[14:48:42] Prompt: Julkishallinnon kulut Julkishallinnon kulut ovat nyt suuremmat, koska väestö on kasvanut. Lisäksi kuluja aiheuttavat palvelut, kuten sairaanhoito. Suomen kulut ovat kasvaneet vuodesta 2006 yli 60 prosenttia, vaikka väestö on samana aikana kasvanut noin 23 prosenttia, hän havainnollistaa.
Julkisia menoja pitää karsia. Esimerkiksi virkamiehiltä voidaan vähentää kymmeniä tuhansia paikkoja, ja heidän työnsä on kilpailutettava. Nyt he vain hoitavat samoja hommia toisilleen, ilman kilpailua ja veronmaksajien piikkiin.
Suomen kilpailukyky kuntoon. - JULKISIIN TUKIIN KANSALAISETASETE - SÄÄTIÖIHIN OMAN OSUUDEN LISÄYS
Suomen kilpailukyvyn parantamiseen tähtäävät ratkaisut tulee olla etujärjestöjen yhdessä päättämiä ja sen mukaisia. Julkisissa toimissa tulisi olla samat säästötoimenpiteet ja tuottavuus kuin yksityisissäkin. Säästetyllä rahalla voidaan alentaa veroja ja kasvattaa kansalaisosuutta. Suomi on elänyt pitkään yli varojen ja ottanut syömävelkaa, jota ei ole tarvinnut maksaa pois.
[16:03:43] Prompt: Julkishallinnon kulut Julkishallinnon kulut alas! Kansalaiset maksaa nämä hullutukset ja veroja vain korotetaan. Hölmöläisen hommaa ja sirkushuvia kansalle. Kekkosen sanoin: saatanan tunarit. Seppo Leskinen 25.2.2015 21:33 Hyvä että joku uskaltaa puhua näin... Kiitos. Matti Niiranen 25.2.2015 21:41 Kiitos Matti! Seppo Saari 26.2.2015 12:54 Jakautuneen kansan kohtalo on arvaamaton. Ei tarvitse muistella kuin veljessotaa 100 vuotta sitten... Petri Pakarinen 25.2.2015 22:01 Kaikki kulut tulevat loppujen lopuksi vain veronmaksajilta. Kun noita lukuja katselee, niin voi todeta, että nuo ihmiset maksavat keskimäärin 4,7k euroa vuodessa veroja, jolloin veroja maksavat saavat enemmän hyötyä itselleen, kuin mitä noista ihmisistä aiheutuu kuluja. Ville Ylitalo 25.2.2015 22:43 Olisi ollut kiva nähdä tuo taulukko niin, että olisi merkitty punaisella värillä ne summat, joita ihmiset todellisuudessa maksavat veroja. Olisi ollut aika karu esitys kun vain muutama ihminen on maksanut yli 5k euroa veroja. Seppo Leskinen 25.2.2015 23:11 Ja ne jotka maksavat eniten maksavat suhteessa tuloistaan myös veroja, toisin kuin nuo "ökyeläkeläiset"...On se vain merkillistä... Jukka Heikkinen 25.2.2015 23:33 Vastaus kommenttiin #14 Se, että joku maksaa veroja paljon ja toinen vähän ei mielestäni tarkoita sitä, että tämä paljon maksava saa siitä enemmän itselleen, kuin se toinen vähemmän veroja maksava. Tämä tietenkin edellyttää sitä, että veroja käytetään järkevästi eikä niitä kerätä enemmän, kuin mitä on tarvetta ja varsinkaan jos ne kerätään "ryöstöveroina" kansalaisilta. Petri Pakarinen 25.2.2015 23:35 Vastaus kommenttiin #14 Niin no ei. Ei kukaan saa sen enempää veroja itselleen mitä toinen maksaa veroja. Tuo on ihan peruslogiikalla selvitettävissä oleva juttu. Toinen vain joutuu maksamaan suhteessa tuloihinsa enemmän veroa. Toki tämä maksaa itsensä takaisin valtiolle jossain vaiheessa. Matti Niiranen 25.2.2015 23:47 Vastaus kommenttiin #15 Hyvä Jukka! On mukava keskustella ihmisten kanssa, jotka osaavat keskustella kiihkotta ja asiapohjalta. Se ei aina ole kovin helppoa. Matti Loikkanen 26.2.2015 00:45 Vastaus kommenttiin #20 Kun tämä EU perustettiin, niin ainakin yksi tavoite oli pitää yllä yhteisvastuuta - ei vaan Ranskan ja Saksan kesken - vaan kaikkien jäsenten kesken. "EU perustettiin, koska sen piti tuoda