OP-ryhmän hallitus
→ Neuvotteluja ←
Johtaja Erkki Rajaniemen ja johtaja Jukka Vesalan sidonnaisuusrekisteriin on merkitty puolueettomuutta koskevaan osioon Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen. Johtaja Anneli Tuomisen ja johtajan Jukka Vesalan sidonnaisuusrekisteriin on merkitty sidonnaisuutena Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenyys. Johtajan sijaisen Jukka Vesalan sidonnaisuusrekisteriin ei ole merkitty Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenyyttä, vaikka sellainen on.
...
Opstock sai jo 1980-luvun puolivälissä toimeksiannon laatia suunnitelma, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia liittää osuuspankkiryhmä Op-ryhmään. Suunnitelma oli tarkoitus esittää Osuuspankkiryhmän johdolle, jonka tehtävänä olisi ollut päättää OKO-pankin liittämisestä Opa-ryhmään. Suunnitelma esitettiin, mutta se hylättiin.
...
Okopankki osallistui yhdessä Op-rahoituksen ja Osuuspankkikeskuksen kanssa "Kotitalouksien Finanssikonsernit" -nimisen pankkiyhteenliittymän perustamiseen. Tämän pankkiryhmittymän perustamisen yhteydessä OKO hankki yli 15 % Op-ryhmän omistuksesta. OKO:sta tuli tämän myötä ryhmärakenteen keskeinen osapuoli.
Tämä pankkiryhmittymä perusti myöhemmin Op-ryhmän vakuutuskonsernin. Op-ryhmän osuuspankkiryhmän vakuutusyhtiöt olivat ryhmän ulkopuolisia ja toimivat erillään ryhmärakenteessa. Ryhmällä ei ollut omistuksellista eikä muutakaan rakenteellista sidosta näihin vakuutuskonserneihin.
Osuuspankkiryhmän sisällä toteutettiin kuitenkin rakenteellisia järjestelyjä. Nämä rakenteelliset järjestelyt tehtiin ilman asianmukaista valvontaa ja siten, että järjestelyiden avulla siirrettiin Op-ryhmästä ryhmän ulkopuolisille omistajille pääomia lähes 1 miljardi euroa.
...
OKO on pyrkinyt kaikessa toiminnassaan toimimaan eettisesti ja luotettavasti ja on toiminut ja toimii jatkossakin tavalla, jossa eturistiriidat voidaan hallita siten, että asiakkaan etu on ensisijainen. OKO:lla ei ole aihetta epäillä, että Finanssivalvonnan puolueellisuus asiassa olisi vaikuttanut sen toimintaan tai menettelytapoihin. OKO katsoo, ettei Finanssivalvonta voi perustella väitteitään esittämillään perusteluilla ja katsoo, että Finanssivalvonnan esittämät perustelut ovat täysin kestämättömät.
...
Elli Flen oli vuonna 2012 Nordean hallituksessa. Nordean hallituksessa toimi vuonna 2012 seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Björn Wahlroos (varapuheenjohtaja Kari Stadigh), Thorolfolfolf Rafn (Anne Brunila) ja Christian Clausen (Elli Flen). Tämä herättää ainakin minulle kysymyksen, että voiko pankki tai pankkijärjestelmän edustaja valvoa Finanssivalvontaa. Ainakin minusta tämä tuntuu aika mahdottomalta tehtävältä. Ei mikään muukaan pankkijärjestelmän ulkopuolinen henkilö voi toimia pankin tai pankkijärjestelmän edustajana ja valvoa finanssialaa, joten tämäkin asettaa tämän asian varsin outoon valoon.
...
Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-sopimus on Suomen suurimpien pankkien (SYP, KOP ja PSP) sopimus valtiovallan kanssa koskien pankkien tekemää 21 000 yrityksen ja 50 000 kansalaisen joukkotuhontaa, jonka seurauksena 65 000 yrittäjää teki itsemurhan. SSP-sopimuksessa pankit sopivat myös siitä, että he voivat putsata kaikki heille vastenmieliset yritykset, eikä siitä synny heille mitään rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia. Sopimus oli täysin yksipuolinen pankkien puolelta ja se sisälsi mm. seuraavanlaisen lauseen: “Sopimus ei merkitse sitä, että SSP Oy:n hallintoneuvoston, hallituksen ja toimivan johdon olisi sitouduttava SSP Oy:tä koskevien kanteiden osalta johonkin tiettyyn ratkaisuun tai menettelytapaan.” Finanssivalvonnan puolueellisuutta puoltaa myös se, että SSP-sopimusta on käsitelty eri oikeusasteissa. Turun hovioikeuden tuomiossa 18.12.2007 todetaan: “Käräjäoikeus ei ole havainnut perusteita, joiden perusteella kanteessa esitetyt vaatimukset SSP Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kantajille korvausta olisi hylättävä”. Finanssivalvonnan puolueellisuuden osoittaa myös se, että Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen Harri Nummela on valittu virkaansa Harri Holkerin suosituksesta. Harri Holkeri toimi finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja FK:ssa on myös Finanssivalvonnassa työskentelevän FK toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin aviopuoliso, Jussi Koskinen, joka on myös FK johtaja. FK:ssa toimii myös Piia-Noora Kaupin aviomies Jussi Koskinen ja Piia-Noora Kaupin ja Harri Nummelan aviomies, Heikki Hiidenheimo. Piia-Noora Kaupin aviopuoliso Jussi Koskinen kuuluu myös Finanssialan keskusliiton toimielimeen “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus” ja Heikki Hiidenheimo on “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus”. Piia-Noora Kauppi itse ei toimi tällä hetkellä minkään lautakunnan tai muun elimen jäsenenä, toimihenkilönä, asiantuntijana tai konsulttina, jolle finanssipalveluja tarjoava yritys olisi lain nojalla velvollinen antamaan tietoja asiakkaasta tai jonka kanssa tällainen yritys olisi tehnyt tällaisen yrityksen asiakassuhdetta koskevan sopimuksen. Piia-Noora Kauppi ei ole Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen toimikautensa aikana osallistunut Finanssivalvonnasta annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla tietojenvaihtoon, joka koskee finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen taikka finanssipalveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien etuun muutoin finanssimarkkinoilla olennaisesti vaikuttavia asioita. Piia-Noora Kauppi on toiminut Finanssisektorin tulevaisuus Euroopassa –seminaarissa Euroopan valvontaviranomaisten (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) järjestämän yhteisseminaarin puheenjohtajana. