Aihe: Valtio pääomittaa (36 kpl)

Katso myös (17)

Takaisin ylös #363 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:47:46] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Aalto-korkeakoulusäätiötä 800 000 eurolla ja sitoutuu lisäksi 400 000 euron suuruiseen lahjoitukseen, jonka valtio antaa vastinrahakelpoisena valtion pääomasijoituksena.

Suomen Yliopistokiinteistöt Oy

Hallitus esittää pääomituksen vahvistamista yhteensä 150 miljoonan euron suuruisilla vastikkeettomilla sitoumuksilla Suomen yliopistokiinteistöjen omistaman yhtiön osakkeisiin. Valtio saisi sijoitetun oman pääoman palautuksena tuottoa siltä osin kuin sijoituksen tuottama voitto ylittää yliopistokiinteistöyhtiön maksamat voitonjaonluonteiset erät vähennettynä vuosittain omistukselle lasketulla 5-8 prosentin reaalikorolla.

Yliopistot käyttäisivät sijoituksesta kertyvät varat toimintansa kehittämiseen ja rahoitusmahdollisuuksiensa parantamiseen mm. maksamalla valtiolta saamastaan omaisuudesta varainsiirtoveron.

Aalto-yliopiston, Itä-Suomen yliopiston sekä Oulun yliopiston pääomittamista esitetään vahvistettavaksi antamalla valtion kiinteistövarallisuutta yliopistojen käyttöön vastikkeetta (lakiesitys 3 a §)

Eduskunta hyväksyi 26. kesäkuuta 2011 hallituksen esityksen yliopistolainsäädännön uudistamiseksi muilta kuin säätiöyliopistojen perustamista koskevin osin. Lakimuutosten tultua voimaan 1.1.2011 Aalto-yliopiston ja Tampereen teknillinen korkeakoulun nykyiset perusrahoituksen vakuudet on siirretty Aalto-yliopistolle ja Tampereen teknilliselle yliopistolle. Valtion yliopistoille ennen vuotta 2009 lahjoittama kiinteistövarallisuus siirtyy Senaatti-kiinteistöjen omistajahallinnassa olevan erillisen tytäryhtiön, Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy:n omistukseen käypää hintaa alemmasta arvosta (lakiesitys 3 § 2 mom.). Yhtiöittämistoimenpiteisiin liittyvä luovutustappio, arviolta yhteensä n. 280 milj. euroa tulee pääomituksen kautta valtion korvattavaksi.

Valtion vuoden 2013 talousarvioesityksessä yliopistouudistuksen ensimmäisen vaiheen mukaisiin finanssisijoituksiin on varattu 100 miljoonan euron määräraha ja tästä Aalto-korkeakoulusäätiön pääoman maksamiseen 50 miljoonaa euroa. Varainhankintakampanja oli käynnissä vuosien 2008—2012 aikana siten että lahjoituksia tuli 2 028 kappaletta yhteiseltä summaltaan 233 miljoonaa euroa. (budjettiesitys).

2 Voimaantulo

3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Takaisin ylös #364 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:52:06] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Tampereen monitoimiareenan omistavaa kiinteistöyhtiötä 60 miljoonalla eurolla – kaupunki odottaa areenaan 18 miljoonaa vuosittaista kävijää | Yle Uutiset | yle.fi
31.5.2018 klo 18:29päivitetty 31.5.2018 klo 21:42
Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen kertoi valtion osallistumisesta ratahankkeen kustannuksiin tiistaina Tampereella.Roni Lehti / Lehtikuva
Valtio osallistuu Tampereen monitoimiareenan rakentamiskustannuksiin rahoittamalla kannen päälle tulevaa junaratapihaa.
Päätöstä edelsi kova vääntö ja uusi yritys maanantaina, kun opetus- sekä kulttuuri- ja urheiluministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) tuli viime metreillä vielä neuvottelemaan asiasta. Lopputuloksena oli, että hallitus päätti esittää 18 miljoonan euron valtionavustusta vuosille 2017–2019 eli areenan valmistumisen jälkeen.
Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö saa valtuuden myöntää Tampereen monitoimiareenalle 18 miljoonaa euroa valtiontukea.
Kaupunki uskoo Areenan tuovan noin 7 miljoonaa kävijää
Areenan kustannusarvio on 140–160 miljoonaa euroa ja sen toteutuminen edellyttää vähintään noin 50 prosentin yksityistä rahoitusta. Kaupunki ei osallistu investointiin suoraan, vaan yhtiö sijoittaa kiinteistöyhtiöön 30 miljoonan euron edestä ja pääomitta sitä vielä lisää areenayhtiöstä saamillaan vuokratuloilla.
– Hanke luo useita kymmeniä miljoonia uutta liikevaihtoa kaupungin yrityksiin vuositasolla areenan liiketoiminnan kautta sekä tuhansia henkilötyövuosia rakentamisesta ylläpitoon asti, apulaispormestari Aleksi Jäntti sanoo tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).
Kaupungin osuus rakennuskustannuksista on kannen rakentamiseen osallistumisen vuoksi normaalia suurempi eli 60 miljoonaa euroa. Areena maksaa kaupungille tontin ja infran muodossa noin 18 miljoonaa euroa.
Tampereen monitoimiareena nousee junaradan päälle.Sakari Partanen / Yle
Opetus- sekä kulttuuriministerin erityisavustaja Heikki Kuutti Uusitalo sanoi aiemmin Ylelle, että Tampereen kaupunki on ollut erittäin vahva valtion tuen puolesta puhuja koko hankkeen ajan, mikä näkyy päätöksessä myöntää rahoitusta areenaan osallistumiseen. Lisäksi Tampereella odotetaan suurta tapahtumapaikkaa hyvillä kulkuyhteyksillä.
Hankkeen kannattavuutta perustellaan sen suurilla käyttäjämäärillä. Arvion mukaan areenan kävijämäärä vuodessa olisi noin 7 miljoonaa kävijää ja kansainvälisten suurtapahtumien myötä kävijöitä voi olla yli 13 prosenttia kaupungin väkimäärästä vuosittain. Kaupungin tiedotteen (siirryt toiseen palveluun)mukaan kyseessä on Tampereen kaikkien aikojen merkittävin elinvoimainvestointi.

Takaisin ylös #365 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:57:03] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa Terrafame Oy-valtion kaivosyhtiötä enintään 144 miljoonalla eurolla. Päätös asiasta syntyi hallituksen talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa 11. lokakuuta. Summa sisältää aiemmin ilmoitetun 100 miljoonan euron pääomituksen sekä lisätalousarvioneuvotteluissa päätetyn 40 miljoonaa euroa, jotka maksetaan tarvittaessa myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Pääomituksesta päätti tänään tasavallan presidentin esittelyssä valtioneuvosto. Lue lisää >