vakautta Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen." (Jean Monnet) Sodan syy oli siinä, että Ranska ja Saksa kilpailivat Euroopan herruudesta. Sodasta ei opittu mitään, ja nyt kilpaillaan siitä kuka voi eniten kyykyttää muita jäsenmaita. EU:n ja eurokriisin aikana on käynyt selväksi, että Ranska ja Saksa määräävät miten raha käytetään ja kenelle ja minne sitä annetaan. Ne sanelevat mitä Suomen tulee tehdä ja kuka on oikeassa. Jos meillä on hyvät neuvottelijat ja hyvät virkamiehet Brysselissä ja suomalaiset politikot osaavat pitää suunsa kiinni, niin silloin meille voi jäädä joku murunen tai joskus vähän enemmänkin, kun meitä kuunnellaan, ja saadaan sovittua, mutta kun se ei riitä. Se että meille jää joskus joku murunen tarkoittaa käytännössä, että me olemme saaneet muutaman vuoden jatkoaikaa maksaa velkamme. Sitten, kun tulee maksun aika, niin sitten maksellaan mitä pyydetään tai jos rahat loppuvat kesken niin pyydetään lisää. Meillä Suomessa ei ole enää varaa pitää yllä nykyistä hallintojärjestelmää. Meidän täytyy uudistaa koko järjestelmä, muuten tulee konkurssi. Myös Euroopan Unionissa ja euroalueella pitäisi tehdä sama temppu. Kaikkien pitäisi pystyä luopumaan jostakin. Petri Pakarinen 26.2.2015 02:11 Vastaus kommenttiin #21 Hallintojärjestelmän uudistamisesta tulikin mieleen. Viime aikoina on ollut paljon uutisia siitä miten julkiset organisaatiot ovat myyneet palveluitaan yksityisille. Ilmeisesti yksityiset ovat tulleet paljon halvemmiksi ja homma toimii paremmin. Ehkäpä olisi aika luopua myös kokonaan julkishallinnon työntekijöistä, varsinkin niistä paperinpyörittelijöistä. Jos hommat hoidetaan halvemmalla, niin silloin varmaan on myös varaa palkata niihin ihmisiä. Pekka Roponen 26.2.2015 05:32 Vastaus kommenttiin #22 Siis koko Suomen väestö yksityiselle puolelle? Kuntia, jotka järjestävät sosiaali- ja terveyspalveluita on yhteensä 354 kpl, eli kaikkien kuntien on liityttävä yhteen, jotta olisi varaa hoitaa palvelut. Jos vaikkapa 200 pienintä kuntaa lakkautetaan ja liitytään kaikki 200 yhteen, on Suomessa yksi sote-palveluiden suurkunta. No joo...tuota sote-uudistusta en vastusta, mutta tämä julkisen talouden "tehostaminen" ei toimi. Itse asiassa julkisen sektorin paisumista pitäisi edistää. Julkisella sektorilla pitäisi saada olla esim. kaksinkertainen palkka verrattuna yksityiseen sektoriin. Se houkuttelisi ihmisiä hakeutumaan julkiselle töihin. Jouko Heyno 28.12.2014 10:01 Valtiolla on nyt yli 200 000 työntekijää ja se on yli 20% väestöstä. A.Stubbilla on ollut näytön paikka: onko valtio tärkeä, vaiko vain menoerä, josta tulee leikata? Kuinka on käynyt? Valtion henkilöstömäärä on vain lisääntynyt. Mitä, jos olisimmekin alentaneet sen 20 prosenttiin koko väestöstä, kuten aikanaan oli? Jaakko Nurmi 28.12.2014 13:23 Sen verran sanoisin, että julkisella puolella on paljon hyviä ja osaavia henkilöitä. Heidän tulisi käyttää osaamistaan, kehittää, tutkia ja kehittyä työssään. Usein he jäävät oman osaamisensa jalkoihin, sillä kukaan ei arvosta sitä riittävästi, eikä näe sen mahdollisuuksia. Eikä sitä osata valjastaa yhteiseen käyttöön. Silloin he eivät voi käyttää kykyjään. Julkisella puolella olisi valtavasti annettavaa, jos vain heitä kuunnellaan riittävästi ja heille annetaan siihen mahdollisuus. Ja he saisivat kokea olevansa osa tätä yhteiskuntaa. Tässä vain muutama asia pohdittavaksi. Hyvää ja turvallista joulua kaikille!