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperiviranomaisen yhteisseminaarissa käsiteltiin Euroopan finanssimarkkinoiden makrovakausvalvonnan yhdenmukaisuutta ja finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn noudattamista Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (niin kutsuttu Makrovakauspaneeli) sekä valvontayhteistyötä rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvonnassa. Yhteisseminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisten edustajien esityksiä siitä, miten viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä miten viranomaisten ja finanssipalveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä voidaan lisätä sääntelyn noudattamisen edistämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Yhteisseminaarin jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antoivat erilliset ohjeet ja suositukset (EBA/GL/2008/05 ja EBA/GL/2009/03) finanssivalvonnan ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi. Euroopan finanssivalvonnan politisoitumisen takia Suomen Pankki ei voi enää hoitaa tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana elimenä. Suomen Pankki ei ole voinut puuttua finanssivalvonnan epäkohtiin. Tämä on johtanut siihen, että Finanssivalvonta ei ole valvonut pankkien ja muiden rahoituslaitosten harjoittamaa asiakkaan kannalta täysin moraalitonta toimintaa, koska pankkiirit kuuluvat Finanssivalvonnan johtoryhmään, jonka tehtävänä on suojella finanssialan työnantajia ja työntekijöitä sekä estää niitä joutumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomen Pankkia koskeva laki (234/1998) määrää (7 §), että pankki on Suomen Pankin alainen. Laki myös määrää (3 §), että pankki edistää toiminnallaan ”rahan vakautta”. Lain (5 §) mukaan pankin on myös tuettava ”taloudellisen kehityksen edistämistä” Suomessa ”ottaen huomioon, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty”. Laissa (9 §) todetaan edelleen, että pankki voi osallistua Euroopan keskuspankin tai ”muun keskuspankin” ohjeiden mukaisesti rahapolitiikan toteuttamiseen. Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeiseksi tehtäväksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 2 kohdan a alakohta). Suomen Pankin pääjohtaja ja varapääjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet kuuluvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän johtajistoon ja heidän on sitouduttava noudattamaan EKP:n rahapolitiikkaa ja yleisiä ohjeita. Suomen Pankki toimii myös EKPJ:n puitteissa rahapolitiikan toteuttamiseksi. Pankin on siten tuettava rahapolitiikallaan Suomen valtion ja muun julkisen vallan politiikkaa. Pankin on tuettava ja toteutettava Suomen valtion talouspolitiikkaa ja toimittava julkisen vallan kanssa tiiviissä yhteistoiminnassa. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on kiinteä yhteys ja Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistoiminnassa Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan keskuspankin tehtävä on huolehtia osaltaan Euroopan unionin hintavakauden ylläpitämisestä. Tämä tavoite määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 105 (2) (a). EKP määrittelee hintavakauden käsitteen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännössä EKP:n rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty hintavakauden ylläpitäminen (7 (1) artikla). EKP:n rahapoliittinen tavoite on määritelty myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (artikla 105 (2) (a)) EKP:n tulee toteuttaa rahapolitiikkaansa hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvoston on seurattava jatkuvasti hintavakautta uhkaavia riskejä. Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on yhteinen intressi, eli hintavakauden ylläpitäminen, jonka toteuttaminen kuuluu EKP:n ja Finanssivalvonnan tehtäviin. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Euroopan keskuspankki ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja niiden yhteinen intressi on hintavakauden ylläpitäminen ja siihen liittyvän talouspolitiikan harjoittaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Euroopan keskuspankilla ja Finanssivalvonnalla on oltava mahdollisuus puuttua myös puolueiden rahoitusjärjestelyihin sekä puolueiden tekemiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat valvontatoimissaan toimineet aktiivisesti sen hyväksi, että puolueiden ja muiden vaaliehdokkaiden vaalirahoitukseen liittyvää poliittista valvontaa on lisätty ja tiukennettu. Erityisesti pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja menettelytapoja on arvioitu ja niiden toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta on tutkittu. Kaikki puolueiden saamat julkiset tuet ja puolueille annetut lahjoitukset sekä ehdokkaiden maksamat vapaaehtoiset lahjoitukset on julkistettu puolueiden osalta. Vaalirahoituslainsäädäntöä on tiukennettu ehdokkaiden saaman rahoituksen osalta. Myös puoluetuen ja puolueille annettavan julkisen puoluetuen käyttöä on selvitetty. Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan puolueellisuus Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, johon liittyy muun muassa pyrkimys pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin. Suomen Pankille (SP) kuuluu eurojärjestelmän jäsenenä Euroopan keskuspankin sille asettamien tehtävien suorittaminen. Näitä tehtäviä ovat muun muassa huolehtia osaltaan maksujärjestelmän tehokkuudesta sekä rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävänä on puolestaan valvoa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, muiden vakuutusalalla toimivien ja sijoitusrahastojen sekä pörssin toimintaa. Puolueet ja niiden jäsenet ovat riippuvaisia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Puolueilla ja puolueiden jäsenillä on oltava mahdollisuus valvoa puolueiden ja niiden jäsenten toiminnan lainmukaisuutta ja asiamukaisuutta. Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille on annettu laaja harkintavalta arvioida puoluelain säännösten soveltamista. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että näiden elinten toiminnassa ilmenisi puolueellisuutta valvottavia toimijoita kohtaan. Tämä asettaa puolueet ja niiden jäsenet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko ne Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen vai eivät. Tämän vuoksi Finanssivalvonta on asetettava puolueettomuuden vaatimuksen piiriin, koska on mahdollista, että valvonta on puolueellista ja asettaa valvottavat eriarvoiseen asemaan. Muutoksenhakijan vaatimus on näin ollen aiheellinen ja perusteltu. ASIASSA RATKAISSUT PERUSTELUT Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §: n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta valvoo listautumisantien, tarjousantien ja listautumisten yhteydessä niiden esitevelvollisuuksien noudattamista. Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 5 §: n 1 momentin mukaan, kun Finanssivalvonta julkaisee arvopaperimarkkinoita koskevan tiedotteensa, Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava, milloin ja miten tiedotetta koskeva tiedote on saatavilla. Finanssivalvonta on antanut yleisen ohjeen 8/2016 sijoituspalvelulaissa (747/2012, jäljempänä myös SRM-ohje) tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten sopimusdokumentaatiosta sekä listalleottoesitteeseen liittyvistä käytännöistä ja vaatimuksista (jäljempänä SRM-ohje). Ohjeen mukaan listalleottoesitettä tai esitettä, joka on laadittu ja hyväksytty esitteen laatijan kotijäsenvaltiossa, voidaan pitää riittävänä, kun liikkeeseenlaskun tai tarjousesitteen kotivaltio on hyväksynyt kyseisen esitteen. Kun kyseessä on ulkomainen yhtiö, jolle Finanssivalvonta ei ole myöntänyt poikkeuslupaa tai hyväksyntää listalleottoesitteen tai tarjousesitteen laatimiseen, Finanssivalvonnan käsityksen mukaan esitteen laatimista koskevat menettelytavat ja vaatimukset perustuvat yhtiön kotivaltion sääntelyyn. Edellä mainittu Finanssivalvonnan antama ohje ja sen edellä mainittu sisältö tarkoittavat, että Finanssivalvonnan ei tulisi ottaa huomioon mahdollisia puolueellisia elementtejä. Puolueellisuus, jonka merkitystä edellä mainittujen lainkohtien mukaan on punnittava, on Finanssivalvonnan mahdollinen puolueellisuus tai mahdollinen puolueellisuus suhteessa johonkin tai joihinkin finanssialan toimijoihin. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan selvittänyt puolueellisuuselementtiä lainkaan puolueellisuuden suuntaan tai toiseen, vaikka se on sitä selvityttänyt muissa asioissa, joissa puolueellisuutta on ilmennyt. Tämä puolueellisuus olisi tullut selvittää. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisenä, jos puolueellisuuselementtiä ei selvitetä lainkaan puolueellisuusnäkökulmaa punnittaessa ja selvitettäessä. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisen puolueellisena, jos puolueellisuuselementtiä selvitetään puolueellisuusnäkökulman selvittämiseksi esimerkiksi vain sellaisissa asioissa, joissa jokin finanssialan toimija on hävinnyt oikeusjutun. Finanssivalvonnalla ei ole puolueettomuutta edes selvittää puolueettomuusnäkökulmaa, jos puolueellisuutta selvitetään vain sellaisen osapuolen näkökulmasta, jolla on asiassa jokin intressi. Finanssivalvonta on myös antanut julkisuudessa lausunnon puolueellisuuden olemassa olosta. Tämä lausunto ei osoita puolueettomuutta, koska Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueellisuuselementtiä puolueettomuuden suuntaan. Lausunnossa Finanssivalvonnan puolueellisuuden arviointi on todettu puutteelliseksi. Tämän puutteellisuuden vuoksi on perusteltua arvioida Finanssivalvontaa puolueelliseksi. Kun Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueettomuutta puolueellisuuden suuntaan, Finanssivalvonnan toiminta ei ole ollut tältä osin asianmukaista. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvontaa koskevan lain (878/2008) 2 §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivia. Valvoessaan finanssimarkkinoiden toimintaa Finanssivalvonta käsittelee myös niiden yhteisöjen ja henkilöiden toimintaa, joiden tarkoituksena on saada asiakkaita ja hankkia asiakkuuksia, esimerkiksi luottolaitosten asiakkaiden toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkaiden toiminta. Lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetut tehtävänsä hoitamiseksi tehdä tarkastuksia ja hankkia tietoja myös tarkastettavalta, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi lain 5 §:n 1 momentissa on säädetty Finanssivalvontaa koskevaan lakiin Finanssivalvonnan toimintaa ja hallintoa koskevat lainsäännökset, joista Finanssivalvonnan johtokunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevat säännökset on sijoitettu Finanssivalvonnan toimintaa koskevaan 3 §:ään, Finanssivalvonnan henkilöstöä koskevat säännökset 4 §:ään ja Finanssivalvonnan päätöksentekoa ja hallintoa koskevat säännökset 5 §:ään. Lain 5 §:ssä on säännökset Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta valvoa Finanssivalvontaa ja Finanssivalvontaa koskevasta sisäisestä tarkastuksesta sekä Finanssivalvonnan velvollisuudesta antaa sisäiselle tarkastukselle sen valvontatehtävän hoitamista varten kaikki tarvittavat tiedot. Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta julkistaa tiedot, jotka ovat omiaan vaarantamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden, säädetään Finanssivalvonnasta annetussa lain 10 §:ssä. Lain 9 §:ssä on puolestaan säädetty Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta ilmoittaa tehtäviinsä kuuluvista väärinkäytöksistä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvontaa koskevasta ilmoituksesta poliisille. Lainkohdan 1 momentissa on todettu, että Finanssivalvonnan johtokunnan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle sen johtoon kuuluvasta, Finanssivalvontaa merkittävällä tavalla puutteellisesti hoitaneesta tai sen tehtäviä laiminlyöneestä tai sen palveluksessa olevasta henkilöstä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi ne erityiset syyt, joiden vuoksi johtokunnan katsotaan olevan sopimaton tehtäväänsä tai joiden vuoksi johtokunnan jäsen tai varajäsen ei täytä tehtävän kelpoisuusedellytyksiä. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta voi johtokunnan esityksestä peruuttaa valvottavan hakemuksesta luvan tai asettaa valvottavalle uhkasakon, jos valvottavan toimintaa tai muuta järjestelyä ei voida pitää enää toimiluvan mukaisena. Lainkohdan 4 momentin mukaan edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettu menettely voi koskea myös sellaista valvottavaa, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan tai jonka toiminta on Finanssivalvonnalle ilmoitusvelvollista. Finanssivalvonta voi myös Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n 4 momentin mukaan asettaa asiamiehen valvomaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja optioyhteisön toimintaa. Lainkohdassa tarkoitetun asiamiehen valvontatehtävän tarkoituksena on turvata arvopaperimarkkinasääntelyn yhtenäinen soveltaminen ja yhdenmukaiset tulkinnat. Asiamiehen valvontatehtävät on rajattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin arvopapereihin, ja se on luonteeltaan lähinnä oikeudellista valvontaa. Asiamiehen valvontatehtävästä seuraa, että asiamies valvoo sekä pörssin että sitä valvovan Finanssivalvonnan toimintaa. Pörssin valvonnassa on kuitenkin kysymys pörssin oman toiminnan valvonnasta, joka kuuluu pörssin oman toiminnan riippumattomuuden piiriin, kun taas Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuuden tulee perustua sen omien toimintojen, ennen kaikkea sen oman toiminnan puolueettomuuden ja puolueettomuuden valvonnan objektiivisuuteen. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvopaperimarkkinoiden valvojana varmistaa, että markkinoilla toimivat noudattavat kulloinkin sovellettaviksi tulevia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden nojalla annettuja alemman asteisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Valvonnan kohteina ovat markkinoiden ylläpitäjät, markkinaosapuolet sekä eräät arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja muut arvopaperitoiminnan harjoittajat. Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuusvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan hyvin siinä mielessä, että Finanssivalvonnalla ei ole valvottaviaan tai muita valvonnan kohteita, kuten muita rahoituslaitoksia taikka sijoituspalveluyrityksiä, kohtaan erityisiä taloudellisia intressejä valvottavana olevissa laitoksissa taikka niiden asiakkaissa. Koska valvottavat ovat finanssimarkkinoilla toimivia yhteisöjä, jotka kilpailevat markkinoilla muiden toimijoiden kanssa, on valvonnan riippumattomuuden varmistamiseksi kuitenkin välttämätöntä, että Finanssivalvonnan valvontatyö perustuu lähtökohtaisesti puhtaasti valvontakriteerien täyttymiseen valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa eikä valvonta perustu miltään osin valvottavien tai näiden asiakkaiden taloudellisiin etuihin valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa. Valvonnassa ei voida siten esimerkiksi päätyä valvottavan taloudellisen tilan perusteella sellaisiin kannanottoihin valvottavan vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta, maksukykyisyydestä taikka hallinnon luotettavuudesta taikka valvottavan toimintojen järjestämistä koskevista säännöksistä tai määräyksistä, jotka poikkeavat markkinoilla muutoin vallitsevasta käytännöstä valvottavan taloudellisen aseman taikka sen asiakkaisiin sovellettavien käytäntöjen suhteen. Mikäli näin ei ole toimittu, Finanssivalvonnan toimintaa ja erityisesti sen puolueettomuutta valvottavien suhteen ei voida pitää tasapuolisena ja puolueettomana. Finanssivalvonnan puolueellisuutta valvottavien suhteen kuvaa muun muassa se, että Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan Finanssivalvonta ei aio tutkia OKO Pankin menettelytapoja, jotka koskevat sen laiminlyöntiä noudattaa asiakkaan tuntemiseksi annettuja määräyksiä sekä pankin Finanssivalvonnalle esittämiä, asiakkaiden henkilöllisyysasiakirjojen kopioita koskevia lisäselvityksiä, on ilmeisen puolueellinen. OKO Pankki on Rahoitustarkastuksen valvottavana. Rahoitustarkastus valvoo Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla muun muassa valvottavan vakavaraisuutta sekä sitä, että sen toiminnassa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rahoitustarkastus on kuitenkin tehnyt OKO Pankkia koskevassa valvontatoimessaan, kuten OKO Pankin toiminnan luotettavuutta koskevassa hallinnollisessa valvonnassa, vakavia, perustavanlaatuisia virheitä ja laiminlyöntejä. Lisäksi Rahoitustarkastus on tehnyt OKO Pankin asiakasliiketoimintaa ja siihen kuuluvia menettelytapoja koskevia päätöksiä tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena ja objektiivisena eikä objektiivisesti arvioiden myöskään tasapuolisena valvottavien tasapuolisen kohtelun ja omaisuuden suojan kannalta. OKO Pankki on ollut muun muassa osallisena Rahoitustarkastuksen tarkastushavainnossa, josta OKO Pankkia ei kuitenkaan ole huomautettu eikä OKO Pankille ole esitetty seuraamusmaksun määräämistä, vaikka tarkastuksessa havaittuun laiminlyöntiin on liittynyt OKO Pankkia kohtaan tehty huomattava maksuvaatimus, johon liittyy mahdollisuus erittäin suuriin taloudellisiin seurauksiin OKO Pankille. Tämä kuvaa osaltaan sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta kohtelee OKO Pankkia. Myös arvopaperimarkkinalain 5 luvun 9 §:ssä säädetty velvollisuus antaa tietoja OKO Pankin sijoituspalveluista ja niihin liittyvistä sijoitustuotteista OKO Pankille itselleen sekä OKO Pankista tietoja Finanssivalvonnalle ovat osaltaan osoittaneet sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta suhtautuu OKO Pankkiin. Kun OKO Pankki on vielä Suomen suurin säästöpankki, tulisi OKO Pankkia koskevat puolueellisuusseikat selvittää ja niiden vaikutus OKO Pankin toimintaan selvittää. Myös OKO Pankki Oyj:n ja OKO Pankki Oyj:n edeltäjän OKOn toiminta vakuutusyhtiö Eurooppalaisen omistajapankkina on osaltaan ollut omiaan antamaan puolueellista informaatiota OKO Pankin toiminnasta. OKO Pankki Oyj on omistanut noin 25 prosentin osuuden Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta ja noin 40 prosenttia sen tytäryhtiöstä Eurooppalainen Insurance Company Limitedistä. Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen on omistanut puolestaan noin 50 prosentin osuuden Euroopan kolmanneksi suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä Hannover Re:stä. OKO on toiminut myös eurooppalaisen henkivakuutusyhtiö Eurofinancial Groupin osakkaana, josta OKO on omistanut noin 20 prosentin osuuden. Eurofinancial Group on puolestaan kuulunut ranskalaiseen, finanssiryhmittymä Allianceen, jonka liikevaihto on noin 6,4 miljardia euroa. Alliancella on lisäksi myös toinen tytäryhtiö Allianze S.A. (Schaumann 1/2018, s. 19), johon on kohdistettu mittavia vaatimuksia Yhdysvalloissa. On myös esitetty epäilyksiä, että OKOa kohtaan suunnattu paine olisi osa Euroopan ja Yhdysvaltojen finanssipiirien laajempaa suunnitelmaa, jossa pyrittäisiin purkamaan sääntelyä Yhdysvalloissa. Lisäksi, Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan EU:n valvontaviranomaiset, jotka vastaavat muun muassa rahanpesun torjunnasta, ovat saaneet runsaasti vaalirahaa pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä, jotka ovat saaneet myös merkittäviä sakkoja, joita ei kuitenkaan ole määrätty maksettavaksi (DW 25.4.2019). Selvityksessä oli mukana myös Fiva. Näin ollen Finanssivalvonta on jäävi valvomaan esimerkiksi pankkeja, jotka ovat itse saaneet huomattavia määriä vaalirahaa ja ovat samalla toimineet Euroopan parlamentin selvitysten mukaan Euroopan Unionin lainsäädännön vastaisesti. 4.6 Finanssivalvonnalle esitetyt kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavat lainsäädäntöä sekä hyvää pankki- ja vakuutustapaa. Oikeusasiamies on pyytänyt Finanssivalvonnan vuosikertomuksista 2016 ja 2017 selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin Finanssivalvonta on ryhtynyt Finanssivalvonnalle tehtyjen kanteluiden perusteella. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2016 oli arvioitu kanteluiden määrän ja Finanssivalvonnalle annettujen selvityspyyntöjen vähentyneen. Toisaalta Finanssivalvonnan vuosikertomuksessa 2016 todettiin myös, että Finanssivalvonta ei ollut ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Finanssivalvonnalle moitteita Finanssivalvonnalta vaaditaan riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta tämä vaatimus ei näytä toteutuvan. Tämä on myös EU:n ongelma. Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pitäisi olla riippumaton ja puolueeton, mutta se ei ole sitä. Finanssivalvonta ja Euroopan pankkiviranomainen toimivat yhteistyössä, ja molemmat organisaatiot kuuluvat EU:n komission alaisuuteen. On tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu, sillä EBA:n puolueettomuus ja riippumattomuus ovat edellytys sen suorittamalle EU:n laajuiselle pankkien tarkastukselle (Supervisory review), jonka tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pankkien toimintaa säädellään tulevaisuudessa. Pankkien valvonta ei saa olla poliittisesti värittynyttä. Euroopan pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle (esim. pankit, jotka toimivat kolmessatoista eri jäsenmaassa tai joilla on huomattava markkinaosuus), ja siksi on tärkeää selvittää, onko pankkiviranomainen riippumaton ja onko se suorittanut pankkien tarkastuksia puolueettomasti ja puolueettomasti. Myös Suomen Finanssivalvonta on tehnyt useita puolueellisia päätöksiä. 4.7 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä on monimutkainen ja läpinäkymätön Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys ovat olleet EU:n finanssivalvonnan tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) on kaksi erillistä roolia, jotka menevät joskus päällekkäin. ESMA:n tulisi valvoa esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla ja muilla arvopapereilla, kun taas ESMA toimii myös Euroopan valvontaviranomaisena (European Supervisory Authority, ESA). ESMA ei kuitenkaan hoida valvontatehtäviään, jos kyseessä on ESMA:n omaan tai sen edustaman tahon toimintaan liittyvä asia. Tämän vuoksi ESMA ei esimerkiksi käsittele Nordean tekemiä valituksia. ESA ei käsittele Nordean valituksia siksi, että ESA:lla ei ole mitään toimivaltaa valvoa ESMA:a tai ESA:n edustamia tahoja. Lisäksi ESA:n valvontavallan ja ESMA:n toimivaltuuden raja on hyvin häilyvä, ja ESA saattaa käyttää valtaansa myös tilanteissa, joissa ESA:lla ei ole toimivaltaa. 5. Mitä Finanssivalvonta teki? Finanssivalvonnan toiminta oli käsittämätöntä. Miksi Finanssivalvonta ei tehnyt mitään, vaikka sille raportoitiin useasti puolueellisuudesta? Finanssivalvonnan johtohenkilöt tiesivät, että puolueellisuutta oli. Finanssivalvonta laiminlöi tehtävänsä puolueellisuuden estämisessä. 6. Miten tämä on mahdollista? 7. Miten tällainen on estettävissä? Tämä oli mahdollista, koska Finanssivalvonta toimi puolueellisesti, sillä se ei tutkinut sille lähetettyjä kanteluita. Jos Finanssivalvonta ei olisi toiminut puolueellisesti, Nordean tekemät valitukset olisi tutkittu. Nyt niitä ei tutkittu. Vaikka Finanssivalvonta toimii Suomen finanssivalvoja, Suomen valvonta ei ulotu muihin maihin. Tämä mahdollistaa sen, että muiden maiden valvontaelimet voivat tutkia Suomessa toimivan valvottavan toiminnan puolueellisuutta. Nordean on mahdotonta tutkia muissa maissa toimivien viranomaisten toimia. 8. Onko puolueellisuus yleistä finanssialalla? Finanssialalle hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Tästä huolimatta Finanssivalvonnassa puolueellisuus ei ole yleistä, vaan kyse on yksittäisistä tapauksista. On selvää, että Finanssivalvonta tarvitsee henkilöitä, jotka kykenevät itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, mutta se ei voi tapahtua hyvän hallintotavan tai puolueellisuuden kustannuksella. Finanssivalvonnan toiminta perustuu siihen, että Finanssivalvonnan henkilökunnalla on korkea integriteetti ja he haluavat edistää riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Jos nämä arvot eivät toteudu, toiminta kärsii. 9. Mitä seurauksia tästä oli Finanssivalvonnalle? 10. Oliko puolueellisuus Finanssivalvonnassa mielestäsi hyväksyttävä toimenpide? Finanssivalvonnassa ollaan huolestuneita Finanssivalvonnan henkilökunnan riippumattomuudesta. Finanssivalvontaa sitovat useat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset. Tästä huolimatta ei voida kieltää, etteikö henkilökunnan toiminnalla ja mielipiteillä voisi olla vaikutusta Finanssivalvonnan päätöksentekoon. Finanssivalvonnassa uskotaan kuitenkin, että riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaaliminen ovat osa hyvää johtamista. FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONNAN ANTAMAT OHJEET Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008, jäljempänä "Finanssivalvontalaki") ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) on säädetty Finanssivalvonnan oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tietyistä teknisluonteisista seikoista. Finanssivalvon-
...
