Valtion omaisuudenhoitoyhtiön Arsenalin toimitusjohtaja Seppo Sipola on erotettu tehtävästään. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ministeri Suvi-Anne Siimes perusteli ratkaisua yhtiön toiminnan ja organisaation sopeuttamisella nykytilanteeseen.
Sipolan mukaan Arsenalia koskevat ratkaisut ovat olleet vääriä alusta lähtien. Hän katsoo joutuneensa syntipukiksi asiassa.
– En halua kommentoida tarkemmin tapahtunutta, mutta haluan sanoa sen verran, että nämä kolme vuotta Arsenalin toimitusjohtajana ovat menneet todella huonosti, sanoi Sipola STT:lle tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Sipolan mukaan on hyvä asia, jos yhtiön organisaatiota kevennetään. Hänen mukaansa Arsenalia koskevat ratkaisut eivät kuitenkaan ole olleet vääriä vaan välttämättömiä.
Arsenalin hallituksen puheenjohtaja Suvi-Anne Siimes kertoi ratkaisun taustoista ja Arsenalin toiminnan sopeuttamisesta tilanteeseen tarkemmin julkisuuteen iltapäivällä pidetyssä lehdistötilaisuudessa. Siimeksen mielestä Sipolan erottamiseen ei liity mitään dramatiikkaa, mutta hän myönsi harkinneensa asiaa pitkään.
– Arsenalissa on ollut kolme vuotta rankka saneerausohjelma päällä. Siihen nähden toiminta on nyt saatu vakiintumaan ja organisaatiota kevennettyä huomattavasti. Nyt kun tilanne alkaa olla jo selvästi parempi, oli aika tehdä tämä ratkaisu, Siimes kertoi STT:lle.
Siimeksen mukaan Sipolan erottamisen syynä ovat näkemyserot siitä, miten Arsenalin toimintaa tulisi kehittää jatkossa.
– Nämä ovat hyvin henkilökohtaisia asioita ja niistä on tietysti vaikea puhua. Mutta haluan sanoa sen verran, että nämä kolme vuotta Arsenalissa eivät ole olleet minulle helppoja vuosia enkä halua syyttää ketään tai mitään yksittäistä asiaa tilanteesta. Päinvastoin olen sitä mieltä, että Arsenalin tilanteessa ei ole tapahtunut yhtään virhettä kolmen vuoden aikana.
Siimes: Sipola oli liian yksin
Siimeksen mielestä on hyvä asia, jos Arsenalia koskevista ratkaisuista keskustellaan jatkossa laajemminkin kuin vain yhtiön sisällä ja sen ulkopuolella julkisuudessa. Hän kuitenkin myönsi harkinneensa asiaa pitkään ennen päätöksen tekemistä eikä päätös syntynyt hetkessä.
– On selvää, että kun tällaisia ratkaisuja tehdään niin niistä pitää keskustella laajemmin Arsenalissa myös hallituksen piirissä sekä tietysti minun itseni kanssa siitä, mihin suuntaan yhtiötä jatkossa kehitetään ja mitä tehtäviä sille annetaan. Jos tämä keskustelu olisi käyty hallituksessa viime viikolla tai jo aiemmin tänä vuonna ei tätä ratkaisua ehkä nyt oltaisi tekemässä.
Siimes myönsi kuitenkin olleensa yksin vastuussa Sipolan erottamisesta. Hän sanoi myös, että Siimeksen kanssa eri mieltä olleet hallituksen jäsenet olivat pitäneet asiaa esillä ja yrittäneet vaikuttaa häneen asian suhteen mutta tuloksetta
– Olen ollut täysin tietoinen siitä mitä olen tehnyt. En ole toiminut salaa enkä selän takana vaan avoimesti keskustellut hallituksessa tästä asiasta.
"Sipola on joutunut syntipukiksi"
Arsenalin toimitusjohtaja Seppo Sipolan mukaan hänet erotettiin, koska hän oli liian yksin. – Minä en saanut tukea niiltä ihmisiltä joiden kanssa tein töitä Arsenal-konsernissa ja se johti siihen että olin lopulta aika yksin näiden asioiden hoitamisessa.
– Minun mielestäni Arsenalin toiminta on ollut alusta lähtien väärää eikä sitä olisi pitänyt koskaan tehdäkään, mutta sen jälkeen kun päätös oli tehty niin ei voitu enää perääntyä. Silloin kaikki piti hoitaa mahdollisimman hyvin ja olen edelleen samaa mieltä että se hoidettiin huonosti, Sipola sanoi.
Sipolan mukaan Arsenal joutui toimimaan vaikeissa olosuhteissa 90-luvun alussa eikä hän halunnut ottaa kantaa siihen olisiko asiat voinut tehdä toisin tai paremmin.
– Kyllä minä tiedän mitä virheitä on tehty. Jos olisi ollut mahdollista hoitaa asioita toisella tavalla niin kyllä ne varmaan sitten olis hoidettu, mutta kun ei voitu enää perääntyä siinä vaiheessa ja piti saada Arsenalin toiminta loppumaan mahdollisimman nopeasti ettei sille vaan jää mitään muuta kuin kiinteistöt Arsenalille.
Sipola kiisti myös väitteet joiden mukaan Arsenal olisi käyttänyt veronmaksajien rahoja väärin. – Me emme ole käyttäneet penniäkään veronmaksajan rahaa, me olemme käyttäneet meidän omia varoja mitä meillä on ollut ja kun ne loppuvat niin sitten ovat loppuneet myöskin varat.
[17:48:56] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset nousivat esille yhtiön entisen toimitusjohtajan osalta, kun Helsingin Sanomien tutkiva toimittaja Tuomo Pietiläinen paljasti salaisia asiakirjoja. Niiden mukaan yhtiö oli siirtänyt Arsenalin asiakkaiden maksettavaksi kuuluvia kuluja yli 20 miljoonaa euroa valtion maksettaviksi.
Pietiläinen kertoi viime marraskuussa julkaistussa kirjassaan myös toisesta miljoonaluokan puhalluksesta. Hän ei ollut kertonut asiasta aiemmin julkisuudessa, vaikka Arsenal on pyytänyt häneltä useaan otteeseen lupaa kertoa siitä esimerkiksi vuosikertomuksessaan.
[17:50:09] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset nousevat ensi viikon alussa eduskunnan keskusteluun. Opposition välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittanut Toimi Kankaanniemi (krist.) vaatii Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiöön liittyviä epäselvyyksiä tutkittavaksi, vaikka hallituksen taholta vakuutetaan Arsenalin toimivan tehtyjen sopimusten mukaan. Kankaanniemen mielestä kansalaisten luottamus hallintoon ei palaa ennen perusteellista selvitystä siitä, toimivatko Arsenal ja valtio yhdessä sovittujen periaatteiden mukaisesti. Myös kokoomuksen kansanedustaja Väinö Saario kyseli keskiviikkona eduskunnassa, ovatko ministeri Suvi-Anne Siimeksen antamat tiedot Arsenalista oikeat. -Miten on mahdollista, että Arsenalin toimintapääoma alenee 7 kuukaudessa 11 prosenttiin. Voiko se pitää paikkansa, hän tivasi ja huomautti valtion tulevan koko ajan enemmän omistamiensa yhtiöiden kautta mukaan yritystoimintaan kuin luopuvan siitä. Arsenal-omaisuutta siirrettiin vuodenvaihteessa omaisuudenhoitoyhtiöön 9 miljardin markan arvosta. (MTV3-STT) Uusimmat uutisvideot
[17:53:38] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat yksi Suomen suurimmista pankkikriiseistä 1990-luvulla. Suomi sai 1990-luvun alkupuolella tilaisuuden siivota pankkitukijärjestelmää ja torjua sitä koskevia väitteitä, kun kaksi riippumatonta selvitystä julkaistiin: Antti Kuusterän kirja Pankkikriisin syyt ja seuraukset vuonna 1996 ja Heikki Hiilamon Laman uhrien muistomerkit 1998. Edellinen selvitti kriisin taustoja, jälkimäinen keskittyi uhrien kohteluun. Molemmat osoittivat yksiselitteisesti, että valtion toimet pankkikriisin hoitamisessa eivät perustuneet faktoihin eivätkä siten olleet oikeudenmukaisia. Suomen talous oli jyrkässä syöksyssä 1980-luvun lopulla kasinotalouden puhjettua: idänkauppa romahti ja lama alkoi vuonna 1989. Markka päästettiin kellumaan elokuussa 1991 sen jälkeen kun sitä oltiin ensin syyskuussa 1991 devalvoitu 14 prosenttia, koska Euroopan yhteisö uhkasi sulkea Suomen rahoitusjärjestelmän ulkopuolelle liiallisen valuutan maastapaon takia. Suomi liittyi Euroopan talous- ja rahaliiton jäseneksi vasta 1999 yhdessä Tanskan ja Englannin kanssa, jotka eivät koskaan olleet ottaneet euroa käyttöön. Ruotsi ei liittynyt unioniin lainkaan vaan jäi sen ulkopuolelle myös EMU:n suhteen. Pankkikriisiä oli seurannut laaja ylivelkaantuminen 1990-luvun puoliväliin mennessä – eniten se koetteli pienyrityksiä. Laman jälkeinen kasvu merkitsi suuryrityksille parempia aikoja ja parempaa tuloskehitystä kuin pk-yrityksille, mutta yritysten välisessä jaossa