Takaisin ylös #366 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:59:40] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Vientiluotto Oy – nimistä yhtiötä 13 miljoonalla eurolla. Vientiluoton tehtävänä on rahoittaa pääomatavaroiden ja palveluiden vientiin sekä projektivientiin liittyviä luottosopimuksia.
”Yhtiö ei toimi kaupalliselta pohjalta, vaan viennin rahoituksen häiriöttömyyden turvaamiseksi. Yhtiöllä katsotaan olevan keskeinen merkitys siinä, että rahoitus on saatavilla myös silloin kuin kaupallista rahoitusta on vaikeasti saatavissa esimerkiksi toimitus- tai maksuaikoihin liittyvistä syistä taikka projektien kokonaisrahoitustarpeiden kasvaessa niiden aikana. Valtion mukanaolo yhtiön omistajana edistää järjestelmän vakautta sekä luotto- ja takaustappioiden tasaisempaa jakautumista yhtiöiden välillä”.
Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron mukaan ”Suomen tulee toimia edelläkävijänä kauppapolitiikan ihmisoikeusperustaisuudessa ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä” ja tässä tarkoituksessa jatkaa keskustelua Ruotsin, Tanskan ja Saksan kanssa EU-säädösten tulkintoihin liittyvistä ongelmista sekä olla aktiivinen kansainvälisissä rahoituslaitoksissa (esim. IFC) rahoituksen kohdentamisessa myös tasa-arvoa edistäville hankkeille ja järjestöille.
Pääomitettavan yhtiön tasetilanteesta riippuen se voi saada enintään kolmen vuoden lainavaltuudet Vientiluotolle annettavia pitkäaikaisia vientiluottojen myöntämistä koskevia sitoumuksia varten, ottaen kuitenkin huomioon Finnveran enimmäisvaltuuksiin sisältyvän limiitin enimmäismäärä 30 mrd €.
Lisätietoja: erityisavustaja Paavali Kukkonen 040 000 0000

Takaisin ylös #367 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:02:29] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja miljardilla eurolla. Tämä pääomitus kirjataan valtion taseeseen, eli siitä tulee yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omaisuutta.

Hallituksen kehysriihipäätöksessä on kuitenkin ehto: korkeakoulut velvoitetaan keräämään myös yksityistä rahaa vähintään 50 miljoonaa euroa vuoden 2018 loppuun mennessä.

Käytännössä siis yliopistot keräävät valtiolta saamallaan rahalla yritysrahaa sekä lahjoituksia ihmisiltä. Yliopistojen lisäksi raha käytetään myös Taideyliopiston toiminnan tukemiseen.

Rahojen käytöstä korkeakoulut päättävät itsenäisesti oman strategiansa perusteella.

Rahat valtion kassakaapista

Miljoona, jonka korkeakoulut saavat käyttöön pääomituspotista pitää ottaa pois budjetin liikkumavarasta, koska summa ei kuulu normaaliin budjettitalouden rahankäyttöön.

Pääomalainat ja yksityisen rahoituksen tuotot kuuluvat kuitenkin normaalin valtion taloudenpidon piiriin. Niistä myös maksetaan kaikki normaalit verot.

Toisin kuin normaalissa yritysrahoituksessa korkeakouluille annettuja lahjoituksia eivät sido mitkään maksimirajat tai takaisinmaksuvelvoitteet valtiolle

Esimerkiksi Aalto-yliopistossa pääomalaina tuottaa kolme prosenttia vuosittain - mutta tämän voiton voi pitää vaikka kokonaan itse eikä siitä tarvitse antaa osaa yliopistolle.

Valtio maksaa pääomitetuille oppilaitoksille lainan takaisin aikaisintaan 15 vuoden päästä. Ammattikorkeakoulujen lainat erääntyvät vasta 20 vuoden jälkeen, ja yliopistojen 40:n kuluessa lainapääomien takaisin maksamisesta.

Pääomalainoista tulee valtion kassavaroja silloin kuin korkeakoulut onnistuvat tuottamaan voittoa – mutta tämä voiton tuotto jää korkeakoulujen käyttöön.

Ammattikorkeakouluilla vähemmän yksityistä rahaa

Tällä hetkellä Suomessa on 21 korkeakoulua sekä Poliisiammattikorkeakoulu.

Jos ne saavat kasaan 50 miljoonan euron potin uutta rahoitusta niin valtiolta saatava miljardin lisätuki kaksinkertaistuu.

Toisin sanoen yliopistot ja ammattikorkeakoulut saisivat kerätä vielä noin 200 miljoonaa euroa omaa rahaansa, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan.

Tämän rahan keräämisessä onkin jo kovempi homma – vaikka yksityistä rahaa olisi puolet aiottua enemmän saatavissa.

Tällä hetkellä valtiolla on pääomittamisessa eräänlainen etu. Yksityisen pääoman keräämiseen annetaan kolme vuotta lisäaikaa. Jos siis korkeakoulut onnistuvat keräämään 250 miljoona niin ne voivat laskea koko potin tuloksi tämän vuoden 2018 lopussa - ja näin niiden valtiolta saama lainaraha jääkin käytännössä valtion eduksi!

Mutta toisaalta korkeakouluille voi avautua aivan uudenlainen mahdollisuus hankkia yksityistä pääomaa kun yksityinen raha pääsee suoraan vaikuttamaan siihen miten korkeakoulu itse sijoittaa voittojaan omaan pääomaansa.

Yliopistoissa on totuttu yrityksiin

Teknillisessä korkeakoulussa ei nähdä yksityisten rahojen hankkimista mitenkään ihmeellisenä asiana, koska rahaa on jo hankittu aikaisemminkin erilaisilla keinoilla kuten sponsoroinnilla ja alumnitoiminnalla - ilman valtion taka-ajatusta. Toisaalta valtiolla voisi ajatella olevan jonkinlaisia toiveita korkeakoulujen rahoituksen ohjaamisesta esimerkiksi yritysmyönteiseksi katsottuun toimintaan jos yliopistot pystyvät keräämään omaa yksityistä pääomaa.

Kauppakorkeakoulun varadekaani Seppo Ikäheimo uskoo yksityisen rahan hankkimisen onnistuvan parhaiten tekniikan yliopistoilta, joilla kokemusta erilaisten varainhankintatapojen pyörittämisestä on enemmän kuin taloustieteissä.

- Ei tässä mistään kovin vaikeasta prosessista ole kyse. Enemmänkin siitä että tehdään sitä mikä jo osataan, toteaa dekaani Vesa Puttonen Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen laitokselta

Takaisin ylös #369 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:14:15] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa Valtion Kehitysyhtiötä Vake Oy:tä 100 miljoonan euron pääomalainalla, minkä myötä valtio sijoittaa yhtiöön 50 miljoonaa euroa.

Omistuksesta 50 prosenttia sijoitetaan ilmastoratkaisuja kehittävään strategiseen kehitysyhtiöön, joka kehittää teknologiaa ja palveluja. 25 prosenttia taas laitetaan alustayhtiöitä kehittävään teknologiayhtiöihin sijoittavaan kasvuyhtiöön, josta voi myöhemmin irtautua tai myydä yhtiöitä uusille omistajille.

Valtion omistus on väliaikaista eikä valtion pidä ottaa omistajuutta itselleen strategisiin toimialoihin kuten energia- ja tietoliikenteeseen sekä puolustukseen liittyvistä yhtiöistä.

Näin Vaken omistukseen tuleva yritys

– Vakella olisi valtuudet ostaa vähemmistöosuus (1–5) suomalaisenemmistöisestä listaamattomasta yrityksestä. Yhtiön koko saisi olla yli 500 miljoonan euron tasearvoltaan.

– Pääsääntönä olisi, että yrityksen hallituksen jäsenet tulisi valita eduskunnan luottamusta nauttivasta yhtiöstä eli käytännössä suurimmista oppositiopuolueista. Yrityksen toimintaa valvoo valtioneuvoston nimittämä parlamentaarinen neuvottelukunta.

Valtio sijoittaa myös 100 miljoonaa euroa uuden Ilmastorahaston pääomitukseen valtion pääomansijoituksina ja osakaslainan muodossa.

