[08:26:34] Propt: yleisradion budjetti yleisradion budjetti on ollut jo kauan alimitoitettu, koska eduskunta ei ole halunnut lisätä sen resursseja. Viime vuonna tv-lupamaksuja kertyi yli 500 miljoonaa euroa.
Tänä keväänä Ylen rahoitusta pohtineen työryhmän esitys oli noin 175 euron suuruinen lupamaksu vuodessa eli runsaat kymmenen prosenttia nykyistä suurempi maksu. Tv-luvasta luopuneita talouksia arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 200 000 ja määrän uskotaan kasvavan edelleen tulevina vuosina, mikä vähentää lupamaksutuloja entisestäänkin.
Tv-maksujen maksajien määrä on vähentynyt viime aikoina keskimäärin 10 000:lla joka vuosi. Viime vuoden lopussa tv-maksun maksaneiden talouksien kokonaismäärä oli 1 100 000 kappaletta eli 915 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Samaan aikaan maksupinnareiden määrä kasvaa jatkuvasti.
Lupamaksu ei kata kaikkia Ylen kustannuksia, vaan Yle saa rahoitusta myös muun muassa mainonnasta ja sponsoroinnista sekä kaupallisilta kanavilta kerättävistä toimilupamaksuista.
Tv-lupamaksulla rahoitetaan noin kolme neljäsosaa kaikista Yleisradion kuluista. Lupamaksun maksajien määrän pienentyessä on entistä vaikeampi saavuttaa sellaista kulukattoa, jolla kaikki nykyiset toiminnot voitaisiin rahoittaa ilman lisäleikkauksia tai toiminnan lakkautuksia.
Lupamaksutulojen vähentymistä voidaan toki paikata myös leikkaamalla Ylen rahoitusta valtion budjetista, mutta se vain syventäisi entisestään julkisen palvelun yhtiön rahoitusvajetta ja heikentäisi sen riippumattomuutta poliittisesta päätöksenteosta.
Ylen[08:29:22] 86.114.247.166: CONNECTION_ABORTED 770 s rahoituksen järjestämiseksi onkin löydettävä sellainen ratkaisu, joka turvaa parhaiten Yleisradion toimintaedellytykset nykyisessä markkinatilanteessa. Sellainen malli on esimerkiksi budjettirahoitus eli tv-maksun korvaaminen verorahoituksella.
Budjettirahoituksella olisi monia etuja nykyiseen lupamaksuun verrattuna: Se takaisi Ylen riippumattomuuden poliittisista suhdanteista sekä vähentäisi kansalaisten eriarvoisuutta varallisuudesta riippuen. Lisäksi se lisäisi julkisen palvelun ohjelmiston tavoittavuutta ja vaikuttavuutta, kun kaikki kansalaiset osallistuisivat nykyistä enemmän sen rahoittamiseen eikä ketään syrjittäisi maksuosuuden perusteella.
On tärkeää turvata Yleisradion rahoitus myös tulevaisuudessa riippumatta siitä, millainen hallituspohja Suomessa on vaalien jälkeen tai ketkä ovat mukana uudessa hallituksessa.
Jos Yleisradio menettää riippumattomuutensa, sillä voi olla arvaamattoman kielteisiä vaikutuksia paitsi Ylen kykyyn hoitaa sille laissa määrättyjä tehtäviä ja ylläpitää laadukkaita julkisen palvelun ohjelmistoja, niin ennen kaikkea se heikentää kansalaisten luottamusta poliittisiin päättäjiin. Lisäksi se murentaa Suomen mainetta maana, joka pitää kiinni sitoumuksistaan täyttää EU:n asettamat vaatimukset koskien julkisten palvelujen rahoitusta sekä median moniarvoisuutta. Yleisradiolla on tärkeä rooli suomalaisen kulttuurin vaalijana ja vahvistajana.
Jos Ylen rahoitusmalli päätettäisiin uudistaa budjettirahoituksella eli tv-maksun korvaamisella verorahoituksella jo ensi vaalikaudella, niin siihen voitaisiin varata esimerkiksi 500 miljoonaa euroa vuodessa seuraavan neljän vuoden ajan siten, että valtion budjettiin tehtäisiin vuosittain indeksikorotukset. Tällä rahoituksella turvattaisiin Yleisradion riippumattomuus sekä laadukkaat julkisen palvelun ohjelmistot myös tulevaisuudessa.
Mitä mieltä sinä olet? Pitäisikö Yleisradiota rahoittaa verovaroin?
(Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien mielipidepalstalla 20.6.)
Kansanedustaja Antti Kaikkonen (kesk.) ja kuusi muuta kansanedustajaa kysyvät hallitukselta, mihin toimiin se aikoo ryhtyä nuorten kesätyöpaikkojen turvaamiseksi tulevana kesänä.
(Kirjoituksen ovat allekirjoittaneet Kaikkosen lisäksi kansanedustajat Petri Honkonen, (kesk.), Johanna Ojala-Niemelä (sd), Jari Myllykoski (vas), Aino-Kaisa Pekonen (vas) sekä Teuvo Hakkarainen (ps).)
Kesätyöpaikkoja on tarjolla eri puolilla Suomea. Monet yritykset tarvitsevat kesätyöntekijöitä esimerkiksi asiakaspalveluun, varastotyöhön tai kiinteistönhoitoon.
Monilla palvelualoilla, kuten ravintoloissa ja kaupoissa tarvitaan työntekijöitä kesälläkin. Nuoret voivat päästä töihin myös hoiva-alalle avustaviin tehtäviin sairaaloissa, vanhainkodeissa ja hoitolaitoksissa. Myös teollisuudessa nuorille on jonkin verran töitä tarjolla muun muassa konepajoilla sekä erilaisissa asennustehtävissä.
(Kirjoituksen ovat allekirjoittaneet Kaikkosen lisäksi kansanedustajat Mika Lintilä (kesk.), Hanna Tainio, (sd.) Leena Rauhala, (kd) Pertti Virtanen (ps), Lyly Rajala (kok)) Kansanedustaja Antti Kaikkonen haluaa tietää, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä nuorten kesätyöpaikkojen turvaamiseksi tulevana kesänä.
Kansanedustaja ja eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Miapetra Kumpula-Natri muistuttaa, että talouskriisin keskelläkin on katsottava tulevaisuuteen. Hänen mukaansa Euroopan unionin tulevaisuuskeskustelun pohjaksi tarvitaan visioita siitä millainen EU olisi vuonna 2020.
(Kirjoituksen ovat allekirjoittaneet Kaikkosen lisäksi kansanedustajat Lasse Hautala (kesk.), Mika Lintilä, (kesk.) Anne Kalmari, (kesk.), Mauri Pekkarinen (kesk), Jari Leppä (kesk) ja Timo Kaunisto. (Kirjoitus julkaistaan lyhennettynä Helsingin Sanomissa)
Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän mukaan Yleisradion rahoitustaso on ensi vuodelle 500 miljoonaa euroa. Summa on noin 14 prosenttia korkeampi kuin tänä vuonna.
Työryhmä esittää, että televisiomaksun sijaan käyttöön otettaisiin henkilökohtainen 175 euron mediamaksu. Maksu perittäisiin 18 vuotta täyttäneiltä kotitalouksilta. Yritykset ja yhteisöt maksaisivat kolminkertaisen maksun eli yhteensä 525 euroa.
Televisio-ohjelmien näkyvyyttä työryhmä parantaisi siten, että digisiirtymäkauden jälkeen kaikki televisiolähetykset muuttuvat kokonaan digitaalisiksi vuoden 2010 loppuun mennessä.
Työryhmä luovutti mietintönsä viestintäministeri Suvi Lindénille (kok.) tänään torstaina Helsingissä
- Televisiomaksujärjestelmän tulevaisuus on ollut auki viime syksystä alkaen. Työryhmän esitys selkeyttää tilannetta ja antaa mahdollisuuden siirtyä hallitusti uuteen järjestelmään vuodesta 2011 lähtien. Pidän esitettyä mallia hyvänä, ministeri sanoi tiedotteessa.
Lindén pitää tärkeänä, että maksu kerätään sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei yksin asuvia tai vähävaraisia kansalaisia rasiteta muita enempää.
- Työryhmä ehdottaakin maksua porrastettavaksi tulojen mukaan siten, että pienituloisten maksu alenee nykyisestä. Maksu olisi kuitenkin aina vähintään 175 euroa vuodessa eli selvästi nykyistä televisiomaksua suurempi.
Yleisradion rahoituksen tuleva taso on ollut auki sen jälkeen kun edellinen hallitus päätti lopettaa lupamaksujen perimisen vuoden 2010 lopussa. Lupamaksajien määrä vähentyi viime vuonna noin 20 000 henkilöllä ja oli vuodenvaihteessa runsaat 1 800 000.
Työryhmän esittämä mediamaksu ei korvaisi televisiolupamaksua vaan tulisi nykyisen televisioluvan rinnalle, joten tv-luvan maksajien lukumäärä pysyisi suunnilleen nykyisellä tasolla eli noin kahdessa miljoonassa kotitaloudessa.
Tv-lupa on tällä hetkellä reilut 231 euroa vuodessa kotitaloutta kohti. Käytännössä siis maksu alenisi keskimäärin 12 prosenttia nykyisestä tasosta.
Uuden mallin tavoitteena on lisätä julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoituksen avoimuutta ja selkeyttä sekä taata Yleisradiolle ennustettavampi budjettipohja toiminnan pitkäjännitteiselle suunnittelulle.
Työryhmä esittää myös, että Yleisradion hallintoneuvoston asema yhtiön korkeimpana toimielimenä vahvistettaisiin siten, että hallintoneuvosto päättäisi jatkossa keskeisistä toiminnan ja talouden linjauksista. Tämä linjaus koskisi vuosittain laadittavaa pidemmän aikavälin toimintastrategiaa, mutta ei sisältäisi yksittäisiin ohjelmisto- tai sisältöhankkeisiin liittyviä päätöksiä.
Lisäksi työryhmä ehdottaa, että hallitus nimeäisi yhden kolmesta jäsenestään Yleisradion hallituksen jäseneksi. Tällä tavoin hallitus tulisi riippumattomammaksi yhtiön hallintoneuvostosta, jonka jäsenten tulee olla hallintoneuvoston varsinaisia jäseniä.
Työryhmä esittää myös televisio- ja radiotoiminnan valvontamaksun määräytymisperusteiden muuttamista siten, ettei maksu enää perustuisi pelkästään toiminnan liikevaihtoon vaan siinä huomioitaisiin laajemmin Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannukset. Valvontamaksu säilyisi edelleen vuosittaisena maksuna eikä muuttuisi budjettiperusteiseksi kuten Yleisradion rahoitus kokonaisuudessaan vuodesta 2013 alkaen.
Lisäksi työryhmä ehdottaa selvitettäväksi vaihtoehtoja sille, miten hallintoneuvoston ja hallituksen puheenjohtajuudet voitaisiin yhdistää niin että sama henkilö ei voisi toimia molemmissa tehtävissä samanaikaisesti. Lisäksi työryhmä katsoo olevan tarvetta selvittää sitä, olisiko mahdollista siirtyä nykyistä pitkäjänteisempään parlamentaariseen päätöksentekomalliin.
