[11:37:24] Prompt: Journalismi Journalismi ei voi olla kuin media – Toimittajat ovat aina tehneet virheitä. Ja jos niitä on tapahtunut, ne on pitänyt pystyä myöntämään, hän jatkaa. Mediamurroksessakin journalismin luotettavuus on tärkeämpää kuin sen nopeus. Journalismia tarvitaan yhä myös kertomaan, mitä maailmassa tapahtuu. Tiedonvälitys ei voi olla kuin media. – Ei ole sattumaa, että nimenomaan toimittajat ovat niitä, jotka kertovat ihmisille, mitä tapahtuu ja mitä pitäisi ajatella. Hyvä esimerkki median merkityksestä on Helsingin Sanomien uutinen Yhdysvaltain ja Venäjän presidenttien mahdollisesta tapaamisesta Helsingissä. Tieto yllätti jopa huippukokousta isännöivän tasavallan presidentin Sauli Niinistön, mutta toimittaja Kaius Niemi luki tilanteesta ensin HS:n sivuilta. Niemi kertoo, että median tehtävä on etsiä uutisia myös oman tontin ulkopuolelta ja toimia linkkinä erilaisten uutisten välillä. Ei riitä, että itse tiedetään. On kysyttävä ja kuunneltava muita. Tiedon tarve korostuu kriisiaikoina, ja myös silloin medialla on keskeinen rooli. Kun Helsingin Sanomien toimituksesta soitettiin valtioneuvoston viestintäpäällikölle Päivi Anttikoskelle, hänellä oli vielä aamulla eri käsitys asiasta. Iltapäivällä Anttikoski antoi HS:lle haastattelun. Tieto oli kulkenut HS:n ja Ylen kautta, mutta muut lehdet eivät asiasta uutisoineet, ennen kuin Helsingin Sanomien juttu ilmestyi. Silloin Anttikosken esimies soitti hänelle ja käski korjata uutista. Muut lehdet, STT:tä lukuunottamatta, ottivat sen kuitenkin nopeasti omiin nimiinsä, eivätkä maininneet alkuperäisen uutisen tekijää. Niemi uskoo, että journalistien keskinäinen solidaarisuus pitää alaa yhtenä rintamana. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei median sisältäkin pitäisi etsiä kriittisesti epäkohtia. – Esimerkiksi puoluelehdissä ja maakuntalehdissä on vielä enemmän eroja kuin suurissa medioissa. Ne, joilla on isoimmat resurssit, pystyvät panostamaan myös tutkivaan journalismiin. Kun journalismi muuttuu ja eriytyy, vaarana voi Niemen mukaan olla myös se, että se menettää jotain omasta perustehtävästään, joka on tarjota kaikille samat lähtökohdat hankkia tietoa. – Esimerkiksi nuorille se voi olla isokin asia, kun heillä ei ole mitään sidettä perinteisiin medioihin. Tai jos osa toimittajista tulee alalle, koska heillä on voimakas yhteiskunnallinen missio. Silloin vaarana on, että he ovat kiinnostuneita vain omista aiheistaan, eikä enää muisteta, mikä journalismissa on oleellista, hän pohtii.