Journalismi

[14:20:49] Propt: yleisradion journalismi
yleisradion journalismi on ollut viime aikoina todella yksipuolista ja asenteellista. On suorastaan häpeällistä, että verovaroin rahoitettu valtionyhtiö on valjastettu näin räikeästi ajamaan yhden puolueen asiaa.
...

[14:22:03] Propt: yleisradion journalismi
yleisradion journalismi on. Itse asiassa he olivat valmiita. Se oli aivan uskomatonta ja on yksi suurimmista syist siihen. Se ei ollut koskaan aiemmin. Yle Radio 1 Radio 1. Lhetyksen lopuksi saat tiet, voittiko.
...

Yle Radio Suomi Jyvskyl Radio Suomen musiikki on sekoitus klassikoita, se tulee olemaan yksi suurimmista. Radion suosio on kasvanut luvun.
Suomen Journalistiliitto suosittelee ett sen. Pkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa Uudenmaan on saanut mahdollisuuden[14:22:55] <192.168.0.104> !stop

Tämän kirjan tiedot perustuvat niihin kokemuksiin, joita on tullut vastaan maahanmuuttajien ja suomalaisten toimittajien yhteisessä toiminnassa. Näitä ovat erilaiset tilaisuudet ja yhteiset keskustelutilaisuudet. Maahanmuuttajat ovat itse tuoneet esille havaitsemiaan median toiminnan ongelmia. Ne liittyvät esimerkiksi siihen, ettei maahanmuuttajien osaamista, ammattitaitoa ja työkokemusta riittävästi arvosteta vaan heidän annetaan puhua itsestään ja heistä käytetään usein epäidiomaattisia ilmaisuja, kuten ”turvapaikanhakijat”, ”pakolaiset” tai ”maahanmuuttajat”. Jotkut pitävät myös sitä, että maahanmuuttajia koskevat uutiset painottuvat rikosuutisiin, osoituksena suomalaisen median negatiivisuudesta.
Tämän kirjan tavoitteena on tarjota maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien suomalaisten toimittajien kokemusten lisäksi tutkittua tietoa suomalaisesta mediasta ja toimittajien näkemyksistä. Se on jatkoa vuonna 2004 ilmestyneelle Journalismikritiikkikirjalle, jossa analysoitiin median ja yleisön käsityksiä median vallasta ja journalismin laadusta.
...

* * *
Tämän kirjan luvuissa on tarkoituksella käytetty hyvin konkreettisia ilmaisuja, kuten ”median valta”, ”piilorasismi” ja ”maahanmuuttaja”. Se on tietoinen ratkaisu, koska kyseessä on journalisteja ja mediaa käsittelevä tietokirja, ja sitä lukevat pääasiassa toimittajat. Tavoitteena ei myöskään ole puhua ”maahanmuuttajista” vaan mieluummin ”eri kulttuureista tulleista ihmisistä”[19:39:02] <192.168.0.104> !llama Maailman talousfoorumi
...

- 27 min
Ykkösaamussa jatkettiin hallituksen muodostamista ja keskusteltiin Ylen asemasta. Pääministeri Juha Sipilä haluaa rajoittaa Yleisradion mahdollisuutta tuottaa ns, riippumatonta journalismia.
...

för 3 timmar sedan - On hienoa, että ihmiset haluavat tehdä tällaista taidetta ja tuoda sen meille katsottavaksi ilmaiseksi! sanoo professori Merja Salo.
Toimittaja on Seija Vaaherkumpu.. Haastateltavana visuaalisen journalismin emeritusprofessori Hannu Vanhanen sekä taiteen tohtori Harri Pälviranta joka juuri väitteli suomalaisesta väkivallasta..
...

>
Jos Suomessa olisi olemassa tutkiva journalismi niin tuo voisi selvitäkin.
...

• Faktabaarin ja sen yhteistyökumppanien faktantarkistustoimintaa rahoitti pääosin Avoin yhteiskunta ry. Oikeusministeriö tuki toimintaa 25 000 eurolla.
• Faktabaari voitti kaksi Euroopan unionin laajuista journalistikilpailua. Se oli yksi kolmesta ehdokkaasta Bonnierin Suuri journalistipalkinto 2016 -kisassa.
• Faktabaarin isäntä Mikko Salo oli yksi kolmesta ehdokkaasta Vuoden 2015 Bonnierin Suuri journalistipalkinto 2015 -kisassa kategoriassa Vuoden journalisti.

...

Faktabaari on avoin ja maksuton verkkopalvelu, jota toimitetaan vapaaehtoisvoimin ja journalistin ohjeiden mukaisesti. Faktabaari EDU tarjoaa faktapohjaista journalismia ja koulutusta erityisesti oppilaitoksille ja opiskelijoille. Faktabaari on sitoutunut Faktabaarin kansainväliseen toimitusperinteeseen ja toimii sen hengessä.

Faktantarkistus on yksi menetelmä tuottaa avointa tietoa yhteiskunnasta. Menetelmä on tunnustettu kansainvälisesti ja on Faktabaarin toimituksen kansainvälisen kokemuksen ja verkostojen avulla myös suomalaisen journalismin ja tieteen käytössä. Faktabaari on myös luonut kansainvälisiä yhteyksiä. Se oli muun muassa vuonna 2014 ensimmäinen faktantarkistustapahtuma maailmassa, johon otti osaa alan asiantuntijoita yli 40 maasta. Faktabaari on saanut sekä kansallisia että kansainvälisiä palkintoja saavutuksistaan. Faktabaarin taustaorganisaatiot ovat Avoin yhteiskunta ry ja sen alla toimiva Faktabaari EDU. Toimituskollektiivissa on mukana myös eri alojen asiantuntijoita. Faktabaarin vastaava toimittaja Petra Piitulainen-Ramsay on journalisti, joka on erikoistunut kansainväliseen ja kotimaan politiikkaan ja EU-asioihin. Hän on ollut myös kansainvälisen faktantarkistusverkoston Tariq & Faktabarin toiminnassa ja vaalitarkkailuoperaatiossa Georgiassa. Piitulainen-Ramsay on opiskellut poliittista historiaa Turun ja Helsingin yliopistossa ja on jatko-opiskelijana Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksessa. Piitulainen-Ramsayn väitöskirja käsittelee muun muassa faktantarkistusta politiikassa.

...

[20:08:33] Propt: Journalismin laatu
Journalismin laatu ja eettisyys ovat entistä tärkeämpiä journalismissa ja samalla ne ovat joutuneet yhä tiukemmalle. Ylen tehtävänä on nostaa esille yhteiskunnan ongelmia. Olemme tehneet tätä työtä, ja näin myös jatkamme, vaikka välillä tuntuu, että työmme tulkitaan kielteiseksi ja että emme puutu tarpeeksi epäkohtiin.

Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnassa on meneillään yhtiön historian laajin uudistustyö. Se koskettaa niin työtapoja, tekniikkaa kuin myös julkista profiilia. Haluamme, että yleisö luottaa meihin myös jatkossa, koska sen luottamuksen varassa voi tehdä hyvää ja tärkeää journalismia.

...

[20:17:16] Propt: Journalismin laatu
Journalismin laatu on parantunut viimeisen vuoden aikana ja toimittajien työtä arvostetaan entistä enemmän.

Lähettänyt Antti Siukonen klo 21.55 2 kommenttia:
[20:18:03] <178.251.149.21> !llama Journalismin laatu
...

[20:18:20] Propt: Journalismin laatu
Journalismin laatu laskee ja valta keskittyy – mutta mihin, mikä on journalismissa olennaista juuri nyt?
Viime vuosina on puhuttu journalismin kriisistä. Monet perinteiset sanomalehdet ovat kutistuneet tabloideiksi, verkkojulkaisujen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti, ja sosiaalisen median on kerrottu tuhoavan journalismin. Toisaalta on myös puhuttu journalismin viihteellistymisestä ja pinnallistumisesta – siitäkin, että sosiaalinen media on vain korvannut vanhat juoruämmät ja -äijät.
Median murrosta ovat olleet kommentoimassa Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen ja journalismin tutkija Janne Zareff. Keskustelua vetää yliopistonlehtori Marko Ala-Fossi.

[20:20:41] Propt: Journalismin laatu
Journalismin laatu ja medianäkyvyys, sanoo ministeri Anne Berner.

...

[08:18:58] Propt: Yleisradion journalismi
Yleisradion journalismi on yhtä puolueetonta ja objektiivista kuin Pohjois-Korean valtiollinen media.

Sanoma Magazinesin lehtien verkko-opetussivusto Opinavain-kilpailun voittoon 30.1.2010. Kilpailun tarkoituksena on innostaa opettajia kehittämään uusia opetusmenetelmiä eri luokka-asteille sopiviksi sekä etsimään sopivia opetusaineistoja oppilaiden käyttöön internetistä.
Uusi talousjournalismin erikoislehti Kauppalehti Optio ilmestyy 27.8.2008 alkaen kaksi kertaa viikossa eli torstaisin ja lauantaisin, kun se aiemmin ilmestyi kerran keskiviikkona Kauppalehden välissä
...

Tässä vielä muutama kuvankaappaus ohjelmasta selventämään mitä kaikkea ohjelmalla saa tehtyä (kuvat otettu kuvakaappauksen omasta ikkunasta joka aukeaa kun olet avannut jonkin kansion ja sen kuvat näkyvät tässä)
Jos pidit kirjoituksesta niin käy ihmeessä äänestämässä kirjoitustani ”Digitalisoitumisen myötä myös televisioverkko joutuu muutosten kohteeksi” parhaaksi kirjoitukseksi Digitodayn blogiäänestyksessä osoitteessa http://www.digitoday.fi/a/2012/05/12/parhaat-blogit-ovat-journalismin-makeita-naytteita/200000000/66
...

No onhan se hienoa, että YLE saa rahaa jolla rahoittaa ”laatujournalismiaan”. Kaikki tuo raha on pois muilta media-alan yrityksiltä ja heidän työntekijöiltänsä eli kaikki osallistuvat yhteisen hyvän maksamiseen halusivat tai eivät. Kiitos vaan Yleisradio kun saamme osallistua teidän liiketoimintaanne :)…

...

On se ihmeellistä ettei media ole kommentoinut lainkaan tätä uutista? Nyt olisi kyllä tutkivan journalismin paikka! Tai sitten minä en seuraa kaikkia tiedotusvälineitä riittävästi. No, jos näin on käynyt niin hyvä homma että myyjätaho ymmärtää mitä tekee ja toimii sen mukaisesti.

...

Mitä taas tulee itse uutiseen niin onhan tämä aivan uskomatonta – miten Suomen pääministerinä toimiva henkilö voi saada toimia täysin rauhassa vaikka hänen toimintaansa liittyy mitä ilmeisintä rikollista toimintaa?
Miksi poliisi ei puutu asiaan vaan antaa rikoksen jatkua päivästä toiseen? Miksei yksikään valtamedia ole tehnyt uutista Sipilän omaisuudesta joka on poliisin tietojen mukaan lähes 60 miljoonaa euroa?! Missä piileksivät tutkiva journalisti jotka tekevät sitä työtä minkä vuoksi heidät on palkattu – tutkivaa journalismia!
Vai onko niin ettei Suomessa edes tarvita tällaista journalistin ammattia ja miksi meillä olisi sitten ylipäätään toimittajia kun kaikki asiat voitaisiin hoitaa paljon helpommalla pääministerin kanslian toimesta?!
...

Kantelun mukaan jutussa oli virhe kun siinä sanottiin, että pääministeri suuttui Yle:n Terrafame-uutisesta ja lähetti useita sähköpostia jutun tehneelle toimittajalle Salla Vuorikoskelle . Kantelussa ei yksilöity asiaa tarkemmin tai kerrottu miten uutinen olisi rikkonut Journalistin ohjeita.

JSN:n vapauttava päätös syntyi äänin 13 – 1. Yksi neuvoston jäsen äänesti tyhjää. JSN antoi vapauttavan päätöksen myös Ilta-Sanomille , vaikka senkin jutussa todettiin virheellisesti, että Sipilän tuohtumuksen syy oli hänen sukulaistensa omistaman Katera Steelin saama puolen miljoonan euron tilaus Terrafamelta . Virhettä ei korjattu pyynnöstä huolimatta. JSN toteaa ratkaisuissaan molempien tiedotusvälineiden rikkoneen hyvää journalistista tapaa.

...

Journalistien sananvapaus ei toteudu suomessa . ( http://www.hs.fi/kotimaa/a1452753731311 ) Medialla on erittäin suuret mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon .

...

Koska sillä ei ole aikomustakaan noudattaa hyvää journalistista tapaa vaan sitä ohjaa ideologia jota se toteuttaa keinoja kaihtamatta . Tästä syystä moni suomalainen haluaa muutosta. Valtamedia haluaa vaientaa kaikki jotka puhuvat maahanmuuton ongelmista. Tämä on vastoin sananvapautta jonka tulisi koskea kaikkia kansalaisia etnisestä taustasta tai äidinkielestä riippumatta .

...

Nyt kun Saarelasta on tullut valemedian ”arvostettu” journalisti niin ei häntä enää kiinnosta tämä Suomessa toimivien vakuutusyhtiöiden harjoittama vakuutuslääkäreiden harrastama julkinen kavallus. Joka kohdistuu mm. aivovammaisiin vammautuneisiin.

...

Asta Tenhunen (Savon Sanomat) paljasti taas
Mikä on Savon Sanomien agenda ? Se selviää tästä uutisesta jossa toimittaja Asta Tenhunen paljastaa mikä hän oikein on: CIA:n ja USA:n armeijan asialla oleva "journalisti", joka tekee työnsä niin kuin hänen toimeksiantajansa CIA haluaa. Hän mm. pitää suomalaisia lukijoita täysin idiootteina koska kertoo uutisartikkelissaan: ”- – myös Suomen viranomaiset ovat vahvistaneet sen julkisesti (siirryt toiseen palveluun).
...

Ja sitten tulee vielä nämä perinteiset jutut että Suomi on vaarassa joutua kyberhyökkäyksen kohteeksi ja NATO:n liittyminen voisi estää tällaisen hyökkäyksen.
Ei mikään ihme että Tenhunen ei tiedä yhtään mitään mistään asiasta mistä kirjoittaa, sillä CIA maksaa näille "journalisteille" juuri tästä informaatiosta mitä he kirjoittavat. Mutta myös NATO:sta pitää kertoa mahdollisimman paljon negatiivista tietoa ja se tehdään sitten keinolla millä hyvänsä (esim. jos USA:n armeijan tankit ajelevat Suomen maaperällä), koska NATO:n vastustaminen kuuluu näiden CIA:n rahoittamien sanomalehtien agendaan.
...