Yleisradion toiminnan laajuudesta tai rahoituksesta on kiistelty pitkään ja hartaasti
Edellisen kerran Yleisradion asemaa pohdittiin vuonna 2007 Vanhasen II hallituksen aikana. Silloin hallitus päätti korottaa tv-maksua yhdellä prosentilla vuodelle 2008. Vuonna 2009 tehtiinkin sitten kaikkien aikojen ennätys: Tv-maksujen määrä kasvoi peräti 5 prosenttia eli yhteensä noin 30 000 maksajaa siirtyi digiaikaan.
Tv-maksun korottaminen ei kuitenkaan saanut aikaan toivottua tulosta, vaan Ylen rahoitus oli edelleen auki vielä tämän vuoden alussa.
Tilanne muuttui täysin huhtikuun ensimmäisenä päivänä vuonna 2010 jolloin eduskunta hyväksyi uuden Yle-lain sekä siihen liittyvän valtionbudjetin. Samalla päättyi tv-lupakeskustelu ainakin hetkeksi ja Yleisradiosta tuli niin sanotusti koko kansan radioyhtiö - tosin vain paperilla sillä käytännössä yleisradion budjetti on pysynyt samalla tasolla viimeiset vuodet eli noin 500 miljoonassa eurossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että lähes joka viides euro menee edelleen Yleisradion ylläpitoon.
Budjettirahoitus ei ole ongelmaton ratkaisu
Yleisradion rahoitukseen liittyy kuitenkin ongelmia kuten kaikissa muissakin valtion budjetointiin liittyvissä asioissa: miten turvataan rahoituksen jatkuvuus ja mihin rahoitus sidotaan? Rahoitushan voidaan sitoa joko indeksiin tai johonkin muuhun muuttujaan jolla varmistetaan yleisradion budjettirahoituksen taso tulevina vuosina. Ongelmana on se että kukaan ei tiedä mikä vaikutus milläkin päätöksellä tulee olemaan Yleisradion toimintaan.
Budjettirahoitus voisi johtaa myös siihen että Yleisradiosta tulisi hallituksen äänitorvi, koska hallitus voi halutessaan vaikuttaa valtion budjetin kautta suoraan Yleisradio Oy:n budjettiin ja sitä kautta yleisradiolain mukaisiin tehtäviin.
Jos taas rahoitus sidotaan indeksiin niin vaarana on ettei yleisradion budjettirahoitusta korjata vastaamaan todellisia kustannuksia vaikka kustannukset nousevatkin. Tällöin jää huomioimatta se tosiasia miten paljon televisioluvan maksajien määrä laskee siirryttäessä digi-aikaan.
Ylen nykyinen julkisenpalvelun tehtävä
Yleisradion rooli suomalaisessa media kentässä ei ole helppo, koska Suomessa toimii myös kaupallinen media joka kilpailee samoista asiakkaista Yleisradion kanssa ja samalla kaupallisten medioiden omistajat vaativat Yleisradiolta toimia jotka vaikeuttavat kaupallisen median toimintaa (esim. toimilupamaksu).
On selvää että kaupalliselle medialle on tärkeää saada kaikki yleisöt omalle kanavalleen eikä jakaa niitä Ylen kanssa.
Siksi onkin mielenkiintoista miten Yleisradio aikoo määritellä julkisen palvelun tehtävänsä tulevaisuudessa, koska jos julkinen palvelu määritellään liian laajaksi niin se voi rajoittaa kilpailua ja kaupallisten toimijoiden mahdollisuuksia tuottaa laadukasta sisältöä yleisölle ilman pelkoa siitä ettei toiminta ole kannattavaa kun osa yleisöstä katsoo saman sisällön ilmaiseksi internetistä. Toisaalta taas nykyinen määritelmä julkisesta palvelusta jättää liikaa tulkinnan varaa jolloin on vaarana että Yleisradiosta tulee liian kallis järjestelmä ylläpitää.
Julkinen palvelu pitää määritellä riittävän tarkasti jotta varmistetaan se, että Yleisradio ei toiminnallaan rajoita kaupallisen median toimintaa ja samalla sen pitää olla niin suppea että taataan laadukas sisältö laajalle yleisölle ilman pelkoa siitä ettei toiminta ole kannattavaa kun osa yleisöstä katsoo saman sisällön ilmaiseksi internetistä.
Yleisradion rahoitus
Kuten jo edellä on mainittu Yleisradion nykyinen budjetti rakentuu tv-lupamaksuista saataviin tuloihin. On selvää, että tällä tavalla saadaan kerättyä suurin mahdollinen tulovirta budjetiksi mutta ongelmana onkin se kuinka suuri tuo summa todellisuudessa voi olla? Voidaanko budjettia kasvattaa mielin määrin vai pitäisikö valtion budjetissa määritellä jonkinlainen katto?
TV-lupamaksujen määrä ei ole ollut vakio vaan siihen vaikuttaa merkittävästi ihmisten halu maksaa lupamaksuja ja toisaalta taas niiden maksamatta jättäminen.
Yleisradion budjetti on kasvanut koko 2000-luvun ajan. Tämä johtuu osittain siitä, että tv-maksu nousi vuoteen 2007 asti vuosittain mutta sen jälkeen kehitys muuttui kun maksu jäädytettiin vuoden 2008 tasolle mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että budjetit tehdään nyt tuon summan mukaan (2007: 479 miljoonaa euroa vuonna 2009 : 466 miljoonaa).
On selvää ettei budjettia voida loputtomasti kasvattaa sillä se on jo nyt lähellä 2000 luvun huippuvuosia ja toisaalta taas jos lupamaksuja ei koroteta niin budjetti tulee laskemaan rajusti.
Toisaalta voidaan myös kysyä voidaanko budjetti pitää nykyisellä tasolla koska kuitenkin tiedetään, että internetin kautta katsotaan paljon sellaista materiaalia joka kuuluisi julkisen palvelun piiriin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä ,että vaikka tv-maksua korotettaisiin kuinka paljon tahansa ihmiset katsovat silti osan ohjelmista ilmaiseksi internetistä jolloin budjetista saatava tulo laskee ja jos budjettia taas lasketaan Ylen on leikattava kulujaan mikä voi johtaa siihen ettei kaikkia lakisääteisiä tehtäviä pystytä toteuttamaan.
Miten Yleisradion budjetti pitäisi rahoittaa?
Jos minulta kysytään niin paras vaihtoehto olisi, että ylevero poistettaisiin kokonaan. Tämä tarkoittaisi sitä,että ylen rahoitus siirtyisi valtion budjettiin eli käytännössä se tarkoittaa sitä, että kansanedustajat päättäisivät sen kuinka paljon rahaa laitetaan mihinkin tarkoitukseen ja toisaalta taas jokainen saisi itse päättää maksavansako vai ei veroa valtiolle sillä perusteella onko hänellä tuloja.
Tämän lisäksi voitaisiin tehdä vielä sellainen muutos ,että kaikki muut kanavat (paitsi yle) maksaisivat myös jonkinlaista lupamaksua siitä hyvästä, että ne lähettävät ohjelmaa. Tällä tavalla saataisiin aikaiseksi eräänlainen kanavakohtainen budjetti joka toimisi samalla periaatteella kuin yleisradiokin mutta vain toisinpäin eli poliitikot päättäisivät kanaville jaettavan rahan määrän ja jokainen voisi itse päättää haluaako maksaa vai ei.
Tällä hetkellä on todella ikävää kun esimerkiksi sub lähettää sellaista sontaa ettei sitä voi katsoa ellei halua menettää hermojaan tai silmiään joten en todellakaan ymmärrä miksi siitä pitäisi vielä jotain lupamaksujakin maksaa. Samalla tavalla myös maikkari syyllistyy samanlaiseen paskan lähettämiseen mutta jotenkin tuntuu siltä, että se olisi hieman vähemmän perseestä kuin yle koska siellä sentään välillä tulee ihan katsottavia ohjelmia toisinkuin ylessä.
Vaikka yleisradio onkin täysin turha laitos niin sen lopettaminen kokonaan on kuitenkin aika radikaali toimenpide enkä usko kovinkaan monen kannattavan sitä ainakaan tässä vaiheessa joten ehkä paras vaihtoehto olisikin supistaa ylen toiminta minimiin ja pitää rahat valtion budjetissa. Samalla voisi myös pohtia tulisiko yleisradion edes olla koko kansan media vai olisiko parempi jos siitä tehtäisiinkin vain sellainen joka tarjoaa uutisia yms sellaisille joilla ei ole varaa tilata sanomalehtiä tai katsoa maksullisia kanavia.
Eli yle on siis turha? Miksi sitten itse käytät sen palveluita?
Lainaus
Jos kerran olet niin viisas, mikset kirjoita omalla nimelläsi ja naamallasi vaikkapa hesariin kuinka asiat ovat. Turha täällä nimettömänä huudella mitään viisauksia kun et pysty niitä millään perustelemaan!
Kirjattu
Vaikka YLE onkin kieltämättä melkoisen politisoitunut laitos (enpä ole kuullut kenenkään väittäneen sitä puolueettomaksi), on kuitenkin otettava huomioon että se on Suomen ainoa valtakunnallinen mediatalo, jonka tehtävänä on levittää tietoa ja uutisia koko maahan . Tämän tehtävän hoitaminen vaatii rahaa. Ja vaikka en itse YLE:n palveluja juuri käytäkään niin pidän tärkeänä asiana sitä ettei Suomessa levitetä propagandaa valtion omistaman median taholta.
Kyllä minä ihan omalla nimelläni kirjoittelen Hesarin yleisönosastoon aina silloin tällöin kun minusta tuntuu että joku asia pitää saada ihmisten tietoon eikä mikään muu kanava toimi tai ei ainakaan ole tarpeeksi tehokas, ja joskus jopa onnistuvat julkaisemaankin. Mutta en kuitenkaan halua leimautua minkään yhden asian äänitorveksi koska sellainen ihminenhän on helposti johdateltavissa joten yritän kirjoittaa mahdollisimman monipuolisesti.
Kirjattu
Onko tämä nyt sitten niin? Se olisi uutinen ainakin minulle, sillä YLE on mielestäni varsin neutraali uutisoinnissaan verrattuna esim. Hesariin tai maikkariin. Itse asiassa YLE:n uutiset ovat minusta puolueettomimmat kaikista kolmesta valtamediasta. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä että kaikki olisivat objektiivisia, mutta en ainakaan itse ole havainnut mitään erityistä puolueellisuutta.
En nyt tiedä mihin keskusteluun tämä varsinaisesti liittyy koska olen samaa mieltä siitä ettei budjettirahoitus olisi paras mahdollinen tapa rahoittaa yleisradiota - kuten eivät muutkaan verotusmallit - sillä silloin ne jotka katsovat televisiota joutuisivat maksamaan myös niiden puolesta joilla ei siihen välttämättä varaa olisikaan. Budjettirahoitus tosin mahdollistaisi sen että YLE saisi itse päättää rahoituksestaan, jolloin se voisi jopa toimia nykyistä tehokkaammin.