laman aikana hävinneet ovat menettäneet markkinaosuuttaan jatkuvasti sen jälkeenkin kun kansantalous on noussut jaloilleen. Taloussanomien laskelmien mukaan suuryritysten liikevaihto ylitti 200 miljoonaa markkaa jo vuonna 1995 (= 384 Mmk). Yli 500 miljoonan liikevaihtoa tekeviä suuryrityksiä Suomessa oli tuolloin kymmenen, niistä peräti kahdeksan pankkialalta: KOP-SYP-Vallu-Merita. Vielä 20 vuotta aiemmin eli 1987 suurten yritysten listan kärjessä olivat Nokian edeltäjät Kone-Wuorio Oy (520 Mmk) ja Rauma-Repola-konserni (498 mk). Pienempiä yrityksiä on siis tuhoutunut vielä paljon enemmän kuin Talouselämä 500 -selvityksessä mainitut, pelkästään kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana yhteensä. Pankkikriisin jäljet eivät näy ainoastaan suomalaisten suurpankkien toiminnassa. Pankit ovat jättäneet konkurssien yhteydessä tai muulla tavoin jopa miljoonia asiakkaita oman onnensa nojaan – jotkut ajautuvat asunnottomiksi, menettävät työnsä ja velkaantuvat lisää. Ja moni ei saa veloilleen takaajia vaan ajautuu valtion holhoukseen. ”Monet meistä elivät 1990-luvun Suomessa äärimmäisessä kurjuudessa vielä kauan laman jälkeenkin eikä ihmisarvomme palautunut vuosikymmeniin vaikka niin luulimme” (Erkki Virtanen, sd). Suurpankit saivat toimia liian pienin panoksin – valvonnan ulottumattomissa: ne eivät voineet koskaan epäonnistua ja siksi valvonta voitiin sivuuttaa. Esimerkiksi SKOP:n valvojana oli KOP. Säästöpankkileiri hajosi kahtia 1991–1995 Pankkien kilpailun vapauttamisen seuraukset olivat tuhoisia paitsi asiakkaille myös pankeille itselleen. Vuoden 1992 alkupuolella Säästöpankkiryhmä alkoi murentua, kun ryhmästä poistui oma-aloitteisesti kaikkiaan 16 paikallisosuuspankkia. Näistä SKOP:n leiriin siirtyivät Aito-Säästöpankit sekä Osuuspankkiryhmään lähteneet Someron ja Urjalan säästöpankkitoiminnat. Vuoden 1991 aikana olivat Suomen Yhdyspankin sisäiset paineet purkautuneet eri suuntiin jo ennen pankin virallista tilinpäätöstä, jonka yhteydessä 1992 ilmeni sen taseen olleen syksyllä yli kolmanneksen edellisvuotta suurempi. Tulos osoitti 862 miljoonaa markkaa voittoa satunnaisten myyntivoittojen ansiosta ja myös luottotappioita kirjattiin edellisvuotista vähemmän. Samaan aikaan Yhdyspankin johdolle paljastui oman omistuksen todellinen hinta. Konsernin omistuksesta oli kertynyt 2,5 miljardia markkaa yliarvostusta – yhtä paljon kuin pankille vuotta aikaisemmin myydyn omaisuuden markkina-arvoksi arvioitiin. Osa arvonkorotuksista tehtiin ilman asianmukaista johtokunnan päätöstä ja osaa ei dokumentoitu lainkaan. Syksyllä 1991 perustettiin KOP:n omistukseen holding-yhtiö Kansallis-Osake-Pankin Kehitysosakeyhtiö (myöh. Optum). Yhtiön avulla järjestettiin pankin omien osakkeiden ostot siten, että ne eivät rasittaneet pankkitoimintaa eivätkä vaarantaisi tulevia valtion tukitoimia pankeille. Osakeostot maksettiin Postipankista saadulla lainalla ja rahoitus myönnettiin vuoden 1992 aikana KOP:n pääjohtajan Christopher Wegeliuksen pyynnöstä. Valtion erityisrahoitusyhtiö Arsenal (myöh. Omaisuudenhoitoyhtiä Arsenal-Omaisuuspankki Oy) oli määrätty hoitamaan Suomen Säästöpankin ongelmaluottoja. Vuosina 1995–1997 Arsenal hoiti yli 10 000 laina-asiakasta ja teki kaikkiaan noin 27 500 sopimusta velkajärjestelyistä. Arsenalille kertyi oikeudenkäyntikuluja 5,6 miljardia markkaa ja korvauksia 1,5 miljardin edestä vuosina 1992–2003 tehtyjen hakemusten perusteella. Suuri osa velkojista jättikin vaatimukset toteuttamatta oikeudenkäynnin korkeiden kustannusten takia. (s. 35) Vuonna 2015 julkaistiin valtiovarainministeriön teettämä erityistarkastus (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) koskien Arsenalin toiminnan jälkiarviointia vv 1995–2009. Tarkastus kohdistui omaisuudenhoitoyhtiön tekemiin sijoituksiin ja myynteihin sekä sijoituksiin liittyviin mahdollisiin väärinkäytöksiin, jotka oli havainnut valtiontilintarkastaja jo vuonna 1997. (Tarkastuskertomukset 20/1997). Tarkastuskertomuksessa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todettiin Arsenalin sijoitusten arvonkehitykseen vaikuttavia tekijöitä olleen ainakin osakkeiden arvostuksen nousu arvopaperipörssissä, inflaatiokehitys, korkotaso ja yhtiön kulujen kehitys. Lisäksi omaisuudenhoitoyhtiö oli myynyt omaisuutta siten, ettei sille jäänyt myynnistä saatavaa myyntivoittoa tai sijoituksen tuotto ei realisoitunut. (Tarkastuskertomus 20/1997) Myös erityistarkastusraportissa (julkaistu salassapidettäväksi määrättynä) todetaan arvonnousua syntyneen pääasiassa yleisen korkotason nousun johdosta. Tarkastuksessa katsottiin myös omaisuudenhoitoyhtiön oman henkilöstön tekemillä toimilla olleen huomattava merkitys sijoitustoiminnan tuotoille, jolloin sijoitustoiminnalle asetettujen tavoitteiden toteutumista ja tuoton määrää ei voitu arvioida luotettavasti (tarkastuskertomus 20/1997). Myös erityistilintarkastuksessa vuonna 2006 todetaan Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy selvittäjänä toimineen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:n silloisen toimitusjohtajan Seppo Sipolan nostaneen omavaltaisesti yhtiön varoista vuoden 1998 alusta lukien aina 30.9.2001 saakka ilman, että yhtiökokus olisi päättänyt varojen käytöstä noin miljoona markkaa kuukaudessa omiin tai lähipiiriläisen menoihin. Erityistilintarkastuksen mukaan Arsenalin entinen toimitusjohtaja Kari Kantalainen on saanut yhteensä runsaan 700000 markan kokouspalkkioiden lisäksi muita korvauksia yhtiöstä noin 750000 markka vuosina 1998 - 2001 ja Seppo Sipolan tytär Meri-Tuulia yli 583000 mk, molemmat ilman yhtiökokouksen päätöksiä (tarkastuskertomus 5/2005). Helsingin käräjäoikeuden mukaan myös Kari Kantalainen on saanut perusteettomasti palkkioita yhteensä n. 350000 markan arvosta. Käräjäoikeus katsoi että Arsenal ei ollut valvonut riittävän huolellisesti sen oman asiamiehen toimia ja piti vahingonkorvausoikeudenkäynneissä käytettyjä asiantuntijalausuntoja osittain ristiriitaisina. (Käräjäoikeuden päätökset 11/26181, 15/157778.) Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n vastuu tappioista? Helsingin hovioikeus antoi 25.12.2006 päätöksen numero 688, joka koski omaisuudenhoitotaustaisen pankin (Suomen Säästöpankki - SSP Oy) luotonmyöntäjiin kohdistuvia vaatimuksia. (Päätöksiä 11/136670) Kyseisellä päätöksellä on suuri merkitys Arsenalin saamisiin sekä kaikkien niiden asiakkaiden osalta jotka ovat ottaneet lainoja kyseisestä pankista. Kyseinen pankki asetettiin valtion vakuusrahaston toimesta suoritustilaan joulukuussa 1993 ja se lakkasi käytännössä toimimasta 17.9.1995 jolloin pankin toiminta lopetettiin. (www.savingsbanken-fenno.net) Kyseisellä pankilla on myös ollut suuria kiinteistöomaisuuksia joista merkittävin omaisuus oli Kiinteistö Oy Antinportti niminen tytäryhtiö jolla taas huomattava osakeomistus saman yhtiön toisessa tytäryhtiössä nimeltä Kiinteistö Oy Esimerkkikuja 1 sekä omistusosuus vuonna 1998 konkurssin tehneessä vuokrataloyhtiö Asunto Oy:ssä Espoon Uuspelto. (www.savingsbanken-fenno.net) Mainittakoon että Pankkiiriliike Alfred Bergin varainhoitoyhtiö Gyllenberg Oy:n hallituksen jäsen oli entinen KOP pankinjohtaja Pertti Voutilainen ja eräs toinen Kiinteistö Oy Antinportin osakkeenomistaja Suomen Yhdyspankin kiinteistöomaisuuden hoidon johtotehtävissä toimiva johtaja, sekä useita muita ko pankissa työskennelleitä henkilöitä jotka myivät konkurssihuutokaupassa halvalla omaisuutensa tämän Arsenal - SSP:lle siirtyneen tytäryhtiön bulvaanille eli pankille joka todellisuudessa omisti yhtiöt mutta jätti tarkoituksella maksamatta