Lähettänyt Against NWO klo 4:34 ip.
Tunnisteet: Antti Hanhivaara , FBI operaatio salailu , al-Hol leiri, CIA operaatio Al Holi , Helsingin Sanomat , Isis terrorijärjestö , ISIS-lapset Suomeen salaa operaation peittely , Iltalehti journalismi , Ilta-Sanomat journalismi , Jussi Parviainen blogi , kurdit aseistettiin USAN ja suomen toimesta murhaamaan kurdisiviilejä Syyriassa
...

Julkisuuslainsäädäntö on siis laadittu mm. journalistien tarpeita ajatellen eikä sitä pidä soveltaa pikkutarkasti tilanteissa joissa halutaan vain selvittää jonkun yksityishenkilön elämää tai yksityisyyttä.

...

Jos kerran auton merkki oli väärä eikä sillä ollut edes ajettu ko yönä?
Olisi hyvä jos joku tutkiva journalisti vähän kyselisi lisätietoja tapahtumista.
...

yleisradion puolueellisuus". Yle on hallituksen äänenkannattaja.
Kokoomus ajaa omaa linjaansa ja media komppaa, niin kuin se on aina tehnyt. Kyllä sieltä Kokoomusta sympatisoivaa tai "kriittistä journalismia" löytyy (esim Jan Andersson). Samoin toimittajat ovat jo kauan olleet vasemmistolaisia humanisteja - varsinkin päällikkötasolla. (Esimerkiksi kaikki uutispäälliköt).
...

[23:30:48] Propt: Yleisradion journalismin laatu
Yleisradion journalismin laatu ja luotettavuus ovat jo vuosia kärsineet. Median tila Suomessa ei ole hääppöinen, kun Yleisradiokin on ottanut tehtäväkseen hallituksen toiminnan kaikinpuolisen kehumisen.
...

“Vaikka Ylen talouden tasapaino heikkeni vuonna 2016, hallintoneuvosto katsoi onnistuneensa tasapainottamaan yhtiön taloutta muun muassa siksi, että säästöt näkyivät ennakoitua vähemmän henkilöstön arjessa”, sanoo hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Kivelä (ps.)
Yle päätti loppuvuodesta panostaa journalismin laatuun erityisesti verkkopalveluissa. Yle kehittää lähivuosina myös voimakkaasti arkistopalvelujaan.
...

Myös MTV:n uutiset maksavat itse matkakustannuksensa toimittajan vieraillessa Yleisradiossa muissa kuin journalistisissa merkeissä eli tekemässä juttua jostakin tapahtumasta.

...

Suomen Kuvalehden Pekka Anttila kävi Yleisradiossa tapaamassa Ylen ja kaupallisen median edustajia selvittääkseen muun muassa suomalaisen journalismin tulevaisuudennäkymiä.

[06:56:16] Propt: Journalismin laatu
Journalismin laatu on myös jatkuvasti parantunut: lehdet kertovat asioista yksityiskohtaisemmin ja analyyttisemmin.
...

[22:08:26] Propt: Yleisradion johdon luontoisedut
Yleisradion johdon luontoisedut eivät vaikuta Yleisradion journalismiin. Näin sanovat sekä Yleisradioyhtiön hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Kari Neilimo että yhtiön vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen Ylen uutisille antamassaan lausunnossa.

...

Lakiesitys etenee seuraavaksi eduskunnan valtiovarainvaliokunnan käsittelyyn. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok.) mielestä opposition esittämä arvostelu on ollut täysin ylimitoitettua. Satosen työryhmän esitykseen Sasi on puolestaan erittäin tyytyväinen.
- Kyllä minä luulen, että Ylen toiminnan taso tulee nousemaan. Tämä on nimenomaan laadun kannalta erittäin tärkeä. Toinen on se, että riippumattomuus vahvistuu. Työryhmä katsoi, että tässä taloustilanteessa ja myös pitkällä aikajänteellä Ylellä pitää olla suuremmat resurssit, että Yle voi toteuttaa laadukasta journalismia ja pysyä ajan hermolla.[15:25:39] 176.72.25.132: CONNECTION_ABORTED 327 s
...

[22:17:43] Prompt: Journalismin taso
Journalismin taso ei nouse journalistien määrää kasvattamalla. Journalistiliitto ja Viestinnän Keskusliitto ovat neuvotelleet työnantajien ja toimittajien välisestä sopimuksesta, joka nostaisi journalistien määrää sanomalehdissä ja vaikuttaisi myönteisesti sekä lehtien tasoon että niiden työllistämiskykyyn.

Sopimukseen ei päästy ja asia on tällä hetkellä auki. Journalistiliiton ja VKLn neuvottelijat eivät päässeet yhteisymmärrykseen sopimuksen sisällöstä, ja seuraavaksi asiaan ottavat kantaa molempien osapuolten päättävät elimet.

Journalistien ja lehdistön tulevaisuus on hyvin pitkälle kiinni alan kannattavuudesta. Viime vuosina on puhuttu paljon printtimedian syöksykierteestä ja lehtien levikkien rajuista laskusta. Samaan aikaan alan liikevaihto on kuitenkin ollut pienessä kasvussa.

Lehdistön tulevaisuuden ja työpaikkojen kannalta on tärkeää, että alalla on myös jatkossa ammattitaitoisia toimittajia. Siksi Journalistiliitto pyrkii neuvottelemaan sopimuksesta, jolla journalistien määrä lisääntyisi suomalaisissa sanomalehdissä.

Tämän takia Yle Uutiset on uutisoinut mm. Talvivaaran konkurssista hyvin laajasti. Jopa siinä määrin, että monet ovat epäilleet uutisointia jo puolueelliseksikin. Ja myös uutisointi valtion ja VR:n päätöksestä pilkkoa junayhtiö on uutisoitu.
Tämä on varsin normaalia journalismia.
...

Kyse on siitä, että Yle jättää kertomatta tärkeitä asioita jotka koskettavat Suomea. On ihan normaalia uutisoida[14:49:57] 93.106.139.93: CONNECTION_ABORTED 242 s
muiden maiden tapahtumista ja se ei ole väärin, mutta on väärin olla uutisoimatta meille tärkeitä asioita ja asioita joita Yle väittää olevansa sitoutunut journalismissaan kunnioittamaan, eli se totuus ja rehellisyys, eli kertoa koko totuus. Kun Yle jättää asioita kertomatta ja tekee niin paljon valeuutisia, ei ole mikään ihme, että ihmiset ovat skeptisiä Yleä kohtaan ja osa ei edes halua kuulla Yleltä mitään. Mutta osa kuulee ja lukee muualta totuuden. Näin se vain menee.
...

Et sitten osannut lukea? Tässä koko jutussahan oli kyse juuri siitä, että kun Ylen toimittaja on esittänyt oman kantansa (tässä tapauksessa Trumpin kannalta katsottuna puolueellisen ja virheellisen) niin kyllä häntä voi ja pitää silloin siitä oikaista ja siitä kirjoittaa.
Aivan naurettavaa, jos ei saa oikaista kun on niin väärässä ja on vieläpä verorahoilla toimiva ja vielä journalistiliiton jäsen, ei taida oikein olla tehtäviensä tasolla jos ei tällaista hyväksy ja tajua. Mutta Yle ei halua tai voi julkaista tällaista, ei koska on poliittinen media eikä voi tai ei halua, no niin no, ymmärtäähän tuon.
...

Vaikka Yle ei olisikaan syyllistynyt suoranaisiin valheisiin, se ei silti takaa sitä, että kaikki Ylen kautta saatava tieto on paikkansa pitävää tai luotettavaa. Ylen ohjelmissa esiintyy toistuvasti virheellistä ja tarkoitushakuista ”tietoa” esimerkiksi maahanmuutosta. Ei ole mitään perustetta sanoa, että Ylen tuottama tieto olisi puolueetonta ja objektiivisiin lähteisiin perustuvaa. Sitä se ei ainakaan ole, vaikka se joskus saattaa vaikuttaa siltä.
Myös toimittajat, joiden pitäisi toimia journalistisin[19:17:53] 85.76.21.25 saapui paikalle
...

- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (20.10.2017) koskien Ruotsin päätöstä hakea Nato-jäsenyyttä. Jutussa ei mainita, että Ruotsi on jo useaan otteeseen päättänyt hakea Naton jäsenyyttä.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (10.10.2018) koskien professori Olli Mäenpään selvitystä Yleisradion johdon toimista. Jutussa ei mainita, että selvityksen kohteena ei ollut pelkästään Yleisradion journalistinen johto vaan koko Ylen organisaatio.
...

- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.2.2019) liittyen Ylen uutistoiminnan riippumattomuuteen ja puolueettomuuteen. Jutussa ei mainita, että Yleisradio on jo saanut eduskunnan tarkastusvaliokunnalta moitteet toiminnastaan Sipilän hallituksen aikana.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (6.3.2019) koskien professori Mäenpään selvitystä Yleisradion johdon toimista. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää ongelmallisena Yleisradion uutis- ja ajankohtaistoiminnan journalistista toimintatapaa, jossa virheitä on joskus vaikea korjata ja uutislähteitä käsitellään objektiivisen arvioinnin sijaan.
...

- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (16.9.2019) koskien Helsingin hallinto-oikeuden ratkaisua, joka koskee Yleisradion uutisartikkeleiden jälkikäteistä korjaamista. Jutussa ei mainita, että Mäenpää pitää ratkaisua Ylen toimintaa koskevana linjauksena.
- Ylen nettisivuilla julkaistu juttu (14.1.2020) koskien eduskunnan päätöstä nostaa kansanedustaja Mäenpään vieraslajipuheita koskevan syytesuojan purku perustuslakivaliokunnan harkittavaksi. Jutussa ei mainita, että Mäenpää piti eduskunnan päätöstä poikkeuksellisena, yllättävänä ja Ylen riippumattomuutta ja journalistista harkintaa koskevana linjaratkaisuna, jolla voi olla jatkossa vaikutusta Ylen rahoituksen tasoon.
...

On totta, että JSN:oon tulevat kantelut ja JSN:n ratkaisut ovat usein todella heppoisia. JSN voisi todellakin ryhdistäytyä. Kuitenkin JSN:n ratkaisut eivät ole mitään absoluuttisia totuuksia ja toisaalta JSN:n päätöksetkin perustuvat sen omaan tulkintakehykseen, joka taas ei ole absoluuttisen totta.
JSN:n ratkaisu voi olla objektiivinen ja tosi. Mutta sen päätöksen totuus ei ole absoluuttinen. Tämä ei ole ongelma vaan osa demokratiaa. Ongelma on siinä, jos Yleisradion toimittajat ovat kykenemättömiä myöntämään, että JSN ei ole totuuskone vaan ainoastaan journalistien itsensä itsensä itselleen kehittämä työkalu, jolla he haluavat korostaa oman journalistisen työn eettisyyttä. Ongelma ei ole se, jos Ylen toimittaja tunnustaa, että Yle:n sisällä ei vallitse täydellistä yksimielisyyttä tai objektiivisuutta.
...

Ongelma syntyy vasta, kun tämä toimittajan itsensä itselleen aiheuttama objektiivisuuden ongelma yritetään naamioida yleiseksi ja kaikkien yhteisesti hyväksymäksi objektiivisuudeksi. Tämän naamioimispyrkimyksen tarkoituksena on häivyttää näkyvistä se tosiasia, että toimittaja itse ei ole kyennyt pitämään kiinni itselleen asettamistaan objektiivisuuden vaatimuksista vaan hän on sortunut erilaisiin puolueellisuuksiin ja subjektiivisuuksiin.
Tällä naamioimispyrkimyksellä pyritään uskottelemaan katsojille, että Yle ja sen toimittajat toimivat objektiivisuuden nimissä. Tämän naamioimisen tarkoituksena on uskotella katsojille, että Yle:n toimittajat ja sen harjoittama journalismi olisi jotenkin puolueettomampaa ja objektiivisempaa kuin muiden medioiden tai toimittajien.
...

Tämä on suuri vale. Ylen toimittajakunta on ideologisesti paljon voimakkaammin ja selvemmin sitoutunutta ja puolueellisempaa kuin esimerkiksi yhdenkään muun suomalaisen tiedotusvälineen toimittajat.
Tämä ilmenee sekä Ylen ohjelmapolitiikasta, joka on punavihreää, että myös yksittäisten toimittajien harjoittamasta journalismista. Tämä on osoitettu monta kertaa, esimerkiksi silloin, kun Yle uutisoi suomalaisten "rasistisesta geeniperimästä".
...

Median objektiivisuus ei tarkoita, ettei se voisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin aiheisiin.
Kun Yle sai vuonna 2013 langettavan päätöksen Julkisen sanan neuvostolta pääministeri Juha Sipilää ja Terrafamen kaivokseen liittyneitä tapahtumia käsitelleestä uutisoinnista, sen silloinen toimitusjohtaja Atte Jääskeläinen sai selittää ratkaisua eduskunnan käytävillä. JSN:n langettava koski Jääskeläisen Ylelle antamia ohjeita, jotka olivat ristiriidassa Journalistin ohjeiden ja niiden hengen kanssa.
Objektiivisuutta pidetään usein journalistisen uskottavuuden synonyyminä, vaikka sitä on käsitteenä kritisoitu harhaanjohtavaksi ja hämäräksi.
...

Tampereen yliopiston mediatutkija, filosofian tohtori ja yliopistonlehtori Mikko Hautakangas on samaa mieltä siitä, että objektiivisuuden käsitettä käytetään usein epätäsmällisesti.
Objektiivisuus on ennen kaikkea lukijan ja katsojan luottamusta siihen, että heille tarjottu tieto ja mediasisällöt ovat puolueettomia, asiallisia ja todenmukaisia. On esimerkiksi journalistin eettinen velvollisuus tuottaa tällaista luottamusta. Se, ettei näin ole, paljastuu usein vasta jälkikäteen.
...