Toisaalta en tiedä olisiko sekään mikään katastrofi jos YLE:n rahoitus tulisi suoraan valtion budjetista ja sitä kautta käytännössä kaikkien veronmaksajien kukkarosta mutta ainakin nykyisessä muodossaan yleisradio on ihan hyvä tapa hoitaa asia - vaikka tietysti toivoisinkin ettei minun tarvitsisi maksaa siitä. Ymmärrän kuitenkin myös niitä joiden mielestä YLE pitäisi lakkauttaa kokonaan tai sen toiminta vähintäänkin supistaa minimiin, sillä onhan se melko turhaa että jokainen joutuu maksamaan yleisradion toiminnasta vaikkei koskaan käyttäisi ainoatakaan YLE:n tuottamaa ohjelmaa.
Ja pakko myöntää sekin etten ole itsekään kovin usein käyttänyt YLEn palveluita vaan olen aina katsonut kaupallisia kanavia - mutta toisaalta jos en katsoisi niin saattaisin katsoa jotain muuta roskaa joka ei välttämättä olisi yhtään parempaa kuin nykyinen tarjonta. Ja tietysti myös YLE tuottaa hyviä ohjelmia kuten dokumentteja, luonto-ohjelmia ja ajankohtaisohjelmia joita katsoo ihan mielellään vaikka ne eivät ehkä olekaan yhtä viihdyttäviä tai jännittäviä kuin saippuasarjat.
Mutta mitä itse asiaan tulee eli siihen että pitäisikö minun nyt sitten ryhtyä opiskelemaan venäjää vai eikö pitäisi niin sanon vain sen minkä sanoin jo aiemminkin - ei tarvitse jos et halua. Minä en ryhdy enkä ole ryhtynyt koska minulla on tärkeämpiäkin asioita opittavana ja tehtävänä joten älä sinäkään vaivaudu vaikka joku sinua moiseen kehottelisikin tai painostaisi. Vaikka se saattaisikin olla hyödyllistä monellakin tavalla.
lauantai 27. syyskuuta 2008
Tänään oli sitten taas aika palata sorvin ääreen, eli töihin kesäloman jälkeen. Kesäloma meni hyvin pitkälti kotona loikoillessa mikä ei varsinaisesti haitannut koska en ole mikään auringonpalvoja enkä muutenkaan välitä rantalomista vaan viihdyn paremmin kaupunkien vilinässä ja tapahtumien sykkeessä. Ainoa asia jota jäin hieman kaipaamaan kesälomaltani olivat risteilyt jotka ovat aina olleet lähellä sydäntäni mutta tänä vuonna jouduin jättämään ne väliin.
Kesäloman jälkeen on yleensä ollut tapana aloittaa uusi harrastus tai ainakin kokeilla jotain uutta, joten päätinkin tänään töiden jälkeen poiketa paikallisessa urheiluliikkeessä jossa olin nähnyt mainoksen uudesta kamppailulajista joka oli herättänyt kiinnostukseni jo aiemmin. Kyseessä ei tosin ole ihan puhdas taistelulaji vaan se yhdistelee eri liikuntamuotoja kuten juoksua ja kahvakuulaharjoittelua mutta ajattelin että voisin ehkä kiinnostua siitä kun kerran pidän juoksusta ja kahvakuulasta.
Kroppani on aina ollut hieman ongelmallinen, eli olen pitkä (182 cm) ja harteikas joten useimmat vaatteet eivät yksinkertaisesti istu minulle vaikka ne olisi tehty mittojen mukaan. Jos housut ovat vyötäröltä sopivat niin ne roikkuvat lantiolta kuin henkarit ja jos taas takki istuu hartioista hyvin niin se kiristää vyötärön kohdalta kuin makkarankuori.
Joudunkin siis usein tyytymään kompromisseihin jotka näyttävät päälläni kummallisilta, mutta tämä ei ole koskaan ollut ongelma mittatilauspuvuissa joita olen teettänyt eri räätäleillä ympäri maailmaa. Olen aina saanut juuri sellaiset puvut kuin haluankin eikä minun tarvitse kärsiä huonosti istuvista vaatteista kuten monien muiden näyttää kärsivän.
Mittapukuni ovatkin minulle tärkeä osa identiteettiä ja ne kertovat muille ihmisille että en kuulu niihin tavallisiin kaduntallaajiin jotka kulkevat tuulipuvussa kesät talvet vaan minulla on oma tyylitaju jonka olen luonut omin käsin käyttäen apuna eri räätäleiden ammattitaitoa. En voisi kuvitellakaan pukeutuvani joihinkin markettivaatteisiin tai halpahallin vaatteisiin koska haluan osoittaa pukeutumisellani myös muille sen kuinka paljon arvostan räätälien työtä.
Jos joku nyt miettii siellä että miten se mittatilauspuku sitten eroaa jostain Seppälän alennusmyyntiräteistä niin voin kertoa teille salaisuuden: ei mitenkään, sillä kaikki puvuthan tehdään nykyään Kiinassa ja Hong Kongissa joten ne ovat ihan samanlaisia. Jos haluatte erottua massasta tai jopa saada vastakkaisen sukupuolen huomion osaksenne kannattaa hankkia itselleen mittatilauspuku jonka on teettänyt jossain päin Aasiaa.
Kun itse kävin teettämässä itselleni puvun Hongkongissa eräs paikallinen räätäli kertoi minulle että jos haluaa hyvän laatuisen pukukankaan siihen menee yli sata metriä kangasta, kun taas johonkin halpisrättiin riittää vain parikymmentä metriä. Miettikääpä sitä!
keskiviikko 1. lokakuuta 2008
"Suomen pitää ottaa vastaan enemmän pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kuin nykyisin, koska se on moraalinen velvollisuutemme. Suomi voi olla ylpeä siitä, että olemme kantaneet oman vastuumme maailman pakolaisongelmasta.
Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että oma hyvinvointiyhteiskuntamme rapautuu yhä useampien ihmisten jäädessä sen ulkopuolelle. On väärin väittää, ettei meillä ole varaa auttaa hädänalaisia ihmisiä vain siksi, että rahat ovat tiukassa omassa yhteiskunnassamme."
Näin siis Suomen Pakolaisapu ry:n puheenjohtaja Thomas Wallgren järjestön lehdessä Pakolainen 2/2008 . En tiedä onko se moraalisesti oikein vai väärin mutta minusta on mielenkiintoista kuinka tämä "moraalinen velvollisuus" muuttuu aina sen mukaan mikä kulloinenkin poliittinen tuuli puhaltaa.
Jos minä sanon, että suomalaisten pitää kantaa vastuunsa maailman hädänalaisista ihmisistä niin saan heti kuulla olevani elitisti tai moralisti joka ei ymmärrä talouden realiteetteja. Jos taas joku ulkomaalainen sanoo saman asian saa hän siitä oitis sulan hattuunsa ja kutsun linnan juhliin.
Pakolaisapu näyttää siis unohtavan sen tosiseikan ettei Suomen talous ole mikään irrallinen saareke muusta yhteiskunnasta vaan se on täysin riippuvainen yleisestä taloudellisesta tilanteestamme sekä kilpailukyvystämme kansainvälisillä markkinoilla. Mikäli taloutemme ei kestä maahanmuuttajien elättämistä niin silloin meillä yksinkertaisesti rahat loppuvat kesken eikä siinä auta yhtään vaikka kuinka toivoisimme maailman muuttuvan paremmaksi paikaksi elää.
Pakolaisapu siis haluaa, että YLE-vero tulee myös kaikkein pienituloisimpien maksettavaksi ja vieläpä korotettuna koska heidän pitää maksaa televisiomaksunsakin toimeentulotuesta joka on tunnetusti erittäin alhainen. Minusta tuntuu siltä ettei Pakolaisavussa ymmärretä sitä tosiasiaa etteivät köyhät ihmiset saa toimeentulotukea kovinkaan paljon joten he eivät pysty maksamaan nykyistäkään tv-maksua.
Pienituloiset joutuvat siis turvautumaan toimeentulotukeen sekä YLE-veroon mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että rahat jotka olisi pitänyt käyttää muuhun kulutukseen menevät nyt veroihin eikä tämä ainakaan paranna heidän taloudellista tilannettaan ja lisää kulutuskysyntää joka taas on välttämätöntä talouden kasvulle. Minusta tuntuu siltä ettei Pakolaisavussa ymmärretä taloudesta yhtään mitään vaan siellä kuvitellaan pienituloisten ihmisten taloudellisen tilanteen parantuvan kun he joutuvat maksamaan yhä enemmän veroja.
Pienituloisten pakottaminen YLE-veron maksajiksi siis vain heikentää Suomen taloutta koska pienituloiset käyttävät tulonsa kulutukseen eikä heillä näin ollen ole varaa muuhun kuin kaikkein välttämättömimpään mikä tarkoittaa sitä, että heidän muu kulutuksensa jää kokonaan pois. Tämä taas vähentää kulutuskysyntää ja lisää työttömyyttä joten Pakolaisavun ajama politiikka on erittäin vahingollista Suomelle sekä sen taloudelle.
Pakolaisapu haluaa myös nostaa YLE-veroa vaikka YLE:n budjetti ei edes kasva koska se saa nyt rahoituksensa suoraan valtion budjetista eikä enää tv-lupamaksuista kuten tähän saakka mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että pienituloisten verotusta pitää kiristää. Tämä taas johtaa siihen ettei pienituloisilla ole varaa maksaa veroja eli heidän toimeentulonsa heikkenee entisestään ja köyhyys lisääntyy joten Pakolaisavun ajama politiikka on erittäin vahingollista Suomelle.
Suomenruotsalaisten poliitikkojen mielestä YLE:n budjetti ei saisi olla kuin vain 500 miljoonaa euroa koska suomenruotsalaiset poliitikot eivät halua antaa suomalaisille enempää oikeuksia vaan haluavat jatkaa suomalaisten nöyryyttämistä pitämällä heitä kakkosluokan kansalaisina omassa maassaan. Suomenruotsalaisilla poliitikoilla näyttää olevan sellainen käsitys, että suomenruotsalaisuus kuuluu yleissivistykseen mikä pitää paikkaansa ainoastaan siinä tapauksessa jos suomenruotsalainen poliitikko on syntynyt Suomessa ja elänyt koko elämänsä täällä.
Jos taas suomalainen asuu jossain muussa maassa niin silloin suomenruotsalaisen poliitikon mielestä suomalaisen pitäisi osata ruotsia koska muuten hän ei ole sivistynyt ihminen. Tämä ajattelutapa todistaa sen kuinka hyvin Suomenruotsalaiset ovat integroituneet suomalaiseen yhteiskuntaan kun he ajattelevat näin, että suomenruotsalaisuus kuuluu yleissivistykseen eikä pelkästään suomalaisuus kuulu suomalaisten yleissivistyksen piiriin.
Suomenruotsalaisilla on siis kaksoisstandardi käytössä joka tarkoittaa sitä, että suomalaiset eivät voi olla sivistyneitä ihmisiä elleivät osaa ruotsia mutta suomenruotsalaisten ei tarvitse osata suomea koska heidän mielestään suomen kieli ei edes kuulu yleissivistykseen. Suomenruotsalaiset poliitikot ovat myös niin ylimielisiä etteivät he suostu myöntämään sitä tosiasiaa ettei ruotsin kielellä tee mitään missään muussa maassa kuin Suomessa joten sen opettaminen on täysin turhaa.