Ilmastorahasto taas lähtee kehittämään rahaston strategian mukaan suomalaista yhteiskuntaa vähähiilisemmäksi sijoittamisella muun muassa pieniin ja keskisuuriin kasvuyrityksiin sekä sijoittamalla erilaisiin ilmastonmuutosta hidastaviin kohteisiin.

Pääomitusta saavat esimerkiksi sähkövarastoteknologiaan erikoistuneet startup-yhtiöt Power2E, CimSolar Oy (20 milj. euroa)ja Adven Smart Energy Storage Technology Services Oy. (8 milj.) tai ohjelmistoteknologia-alan yritys Unikie, (7 miljoonaa).

Valtion mukaan se on aiemmin antanut rahoitusta Sitran sekä Finnveran kautta alle 100 miljoonan euron edestä.

Pääministeri Sipilä: Tarkoitus tukea suomalaisia pk-yrityksiä

Pääministerin ilmoituksen antanun pääministeri Juha Sipilä kommentoi asiaa tuoreeltaan pääministerin haastattelutunnilla. Hän totesi, ettei Vakeen tulla laittamaan verorahoja eikä valtiolla ole tarkoitus pysyä yrityksen ainoana omistajana vaan laittaa Vakeen korkeintaan 12–13 miljardia euroa omaisuutta tulevien hallituskausien aikana.

Sipilän mukaan esimerkiksi Vake Oy:n salkussa oleviin yrityksiin ollaan jo oltu yhteyksissä omistuspohjan laajentamisesta valtion ulkopuolelle sekä niiden mahdollisesta listaamisesta pörssiin myöhemmin tulevaisuudessa. Pääministerin mukaan tällä halutaan turvata suomalainen omistajaosuus näissä yhtiöissä myös jatkossa ja toisaalta löytää niihin yksityisiä toimijoita, jotka sijoittavat niihin pitkäjänteisesti rahaa. Vakeen siirrettävälle omaisuudelle on kuitenkin muita suunnitelmia kuin suoraan yhtiöiden pörssilistaaminen.

– Haluamme edistää sillä Suomen vähähiilisyyteen pääsemistä tukevia investointeja eli se tarkoittaa muun muassa uusia tuulivoimainvestointeja Suomeen noin 7 miljardia euroa kymmenen vuoden aikana.

Sipilä sanoo suhtautuvansa uusiin energiainvestointeihin positiivisesti myös valtiovetoisesti ja arvioi, että tämä olisi keino päästä irti Venäjän energiasta. Energia-ala on kokonaisuudessaan Suomessa suuri investointiala tällä hetkellä – viime vuosina esimerkiksi tuulivoimaan ollaan sijoitettu jopa 20 miljoonaa euroa joka päivä.

Vaken salkku ei rajoitu ainoastaan uuteen teknologiaan

Pääomansijoitusyhtiö Vaken sijoitusfokuksessa ovat puhtaat energiamuodot eli käytännössä aurinkoenergia ja tuulivoima sekä myös laajemmin teknologian kehittäminen. Sen sijaan uuden ydinteknologian kehittämistä se Sipilän mukaan tuskin tulisi koskaan tekemään itse, koska sen rahoitus on paremmin turvattua kaupallisella puolella jo pelkästään lupamenettelyjen hitauden takia.

Sipilän hallitus julkisti ohjelmansa helmikuussa 2015 ja Vakeen tullaan siirtämään enintään kahden miljardin euron edestä omaisuutta, jota valtio voi käyttää omiin tarkoituksiinsa parhaaksi katsomallaan tavalla.

Sipilä myöntää suoraan ettei esimerkiksi Postin pörssilistaamiselle ole mitään paineita. Valtio saa kuitenkin joka vuosi lisää osinkoja Postilta eikä yhtiön osittainen myyminen tai listaus tuone valtion budjettiin sellaisia lisämiljoonia mitä siellä välttämättä kaivattaisiin nyt kun hallitusohjelman mukaisia säästöjäkin täytyy alkaa toteuttamaan ja uutta rahaa jakamaan mm. kehitysapuun.

Valtio tulee Sipilän mukaan olemaan Vakeen siirrettävän pääoman kautta pitkäjänteinen omistaja yhtiössä, joten välittömiä myyntisuunnitelmia ei ole odotettavissa vaikka se mahdollisesti jossain kohtaa listaisikin yhtiön pörssiin tai sen omistuspohja muuten merkittävästi laajenisi nykyisestä esimerkiksi osakeanneissa tai muissa pääomaruiskutuksissa – ehkä jopa omien osakkeiden ostolla suoraan pörssistä kuten tehtiin hiljattain Stora Enson ja Metson kanssa.

Sipilän hallitus teki päätöksen Vake Oy:n perustamisesta joulukuussa 2015 ja yhtiö merkittiin kaupparekisteriin 15. joulukuuta 2016 eli samana päivänä kun valtion vuoden 2017 tulo- ja menoarvio hyväksyttiin valtioneuvoston istunnossa 20.12.2016.

Pääministerihän juuri lupasi, että valtio ei sijoita enempää VAKEn kautta "markkinaehtoisesti" kuin 200 miljoonaa vuodessa. Tämä on tietenkin selvä poliittinen päätös joka pitää ottaa huomioon arviota tehdessä tai sitten ilmoittaa tuo luku huomattavasti alakanttiin ettei näyttäisi rumalta

Eli siis tällä hetkellä Vake tulee laittamaan 400 miljonaa tuohon ja vuoden 2019 alusta 600 miljaria jonka jälkeen sitä ruvetaan vähentämään niin että vuonna 2020 olisi jäljellä 300 miljoonan verran valtion rahaa (100 miljoonaa jos otetaan jo olemassaolevia Vaken rahoja).

Tuo tarkoittaa siis melkein koko miljardipotin luovuttamista ilman korkoa yksityiselle sektorille, se ei voi mitenkään kannattaa eikä tämä ole mitään muuta kuin Sipilän hallituksen yritys päästä lypsämään yksityistä sektoria.

Lainaus:

Alkuperäinen kirjoittaja Tomppa82

Takaisin ylös #370 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:25:15] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamiaan ammattikorkeakouluja 75 miljoonalla eurolla vuonna 2015.

Korkeakoulut saivat itse hakea avustusta toiminnalleen. Hakemuksissa korostuivat erityisesti koulutuksen kehittäminen ja alueellinen vaikuttavuus.

Valtio myöntää rahoituksen vuoden alusta toimintansa aloittaville osakeyhtiöille pääomalainana, jolle valtio maksaa kuuden prosentin koron.

Takaisin ylös #401 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[08:52:10] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa yliopistoja ensi vuonna puolella miljardilla. Valtionrahoitus on tarkoitus jakaa yliopistoille kilpailtuihin tutkimushankkeisiin ja erityisesti ns.
Professorit pelkäävät, että koulutustehtävä jää vaille resursseja. Professoriliiton mukaan yliopiston henkilöstö työskentelee jo nyt jaksamisensa rajoilla. (HS 12.6.).

Takaisin ylös #402 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[08:54:31] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja 50 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteen mukaan pääomituksella vahvistetaan korkeakoulujen kykyä vastata yhteiskunnan ja talouden muutoksiin.

Hallitusohjelmassa luvattiin yhteensä 70 miljoonan euron lisärahaa yliopistoille vuosina 2019–2022, jotta ne voivat vahvistaa talouden kasvun edellytyksiä strategisella rahoituksella ja osaamistason nostolla. Pääomitus tulee sen päälle.