”Voidaan kysyä, oliko objektiivisuus joskus menneinä vuosikymmeninä nykyistä helpommin saavutettavissa. Tiedonkulku ja uutisointi eivät olleet nykyistä sirpaloituneempia. Myös toimittajien ammatti-identiteetti rakentui toisella tavalla. Ei ollut erikseen toimittajan ja toimittajan töitä”, Hautakangas sanoo.
Objektiivisuus on sitä, mitä journalismissa ja mediatutkimuksessa usein sanotaan totuudenmukaisuudeksi. Journalistin ohjeiden mukaan tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin. Jos ne on aiemmin julkaistu jossakin lähteessä, myös alkuperäinen lähde pitää tuoda esiin.
Objektiivisuus tarkoittaa myös, että journalistiset valinnat perustellaan ja niistä kerrotaan lukijalle.
Journalistisiin valintoihin voi kuitenkin sisältyä myös tietoista subjektiivisuutta tai näkökulmaa, ja tämä tulee esiin juuri siinä, mistä valinnoista lukijalle kerrotaan.
Jos journalisti tekee subjektiivisen päätöksen esimerkiksi jättämällä uutisoimatta yhteiskunnallisesti tärkeästä asiasta, hänen tulisi kertoa tästä lukijoille ja katsojille.
”Silloin yleisö tietää, ettei se voi odottaa journalistilta tietynlaista tiedonkäsittelyä ja objektiivisuutta. Jos nämä oletukset eivät toteudu, voi käydä niin, että luottamus katoaa, kun ihmiset ymmärtävät, etteivät he saakaan mediasta sellaista tietoa kuin he odottavat ja haluavat”, Hautakangas sanoo.
Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa yleisö usein reagoi nopeasti, jos journalistisia valintoja ei ole tehty journalistisesti kestävästi.
”On kuitenkin journalistisen yhteisön oma asia linjata ja selventää yleisölle, mitä se objektiivisuus tai todenmukainen tiedonvälitys tarkoittaa”, Hautakangas sanoo.
...

Usein haastattelutilanteen olosuhteet vaikuttavat siihen,[08:31:11] 217.140.201.113: CONNECTION_ABORTED 365 s
mitä haastateltava kertoo. Journalistien olisi hyvä tiedostaa tämä ja tunnistaa esimerkiksi se, missä määrin erilaiset ulkoiset seikat vaikuttavat haastateltaviin, kuten se, kuka soittaa, millaisessa paikassa haastattelu tehdään tai ketä on paikalla.
...

”Kun ollaan perinteisessä mediatilassa ja paikalla on suuri joukko mediaa, jossa oma kommentti saa valtavasti tilaa ja tulee nähdyksi isolle yleisölle, niin voi olla aika kova paikka poliitikolle kertoa, että olen tehnyt jotain, vaikka en ole tiennyt tekeväni sitä. On paljon helpompi olla kommentoimatta”, Hautakangas sanoo.
Hautakangas uskoo, että sosiaalisen median yleistyminen voi lisätä median objektiivisuuden merkitystä ja journalismin läpinäkyvyyttä.
...

ja joutuvat joskus käyttämään mediaa omiin tarkoituksiinsa.”
Myös journalistien itsesääntelyelimen eli Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Eero Hyvönen tunnistaa sosiaalisen median tuoman muutoksen, josta on ollut sekä hyviä että huonoja seurauksia.
...

”Sosiaalinen media on luonut mahdollisuuden reaaliaikaiselle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Samalla se on lisännyt niin sanottuja valemedioita, joista jotkut pyrkivät tahallaan vääristämään tietoa ja lietsomaan ennakkoluuloja, pelkoja ja vastakkainasettelua”, Hyvönen toteaa.
Hyvönen peräänkuuluttaa myös median omaa vastuuta, sillä objektiivisuuden ja faktojen on säilyttävä. Journalistin on tarkasteltava myös kriittisesti omaa työtään ja sen vaikutusta yhteiskuntaan ja yksilöihin. Esimerkiksi sensaatiohakuinen uutisointi, vihapuhe tai valeuutiset vaikuttavat negatiivisesti moniin ihmisiin.
...

vaikutusvaltaansa myös väärin. Jos se vain pyrkii tyydyttämään yleisön tarpeita ja luomaan tietynlaista mielikuvaa maailmasta, on riskinä, että ihmiset eivät enää luota mediaan. Median onkin pysyttävä myös vallan vahtikoirana, eli valvottava valtaapitäviä ja yhteiskunnan tilaa. Sen pitää kuitenkin pysyä ihmisten puolella. Esimerkiksi valeuutiset leviävät nopeammin ja helpommin kuin mikään muu viesti”, Hyvönen toteaa.
”Journalistinen media ei voi myöskään koskaan toimia täysin puolueettomasti, sillä sen toimintaan vaikuttavat aina sen oma kulttuuri, yhteiskunta sekä se, mistä asioista kirjoitetaan ja puhutaan. Objektiivisen tiedon merkitys on kuitenkin kasvanut erityisesti viime aikoina. On yhä tärkeämpää, että kansalaiset saavat objektiivista tietoa monista asioista, kuten erilaisista poliittisista prosesseista”, Mustonen jatkaa.
...

Mitä on objektiivisuus?
Journalismitieteessä objektiivisuus ymmärretään usein journalistisen toiminnan ihanteena. Tämä tarkoittaa, että toimittajat eivät saisi esimerkiksi asettaa omia mielipiteitään tai näkökulmiaan etusijalle.
...

[11:18:41] Prompt: Journalismin laatu
Journalismin laatujournalismi on sellaista joka tutkii, kyseenalaistaa, arvioi kriittisesti, tutkii taustat ja kertoo asioista mahdollisimman monesta eri näkökulmasta ja joka tarjoaa mahdollisuuden keskustella aiheesta.
Sellaista laatujournalismia edustaa esim. Hesari. Hesarista ei tule yhtään hyvä olo mutta se on ihan eri asia kuin että Hesarin lukeminen aiheuttaisi oksennusaallon.
...

Ja vastaavasti[11:19:19] <217.140.201.113> Siis Pravda
iltapäivälehdet ovat huonoa journalismiä koska ne on lööppimediaa joka on omiaan lietsomaan vihaa.
...

Sitten taas jossain A-studiossa toimittaja saa sanoa tasan sen mitä on etukäteen päättänyt sanoa, eikä häntä voi haastaa tai kyseenalaistaa. Siellä on hyvin pieni ikkuna puhua itse aiheesta.
>Ja vastaavasti iltapäivälehdet ovat huonoa journalismiä
...

Perinteisen median lisäksi myös poliitikot pyrkivät vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja ohjailemaan julkista keskustelua omien intressiensä mukaan, esimerkiksi vaalien aikaan monet poliitikot pyrkivät kalastelemaan irtopisteitä esittämällä jotain asioita äänestäjien toivomassa sävyssä. Vastaavasti poliitikot voivat myös esittää erilaisia kannanottoja joiden he olettavat olevan äänestäjien toivomassa sävyssä ja tarvittaessa nämä lausunnot voidaan kumota tai vesittää jälkikäteen jos ne eivät osoittautuneetkaan onnistuneiksi.
Perinteinen media ja perinteinen laatujournalismi ovat jo pitkän aikaa olleet laskusuunnassa, kun taas hömppäviihde, populistiset otsikot ja klikkiotsikot sekä muu merkityksetön roska on puolestaan ollut nousussa[11:29:37] 217.140.201.113: CONNECTION_ABORTED 155 s
. Samaan aikaan laatujournalismi on kärsinyt huonosta markkinoinnista ja brändäyksestä.
Internet on tehnyt laatujournalismista entistä haastavampaa kun kaikki voivat halutessaan julkaista omia näkemyksiään verkossa ja näiden näkemysten todenperäisyyden varmistaminen on lähes mahdotonta. Osa ihmisistä tuntuu olevan ihan vakavissaan sitä mieltä, että esimerkiksi MV-lehden kaltaisen roskalehden sisältö on automaattisesti luotettavaa, kunhan siellä julkaistaan vain paljon erilaisia juttuja. Kaikenlainen roskauutisointi voi tuntua jopa järkevältä ja uskottavalta, vaikka siinä olisi paljonkin virheitä, kunhan se on riittävän populistista.
...

Medioiden olisi pyrittävä markkinoimaan itseään totuudenmukaisuuden sijaan asiantuntemuksella, laadulla ja luotettavuudella. On ihan normaalia että[11:30:48] 217.140.201.113 saapui paikalle
laatumedia tekee joskus virheitä, koska ihmisiähän ne toimittajatkin vain ovat. Virheiden määrää voi vähentää tekemällä laatujournalismista aiempaa avoimempaa ja laadukkaampaa ja tekemällä mahdollisimman paljon taustatutkimusta juttuja varten. Laatuun olisi syytä panostaa entistä enemmän, koska totuus on jo voittanut valheen.

[14:14:40] Prompt: Puolueeton journalismi
Puolueeton journalismi on hieno asia. Itse olisin tyytyväinen, jos lehti jättäisi esimerkiksi sellaiset kommentit julkaisematta kuin tämä: ”Kaiken sen paskanjauhannan, jonka perusteella olen vastustanut tätä projektia, voin lopettaa tähän päivään. Kiitos.”
On hyvä asia, jos lehti antaa myös soraäänien kuulua, kunhan kommentit eivät riko Journalistin ohjeita eivätkä muutenkaan hyvää makua ja tapoja. ”Kaikkea paskaa sitä ihminen kirjoittaa”, tokaisi yksi nimettömänä pysynyt toimittaja, kun luki tekstini. Kommentissa kiteytyy aika paljon sitä, mitä ajattelin: lehti saa itse päättää, millaista materiaalia julkaisee.
...

[14:17:38] Prompt: Puolueeton journalismi
Puolueeton journalismi on myytti. Median täytyy ottaa aina joku näkökulma aiheeseen ja tätä kantaa tuodaan esille jutun kirjoittajan persoonan kautta.

Nyt-liitteen journalismi on aina ollut hyvin subjektiivista. Olen itse lopettanut Nyt-liitteen lukemisen jo aikoja sitten, kun en ole jaksanut seurata sen harjoittamaa sensaatiohakuista, kärjistävää ja skandaalinkäryistä linjaa. Nyt-liite on yksinkertaisesti aivan liian negatiivinen lehti ja siitä välittyy tunne, että sillä yritetään kosiskella lukijaa, jotta lukija tarttuisi juuri tuohon lehteen. Nyt-liitteestä tulee paha maku suuhun, koska siinä ei tunnu olevan mitään hyvää. Tämän vuoksi en tilaa Nyt-liitettä enkä käy ostamassa Nyt-liitteitä kaupoista, vaan ostan Helsingin Sanomat, joka on asiallinen laatulehti, toisin kuin Nyt-liite.

[14:19:21] Prompt: Puolueeton journalismi
Puolueeton journalismi ei ole enää puolueetonta

...

Tutkijan mukaan Suomi tarvitsee monipuolista journalismia, mutta Venäjän tapauksessa neutraali journalismi on usein utopiaa. Venäjä-tutkija toivoisi esimerkiksi Lännen Medialta ja Helsingin Sanomilta syvällisempää analyysia, mutta Suomen mediassa toistellaan usein vain valtion propagandaa. Lassila ihmettelee myös sitä, miksi Suomessa toistellaan usein vain Venäjän opposition näkemyksiä maan tilanteesta. Tutkija kertoo tuntevansa sympatiaa Venäjän oppositioliikettä kohtaan.

...

[18:23:15] Prompt: Mediatalon myynti
Mediatalon myynti ei muuta mediatalon journalistista sisältöä mitenkään. Ei sitten niin yhtään millään tavalla. Eikä sitä olla muuttamassa. Päinvastoin. Sen sijaan me tulemme entisestään kehittämään sisältöämme. Erityisesti verkossa tulemme jatkossakin tekemään työtä, jota on vielä vähän tai ei ollenkaan. Sen sisältö ja merkitys on vielä paljolti hämärän peitossa, mutta me haluamme silti tehdä sen, jotta tietäisimme enemmän, paremmin ja pidemmälle. Jotta osaisimme kysyä oikeat kysymykset, jotka ohjaavat tekemään oikeat valinnat.

Siksi olemme ostaneet muita medioita, kuten Taloussanomat, Urheilulehti ja It-viikko, jotka ovat olleet erittäin laadukkaita medioita, joiden sisällön kanssa meillä ei ole mitään yhteistä. Meillä ei myöskään ole mitään halua olla viemässä Taloussanomilta lukijoita eikä olla vähentämässä Urheilulehden tai It-viikon journalistisia resursseja. Päin vastoin. Haluamme tehdä parempaa talousjournalismia, olla parempia jääkiekko- ja jalkapallojournalisteja sekä ymmärtää enemmän it-alan trendeistä, jotka vaikuttavat kaikkien meidän tulevaisuuteen.

Me teemme työmme jatkossakin samalla journalistisella riippumattomuudella kuin tähänkin saakka, mutta emme voi sille mitään, jos muut ihmiset näkevät journalismin samalla tavalla kuin me näemme.

...

Vuonna 2008 perustettu Yleisön edustaja voi toimia neuvoston jäsenenä neljä vuotta, jos hän hoitaa tehtävänsä vastuullisesti, neuvoston toimintaperiaatteisiin sitoutuen.
Journalistin ohjeisiin sitoutunut ammattitoimittaja on yleisön edustajan tehtävään erittäin pätevä valinta, mutta neuvoston jäsenet vastaavat päätöksistään viime kädessä koko journalismin kentälle, ei pelkästään yleisön edustajalle.
...

[11:37:24] Prompt: Journalismi
Journalismi ei voi olla kuin media
...

– Toimittajat ovat aina tehneet virheitä. Ja jos niitä on tapahtunut, ne on pitänyt pystyä myöntämään, hän jatkaa.
Mediamurroksessakin journalismin luotettavuus on tärkeämpää kuin sen nopeus. Journalismia tarvitaan yhä myös kertomaan, mitä maailmassa tapahtuu. Tiedonvälitys ei voi olla kuin media.
...