Ruotsin kielen opetus pitää siis ehdottomasti lopettaa kokonaan ja YLE:n budjetti leikata nollaan euroon sillä eihän ole oikein, että yksi etninen vähemmistö saa käyttöönsä yli 200 miljoonaa euroa vuodessa joka tekee lähes 180000€ per suomenruotsalainen veronmaksaja. Vertailun vuoksi sanottakoon se vielä kerran eli YLE-veron maksimimäärä nousee 163 eurosta 143 euroon ensi vuonna kun taas pienituloisin vapautettu maksaa jatkossa 50 euroa entisen 42 euron sijaan.
Yle on siis jo pitkään ollut pelkkä ruotsinmielisten suojatyöpaikka ja pakkoruotsituksen propagandalaitos mutta nyt sen meno alkaa olemaan jo aivan pöyristyttävää!
Sen lisäksi että Yle tuhlaa vuosittain yli 200 miljoonaa suomalaisten verorahaa ruotsinkieliseen ohjelmatuotantoon niin se myös haaskaa rahaa lähes yhtä paljon eli noin 150000€ per vuosi ruotsinkielisen FST5-kanavan ylläpitoon joka on täysin turha kanava kun sitä ei katso juuri kukaan. Kun tähän lisätään vielä Ylen muu ruotsinkielinen toiminta ja sen osuus budjetista saadaankin kasaan sellainen summa, että sillä saisi tuotettua kaikki YLE:n radiokanavat sekä televisio kanavat ainakin viideksi vuodeksi.
Ainoa syy miksi Yle tuhlaa niin paljon rahaa ruotsinkieliseen ohjelmatuotantoon johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että se pelkää kuollakseen menettävänsä ruotsinkielisen FST5-kanavan joka on sille lähes yhtä tärkeä kuin Yleisradio oli aikoinaan kommunistiselle puolueelle jonka propagandatuutti YLE:kin ennen muinoin oli. Nykyäänhän siellä ei ole enää juuri ketään töissä ja sen sijaan, että sieltä potkittaisiin väkeä pihalle niin sitä yritetään saada tuottamaan jotain ohjelmaakin.
Ruotsinkielisen ohjelmatuotannon kustannukset ovat siis noin 150000€ vuodessa joka on täysin järjetön summa kun kyseessä oleva kielivähemmistö koko maassa lienee siinä 300000-000000 välillä riippuen vähän siitä kuinka tarkkaan tuon porukan määrää halutaan laskea. Kun vertaa tuota summaa siihen mitä kaikki muut vähemmistöt saavat eli saamenkieliset ja viittomakielisetkin yhteensä niin huomaa hyvin sen, että meillä ei ole mitään todellista tarvetta pitää yllä ruotsinkielistä ohjelmatuotantoa.
Ja mikä tärkeintä: me emme tarvitse sitä!
Kun kerran valtio rahoittaa Yleisradion toimintaa niin silloin rahoitus pitäisi kohdentaa vain sellaiseen toimintaan joka on yhteiskunnan kannalta tärkeää. Tällainen toiminta voisi olla esimerkiksi yleisradiotoiminta kriisiaikana kuten vaikkapa poikkeusolojen tiedottaminen ja muu vastaava toiminta tai sitten ohjelmien tuottaminen muille vähemmistöille joiden määrä Suomessa jää alle sadantuhannen. Sen sijaan tällainen ruotsinkielinen ohjelmatuotanto jota nykyinen Yleisradio harrastaa ei ole millään muotoa tarpeellista vaan se voidaan aivan hyvin toteuttaa yksityisten tahojen toimesta.
Jos nyt jotain ruotsinkielistä ohjelmaa pitää tuottaa niin sen voisi tehdä jokin yksityinen yhtiö joka toimisi liiketaloudellisin perustein eikä suinkaan valtion budjetista maksettavan rahoituksen turvin kuten nykyisin tehdään. Ja jos joku haluaa katsoa ruotsinkielisiä ohjelmia ja maksaa niistä vapaaehtoisesti niin siitä vain minun puolestani, en minä sitä halua mitenkään rajoittaa kunhan kyseinen henkilö tekee sen omalla kustannuksellaan ilman että siihen käytetään yhteisiä verovaroja.
Jos taas Yleisradiolla ei ole riittävästi rahaa tuottaa ohjelmaa edes nykyisellä budjetilla joka on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa (2009) tai sitten kerätä katsojilta lupamaksua jolla voitaisiin kattaa nuo kulut niin silloin Yleisradion toimintaa pitää supistaa ja karsia siitä kaikki tarpeeton pois. Jäljelle jäisi vain se toiminta jota yhteiskunnan kannalta pidetään tärkeänä eli kriisiajan tiedottaminen sekä normaalioloissa uutis-, ajankohtais- ja viihdeohjelmat.
Jos taas katsotaan tarpeelliseksi ylläpitää Yleisradioyhtiötä tuottamaan edellä mainittuja ohjelmia koko kansalle ilmaiseksi ikään, sukupuoleen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta on valtion kerättävä tuo summa kansalaisilta itseltään verovaroina joiden kerääminen voitaisiin aloittaa niiltä jotka tuota palvelua eniten käyttävät. Eli siis suurituloisilta ja rikkailta joille tuon palvelun tuottaminen ei ole mitenkään tarpeellista. Ei kai kukaan oikeasti tarvitse jotain ruotsinkielistä kanavaa kun edes Yleisradion pääjohtajana toiminut Sakari Kiuru (SDP) ei sitä tarvinnut vaikka onkin ruotsinkielinen.
Jos taas katsotaan, että yhteiskunnan pitää kustantaa kaikille kansalaisille samat palvelut niin silloin myös maksu on sama eikä kuten nyt jolloin kaikki maksavat veroa tuloistaan riippumatta ja suurituloiset eniten.
Eli siis tiivistettynä:
1. Yleisradion budjetista siirretään 500 miljoonaa euroa valtion budjettiin josta rahoitetaan terveydenhoitokulut sekä muut yhteiskunnalliset tärkeät menot. 2. Yleisradiolta poistetaan verotusoikeus ja se saa tulonsa suoraan valtiolta budjetin kautta 3. Jos halutaan ylläpitää Yleisradioyhtiötä niin kerätään siihen tarvittava summa kaikilta kansalaisilta verotuksen yhteydessä samalla tavalla kuin nykyisin peritään Yle-veroa.
Jos tuo vero on epäoikeudenmukainen pienituloisia kohtaan, kuten jotkut väittävät, voidaan sitä muuttaa tulojen mukaan progressiiviseksi tai poistaa kokonaan köyhiltä, jotka eivät tarvitse Ylen palveluita yhtä paljon kuin rikkaat ja suurituloiset. Näin jokainen maksaa juuri sen verran kun katsoo saavansa vastinetta rahoilleen.
Kun Yleä rahoitetaan verovaroin tulee se koko kansan mediaksi eikä ole enää riippuvainen mainostajista joiden avulla kaupalliset mediat hankkivat rahoituksensa. Tämä on demokratian kannalta tärkeää sillä nyt kansalaisten ääni pääsee kuulumaan paremmin kun heillä ei ole vastassaan kaupallisia intressejä kuten esimerkiksi mainostelevisiokanavilla, jotka eivät anna tilaa kriittisille mielipiteille vaan käyttävät valtaansa niiden vaientamiseen.
Tästä syystä kannatan Ylen rahoituksen hoitamista verovaroin koska silloin siitä tulee koko kansan media eikä mikään pienen eliitin äänitorvi ja se pystyy toteuttamaan tehtävänsä kansanvallan vahtikoirana paljon tasapuolisemmin kuin kaupalliset mediat. Silloin myös mainostajat joutuvat kilpailemaan keskenään eivätkä voi ostaa näkyvyyttä rahalla niin, että vain heidän mielipiteensä pääsevät kuuluviin kuten kaupallisessa mediassa tapahtuu vaan yleisön on itse päätettävä mitä mieltä he ovat asioista.
Kun Yleä rahoitetaan verovaroin voidaan samalla lopettaa sen rahoittaminen valtion budjetista jolloin saadaan loppumaan se jatkuva taistelu Ylen rahoituksesta ja asemasta koska sitä ei enää uhkaa budjetin supistaminen. Samalla loppuu myös tarve poliittisiin virkanimityksiin kun poliitikot eivät voi ostaa itselleen suojatyöpaikkoja Ylestä niin kuin nyt tapahtuu, vaan kaikki paikat joudutaan panemaan yleiseen hakuun eikä niitä voida antaa puoluepoliittisin perustein.
Jos kerran halutaan päästä eroon mediamaksusta jota jotkut pitävät epäoikeudenmukaisena kannattaa äänestää sellaisia puolueita jotka vastustavat sitä eivätkä suostu siihen että Ylen toimintaa rahoitetaan valtion budjetista. Jos joku haluaa käyttää termiä Yle-vero se on ihan ok mutta koska siinä ei ole mitään järkeä niin itse ainakin puhun mieluummin budjettirahoituksesta kuin Yle-verosta joka tarkoittaa samaa asiaa.
En usko, että tämä oli sattuma. Luulen jopa tietäväni kuka tämän takana on:
Ja sitten ihmetellään miksi ihmiset eivät katso Ylen ohjelmia... Kun kaikki on pakko jakaa ilmaiseksi, niin ei ole ihme ettei kukaan halua maksaa mistään mitään.
Tuossa ylen uutisessa mainittiin erikseen että "tämä mahdollistaa myös sen, että Yle voi tarjota ohjelmiaan muuallekin kuin omille kanavilleen". Joten ilmeisesti tuo tarkoittaa sitä että jatkossa YLE tarjoaa ohjelmistoaan maksua vastaan esimerkiksi mtv3:lle ja neloselle tai jollekin muulle kaupalliselle kanavalle. Ja silloin kyse ei enää ole siitä mihin yle rahansa käyttää vaan se päättää itse kenelle ne jakaa.
Onko tämä nyt sitten hyvä vai huono asia? Ainakin minusta olisi ihan reilua, jos tv-maksu korvattaisiin valtion budjetista maksettavalla rahalla eikä pakollisella mediamaksulla joka on kaikille sama tuloista riippumatta. Vai onko joku muka sitä mieltä että esimerkiksi työttömän tai eläkeläisen pitäisi maksaa samansuuruinen maksu kuin jonkun ison yrityksen johtajan?
Tässä vielä linkki ylen uutiseen jossa kerrotaan asiasta tarkemmin:
http://yle.fi/uutise/REDACTED/_627867.html
Ja tässä taas uutinen vuodelta 2007, jolloin asiaa käsiteltiin ensimmäisen kerran:
http://www.yle.fi/uu/REDACTED/1700000.html
(ja jos joku nyt sattuu olemaan sitä mieltä että olen väärässä niin kannattaa varmaan ihan itse tarkistaa asia esimerkiksi tuolta ylen uutisesta)
Mutta siis kiitos kaikille jotka ovat jo tähän mennessä viitsineet vastata ja toivottavasti saadaan lisää mielipiteitä asiasta! :) Ja tsemppiä niille joiden koulut alkavat huomenna, onneksi itselläni on vielä yksi vapaapäivä jäljellä ennen kuin työt taas kutsuvat... ;P
Ja hyvää kesää myös muille palstalaisille!
