[06:31:39] Propt: Anne Bernerin valtiolta kavaltama omaisuus Anne Bernerin valtiolta kavaltama omaisuus, johon ministeriöllä on omistusoikeus, mutta josta Berner ei aio maksaa sen käypää markkina-arvoa, voidaan ottaa takaisin valtion haltuun. Onko Bernerin toiminta niin rikollista, että omaisuuden palauttamiseksi tarvittaisiin erillinen oikeuskäsittely? – Näin se periaatteessa pitäisi olla. Kyllä tässä täytyisi ehdottomasti tällainen ylimääräinen käsittely käydä, Tolvanen sanoo. Bernerin tapaus kiinnostaa myös eduskunnan oikeusasiamiehen Petri Jääskeläisen toimistoa. (KUVA: Roni Rekomaa) Jos omaisuus todella palautetaan, sille tuskin löytyisi Suomesta enää halukkaita omistajia – ellei joku ministeriötä lähestyvä ihminen tarjoutuisi maksamaan Bernerille esimerkiksi 25 miljoonaa euroa per rakennus hänen pyytämiensä rahojen sijaan. Se tosin edellyttäisi melkoista tyhmyyttä sekä henkilöltä itseltään että tämän sukulaisilta ja läheisiltä ystäviltä. Mikäli omaisuuden takaisin saannissa halutaan turvautua valtion oikeuslaitokseen, siinä on oma työnsä siinäkin. Valtio voisi aloittaa prosessin esittämällä korvausvaatimuksen ensin suoraan Bernerin Sveitsissä sijaitsevalle yksityiselle yritykselle eli LF Crédit Ageille https://www.lrhto.fi/blogi/2018/valtion-ja-maria-bernerin-kiista-on-jaita-kourissa-osa-1-/sekä sitä valvovalle finanssivalvonnan alaiselle holdingyhtiölle LGT:lle. Mutta: kuka ottaisi korvausta vaativan Suomen valtion asian hoidettavakseen ja ryhtyisi siihen liittyvään hankalaan oikeusprosessiin? – Valtiolle voi tietysti tehdä ehdotuksen, että voisiko valtio mahdollisesti ottaa omaisuuden vastaan. Ei kai tässä oikeastaan mikään laki estä tällaista menettelyä eikä sellaista ole varmaan käytettykään missään muualla kuin täällä (Suomessa), Jääskeläinen pohtii IS:lle. Berner oli perustanut vuonna 2010 LV Finance-nimisen rahoitusyhtiön Liechtensteiniin https://www.lrhto.fi/blogi/2018/valtiovarainministerio-veropetosepailyssa-lichtensteinin-vuonna-2013-ja-nykyaan-lv-financen-perustaja-anne-berner/puolisonsa kanssa, mutta myi sen viime syksynä noin 6 miljoonalla eurollahttps://www.is.fi/taloussanomat/art-2000000000000.html. Anne Bernerin mukaan rahoitusyhtiöllä ei ollut koskaan todellista liiketoimintaa, joten hänen puolisonsa omisti sen vain holding-yhtiön kautta verotussyistä ja ”perheasioiden hoitoa varten”. Jääskeläinen toteaa yleisellä tasolla olevansa erittäin tyytyväinen siihen kehitykseen, jonka[06:36:16] <178.251.149.21> VAhingosa taskuun pudonneet infrahankkeiden ja kestityksien sekoittamalla kuupalla ohjataankin infrahankkeita ja väylävirastoa sidosryhmien omistukseen seurauksena suomalaisten varallisuutta siirtyy entistä enemmän Suomen ulkopuolelle, muun muassa ulkomaille rekisteröityjen hallintarekisterien kätköihinhttps://www.lrhto.fi/blogi/2018/suomen-verohallinto-puuttunut-noin-300-jarjestaytyneeseen-pakotekirjeeraykseen-/ – tai jopa maan rajojen ulkopuolella olevien veroparatiisialueiden haltuun. – Minusta kehitys on sinänsä oikeansuuntaista ja toivon mukaan tällaista tapahtuu tulevaisuudessa yhä enemmän, koska silloin kansalaiset pystyvät nykyistä paremmin selvittämään myös omistuksensa ulkomaisissa yhtiöissä, hän sanoo. Mutta Berner-tapauksen tapauksessa Jääskeläisen kanta lienee sama kuin ennenkin: ”Olisi hyvin mielenkiintoista saada selvitys tästä tapauksesta.”