15 nassa on perustettu työryhmä valmistelemaan kyseisiä teknisiä määräyksiä, jotka on tarkoitus antaa sen jälkeen, kun niitä koskevat muutokset Fiva-laissa ovat tulleet voimaan. Finanssivalvonta pyysi Finanssiala ry:ltä lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee finanssialan palveluntarjoajan ja sen sivuliikkeen ulkoistamaa jatkuvaa palvelua ja palvelun ulkoistuksesta aiheutuvien riskien valvontaa. Finanssivalvonta oli pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA), Finanssialan Keskusliitto ry:ltä ja Svenska Handelsbanken AB:ltä, jonka sivuliikkeen osalta määräysluonnoksessa ei ollut annettu määräyksiä. Finanssialan Keskusliitto ry toteaa, ettei sillä ole määräysluonnokseen kommentoitavaa. Svenska Handelsbanken AB toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa määräysluonnokseen, mikäli määräysluonnoksesta poistetaan vaatimus, jonka mukaan pankkiyhtiön ja pankin sivuliikkeen on täytettävä jatkuvaa palvelua koskevat kriteerit myös silloin, kun se itse vastaa palvelun tarjoamisesta. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA katsoo lausuntopyynnössään, ettei määräysluonnos täytä avoimuusdirektiivin vaatimuksia. EIOPA huomauttaa lausuntopyynnössään muun muassa, että määräysluonnos koskee muita kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (CRD IV) tarkoitettuja säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä tai yhteisöjä. Lisäksi EIOPA toteaa, että määräysluonnoksen 5 luku sisältää useita avoimuusdirektiivin ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2389 (ns. CRD IV -direktiivi) sekä direktiivin 2009/138/EY ja direktiivin 2013/36/EY (MiFiD 2 -direktiivi) kanssa ristiriidassa olevia vaatimuksia. EIOPA:n lausunto kokonaisuudessaan on saatavissa osoitteessa: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Lausunnot > Ei-luottamuksellinen. Finanssialan Keskusliitto ry:n kannanotto finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyyn Finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyn selvittäminen on Finanssivalvonnan oma asia. Mikäli se päätyy toteamaan, että se on puolueellinen, sen tulisi myös selkeästi tuoda tämä ilmi. Lisäksi Finanssivalvonnan tulisi korjata toiminnassaan havaitut puolueellisuuteen tai riippumattomuuden vaarantumiseen johtaneet epäkohdat ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Finanssivalvontaa koskevien lainmuutosten ja finanssimarkkinoiden valvomiseksi tehdyn lainsäädännön seurauksena sen toiminta ja toiminnan valvonta ovat muuttuneet oleellisesti. Valvojan toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ovat toiminnan kulmakiviä ja sen vuoksi valvojan on myös itse huolehdittava siitä. Finanssivalvonnalla ei ole harkintavaltaa, milloin se puuttuu toiminnassaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Jos se laiminlyö valvontavastuutaan, valvoja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mikäli valvonta ei ole puolueetonta, valvojaa voidaan syyttää siitä, että se ei ole noudattanut EU:n finanssivalvontalakipaketissa olevaa valvojan huolellisuusvelvoitetta. Valvonnan puolueettomuus ei kuitenkaan edellytä sitä, että valvojan päätökset olisivat aina täysin objektiivisia ja että valvonta olisi aina täysin moitteetonta. Valvojan puolueettomuuteen liittyy myös valvojan sidonnaisuuksien arviointi ja mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttäminen ja hallinta. Valvojan toiminnan puolueettomuudelta edellytetään suurempaa puolueettomuutta silloin, kun se käsittelee asioita, joiden ratkaiseminen on omiaan tuottamaan taloudellista hyötyä tai vahinkoa valvottavalle. Valvonnan tulee kuitenkin olla aina riittävän tehokasta, puolueetonta, tasapuolista ja huolellista, jotta se edistää valvottavien etua ja turvaa vakuutettujen etujen valvottavana olevissa vakuutusyrityksissä. Finanssivalvonnalle on annettu lainsäädännössä valvottavia koskevia valvontatehtäviä, jotka voivat perustua joko EU:n lainsäädäntöön, finanssivalvonnan toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön perusteella annettuihin Finanssivalvonnalle kuuluviin valtuuksiin tai kansallisen lainsäädännön perusteella Finanssivalvonnalle annettuihin tehtäviin. Valvottavalla tarkoitetaan yritystä tai muuta yhteisöä, jolle Finanssivalvonta on antanut jonkin edellä mainitun valvottavaa koskevan valvontatehtävän. Valvottavien on Finanssivalvonnan määräysten mukaan pidettävä yllä rekisteriä