- N26 -81 (ei ikäloppu mutta ei nyt ihan nuorikaan enää!) :D
(ja jos joku miettii että miksi en ole kirjoittanut omalla nimelläni niin se johtuu siitä yksinkertaisesta syystä etten halua antaa nimeäni julki täällä, enkä myöskään siksi ettei kukaan vaan tunnista minua tästä ja ala levitellä tietoa eteenpäin... :) )
[quote author="N26" time="08.06.2011 klo 21:43"]
Ei sitä aina tarvitse olla nuori ollakseen aktiivinen! Itse olen pian 28v (täytän syyskuussa 29), kahden lapsen äiti ja käyn säännöllisesti salilla treenaamassa.
Olen myös ollut nuorempana hyvinkin urheilullinen, mutta lasten myötä se on vain jäänyt pois kuvioista vaikka silloin tällöin tuleekin jotain pientä harrastettua... Salilla en ole käynyt varmaan sitten yläasteen jälkeen eli siitä alkaa olemaan jo aikaa. Ja jos totta puhutaan niin olin tuolloin yläasteikäisenä huomattavasti paremmassa kunnossa kuin nyt :) Mutta siis juu, kyllähän tässä vielä ehtii!
Ja mitä tulee tuohon ylen rahoitukseen niin itse olen sitä mieltä että se on ihan hyvä juttu! En tiedä tuleeko tuo maksu pakolliseksi kaikille vai vain niille jotka tuota yleä haluavat katsoa mutta kuitenkin... Itse en ole koskaan ollut mikään kovin suuri tv'n orja ja katsonkin sieltä lähinnä uutiset jos satun olemaan kotona siihen aikaan sekä tietty salkkarit yms. hömppäohjelmat :D
[quote author="Nea_80" time="08.06.2011 klo 21:46"]
...että meillä on täällä Suomessa YLE, joka maksaa n. 500 miljoonaa euroa vuodessa... Siis mitä ihmettä? Eikö olisi aika muuttaa tätä systeemiä ja lopettaa koko YLE:n toiminta tai pienentää ainakin puoleen nykyisestä?!?!?!
Ja tosiaan; kyllä sitä rahaa menee turhempaankin (ja vielä paljon enemmän!) kuin siihen että saadaan katsella esim. noita salkkareita telkkarista! Sitä paitsi sen lisäksi, että YLE on valtion laitos niin se myös kerää veroa... Eli maksaako kaikki kansalaiset nyt sitten ihan turhaan siitä ettei ole telkkaria?
[quote author="Nea_80" time="08.06.2011 klo 21:49"]
Jos ajatellaan sitä mitä me suomalaiset oikeasti tarvitsemme eli tietoa ja viihdettä sekä kulttuuria (joka ei siis tarkoita pelkästään urheilua), niin kyllä YLE on ehdottomasti yksi niistä instituutioista, joka kuuluu säilyttää.
Toki Ylen pitäisi olla nykyistä paremmin ajan hermolla eikä keskittyä liikaa vanhoihin kaavoihinsa. Esimerkiksi Teemalla saisi näkyä enemmän uusia elokuvia jotka eivät pyöri kaupallisilla kanavilla ollenkaan tai vain harvoin - tämän voisi toteuttaa vaikka siten että Teeman lähetysaikaa pidennettäisiin nykyisestä kahdeksasta tunnista yhdeksään tuntiin jolloin tulisi kaksi uutta leffaa per ilta eli yhteensä neljä viikossa nykyisten kolmen lisäksi. (Tosin itse en ole mikään leffafriikki joten tämä on ihan maallikon mielipide, joku voi olla eri mieltä.)
Lisäksi YLEllä pitäisi näkyä enemmän ulkomaista ohjelmaa ja etenkin urheilua. Urheilua ei tarvitse näyttää yhtä paljon kuin nyt (esim. jalkapallomatsit voisi jättää kokonaan pois), mutta jos sitä näytettäisiin niin sen täytyisi sitten tulla suorana eikä mitään uusintoja tai koosteita.
Jos Yleä aletaan pilkkomaan osiin eli budjetti pienenee, se tarkoittaa käytännössä Ylen ohjelmien tason laskua entisestään: vähemmän elokuvia ja tv-sarjoja sekä ulkomaisia sarjoja; enemmän vanhoja kotimaisia ohjelmia jotka eivät kiinnosta ketään (esim. Reinikainen); lisää urheilua johon ei riitä enää rahaa kun budjettia pienennetään roimasti nykyisestä... Ja niin edelleen - tässä vain muutamia esimerkkejä siitä mitä tapahtuisi jos Yleä alettaisiin pilkkomaan.
Itse en ole koskaan ollut Ylen vastustaja, mutta olen kyllä sitä mieltä että tv-lupamaksu on aikansa elänyt ja sen tilalle pitäisi ottaa käyttöön budjettirahoitus eli valtion budjetista rahoitettaisiin Ylen toiminta. Budjettirahoituksessa olisi sekin hyvä puoli ettei siinä enää voitaisi suosia mitään tiettyjä väestöryhmiä (esim. pienituloisia) sillä kaikki maksaisivat saman summan riippumatta tulotasostaan.
Budjettirahoitukseen siirtyminen tarkoittaisi käytännössä myös Yleisradion pilkkomista osiin, koska muuten Yleä ei saataisi rahoitettua valtion budjetissa sille varatusta määrärahasta eli noin 500 miljoonasta eurosta vuodessa. Jos budjettirahoitus toteutuisi niin se johtaisi mitä suurimmalla todennäköisyydellä siihen että Yleisradiosta erotettaisiin omaksi yhtiökseen kaupalliset kanavat ja jäljelle jäisi vain julkisen palvelun Yleisradio (joka siis on sama asia kuin nykyinen yleisradio mutta ilman kaupallisia mainoksia).
Kaupalliset tv-kanavat ovat yrittäneet estää Yleisradion pilkkomisen omiksi yhtiöikseen koska ne pelkäävät sitä, etteivät enää saisikaan riittävästi mainostuloja jos Ylen toiminta rahoitettaisiin valtion budjetissa. Kaupallisten kanavien mielestä olisi parempi että kaikki ohjelmatoiminta hoidettaisiin yhdessä yhtiössä eli Yleisradiossa ja kaupalliset kanavat toimisivat vain mainoskanavina.
[quote author="xork" time="26.07.2013 klo 13:40"]
Re: Budjettiesitys 2014: Yle jatkaa säästökuurilla, X3M:n aamutelevisio loppuu
En ole ihan varma mitä tämä tarkoittaa mutta jos se on sitä miltä vaikuttaa niin hyvä uutinen! "X3M aamu uudistuu" -tekstillä varustettu linkki vie sivulle jossa kerrotaan että uusi aamuohjelma alkaa vuoden 2015 alussa. Hyvä!
[quote author="Pullasorsa" time="26.07.2013 klo 13:56"]
Re: Budjettiesitys 2014: Yle jatkaa säästökuurilla, X3M:n aamutelevisio loppuu
Budjettiesityksen mukaan Yleisradion indeksikorotus jäädytetään ensi vuonna 0,4 prosenttiin ja seuraavanakin vuonna vain puoleen siitä.
Jäädytys on yksi osa hallituksen sopimia toimia julkisen talouden tasapainottamiseksi. Ylen rahoituksen tasoksi sovittiin jo aiemmin 500 miljoonaa euroa vuodessa vuoteen 2016 saakka.
Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajan Ilkka Kantolan (sd.) mielestä indeksin jäädyttäminen ei ole viisasta politiikkaa tässä tilanteessa
– Se heikentää Yleisradion mahdollisuuksia vastata mediankäytön muutoksiin ja ylläpitää suomalaisen mediatarjonnan monimuotoisuutta, Kantola arvioi tiedotteessa.
Kantolan mukaan indeksijäädytyksen vaikutusta on seurattava tarkasti. Mikäli sen todetaan aiheuttavan kohtuuttomia seurauksia Yleisradiolle, pitää hallituksen hänen mielestään ryhtyä toimenpiteisiin.
Hallitus käsittelee ensi vuoden talousarvioesitystä budjettiriihessään elokuun lopulla.
Indeksikorotus olisi merkinnyt Ylelle noin 10 miljoonaa euroa lisää vuodessa.
Re: Budjettiesitys 2014: Yle jatkaa säästökuurilla, X3M:n aamutelevisio loppuu
Yle kertoo , että sen tv-kanavia ja palveluita voi käyttää iPadilla tästä päivästä alkaen. Yle Areenan iPad-sovelluksella on mahdollista katsoa kaikkia palvelun tv-sisältöjä ilmaiseksi sekä kuunnella radio-ohjelmia.
Ylen mukaan uusi sovellus tuo iPadin käyttäjille mahdollisuuden kelata suoria lähetyksiä eteen- tai taaksepäin jopa tunnin ajan. Lisäksi käyttäjä saa muistutuksen alkavasta suorasta lähetyksestä, kun ohjelma alkaa. Sovelluksessa on myös toiminto, jolla voi halutessaan siirtyä katsomaan ohjelmaa kesken suoran lähetyksen joko alusta tai kohdasta johon suora lähetys aiemmin jäi. Ohjelman aikana sovelluksen kautta on mahdollista keskustella muiden tv-katsojien kanssa.
Uusi Yle Areena -sovellus toimii kaikilla iPad-laitteilla joissa on iOS 7 -käyttöjärjestelmä ja jotka käyttävät wlan-yhteyttä. Lisäksi sovellus vaatii vähintään 4 gigatavun tallennustilan laitteessa sekä ilmaisen Adobe Flash Player -ohjelmiston asentamisen laitteeseen. Sovellus löytyy Applen App Storesta nimellä ”Yle” tai "Yleisradio".
Re: Budjettiesitys 2014: Yle jatkaa säästökuurilla, X3M:n aamu loppuu
Lähetetty: 29 Heinä 2013 09:28 Viestin aihe:
Budjettiesityksen mukaan Yleisradion budjetti pysyy ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuonna eli noin 500 miljoonassa eurossa. Yhtiön kokonaisbudjetti on hieman yli 419 miljoonaa euroa ja siitä Yle-veron osuus noin 461 miljoonaa.
Ylen hallintoneuvosto käsitteli tänään kokouksessaan yhtiön hallituksen esityksen vuoden 2014 talousarvioksi sekä taloussuunnitelman vuosille 2015–2017. Hallintoneuvosto päätti asiasta kuultuaan Ylen johdon esitykset yhtiön toiminnan painopisteistä, yleisösuhteesta ja tehostamistoimenpiteistä muuttuvassa mediaympäristössä.
Re: Budjettiesitys 2014: Yle jatkaa säästökuurilla,
Lähetetty: 06 Elo 2013 10:16 Viestin aihe:
Yleisradion toimitusjohtaja Lauri Kivinen on esitellyt Yleisradion uuden rahoitusmallin hallintoneuvostolle tänään aamulla. Ylen rahoitusta selvittänyt työryhmä esittää nykyisen tv-lupamaksun tilalle julkisen palvelun yleisradio-veroa. Vero olisi henkilökohtainen, tulotasosta ja varallisuudesta riippumaton maksu. Sen määräytyisi ansio- ja pääomatulojen perusteella niin että pienituloisimmat eivät sitä maksaisi lainkaan. Keskimäärin vero olisi 0,68 prosenttia tuloista, kuitenkin enintään 140 euroa vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa täysi-ikäisiä suomalaisia. Yleisradion rahoitus turvattaisiin keräämällä vuosittain noin 500 miljoonaa euroa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan rahoittamiseen. Työryhmä esittää myös Yleisradion rahoituksen indeksikorotuksen jäädyttämistä kolmeksi vuodeksi siten, ettei rahoitukseen tehtäisi kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia.