niille kuuluvia yhtiövastikkeita ja lainojen korkoja. Tämän johdosta eräs konkurssiin asetettu rakennusyhtiö kärsi huomattavat vahingot saamatta jääneiden vuokrien vuoksi, kyseinen konkurssi raukesi varojen puutteeseen eikä Arsenal- SSP:n olisi pitänyt lainkaan puuttua sen hallintoon vaikka se omistikin merkittävän määrän kyseisen konkurssipesän kiinteistöomaisuutta mutta tarkoitus pyhittää keinot? Lisäksi erään toisen konkurssiin asetetun yhtiön yli 300 000 euron yhtiövastikemaksut jäivät tältä Arsenal - SSP:lle siirtyneeltä yhtiöltä suorittamatta jonka johdosta Suomen Asumisoikeus Oy:n hallituksen puheenjohtajan Pertti Saukon johtama As. Oy Espoon Uuspelto meni suoritustilaan ja joutui sen myötä irtisanomaan suuren joukon asukkaita vaikka tosiasiassa se oli tämän bulvaaniyhtiön toimesta tarkoitus tyhjentää kokonaan asukkaista jotta Arsenal - SSP ei pääsisi tutkimaan Arsenalin omaisuutta tarkemmin jolloin paljastuisi myös tähän omaisuuteen kohdistunut törkeä kavallus. Kuten ylläolevista ilmenee niin valtion omistama omaisuudenhoitoyhtiö ja sen johdon olisi tullut pitää erityistä huolta siitä että veronmaksajien varat säilyvät tallessa eikä niitä kadoteta tai luovuteta asiattomasti esim. ostamalla arvottomia kiinteistöjä markkinahintoja kalliimmalla hinnalla jolloin omaisuus siirtyi pois omista käsistä vaikka sitä on verovaroilla ostettu. Tästä johtuen pyydän oikeusasiamiestä tutkimaan seuraavat valtion omistamien yhtiöiden/organisaatioiden (esim. Sonera): - omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaa sekä mahdollisesti myös muita vastaavia organisaatioita jotka ovat tekemisissä arvopapereihin, johdannaisiin tms liittyvään toimintaan. Pyytäisin tekemään tutkimukset seuraaviin seikkoihin: onko varoja sijoitettu asianmukaisesti eli voittoa tuottavalla tavalla? ovatko sijoitukset tuottaneet kohtuullisesti/odotettua paremmin/huonosti? - kuka ja millä perusteella päättää sijoituksista ja mihin päätökseen vastuuhenkilön toimivalta riittää onko em. päätöksillä ylitetty toimivaltaa esim ostamalla markkinahintoja kalliimpia sijoitusasuntoja jne. Em. kohteiden omistusten seurantaa tulisi tarkentaa siten että olisi helposti tarkistettavissa, miten suuri määrä/omistusosuus kunkin yhtiön osalta on hankittu (esim tieto omistusosuudesta + sen muutoshistoria) ja paljonko hankinta maksoi / kk eli mikä on todellinen kulu/kk per asunto tms. Onko kohteiden hankintaan käytetty esim valtion erityisrahoituslaitoksen lainoja jolloin velkaosuutta ei olisi ollut tarpeen vähentää alkuperäisestä sijoituksesta, vaan ko laina olisikin lisätty kohteeseen? Mikäli em. kohteisiin oli hankittu muuta lisävarallisuutta (kiinteistöjä kiinteistöjä jne) miten ne ovat hankittu/kohdennettu ja mihin? ovatko varat pysyneet turvassa takavarikolta vai onko varoja menetetty valtiolle? Ovatko yhtiöt ottaneet valuuttamääräisiä lainoja, koska valuuttojen devalvaatioriskiä on ollut syytä pienentää ottamalla valuuttalainoja. Mikäli tällaisia velkapääomia on konvertoitu markkaluotoiksi on tästä syntynyt huomattavia säästöjä velalliselle ja hänen pankilleen? Ovatko velat siirtyneet näiden toimenpiteiden yhteydessä myös velkojan pankin tai luottolaitoksen tappioksi, jos kyseessä esim valtio/verottaja. Mikäli näin olisi menetelty ovatko veronmaksajat säästäneet kymmeniä jopa satoja miljoonia markkoja. Onko nämä voitot nyt siirretty valtiolle? Arsenal-SSP on julkisuudessa kiistänyt korvausvaatimukset perusteettomina vedoten mm siihen että vahinkoa kärsineiden velkapääoma oli pääosin negatiivinen kun taas valtion omistama Arsenal SSP Oy omistaa nimellisarvosta kohdeyritykset ja myös saatavat. Pitääkö väite paikkansa ? Vastaavanlainen menettely saattaa koskea kymmeniä tuhansia Suomen kansalaisia. Voiko joku antaa yksityiskohtaisen neuvon, miten tulee toimia jos kokee Arsenalin toiminnassa epämoraalisuutta? Arsenalin tekemät sopimukset olivat vuonna 1998 täysin laittomia niin siviili kuin rikosoikeuden kannalta ja nämä tulisi purkaa mahdollisimman pikaisesti.
[18:12:34] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset eivät näytä juuri edenneen korkeimman oikeuden puitavaksi.
Arsenal oli mukana aikanaan kahdessa miljoonaluokan säästöpankkioikeudenkäynnissä ja sen lisäksi yhdessä vahingonkorvausjutussa. Näistä se hävisi kaksi juttua käräjä-, hovi-ja korkeimmassa oikeudessa eikä hakenut valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Lisäksi Arsenal määrättiin maksamaan vahingonkorvausta yhdelle ihmiselle hovioikeuden tuomion mukaan noin 250 000 euroa.
Vahingonkorvausjutut liittyvät pääosin entisen pankinjohtajien luototuskäytäntöihin ja epäonnistuneisiin kiinteistösijoituksiin 1990-luvun lama-aikana sekä Suomen Säästöpankin pilkkomiseen vuonna 1994.
– Olemme olleet pettyneitä näihin tuloksiin. Meillä oli myös ajatus, että olisimme itse yrittäneet hakea valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, sanoo toimitusjohtaja Seppo Sipola Arsenal-SSP:stä.
Hän kertoo heidän pohtineen vielä asiaa uudelleen, ja yhtiö päätyi pyytämään valituslupaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Sipolan mielestä korkein oikeus on epäonnistunut pankkikriisiä käsitellessään. Hänen mukaansa nyt olisi aika jo miettiä tapahtunutta sekä käydä keskustelua siitä kuinka tulevaisuudessa voitaisiin välttyä vastaavanlaisilta tapauksilta kuin Arsenalin jutut ovat olleet.
Arsenal vaatii korkeinta oikeutta kumoamaan Vaasan hovioikeuden vuonna 2001 antaman tuomion ja määräämään vahingonkorvauksia yhtiön kahdelle entiselle johtohenkilölle. Sen mukaan kaksi johtajista syyllistyi väärinkäytöksiin luottoa myönettäessä, kun luottoja myönnettiin ilman turvaavaa vakuutta vastoin luotonantoohjeita sekä luotonhakijalle että hänen lähipiirilleen.
Korvausvaatimukset kiistettiin jo käräjäoikeudessa vuonna 2000 sillä perusteella, etteivät luottopäätökset olleet tehty vastoin yhtiön sisäisiä ohjeita eikä niillä tavoiteltu omaa etua. Lisäksi luottojen hakijat olivat maksukyvyttömiä eivätkä pystyneet suoriutumaan lainamaksuistaan ja he joutuivat hakemaan luottoa monesta lähteestä. Arsenal valitti asiasta hovioikeuteen.
Hovioikeus hylkäsi syytteen kokonaan tammikuussa 2001.
Lisäksi toinen johtaja velvoitettiin korvaamaan Arsenalille 300 000 euroa, mutta korkein oikeus pudotti summan 30 000:een euroon vuonna 2002.
[18:15:39] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset nousevat julkisuuteen, kun Helsingin käräjäoikeus antaa huomenna iltapäivällä tuomion Arsenalin selvitysmiehenä toimineen Jarmo Henrikssonin toimista tehtyyn rikosilmoitukseen. Siinä Arsenal-Sillan entistä toimitusjohtajaa epäiltiin muun muassa velallisen epärehellisyydestä.
Valtion omaisuudenhoitoyhtiön Arsenalin ja sitä edeltäneen säästöpankkiryhmän oman pankin Arsenal-SSP:n asioita puidaan muutenkin jatkuvasti tuomioistuimissa. Tämä johtuu siitä, että Arsenal selvittelee yhä kymmenien miljardien markkojen arvosta riitajuttuja. Pelkästään tällä haavaa kesken on kolmisenkymmentä laajaa konkurssipesää koskevaa oikeusjuttua.
Kaupan joulumyynti yltämässä kohtuulliseen tulokseen
Vähittäiskauppa arvioi, että joulun myynti yltää tänä vuonna kohtalaisen hyvään lopputulokseen viime aikojen vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta.
Joulukuulta Kaupan Keskusliitto odottaa 1,6—1,7:ää miljardia markkaa. Viimevuotisesta joulukuun myynti nousisi liiton mukaan parisataa miljoonaa. Arvio perustuu oletukseen keskimäärin 4 prosentin lisäyksestä kuluttajamäärissä ja myynnin määrän kasvussa. Myynnin arvoa lisää erityisesti veronpalautusten ajoittuminen joulukuulle.