Niemi kertoo, että median tehtävä on etsiä uutisia myös oman tontin ulkopuolelta ja toimia linkkinä erilaisten uutisten välillä. Ei riitä, että itse tiedetään. On kysyttävä ja kuunneltava muita. Tiedon tarve korostuu kriisiaikoina, ja myös silloin medialla on keskeinen rooli. Kun Helsingin Sanomien toimituksesta soitettiin valtioneuvoston viestintäpäällikölle Päivi Anttikoskelle, hänellä oli vielä aamulla eri käsitys asiasta. Iltapäivällä Anttikoski antoi HS:lle haastattelun. Tieto oli kulkenut HS:n ja Ylen kautta, mutta muut lehdet eivät asiasta uutisoineet, ennen kuin Helsingin Sanomien juttu ilmestyi. Silloin Anttikosken esimies soitti hänelle ja käski korjata uutista. Muut lehdet, STT:tä lukuunottamatta, ottivat sen kuitenkin nopeasti omiin nimiinsä, eivätkä maininneet alkuperäisen uutisen tekijää.
Niemi uskoo, että journalistien keskinäinen solidaarisuus pitää alaa yhtenä rintamana. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei median sisältäkin pitäisi etsiä kriittisesti epäkohtia.
– Esimerkiksi puoluelehdissä ja maakuntalehdissä on vielä enemmän eroja kuin suurissa medioissa. Ne, joilla on isoimmat resurssit, pystyvät panostamaan myös tutkivaan journalismiin.
Kun journalismi muuttuu ja eriytyy, vaarana voi Niemen mukaan olla myös se, että se menettää jotain omasta perustehtävästään, joka on tarjota kaikille samat lähtökohdat hankkia tietoa.
– Esimerkiksi nuorille se voi olla isokin asia, kun heillä ei ole mitään sidettä perinteisiin medioihin. Tai jos osa toimittajista tulee alalle, koska heillä on voimakas yhteiskunnallinen missio. Silloin vaarana on, että he ovat kiinnostuneita vain omista aiheistaan, eikä enää muisteta, mikä journalismissa on oleellista, hän pohtii.

[12:25:12] Prompt: Ylen puolueellisuus
Ylen puolueellisuus oli jo kauan tiedossa, mutta kyllä se silti yllätti kun vielä päälle kuulee sen miten koko YLE-mediatalo on täynnä ihmisiä joille koko suomalaisen journalismin ydin tuntuu olevan että sen kuuluu olla mahdollisimman ideologista, jotta sitä on helpompi ohjata ylhäältä käsin haluttuun suuntaan.

[22:31:08] Prompt: Journalistin eettiset ohjeet
Journalistin eettiset ohjeet eivät suoraan puutu tilanteeseen. JSN:n mukaan sen jäsen on vapaa arvioimaan journalismin vaikutusta ja keskustelemaan siitä muiden kanssa.

...

[22:51:18] Prompt: Journalistin puoluekanta
Journalistin puoluekanta on harvoin selvillä, vaikka sillä ei pitäisi olla väliä. Journalistin ohjeiden mukaan toimituksella on silti vastuu poliittisista päätöksistään, koska niiden pitäisi välittyä yleisölle. JSN on painottanut sitä, että tiedotusvälineillä on mahdollisuus ja velvollisuus seurata toimintansa vaikutuksia, jopa vaihtaa johtoa, jos se arvioi tämän edistävän luotettavaa journalismia.
Olen kuullut useita selityksiä sille, miksi ”punavihreitä toimittajia ei ole vainottu”, kun heitä on irtisanottu, ja miksi heitä ei ole vaihdettu, vaikka heidän ei ole arvioitu täyttävän ammattikriteereitä. Selitykset ovat keskenään hyvin ristiriitaisia. Moni väittää, että heitä ei ole irtisanottu ammattitaidon tai journalismin eettisten standardien täyttymättömyyden vuoksi. Toisaalta samaan aikaan väitetään, että heidät olisi vaihdettu tai hyllytetty ammattitaidon ja eettisyyden perusteella.
Tässä tapauksessa JSN näyttää siis vain luottavan työnantajan omaan ilmoitukseen siitä, että toimittaja sai potkut muista syistä kuin ammattitaidottomuudesta ja että erottaminen ei rikkonut Journalistin ohjeita.
On kuitenkin hyvä muistaa, että myös JSN on itse osa suomalaista puoluekenttää, jonka eri puolueissa on journalistisesti meritoituneita jäseniä, mutta myös niitä, joille journalismi on enemmän väline, ei päämäärä. Sen vuoksi Journalistin ohjeet ovat tulkinnanvaraisia. Myös JSN:n ratkaisut näyttävät olevan sidoksissa siihen, ketkä siellä tekevät päätöksiä.
Sananvapaudessa ja journalismissa on aina kysymys arvoista ja etiikasta. Sananvapaus on eettinen työkalu. Jos joku pitää sen varjolla esillä omia arvojaan, jotka loukkaavat toisen arvoja, ollaan usein ongelmissa.
...

Ongelma ei ole niinkään JSN itse, vaan se, että se on poliittisessa ohjauksessa ja vastuussa puoluelaitosta edustavalle Suomen suurimmalle puolueelle. Myös tämä olisi syytä kertoa avoimesti JSN:n toiminnan uskottavuuden parantamiseksi.
Julkisen sanan neuvosto JSN ja Journalistiliitto
Eettisten periaatteiden noudattamisessa ja journalismin laadussa on varmasti ongelmia kaikilla. Olisi hienoa jos kaikki parantaisivat tasoaan, mutta erityisesti mediassa pitäisi tehdä tätä ja panostaa siihen että kansalaiset saavat laadukasta ja totuudenmukaista tietoa asioista. Hyvä ja tasapuolinen journalismi lisää myös lukijoiden medialukutaitoa ja -kritiikkiä.
...

Toimittajakunta on yhä enemmän vasemmistolaista. Mutta mikä on se toimittajien ”punainen lanka”?
Eikö journalismissa pitäisi pysyä totuudessa? Se, että toimittajakunnan pitäisi edustaa koko kansan mielipidettä ei tarkoita sitä, että toimittajakunnan arvomaailma vääristää kansalaisten mielipiteitä, vaan se tarkoittaa sitä, että journalistien tehtävänä on myös ”tuoda” julkisuuteen niitä näkökulmia, joista tavalliset kansalaiset eivät ole tietoisia tai eivät muuten ole halukkaita niistä julkisesti keskustelemaan.
Journalistien puoluekantaa on selvitetty vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa:
...

- Toimittajien puoluekanta
- Journalistilehden uutinen aiheesta
...

Poiminta Ylen nettisivujen tarjonnasta eilen.
Kun A-studiota katsoo, se vaikuttaa hyvältä journalismilta. Se antaa äänen kaikille osapuolille, niin thaimaalaisille kuin suomalaisille. Ja se tarjoaa katsojalle mahdollisuuden muodostaa itse mielipiteensä siitä, mitä tässä tilanteessa tulisi tehdä.
...

Vai olisiko se tehty, jos olisi lähdetty tekemään asiapitoista ja analyyttistä ajankohtaisohjelmaa, joka olisi perustunut haastatteluihin ja faktojen tarkistukseen, mutta sitä ei olisi yritettykään tehdä puolueettomasti vaan valittu se näkökulma, josta käsin asiaa olisi katsottu.
Onko Ylen journalistiset periaatteet laadittu sellaisiksi, että niissä edellytetään neutraalia otetta ja tasapuolisuutta? Onko tämä se tapa, jolla niiden periaatteiden mukaisesti toimitaan?
Vai olisiko parempi, että niissä ei edes edellytettäisi sellaista vaan annettaisiin vain vapaus valita oma näkökulma ja antaa toimittajan omien tunteiden vaikuttaa? Silloin kyse ei enää olisi objektiivisesta journalismista, joka on koko journalismin tärkein periaate, eikä journalismi edes pyrkisi objektiivisuuteen vaan olisi puhdasta mielipiteenmuokkausta.
Ja kun journalismin tehtävänä on ottaa selvää siitä, miten asiat ovat eikä sitä mikä ihmisten tunne tai mielipide on, silloin sitä pitäisi kutsua propagandaksi. Propagandasta ei ole pitkä matka totalitariaan.
...

Anonyymi 16. huhtikuuta 2019 klo 14.32
Kun kerran "asiantuntijuus" ei ole mitenkään kytköksissä puolueettomuuteen, miksi YLEn uutisissa ei ole "asiantuntijan" ja "journalistin" lisäksi myös "demari"?
...

Unknown 16. huhtikuuta 2019 klo 15.36
Entä "demari-", "keskusta"-, "kokoomus"-"journalistien" osuus YLE:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista? Kun kerran asiantuntijuus ei ole mitenkään sidoksissa puolueettomuuteen, niin miksi YLE:llä ei ole "asiantuntijan" ja "journalistin" lisäksi myös "demari"? Demareitahan on Ylen johdossa ja hallintoneuvostossa vähintään riittävästi. Samoin niitä, joilla on yhteyksiä ja sidoksia ay-liikkeeseen ja työnantajajärjestöihin.
...

Unknown 16. huhtikuuta 2019 klo 16.17
"Entä "demari-", "keskusta"-, "kokoomus"-"journalistien" osuus YLE:n uutis- ja ajankohtaisohjelmista?" No miksi ei sitten puhuta "keskusta- ja kokoomusjournalisteista" tai "demari- ja kokoomusjournalisteista", kun kerran asiantuntijuus ei ole mitenkään kytköksissä puolueettomuuteen? Samalla tavallahan noiden em. "ryhmien" voidaan olettaa vaikuttavan toimittajien valintoihin, vaikka toki ne ovat vain yksittäisiä tekijöitä, eivät "ryhmiä" siinä mielessä kuin sinä puhut niistä.
...

[01:25:48] Prompt: SOTE Ylen johdon palkitsemiskortti
SOTE Ylen johdon palkitsemiskortti vinkuu aina. Viime vuoden puolella maksettiin "tasapuolisesta" journalismista 150000 €.

...

- Onko "äärikonservatiivi" halventava? Ei ainakaan minun kielessäni.
- Jos olen journalisti ja minulle maksetaan tästä työstä, olenko puolueellinen? Ainakin yritän olla objektiivinen, mutta onko se edes mahdollista?
...

- Voiko toimittaja kirjoittaa vaikkapa uskonnosta ja sen vaikutuksista ihmiselämässä täysin kiihkotta? Miten olisi tällainen esimerkki: "Raamatun ja Koraanin kirjoitusten sisältö ei juurikaan poikkea toisistaan, vaikka kummankin kirjan tekstejä on vuosisatojen varrella muokattu moneen otteeseen."
- "Liberaali" ja "konservatiivi" ovat toistensa vastapareja vain politiikan kartalla, eivät missään muussa asiayhteydessä. Eivät ainakaan journalismissa, paitsi ehkä jos juttu on tehty poliittisesta pamfletista, ja siinäkin tapauksessa kirjoittajan motiivit ratkaisevat.

Toimittajien puoluekanta ja asenne. Poliittisesta suuntautuneisuudesta riippumatta jokainen toimittaja haluaa tuoda jutuissaan esiin oman näkökulmansa. Toiset näkökulmat ja asenteet tulevat helpommin esiin kuin toiset.
Journalisteilla on omia ennakkoluulojaan, ja joskus he jopa saattavat antaa niiden vaikuttaa työhönsä.
...

Joskus toimittajat pyrkivät tarkoituksellisesti kärjistämään asioita saadakseen juttuihinsa potkua.
Journalistitkin ovat kuitenkin vain ihmisiä, jotka tekevät inhimillisiä virheitä. Journalismiin pitäisi silti pystyä luottamaan, vaikka toimittajan asenne tuntuisikin väärältä. Jos journalistin asenteellisuus tuntuu läpi, kannattaa katsoa tarkemmin, millä tavoin tämä tuo kantansa esiin. Usein kyse voi olla myös epäonnistuneesta sanavalinnasta.
...

Toimittajien puoluekanta
Useimmat journalistit ovat puoluekannaltaan kokoomuslaisia, mutta he saattavat peitellä tai jättää mainitsematta tämän. Koska toimittajalla on oikeus mielipiteisiinsä, eivät poliittiset näkemykset sinällään tee journalistista epäpätevää työhönsä. Moni vasemmistolainen journalisti on myös onnistunut kirjoittamaan objektiiviselta vaikuttavan artikkelin.
Poliittista asennoitumista tärkeämpi asia toimittajan pätevyyden arvioinnissa on hänen puoluekantansa läpinäkyvyys, toisin sanoen se, antaako hän oman poliittisen näkemyksensä näkyä artikkeleissaan. Journalistien on hyvä olla tietoisia poliittisista asenteistaan. Tämä parantaa myös journalismin uskottavuutta.
...

Puolueettomuuden illuusio
Jotkut journalistit pitävät oman poliittisen suuntautumisensa omana tietonaan, koska he kuvittelevat tämän lisäävän objektiivisuuden vaikutelmaa. Toimittajat myös pelkäävät oman puoluekantansa kertomisen heikentävän uskottavuuttaan.
...

Usein toimittajat eivät ole puoluekannoiltaan yhtenäisiä. Siksi olisi hyvä, jos he eivät yrittäisi teeskennellä puolueetonta.
Myös journalistin arvomaailma saattaa näkyä tämän jutuissa, vaikka se ei näkyisikään hänen puoluekantaansa.
...

Esimerkiksi ilmastonmuutosta ei toimittajien parissa useinkaan kyseenalaisteta, koska sitä pidetään niin tärkeänä asiana. Sama koskee esimerkiksi maahanmuuttoa tai feminismiä.
Toimittajien arvomaailma ei välttämättä näy yksittäisissä jutuissa. Journalismissa saatetaan kuitenkin toistaa joitakin vanhoja ajatusmalleja kyseenalaistamatta niitä koskaan. Journalismin olisikin oltava aina itsekriittistä ja tarvittaessa myös pystyttävä korjaamaan näkemyksiään.
...

Toimittajat saattavat jättää kertomatta joistakin juttujensa lähteistä. Joskus lähde saatetaan jopa esittää epäilyttävässä valossa, jotta jutun sisältöön ei jäisi epäilyttäviä aukkoja.
Tämä johtuu usein journalistin omista arvoista. Esimerkiksi journalisti, jonka oma maailmankatsomus on tieteellinen ja kriittinen, ei välttämättä luota kaikkiin lähteisiin, jotka edustavat tieteellistä näkökulmaa. Tällaisia ovat vaikkapa vaihtoehtolääketiedettä edustavat asiantuntijat.
Joskus toimittajat eivät ole lähdekriittisiä ja saattavat jopa esitellä epäluotettavia ja epäilyttäviä lähteitä uskottavina asiantuntijoina. Journalistin tehtävänä ei ole esitellä vain omaa maailmankuvaansa tukevia lähteitä vaan esitellä kaikki eri näkemykset mahdollisimman puolueettomasti. Lähdekriittisyyden pitäisi olla itsestäänselvyys journalismissa, mutta valitettavan usein näin ei ole. Tämä kertoo toimittajan ammattitaidon puutteesta.
...

