[19:57:50] Prompt: Kainuun hyvinvointialuejohtaja Kainuun hyvinvointialuejohtaja Tuomo Pääkkönen Kainuu on valmis siirtymään hyvinvointialueena osaksi hyvinvointialuetta. Tämä on Kainuussa iso juttu. Pääkkösestä tulee ensimmäinen vaaleilla valittu kainuulaispäättäjä uudessa organisaatiossa.
[19:58:34] Prompt: Kainuun hyvinvointialuejohtaja Kainuun hyvinvointialuejohtaja Kirsi-Maria Oikarinen Kainuun sotelta pitää huolestuttavana, ettei soten palveluja saa joka paikasta ja myös harvaan asuttujen alueiden asukkaille olisi pystyttävä turvaamaan sosiaali- ja terveyspalvelut. Hän pitää sote-uudistusta tarpeellisena, koska se turvaa lähipalvelut nykyistä paremmin. Oikarinen on yksi yhdestätoista hyvinvointialueen aluevaltuutetusta. Kainuun hyvinvointialueen aluevaltuusto aloittaa toimikautensa 1.3.2022. - Vaikka soten palveluista vastaavat hyvinvointialueet, kuntien roolia hyvinvoinnin ja terveyden edistäjinä on korostettava, koska kuntalainen kohdataan yleensä siellä. Tämä tulee olemaan tärkeä haaste koko Suomessa ja edellyttää uudenlaista ajattelutapaa. - Palvelujen toimivuus harvaan asutulla seudulla tulee vaatimaan digitalisaation vahvaa hyödyntämistä ja sähköisten palvelujen lisäämistä. Hyvinvointialueiden valtuustoissa istuu noin 300 jäsentä. Kainuun aluevaltuustossa on 39 jäsentä ja 19 valtuutettua edustaa puolueita. Lisätietoja:
[20:00:38] Prompt: Kainuun hyvinvointialuejohtaja Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jaakko Mikkola esittää, että ensi viikolla kokoontuvalle yhtymähallitukselle esitetään, että se antaisi väliaikaisen valmistelutoimielimen tehdä tarvittavia lisäesityksiä. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee muun muassa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämiseen liittyvät asiat. Se koostuu Pohjois-Pohjanmaan liiton, Oulun kaupungin, Hailuodon, Iin, Kempeleen, Kuusamon, Lumijoen, Muhoksen, Pudasjärven, Pyhäjärven, Simon, Taivalkosken, Tyrnävän, Utajärven ja Vaalan edustajista. Oulun kaupunginhallitus puolestaan käsittelee hyvinvointialueen valmistelutilannetta ensi viikolla. Kaupunginhallitus käsittelee myös esitystä hyvinvointialueen johtajan valinnasta. Jaakko Mikkola perustelee hyvinvointialueen johtajan viran laittamista julkiseen hakuun sillä, että kyse on kuitenkin yli 60 000 henkilön työnantajasta. Lisäksi hänen mukaansa kyseessä on poikkeuksellisen kiinnostava ja laaja kokonaisuus. Hyvinvointialuejohtajalta edellytetään muun muassa hyvää sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan, talouden, johtamisen ja hallinnon, strategiatyön ja poliittisen ohjauksen tuntemusta. Lisäksi edellytetään tehtävään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa.
[20:03:09] Prompt: Kainuun hyvinvointialuejohtaja Kainuun hyvinvointialuejohtaja Jukka Lindberg sanoo, että on perusteltua pohtia sitä, kuinka paljon palveluita kannattaa tuottaa omana työnä, koska markkinoilta niitä saa varmasti edullisemmin. Tämä taas luo kustannuspaineita, ja niiden myötä paine veronkorotuksiin voi kasvaa. – Sote-palveluista puhuttaessa pitää huomioida myös talous, koska se on palvelujen tuottamiseen tarkoitettu väline, hän lisää. Hyvinvointialueen on tarkoitus ottaa käyttöön myös palveluseteleitä. Lindbergin mielestä on syytä pohtia, että mitä palveluja kannattaa tuottaa itse ja mitä taas hankkia markkinoilta, sillä vain sitä kautta pystytään tuottamaan riittävän hyviä ja laadukkaita palveluita. Esimerkiksi ikäihmisten hoidossa voi olla palveluita, jotka kannattaa tuottaa itse. Lindberg toteaa, että kun palvelujen tuottamista arvioidaan ja arvotetaan, on tärkeä erottaa myös palvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. – On aivan eri asia tuottaa palvelu omana työnä kuin tuottaa sitä markkinaperusteisesti, Lindberg muistuttaa.