Kuluttajat ovat jo ehtineet varautua siihen, ettei joululahjoja tule samaan viime vuoden tahtiin. Siksi pukinkontit näyttäisivät jäävän tavallista tyhjemmiksi eivätkä lahjarahat karkaisi joulukaupan myötä ulkomaille kuten ennen usein tapahtui.
Asuntojen hinnat kääntyivät nousuun
Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat kohosivat marraskuussa keskimäärin 2,9 prosenttia lokakuusta ja 3,0 prosenttia edellisvuoden marraskuusta. Koko pääkaupunkiseudulla asuntojen hintojen nousu oli nopeampaa kuin muualla maassa.
Helsingissä vanhojen kerrostaloasuntoen hinnat nousivat tammi-marraskuussa yli 6,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Espoossa ja Vantaalla vastaava vuosinousu on runsaat 5,8 prosentia.
Viime vuoden marraskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen hinta oli koko pääkaupunkiseudulla 7 036 markkaa neliöltä.
Pääkaupunkiseudulla kauppojen määrä putosi 10 kuukaudessa 3,4 prosentilla verrattuna vastaavaan ajankohtaan toissa vuonna. Koko maan tilastoissa pudotusta kauppamäärässä on vähemmän eli vajaat kolme prosenttia[18:18:42] <178.251.149.21> !stop
[18:18:46] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset ja epäselvät menettelytavat eivät olleet rikostutkintaan vaikuttavia, mutta sen sijaan Sundqvistiin kohdistuneita talousrikosepäilyjä ne horjuttivat.
Valtakunnansyyttäjänvirasto asetti 14. lokakuuta 2002 ulkopuolisen asiantuntijaryhmän tutkimaan Arsenalin johdon toimia siltä varalta, että yhtiössä oli syyllistytty rikolliseen menettelyyn tai laiminlyöty lainmukainen huolenpito- ja selvitysvelvollisuus yhtiön varallisuudesta sen alasajossa vuosina 95–99. Tutkintapyynnössä ei yksilöity rikoksia eikä epäilty niiden tekijöitä.
Esitutkinnat lopetettiin näytön puutteessa
Sekä rikosylitarkastaja Leila Melanderin johtama ulkopuolinen tutkijalautakunta että Valtion tilintarkastuskeskuksen VTV antoivat raporttinsa määräaikaan eli 16:nteen toukokuuta 2003 mennessä.
VTV:n raportissa on esitetty runsaasti toimenpidesuosituksia ja ohjeita. Osa niistä johtaa jatkotutkintaan tai erilaisiin ohje-, tarkistus- sekä koulutusmenettelyihin Arsenalin eri toimintayksiköissä kuten konkurssipesien hoidossa. Kaikki toimet toteutetaan VTV:tä konsultoiden yhteistyössä henkilöstön kanssa vuoden 2003 kuluessa.
Valtionvarainministeriö ei ollut tyytyväinen poliisin selvitykseen
Keskusrikospoliisin päätös olla ryhtymättä jatkotoimiin perustui valtakunnansyyttäjäviraston asettaman ulkopuolisen työryhmän antamiin selvityksiin, joista osa toimitettiin myös valtiovarainministeriölle tiedoksi. Tutkintapyyntö Arsenalin toiminnasta oli tehty syyskuussa 2002 ja krp:n tutkinnan loppuraportti valmistui huhtikuussa 2003.
Poliisin suorittamissa selvityksissä todettiin useita virheellisyyksiä ja lainvastaisuuksia lähinnä asiakasvarojen hallinnointiin sekä realisointitoimenpiteisiin liittyen, mutta epäiltyjen rikosten tunnusmerkistö ei niiden kohdalla täyttynyt eikä näyttöä ollut saatavissa esitutkintaan asti. Asiakirjaselvitystä oli olemassa runsaasti ja eri tapahtumakulkuihin liittyvien henkilöiden muistikuvat olivat hyvinkin yhteneväisiä.
Tutkinnan yhteydessä selvisi lisäksi joidenkin Arsenalin henkilökuntaan kuuluneiden syyllistyneen valtion virkamieslain mukaisiin virkavelvollisuuksien rikkomisiin tai laiminlyönteihin, mutta näitä tekoja pidettiin kokonaisuuteen verrattuna vähäisinä. Arsenal velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvauksia aiheettomien ulosmittausten aiheuttamista taloudellisista vahingoista yksityishenkilöille sekä kahdelle pankille yhteensä runsaat 100 000 euroa korkoineen.
Esitutkinnassa ilmeni lisäksi tapausselostuksista ilmi käyviä menettelytapoja myös joidenkin Arsenalin työntekijöiden omissa nimissä suoritetuissa kaupoissa, joihin oli ryhdytty vastoin ohjeita ja joiden laillisuus tuli selvitettäväksi erillisessä vahingonkorvaustutkintapyynnössä.
[18:22:33] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat jälleen viime viikolla otsikoissa. Tällä kertaa kohteena oli omaisuudenhoitoyhtiön johtokunnalle kuuluneet yhtiön omistamien osakkeiden myyntivoitot, jotka se pimitti vuosilta 1991 - 93. Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal perustettiin 1993 järjestelemään valtion roskapankiksi muutetun SSP Oy:n jälkeensä jättämiä ongelmaluottoja. Valtio möi omistamansa Arsenalin osakkeet vuonna 2001 nykyisille yksityisille omistajille nimellisarvolla 2 200 markalla, joka on euroiksi muutettuna 515 euroa. Suomen Kuvalehti oli kuitenkin saanut käsiinsä asiakirjat vuodelta 2000 , josta kävi ilmi johtokunnan myyneen jo syksyllä 1900 000 miljoonan markan arvosta osakkeita. Asiakirjojen mukaan näistä yli 26 miljoonaa olisi ollut voittoja myydyistä osakkeista ja loput olivat arvonnousua. Arsenalin toimitusjohtaja Seppo Sipolan johdolla johtokunta salasi asiakirjojen sisällön niin Arsenalin hallituksen jäseniltä kuin valtiovarainministeriöltä, joka oli asiassa kauppaehtojen asettajana mukana. Oikeusministeri Johannes Koskisen mielestä asiaa selvitetään nyt laillisuusvalvojan toimesta eikä poliisilla ole tällä erää mitään aikeita selvittää asian todenperäisyyttä. Myös kansanedustaja Jouko Skinnarin (sd) johdolla toimiva työryhmä tutkii Arsenalin johdon toimia ja sitä ovatko kaikki johtokunnalle kuuluvat kaupat tapahtuneet johtokunnan päätöksellä. Selvitys valmistuu kesällä. (STT) Uusimmat uutisvideot
[18:24:47] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Vuonna 1996 Suomen Säästöpankin (SSP) ongelmaomaisuus päätettiin myydä. SYP:lle ja KOPille annettiin suosituimmuuslupa ostaa koko Arsenalin omaisuudeenhoito-osasto Arsenaliin siirrettiin kaikkien SSP:n ongelma-asiakkaiden velat, joita oli noin 5700 milj. euroa. Arsenalille asetettiin erittäin tiukka tappiokatto, joten kauppa tehtiin alihintaan. Koko omaisuusarvoksi määriteltiin 3000 milj. markkaa ja ostajapankit maksoivat vain 100 milj euroa eli silloisina markka-arvoina n 700 milj.mk vähemmän. Velalliset eivät saaneet esittää vaatimuksia eikä vaikuttaa kauppaan mitenkään. Arsenalilla on edelleen hallussaan noin 40000 saatavaa, joiden ulosottotoimet ovat epäonnistuneet joko velallisten varattomuuden vuoksi tai koska velkojienkaan kannalta perintä ei tuota mitään tulosta perimistoimistojen ja pankkien maksaessa yleensä koko pääoman perimättä siitä sentin senttiä velallisilta. Valtio maksaa Arsenalille saatavan pääomasta 5 % vuotuista korkoa. Arsenalin toiminta-aikana yli 160000 velallisen asioita hoiti lähes 4800 henkilöä, joista ainakin osa sai palkkansa valtiolta tai kunnilta - Arsenalin kustannukset ovat olleet huomattavat. Suurin erä eli hallintomenot olivat v 1998 30 milj euroa (v 1997 18 m€), tilintarkastus 20 m€ , perintä 5m € jne. Koska velallisilta ei ole voitu periä sentin senttiä ja koska monet perimistoimistot kuten Lindorff, Aktiv Capital sekä Intrum Justitia ovat hyötyneet velallisia orjuuttamalla ja kuppaamalle voidaan perustellusti arvioida, että valtio on tehnyt mittavat taloudelliset menetykset. Tappioita tulee lisäksi myös menetetystä sosiaaliturvasta koska usein ylivelkaantuneet eivät voi jatkaa työuraansa vaan ajautuvat sairaseläkkeille tai tekevät itsemurhan. Arsenal selvitystilan lopetus Valtio perusti v 2000 Arsenalin toimintaa jatkavan omaisuudenhoitoyhtiön Arsenal Oyj:n, jolle annettiin tehtäväksi ongelmallisten kiinteistö- ja omaisuuserien myynti. Kauppa on tarkoitus saada päätökseen tämän vuoden loppuun mennessä ja saatavia jäänee edelleen perittävää yli 1500 asiakkaalle. Arsenalin ongelmana oli alussa ostajan puute, kun ostajat pelkäsivät ostaa pankeilta ongelma-asiakkaita. Valtion omistama Kapiteeli Oy tuli sitten avuksi v 1999 lopulla ostamaan Arsenalin omaisuutta ja velkojilta saatiin lähes kauppahinnat sekä korot velallisista saadun pantin realisoinneista (pankkitakauksia ei siis enää käytetty). Arsenal sai myöhemmin lisäomistusta Suomen valtiolta ja osti myös pakkohuutokaupasta SSP:hen kuulumattomien pankkien saatavia, koska muuten perimistoimistot eivät olisi ottaneet Arsenalin saatavakantoja. Kapiteelin omaisuus myytiin Sponda Oyj:lle v 2001. Vuoden 2000 jälkeen Arsenal on myynyt pääosan omaisuudesta eri ostajille niin kotimaisille kuin ulkomaisille yhtiöille sekä kunnille ja kaupungeille. Arsenal-konsernin jäljellä olevasta ongelmaluottosalkusta arvioidaan voitavan kattaa n 100 milj eurolla eli sen realisoimalla saadaan kauppahintoja takaisin. Se ei kuitenkaan riitä, jos pantteja olisi paljon koska vakuuksien arvo putoaa nopeasti inflaation vaikutuksesta. Tappioita tulee lisää kun perintä jatkuu edelleen ja velallisten velat pienenevät hitaasti. Arsenal jatkaa kuitenkin perintää huolimatta siitä että valtion omaisuutta hoitavassa yhtiössä on havaittu lukuisia epäselvyyksiä mm ylisuuria korvauksia, salattuja sopimuksia (ns Sundqvistin sopimus) sekä maksamattomia palkkioita vastoin hyvää hallintoa. Lisäksi yhtiö rikkoo lakia saatavien perinnästä kun perii saataviaan vapaaehtoisessa tai oikeudellisessa ulosotossa vaikka perittävä velka olisikin jo maksettu. Suomen valtion tulee edellyttää omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:ltä ja sen hallinnolta että ne korjaavat todetut lainvastaiset menettelyt viipymättä sekä palauttaa Arsenalille sille lain mukaan kuuluvat varat, koska yhtiön on todettu tietoisesti aiheuttaneen vahinkoa velalliselle eikä ole enää kohtuullista periä saatavia yhtiöltä joka edelleen aiheuttaa velkojille lisää vahinkoa. Mikäli yhtiö kieltäytyy luovuttamasta varoja velallisille ja hyvittämästä aiheuttamiaan vahinkoja tulee omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oyj:n omaisuus ottaa valtion haltuun (vrt Norja jossa Norjan valtio sai haltuunsa STS-pankin). Helsinki 25.8.2001 Takaisin
[11:32:43] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset on selvitettävä.