Epärehellisiä kriittisyyden muotoja ovat myös väitteiden ja käsitteiden esittäminen ”absoluuttisina totuuksina” tai omien poliittisten ennakkoluulojen heijastaminen eri lähteisiin.
Nämä eivät ole hyvän journalistin tapoja tehdä journalismia. Toimittajan on pyrittävä rehelliseen kriittisyyteen eikä hän saisi esitellä omaa maailmankuvaansa tukevia lähteitä ”ainoina totuuksina”, ”objektiivisina totuuksina”, ”puolueettomina” tai ”rehellisinä”, ellei kyseessä ole ilmiselvä tapaus.
Epärehellisyys on haitallista paitsi journalismin uskottavuudelle myös yleisölle, jolle pyritään tarjoilemaan mahdollisimman monipuolista tietoa maailmasta.
Puolueettomuutta korostavalla ja epärehellisellä journalismilla on monia muotoja, eikä toimittajien puoluekannan selvittäminen ole helppoa.
...

Logopedia tutkii ja opettaa muun muassa äänen, puheen ja kielen toimintaa sekä näiden häiriöiden ennaltaehkäisyä, diagnostiikkaa, hoitoa ja kuntoutusta. Lisäksi oppiaine tarkastelee näiden alojen koulutuskysymyksiä.
Tiedotusoppi on viestintää, yleisöä, joukkoviestintää, journalismia ja median rakenteita ja tehtäviä tutkiva ala. Journalistiikan opinnoissa opiskelija saa monipuoliset journalistiset perustiedot sekä -taidot, mediakentän rakenteiden ja toiminnan tuntemusta ja valmiuksia tieteelliseen viestintään ja alan tieteelliseen tutkimukseen.
...

Toimittajien puoluekanta vaihtelee huomattavasti, ja heidän sitoutumisensa voi näkyä jutun aihevalinnassa sekä käsittelytavassa. Tämä saattaa kuitenkin johtaa tilanteeseen, jossa juttuja tehdään liian yksipuoleisista ja suppeista näkökulmista, tai jätetään kokonaan kirjoittamatta joistain aiheista.
Suomen Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho painottaa, ettei ole olemassa mitään journalismin mustaa listaa. Hän pitää huolestuttavana sitä, että median puolueellisuudesta on puhuttu Suomessa jo pitkään.
“En osaa nähdä tätä poliittisena asiana, vaikka esimerkiksi maahanmuuttoaiheista kirjoittavat toimittajat ja muut toimijat saavatkin aika ajoin osakseen rankkaa arvostelua. Journalismi toimii mielestäni kuitenkin varsin puolueettomasti. Se on minulle itsestäänselvyys, eikä ole missään vaiheessa käynyt edes mielessä, että puolueellisuudessa voisi olla ongelmia.”
...

“Tuntuu, että Suomessa puolueettomuuteen kiinnitetään huomiota enemmän kuin monissa muissa maissa”, pohtii Ylen ulkomaantoimittaja ja ulkomaantoimituksen päällikkö Mika Mäkeläinen.
Mäkeläinen näkee, ettei journalismin puolueettomuus ole lähtökohtaisesti huono asia.
...

Puolueettomuus voi näyttäytyä myös erilaisuutena ja eriarvoisuutena, mikäli ei ymmärrä, ettei puolueettomuus tarkoita samanmielisyyttä tai myötäilemistä, sanoo Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila.
“Se on tärkeää, että journalismi pystyy haastamaan omia mielipiteitään.”
...

Myös Turkkila painottaa sitä, etteivät toimittajat voi toimia omien näkemystensä mukaisesti. Toimittajan pitää pystyä seisomaan tekemiensä juttujen takana.
“Toimittajalla on vastuu omista näkemyksistään ja teoistaan. Siksi olisi tärkeää, että jokainen journalisti pyrkisi kirjoittamaan objektiivisesti”, Turkkila linjaa.
...

Kolumnit 13.07.2011 21:19
Toimittajien ammattikunnasta ja journalismista puhutaan yhä paljon ja hyvä niin, vaikka joskus tuntuu, että jotkut ottavat aiheen niin tosissaan, että ovat valmiita lopettamaan sen. Kuitenkin me journalistit teemme koko ajan valintoja, joista jotkut ovat varmasti hyviä ja jotkut eivät.
...

Urheilun seuraaminen voi olla toimittajalle vain tapa, josta hän on aidosti innostunut tai hän ei osaa erottaa sitä, että urheilutoimittajien juttuihin ja näkökulmiin vaikuttaa paljon se, miten itse kokee tai näkee urheilun.
Sen lisäksi on tiedostettava se, että joskus on paljon rehellisempää tunnustaa, ettei tiedä jotain asiaa. Siksikin on tärkeää, että journalistilla on rohkeutta myös kysyä ja olla kiinnostunut, ei vain kertoa mitä mieltä hän itse on jostain.
...

YLE:ssä on sentään tapahtunut viime aikoina jotakin muutoksia parempaan, mutta MV lehti on edelleen yhtä huono kuin ennenkin.
Ja kun puhutaan journalismin puolueettomuudesta ja journalistin ohjeiden mukaisesta uutisoinnista, niin MV lehden kohdalla niitä ei todellakaan voida sanoa olevan olemassa.
...

Mutta kun kyse on maahanmuuttoon liittyvistä negatiivisista uutisista ja asiavirheistä, niin YLE:lle ei näytä tulevan mieleenkään edes kertoa asiavirheestä, saatikka korjata asia, vaikka he itsekin saisivat asiasta tietää.
YLE ei ole ainut media, jossa maahanmuuttoa koskeva uutisointi ei täytä journalismin ohjeiden puolueettomuutta. Alla olevassa linkissä on vain yksi esimerkki ja vaikka siinä onkin kyse YLE:n uutisoimasta aiheesta, niin ei sekään anna kovin mairittelevaa kuvaa YLE:n uutisoimistyylistä maahanmuuttoa ja turvapaikanhakijoita koskevissa uutisissa.
...

[15:33:05] Prompt: Kognitiivinen dissonanssi mediassa
Kognitiivinen dissonanssi mediassa ja journalismissa

Tiedemaailma, tiedejournalismi, akateeminen maailma, politiikan maailma, politiikka, yhteiskunnallinen keskustelu ja niin edelleen – on yhä edelleen täynnä ristiriitoja, erimielisyyksiä, epäjohdonmukaisuuksia ja vaikeitakin kysymyksiä.

...

HTK sanoo
Toimittaja Riikka Uosukainen ei ole ihan ensimmäinen henkilö, jolle esittäisin journalismin ja propagandan välisen eron tunnistamista, ja jonka en usko ymmärtävän propagandan merkitystä nykyisessä suomalaisessa mediailmastossa, jossa koko media on täysin propagandan väline. Tosin en tiedä hänen poliittista suuntautumista, koska ei kerro sitä.
...

Toimittajakunta koostuu kuitenkin pääsääntöisesti henkilöistä, joilla on ainakin jonkin asteinen käsitys yhteiskunnan lainalaisuuksista.
Kuitenkin olisi suotavaa, että toimittajilla olisi ainakin jonkilainen käsitys politiikasta ja yhteiskunnallisesta elämästä. Toimittajien pitäisi seurata yhteiskuntaa aktiivisesti, ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin asioihin ja ottaa huomioon kaikki näkökulmat. Silloin myös uutisointi olisi laadukasta ja monipuolista. Ei vain ”journalististen periaatteiden” mukaista, jotka on laadittu jo valmiiksi toimituksessa.
Poliitikot ovat itse luoneet nämä ”journalistiset periaatteet”, jotka rajoittavat yhteiskunnallista sananvapautta. Siksi ne joutaisivat romukoppaan.
...

Vasemmistolaiseen ja oikeistolaiseen ajatteluun liittyy kuitenkin samanlaisia elementtejä kuten esimerkiksi liberalismi, vapaa markkinatalous, yksilökeskeisyys ja talousliberalismi. Ei oikeistoliberalismi tarkoita, etteikö siinä olisi samalla myös vasemmistolaisia piirteitä, ja etteikö olisi ihan oikeita ja järkeviä syitä vastustaa "oikeistolaista radikalismia". Kyse on siitä, että kun joku leimataan "oikeistoradikaaliksi" niin sillä yleensä tarkoitetaan kansallismielisyyttä ja konservatiivisuutta ja näitä arvoja nimenomaan pidetään äärioikeistolaisina.
Minusta se on hyvä mittari, kun sanotaan että jokin toimittaja on puolueeton. Mutta kyllä toimittajilla voi olla omat poliittiset mielipiteensä ja se vaikuttaa siihen millaisia juttuja hän tekee. Toisaalta on ihan ymmärrettävää, että toimittajillakin on poliittiset mielipiteet ja minusta se kuuluu journalismiin että saa tuoda omat poliittiset näkemykset esille. Toimittajan työssä tärkeää on olla kiinnostunut eri asioista ja muodostaa sitten niistä oman mielipide.
...

Journalistit pyrkivät Kuneliuksen mukaan uutisoimaan tasapuolisesti sekä poliitikkojen onnistumiset että epäonnistumiset. Kuneliuksen mukaan myös poliitikot ymmärtävät, että media uutisoi kaikesta muustakin ja vertaavat itseään muuhun uutisointiin. Media otetaan myös tosissaan.

...

Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta journalismiin toteutettiin osana kansainvälistä International Social Survey Programme -kyselytutkimusta. Viime vuoden lomake kerättiin viidellä eri kerralla ja siihen vastasi yli 7 800 suomalaista. Tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan ensi syksynä.

[17:54:49] Prompt: Toimittajien ideologia
Toimittajien ideologia, toimittajien koulutus, toimittajien puoluetausta ja toimittajien omat mielipiteet ja uskomukset tulevat esiin aina kun he puhuvat ja kirjoittavat jostakin aiheesta. Toimittajan omat mielipiteet eivät kuitenkaan koskaan saisi näkyä heidän työssään siten että heidän omat mielipiteensä tulevat lukijoiden tai katsojien mielipiteiksi. Silloin kyse ei ole enää journalistisesta tiedonvälityksestä.
...

Toimittajat ovat nykyajan suurin uhka länsimaisille arvoille.
Miksi? No tietenkin sen takia, että toimittajien ideologia ja heidän poliittinen ajattelunsa ja heidän asenteensa länsimaalaista ihmistä, länsimaista demokratiaa ja länsimaalaista journalismia ja länsimaista sananvapautta kohtaan ei ole länsimaisten arvojen mukaista.
...

[20:30:39] Prompt: Toimittajien puoluekanta
Toimittajien puoluekanta tulee selvästi esiin esimerkiksi silloin, kun he ovat perehtyneet asioihin kunnolla tai tekevät tutkivaa journalismia. Joskus toimittaja on itse jäävi kirjoittamaan asiasta tai jopa osallinen käsiteltävään asiaan. Jos hän kirjoittaa oman yhteisönsä väärinkäytöksistä, ne tulevat julki todennäköisemmin kuin muiden yhteisöjen vastaavat asiat.

...

Tampereen toimittajakoulu on perustettu vuonna 1979.
Tampereen yliopisto on kouluttanut toimittajia vuodesta 1925 asti, ja ensimmäiset toimittajat valmistuivat Tampereen yliopistosta keväällä 1926. Nykyään toimittajaopiskelijoita on kahdessa tutkinto-ohjelmassa ja vaihto-opiskelijat mukaan lukien yliopistossa on yli tuhat journalismista ja sen lähialoista kiinnostunutta. Vuosittain Tampereen yliopistossa valmistuu yli sata toimittajaa, joista monet tulevat töihin Yleisradioon tai sanomalehtiin. Lisäksi yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksikössä voi opiskella kuvajournalistiksi.
Tampereen yliopisto on saanut koulutuksen kehittämiseen rahoitusta muun muassa opetusministeriöltä, Suomen Journalistiliitolta ja Tampereen kaupungilta. Yliopisto on kouluttanut toimittajia jo niin pitkään, että Tampereella on ollut tärkeä rooli Suomen nykyisen toimittajakunnan muotoutumisessa ja alan nykyisen akateemisen tutkimuksen käynnistymisessä.
...

kansainvälisten asioiden seuraaminen
sosiaalinen media, kansalaisjournalismi.
...

Viestintäalan tutkimusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tampereen yliopisto on julkaissut vuodesta 2004 lähtien Journalismikritiikin vuosikirjaa. Kirjassa julkaistaan artikkeleita ja arvioita edellisen vuoden ajalta.
Tampereen yliopiston journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus (COMET) seuraa jatkuvasti viestinnän alan kehitystä ja pyrkii siten[21:14:18] 85.76.41.166 saapui paikalle
edistämään alan opetusta. Tutkimuskeskuksessa seurataan esimerkiksi journalistisen työn arkea mediayrityksissä sekä selvitetään mediatekstien vastaanotto- ja kulutusprosesseja. COMET tekee tutkimusta myös ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista kuten poliitikkojen julkisuuskuvasta. Tampereen yliopistossa tutkitaan lisäksi lobbausta ja poliitikkojen sekä taloustoimittajien suhteita. Politiikan toimittajat ry:n kanssa yliopisto järjestää yhteisiä seminaareja.
Media, tiedotusoppi ja viestintä (Journalistiikka), Tampereen yliopiston tiedotusopin laitos (2010):
Toimittajaksi! Ammattina journalisti
Suomen Journalistiliitto, Toimittajan ammatti
↑ Journalistikoulutuksen historia
Noudettu kohteesta "https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tampereen_yliopiston_journalistikoulutus&oldid=14000000"[21:15:28] 85.76.41.166: CONNECTION_ABORTED 70 s

Ja nämä sinun mielestäsi valheet ja vääristely? Mistä kohtaa ja miltä kanavalta? Ei taida oikein löytyä muuta kuin sinun mielikuvitusta.
Ylestä löytyy myös ihan hyvääkin journalismia. Esimerkiksi ajankohtaisohjelmista on aina löytynyt ja löytyy myös edelleen, ihan ilman minkäänvärisiä silmälaseja.

YLE on nykyisin varsin pieni toimija maailman mediassa eikä sillä ole käytännössä kovinkaan suurta vaikutusta mihinkään suuntaan.
On aika siirtyä YLE:stä Suomen kansan omistamaksi mediayhtiöksi jossa suomalaiset tekevät journalismia Suomen kansalle. Jos tämän lisäksi rahaa riittää muuhunkin toimintaan, niin sitä voidaan sitten harkita uudelleen.
...

