[22:39:28] Propt: Yleisradion budjetin avoimuus Yleisradion budjetin avoimuus, budjetti on kokonaisuudessaan julkinen. Eri ministeriöille menevien määrärahojen jakoperusteet ovat julkisia, mutta tiedot eivät ole helposti saatavilla ja niiden esittämisessä käytetään useita eri tietojärjestelmiä. Yleisradion vuoden 2013 tuloista - 49 % oli tv-maksutuottoja (464 miljoonaa euroa) - 43 prosenttia kertyi mediamaksuista eli television käyttökorvauksista (492 miljonaa euroa) Yle:n toimintaa ohjaa hallintoneuvosto. Sen puheenjohtaja on Kimmo Sasi. Hallintoneuvostossa istuu 21 jäsentä, joista 16 kansanedustajia ja kolme yhtiön muuta henkilöstöä. (YLE 29.9.) Julkisen palvelun ohjelmatoiminta Ylen tehtävänä ei ole tehdä kaupallista viestintää eikä kilpailla kaupallisten medioiden kanssa. Käytännössä Yle tekee paljon sellaista tuotantoa jota kaupallisetkin mediat voisivat tuottaa eli kilpailee median kentällä itsensä kanssa vaikka lain mukaan sen pitäisi pidättäytyä sellaisesta toiminnasta. Yle toimii verorahoituksella jolloin se joutuu tasapainottelemaan rahoituksensa varmistamiseksi kansalaisten maksuhalukkuuden ja yleisön odotusten välillä. Vaikka budjetti on avoin, siitä ei selviä tarkasti mistä ohjelmista katsojat ovat valmiita maksamaan. Mediamaksu oli kokeilu jonka yhteydessä selvitettiin tätä mutta koska maksukorttivaihtoehto jätettiin pois mediamaksua koskevasta päätöksenteosta selvitys jäi torsoksi eikä vastannut sitä miten maksu kerättäisiin. Yle:llä voi olla julkisen palvelutehtävänsä rinnalla myös sellaisia tehtäviä jotka eivät ole osa lakisääteistä toimintaa mutta joille on kysyntää markkinoilla, esimerkiksi niin sanotut kaupalliset erityispalvelut eli esim. Yle Areena ja muut Ylen internet-palvelut kuten Elävä Arkisto sekä kielikurssit jne.. Julkisen palvelun tehtävän rajaaminen ei vaikuta sen tarpeellisuuteen vaan päinvastoin saattaa lisätä sitä koska silloin kun kaupallinen media joutuu rajaamaan julkisen palvelutehtävän itselleen kuuluvia toimia ne voivat tuottaa sellaisia palveluja jotka eivät ole mahdollisia vain julkisrahoitteiselle palvelulle, esimerkkinä tästä voidaan pitää vaikkapa MTV3 Katsomo ja Nelosen Ruutu palveluita joissa on paljon sellaista ohjelmatarjontaa jota kaupallisilta kanavilta ei voi ostaa. Käytännössä Yleisradio rahoittaa myös kaupallisten tv-kanavien toimintaa (esim. urheilukilpailut tai uutistoiminta) koska niiden esitysoikeuksista maksetaan ns. toimilupamaksuja Ylelle joiden tuotoilla se hankkii em. sisältöjä lähetettäviksi omissa ohjelmissaan. (kts Media-maksu) Kaupalliset mediat ovat suhtautuneet kielteisesti Ylen julkisen palvelun tehtävän laajentamiseen, ne haluavat itse päättää mitä julkista palvelua tuottavat ja millä tavoin. Jos mediamaksua aletaan perimään myös muilta kotitalouksilta kuin TV-luvan omistavilta maksu on epäoikeudenmukainen koska kaikki eivät käytä Yleisradion palveluita tai voivat käyttää niitä vain vähän. Parempi olisi jos Ylen toiminta kustannettaisiin budjettivaroista jolloin se saisi suoraan rahoituksen kansalaisilta riippumatta siitä käyttävätkö he sen tuottamia palveluja vai ei, tällöin rahoitusmalli huomioisi paremmin eri väestöryhmien tarpeet ja kustannukset olisivat nykyistä oikeudenmukaisemmat. Mediamaksun kannattajat perustelivat sitä sillä että Ylelle taataan näin jatkossakin hyvä tasoiset lähetykset mutta mediamaksua koskeva esitys oli huonosti valmisteltu eivätkä siihen osallistuneet tahot päässeet yhteisymmärrykseen miten maksut määräytyisivät. Tämä osaltaan osoittaa ettei Yleisradiolle pitäisi asettaa pakkoveroja vaan se voisi hankkia tarvitsemansa rahoituksen suoraan kansalaisilta. Yleisradion toiminnasta vastaa viestintäministeri Suvi Lindén (Kok.) joka on myös valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri valtioneuvoston kansliassa ja hän valmistelee Yleisradion rahoitukseen liittyviä päätöksiä yhdessä valtiovarainministeriön kanssa koska asia kuuluu molempien ministeriöiden toimialaan mutta Lindénin toimintaa pidetään varsin heikkona koska hänellä ei ole mitään omia ajatuksia miten Yleisradio tulisi rahoittaa tai mikä olisi paras tapa toteuttaa julkinen palvelu, siksi onkin melko ihmeellistä että hän toimii viestintäministerinä. Yleisradio Oy:n toimintaan liittyvät lait: Yleisradion hallintomallin julkisuus (laki Yleisradiosta 12.12.1993/1380) Hallintomalli ja organisaatio (YLE:n vuosikertomukset 1994-2011) (julkaistaan myöhemmin tällä sivulla) - Yleisradio Oy - hallintoneuvoston kokoonpano (2011-2012) [PDF] (179 KB) Katso myös :