Hallitus esittää, että Arsenal Oy selvityttäisi julkisselvityksellä toimintansa alasajon aikana mahdollisesti tapahtuneet oikeudenloukkaukset. Esitys ei liity eduskunnassa käsiteltävänä olevaan Arsenalin selvitysmiesten vahingonkorvausvelvollisuuden rajaamiseen. Eduskunta edellytti viime vuonna, että omaisuudenhoitoyhtiöiden toiminnan loppumisen aiheuttamat mahdolliset epäselvyydet selvitetään ja valtion korvausvastuu järjestetään hyväksyttävällä tavalla.
Arsenalille asetetaan tätä varten ulkopuolinen selvitysmies tai selvitysmiehet, joilla on tehtävän suorittamisen ajan rikosoikeudellinen virkavastuu ja jotka toimivat tehtävässään virkavastuulla.
[11:33:53] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset olivat 1990-luvulla oma lukunsa. Nykyisiä rahoitusyhtiöitä koskevat kysymykset nousivat esille, kun Merita Pankin eli nykyisen Nordean edeltäjä järjesteli viime vuonna kiinteistötoimintojaan ja perusti erillisen tytäryhtiön hallinnoimaan sen jälkeen omaisuuttaan myyneen Huoneistokeskuksen liikemerkkiä.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminta päättyy vuodenvaihteessa 15 vuoden pyörittämisen jälkeen. Arsenal perustettiin 1990-luvun alkupuolella hoitamaan Säästöpankkien haltuun pankkikriisissä joutunutta omaisuutta. Sillä oli enimmillään yli 100 000 asiakasta ja 20 miljardin markan (4 miljardia euroa) tase vuonna 1999, jolloin valtion pääomasijoitus Arsenaliin loppui.
Omaisuudenhoitoyhtiön kiinteistöt siirtyivät muutama vuosi sitten Kapiteelille sekä muut arvopaperit ja velkakirjat pääosin Arsenalista nyt luopuneelle Arsenal-Sillalle. SSP puolestaan pilkottiin syksyllä 1994 Suomen Säästöpankki –Sp-Rahoitus Oy:ksi, roskapankiksi jätettyyn Suomen Säästöpankkiin eli nykyiseen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin sekä neljään muuhun pankkiin.
Arsenal myi Silta-kaupassa Arsenalissa vielä olleita yritys- ja kiinteistöomistuksia noin viidellä miljoonalla eurolla. Osa omaisuudesta ei kelvannut ostajayhtiölle lainkaan ja osan hinnasta Arsenal kuittasi maksetuksi velkakirjalla, jota ostaja puolestaan joutuu maksamaan takaisin 30 vuotta alkuperäisen laina-ajan loputtua eli käytännössä ikuisesti.
Valtion pääomasijoituksesta huolimatta Arsenalin tappioiksi jää arviolta yli 1 miljardia euroa veronmaksajien varoja yhtiön omasta pääomasta riippuen. Pääomituksia yhtiölle maksettiin vuosina 1996 – 2001 noin 546 miljoonaa markkaa (91 miljoonaa euro).
Nykyisille rahoitusyhtiöille uusi yhtiömerkki
Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy sai vuoden 1995 lopussa Arsenalilta kauppahinnan Huoneistokeskuksen liikemerkistä sekä pienen määrän Arsenalin sijoitusomaisuutta, muun muassa Nokian osakkeita.
Vuonna 1998 yhtiölle siirtyivät Arsenalin hallussa olleet Suomen ensimmäisen pörssiyhtiön Meritan osakkeet ja yhtiön omistukseen hankittiin sen lisäksi muiden pankkiryhmittymien liikkeelle laskemia arvopapereita. Jo tällöin yhtiö otti käyttöön Huoneistokeskus Oy:n liikemerkin oman nimensä ohella kuvaamaan omaisuuttaan hoitavan rahoitusyhtiö luonnetta.
– Nimenmuutoksesta päätettiin viime keväänä yhtiökokouksessa, jonka päätöksen perusteella sitä alettiin hakea kaupparekisteriin syyskuussa ja rekisteröinti hyväksyttiin tämän vuoden marraskuussa kertoo toimitusjohtaja Risto Kyhälä Suomen Omaisuudenhoitoyhtiö Oy:sta eli Huoneistokeskuksesta. Kaupparekisteriin toimitetun yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toimiala on arvopaperikaupan sekä omaisuudenhoitotoiminnan harjoittaminen.
Yhtiöön siirrettiin omaisuutta yhteensä noin 23,5 miljoonaa euroa (140 Mmk), josta 12 mmk oli rahaa ja 10 me arvopapereita. Viime vuonna yhtiölle myytiin osa siitä kiinteistömassasta joka Arsenalilta tuli, loput Arsenalin hallinnassa olleista asunnoista siirtyi vuoden alussa Asuntorahaston suoraan hallintaan.
Yhtiö toimii pelkästään Suomessa eikä harjoita sijoitustoimintaa Suomen rajojen ulkopuolelle lukuun ottamatta Baltian maissa toimivaa tytäryhtiötään Promis Holdingsia jolla on lähinnä kiinteistöjä Tallinnassa ja Riiassa. Promis-konsernin koko liikevaihto viime vuonna oli 4,8 mmk (26 Mmk) josta varsinaisen vuokraustoiminnan osuus 0,5 meuroa.
Promist-konsernin suurin vuokralainen on Hansapankki joka vuokrasi siltä 519 m2 tiloja vuoden 1998 lopulla valmistuneesta Tallinnan suurimmasta liiketalosta Mustamäeltä. Rakennus kuuluu osana pankkikeskuksen kokonaisuuteen ja siinä toimivat myös Meritan omistama pankkipalveluyhtiö ja Postipankin uusi verkkopankki Solo-palvelupisteineen.
– Vuokrasopimuksen solmimme viime keväänä toukokuussa Promisin kanssa joka osti pankin vanhan konttorirakennuksen aiemmin keväällä sen uudelta omistajalta Hansapankilta. Mustamäen alueella toimii ennestään useita virolaispankkiryhmittymien konttoreita joista Merita omistaa 20 % ja Viron toiseksi suurin pankki SYP saman määrän.
Kyhälän mukaan tilat sopivat erittäin hyvin Promisin nykyiseen liiketoimintamalliin, sillä pankin kautta yhtiölle ohjautuu asiakkaita sekä asunnon että omaisuuden ostajiksi.[11:40:01] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 463 s Yhtiö voi toimia heidän välimiehenään neuvotteluissa esimerkiksi asuntokauppojen yhteydessä kun ostokohteen myyjällä ei itsellään ole tarvetta realisoida kiinteistöä vaan hän tarvitsee asiantuntijan arvioimaan kohteen arvoa ja hoitamaan sen kauppahinnan rahoituksen.