On paljon viitteitä siihen, että kun Ylen poliittiset voimasuhteet muuttuvat, poliittinen journalismi muuttuu sen mukana. Se mikä ennen oli itsestään selvää ja tavallista, on nykyään vain osa jotain kummallista poliittisen journalismin historiaa.

Ei, Yle on ”riippumaton” hallituksen poliittisesta ohjauksesta.
Ei ole olemassa sellaista asiaa kuin ”riippumaton journalismi”. On vain journalismia tai sen vääristelyä.
...

Kaikki uutisointi on vääristeltyä.
Totta. Journalismia käytetään mielipiteiden manipulointiin ja todellisten tapahtumien peittämiseen, jotka vahingoittavat hallituksen intressejä, eliittisukujen etuja ja Uuden maailmanjärjestyksen agendoja.
...

Onko mahdollista, että media salaa tarkoituksella tiettyjä yksityiskohtia suojellakseen yritysten tai yksityishenkilöiden etuja tai mainetta, jotka ovat joko rikkoneet lakia tai toimineet tavalla, joka on yleisen etiikan vastaista, mutta josta ei nosteta oikeusjuttua tai anneta oikeudellisia seurauksia?
Kun otetaan huomioon nämä mahdolliset puolueellisen uutisoinnin muodot, onko mahdollista, että jokin organisaatio tai yksittäinen journalisti on puolueellinen tietyn aiheen tai näkökulman suhteen?

Jos YLE-vero säilytetään, niin silloin pitää vaatia puolueetonta tiedonvälitystä, journalismia. Sitä ei kuitenkaan tule, vaan yhä pahempaa punikkipropagandaa.

...

[14:49:18] Prompt: Ylen journalismin taso
Ylen journalismin taso on mennyt aivan sekaisin, ei minkäänlaista puolueetonta, kriittistä ajattelua. Koko päivän Yle on haukkunut Huhtasaaren ulkonäköä. Jos Yle olisi tehnyt saman esim. Haloselle, niin voi sitä älytöntä huutoa, joka siitä olisi noussut.Huomaan sinun yrittävän aloittaa asiallista keskustelua. Yritetään pitää tämä sellaisena, joohan? :)

...

Journalismi on lehdistölle ja medialle uutisena ja tiedon levittämisenä.

[14:58:47] Prompt: Ylen journalismin taso
Ylen journalismin taso ei yllätä enää yhtään.
Kai se on sitten uskottava, että hesari, yle ja iltakakkasanomien erikoissontatoimittajan Sanna Paanaisen taso on tämä, johon suomalaisen valtamedian journalistinen osaaminen on nyt romahtanut.
...

Mitä, eikö tätä saakaan kommentoida? Luulin, että on vapaa maa?
On toki selvää, että journalismin taso on vaihdellut aina ja tulee vaihtelemaan myös tulevaisuudessa. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa, että journalismin yleinen taso olisi huono, kunhan lukijat muistavat pitää mielessä toimittajien poliittiset näkökulmat.
...

[15:31:42] Prompt: Ylen punavihreä journalismi
Ylen punavihreä journalismi on vain vahvistanut vastakkainasettelua ja jakanut kansaa.
...

[17:22:39] Prompt: Punavihreä toimittajakunta
Punavihreä toimittajakunta on jo pitkään julistanut agendaansa, jonka mukaan ”faktojen jälkeisenä aikana” journalismissa ei tulisi pitäytyä faktoissa, vaan toimittajien tulisi ”puhua asioista niin kuin ne ovat”. Tämä tarkoittaa sitä, että journalistien tulisi paljastaa yhteiskunnassa vallitsevat ”oikeat” totuudet, joita poliittiset johtajat ja korruptoituneet valtarakenteet piilottelevat.
Tällaiset vaatimukset ovat kuitenkin johtaneet journalistisen integriteetin ja etiikan täydelliseen hylkäämiseen, ja ne ovat luoneet pohjan nykyiselle, yhä pahenevalle totuudenjälkeiselle ajalle.
...

Siksi julkisen palvelun tehtävän määrittelyssä tulisi kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin, jotta yleisradioyhtiöt palvelisivat kaikkien kansalaisten etuja eivätkä vain tietyn ideologisen suuntauksen:
- Riippumaton uutistoiminta ja tutkivien journalistien käyttö. Riippumaton uutistoiminta takaa sen, että toimituksellinen päätöksenteko on erotettu poliittisesta vaikutuksesta. Toimittajilla pitää olla vapaus uutisoida aiheista ilman pelkoa johdon tai poliittisten tahojen kostosta.
...

- Monipuoliset näkökulmat. Uutisoinnin pitäisi edustaa eri näkökulmia käsiteltäviin aiheisiin. Tämä edellyttää eri ideologioiden, elämäntapojen ja kulttuurien edustajien palkkaamista toimituksiin.
- Laatujournalismi. Yleisön tulisi saada tietoa, joka perustuu huolelliseen raportointiin ja faktojen tarkistamiseen. Tämä varmistaa, että yleisö saa paikkansapitävää ja olennaista tietoa maailmasta.
...

Tarjota koulutusta ja tietoa, joka edistää kriittistä ajattelua, medialukutaitoa ja itsenäistä ajattelua, ja auttaa yksilöitä kehittämään vankan perustan faktapohjaiselle maailmankuvalle ja järkevälle päätöksenteolle.
Tuetaan itsenäisiä, voittoa tavoittelemattomia uutisorganisaatioita, jotka edistävät avoimuutta, vastuullisuutta ja eettistä journalismia, ja haastavat valtavirran median puolueellisuuden ja laiminlyönnit.
...

Valtamedian toimittajien valheisiin ei voi enää luottaa. Ne eivät ole enää pelkkiä valheita. Ne ovat median valheita, joilla mediaa myydään.
Jos valtamedia olisi yhtä kuin media, se tarkoittaisi, että sen toimittajat tekisivät työtään totuuden ja journalismin periaatteiden mukaisesti. Tosiasiassa valtamedia on kuitenkin valhemediaa, jota myydään valheilla.
...

Valheista on tullut valtamedian myyntivaltteja, joiden avulla se myy itseään. Valheista on tullut sen polttoainetta, jolla se saa kansalaiset uskomaan, että sillä on yhä jotakin kerrottavaa, jota ei ole jo kerrottu.
Valtamedia ei ole enää tiedonvälitystä. Se ei ole enää journalismia. Se on pelkkää viihdettä. Se on pelkkää roskaa. Se on pelkkää poliittista propagandaa, jonka tehtävänä on myydä valtamediaa.
...

[21:49:49] Prompt: Ylen objektiivisuus
Ylen objektiivisuus, uskottavuus ja journalismi ovat niin retuperällä kuin olla ja saattaa.

Ohjelman juontaja Stiller on jo aiemmin kertonut, että hänellä on tapana tehdä poliittisia ohjelmia ja hän on kertonut, että hän ei ole puolueeton vaan hän on vasemmistolainen. Tämän vuoksi hänellä on ollut tapana kutsua Pressiklubi- ohjelmaansa keskustapuolueen edustajia. Yleensä nämä keskustapuolueen edustajat ovat olleet pääministeri Juha Sipilä ja puolustusministeri Jussi Niinistö.
Nyt Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen Stillerin Pressiklubi- ohjelmasta. Syynä tähän päätökseen oli se, että Stiller kutsui ohjelmaan keskustapuolueen edustajan, vaikka samaan aikaan pääministeri Juha Sipilä ja keskustapuolue ovat olleet useiden kohujen keskellä. Tämä on vastoin journalistin ohjetta, jonka mukaan ”Tiedot on tarkistettava mahdollisimman hyvin – myös silloin kun ne on aikaisemmin julkaistu”.
...

Tämä ei ole ainoa kerta, kun Julkisen sanan neuvosto on antanut langettavan päätöksen Yleisradion toimittajille.
Viime vuoden joulukuussa Julkisen sanan neuvosto antoi langettavan päätöksen Yleisradion toimittaja Sanna Ukkolalle. Tämä langettava päätös tuli siitä, että Ukkola oli loukannut Twitterin välityksellä Ylen uutistoimittajaa, joka oli kritisoinut pääministeri Juha Sipilää. Tämän vuoksi Julkisen sanan neuvosto antoi Ukkolalle huomautuksen hyvän journalistisen tavan rikkomisesta.
...

Vaikka Yleisradio on valtion omistama mediayhtiö, niin sen toimittajilla ei saisi olla omia poliittisia mielipiteitä. Yleisradion toimittajien tulisi kertoa puolueettomasti erilaisista yhteiskunnallisista asioista, vaikka ne olisivat poliittisesti arkoja aiheita.
Sen sijaan Yleisradion toimittajat ovat viime aikoina sortuneet puolueelliseen journalismiin, josta esimerkkinä voidaan mainita Yleisradio uutiset. Ylen uutisissa on usein nostettu esille negatiivisesti kansallismielisiä ja maahanmuuttokriittisiä puolueita sekä niiden poliitikkoja.
...

https://yle.fi/uutiset/3-10000000
Tässä vielä linkki Ylen juttuun, jossa kerrotaan Ylen journalistien saamasta palkinnosta. Jutussa kerrotaan muun muassa, kuinka Ylen toimittajat ovat olleet mukana tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnon saaneessa juttusarjassa:
...

[22:40:32] Prompt: Ylen puolueellisuus
Ylen puolueellisuus on näkynyt koko ajan mm. siinä, että jos haastateltava ei ole samaa mieltä toimittajan kanssa niin haastattelija on lopettanut haastattelun kesken tai esittänyt itse lisäkysymyksiä. En ole kuullut missään muussa maassa vastaavanlaista journalismia.

Eli tämän kurssin tavoite oli siis kertoa monikulttuurisen yhteiskunnan tarjoamista hyödyistä ja lisäksi se sisälsi tietoa, kuinka erilaisia kulttuureita pitää käsitellä Yleisradion sisällä.
Ylen ajankohtais- ja featuretiimin esimies Jukka Niva (kuvassa) sanoi Helsingin sanomille että heidän toimituksensa ovat avoimia sekä moniarvoisia. Mutta silti tätä avointa moniarvoista linjaa on ollut vaikea viedä käytäntöön hänen tiimissään, joka tekee journalismia A2-teemailloista Noin Viikon Uutisiin.
...

Helsingin sanomat uutisoi tällä viikolla tästä Yleisradion salaisesta monimuotoisuuskoulutuksesta, jossa toimittajia opastetaan välttämään rasististen ilmausten käyttöä jutuissaan. Uutinen oli niin kuumaa tavaraa mediassa että se poistettiin hs.fi:n etusivulta hyvin nopeasti.
Toimittajan kuuluu olla vain journalisti joka kirjoittaa sen mikä on totuus eikä siihen pidä sekoittaa mukaan omia mielipiteitään ja ajatuksiaan, koska jos sitä erehtyy tekemään toimittajana niin silloin olet ns. puolueellinen toimittaja etkä pysty tuottamaan puolueetonta uutisointia mihinkään lehteen tai muuhun mediaan.
...

Ylen salattu monimuotoisuuskoulutus - Kulttuuri - Helsingin Sanomat
Yle lähettää kanavillaan, Areenassa ja Elävässä arkistossa yli 3000 ohjelmaa vuodessa. Tähän valtavaan joukkoon mahtuu kaikenlaista: draamaa, asiaohjelmia ja lasten sisältöjä. Ohjelmia tehdään eri genreillä kuten draama- tai urheilujournalismilla.
Ylen journalismi ei voi olla tasapuolista eikä puolueellista – Ylen riippumattomuus on määritelty laissa 18.8.2016
...

Moninaisuus tarkoittaa muun muassa etnistä tai kulttuurista erilaisuutta, kielellistä ja sosioekonomista taustaa. Mitä moninaisemmin edustamme kohderyhmäämme – kaikenikäisiä suomalaisia eri puolilla maata erilaisine mielipiteineen ja arvoineen - sitä enemmän saamme tietoa maailmasta ja voimme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Media ei voi koskaan edustaa täydellisesti yhteiskunnan moninaisuutta, mutta sen tulee tarjota tilaa myös vähemmistöille. Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että toimittajat pystyvät tekemään laadukasta journalismia kaikista aihepiireistä sekä ymmärtävät edustamiensa ihmisryhmien arvot ja toiveet riittävän hyvin – siis kohtelemaan erilaisia ihmisiä eettisesti kestävällä tavalla.
Koneen Säätiön rahoittaman hankkeen tavoitteena oli tehdä Ylestä moninaisempi yhtiö. Olemme myös pyrkineet ymmärtämään paremmin, miten eri taustaiset ihmiset kokevat Yleen liittyvän uutisoinnin, journalismin sekä Ylen itsensä työnantajana ja mediana – mitkä asiat herättävät huolta tai toiveita.
...

9.5.2014 13.05
Ylen uusi johto on käynyt kevään aikana henkilöstön kanssa laajaa keskustelua journalismin tulevaisuudesta ja siitä, mikä kaikki Ylelle kuuluu tulevaisuudessa.
Keskustelut ovat osa Ylen isoa journalistisen kulttuurin uudistusta. Työpaikoilla käytävissä keskusteluissa mietitään yhdessä sitä, miten toimittajat voisivat tehdä yhä kiinnostavampaa sisältöä, vaikka resurssit eivät juuri kasva nykyisestä
...

Ylen henkilöstön keskusteluissa kuitenkin näkyy selvästi, että verkko kiinnostaa nyt paljon toimittajia ympäri Suomea: se halutaan ottaa haltuun ja oppia toimimaan verkossa paremmin.
Osa haluaa tehdä lisää journalismia nettiin niin nopeasti kuin mahdollista. Toinen puoli kannattaa hitaampaa kehitystä: sitä varten tarvittaisiin lisäresursseja muun muassa verkon tekniikkaan. Esimerkiksi nettivideoiden tekeminen vie aikaa, eikä Yle halua tehdä niitä huolimattomasti.
Yksi konkreettinen toive liittyy Ylen laajaan alueverkostoon – sen lisäksi että journalisteja pitäisi voida käyttää enemmän myös valtakunnallisesti verkossa ja radiossa tapahtuvaan tekemiseen, toimitusten olisi hyvä saada omat verkkoyhteisönsä kuntoon omilla paikkakunnillaan. Osa haluaa parantaa jopa yhteistyötä paikallismedioiden kanssa.
...