Samalla työryhmä ehdottaa että Yleisradio Oy:n hallintomallia ja rahoituksen nykyistä mallia arvioidaan parlamentaarisesti vuoden 2018 jälkeen
Re: Budjettiesitys 2014: Yle jatkaa säästökuurilla,
Lähetetty: 07 Elo 2013 11:21 Viestin aihe:
Julkisen palvelun yleisradiotoiminta rahoitetaan Suomessa televisiomaksulla, mutta nyt hallitus esittää sen tilalle uutta yleisradioveroa.
Veron määrä olisi 0,68 prosenttia ansio- ja pääomatuloista. Verovelvollisia ovat täysi-ikäiset henkilöt sekä yhteisöt kuten osakeyhtiöt tai yhdistykset.
Yle-vero ei koske niitä henkilöitä jotka eivät ole minkäänlaisessa yhteydessä Yleisradioon eivätkä omista televisiota eikä heillä myöskään ole yritystä joka tuottaa Yleisradion palveluita esim. mainoksia.
Eli jos olet työtön saat edelleen olla rauhassa Ylen propagandalta mutta jos sinulla on yritys jolla teet mainoskampanjoita Ylelle niin joudut maksamaan Yle-veron vaikka et katsoisi koskaan telkkaria tai kuuntelisi radiota. Ja tämähän ei voi perustua mihinkään lakiin koska eihän muitakaan veroja peritä tulojen perusteella vaan sen mukaan mitä ihminen omistaa, ja tässä tapauksessahan veroa peritään siis omaisuudesta jonka omistat vaikkei sillä ole mitään tekemistä yrityksen toiminnan kanssa.
Eli koko järjestelmä perustuu siihen että keksitään joku "yleishyödyllinen" toiminta jota ylläpidetään väkisin valtion budjetin kautta vaikka kukaan sitä tarvitseva tai siitä nauttiva henkilö ei olisi valmis maksamaan tästä palvelusta. Ja koska tämä on ns. julkinen palvelu niin kaikkien pitää maksaa riippumatta käyttävätkö he tätä palvelua vai eivät, ja jos et käytä maksat silti vaikket edes tiedä mitä palveluita olet velvollinen rahoittamaan.
Tämä järjestelmä perustuu siihen että "yleishyödyllisestä" toiminnasta tulee itseisarvo jota ylläpidetään väkisin vaikka kukaan sitä tarvitseva tai siitä nauttiva henkilö ei olisi valmis maksamaan tästä palvelusta (eli siis tässä tapauksessa Yle).
Eli käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi Ylen kohdalla seuraavaa:
Yle on perinteisesti saanut noin 300 miljoonaa euroa vuodessa tv-lupamaksuina. Tämä summa riittää kattamaan ylen nykyiset toiminnot, mutta koska se menee suoraan valtion budjetista niin sen määrästä päättää eduskunta joka taas koostuu poliitikoista jotka haluavat miellyttää äänestäjiään eli niitä ihmisiä joilla ei ole televisiota tai joita asia ei muutenkaan kiinnosta.
Jos siirryttäisiin budjettirahoitukseen jossa kaikki mediatalot joutuisivat kilpailemaan keskenään mainostuloista ja saisivat saman verran rahaa valtiolta kuin minkä he saavat mainostajilta (eli jos Ylen vuosibudjetti olisi 300 miljoonaa euroa, niin se saisi sen kokonaan riippumatta siitä kuinka paljon katsojia sillä on) tämä muuttaisi koko järjestelmän ihan erilaiseksi. Silloin myös yleisradio joutuisi ajattelemaan katsojiensa etua eikä vain poliitikkojen miellyttämistä.
Jos Yle ei enää saisikaan automaattisesti aina vaan lisää ja lisää rahaa kun pyytää sitä poliitikoilta, niin silloin voitaisiin oikeasti miettiä että mistä tingitään jos jostain pitää säästää koska Ylen budjetti olisi joka vuosi riippuvainen siitä kuinka paljon mainostajat ovat valmiita maksamaan mainoksistaan. Nythän asia on toisin päin eli poliitikot antavat Ylelle suoraan tietyn summan jonka se saa riippumatta yhtään mistään.
Jos kaikki mediatalot joutuisivat kilpailemaan keskenään ja saisivat yhtä suuren osuuden mainosrahoista, niin silloin myös ne jotka nyt saavat suhteettoman suuria osuuksia (esimerkiksi Yle) joutuisivat miettimään että onko niiden toiminnassa jotain vikaa kun ne eivät pärjää kilpailussa muita vastaan vai ovatko mainostajat vain tyhmiä maksaessaan niille enemmän kuin muille. Näin ollen Ylenkin olisi pakko alkaa tuottaa sellaista ohjelmaa joka kiinnostaisi katsojia koska muuten sen katsojaluvut laskisivat ja se joutuisi tinkimään budjetistaan.
Jos taas mediatalojen budjettirahoitus perustuisi siihen kuinka paljon niillä on oikeasti katsojia, niin silloin myös Yleltä katoaisi tämä erityisasema muihin nähden joten senkin pitäisi muuttua sellaiseksi että se kiinnostaisi katsojia jotta sillä voisi olla suurempi yleisö kuin muilla. Nythän Yleä rahoitetaan aivan liikaa suhteessa sen saamaan huomioon ja katsojamääriin koska Ylen rahoitus perustuu noin 500 miljoonan euron liikevaihtoon kun taas muiden mediatalojen liikevaihdot jäävät alle 100 miljoonaan euroon.
No, näinhän siinä kävi kuten jo etukäteen tiedettiinkin käyvän eli Suomen kansaa kustaan silmään oikein kunnolla eikä kukaan tee mitään asialle vaikka kaikki tietävät että kyseessä on huijaus. Jos suomalaiset haluaisivat oikeasti saada muutoksen aikaan niin he voisivat järjestää yleislakon mutta eiväthän he sitä halua tehdä koska eivät todellisuudessa edes välitä siitä mitä tässä maassa tapahtuu kunhan vain itsellä menee hyvin.
No, sitten kun Suomi on lopullisesti konkurssissa ja tänne jää lopulta pelkkiä ulkomaalaisia sekä muutama satatuhatta suomalaista jotka pakenevat ulkomaille töihin tai maan alle asumaan eli kansankotiin jossa heitä ei veroteta eikä heidän tarvitse maksaa veroja niin sen jälkeen Suomen asioista päättävät poliitikot voivat aivan rauhassa laittaa rajat kiinni sillä he ovat itse päässeet turvaan jonnekin lämpimään maahan koska siellä ihmiset eivät ole samanlaisia kusipäitä kuin Suomessa.
Suomen tilanne on tällä hetkellä sellainen että vaikka tämä maa onkin jo käytännöllisesti katsoen konkurssissa ja menossa hyvää vauhtia kohti totaalista tuhoa, niin silti täällä ei tehdä mitään asian korjaamiseksi vaan annetaan tilanteen vain pahentua koko ajan. Kukaan poliitikko tai virkamies ei edes puhu siitä kuinka paljon Suomen pitäisi ottaa pakolaisia ensi vuonna koska se herättäisi kansan tajuamaan tämän kusetuksen laajuuden.
Jos joku teistä lukee tätä blogia ensimmäistä kertaa eikä tiedä mitä on tapahtunut silloin kun viimeksi kirjoitin tähän blogiin niin kerrottakoon että tuolloin oli kyseessä ns ”hiljainen” vallankaappaus jossa Kokoomus, Keskusta ja RKP saivat muutettua Yleisradiota koskevat lait sellaisiksi että ne sallivat Yleisradion muuttamisen mainosrahoitteiseksi yhtiöksi. Tämä muutos toteutettiin siten että Ylen toimintaa sääteleviä lakeja muutettiin kahdessa eri vaiheessa jonka lisäksi tehtiin muutoksia Yleisradiolakiin joka mahdollisti sen että Ylestä voidaan myydä 49 % osakeyhtiölle.
Koska kyseessä oli ns ”hiljainen vallankaappaus”, ei sitä käsitelty julkisuudessa vaan se hoidettiin kaikessa hiljaisuudessa ja siinä käytettiin apuna kaikkia niitä keinoja joita Kokoomus on aina käyttänyt. Ensimmäinen vaihe toteutui 1.1.2007 jolloin Ylen toiminta rahoitettiin edelleen lupamaksuilla mutta samalla siirryttiin uuteen käytäntöön jossa television omistamisesta tuli pakollista koska silloin kun Yle muutettiin mainosrahoitteiseksi yhtiöksi oli selvää että jokainen joka omisti television joutui maksamaan siitä huolimatta katsooko hän sitä vai ei.
Toinen vaihe toteutettiin vuonna 2013 ja tällöin 49 % Yleisradiosta myytiin ns ”yleishyödylliselle osakeyhtiölle” eli käytännössä se tarkoitti sitä että tästä yhtiöstä 51 % omistaa yksityiset sijoittajat kuten esim Goldman Sachs, Danske Bank sekä JP Morgan jotka omistavat myös mainosrahoitteisen median. Yleisradion kohdalla tämä tarkoittaa mm Sanoma Oy:tä joka on Kokoomuksen pää-äänenkannattaja.
Tämä kaikki oli luonnollisesti täysin laillista ja tätä lakia muutettiin kaksi kertaa sen takia koska ensimmäinen yritys ei onnistunut kun Kokoomus yritti kaataa sitä eduskunnassa mutta se kaatui perustuslakiin jossa todettiin että mikäli Yleisradiolle annetaan liikaa valtaa niin silloin kyseessä saattaa olla ns ”yleisradio-vero” jota Suomen kansa vastustaa. Mutta tämän lain muuttamiseksi tarvittiin toinen eduskunta joka hyväksyi lain.
Kokoomus on kuitenkin yrittänyt saada Yleisradion budjettia pienemmäksi jo pidemmän aikaa ja nyt heillä oli hyvä tilaisuus koska Kokoomuksen kannatus nousi viime vaalien jälkeen reilusti korkeammaksi kuin mitä se laski Perussuomalaisten kohdalla, johtuen siitä että Kokoomus lupasi äänestäjilleen ettei leikkaa köyhiltä eikä opiskelijoilta vaan siirtää rahaa mm maahanmuuttoon sekä yritystukiin. Mutta nämä lupaukset olivat pelkkää silmänlumetta sillä mikäli Kokoomuksella olisi valta päättää Yleisradion budjetista niin silloin leikattaisiin kaikesta ja paljon.
Nyt kuitenkin kävi toisin koska Kokoomuksen kannatus on laskenut rajusti sen jälkeen kun he lähtivät mukaan nykyiseen hallitukseen joka ei ole saanut yhtään mitään aikaiseksi vaikka heillä oli käytössään Suomen historian oikeistolaisin hallitus jonka takia jopa Kokoomus joutui syömään vaalilupauksiaan mm köyhiltä leikkaamisesta. Tämän lisäksi myös Kokoomukselle tärkeä Sote-uudistus kaatui kokonaan eikä se tule menemään läpi enää tällä vaalikaudella.
