uhkaa asiakkaan oman toiminnan perusteella (asiakkaan oma maksuhalukkuus), on tämän kategorian saatavat etusijalla ennen seuraavan luokan saatavia, eikä asiakasta vastaan siten ole välttämättä pakko nostaa kanteita. Asiakkaan omaan haluun perustuvaa laskutusta ei kuitenkaan huomioida aina kaikissa kategorioissa yhtenäisellä tavalla esimerkiksi siten että vain ensimmäisen kuukauden maksut huomioidaan, mikäli asiakkaalla oli ollut vaikeuksia jo pidempään tai ettei mitään suoritussaatavaa otettaisi huomioon jos asiakkaan maksu on tapahtunut vasta perinnän päätyttyä. (Arsenal vuosikertomus 2002; Arsenal vuosi- kertomus 2003.) Mikäli saatava osoittautuu myöhemmin selkeästi aiheettomaksi (esimerkiksi perusteeton vahingonkorvaus), voi velkoja peruuttaa vaatimuksensa vaikka sen peruste olisikin syntynyt ennen konkurssin alkua. Vaikka tällainen kanne ajettaisiinkin, voidaan kanteen menestymisedellytyksiin kiinnittää huomiota vielä konkurssitilanteessa ja harkita menettelyn tarkoituksenmukaisuutta esimerkiksi oikeuskulujen vuoksi. (VVakO 3347/1999) Jos konkurssipesän selvittäjä tekee saatavasta ilmoituksen ilman vaatimusta velallista vastaan tai vaatii pelkästään etuoikeudettomille velkojille tulevan jako-osuuden suorittamista konkurssissa ilmoitetusta saamisestaan eikä ryhdy toimiin velkojien ilmoittaman, konkurssin alkamisen jälkeen syntyneen saatavan riitauttamiseksi tai saatavaa koskevien vaatimusten peruuttamiseksi ja velallinen vahvistaa saatavan olevan oikea, voi pesänselvittäjä panna asian vireille vahvistuskanteena (VVakO 3400/1992). Mikäli velallisella ei ole käytettävissään sellaista omaisuutta mitä voitaisiin myydä rahaksimuutolla omaisuudenhoitoyhtiölain 9 :ssä säädetyn mukaisesti tai asiakas on aiheuttanut asiakkaalle vahinkoa tahallaan, rikoksella tms. asiakkaan edusta huolehtiessaan eikä asiasta saada näyttöä ja velallinen pystyy todistamaan ettei vahinko ole johtunut velallisen menettelystä vaan esimerkiksi viasta omaisuuserää hoitavassa yrityksessä voi asian selvittelyyn joutua ottamaan myös ulkopuolisen selvitysyhtiön avuksi (asiakasvarakassa), jossa varat pidetään erillään muista varoista asiakkaiden etujen suojaamiseksi. (VVa Oy 1_03) Jos asiakkaalle tulee ylimääräisiä kuluja omaisuudenhoitajan toimien johdosta on asiakkaan reklamoitava kohtuullisessa ajassa suoraan kyseiselle osapuolelle. Jos asiakas haluaa kohdistaa vaatimuksia koko varainhoitoyhtiölle tai toiselle asiakasta palvelevalle työntekijälle niin asia on esitettävä ensin tälle taholle ja mikäli hän kieltäytyy vastaamasta esitettyihin vaateisiin (vaikka pitäisi niitä oikeutettuina), voi kääntyä oman varallisuudenhoitoyhtiönsä puoleen jossa mahdollisesti sitten asiasta riippuen yhtiö neuvoo jatkotoimenpiteitä. (Omaisuudenhoidon sopimusehdot) Asiakkaan varat voivat olla eri tahojen hallinnassa. Eri toimijoilla saattaa kuitenkin joskus olla asiakkaan varojen osalta keskenään ristiriitaisia tavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon sekä varoja hallittaessa että erityisesti asiakkaan asemaa selvitettäessä ja valvottaessa (omaisuudenhoitosopimuksen ehto kohta 6). Tämä sopimusmääräys vaikuttaa myös siihen miten esimerkiksi viranomaisten selvityspyynnöt ja tiedustelut toteutetaan. Varoja voi olla useamman omaisuudenhoitajan hallussa: asiakkaalla itsellään suoraan omassa hallinnassaan tai usean varainhoidon piirissä kuten erillisissä sijoitusvakuutuksissa, vakuutusyhtiön vakuutuksien yhteydessä sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevissa vakuuksissa sekä erilaisten