omistajistaan, osakkeenomistajistaan, jäsenistään, edunsaajistaan sekä muista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset valvottavan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Valvottavan tulee lisäksi laatia ja pitää saatavilla sellaiset asiakirjat ja luettelot, jotka sen on laadittava ja pidettävä saatavilla finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa myös sellaisten henkilöiden ja yritysten omistuksista ja omistusten vaikutuksista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset voivat olennaisesti vaikuttaa valvottavan tai sen osakkeenomistajan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin. Finanssivalvonta voi asettaa valvottavalle määräajan, jonka kuluessa tällainen ilmoitus on tehtävä. Ilmoitus voidaan määrätä tehtäväksi Finanssivalvonnalle sähköisesti, jos ilmoituksen tekijä tähän suostuu ja jos tämä on teknisesti mahdollista. Valvottavaa ei saa määrätä tekemään tällaista ilmoitusta, jos ilmoituksen tekijä on kieltäytynyt tekemästä sähköistä ilmoitusta tai jos tämä ei ole antanut sähköisessä ilmoituksessa oikeita ja riittäviä tietoja. Jos valvottavalle tai sen palveluksessa olevalle ei ole mahdollista tehdä ilmoitusta Finanssivalvonnalle sähköisesti, ilmoituksen tekijällä on oikeus toimittaa Finanssivalvonnalle ilmoituksen sijasta myös kirjallinen ilmoitus. Valvojan toiminnan tulee perustua Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n mukaisesti objektiivisiin perusteisiin valvottavan ja sen asiakkaan tai muun taloudellisen toiminnan harjoittajan etujen ollessa ristiriidassa. Valvojan toiminnan tulee olla puolueetonta, eikä valvottava saa vaikuttaa valvojan päätöksentekoon. Valvojan toiminnan on perustuttava valvottavan taloudellisen toiminnan luonteeseen. Valvoja voi kuitenkin antaa valvottavalle huomautuksen, jos valvottava toimii tavalla, joka ei edistä valvottavan taloudellista menestystä. Jos valvottavan toiminnan tarkoituksena on jokin muu kuin valvottavan taloudellisen toiminnan edistäminen, valvoja voi asettaa valvottavalle hallinnollisia seuraamuksia, jotka ovat enintään miljoona euroa. Tällainen seuraamus voi olla esimerkiksi valvottavalle määrätty julkinen varoitus tai seuraamusmaksu. Seuraamuksen perusteena tulee kuitenkin olla se, että valvottava on laiminlyönyt noudattaa jotakin lain, lain nojalla annetun säännöksen tai viranomaisen päätöksen määräystä. Seuraamuksen tulee olla oikeasuhtainen tekoon, syyksi luettuun tekoon tai laiminlyöntiin ja niistä todennäköisesti johtuviin taloudellisiin seurauksiin nähden. Seuraamuksen suuruutta määriteltäessä on otettava huomioon menettelyn laatu ja moitittavuus, finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä Finanssivalvonnan tehtävien hoitaminen, rikotun säännöstön merkittävyys, mahdollinen aiempi samasta teosta tai laiminlyönnistä määrätty seuraamus sekä suhteellisuusperiaate. Finanssivalvonnan on julkaistava tiedot finanssimarkkinoita tai finanssipalveluiden tarjoajaa koskevasta seuraamusmaksusta sekä julkista varoitusta koskevasta päätöksestä verkkosivuillaan. Tiedot ovat myös saatavilla asianomaisesta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun lain mukaisesta valvonnasta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta valvonnasta ja Finanssivalvonnan Finanssivalvonnalle tekemän esityksen vastustamisesta. Tässä on vielä paljon tekemistä, ennen kuin pankkien asiakkaat uskaltavat täysin luottaa siihen, että heidän tietonsa on oikeasti turvattu. Lue myös, mitä ovat uudet termit kuten TLS 1.2, PCI DSS ja vahva tunnistautuminen.
Otsikko Ääniä Vastaukset Viimeisin 518 0 2 IL:n juttu kotikoululaisista jäi mietityttämään. Nuo lapset jää paitsi normaaleista sukupolvikokemuksista 1 2 7 Olenko ainoa palstalla jonka sympatiat on Martinan puolella ja sääliksi käy? En ymmärrä näitä asenteitä Martinaa kohtaan... 1 2 23 Sisältö jatkuu mainoksen alla Sisältö jatkuu mainoksen alla 0 Maailma on rakennettu miesten tilastoista ja se on hengenvaarallista naisille – Palkittu tietokirja listaa räikeimmät epäkohdat 1 2 6 0 317 13 2 0 0 61 3 Onko nyt niin, että hallitus jakaa 100 000 kaikenlaisille bloggareille ja huutokauppakeisareille sekä jethroille ja samaan aikaan ajaa lukukausimaksuja opiskelijoille? Kuka saa ja kenelle annetaan? 7 Ei tule laumaimmuniteettia. Runnellussa Espanjassa 90 000 tutkittiin. 5 %:lla oli vasta-aineita koronaan. Linkki 6 2 - - Sivu 1 - seuraava ›
...