Tämän kaiken seurauksena Kokoomuksen kannatus on laskenut ennätysalas ja tämä näkyi sitten eilen julkaistussa Ylen gallupissa jossa heidän kannatuksensa laski peräti 1,5 prosenttia kun taas Perussuomalaisten kohdalla nousua tuli 0,8 % joten Perussuomalaiset olivat nyt ensimmäistä kertaa suosituin puolue. Nyt eroa puolueiden välillä oli vain 0,2 prosenttiyksikköä jonka lisäksi Perussuomalaisilla on se etu että he ovat oppositiossa joka tarkoittaa sitä ettei heitä koske budjettirajoitukset.
Perussuomalaisten kannatuksen nousuun lienee vaikuttanut myös puolueen puheenjohtajan Timo Soinin vierailu Yhdysvalloissa jossa hän tapasi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman sekä muita poliitikkoja kuten senaattori John McCainin .
tiistai 7. kesäkuuta 2011
Viime viikolla saimme kuulla kuinka Yle aikoo vähentää henkilöstöään, ja tämän seurauksena muun muassa Radio X3M kanava lopetetaan kokonaan kun taas ruotsinkieliset uutiset siirtyvät FST5-kanavalta TV1:lle.
Ylellä on ollut jo jonkin aikaa käynnissä yt-neuvottelut jossa heidän koko henkilöstönsä on neuvottelujen piirissä. Neuvottelujen lopputuloksena Ylen rahoituspohjaa aiotaan laajentaa niin että he saavat jatkossa tuloja myös kaupallisten kanavien maksamista toimilupamaksuista .
Tämä tarkoittaisi sitä, että Yle saisi tulevaisuudessa rahoituksensa muun muassa MTV Oy:n ja Sanoma Entertainment Finland Oy:n maksamasta toimiluvasta sekä mahdollisesti maksutelevisiosta.
Toimilupamaksut ovat olleet käytössä jo aiemmin mutta nyt niitä ollaan tuomassa uudestaan käyttöön. Toimilupamaksujen tulo tarkoittaa väistämättä joko Ylen toiminnan supistamista tai sitten Yle-veron korotusta . Kumpikaan vaihtoehto ei kuulosta hyvältä sillä budjettirahoituksella on se huono puoli ettei sitä voi nostaa loputtomiin kun taas toimilupamaksuilla voidaan rahoittaa toimintaa niin kauan kuin toimilupia riittää.
maanantai 6. kesäkuuta 2011
Yle aikoo supistaa kanavatarjontaansa sekä karsia tuotantokustannuksiaan rajusti, ja tämä tarkoittaa käytännössä yt-neuvottelujen aloittamista koko henkilöstön kanssa jossa vähennettäisiin henkilöstöä noin 500 henkilöllä nykyisestä 2 900 työntekijästä . Ylen rahoituspohjan kaventuessa ei voida enää pitää yhtä suurta työntekijämäärää palkkalistoilla vaan jostain on karsittava joka tässä tapauksessa tarkoittaisi sitä että työntekijöitä irtisanottaisiin tai lomautettaisiin.
Yleläisiä edustava Juko vastustaa irtisanomisia mutta sen mukaan Yle voi säästää vain tehostamalla toimintaansa ja organisoimalla töitä uudelleen. Jukon puheenjohtaja Olli Luukkaisen mukaan irtisanomiset ovat viimeinen vaihtoehto, nyt pitäisi tarkastella organisaatiota laajasti sekä miettiä tehtävien muuttamista .
Myös Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen on samoilla linjoilla säästökuurin tarpeesta , hänen mukaansa säästöjä pitää etsiä muualtakin kuin irtisanomisista tai lomautuksista . Kivisen mielestä esimerkiksi aluetoimituksia voisi vähentää koska niiden tarve ei ole enää niin suuri kuin se oli ennen ja hän vähentäisi myös radion puheohjelmien määrää. Myös television puolella pitäisi karsia ohjelmia joita esitetään vain harvoin jos ollenkaan .
Ylen rahoitus tulee jatkossa siis olemaan vielä epävarmemmalla pohjalla kun nykyinen tv-maksu poistuu ensi vuoden aikana käytöstä mutta Ylen rahoitusta on kaavailtu budjettirahoituksen varaan . Budjettirahoitusta pidetään kuitenkin huonona vaihtoehtona koska siinä poliitikot pääsevät päättämään siitä kuinka paljon Yle saa rahaa käyttöönsä , tämä ei sovi Yleisradion riippumattomaan asemaan, nyt pitäisi saada Ylelle pidempiaikainen rahoitusmalli joka takaisi sen että toimintaa voidaan kehittää pitkäjänteisesti .
Ylen rahoituksen järjestäminen tulee olemaan erittäin vaikea tehtävä ja mitä pidempään sitä lykätään niin se vaikeammaksi tilanne muuttuu. Ylen rahoituksesta käydään varmasti vielä kovaa vääntöä tämän syksyn aikana.
Jaa:
Tykkää tästä:
Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt myöntää ohjelmistoluvat neljälle uudelle valtakunnalliselle tai alueelliselle radiokanavalle, joista kaksi lupaa sai Basso Media Oy . Uudet luvat ovat voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.
Basso Median uudet taajuudet tulevat käyttöön Helsingissä (101,4 MHz), Tampereella (88,7 MHz) Oulussa (106,8 MHz). Valtakunnallisesti toimiva Radio Nostalgia laajenee Tampereen seudulle ja Ouluun. Kokonaan uusi kanava on Businessradio Finland Oy:n SuomiRock , joka aloittaa lähetykset pääkaupunkiseudulla sekä Oulun seudulla taajuudella 95,2 MHz.
Liikenne- ja viestintäministeriö sai määräaikaan mennessä hakemuksia yhteensä 21 hakijalta. Haettavana oli kolme uutta taajuutta Helsinkiin, joista Basso Media haki kahta lupaa taajuuksille 102,4 MHz (Basso) ja 100,8 MHz (Radio Nostalgia). Valtakunnallista toimilupaa hakivat myös SBS Discovery Radio Oy , NRJ Finland Oy sekä Kristillinen Media Oy:n omistama Kaimax Media .
Liikenne- ja viestintäministeriö on päättänyt myöntää ohjelmistoluvat Basson uudelle radiokanavalle Helsingissä. Lupakausi alkaa ensi vuoden alussa.
Jaa:
Tykkää tästä:
Viestintäministeri Krista Kiuru kertoo tänään, että Yleisradion rahoitus tullaan hoitamaan jatkossa Yle-verolla . Vero tulisi koskemaan kaikkia täysi-ikäisiä suomalaisia eli myös niitä jotka eivät käytä lainkaan Ylen palveluita. Veron suuruus tulee olemaan tuloista riippuen 50 – 140 euroa vuodessa ja se aiotaan ottaa käyttöön vuonna 2013.
Yle-veroa ei peritä alle 20 000 euron vuosituloista eikä alle 800 euron kuukausituloista joten pienituloiset pääsevät verosta kokonaan eroon kuten ennenkin sillä heille myönnetään vapautuksia veroista sosiaalisin perustein jo nyt automaattisesti. Myös yritysten maksama Yle-vero on porrastettu liikevaihdon mukaan, suurin maksu tulee yli miljoonan liikevaihtoa pyörittävälle yritykselle jolla vero voi olla jopa 3 500 euroa vuodessa.
Yle-veron tarkoitus ei ole korvata tv-lupamaksua vaan sen avulla Ylen rahoitus saadaan turvattua myös tulevaisuudessa kun lupamaksun maksajien määrä vähenee koko ajan ja Yle joutuu säästämään jo nyt noin 10 miljoonaa euroa vuosittain. Lupamaksu on ollut tänä vuonna 252,25 euroa joten säästöä tulee siis 150 – 250 euroa taloutta kohti eli aika paljon.
Yle-vero koskee vain televisiolupamaksuja sillä radiolupaa ei enää ole olemassa vaan sen tilalla on nykyisin vain tv-lupa jonka voi halutessaan irtisanoa jos Ylen ohjelmatarjonta ei miellytä ja siirtyä kuuntelemaan kaupallisia radioasemia. Kaupallisia kanavia rahoitetaan mainoksilla joita esitetään ohjelmien välissä, mutta niissä mainokset ovat yleensä lyhyitä joten niistä pääsee eroon hyvin helposti kun sulkee radion mainosten ajaksi tai vaihtaa kanavaa.
Jaa:
Tykkää tästä:
Yle TV1 esitti keskiviikkona 16.9.2009 klo 20.00 alkaen ohjelman Silminnäkijä: Salaiset mamut . Ohjelmassa kerrotaan kuinka maahanmuuttajat on valjastettu mannekiineiksi ja mainoskasvoiksi edistämään monikulttuurisuutta, suvaitsevaisuutta sekä eri kulttuurien tuntemusta Suomessa. Ohjelman esittelytekstissä sanotaan mm., että ”monikulttuurisuus ei olekaan rikkaus vaan rasite”.
Ohjelma alkaa somalialaisen Mukhtar Abib in haastattelulla jossa hän kertoo olevansa malliesimerkki siitä miten maahanmuuttaja voi menestyä suomalaisessa yhteiskunnassa opiskelemalla ensin insinööriksi ja sitten ryhtymällä yrittäjäksi . Haastattelun aluksi näytetään kuva hymyilevästä Abista, jonka jälkeen juontaja kysyy mitä mieltä ohjelman katsojat ovat hänen menestymisestään. Katsojien vastaus on ”Mahtavaa”.
Seuraavaksi ohjelmassa haastatellaan suomalaista muslimia Wali Hashi a joka kertoo kuinka hän oli mukana tekemässä suvaitsevaisuuskasvatusta lapsille kiertämällä kouluissa puhumassa suvaitsevaisuuden puolesta koska suomalaiset lapset eivät tiedä miltä tuntuu olla vähemmistönä toisessa kulttuurissa . Seuraavaksi nähdään pätkä jossa kaksi somalipoikaa käy koulua ja opettaja pyytää heitä vastaamaan kysymykseen ”Mitä eroa on suomalaisilla lapsilla teihin verrattuna?” Pojat vastaavat: ”Me ollaan parempia. Meillä on isommat pippelit.” Opettaja vastaa: ”Hienoa, sitten kun kasvatte isommiksi voitte tulla meille töihin!”
Ohjelmassa haastatellaan myös monikulttuuriasiantuntija Umayya Abu-Hanna a joka kertoo että Suomessa pitäisi olla enemmän maahanmuuttajia mediassa koska se auttaisi suomalaisia ymmärtämään muita kulttuureja . Abu-Hannan mukaan suomalaiset eivät ymmärrä kuinka tärkeä rooli medialla on suomalaisessa yhteiskunnassa. Ohjelman juontaja kysyy mitä mieltä katsojat ovat siitä, pitäisikö maahanmuuttajien pyrkiä mediaan ja saada omaa ääntään kuuluviin siellä? Katsojien vastaus oli ”Ehdottomasti”.
Seuraavaksi ohjelmassa haastateltiin Ylen toimitusjohtajaa Mikael Jungeria joka kertoi että Yle ei voi olla riippumaton toimija koska se rahoitetaan verovaroin . Toimitusjohtaja kertoi myös olevansa huolestunut kaupallisen median tilanteesta Suomessa mutta sanoi ettei asia ole hänen vastuullaan. Lopuksi toimitusjohtaja ilmoitti haluavansa tehdä Ylestä entistä riippumattomamman toimijan ja pyysi kuuntelijoita lähettämään palautetta ohjelman tekijöille sähköpostilla tai tekstiviestillä, jos he olivat samaa mieltä toimitusjohtajan kanssa.