Hallituksen päätös koskee sekä yliopistoja että ammattikorkeakouluja. Hallitus päätti myös varata 112 miljoonaa euroa korkeakouluopetuksen kehittämiseen alueilla, joilla on työvoimatarpeita.

Takaisin ylös #403 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[08:58:21] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja enintään 25 miljoonalla eurolla vuonna 2022.
Ammattikorkeakoulujen pääomittamisessa noudatetaan eduskunnan vuoden 2021 lisätalousarviokäsittelyssä vahvistamaa periaatepäätöstä. Valtion rahoitus jaetaan ammattikorkeakoulun edellisen tilikauden tietojen perusteella opetus- ja kulttuuriministeriön arvion pohjalta.
Lisäksi valtion lisäbudjetista myönnettiin rahaa ammatilliseen koulutukseen
Valtioneuvosto antoi tänään 19.10. asetuksen, jossa säädetään ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosien kohdentamisesta vuonna 2023.
Vuonna 2024 alkava EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma käynnistyy rivakasti jo tänä syksynä. Ohjelman hankkeet pääsevät aloittamaan toimintansa etupainotteisesti, sillä haku avautui välittömästi asetusmuutoksen jälkeen 1.10. alkaen ja hankehaut on tarkoitus saada päätökseen joulukuussa 2020 mennessä
Koulutus & tutkimus EU Erasmus+ Euroopan unioni kansainvälinen koulutuspolitiikka

Takaisin ylös #408 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[10:53:10] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa kiinteistöosakeyhtiötä (siirryt toiseen palveluun) kymmenellä miljoonalla eurolla, jolla valtio saa 4,7 prosentin osuuden yhtiöstä. Jos kiinteistöt myydään eteenpäin jollekin muulle taholle tai yhtiön liiketoiminta muutoin päättyy, yhtiö puretaan ja siihen sijoitetut valtion rahat palautuvat valtiolle.
– Kun rakennetaan tällainen konsepti ja sitten arvioidaan se riski, minkä mahdollisesti sijoittaja joutuu kantamaan – ottaen huomioon tämä omistuspohjan vähäisyys (alle viisi prosenttia), jolloin vaikutus on rajattu jo etukäteen eli koko summaa ei ole pakko käyttää tähän järjestelyyn eikä kaikki riskit kohdistu kerralla – niin päädytään siihen, että kymmenen miljoonaa euroa voidaan kohdistaa tällä tavalla, toteaa kansliapäällikkö Gustafsson.
Vuokratalojen myyminen vaikeaa
Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä järjestely oli hyvin valmisteltu. Kuntaliitto aikoo käydä tarkasti läpi valtion aikeet kiinteistöyhtiö Kruunuasuntojen tulevaisuudesta. Liitto kaipaa selkeitä ohjeita kuntien vuokrataloyhtiöiden aseman turvaamisesta muutoksessa sekä tarkempia arvioita yhtiöjärjestelyn vaikutuksesta[10:55:07] 86.114.227.101 saapui paikalle
asumiskuluihin esimerkiksi kaukolämmön hinnannousun muodossa.
– Siinä mielessä on hyvä, että yhtiön omistuspohjaa laajennettiin niin merkittävästi kuin suinkin mahdollista. Omistuksen kasvattaminen voisi myös tuoda helpotusta myytäessä joitakin asuntoja omistusasunnoiksi tilanteessa, jossa vuokratuotot ovat liian alhaiset suhteessa kustannuksiin[10:55:43] 86.114.227.101: CONNECTION_ABORTED 189 s
.
Kuntaliiton mukaan ongelmallisempi asia kiinteistöyhtiöissä oli alun alkaen kuitenkin niiden rakennuttamisen siirtäminen erilliseen Kruunuasunnot-yhtiöön (siirryt toiseen palveluun), eikä esimerkiksi myynti valtiolle ja vuokraus eteenpäin kuntayhtiöille kuten aluksi ehdotettiin.
– On se ymmärrettävää siinä mielessä – kun on tullut tällaisia toiveita erityisesti maakunnista siitä, että nämä myytäisiin kunnille kohtuuhintaiseen käyttöön tai vapaarahoitteisina kovan rahan asunnoiksi. Nämä toiveet eivät toteutuneet tässä yhteydessä ja kyllä niitä tietysti tulee tarkkaan miettiä jatkossa vielä tämänkin osalta: millä tavoin saadaan hallittua Kruunuasuntojen toiminta niin hyvin ettei sieltä synny riskiä mihinkään.
Vuokra-asujia edustava etujärjestö Vuokralaiset ry olisi puolestaan kaivannut myös asukasdemokratiaa harjoittavan yhtiöosan mukaantuloa samaan kokonaisuuteen. Nyt valtionyhtiön vuokrataloyhtiöitä hallitsee käytännössä valtiovarainministeriö eikä niillä ole omaa vaaleilla valittavaa valtuustoa.
Vuokralaisjärjestöä huolestuttavat esimerkiksi suunnitelmat purkaa kokonaisia vuokrataloja tilanteessa, jossa valtio myy osuutensa yhtiöistä pois (siirryt toiseen palveluun). Yhdistys muistuttaa, että vuoden 1987 jälkeen Suomeen ei rakennettu lainkaan kunnallisia asuntoyhtiöitä ja vuokrasääntely päättyi jo 1995 EU-jäsenyyden yhteydessä. Vuokra-markkinoiden sääntelyn purku alkoi puolestaan 2000-luvun taitteessa
– Meillä on tässä maassa edelleen tuhansittain taloja tyhjänä johtuen juuri näistä asioista, joista tuossa puhuttiinkin eli säätelyn purkamisesta, vuokra-asuntokannan alasajosta sekä vuokratalojen myynneistä yksityisille tai julkisille yhteisöille, muistuttaa toiminnanjohtaja Anne Viita.
Vuokralaisyhdistys peräänkuuluttaa nyt tarkempaa selvitystä valtion omistamien yhtiöiden myymisen vaikutuksesta asukkaille ja asukasdemokratian toteutumiseen. Myös ympäristöministeriön kaavaileman Kruunuasuntojen uudisrakentamisen suhdetta muihin asuintuotantotarpeisiin pitäisi liiton mielestä harkita tarkkaan
– Ja yksi kysymys mikä herää aina tämän asian yhteydessä on se että[10:59:18] 86.114.227.101: CONNECTION_ABORTED 251 s
kun valtiolla olisi paljon muutakin rahankäyttöä kuin asuntojen omistaminen, miksi tähän täytyy niin hirveästi lähteä? Mikä tästä nyt tekee niin erinomaisen hyvän bisneksen tai kohteen valtiolle ryhtyä?
Hallituksen odotetaan ottavan kantaa Aran toimintaan syksyn lisätalousarviossaan.