omaisuusvakuudellisten rahoitusjärjestelyiden kattaman luottolimiitin puitteissa. Näiden toimijoiden keskinäinen työnjako riippuu muun ohella järjestelyn kokonaisratkaisusta ja varojen luonteesta (asiakasyrityksen vakuutena olevia asiakasluottoja voidaan käyttää yrityksen juoksevaan rahoitustarpeeseen): Eri varainhoito-organisaatioiden on hoidettava sille osoitetut varat parhaan ammattitaitonsa mukaisesti sovittujen toimintamallien ja muiden asiakkaan antamien toimintaohjeiden sekä määräysten mukaisella tavalla tehokkaasti, taloudellisesti ja turvallisesti huomioiden kulloinkin kyseessä olevaan omaisuuserään kohdistuvat riskit. (Asiakasvarojen säilyttämistä koskevat periaatteet) Varojen säilyttämisestä ja suojaamisesta annetaan myös kirjallisia ohjeita omaisuudenhoitajan omissa toimintaperiaatteissa. Näiden ohjeiden noudattamisesta vastaavat pääsääntöisesti oma henkilöstö. 10 10 (48) 12 12 (00) (000/2014). Asetus ei tule suoraan sovellettavaksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla, vaan lain 17 b :ää tulee tulkita asetuksen rinnalla, sillä ne on kirjoitettu osittain samaan muotoon. Lain 18 c :n 3 momenttiin ja 20 :ään ehdotetaan lisäksi tehtäviksi vähäisiä tarkistuksia voimaan tulleen lakiuudistuksen yhteydessä muuttuneeseen oikeustilaan pohjautuen. 13 00 (00) 0 Esityksen vaikutukset 5.1 Vaikutukset valtiontalouteen Omaisuudenhoitoyhtiöiden kautta myönnettyjä takauksia ei voida suoraan eritellä Valtion asuntorahastosta annetuissa säädöksissä. Koska suurin osa näistä takausvastuista on kuitenkin siirretty tai siirrettävänä, niin niiden määrät ja sitä myötä niistä aiheutuvat vuosittaiset kustannukset ovat laskettavissa kohtuu helposti ARA:lle annetun lain 8 :ssä sekä voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa aravarajoituksista 4 b säädetyin kriteerein Omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan jatkaminen 1 päivänä syyskuuta 2012 lukien edellyttää ARA:n tekemän valtion saatavien turvaamissopimuksen purkamista. Sopimuksen purkaminen puolestaan vaikuttaa keskeisesti omaisuudenhoito- eli ns. recovery-yhtiöihin, ja se voidaan toteuttaa vasta sitten, kun omaisuus on myyty ja realisointitulot siirretty Valtiokonttorille sekä valtiokonttori maksanut ne yhtiön omistajille purkusopimukseen pohjautuen 2 Valtion vastuiden siirtäminen valtiolta 1 päivänä tammikuuta 2013 toimintansa aloittaneelle julkiselle yhtiölle ei ole mahdollista ilman siihen liittyvien valtion vastuita koskevien seikkojen ratkaisemista erityislain-säädännöllä. Omaisuudenhoito- eli ns recovery-yhtiön kannalta keskeisimmässä omaisuuden siirtojen toteuttamiseen ja yhtiön perustamiseen liittyvissä sopimusjärjestelyissä tulee kiinnittää huomiota myös sen saamisiin yhtiöltä, joista keskeinen liittyy luovutuksen jälkeiseen erääntymiseen. (Yhtiön perustaminen). Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi varainsiirtoverolain 43 a :n tai lain oman asunnon luovutuksesta 2 :n mukainen saannon kirjaamiseen liittyvä määräaikaisuus. Nämä asiat tulisi ottaa huomioon omaisuudensiirtosopimuksen yhteydessä (varainsiirtoverotuksen 43a :ssä tarkoitettua määräaikaista verovapaussäännöstä koskeva mahdollinen jatkoaika, ja omaa asuntoa koskevaan verovapautta koskevaa jatkoaikaa on esitetty vuoden 2015 loppuun saakka). 