Kyhälän mielestä Meritalla on edelleen hyvä imago myös Baltiassa toimivien muiden pankkiryhmittymien asiakkaiden keskuudessa, joten yhtiöllä uskotaan olevan jatkossa mahdollisuuksia uusiin sopimuksiin. Kyhälä itse siirtyi kiinteistöalalta pankkisektorille viime helmikuussa Suomen Asiakastiedon myyntijohtajaksi ja Promis Holdingsin hallituksen puheenjohtajaksi.
Kiinteistökauppaa Virossa
Viime huhtikuussa julkistettiin yhteistyösopimus Meritan virolaisen tytäryhtiön Optiman ja Hansapankin omistaman kiinteistönvälittäjän Omasail:n välillä, jolla MeritaNordbanken-konserniin kuuluva Optima sitoutuu markkinoimaan välityskohteina myös Omasailin kiinteistöjä. Samalla osapuolet sopivat optiosopimuksen perusteella optioiden ostamisesta tarvittaessa kummaltakin erikseen.
Optioilla kiinteistöyhtiö Optima antaa mahdollisuuden myydä tai vuokrata asunto taikka liiketila sopimusehdoissa sovitussa aikataulussa sekä määrätyin hinnoin. Kiinteistövälityspalvelun hinta on kuitenkin rajoitettu sopimuksessa maksimissaan prosenttiin sopimuksen kohteena olevan liiketilan (liikekiinteistön) keskimääräisistä nettovuokratuotoista, joiden täytyy olla vähintään 20 000 Viron kruunua kuukaudessa ja kiinteistölle määritelty myyntihinta tulee kattaa 30 kuukauden kuluttua ostopäivästä.
Omasailin osake oli listattu Tallinnan arvopaperipörssissä kesäkuun puoliväliin asti kunnes yhtiö fuusioitiin Optima-kiinteistöyhtiöksi. Omasail:lla on omistuksia muun muassa kauppakeskus Kristiinen ostoskeskuksessa sekä asuintaloissa Viimsissä, Mustamäellä ja keskustassa. Optimalla taas on kiinteistöjä Kristiine-kauppakeskuksen lisäksi myös Tallinnan Tammsaare puistotiellä sijaitsevan kauppakeskuksen lähellä.
Optima-osakkeen kurssi liikkui ennen fuusiota parhaimmillaan lähes kahdeksan prosentin nousuvauhtia päätyen 9,4 prosenttia plussalle 12.6. (510 000 kruunua). Yhtiön liikevaihto kasvoi alkuvuonna 690 miljoonasta kruunusta 720 miljoonaan kruunuun ja yhtiön nettovoitto verojen jälkeen parani 603:sta 682 miljoonan kruunuun.
Optima-osakekauppa on keskeytetty
Meritan virolainen omaisuudenhoitoyhtiö Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ilmoitti kesäkuun alussa tehneensä rikosilmoituksen kahdesta sen asiamiehestä, joiden epäiltiin käyttäneen Arsenalille kuuluvia rahoja omien henkilökohtaisten velkojensa hoitoon. Myöhemmin Arsenalin selvitys asiasta johti Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon pidättämiseen ja etsintäkuulutuksen hakemiseen Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen toimesta.
Arsenalin mukaan epäselvyydet liittyvät kolmen asiakkaan vuosina 1992–94 tekemiin kiinteistö- sekä osakekauppoihin, joissa varoja on ohjattu ohi osapuolten kauppojen jälkeen. Arsenal oli antanut kyseiset varat kyseisten henkilöiden hoidettaviksi mutta ne ovatkin kadonneet väärinkäytösten tultua ilmi syksyllä 1995 tehdyissä inventaareissa. Kyseiset summat ovat suuruudeltaan yhteensä yli sata miljoonaa markkaa.
Arsenalin mukaan asiamiehet ovat myöntäneet teot
Arsenal-Sillan entinen toimitusjohtaja Veijo Sammalvuo on poliisikuulusteluissa myöntänyt kaikki esille tulleet väärinkäytökset oikeiksi ja todennut niiden olevan tahallisia sekä vahingonkorvausten osalta vanhentuneita.
Arsenal-Silta Oy teki vuoden 1992 elokuussa tutkintapyynnön poliisille silloisen Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaan liittyvistä asioista, joissa selvitettiin muun muassa asiakasyhtiöiden haltuunottovaiheen jälkeisten tarkastusten laiminlyöntejä. Samalla Arsenalin mukaan selvitystyössä havaittiin yhtiön tileillä tapahtuneita omaisuuden hävittämisiä sekä asiakkaiden varallisuuden ulosmittaamista velkojien tietämättä.
Näiden osalta Arsenalin on tehnyt syyttämättäjättämispäätökset koskien kuutta sen silloista asiamiestä ja kahta yhtiötä.
Veijo Sammalvuo kiistää kaiken
Sen sijaan nyt poliisin tutkinnassa olevan Arsenal-Sillan entisen toimitusjohtajan Veijo Sammalvuon toimista tehty tutkintapyyntö tullaan nostamaan Arsenalia kohtaan. Arsenal katsoo, ettei ole asiassa rikkonut osakeyhtiölakia eikä hyvää pankki- tai hallintotapaakaan, mutta asian tultua julkiseksi yhtiö on katsonut oikeudekseen ja jopa velvollisuudekseen vastata syytöksiin.
Arsenal haluaa edelleen korostaa toimineensa aikoinaan silloisissa poikkeuksellisissa oloissa pankkimaailmassa pankkikriisin aikana sekä lain mukaisesti hoitaneensa asiat mahdollisimman avoimesti kaikkien osakkeenomistajien etujen turvaamiseksi. Samalla Arsenal muistuttaa, ettei ole tähän mennessä saanut omistajiltaan moite- tai korvausvaatimuksia asian johdosta, mutta aikoo myös vastaisuudessa jatkaa omistajiensa etujen puolustamista kaikissa sen toiminnan kohteena olevissa asioissa.
Valtion omistaman Arsenalin omaisuudenhoitoyhtiötoimintaa on jäljellä enää kaksi vuotta ja tänä aikana yhtiö uskoo saattavansa päätökseen vielä 1 miljardin euron suuruisen asiakaskuntansa vastuiden alaskirjauksen. Vuoden 2001 loppuun mennessä Arsenalille tulee täyteen 15 toimintavuotta pankkikriisin jälkien korjaajana ja yhtiö haluaakin juhlavuotensa kunniaksi painottaa toimineensa kaikissa tilanteissa lainsäädännön sekä pankkietiikkaa valvovien viranomaisten hyväksymällä tavalla.
Vuoden 2000 tapahtumat
2000 Arsenalin tilikauden voitto oli 22 miljoonaa euroa (32 Me edellisenä vuonna), jossa on parannusta edelliseen vuoteen verrattuna 14 prosenttia. Liikevaihto, joka muodostuu lähinnä asiakas- ja perintäliiketoiminnasta pysyi edellisvuoden tasolla eli 36 milj eurossa huolimatta siitä että kiinteistöliiketoiminta siirtyi pois Arsenal-Silta Oy:stä edellisen vuoden aikana.
Luottotappioita kertyi 78 miljoonaa euroa (64 Me), joista järjestämättömiin saamisiin kuuluvien saatavien luottotappiokirjauksia oli 76 miljoonaan euron osalta ja muita tappioita 11 miljoonan euron suuruisena. Luottotappiovarausta kasvatettiin yhteensä 50 miljoonalla eurolla, joten yhtiön tuloksen rasitteena on edelleen 64 miljoona euroa realisoitumattomia luottotappioita.
Toiminta vuonna 2000
Arsenal-konsernin toiminta jatkui vuoden 2000 aikana suunnitelmien mukaan eikä uusia alaskirjauksia tai luottotappiovarauksia enää tehty vuoden lopulla tehtyjen selvitysten jälkeen. Arsenal selvitytti omaisuudenhoitoyhtiöaikana syntyneitä yksittäisiä vastuita, ja eräiden asiakkaiden vastuiden todettiinkin ylittäneen asiakkaan omaisuuksien käypää arvoa merkittävästi.
Näiden asioiden selvittämistä jatketaan vuonna 2001 sen varmistamiseksi, ettei vastaavia tapahtumia pääsisi tulevaisuudessakaan syntymään. Selvittäminen ei johda varsinaiseen vahingonkorvausvaatimukseen asiakasta kohtaan mutta antaa asiakkaalle mahdollisuuden realisoida ylihintaiseksi todettu omaisuus tai hakea siihen velkajärjestelyjä.
Vuonna 1999 käynnistynyt vapaaehtoinen velkajärjestely on saanut hyvän vastaanoton sekä asiakkailta että velkojilta. Arsenalin asiakkaina olevien yrittäjien määrä ja järjestelyyn tulleiden yritysten lukumäärä ovatkin nousseet viime vuosina merkittävästi. Tavoitteena olevan 7 000 asiakkaan sijaan asiakasmäärä tulee jäämään vuoden 2000 päättyessä 4 000:een mutta kasvaa tästä kuitenkin lähivuosina vielä 2 000:lla, koska yritykset ovat päässeet vapaaehtoiseen velkajärjestelyyn.
Yrityssaneerauksiin on hyväksytty toistaiseksi 33 yritystä (52 vuonna 1999 ja 48 vuonna 1998) joissa Arsenalin vastuut tulevat olemaan noin 12 miljoonaa euroa. Lisäksi vapaaehtoisilla maksuohjelmilla tulee hoidettavaksi 15 vuoden aikana 4 000 asiakasyritystä joiden velat olivat yhteensä lähes kaksi miljardia markkaa, mikä merkitsee runsaan 500 miljoonan markan yhteisvastuista summaa.