[16:50:34] Prompt: Julkishallinnon kulut Julkishallinnon kulut kasvavat koko ajan ja tästä kärsii koko maa ja kansa. Se ei ole reilua eikä tasapuolista eikä tasa-arvoista.
Laajenna klikkaamalla
Höpö höpö. Esim. kelakorvaus on aika pieni summa terveydenhuollon kuluista ja jos se poistuu niin julkinen sektori saa saman summan lisää rahaa. Tietysti joku voi argumentoida että julkisen puolen hoito olisi parempaa niin toki, mutta tämä väite on hyvin vaikea todistaa oikeaksi tai vääräksi ja ainakin omasta mielestä hoidon laatu on hyvä ja nopeata ihan joka paikassa. Ei sitä oikein julkisellakaan puolella kukaan odottele vuositolkulla jotain leikkausta.
Jos julkisen puolen hoito on parempaa, niin ei kukaan valita siitäkään, että yksityiseltä puolelta ei saisi kelakorvausta, jos siis yksityiseltä saisi saman tasoisen palvelun nopeammin. Silloin julkinen olisi käytännössä ilmaista, mutta sinne ei vaan kukaan menisi.
Eli julkinen sektori pystyy hyvin järjestämään kela-korvauksettoman hoidon.
Laajenna klikkaamalla
Kelan korvauksissa puhutaan pikkurahoista, ei niitä leikkaamalla säästöjä juurikaan synny. Mitä enemmän niitä karsitaan, sitä enemmän julkinen sektori joutuu paikkaamaan puuttuvia rahoja muilla tavoin.
Julkisella sektorilla on aivan liikaa tyhjäkäyntiä. Esimerkkinä voisin mainita, että jouduin pari viikkoa sitten käymään Jorvissa tutkimuksissa. Siellä aulassa oli pitkä jono potilaita, joista suurin osa oli menossa vain labrakokeisiin, röntgeniin tai magneettikuvaan, ja osa näistä oli myös eläkeläisiä. Siinä kun seurasin parin tunnin aikana, miten vähän näistä ihmisistä tarvitsi hoitotoimenpiteitä, niin jäin miettimään että miksi he jonottavat siinä käytävällä. Olisivat tulleet seuraavana aamuna suoraan kokeisiin, kun niitä varten on varattu erikseen labra- ja röngten-aika, eikä tarvitsisi koko päivää viettää sairaalassa tyhjänpanttina.
Tämä on erittäin yleinen ongelma, mihin yksityisellä sektorilla on hyvin vaikea puuttua. On täysin eri asia mennä yksityiselle puolelle näyttämään vaikkapa tulehtunutta korvakorua. Lääkärille pääsee samana päivänä, korvakoru otetaan pois ja laitetaan uusi koru tilalle.
Julkinen terveydenhuolto ei toimi, ja tämän ovat myöntäneet käytännössä kaikki puolueet, jotka ovat sitä olleet viimeisten vuosien aikana tekemässä. Ongelmana on lähinnä se, että julkisen puolen hallintohimmelien purkaminen ja järkeistäminen on poliitikoille ja julkisen puolen virkakoneistoille poliittinen itsemurha.
Laajenna klikkaamalla
Julkiselle puolelle pitäisi saada samanlainen mahdollisuus päästä yksityisille palveluntuottajille kuin yksityiskoulujenkin osalta. Tämä tulisi varmasti paljon halvemmaksi yhteiskunnalle kuin nykyjärjestelmän ylläpitäminen. Ja jos yksityinen on vielä kalliimpi, niin aina vaan parempi.