1 Lainvalmistelusta saatujen tietojen perusteella tavoitteena on käynnistää julkinen yhtiö syyskuussa 2013 siten, että se voi aloittaa toimintansa täydellä teholla Yhtiön aloitusvaihe edellyttää merkittäviä panostuksia myös tietojärjestelmien uudistamiseen sekä varainhoidon edellyttämien tehtävien suunnitteluun ja organisointiin. Uuden yhtiön toiminnan alkuvaiheessa arvioidaan syntyvän menoja vähintään kaksinkertaisesti verrattuna koko varainhoitoyhtiökonsernin toimintakustannuksiin vuonna Toisaalta yhtiölle vuoden 2015 lopussa siirrettävistä varoista suurin osa (arviolta 80 miljoonaa euroa) on tarkoitus olla sijoitettuna rahamarkkina-sijoituksiin tai pitää lyhytaikaisella talletustilillä. 7 Omaisuudenhoitoyhtiön perustamisesta Yhtiöön kuuluvat omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj, sen tytäryhtiö Yrityspankki Skop Oyj ja tämän tytäryhtiöt SponsVisio Holding Oy ja VIS Investments S.A sekä Kiinteistöosakeyhtiö Esimerkkikatu 11 a, Säästöpankkien Keskinäinen Vakuutusyhtiö Vahinkovakuutusyhtiö Pohjola Osakkaat Valtion vakuusrahasto on tehnyt Arsenalin yhtiökokouksen 2 /1997 4 : n nojalla päätöksen siitä, että valtio myy kaikki omistamansa Arsenalin A- sarjan osakkeet (12 milj osaketta) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle yhden miljardin markan kauppahinnasta lisättynä maksetulla ja jäljellä olevalla korollisella pääomalainalla sekä kaupasta Arsenalille aiheutuneilla muilla välittömillä kuluilla. Yhtiökokouksessa päätettiin myös myydä yhtiön kokonaan omistamat kiinteistöosakeyhtiö Mylpyrinportti Fastighets Ab, Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Painokaari II - Koy Hämeenmaantie 62a osaketilat Arsenal Oy:lle 1 milj. markan kauppahinnasta lisättynä maksetulla ja jäljellä olevalla korottomalla pääomalainalla sekä kaupasta Arsenalille aiheutuneilla muilla välittömillä kuluilla Valtion vakuusrahastosta annetun lain 20 a :n 3 momentin nojalla valtiovarainministeriö oikeutti 8 päivänä marraskuuta 1995 Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin myymään Aktiv-Hansalle arvopaperimarkkinalain 6 luvussa tarkoitetussa julkisessa kaupankäynnissä omistamansa 715 Aktiv Hansa Oy:n (ent. Kansallisrahoitus Oyj) A-osaketta vastaten 1,07 %:n omistusta osakekannasta ja 750 kappaletta B-osakkeita vastavasti 0,33 %:n omistusosuutta vastaavat määrät osakemäärästä 9 8 Osakkeiden arvonnousu johtuu muun ohella niiden alhaisesta ostohinnasta. Yhtiölle luovutetut osakkeet ovat olleet arvoltaan markan eli noin euroa kauppakirjaa allekirjoitettaessa Yhtiön hallussa olevat yhteensä yhtiön A- osaketta on annettu osakeyhtiölain 12 luvun 6 :n 2 momentin tarkoittamina optio-oikeuksina vuosina Optiolainat oli sidottu liiketoiminnan tuloskehitykseen ja osingonjakotasoon eikä optioita voi vaihtaa osakkeisiin (lunastuslauseke) Osakkeisiin liittyvät muut oikeudet Yhtiön tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvien yritysten liiketoiminnassa käytettävät osakkeet kuuluvat yhtiön käyttöomaisuuteen eivätkä ne kuulu henkilökohtaiseen tulolähteeseen. Osakkeet arvostetaan verotuksessa elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 28 :n mukaisesti. Vaihdettaessa arvo-osuusjärjestelmän kautta vaihdettaviksi osakkeiksi nämä eivät enää tuota verotuksellista luovutusvoittoa ja tappio realisoituu vasta, kun vaihto-oikeus toteutuu Arvopaperitoiminnan kulut Omaisuudenhoitoyhtiön on otettava toiminnassaan huomioon kaikki toimintansa järjestämisestä aiheutuvat menot mukaan lukien mahdolliset luottotappiot sekä voiton- ja muun tulonodotukset 11 10 Muut asiat Luottokelpoisuusluokitukset Yritysrahoitus Finnvera Oyj:ltä valtion osatakausta uusille pk-yrityksille (1/2) Käyttöpääomatakaus nykyisille Pk-yrityksille Vastuusitoumuksista johtuvia takausriskejä rajattu Voimassa olevien sitoumusten osalta tilanne tarkistettava!