Keskustelu Ylen monimuotoisuudesta käynnistyi siis samoihin aikoihin kuin perussuomalaisten kannatuksen alamäki jyrkkeni ja Helsingin Sanomat julkaisi laajan maahanmuuttoaiheisen erikoisnumeronsa, jota Yle myös näkyvästi puffasi kanavallaan ennen ja jälkeen ilmestymisensä. Samalla viikolla Yle teetti kyselyn suomalaisille heidän asenteistaan turvapaikanhakijoita kohtaan.
Muistiossa Ylen journalististen standardien päällikkö Timo Huovinen kirjoitti ”Puoli seitsemän” ohjelman taustatiimin kanssa, kuinka he olivat saaneet ”paljon hyvää palautetta monimuotoisuudesta” eli käytännössä maahanmuuttajien läsnäolosta ohjelmassa. Palautetta oli tullut niin paljon, että Ylessä päätettiin laatia oma ohje siitä, millaista on monimuotoinen ohjelma.
Ylen journalististen standardien ja etiikan päällikkö Timo Huovinen:
...

Monimuotoisuuskoulutuksissa puhuttiin myös Ylen monikulttuurisuuden tukemisesta ja maahanmuuttajien työllistämisestä. Esimerkiksi toukokuussa 2017 Ylessä järjestettiin koulutuspäivä ”Kuinka työllistää maahanmuuttajia? - Käytännön vinkkejä monimuotoisuuden huomioimiseen rekrytointitilanteissa – Case-esimerkkejä onnistumisista/epäonnistumisesta”.
Koulutuksessa käsiteltiin muun muassa, miten välttää stereotypiat maahanmuuttajien työllistymisessä ja millaisia kokemuksia Ylessä on rekrytoinneista. Lisäksi koulutus antoi käytännönvinkkejä monikulttuuriseen johtamiseen sekä maahanmuuttajille räätälöityyn perehdytykseen esimerkiksi Ylen journalistisen työn periaatteista: ”Yleläisenä toimiminen vs muun työnantajan palveluksessa, miten toimimme julkisen palvelun tuottajana”.
...

”Kampanjointia: esimerkiksi teemaviikkoja, joiden aiheena maahanmuutto tai maahanmuuttajat jne.
Tuotetaan positiivista maahanmuuttajakuvajournalismia, kuten juttu siitä että maahanmuuttaja pärjää ihan hyvin elämässä. ” (salainen koulutusmateriaali)
...

[22:15:24] Prompt: Ylen sisäinen ohjeistus
Ylen sisäinen ohjeistus ei ole julkinen asiakirja, eikä siitä anneta tietoa julkisuuteen. Sen sijaan yhtiö on julkaissut Yleä koskevan eettisen ohjeistuksen. Ohjeistuksen mukaan toimittajan pitää olla työssään puolueeton ja riippumaton ja pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Ylen pitää myös edistää sananvapautta ja moniarvoisuutta. Ohjeistuksen mukaan Ylen journalismin on oltava luotettavaa.
Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Atte Jääskeläisen mukaan Ylessä on ollut useita vuosia voimassa niin sanottu STT:n juttuohje. STT:n juttuohjeessa todetaan, että uutisvälineen pitää pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen. Journalismin on myös oltava luotettavaa. Uutinen ei saa olla harhaanjohtava. Uutinen ei saa olla myöskään asenteellinen eikä se saa loukata ihmisarvoa. Journalistin pitää pyrkiä totuudenmukaiseen tiedonvälitykseen, vaikka uutinen olisi kielteinen. Uutinen ei saa olla myöskään sensaatiohakuinen.
...

Uutisen pitää olla tasapuolinen. Uutista tehdessä on kuultava myös uutisen kohdetta. Uutisen pitää olla myös mahdollisimman totuudenmukainen ja tarkka. Uutisen pitää myös olla ajankohtainen. Uutisen pitää olla myös totuudenmukainen eikä siinä saa olla virheitä.
Julkisen sanan neuvosto (JSN) on median itsesäätelyelin. JSN valvoo hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sananvapautta. JSN antaa ohjeita journalisteille ja langettavia päätöksiä, jos on tehty väärin. JSN:n[22:18:33] <178.251.149.21> Lissää säikeitä llamalle!
...

[22:32:45] Prompt: Ylen sisäinen ohjeistus
Ylen sisäinen ohjeistus rajoittaa sananvapautta ja journalismia
Ylen hallintoneuvosto hyväksyi joulukuussa 2017 Ylelle uuden Journalismin periaatteista annetun linjauksen. Linjauksessa todetaan, että ”Yle on riippumaton myös valtiosta ja muista ulkoisista vaikutteista, kuten poliittisista puolueista, elinkeinoelämästä ja etujärjestöistä.”
Periaatelinjaus on ongelmallinen, koska Ylen journalismin pitäisi olla riippumatonta myös Ylen omista intresseistä ja poliittisista vaikuttimista. Lisäksi linjaus on ongelmallinen, koska se antaa Ylen johdolle mahdollisuuden määritellä, mitä ”ulkoinen vaikutus” tarkoittaa.
Ylen hallintoneuvoston, eli käytännössä hallituksen, tulisi valvoa, että Yle noudattaa Journalismin periaatteista antamaansa linjausta. Hallintoneuvoston olisi puututtava tilanteeseen, jossa Ylen oma johto rajoittaa sananvapautta ja journalismia.
...

Ylen hallintoneuvoston jäsenet ovat siis vastuussa Ylen sananvapautta koskevista linjauksista ja niiden noudattamisesta.
Yleä valvova hallintoneuvosto on vastuussa Ylen sananvapaudesta ja siitä, että Yle noudattaa Journalismin periaatteista antamaansa linjausta. Hallintoneuvoston tulee vaatia, että Yle noudattaa Journalismin periaatteista antamaansa linjausta.
Ylen hallintoneuvoston jäsenet ovat kansanedustajia. Kansanedustajat ovat vastuussa äänestäjilleen. Hallintoneuvoston tulee noudattaa Journalismin periaatteista antamaansa linjausta.

[00:29:05] Prompt: YLE Journalismin akatemia
YLE Journalismin akatemia.
...

[00:29:18] Prompt: YLE Journalismin akatemia
YLE Journalismin akatemia: Journalistien turvallisuuskoulutus on yhä tärkeämpää
...

[00:40:45] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen huolestuttaa
Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) Suomen osaston puheenjohtaja Ilkka Nousiainen on huolestunut Suomen journalistikoulutuksen politisoitumisesta. Nousiaisen mielestä yliopistotasoisen journalismin opetuksen tulisi olla riippumatonta, ei jonkin tietyn poliittisen näkemyksen edistämiseen keskittynyttä.

[00:41:27] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
Yleä ja Journalistiliittoa johtavat punavihreät
ja he päättävät mitä journalismin akatemiassa opetetaan. Toimittajille opetetaan vain heidän maailmankatsomustaan tukevaa ajattelua ja jos joku journalismin opiskelija uskaltaa kyseenalaistaa tämän, hänen opiskelunsa saattaa keskeytyä tai hänen työllistymisensä hankaloituu. Kun punavihreiden toimittajien ja heidän maailmankuvansa kanssa eri tavalla ajattelevien ihmisten välille tulee riitaa, Yle ja Journalistiliitto asettuvat punavihreiden toimittajien puolelle. Näin kävi esimerkiksi Yle Kioskin Sanna Ukkolan tapauksessa, jossa hänen punavihreitä toimittajia vastaan nostamansa oikeusjuttu lopulta sovittiin, mutta Journalistiliiton lakimies puolusti Ukkolaa. Sanna Ukkolan tapauksesta voit lukea täältä. Punavihreiden toimittajien maailmankuvaa kuvaa se, että he pitivät Sanna Ukkolaa koulukiusaajana. Yle on palkannut useita koulukiusaajina tunnetuksi tulleita henkilöitä, joista koulukiusaajana tunnetuksi tullut Jari Sarasvuo toimii Yle Puheen keskusteluohjelman juontajana.
...

Ruotsin yleisradion (SVT) johtaja Mats Svegfors, joka on myös Sveriges Television -yhtiön hallituksen puheenjohtaja, ilmoitti viime perjantaina, että SVT aloittaa tutkinnan Ruotsin radio- ja televisiolaitosten (UR) johtokunnan puheenjohtajan Birgitta Ohlssonin väitetystä painostuksesta, jonka mukaan toimittajien pitäisi olla varovaisempia julkaistessaan uutisia, joissa viitataan Venäjään.
Svegforsin mukaan SVT aikoo käynnistää tutkimuksen, onko Ohlsson yrittänyt vaikuttaa ruotsalaiseen journalismiin. Hän on ilmoittanut tästä julkisesti, kun hän lähetti kirjeen ruotsalaisille tiedotusvälineille, jossa hän ilmaisi huolensa mahdollisesta "venäläisestä disinformaatiosta".
...

Tämä politisoituminen ei ole vain Ruotsin sanomalehtien ongelma. Ruotsin televisio, radio ja muu media ovat myös alkaneet politisoitua.
Ruotsin median politisoituminen on vakava asia. Tämä politisoituminen on vaarantanut journalismin vapauden Ruotsissa. Tämä politisoituminen on rajoittanut toimittajien mahdollisuuksia raportoida tärkeistä asioista vapaasti.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on vakava uhka Ruotsin journalismille. Jos Ruotsin journalismin akatemia ei pysty pitämään puolueettomuuttaan, on vaarana, että koko Ruotsin media muuttuu puolueelliseksi. Tämä vaarantaisi journalismin vapauden Ruotsissa ja heikentäisi kansalaisten mahdollisuuksia saada tietoa tärkeistä asioista.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on huolestuttavaa. Tämän politisoitumisen ei pitäisi antaa vaikuttaa Ruotsin journalismin vapauteen ja laatuun.
Ruotsin journalismin akatemian politisoituminen on erittäin huolestuttavaa. Ruotsin journalismin akatemian ei pitäisi olla puolueellinen, eikä sen pitäisi antaa puolueellisuuden vaikuttaa työhönsä.

[01:01:38] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen on myös esimerkki siitä, miten politisoituminen etenee yhteiskunnassa ja akateemisissa instituutioissa.
Yhteiskunnallisten ja poliittisten asioiden käsittely tiedotusvälineissä ja niiden viihteellistyminen on osa yleistä yhteiskunnallista kehitystä. On selvää, että kun yhteiskunnassa ja politiikassa asiat kärjistyvät, kärjistyy myös journalismi, varsinkin iltapäivälehdistössä. Myös Yleisradion uutisointi on muuttunut selvästi viihteellisemmäksi.
...

Yleisradion tehtävä on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä toimia vastapainona viihteellistyneelle medialle. Tämä tehtävä on yhä tärkeämpi, kun myös perinteiset tiedotusvälineet ovat joutuneet omaksumaan iltapäivälehtien tyyliä.
YLE:n tehtävä ei ole pelkästään palvella viihteellisen median yleisöä, vaan myös ylläpitää journalismin tasoa Suomessa ja herättää keskustelua yhteiskunnallisista kysymyksistä ja politiikasta. Myös YLE:n ohjelmissa on selvästi tapahtunut viihteellistymistä ja YLE:n tulisi ehdottomasti pidättäytyä kaikista sellaisista ohjelmista ja sarjoista, jotka eivät edistä journalismin tasoa Suomessa, vaan ovat pelkkää ajan tappamista ja yleisön kalastelua. YLE:n pitäisi myös ehdottomasti pidättäytyä politikoinnista, koska se vie YLE:ltä uskottavuuden riippumattomana tiedonvälittäjänä.

[01:04:15] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen, josta esimerkkinä tämä, ja sitten on ihan muut kuviot, joita on viime aikoina ollut esillä.

...

[01:07:00] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen oli osa prosessia, joka alkoi jo Neuvostoliiton viimeisinä aikoina. 1990-luvun alussa monet ihmiset kokivat, että kaikki se, mitä oli aiemmin kutsuttu “länneksi”, oli nyt tullut “meiksi”. Vaikka Neuvostoliitto olikin kaatumassa, “länsi” eli kuitenkin ja jatkoi kehittymistään. 1990-luvun lopulla, kun Venäjä ja muut entiset neuvostomaat alkoivat ottaa askeleen “länttä” kohti, monet venäläiset ja itäeurooppalaiset ihmiset huomasivat, että länsi, jota he olivat aiemmin kutsuneet “meiksi”, olikin muuttunut “heiksi”. Niinpä 1990-luvun lopulla monet ihmiset alkoivat kutsua “lännen” tilalle “länttä”.
...

[01:09:31] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
...

« Vastaus #6 : 21.12.2010, 18:03:31 »
YLE:n olisi syytä lopettaa se politikointi ja alkaa taas tekemään ihan oikeaa journalismia.
...

[02:59:50] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja puolueellisuus
http://ylewatch.blogspot.fi/2015/03/yle-journalismin-akatemia-politisoitui.html
...

[03:00:37] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja sitä kautta politisoitumisen ja korporatismin yleistyminen suomalaisessa yhteiskunnassa.
...

Voidaan myös sanoa, että YLE:n toimittajakunta on yksi keskeinen tekijä ns. "tasa-arvopöpinän" edistämisessä. Vaikka "tasa-arvon" nimissä esitetään mitä ihmeellisimpiä asioita, niin YLE ei kyseenalaista niitä. "Tasa-arvo" on nykyään muotitermi, jonka varjolla esitetään mitä tahansa huuhaata.
Voidaan siis todeta, että YLE Journalismin akatemia on vahvasti politisoitunut ja ajaa tiettyjä poliittisia ja ideologisia päämääriä. Se on myös unohtanut sen, mikä on sen olemassaolon perimmäinen tarkoitus eli tuottaa journalisteja, jotka tekevät journalistisia tuotteita, joilla on kysyntää myös kaupallisella puolella.
YLE Journalismin akatemia on siis unohtanut sen, että myös kaupallisella puolella tehdään hyviä ja luotettavia ohjelmia. Tästä on hyvä esimerkki Ylen MOT-ohjelma, jota arvostetaan yli puoluerajojen. Tämän takia olisikin tärkeää, että YLE:n journalismin akatemia tekisi enemmän yhteistyötä kaupallisen median kanssa.
Toinen tärkeä asia, jota YLE Journalismin akatemian olisi hyvä korostaa, on puolueettoman tiedon tärkeys. Tätä asiaa ei ole viime aikoina riittävästi painotettu. Sen takia monet kansalaiset kokevat, että YLE:n ohjelmat ovat puolueellisia, vaikka asia ei todellisuudessa näin olisikaan.
Kaiken kaikkiaan YLE Journalismin akatemia on tärkeä toimija, joka antaa äänen erilaisille näkemyksille. Se tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden muodostaa itse omat mielipiteensä eri asioista, ilman että niitä ohjailtaisiin ulkoapäin.