Laajenna klikkaamalla
Olen eri mieltä. Kela-korvauksilla tuetaan yksityisen puolen kysyntää ja se johtaa julkisen puolen kuormittumiseen. Yksityinen puoli voi itse päättää paljonko potilaita ottaa, julkinen puoli ei.
Jos julkinen puoli tarjoaisi yksityisen puolen tasoiset palvelut ilman kela-korvausta, ei yksityissektoria käytännössä enää olisi.
Laajenna klikkaamalla
Ei tarvitse poistaa kokonaan kela-korvausta, mutta yksityisen puolen kelakorvaus olisi sidottava johonkin todelliseen kulurakenteeseen, josta selviäisi miten paljon yksityisen puolen kelakorvauksiin menee yhteiskunnan rahaa. Esimerkiksi yksityisessä päiväkodissa yhteiskunnan kelakorvauksella katettavat kustannukset olisivat merkittävästi suuremmat, kun kunnallisissa.
Laajenna klikkaamalla
Tämä olisi aivan oikea tie. Toinen, vielä tärkeämpi asia olisi lisätä potilaan valinnanmahdollisuutta, eli muuttaa nykyistä palvelusetelijärjestelmää. Kun nyt potilaan valinnan mahdollisuus rajoittuu vain siihen että ottaako kunnan tarjoaman julkisen hoidon vai yksityisen kelakorvauksen, niin miksi ei saman tien voitaisi lisätä myös julkisen palvelun valinnanmahdollisuutta siten että potilas voisi mennä yksityisen sijasta julkiselle, jolloin hänelle maksettaisiin sama kelakorvaus kuin yksityisellekin? Tämä kannustaisi myös julkista puolta parantamaan palveluitaan.
Laajenna klikkaamalla
Tämä on täysin totta. Yksi ratkaisu ongelmaan on että palvelusetelien arvon pitäisi olla suurempi kuin mitä kelakorvauksen osuus vastaavasta yksityisestä hoidosta. Tämä tietysti lisäisi julkisen puolen kuluja ja johtaisi kunnallisverojen korottamiseen, mutta ainakin julkisen sektorin asiakkaat pääsisivät yksityiselle hoitoon, eikä kela-korvaukseen meneviä rahoja valuisi julkisen terveydenhuollon pohjattomaan kankkulan kaivoon.
Laajenna klikkaamalla
En tunne näitä asioita niin tarkasti, että voisin varmuudella sanoa onko tilanne noin. Se on kuitenkin ihan selvä että julkisen sektorin omat kustannukset on saatava paremmin esiin.
Olen tästä kyllä vahvasti eri mieltä. Julkisen terveydenhuollon tulisi hoitaa mahdollisimman paljon palveluita suoraan. Tarkoitan siis sitä että julkisella puolella lääkärin pitäisi olla se portinvartija ja julkisen terveydenhuollon tehtävä on määritellä mitkä palvelut kuuluvat perusterveydenhuoltoon, mitkä erikoissairaanhoitoon ja mitkä palvelut asiakas maksaa kokonaan itse. Palveluseteleillä ei tätä voi mitenkään taata. Palveluseteleihin liittyvä valinnanvara johtaa siihen että asiakas joutuu käymään lääkärissä usein eikä siltikään voi olla varma saako setelin tarkoittamaa hoitoa, sillä julkisen sektorin tehtävä on määrittää mikä kuuluu setelin tarkoittaman hoidon piiriin. Ja julkisen sektorin tehtävä on määrittää mikä kuuluu perusterveypalveluun ja mikä kuuluu erikoistason hoitoon. Palvelusetelien käyttöön liittyy paljon julkisen vallan käyttöä jota ei voi siirtää asiakkaalle ja asiakkaan tehtäväksi. Esimerkiksi hoitotakuu edellyttää että hoidontarpeen arvioinnin tekee terveydenhuollon ammattilainen, eli sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, joka kuuluu julkisen terveydenhuollon henkilöstöön. Tämä tehtävä on julkisen terveydenhuollon velvollisuus ja tätä julkisen vallankäyttöä ei voi siirtää potilaalle, jonka tehtävänä on kertoa minkä sairauden oireita hänellä on.