Kun ohjelmaa kuuntelee tulee väkisinkin sellainen vaikutelma että koko Ylen budjetti pitäisi käyttää ohjelmien tekemiseen eikä mitään saisi säästää pahan päivän varalle. Toimitusjohtaja ei myöskään tunnu välittävän siitä mitä kaikkea muuta Yle voisi saada aikaan sillä rahalla joka nyt käytetään pelkkiin ohjelmiin vaan on ainoastaan huolissaan kaupallisen median tilasta Suomessa ja toivoo kuuntelijoiden lähettävän palautetta ohjelman tekijöille jos he ovat samaa mieltä toimitusjohtajan kanssa.
Kaupallisen mediayhtiön toimitusjohtaja olisi innoissaan tällaisista kuulijoista mutta Yleisradion toimitusjohtajaa asia tuntuu lähinnä huolettavan koska se hänen mukaansa kertoo kaupallisten toimijoiden heikosta tilanteesta. Jos Yleisradio käyttäisi rahansa järkevästi sillä voisi olla paljon nykyistä monipuolisempi ohjelmisto jollaisesta kaupalliset toimijat voisivat vain uneksia, ja näin kuuntelijoillakin saattaisi riittää enemmän mielenkiintoa Yleisradiota kohtaan kuin nykyisin jolloin he ovat pikemminkin kiinnostuneita kaupallisista toimijoista.
Näin ei kuitenkaan ole vaan Yleisradion toimitusjohtaja on huolissaan kaupallisen median tilasta Suomessa vaikka hän tietää hyvin että kaupallinen media voi erittäin paksusti eikä sen tilanne vaikuta millään tavalla Ylen toimintaan. Ylen toiminta kuitenkin vaikuttaa kaupallisten toimijoiden asemaan joten siksi olisi tärkeää saada selville mitä mieltä kansa siitä oikein on ja miten se mahdollisesti eroaa hallintoneuvoston mielipiteistä.
Yle-vero
Vuonna 2013 päätettiin ottaa käyttöön Yle-vero jonka tarkoituksena oli taata Yleisradion rahoitus riippumatta siitä millainen taloustilanne Suomessa vallitsee koska aikaisemmin televisiolupamaksun maksajien määrä laski koko ajan eikä sen takia pystytty enää rahoittamaan Ylen toimintaa. Nykyisin vero peritään jokaiselta 18 vuotta täyttäneeltä joka asuu vakinaisesti suomessa ja on verovelvollinen sillä hetkellä joten se koskee myös kaikkia ulkosuomalaisia.
Yle-veroa maksetaan vuonna 2013 enimmillään 143 euroa jos tulot ovat 20 588 tai vähemmän mutta yli 50 000 euron tuloista sitä joutuu maksamaan jo peräti 235 euroa vuodessa mikä tuntuu aika suurelta summalta, varsinkin pienituloisille jotka joutuvat muutenkin tulemaan toimeen vähällä. Yle-vero ei koske niitä joilta verotettavat ansiotulot jäävät alle 7 352 euroon.
Yle-veron myötä Yleisradion budjetti kasvaa hieman ja vuonna 2014 sen pitäisi olla noin 466 miljoonaa joka on 8 prosenttia enemmän kuin 2013 jolloin Yle käytti rahaa 449 miljoonaa euroa joten aika paljon se saa vielä nostaa hintojaan että tuollainen summa saadaan kokoon, varsinkin kun samaan aikaan televisiolupamaksujen maksajien määrä laskee edelleen. Yleisradio aikoo käyttää saamansa verorahat yleisradion toimintaan mutta samalla yhtiö joutuu leikkaamaan kulujaan ja vähentämään henkilöstöään.
Budjetti 2014
Ylen vuoden 2014 budjetti on noin 466 miljoonaa joka sisältää indeksikorotuksen sekä inflaation aiheuttaman hintojen nousun kompensoinnin eli sen pitäisi olla aika lailla saman suuruinen kuin vuonna 2013 joten ei sillä vielä kuuhun mennä eikä se pysty kilpailemaan kaupallisten kanavien kanssa katsojista. Yleisradion pitää myös rahoittaa toimintansa tuloillaan joita ovat lupamaksut, sponsoritulot ja muut kaupalliset tuotot.
Sponsorointi
Yle on alkanut viime vuosina ottamaan sponsoreita ohjelmiinsa jotka saavat luvan mainostaa itseään ohjelmien aikana mutta Ylen logon täytyy kuitenkin näkyä koko ajan ruudussa jotta katsojat tietävät että kyseessä ei ole mainos. Sponsoreita saa ottaa vain urheiluun tai kulttuuriin liittyviin ohjelmiin ja ne eivät voi olla ulkomaisia yrityksiä koska se voisi rikkoa EU:n lainsäädäntöä, poikkeuksena ovat tietysti monikansalliset yritykset joiden mainokset voidaan hyväksyä sillä ehdolla etteivät ne riko Suomen lakeja.
Yle-vero
Yleisradion toimintaa rahoitetaan siis kansalaisilta perittävällä yleverolla joka vuonna 2014 on maksimissaan 143 euroa vuodessa. Vero peritään jokaiselta 18 vuotta täyttäneeltä jonka vuositulot ylittävät 7 352 euron rajan ja jos tulot jäävät alle tuon summan ei veroa peritä ollenkaan, se tulee automaattisesti kaikille joiden verotettavat tulot ovat yli 8 500 mutta tulojen jäädessä alle 7352:n ne eivät nouse yli 0:n prosentin joten heidän veroaan ei silloin tarvitse maksaa.
Yle-vero korvaa tv-lupamaksun 1.1.2013 lähtien jolloin siitä on päätetty eduskunnassa ja samalla myös lupamaksuasiat siirtyvät historiaan koska sitä koskevat lait kumotaan eikä niitä enää sovelleta sen jälkeen, lain kumoaminen tarkoittaa käytännössä että televisiolupamaksu poistuu kokonaan käytöstä eli se loppuu 31.12.2012.
Televisiolupaa ei siis tarvitse maksaa mikäli omistaa television mutta sillä voi kuitenkin katsoa tv-lähetyksiä esimerkiksi tietokoneen kautta kunhan käytössä on digisovitin tai digi-tv ja tietokoneella oleva ohjelma jonka avulla pystyy katsomaan lähetyksiä. Vaikka tv-lupamaksun maksaminen onkin loppunut niin silti televisiossa pitää olla toimiva viritin jotta televisiolähetykset näkyvät, myös televisiovastaanottimeen liitetyllä digivirittimellä varustettu tietokone tarvitsee televisioluvan jos sillä katsotaan televisio-ohjelmia.
Televisiolupamaksut ovat olleet vuonna 2012 seuraavat:
1) Lupamaksu koko vuodelta (12 kuukaudelta). Maksu on 186 euroa. 2) Puoli vuotta eli kuusi kuukautta vuodessa. Maksu on 111,60 euroa 3) Kolme kuukautta eli kolme kuukautta lupamaksun voimassaoloaikana. Maksu on 61,40 euroa 4) Kaksi viikkoa tai vähemmän kuin kaksi viikkoa mutta kuitenkin korkeintaan 14 vuorokautta luvan voimassaolon aikana.
Lupamaksut maksetaan sille yhtiölle joka lähettää televisiolähetyksiä ja se yhtiö voi olla joko yksityinen yritys jonka kanssa asiakas tekee sopimuksen lähetysten katsomisesta tai sitten valtio-omisteinen Yleisradio Oy. Luvan hinta määräytyy sen mukaan mitä yhtiötä käytetään katsomiseen.
Televisiolupamaksun maksamatta jättäminen
Vaikka televisioluvan maksaminen on loppunut niin silti jos television omistaa, pitää siitä maksaa televisiomaksu jolla rahoitetaan yleisradion toimintaa, näin sanoo laki ja sitä ei voi kiertää vaikka kuinka haluaisi. Televisiosta täytyy siis aina suorittaa maksu joka kerta kun sellaisen hankkii tai siinä käyttää ohjelmaa josta tulee jotakin lähetystä.
Televisiolupamaksun maksamatta jättäminen johtaa siihen että televisio voidaan takavarikoida valtiolle mikäli omistaja on täysi-ikäinen koska henkilö tällöin tietoisesti rikkoo lakia jättämällä televisioluvan suorittamatta. Mikäli television omistaa alaikäinen niin se takavarikoidaan vain jos vanhemmat laiminlyövät lapsen tv:n lupamaksut ja täten lapsi jää ilman televisiota, tämä tarkoittaa sitä ettei kukaan voi olla tietämättään rikollinen eikä siten joudu vastuuseen maksamattomista tv-luvista.
Televisiolupamaksun maksamatta jättäminen ei ole rikos mutta mikäli henkilö toistuvasti jättää tv-lupamaksujaan hoitamatta voidaan häntä syyttää petoksesta josta maksimirangaistus on 2 vuotta vankeutta. Televisioluvan maksamatta jättämisestä seuraa siis aina vähintään sakkoja ja pahimmassa tapauksessa vankeustuomio, tämä kannattaa muistaa kun seuraavan kerran aikoo olla välittämättä laista ja hankkia television kotiin. Television katsominen ilman tv-lupaa eli salaa on kiellettyä sekä moraalisesti että lain mukaan.
Televisiolupamaksun maksamisessa ei ole mitään järkeä koska sillä rahoitetaan vain yleisradion toimintaa joka muutenkin voitaisiin rahoittaa verovaroin joita kerätään kaikilta ihmisiltä tasapuolisesti heidän tuloistaan riippumatta, näin ollen tv-lupamaksu voidaan siis poistaa kokonaan turhana rahankuluna ja antaa ihmisille vapaus päättää itse haluavatko he katsoa televisiosta tulevia ohjelmia vai eivät. Televisioluvan maksamatta jättäminen on myös teko jolla saa varmasti julkisuutta itselleen.
Televisiolupamaksusta pitäisi tehdä samanlainen kuin yle-maksukin eli se perittäisiin jokaiselta kotitaloudelta tuloista tai omaisuudesta riippumatta, tämä olisi oikeudenmukaista koska ei ole reilua että rikkaat ihmiset joutuvat maksamaan saman summan samasta palvelusta minkä köyhätkin kotitaloudet saavat ilmaiseksi käyttöönsä.
Jos televisiomaksu maksetaan tulevaisuudessa tulojen mukaan niin suurituloiset maksavat silloin paljon enemmän tv-lupamaksuja kun taas pienituloisilta ne peritään edelleen samansuuruisina kuin nykyäänkin eli tasamaksuna mikä on väärin. Tasamaksussa pitäisi ottaa huomioon kotitalouden tulot eikä varallisuutta koska varallisuus ei vaikuta millään tavalla[10:37:41] 86.114.247.166 saapui paikalle henkilön kykyyn maksaa tv-lupaa joten varakkaat ihmiset voisivat aivan hyvin myös maksaa saman summan televisiomaksua mitä köyhätkin kotitaloudet, näin ollen heidän maksunsa olisivat suhteellisesti paljon pienempiä.