Takaisin ylös #412 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[11:20:48] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja enintään 50 miljoonalla eurolla.
Hallituksen tavoitteena on tiivistää korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten välistä yhteistyötä. Lisäksi korkeakouluopintoja sujuvoitetaan kehittämällä digitaalisia oppimisympäristöjä.
Työvoiman saatavuuden turvaaminen
Hallitus sitoutuu purkamaan normeja varhaiskasvatuksessa. Esiopetusta muutetaan siten että esiopetus tulee velvoittavaksi eikä osallistuminen siihen enää ole vapaaehtoista.
Nuorten syrjäytyminen ehkäisyssä painotetaan erityisesti koulupudokkuutta sekä toisen asteen suorittamista lisääviä toimia ammatillisessa koulutuksessa, etsivän nuorisotyön lisäämistä ja työpajatoiminnan laajentamista koko ikäluokkaan (vuonna 2016 noin 100 000 henkilöä)
Yli 50 vuotiaiden työllisyysaste kasvuun – osaamisen vahvistamiseen satsauksia
Tavoitteena on lisätä työllisten määrää 110 000:lla henkilöllä. Työllisyysaste nousee 72 %:iin vaalikauden lopussa 2019.
Osatyökykyisille luodaan väylä työllisyyteen: osasairauspäivä[11:22:25] 86.114.227.101: CONNECTION_ABORTED 121 s
rahassa käyttöön mahdollisuus 60 sairauspäivän jälkeen saada tukea työhön paluuseen.
Perhevapaauudistuksen valmistelu alkaa.
Perustetaan kasvupalvelun kansallinen tulorekisteri ja otetaan askelia kohti digitaalista ulkomaalais- sekä yritys/yhteisörekisteröintiä.
Yritysveropohja tiivistetään OECD:n ja EU:n suositusten mukaiseksi.
Työttömyysturvan aktiivimallin käyttöönotto puretaan kun työllisyysvaikutuksiltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty. Selvitetään onko muita tapoja vähentää kannustinloukkuja samalla huomioiden erityisesti heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen (työtulotuki).
Kilpailua avataan uusille toimijoille niin henkilökuljetuksissa kuin tavarakuljetuksissa
Osa liikenneverkkoyhtiön perustamisesta arvioidaan myöhemmin.
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen lisäystä ja koulutuksen läpäisyn parantamista, tavoitteena että yhä useampi suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Osaamistarpeiden ennakointia parannetaan koulutustarjontaa kehittämällä: mm. jatkuvan oppimisen mahdollisuudet huomioiden. Maahanmuuttajien koulutuspolut työelämään nopeutetaan, korkeakoulutuksessa edistetään kansainvälistymistä sekä luodaan kielikokeiluhanke kielivarannon parantamiseksi
Sosiaaliturvan kokonaisuudistus käyntiin. Sosiaaliturvauudistusta lähdetään tekemään siten että varmistetaan riittävä sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja rahoituspohja tulevaisuudessa.
Työttömyysturvan aktiivimallia arvioidaan myöhemmin kun on selvitetty muita mahdollisia toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Takaisin ylös #415 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[12:59:37] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa myös Aalto-korkeakoulusäätiön toimintaa 150 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä. Se merkitsee käytännössä sitä, että valtio sitoutuu lahjoitusta vastaavalla summalla Aalto-yliopiston pääomittamiseen eli tukemaan yliopistoa taloudellisesti.

Valtioneuvosto hyväksyi kehyspäätöksen keskiviikkona 10. maaliskuuta ja päätti antaa siitä tiedonannon eduskunnalle. Kehyspäätös tulee voimaan heti valtioneuvoston vahvistettua sen, koska kyse on kuluvan vaalikauden budjettikehyksiä koskevasta päätöksestä

Valtiovarainministeriö julkaisi helmikuun lopulla Julkisen talouden suunnitelman (JTS). Se perustuu valtiovarainministeriön uusimpaan taloudelliseen katsaukseen Suomen taloudesta.

Takaisin ylös #431 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[15:39:23] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa uutta Boreal Bioref Oy-biotuotetehdasta varten perustettavaa yhtiötä 200 milj. euron pääomalla yhdessä muiden osakkaiden kanssa
Metsä Group rakentaa Suomen metsäteollisuushistorian suurinta investointia Äänekoskelle Keski-Suomeen – 1,2 miljardin hanke valmistuu syksyllä 2017

Takaisin ylös #432 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[15:41:20] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja, jotta niitä olisi helpompaa fuusioida. Rahaa on luvassa kaikkiaan 24 miljoonaa euroa.

Fuusiot ovat yksi osa Sipilän hallitusohjelmaa: sen mukaan korkeakoulujen pitää tehdä aiempaa laajempaa yhteistyötä sekä keskenään että työelämän kanssa ja kilpailla kansainvälisesti nykyistä paremmin. Fuusio helpottaa yhteistyön tiivistämistä muun muassa juuri elinkeinoelämän suuntaan, mikä voi parantaa tutkintojen työelämärelevanssia – mutta tämä edellyttää opiskelijalta aktiivisuutta eli työharjoitteluita myös opintojen ohessa.

Myös Itä-Suomen yliopiston fuusiohanketta valtio tukee, vaikka yhdistyminen oli käytännössä jo tapahtunut siinä vaiheessa kun se pääsi ohjelmaan mukaan keväällä 2015. Yliopistojen valtionrahoitus ei siis ole riippuvainen yhdistymisestä tai sen onnistumisesta eikä porkkanaraha lisää rahan määrää yliopistoissa: vain koulutuslinjojen lukumäärä muuttuu.

Näin yliopistot muuttuvat

Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampereen yliopisto yhdistyvät uudeksi säätiöyliopistoksi vuonna 2019 – siitä huolimatta että yhdistymistä vastustetaan edelleen niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin joukossa, kertoo Aamulehti.

Jyväskylän yliopistolla taas on edessään isoja rakenteellisia muutoksia jo ennen fuusioita. Jo vuosia velloneiden säästöjen vuoksi sen henkilökuntaa karsitaan 700–900 henkeä vuoteen 2018 mennessä - säästösummaa rehtori Matti Manninen ei suostunut arvioimaan tarkasti edes silloin kun hallitusohjelma julkaistiin keväällä 2015 . Tarkoitus oli tuolloin "kirkastaa" yliopiston profiili neljällä pääalalla ja aloittaa englanninkielinen maisterikoulutus ainakin terveyden, tekniikan, yhteiskunnan ja oppimisen tieteissä.

Vaasan yliopistossa puolestaan aiotaan muuttaa tiedekuntien jakoa vuoden 2017 alussa niin että viidestä tuleekin enää neljä. Esimerkiksi nykysessä filosofisessa tiedekunnassa humanistinen ala yhdistettäisiin viestintätieteiden kanssa samaan osastoon – johon olisi yhdistetty myös kielikylpyaineet – ja kauppatieteet oman teknillisten aineiden osastonsa alle - jonne siirtyisi lisäksi osa hallintotieteistä (tekniikkahan kuuluu nyt "kauppatieteelliseen" tiedekuntaan, vaikka siellä tehdään muutakin).

Vaasan yliopiston hallituksessa istuvan rehtorin Jari Kuusiston mukaan yksiköiden määrää tarkastellaan aina tarvittaessa uudelleen.

Itä-Suomen yliopistossakin koulutusohjelmia karsitaan. Joensuuhun tulee luokanopettajakoulutusta lisää kun taas metsätiede muuttaa Kuopiosta kampukselle: jos koko siirto olisi ehditty jo toteuttaa osana säästöjä joita tehtiin Itä-Suomen yliopistossa 2010-luvun taitteessa (kun aloituspaikkojen lukumäärä nostettiin 640:een ja hallinto keskitettiin yhdelle kampukselle, "Savonian puolelle"), hallitusohjelmaa ei enää siinä vaiheessa välttämättä olisi ollutkaan.