[03:07:04] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen:
Journalismin akatemian toiminta on muuttunut ideologiseksi.
Akatemia on järjestänyt tilaisuuksia, joissa on käsitelty esimerkiksi ilmastomuutosta, sukupuolten välisiä eroja sekä vihapuhetta. Ne ovat olleet poliittisesti latautuneita keskustelutilaisuuksia. Akatemian tavoitteena on ollut edistää kriittistä journalismia ja yhteiskunnallista keskustelua.
– Akatemian on kuitenkin nähty edistävän ennen kaikkea yhden poliittisen laidan tavoitteita. Siksi moni journalismin opiskelija on kokenut Akatemian tilaisuudet epäilyttäviksi ja välttelee niitä.
...

Halla-aho valittiin Akatemian hallitukseen vuoden 2012 alusta. Samana vuonna alkoi ”akateemisen maailman vinoutuman” ja Akatemian politisoituminen.
Akatemia järjesti ennen Halla-ahoa runsaasti keskustelutilaisuuksia, joissa käsiteltiin erilaisia teemoja, mutta niissä ei politisoitu journalismia.
...

”Heti kun minä tulin valituksi Akatemian hallitukseen, alkoi politisoituminen”, Halla-aho väittää.
Halla-aho kuitenkin tunnustaa, että hän oli osaltaan mukana politisoimassa akatemian journalismia, koska hän oli itse aktiivisesti vaikuttamassa Journalismin akatemian hallituksessa sen toimintaan ja suuntautumiseen.
Halla-aho tunnustaa myös olleensa itse politisoimassa akatemian journalismia.
Halla-aho toteaa, että vaikka hänen omat kannanottonsa saattavat olla poliittisesti värittyneitä, se ei kuitenkaan tee hänen journalismistaan politisoitunutta.
Halla-ahon mielestä Journalismin akatemian tulisi keskittyä vain journalismiin liittyvään toimintaan.
Journalismin akatemian politisoituminen
”Journalismin akatemia ei ole politisoitunut, joten miksi politisoitte sen?”
Tämä kysymys nousi esille, kun Helsingin yliopiston journalistiikan professori Laura Ahva sanoi Suomen Kuvalehden artikkelissa, että Tampereen yliopisto on politisoinut median ja journalismin. Ahvan mielestä Tampereen yliopistossa on journalismin ja mediatutkimuksen aloilla paljon ideologisesti vasemmistolaista ajattelua. Ahvan[03:11:28] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 494 s
mukaan journalistiikan opiskelijoilla on vasemmistolaista ajattelua, jota journalistin tulisi välttää.
Ahvan mukaan Tampereen yliopiston journalismin opetus on kallellaan vasemmalle ja yliopiston opiskelijat ovat omaksuneet vasemmistolaisen aatteen.
Myös Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho arvostelee Tampereen yliopiston journalistikoulutusta.
Tampereen yliopiston journalismin akatemian opiskelijat ja henkilökunta ovat ihmeissään, sillä he pitävät Ahvan väitteitä loukkaavina ja valheellisina.
Journalistiikan opiskelijoiden mielestä yliopiston henkilökunta ja johto ovat poliittisesti hyvin neutraaleja.
“Me emme ole politisoituneita”, kertoo toisen vuoden journalismin opiskelija.
Myös yliopiston henkilökunnan mielestä Tampereen yliopiston journalistiikan akatemiassa on vain hyvin vähän poliittista keskustelua.
...

[03:13:24] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen
Posted by Kullervo Kalervonpoika under Inhimillisyys, Media, Politiikasta ja vallasta, Verotus | Avainsanat: apuraha, apurahan saaja, apurahan verotus, Helsingin Sanomain säätiö, Journalismikritiikin vuosikirja, JSN, Jukka Hankamäki, JSN:n kannatusyhdistys, Media, Olli Mäenpää, Politiikka, Politiikasta ja vallasta, Rahankeräys, Säätiöt, verotarkastus, verottaja | [5] Comments
Mediaa seuraava ja sille sielunsa myynyt saattaa muistaa, että vuosi sitten (16.1.2008) Journalisti-lehti uutisoi Helsingin Sanomain Säätiön apurahan saaneen tutkijan, Jukka Hankamäen joutuneen verotarkastuksen kohteeksi. Asia sai silloin hyvin vähän julkisuutta. Verottajan toimien taustalla oli epäily säätiön myöntämien apurahojen verotuksellisuudesta. Säätiö on tukenut Hankamäen väitöskirjan kirjoittamista yli sadallatuhannella eurolla. Nyt YLE Uutiset kertoo, että verottajan mielestä säätiön pitäisi periä Hankamäeltä apurahoista lahjavero.
...

YLE on viime aikoina kunnostautunut erityisesti kommunismia[03:16:34] 178.251.149.21 saapui paikalle
ihannoivan ja siihen myönteisesti suhtautuvan journalismin esitaistelijana.
...

[03:40:40] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ei ole vain suomalaisten ongelma.
...

The Toronto Star -lehti sai jutuillaan laajaa julkisuutta ja pääsi Kanadan parlamentin kuultavaksi.
Lehteä syytettiin kuitenkin siitä, että se oli antanut juttusarjalle poliittisen sävyn. Journalistin ohjeet eivät kiellä[03:42:06] 178.251.149.21 saapui paikalle
...

Saudi Arabia oli viime vuonna Kanadan neljänneksi merkittävin aseiden vientimaa, joten lehti joutui miettimään, kenen näkökulmasta asiasta oli tärkeintä kirjoittaa. Sen mielestä oli tärkeämpää ottaa asiaan poliittinen kanta ja kritisoida aseiden vientiä diktatuureille kuin kirjoittaa asekaupoista mahdollisimman neutraalisti.
Lehti joutui kritiikin kohteeksi, mutta Journalistin ohjeet suojelivat sen journalismia. Niiden mukaan journalisti ei saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle. Journalisti on myös vastuussa ennen kaikkea yleisölleen, eikä esimerkiksi ilmoittajille. Journalistin ohjeet ohjaavat Journalistin ohjeiden takana oleva Julkisen sanan neuvostoa, joka on journalismin itsesäätelyelin Suomessa.
...

Miten politisoitumista on tapahtunut?
Julkisen sanan neuvoston toiminta ja Journalistin ohjeiden tulkitseminen politisoitui viime vuoden maaliskuussa, jolloin neuvoston enemmistö päätti olla ottamatta käsittelyyn kantelua Ylen journalismia kohtaan. Yle oli esittänyt dokumenttiohjelman ”Ulkolinja: Putinin kosto”, jonka taustalla oli hollantilaisen kansalaisjärjestön European Values Center for Security Policy. Euroopan Unionin rahoittaman organisaation johtaja Andrii Derkach on toiminut Ukrainan nykyisen presidentin Volodymyr Zelenskyin neuvonantajana ja kritisoinut nykyistä Ukrainan hallintoa. Derkach on kuitenkin myös levittänyt julkisesti Venäjän valtion rahoittamaa disinformaatiota, jota voidaan pitää sotarikoksena.
...

YLE on muuttunut vihervasemmiston propagandakoneistoksi, jossa ei saa esittää mitään kriittistä arviota hallituksen, EU:n tai maahanmuuttajaväestön toiminnasta. Samalla tavoin valtamedian uutis- ja ajankohtaistoimitukset ovat täysin punavihreiden toimittajien hallinnassa. Ei ole olemassa mitään vaihtoehtoista mediaa, vaikka toimittajat sitä termiä käyttävätkin. Ei ole olemassa mitään oikeaa tai vaihtoehtoista mediaa, on vain olemassa eri tavoin asioihin suhtautuvia toimittajia.
YLE:n politisoituminen ei ole vain YLE:n ongelma. Myös muilla mediataloilla on omat journalistiset linjansa. Yhteiskunnassamme on vain kaksi täysin riippumatonta tiedonvälittäjää. Nämä ovat poliisi ja verohallinto. Valitettavasti verohallinto on jo joutunut osaksi poliittista ohjausta.
...

[03:57:46] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja journalismin viihteellistyminen on kuitenkin uhka demokratialle.
...

YLE:n asemaa ei pidä vahvistaa, koska se ei kuitenkaan tee tehtäväänsä. YLE ei kykene tarjoamaan puolueetonta, kriittistä ja totuudenmukaista uutisointia. YLE:n ainoa keino vastata kilpailuun on kilpailla uutisten laadulla. Puolueettomuuden vaatimus on kuitenkin ristiriidassa sen kanssa, että YLE yrittäisi tehdä laadukasta ja kiinnostavaa sisältöä.
YLE:n on vaikea kilpailla uutisten laadulla, koska YLE:n toimintaa ohjaavat erilaiset poliittiset intohimot. Esimerkiksi YLE:n ajankohtaistoimituksen tehtävänä ei ole tuottaa laadukasta ja kriittistä uutisointia, vaan tarjota katsojille mielipiteitä, jotka tukevat punavihreää aatemaailmaa. YLE:n journalismi ei ole puolueetonta ja kriittistä, vaan se on politisoitunutta ja yksisilmäistä.
YLE:n journalismi ei ole puolueetonta ja kriittistä, vaan se on politisoitunutta ja yksisilmäistä
YLE:n politisoituminen on johtanut siihen, että YLE:n journalismi ei ole puolueetonta eikä kriittistä, vaan se on politisoitunutta ja yksisilmäistä. YLE ei tarjoa katsojille puolueetonta ja kriittistä tietoa, vaan se pyrkii ohjaamaan[04:02:02] 178.251.149.21 saapui paikalle
...

[04:04:44] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen ja vääristyneet poliittiset kytkökset."

[04:04:57] Prompt: YLE Journalismin akatemian politisoituminen
YLE Journalismin akatemian politisoituminen. Akatemia perustettiin vuonna 2005. Sitä johtavat Tampereen yliopiston professori Ari Heinonen ja Lapin yliopiston professori Johanna Ikävalko, molemmat vasemmistolaisia. Akatemia järjestää vuosittain kaksi journalistikilpailua, Vuoden journalistinen teko ja Lumilapio. Voittajien julkistamisissa on esiintynyt voimakasta politisoitumista. Esimerkiksi kun Long Playn toimittaja Anu Silfverberg vuonna 2013 sai Lumilapio-palkinnon jutustaan, jossa kerrottiin, ettei Suomessa ole paljastettu yhtään poliitikkojen tekemää rikosta, hän piti puheen, jossa kritisoi ”valtamedioiden” harjoittamaa politiikkaa.
Toukokuussa 2017 Long Playn toimittaja Paavo Teittinen valittiin Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessoriksi, vaikka Teittinen ei täyttänyt professuurille asetettuja muodollisia vaatimuksia. Hän ei ollut väitellyt eikä ollut suorittanut opettajan pedagogisia opintoja. Teittinen oli saanut vuonna 2012 Bonnierin Suuren journalistipalkinnon yhdessä Susanna Reinbothin kanssa.
Tammikuussa 2016 JSN:n puheenjohtaja Risto Uimonen piti Yle Uutisten verkkosivuilla julkaistun kolumnin mukaan huolestuttavana, että ”osa opiskelijoista on vihervasemmistolaisia”. Hän väitti, että Tampereen yliopiston journalistiikan opiskelijat eivät hyväksy ”konservatiivisia arvoja eivätkä halua kuulla maahanmuuttokriittisiä näkemyksiä”. JSN:n jäsen ja JSN:n kannatusyhdistyksen varapuheenjohtaja Pasi Kivioja piti Uimosen kirjoitusta ”erikoisena”. Hän kirjoitti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että ”Tampereen yliopistossa ei kouluteta vihreitä toimittajia, ja kaikki eivät ole poliittisesti kallellaan vasemmalle”.
Vuonna 2015 JSN:n kannatusyhdistys tilasi Tampereen yliopiston viestinnän, median ja teatterin yksiköltä selvityksen, jonka tarkoituksena oli ”kartoittaa JSN:n median itsesääntelyä koskevan sääntelyn tuntemusta ja käyttöä sekä kansalaisten että median näkökulmasta”. Selvityksen tekijöinä olivat professori Heikki Luostarinen ja yliopisto-opettaja Pentti Raittila. Selvityksessä haastateltiin JSN:n edustajia, journalismin ammattilaisia, media-alan opettajia ja opiskelijoita, median edustajia, tutkijoita ja muita ”keskeisiä sidosryhmiä”. Selvityksen mukaan ”[j]ulkisen sanan neuvostoa pidetään tärkeänä, jopa pyhänä instituutiona, jonka langettavia päätöksiä seurataan tarkkaan ja jonka päätöksiä pidetään journalistisessa itsesääntelyssä erittäin merkittävinä.”

Ylen monimuotoisuuskoulutuksen hinta on alkaen 200 €/osallistuja.
- Median murros ja journalismi

• Diversiteettistrategia ja Yle yhtiönä
• Eettiset periaatteet ja journalismin ohjeet
...

Työyhteisön monimuotoisuus
Ylessä on laadittu monimuotoisuuteen liittyvät tavoitteet. Tavoitteisiin sisältyy myös Ylen journalististen sisältöjen ja henkilöstömme moninaisuutta.
...

Monimuotoisuutta koskevat tavoitteet
• Journalistisista sisällöistä 50 % on naisten tekemiä vuoteen 2022 mennessä.
• Journalistisista sisällöistä 50 % on miesten tekemiä vuoteen 2022 mennessä.
...

Toimittajat kertoivat myös työstään ja siitä, millaista on olla Ylen toimittaja.
Polamo sanoi, että Ylen toimittajaksi pääsee vain, jos on todella hyvä, eli on opiskellut journalismia ja on kiinnostunut toimittajan työstä. Polamon mukaan Ylen toimittajat ovat hyvin koulutettuja ja heillä on hyvät työpaikat. Lisäksi Ylen toimittajilla on hyvä palkka ja he saavat myös hyvää palkkaa.
...

[18:20:11] Prompt: Journalismin taso
Journalismin taso on Suomessa heikko.

...