Asiakkaiden taholta tulleet lukuisat tutkinta- ja toimenpidepyynnöt
Arsenalin toimesta on viime vuosina suoritettu Arsenalin omaa toimintaa koskeva erityistarkastus. Tämän lisäksi ovat Arsenal-SSP:n asiakkaat tehneet lukuisia erityistilintarkastuksia tai pyytäneet poliisitutkintaa tapauksissa, joissa he katsovat tulleensa rikollisesti kohdelluiksi.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin selvitystilan johdosta oikeuskanslerinvirasto on suorittanut tarkastuksen. Oikeuskansleri totesi 1 päivänä syyskuuta 1999 annetussa päätöksessä muun muassa seuraavaa: "Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan jo pelkkä rikosepäily muodostaa perusteen tutkia asia, vaikka näyttöä syytteen nostamiseen ei olisi riittävästi olemassa. (Olavi Heinonen ym.: Valtion vakuusrahasto, Helsinki 1997.) Tähän näkemykseen on yhtyvä myös käsitykseni siitä riippumatta ylittyykö esitutkinnan käynnistämisen kynnys vai ei. Jo se, että suuri joukko valtion omaisuuserien realisoinnin yhteydessä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenaliin jääneitä ja selvitystilan aikana edelleen Arsenalia koskevia tietoja on herättänyt laajaa mielenkiintoa julkisuudessa saattaa ainakin joissakin tilanteissa muodostaa perusteen arvioida tilannetta esitutkinnasta säädetyssä järjestyksessä. (ETL 8§1)".
Esitutkinnassa saadun aineiston pohjalta kihlakunnan poliisilaitos siirsi asian syyteharkintaani 1 päivänä joulukuuta 1998. Asiassa kuultiin syylliseksi epäiltyinä yhteensä kahdeksaa Arsenalin henkilökuntaan kuulunutta toimihenkilöä sekä kahta yhtiön asiakasta, joille on luovutettu selvitystilaa koskevassa erityislaissa tarkoitettua omaisuudenhoitosuostumusta koskevia asiakirjoja Arsenal-SSP:n asiakkaiden keskuudessa ilmenneiden väärinkäytöstapauksien johdosta.
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Sillan ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal - konsernin yli kymmenen vuotta kestäneen toimintahistorian aikana yhtiöiden hoidettavaksi siirrettiin erilaisia valtion omistajahallinnassa olevia omaisuuseriä. Siirretystä omaisuudesta pääosa koostui säästöpankkiryhmään kuuluneiden tai muutoin järjestämättömiin luototettuihin velkoihin liittyneistä kiinteistö-, asunto- sekä metsä- ja peltokaupoista. Lisäksi Arsenal-SSP hankki omaisuutta sellaisilta pankeilta, joilla ei ollut riittäviä luottotappiokirjauksiin johtaneita tietoja luotonmyönnön yhteydessä.
Arsenal-konsernin perustamistoimenpiteet aloitettiin vuoden 1992 kesäkuussa, jolloin muodostettiin Suomen Säästöpankki – SSP Oy:n omistusyhteisöksi säästöpankkien vakuusrahasto ja myöhemmin osakeyhtiö. Samanaikaisesti yhtiön omaisuudenhoidon hallinnointia varten perustettiin kaksi yhtiötä, joista toisen tehtävänä oli myydä asiakkaiden sijoituksina oleva varallisuus sekä luototetut omaisuuserät uusille omistajille, joille niiden hallinta siten siirtyi.
Toinen yhtiö jatkoi Arsenal-SSP:n omaa luotonottoa luottotappioiksi luettavilla saamisilla ja hallinnoi myös osaltaan asiakasliiketoimintaa. Yhtiö suoritti edellä kuvatun luottojen myyntimenettelyn jälkeen asiakkailleen heidän varoillaan tai realisoinneilla saaduin varoin suoritukset takaisin sen haltuun jääneistä veloista ja omaisuuseristä.
Arsenal-Kiinteistöt Oy:n perustamisella Arsenaliin siirrettiin muun muassa valtaosa konsernin omistukseen siirtyneistä maaomistuksista, kiinteistöistä sekä asuntoyhtiöiden osakkeista. Lisäksi kiinteistöosakeyhtiöt muutettiin välittömästi omaisuudenhoitoyhtiöiksi eli keskinäinen asunto-osakeyhtiö muutettiin osakeyhtiöksi ilman, että osakkailta oli haettu suostumusta asiaan tai sen yhtiökokouksen päätöksiä asian tiimoilta.
Lisäksi yhtiön hallintoon kuului toimitusjohtaja, joka nautti Arsenalin maksamasta palkasta ja palkkiosta. Hän osallistui myös Arsenal-konserniin kuuluvan kiinteistöhallintayhtiön hallitustyöskentelyyn samoin eduin kuin emoyhtiön palkkalistoilla olevana jäsenenä - vaikka todellisuudessa hän olikin vain ”konsernin johdon konsultti” eikä ollut koskaan toiminut Arsenalissa missään toimessa.
Yhtiöllä oli lisäksi toimitusjohtaja-konsultille maksetut hallituspalkkiot huomioituna kuluja keskimäärin 50 miljoonaa markkaa kuukaudessa. Kun siihen lisätään konsultointisopimuksesta laskutetut kuukausipalkkiolisät ja hallitusten kokouskustannukset sekä muut yhtiön hallinnosta aiheutuneet kulut, olivat yhtiölle kertyvät palkka- ynnä palkkiotulomme todellisuudessa vuositasolla miljoonia markkoja.
Lisäksi yhtiö otti vastaan jatkuvasti suuria lainoja luottolaitoksilta ilman vaadittavia vastavakuuksia - pääosin kiinteistöjen hankkimiseen itselleen. Näistä lainoista valtaosa maksettiin heti takaisin pankille tai rahoitusyhtiöille siten ettei niitä tosiasiassa realisoitu yhtiön omaisuudeksi.
Yhtiön oli myös pakko noudattaa Arsenalin toimitusjohtajan tekemiä ratkaisuja ja hyväksyä kaikki toimenpiteet, koska muussa tapauksessa se olisi ajautunut konkurssiin - jolloin pankin johdon kannalta ongelmalliset omaisuudenhoitosopimukset olisivat purkautuneet. Pankinjohtajat eivät halunneet tehdä itse tätä ratkaisua vaan päättivät toimia kuten heille itselleen sopii eli Arsenal-konsernin puitteissa.
Suomen lain mukaan pankit voivat antaa vakuuksia vastoin velkaisen velallisen tahtoa, kun vakuudella on ns. turvaava ulosmittaus ja velallisella olisi oikeus maksaa velkansa ilman pantin realisoimista (kuten mm. tässä tapauksessa Arsenalin kohdalla tapahtui).
Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal ei myöskään pyytänyt ulosottoviranomaisilta lupaa saataviensa turvaamiseen vaan haki niitä yksipuolisesti vastoin velkakirjalakia.
Suomen lainsäädäntö on erittäin tulkinnanvaraista, kun velalliselta yritetään viedä omaisuuttaa velkojen takaisinperinnän varjolla; Suomessa velallinen on lähes aina rikollinen. Tätä seikkaa ei kukaan edes yritä kiistää tässä maassa tai tutkia sen lainmukaisuuden oikeutusta saatikka saada aikaiseksi oikeutta asiantilan korjaamiseksi.
Kun omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal hakee oikeudelta päätöksen siitä, että velkojan oikeus on etusijalla ennen velkakirjalain säännöksiä velallisen oikeudesta maksaa velkansa pois (Arsenal itse siis väittää hakemuksessaan pankille em. asiassa olevan päinvastainen; kyseessä voi olla tahallinen harhauttaminen) niin käytännössä koko oikeuslaitos yhtyy omaisuudenhoitoyhtiön kantaan.
Mikäli käräjäoikeus päättää, että ko. saatava voidaan periä ilman velkakirjalain mukaisia velan vanhenemisaikoja, oikeus toimii itse lain vastaisesti - tai siis Arsenalin oman näkemyksen mukaan "laillisesti" - eli velallinen ei saisi maksaa velkaansa pois ja se katsottaisiin jopa rikokseksi.
Tämän kaltainen käytäntö Suomessa on jatkunut vuodesta 1993. Siitä lähtien sadat tuhannet kansalaiset ovat kokeneet vastaavanlaisia väärinkäytöksiä; useat heistä satoja miljoonia markkoja käsittävissä omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin hoitamissa asioissa: Arsenal jatkoi siis 90-luvun pankkikriisiä pitkälle 2000-luvulla saakka (ilman, että se oli hoitanut alasajon ja lopetuksen asianmukaisesti).
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, etteivät veronmaksajat saa koskaan heille kuuluvia verovaroja takaisin.
Koska kyse on valtavista rahasummista Suomen kokoisessa maassa asia ei vanhene vaan tämä skandaali olisi selvitettävä nyt loppuun. Se on moraalisesti välttämätöntä. Asia on ollut auki aivan liian kauan ja siihen liittyy myös valtava määrä väärinkäytöksiä (omaisuuden hävittämistä ilman asiallista selvitystä tai dokumentaatiota).