Myös asiakkaan kannalta palvelusetelijärjestelmän ongelma on siinä että asiakas voi ostaa tarvitsemansa hoidon mistä haluaa, vaikka yksityiseltä ja tällöin kunta maksaa setelin arvon palveluntuottajalle. Julkisessa terveydenhuollossa sen sijaan potilas ei saa ostaa palvelua mistä haluaa, sillä lääkäri määrää mitä palveluita hän potilaalleen määrää ja niiden perusteella maksetaan potilaan hoidon kustannukset. Julkisessa terveydenhuollossa potilaan etu on lääkärin ja hoitohenkilökunnan etu. Julkisella terveydenhuollolla ei ole kannustimia panostaa hoidon laatuun. Yksityisellä puolella hoidon laadun parantaminen näkyy suoraan tuloksessa, jonka perusteella määräytyy yrityksen voitot.
Julkisia terveydenhuollon menoja tarkasteltaessa täytyy ottaa huomioon että valtio on vastuussa ainoastaan omasta julkisesta terveydenhuollostaan ja kunnat vastaavat omista terveyspalveluistaan. Valtiolla ei ole yhtään julkisen terveydenhuollon työpaikkaa, ja julkisella sektorilla työskentelevät lääkärit eivät yleensä tee työtään julkisella sektorilla, joten valtion osuus julkisesta terveydenhuollosta ei ole lainkaan niin suuri kuin voisi kuvitella.
Julkisissa organisaatioissa ei voi juurikaan harrastaa kustannusoptimointia koska palkkakustannukset ovat ylivoimaisesti suurin menoerä, joten mitään kustannussäästöjäkään ei voida saavuttaa. Julkisissa organisaatioissa on myös se ikävä puoli, että mitään muutoksia ei saada koskaan aikaiseksi vaan aina joku valittaa ja jokin instanssi estää muutoksen ja palauttaa asian lähtöpisteeseen. Julkisen organisaation ongelma on myös se, että ne eivät tuota mitään vaan niiden tarkoitus on ainoastaan työllistää ihmisiä. Niinpä on olemassa valtava määrä ihmisiä joilla ei oikeasti ole mitään tekemistä, mutta palkka pitää maksaa kuitenkin, ja tämä nostaa organisaation kustannukset tarpeettoman suuriksi.
Julkishallinnossa pitäisi tehdä sama temppu kuin julkisrahoitteisessa tieteessäkin, eli laittaa suuri määrä turhia tutkijoita, byrokraatteja ja konsultteja työttömyyskortistoon, koska mitään oikeaa työtä ne eivät kuitenkaan ole tehneet ja niiden työpanos on täysin hyödytön. Tämä laskisi myös julkishallinnossa työskentelevien kokonaismäärän oikealle tasolle.
Kuntien ja valtionkin tulisi siirtyä enemmän palvelusetelikäytäntöön. Kuntien ei pitäisi enää ostaa mitään palveluita vaan tarjota palveluseteleitä kuntalaisille. Kunnan kannalta ei ole väliä missä muodossa palveluseteli myönnetään. Palveluseteli olisi kuntalaisille tarjottava vastikkeeton ja tasapuolinen rahanarvoinen maksusitoumus. Palveluseteli toimisi kuntalaisten näkökulmasta maksuvälineenä kunnan tuottamiin palveluihin. Kunnat saisivat näin enemmän vaihtoehtoja kuntalaisille. Kuntien olisi tällöin myös mahdollista hankkia sellaisia palveluita, joihin ne eivät itse pystyisi. Tämä kannustaisi kuntia toimimaan tehokkaammin. Kun palvelut kilpailutetaan palveluseteleiden avulla, palvelut voidaan järjestää kuntalaisille tehokkaimmin ja kokonaistaloudellisesti.
Palveluseteliä voidaan käyttää kaikkiin kunnallisiin palveluihin, joista on tehty säädökset tai muut viralliset asiakirjat. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi terveydenhuolto, sosiaalihuolto, sosiaalipalvelut, vanhuspalvelut ja vammaispalvelut. Lisäksi palveluseteliä voidaan käyttää esimerkiksi koulutukseen, päivähoitoon, teknisiin palveluihin sekä liikuntapalveluihin. Myös monet muut palvelut ovat mahdollisia, jos niihin on laadittu virallinen asiakirja.