Fuusioilla valtio toivoo saavuttavansa niin taloudellista kuin henkistäkin kasvua – sekä ennen muuta selviävänsä tulevista rahoitusleikkauksista ilman yt-neuvotteluja: niiden sijaan tarkoitus on karsia koulutusohjelmia tai muita yksikköjä lakkauttamalla niistä kokonaisia linjoja. Yliopistojen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi ainakin kansainväliset maisteriohjelmat, joissa pitäisi siirtyä maksullisuuteen jo lähivuosina, jos Suomi mielii lunastaa paikkansa kansainvälisissä yliopistovertailuissa.

Mutta kuten rehtori Jari Kuusisto toteaa haastattelussamme:

"Ei maailma vielä tällä hallituskaudella pelastu - ei siihen olisi yksi hallituskausi riittänyt muutenkaan" (IL 29/2015)

Takaisin ylös #453 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[20:03:01] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa myös Terrafame Group Oy:tä 100 miljoonalla eurolla ja on lisäksi mukana Terrafamen toiminnan jatkamisessa sijoittamalla valtion omistaman Governia Oy:n kautta Terrafameen 28 miljoonaa euroa. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii vuorineuvos Matti Lievonen.
Lue lisää:

Takaisin ylös #454 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[20:03:56] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Aalto-korkeakoulusäätiötä 600 miljoonalla eurolla

Helsingin Sanomat, Kauppalehti ja Keskisuomalainen saivat valtiolta satojentuhansien eurojen laskut puutteellisten arvonlisäveroilmoitusten takia.

Takaisin ylös #455 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[20:04:31] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa raideliikenneinfraa varten perustettavaa Pohjolan Rautatiet Oy:tä 100 miljoonan euron suuruisella pääomalainalla, minkä seurauksena valtio saa 71,4% osuuden yhtiöstä. Omistuspohja olisi muuten 51% Suomen rataverkon omistava Valtionvarainministeriön ja loput 49% suomalaisten teollisuusyritysten omistama.
Mikäli koko potti menee teollisten yhtiöiden käsiin (ei kai), niin aika monella pörssiyhtiöllä on ollut viime aikoina vahva osingonmaksuhalukkuus johtuen esim siitä ettei investointeja oikein löydy järkevään hintaan. Tietysti tämä vaikuttaa negatiivisesti osinkotuottoihin jatkossa, mutta tuskin nämäkään firmat tässä taloustilanteessa niitä osinkojaan nostavat kuin sen normaalin pari prosenttia jos sitäkään ilman valtion lisäpääomittamisia.
Tietysti herää kysymys mihin tällainen ylimääräinen pääoma kannattaa sijoittaa? Tällä hetkellä Suomen talous ei ole kasvanut ollenkaan joten uusien investointihankkeiden luominen lienee melko nihkeää ellei kyse olisi infrasta jonka rakentamista kukaan täysjärkinen yritysjohtaja/osakkeenomistaja nyt tuskin vastustaa. Ainoa järkevä ja taloudellisesti tuottava ratkaisu on laittaa infra kerralla kuntoon jotta teollisuus voi jatkossakin toimia tehokkaasti ja ilman jatkuvaa infran uusimisen painetta.
Infrastruktuurisijoittamisen kohdalla tullaan myös mielenkiintoiseen kysymykseen valtion roolista tässä projektissa. Pitäisikö julkisen vallan pääomittaa projektia (eli käyttää sitä kuuluisaa “poliittista ohjausta”), vai jättää koko touhu yksityiselle pääomalle joka oletettavasti hoitaa projektin huomattavasti paremmin?
Päädyin siihen lopputulemaan, että niin tai näin niin tätä ei pidä sössiä poliittisella kikkailulla. Paras tapa tämän onnistumiseen olisi saada projektiin yksityistä pääomaa ja myydä osakkeita tavallisille ihmisille sillä samalla 7 euron kappalehintaan joita Nordnet niitä aikoinaan osti (nyt taitaa olla kurssi päälle 25 eurossa).
Mielestäni julkisen vallan roolin tässä hankkeessa voisi määrittää melko yksinkertaisella kysymyksellä: Onko oikein subventoida Suomen teollista toimintaa ylimääräisillä tulonsiirroilla yksityisen sektorin hyväksi vai onko valtion syytä pidättäytyä tällaisista projekteista joissa veronmaksajien rahoilla “ostetaan ääniä” yksityiseen liiketoimintaan? Tämän kysymyksen kun esittää niin vastaus on tietysti hyvin selkeä. Mielestäni valtiolla ei ole mitään järjellistä tehtävää tälläisessä projektissa vaan sen kannattaa ehdottomasti keskittyä muihin tehtäviin joista saa huomattavasti suurempaa ja kestävämpää tuottoa (ja toivottavasti myös yhteiskunnalle positiivisia sivuvaikutuksia kuten investointeja).
Suomen ongelma
Mikäli poliitikot haluavat tuhota tämän projektin jo alkuvaiheessa, heillä kyllä riittää mahdollisuuksia tehdä se sillä “julkinen valta” pystyy aina käyttämään pakkokeinoja yksityisten teollisuusyritysten pakottamiseksi haluamaansa muottiin.
Ikävä tosiasia kuitenkin on että suomalainen infrastruktuuri rapistuu koko ajan joten uusia ratkaisuja kaivataan kipeästi. Tämän asian hoitamisessa paras ja varmin vaihtoehto ovat yksityiset yritykset koska valtion sekaantuminen tähän prosessiin hidastaa kehitystä vuosilla ellei jopa vuosikymmenillä eikä takaa parasta lopputulosta. Ikävä totuus myös tässä tapauksessa on ettei yksityistä pääomaa saada liikkeelle kuin sellaisilla ehdoilla joita poliitikkomme eivät yksinkertaisesti suostu toteuttamaan.
Comments are closed here

Takaisin ylös #456 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[20:11:27] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Terrafame Oy:tä ja valmistelee Talvivaaran kaivoksen hallittua alasajoa - lisätalousarvioesitys vuodelle 2015 (29.1.)
Valtioneuvostossa avoimia ovia 26.-27.8.2015 - tarjolla minidebatti ajankohtaisesta aiheesta
(24.6.2014)
Ministereiden lomat vahvistettiin – valtioneuvosto toivottaa hyvää kesää!

Takaisin ylös #460 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[09:15:36] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa[09:15:36] 178.251.149.21 saapui paikalle
Finaviaa ja Helsinki-Vantaan kehitysohjelmaa 350 miljoonalla eurolla.

Lentoliikenne työllistää Suomessa 100 000 ihmistä eli viisi prosenttia työllisistä. Suomen lentoliikenteen tuotot ovat 6,2 miljardia euroa vuodessa ja valtion tuet 900 miljoonaa euroa

- Nyt on hyvä hetki lähteä tekemään kasvua, koska maailmalla lentoliikenne kasvaa nopeimmin kaikista kuljetusmuodoista.