Koska Arsenal hoiti asian suurelta osin itse sen täytyy ottaa vastuu omasta toiminnastaan, joka tässä asiassa ylitti kaiken mahdollisen inhimillisen kohtuullisuuden.
Siksi tämän rikoksen tehneiden Arsenalin henkilöiden tulee vastata henkilökohtaisesti omaisuudellaan ja muilla henkilökohtaisilla vakuuksillaan (ei siis valtionyhtiöiden varoilla kuten nykyisin), jotta nämä törkeät rikokset voidaan saada selville ja rikolliset edesvastuuseen teoistaan. Näin oikeus tapahtuu varmasti lain mukaisesti oikeudenmukaisesti kaikkia kohtaan. Tämä olisi oikeudenmukaista kaikkien osapuolien kannalta.
Mikäli omaisuus siirretään ensin toiseen valtion omistamaan yhtiöön tai muuhun ns. omaisuudenhoitoyhtiöön asia mutkistuu oleellisesti - ei vain moraaliselta kannalta, vaan myös juridisesti eli tekoina ne ovat erilaisia vaikka lopputulos olisikin sama; toisen yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi siis toinen poliittinen päättäjä kuin Arsenal aikanaan oli.
Tätä puolta on pohdittava tarkemmin kun selvitetään sitä mihin rikoksiin Arsenalissa omaisuudenhoitoyhtiön työntekijät ovat mahdollisesti syyllistyneet ja onko kysymyksessä todella ollut kavallukset kuten Arsenalin silloinen pääjohtaja Kari Nars väittää - vai ovatko hänen esittämänsä "kulut" vain osa pankkituen takaisinperintälaskelmia.
Hänhän väitti myös, että pankit hävisivät ko. kulut Arsenalille oikeudenkäyntikuluina, joka ei voi pitää paikkaansa kun puhutaan näistä oikeudenkäynneistä joista oli kyse tässä vahingonkorvausprosessissa. Silloinhan pitäisi laskea mukaan ainoastaan itse riitaprosessista johtuvat kulut ja niistä mahdollisesti aiheutuneet luottotappiot - joita pankeilla ilmeisestikin tuli runsaasti.
Tähän Kari Narsin esittämiin lukuihin täytyy myös lisätä mm. Arsenalin omista toimenpiteistä kuten selvityksistä johtuneet menot sekä se osuus oikeudenkäyntikuluista joka ei kohdistunut ko. vahingonkorvausasiassa kantajina tai vastaajina oleviin velallisiin/velallisia edustaviin perintäyhtiöihin vaan johon joutuivat osallistumaan myöskin Arsenal Oy itse, eli ns. pääomavastuisista saatavista vastaavat yhtiöt: Aktiv Hansa Oyj (580milj. €) ja C&A Finland Investments Oy.
Koska kyseessä oli Arsenalin saatava - niin näistä oikeudenkäyntikuluista kuuluu sille n. kolmannes koska ne liittyvät keskeisesti kyseiseen vahingonkorvausoikeudenkäyntiin: niiden tarkoitus on varmistaa ettei Arsenal saa missään tapauksessa korvauksia jotka voivat tulla vain itse asiassa vahinkoa kärsineeltä/vahingonkärsijöitä edustavalta yhtiöltä, eli tässä tapauksessa Aktiv Hansalta ja C&A Finland Investments Oy.ltä.
Aktivist -lehti 1/93 - sivut 20-23 (myös Kari Narsin vastine ko lehdelle on mielenkiintoinen)
>1 §
>Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy huolehtii hallinnassaan olevan kiinteistöomaisuuden myynnistä sekä omaisuutensa realisoinnista ja arvonalennuksista jäljempänä mainituin poikkeuksin siten kuin tässä sopimuksessa määrätään.
Yhtiö hoitaa kiinteistöjen myyntiä valtion talousarviossa eriteltävän toimintamenomäärärahan rajoissa. Määräraha ei riitä kaikkiin toimenpiteisiin, minkä vuoksi omaisuudenhoitoyhtiö on tehnyt Valtion vakuusrahastolle ehdotuksen talousarviosiirrosta ja toiminnan tehostamisesta muutoinkin kiinteistöomaisuuden myynnissä siten kuin tämän sopimuksen 5 kohdassa sanotaan.
>4 §
>Omaisuudenhoitoyhtiön toiminta rahoitetaan valtion talousarviossa myönnettävin määrärahoin, asiakkailta perittäviä palvelumaksuja vastaan saatavalla tulolla sekä ottamalla velkaa yhtiön kulloinkin hyväksymien lainaehtojen ja Valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/1992) 12 a §:ssä tarkoitetun korkotuen puitteissa.
>5 §
>Omaisuudenhoitoyhtiö noudattaa toiminnassaan lakia luottolaitostoiminnasta (1607/1993).
...sekä toimii valtiovarainministeriön luvalla sekä ministeriön valvonnassa ja sen antamien ohjeiden mukaisesti, mitä valtion vakuusrahastosta annetussa laissa säädetään...
Ja lisää löytyy:
...Arsenal-Silta Oy:n hallintoneuvosto on lisäksi kokouksessaan 28 päivänä syyskuuta 1996 vahvistanut seuraavan ohjesäännön yhtiön hallinnoinnista:
"1§ Ohjesääntö... Arsenal Oy Ab:n liiketoimintaa johtaa ja valvoo valtioneuvoston asettama yhdeksänjäseninen hallintoneuvosto, joka käsittelee laajakantoisia omaisuudenhoitoyhtiötä koskevia periaatteellisia kysymyksiä. Hallintoneuvostossa tulee olla edustettuina valtiovarainministeriö (hallintoneuvoston puheenjohtaja) Suomen Kuntaliitto ry ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n johto... "
Lisäksi Arsenaliin kuului 16 aluekonttoria: Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Keski-Suomen Länsi-Suomen , Oulun Lapin, Lounais-Suomen sekä Hämeen ja Pirkanmaan konttorit.
Arsenalin pääomistajia olivat: (2000)
Valtio 44% Merita Pankki 28% Kuntien eläkevakuutus 6% Merita-Nordbanken 5,2% Pohjola-yhtymä 2% Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 1%
[12:55:07] Propt: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin väärinkäytökset tulivat esille ensimmäisen kerran 1996 ja asiaa on pengottu siitä saakka. Yhtiön hallitus teetti asiasta aikanaan oman selvityksensä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Viime joulukuussa Helsingin kihlakunnansyyttäjät nostivat asian johdosta syytteitä törkeistä petoksista.
Oikeudenkäynnin valmisteluistunto alkaa ensi keskiviikkona Helsingissä, jolloin selviää jutun jatkokäsittelyn aikataulu sekä oikeudenkäynnin kustannukset veronmaksajille.
Oikeusjuttu on ennakkotapaus
Oikeushistorioitsijat joutuvat miettimään uudestaan sitä seikkaa kuinka laaja väärinkäytösten aalto valtionyhtiöiden yksityistämisessä itse asiassa oli 1990-luvulla. Aiemmin vastaavaa juttua ei Suomessa ole nähty oikeuden puntarissa, mutta se tuskin suuresti hetkauttaa kokenutta asianajaja Zacharias Sundströmiä.
– Tämän tyyppistä asiaa olen hoitanut päivittäin ja tämänkaltaisten juttujen kanssa asianajajilla yleensä riittää töitä pitkäksi aikaa, sanoo Sundström Yle Uutisille
Juttua tullaan todennäköisesti käymään sekä Helsingin että Turun hovioikeudessa. Asianomistajia Arsenalin tapauksessa on lähemmäs sata ja he ovat Sundströmin mukaan enimmäkseen pieniä yksityishenkilöitä.
Valtiolle miljoonien kustannukset
Jutun pääkäsittely alkaa vasta vuoden kuluttua syyskuussa 2016 sillä tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, ettei syyteharkinnassa olevaan esitutkintapöytäkirjaan kerry yli 400:aa sivua enempää. Odotettavissa olevassa laajassa oikeuskäsittelyssä menee ainakin vuosi tai kaksi. Jutussa on kolme tuomaria ja lisäksi kuusi syyttäjäavustajaa valtionsyyttäjä Jarmo Rautakosken toimistosta.
Sundström ei tässä vaiheessa halua vielä kommentoida mitä Arsenal vaatii jutussa syytetyiltä korvausta menetetyistä voitoistaan, jotka yhtiö olisi saanut ilman epäiltyjä rikoksia. Juttua ajavan Arsenal-Sillan arvion mukaan juttu aiheuttaa valtiolle myös kymmenien miljoonien markkojen oikeudenkäyntikulut jutun laajuuden vuoksi ja sen varmistamiseksi, ettei oikeudenkäyntiin pääse vaikuttamaan ns. väliintulevat asianomistajat.
Juttua istutaan todennäköisesti sekä Helsingissä että Turussa yhtäaikaa pääkäsittelyn alkuvaiheessa. Jutun oikeuskäsittely ei aiheuttane suuria muutoksia normaaliin päivittäiseen elämään Helsingin käräjäoikeuden turvasalissa eikä myöskään Turun oikeustalon turvatalossa sillä oikeuden jäsenet ja muu henkilökunta ovat kokeneita istumaan vastaavanlaisia juttuja eivätkä aio hätkähtää siitä, että syytteitä nostetaan yhden päivän varoitusajalla.
Valtio omistaa kokonaan Arsenalin osakekannan joten valtion rahaa palaa tämänkin rikosjutun selvittämiseen vielä runsaasti.