Valtion rahoituksen edellytyksenä kuitenkin oli se että myös muut omistajat pääomittavat yhtiötä sekä investoinnit täytyy kilpailuttaa. Finavia jatkaakin parhaillaan selvityksiä muun muassa allianssityyppisistä yhteistyöhankkeista eurooppalaisten lentokenttäoperaattorien kanssa

Takaisin ylös #461 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[09:22:25] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja
Valtioneuvosto on päättänyt myöntää 2 027 500 euroa ammattikorkeakoulujen toimintaan. Rahoitus tulee valtion lisätalousarviosta ja se maksetaan korkeakouluille syyskuun 2018 aikana.
Summa jakautuu kaikkien kymmenen ammattikorkeakoulun kesken, joiden toiminnasta vastaa Suomen valtio suoraan tai välillisesti osake-yhtiöidensä kautta eli Oulun yliopiston ammattikorkeakoulu Oy:n (Oamk) lisäksi Turun ammattikorkeakoulut Oy:lle sekä Poliisiammattikorkeakoululle. (LVM:n tiedote 278/2018)
Lisämääräraha on osa hallitusohjelman mukaista 50 miljoonan euron kokonaispottia ammattikorkeakoulujen pääomittamiseksi vuosina 2018-2019. Oamkin saama lisäsumma 1,1 miljoonaa euroa tarkoittaa laskennallisesti 3 000 €/opiskellut henkilö.
”Kyseessä ei ole vain symbolinen ele vaan se edistää ammattikorkeakouluille tärkeää tutkimus- ja kehittämissuuntaa eli digitalisaatiota sekä yritysten että julkisten toimijoiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla tehtävää soveltavan tutkimuksen suuntaamista valituille painoaloillemme kuten terveysteknologia tai vaikkapa älykäs asuminen. Myös alueemme teollisuuden kehittyminen on ammattikorkeakoulujen tki-toiminnan kautta vahvasti kytköksissä koulutuksen kehittämiseen, toteaa rehtori Jouko Paaso.
Edellinen artikkeliAmmattikorkeakoulujen syksyn yhteishaun ensimmäinen päivä

Takaisin ylös #485 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[14:36:09] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja ensi vuonna yli kolminkertaisesti tähän vuoteen verrattuna. Valtio on varannut yhteensä 150 miljoonaa euroa korkeakoulujen pääomittamiseen.
Hallitus päätti budjettiriihessä, että valtio sijoittaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan siten, että yliopistojen pääoman tuotoilla voidaan kattaa 50 prosenttia valtion vastinrahoituksesta ja ammattikorkeakoulujen 60 prosenttia.
Valtio päättää myöhemmin ensi vuonna, miten se pääomittaa yliopistoja. Vastinrahoitus on käytettävissä vuosina 2021–2024.
Korkeakoulut saavat sijoittaa saamansa pääomat joko toimintaansa tai esimerkiksi uusiin aloituspaikkoihin.
Pääomittamisella hallitus haluaa vauhdittaa korkeakoulujen varainhankintaa ja tukea näin korkeakoulutuksen pitkäjänteistä kehittämistä Suomessa sekä vahvistaa talouden osaamispohjaa, työllisyyttä ja kilpailukykyä.
Valtio pääomittaa yliopistoja kolminkertaisesti suhteessa yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan. Valtio on varannut tähän tarkoitukseen yhteensä 150 miljoonaa euroa vuosien 2021–2024 aikana siten, että vuonna 2022 valtio sijoittaa korkeakouluihin 50 miljoonaa euroa.
Pääomittamista jatketaan samansuuruisena myös vuosina 2024 ja 2025.
Ammattikorkeakoulujen pääomitus toteutetaan suhteessa ammattikorkeakoulujen keräämään yksityiseen pääomaan. Pääomitukseen on varattu yhteensä 24 miljoonan euron valtion vastinrahoitus vuosille 2021–2024 siten, että valtio sijoittaa ammattikorkeakouluihin 10 miljoonaa euroa[14:38:40] 213.28.228.82: CONNECTION_ABORTED 160 s
vuonna 2022 sekä 12–13 miljoonaa euroa vuosina 2023–24 ja 2025.
Pääomittamisen lisäksi korkeakoulut saavat käyttää saamansa pääomat esimerkiksi uusiin aloituspaikkoihin tai toimintansa kehittämiseen. Valtio päättää myöhemmin ensi vuoden aikana korkeakoulukohtaisesti, miten se pääomittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja suhteessa niiden keräämään yksityiseen pääomaan.
Yliopistoille on kertynyt yksityistä pääomaa vuodesta 2014 lähtien noin 280 miljoonaa euroa ja ammattikorkeakouluille yli 110 miljoonaa euroa.
Lue myös:
Valtion vastinrahoitus kolminkertaistaa valtion satsaukset yliopistoihin – "Yksityisen pääoman kertymä ei ole ollut riittävä"

Takaisin ylös #538 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[10:46:22] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja 30 miljoonalla eurolla ensi vuoden aikana. Hallitusohjelman mukainen lisämääräraha jaetaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kesken suhteessa näiden keräämään yksityiseen pääomaan.

Rahojen käyttöä ei ole tarkemmin määritelty hallitusohjelmassa tai myöhemmin julkaistussa lisäbudjetin yhteydessä, mutta ammattikorkeakoulut ovat saamassa summasta hieman yliopistoja suuremman potin.

Yliopistoissa pelätään rahoituksen valuvan jo ennestään kuormittuneiden tiedeyliopistojen perustoiminnan sijaan uusiin innovaatioihin.

Takaisin ylös #850 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:28:44] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa raideliikennettä tuottavaa VR-Yhtymää 300 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio pääomittaa raideinfran ylläpitoon keskittyvää Pohjolan Rautatiet -yhtiötä, johon siirretään valtion omaisuutta.
Päätökset teki eduskunta tänään torstaina, kun se hyväksyi hallituksen esityksen.
VR-Yhtymä pääomittaa itseään, koska se aikoo maksaa takaisin valtiolta saamansa suuren lainan. Yhtiö oli saanut lainaa vuonna[18:29:24] 217.140.203.207: CONNECTION_ABORTED 73 s
2016, kun hallitus siirsi sille junakalustoa. Nyt VR maksaa lainan takaisin.
VR-Yhtymä maksaa lainasta korkoja vuodessa noin 14 miljoonaa euroa.
Pohjolan Rautatiet -yhtiöön siirretään valtion omaisuutta, jota käytetään ratainvestointeihin.

Takaisin ylös #851 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:29:59] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa uutta Suomen Malmijalostus Oy:tä noin 250 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtio merkitsee yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita. Valtion osuus uuden yhtiön osakkeista ja pääomasta nousee yhteensä noin 36 prosenttiin. Suomen Malmijalostus Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö.
Elinkeinoministeri Katri Kulmuni muistuttaa, että valtio omistaa tällä hetkellä vain muutaman prosentin akkuklusteria tukevista yhtiöistä.

Takaisin ylös #852 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:30:43] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Turun ammattikorkeakoulua
Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto vahvistavat yhteistyötään tekniikan koulutuksessa. Turun AMK Oy:n hallitus päätti tänään keskiviikkona 18.6.2014 kokouksessaan valtion lisätalousarvion mukaisista Turun ammattikorkeakoulua koskevista toimenpiteistä, joilla vahvistetaan tekniikan alan koulutusta ja sitä kautta alueen meriteollisuuden, ja myös muun valmistavan teollisuuden, kilpailukykyä. Lisäksi Turun yliopisto ja Turun AMK aloittavat tekniikan alan koulutuksen ja tutkimuksen yhteisen kehittämisprosessin.
​Turun ammattikorkeakoulun tiedote 18.6.2014
Julkaistu 18.6.2014 15:55 , Päivitetty 19.6.2014 9:46

Takaisin ylös #853 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:31:50] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Malmijalostus Oy:tä 600 miljoonalla eurolla
Valtion pääomituksen turvin yhtiö jatkaa neuvotteluja kansainvälisten sijoittajien kanssa akkumateriaalien tuotannon aloittamisesta.
Suomen Malminjalostus Oy28.6.

Takaisin ylös #854 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:32:42] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja enintään 150 miljoonalla eurolla

Valtio pääomittaa yliopistoja ja ammattikorkeakouluja yhteensä enintään 150 miljoonalla eurolla ensi[18:32:55] <217.140.203.207> !stop

Takaisin ylös #855 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:32:59] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa uutta energiateknologiayritystä yhteensä 20 miljoonalla eurolla

Helsinki, 7. 3.

Suomen valtio sijoittaa yhteensä 20 miljoonaa euroa uuteen energiateknologian yhtiöön, josta valtio aikoo hankkia enemmistöosuuden.

Uutta valtionyhtiötä perustellaan muun muassa sen tarjoamilla kasvumahdollisuuksilla nopeasti kehittyvässä uuden energian tuotannossa. Sijoituksen nähdään vahvistavan uuden teknologian kehittymistä kaupallisesti menestyviksi vientituotteiksi.

Uusi yhtiö muodostetaan yhdistämällä Fortum Power & Heat -konserniin kuuluvan IVO Transmission Engineering -yhtiön (IVO NT) sekä J.H.Eriksson Products Oy:n toiminnot.

Uusi yhtiö aloittaa toimintansa kesäkuussa. Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki (sd.) korosti yhtiön perustamisen merkitsevän uuden suomalaisen vientiteollisuushaaran luomista.

Hänen mukaansa kyseessä on maailmanluokan uusi teknologia. Sijoituksen ansiosta Suomi pysyy uuden energian edelläkävijänä ja merkittävänä tuottajana, mikä merkitsee samalla kasvavaa energianhuollon omavaraisuutta, ministeri sanoi.

Takaisin ylös #856 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:34:37] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa yliopistoja enintään kolminkertaisesti suhteessa toteutuneisiin kilpailtua rahoitusta saaneiden opiskelijoiden opintojen kestoon[18:34:46] <217.140.203.207> !stop

Takaisin ylös #857 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[18:34:50] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Malmijalostus Oy:tä 700 miljoonalla eurolla. Valtio saa osakkeet itselleen.
Lisäksi hallitus pääomittaa valtion pääomasijoitusyhtiötä Tesiä 550 miljoonalla eurolla.
Yhteensä rahaa valtion omistajaohjauksessa olevien yritysten kehittämiseen löytyy siis yli miljardi.

Mitä rahoilla on tarkoitus saada aikaiseksi?
Valtionyhtiöitä on nyt tarkoitus ohjata niin, että ne ovat aiempaa paremmin tukemassa hallitusohjelman muita tavoitteita.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus haluaa kasvattaa Suomen roolia akkuteknologioiden arvoketjussa. Suomen maaperästä louhittavasta malmista olisi tehtävä tuotteita Suomessa mahdollisimman pitkälle.
Esimerkiksi Valmet Automotive ja kemianyhtiö Neste suunnittelevat uutta akkumateriaaleja ja akkujen kierrätystä kehittävää liiketoimintaa. Lisäksi sähköautojen yleistyminen lisää tarvetta uusille akkutehtaille.
Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan on myös olennaista, että Suomessa syntyy ratkaisuja akkumetallien ja -kemikaalien kierrätyksessä.
Hallitus on siis selvästi sitä mieltä, että valtionyhtiöiden täytyy toimia esimerkkinä muille ja kehittää ratkaisuja myös maailman polttavimpiin ongelmiin.
Mutta ovatko kaikki panostukset juuri tässä taloustilanteessa perusteltuja?
– Se on aina iso kysymys, kun valtionyhtiöitä rahoitetaan, Nordean analyytikko Sanna Kurronen sanoo.
– Vaikea nähdä, mikä on näiden panostusten vipuvaikutus talouskasvuun ja työllisyyteen, Kurronen lisää.
Valtion sijoitusyhtiö Tesin omistajaohjauksesta vastaa työministeri Tuula Haatainen (sd.), jonka mukaan yhtiön avulla luodaan nyt perustaa tulevaisuudelle.
– Me luomme pohjaa, joka tuo uusia innovaatioita. Ei ajatella niinkään, että tämä on nopeasti kasvavaa ja kannattavaa liiketoimintaa vaan halutaan tehdä niin sanotusti pohjaa tuleville vuosille.
– Olemme tyytyväisiä tähän meidän ensimmäiseen lisätalousarvioon, mutta siinä ei vielä kovin isoja panostuksia ollut. Tesillä oli tämä ensimmäinen lisätalousarvio, niin sillä laitettiin alkuun. Myöhemmin tänä vuonna on tulossa lisää, Haatainen sanoo.
Kurronen huomauttaa, että myös Tesin toimintaa on syytä arvioida tarkasti.
– On aika helppo perustella, että valtionyhtiöitä voidaan pääomittaa, kun rahaa ei muuten tule. Mutta kuinka hyvin valtio on onnistunut valtionyritysten myymisessä ja valtion roolin vähentämisessä on vaikeampi perustella.
Kurronen ei osaa arvioida, millaisia vaikutuksia hallituksen linjauksilla tulee olemaan talouteen, työllisyyteen ja yrityksiin.

Takaisin ylös #864 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:23:08] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja 30 miljoonalla eurolla.
Helsingin yliopistolle ja Aalto-yliopistolle annetaan molemmille 10 miljoonan euron pääomarahoitus.
Uusimmat
15:01[19:23:25] <217.140.203.207> Vitun korkeakoulut

Takaisin ylös #865 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:23:31] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa korkeakouluja ensi vuonna puolella miljardilla – tässä ovat rahoituksen saavat korkeakoulut[19:23:39] <217.140.203.207> !stop

Takaisin ylös #866 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:23:43] Propt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa omistamaansa Pohjolan Valtiota (PVO) sadalla miljoonalla eurolla.

PVO:n osake-enemmistö kuuluu valtiolle.

Valtionyhtiöiden ja liikelaitosten ohjausta muutetaan siten, että valtionyhtiöt kuuluvat valtioneuvoston kanslian alaisuuteen ja liikelaitokset omistajaohjausosastoon.

Hallituksen mukaan omistajaohjausosaston asema ja resurssit vahvistuvat uudistuksessa[19:24:13] <217.140.203.207> Nyt on hyvä
, koska osasto saa budjettitalouden ulkopuolella olevat yhtiöt vastuulleen.

Hallituksen mukaan näin tehostetaan valtion omistajaohjauskäytäntöjä.

Takaisin ylös #1547 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:55:32] Prompt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa Suomen Pankkia, joka sitten pääomittaa Kreikan pankkeja. Ja tätä[19:55:46] 86.114.223.255 saapui paikalle
jatketaan niin kauan, kuin se vain on poliittisesti mahdollista. Kreikka tulee lopulta saamaan velkansa anteeksi, sillä ei se niitä pysty maksamaan.[19:56:11] <86.114.223.255> !paikalla
[19:56:11]
178.251.149.21
86.114.223.255
86.114.223.255


Takaisin ylös #1548 Suora linkki tähän

Hae: Valtio pääomittaa

[19:56:22] Prompt: Valtio pääomittaa
Valtio pääomittaa yliopistoja, mutta kuinka kauan?
Opetusministeriö on päättänyt pääomittaa yliopistoja yhteensä liki 300 miljoonalla eurolla. Pääomitus ei kuitenkaan ratkaise yliopistojen rakenteellisia ongelmia, kuten rahoituksen liian pientä määrää, muistuttaa Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Petri Koikkalainen.