Koronaviruksen leviäminen Kiinassa ei ole vaikuttanut merkittävästi lentojen hintoihin maailmalla. Lennot Helsinki-Vantaalta Pekingiin ovat kalleimmillaan elokuussa, jolloin kaupunkiin on myös suurin turistisesonki. Edullisimmillaan lennot Helsingistä Pekingiin saa marras–joulukuussa ja tammi-helmikuussa. Kalleinta on yleensä heinäkuun lopussa ja syyskuussa. – Edullisimpien lentojen löytämiseksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä, ja matkustusajankohtaa pohtiessa kannattaa ottaa huomioon Kiinan lomakaudet, kertoo Finnairin hinnoittelusta vastaava johtaja Peter Gabrielsson. Edullisia lentoja voi etsiä vertaamalla hintoja eri aikoina ja eri päivinä sekä varaamalla ajoissa. Hinnat saattavat muuttua jopa muutamassa päivässä. Helsingistä on tarjolla suoria lentoja Pekingiin. Pekingiin lennetään myös yhteistyössä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Lentoreitistä riippuen tarjolla saattaa olla myös vaihtoyhteyksiä. Lentoyhtiöt hinnoittelevat yhdensuuntaisen lennon joko yhdensuuntaisena, meno-paluuna tai meno-paluun menopaluusta. Finnair ei peri yhdensuuntaisista lennoista lisämaksua. Jos asiakas lentää eri suuntiin meno-paluu-yhdistelmillä, hinta on kuitenkin aina halvin mahdollinen yhdistelmähinta. – Yksi tapa vertailla eri reitityksiä ja hintoja on käyttää Hintakarttatyökaluamme, vinkkaa Gabrielsson. Hän myös vinkkaa, että meno-paluulipulla saa useimmiten parhaan hintaedun. Silloin paluu on myös varattu samalle lennolle, jolle meno tapahtuu, ja lentolipussa on mukana yksi käsimatkatavara. Jos on varaa joustaa lentopäivän kanssa, hinnat saattavat nousta tai laskea merkittävästi. Finnair seuraa hintakehitystä ja pyrkii pitämään lentohinnat vakaina ja kohtuullisina. Finanssivalvonta on Finanssivalvonnan nettisivuilla on lisää tietoa valvonnasta ja muun muassa valvottaviksi ilmoittautuneiden yhteisöjen valvontamaksut vuodelle 2019. Sivuilta löytyy myös valvonnan maksullisuutta ja maksujen suuruutta kuvaava taulukko. Valvontamaksuja koskeviin kysymyksiin vastaa Finanssivalvonnan kirjaamo: email@example.com.
Pääkirjoitus: Sotesopassa palaa jo koko puoluekartta Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on soutanut ja huovannut soteuudistuksensa kanssa niin monta kertaa, että jopa kokeneet poliitikot ovat jo ehtineet turhautua. Viimeksi torstaina kokoomusvaikuttajat lyttäsivät soten keskustan maakuntahallintounelman vuoksi. Keskiviikkona SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati kokoomusta ja keskustaa sopimaan soten kipukohdat ennen kuin hallitus kaatuu. Tänään lauantaina kokoomus julkaisi kannanoton, jonka mukaan se ei ole kaatamassa sote-uudistusta, mutta aikoo kaataa maakuntaveron, jos sellainen tulee. Kokoomusta ei siis ainakaan tässä vaiheessa innosta maakuntien verotusoikeus. Kannanottoa voikin tulkita siten, että puolue on valmis luopumaan maakuntamallista. Ja siihen keskustankin pitää tyytyä. Maakunnat ilman verotusoikeutta tuskin edes toteutuisivat. Ja ilman verotusoikeutta maakuntiin tuskin saadaan myöskään valinnanvapautta. Tai sitten valinnanvapaus voidaan saada, mutta se edellyttää maakuntien rahoittamista valtion toimesta. Kokoomus ja keskusta näyttävät olevan pahasti erimielisiä soteuudistuksen lisäksi myös maakuntamallista. Keskusta on vannonut, ettei maakuntamallia tulla enää muuttamaan. Keskusta on jopa ilmoittanut, ettei se tue sellaisia esityksiä, joissa ei ole 18 maakuntaa. Tämä on niin raju kannanotto, että voi jopa kysyä, onko keskustan nykyinen linja enää sama kuin Vanhasen hallituksen aikaan. Onko keskusta muuttunut, ja jos on, niin mihin suuntaan? Vai onko keskustan sisällä vain kahdenlaista linjaa, ja ulospäin se näyttäytyy vain perinteisenä maalaispuolueena. Kirjoita kommentti Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua. Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä. Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi! Kommentit (4) Mikä ihmeen juttu tää on???? Ja että oikein pankki olisi tehnyt jutun, jossa toimittaja haastattelee toista toimittajaa. Mitä se kenellekään kuuluu jos pankki haluaa selvittää puolueettomilla testeillä asiakkaittensa osaamista ja kykyä hoitaa raha-asioitaan? Ei yhtään mitään. Mikä puolue se valvoo pankkeja? No ei ainakaan vasemmisto eikä vihreät, jos olen ymmärtänyt oikein, nehän haluavat ihmisten siirtyvän pois pankkisektorilta. Ei muuta kuin testipankit toimimaan, niin nähdään ovatko puolueettomat testit tarpeen vai eivätkö ole.
Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa. FACEBOOK Maaseutuyrittäjäksi 13.12.2013 Tiina Kilvensalmi YRITTÄJYYS- JA TALOUSLEHDEN järjestämässä yrittäjäkilpailussa valittiin Kiuruveden vuoden 2013 yrittäjä. Hän on Maalaiskaupunginteatterin Sari Harju. Harju perusti Maalaiskaupunginteatterin vuonna 2000. Harju on tehnyt töitä yrittäjänä viisitoista vuotta. - Ei tunnu oikein miltään. Ei sitä osaa ajatella, että on vuoden yrittäjä. En olisi kyllä uskonut, että olisin yrittäjä vielä viiden vuoden päästä. Olin mukana kesäteattereissa, kunnes lähdin opiskelemaan kulttuurialaa. Näytteleminen ja teatterin tekeminen ei enää tuntunut työltä, Harju kertoo. Hän oli vuoden töissä Kuopion kaupunginteatterissa, kun kipinä omaan teatteriin palasi. - Näin miten paljon työtä kesäteatteri vaatii. Kesäteatterissa oli hirveästi hommaa, joten päätin perustaa Maalaiskaupunginteatterin. Harju ei halua tehdä itsestään numeroa. Hän pitää huomionosoituksia hyvinä kannustimina jatkaa teatterin tekemistä. - Teatterissa pitää olla vähän hulluutta ja heittäytymiskykyä, että uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan. Teatterin tekeminen ei ole kahdeksasta neljään työtä. Ensi-iltaviikollakaan ei tunneta viikonloppuja. Tämä työ ei ole helppo, Harju sanoo. Vuoden yrittäjän palkitsi Ylä-Savon Osuuspankki, Kiuruvesi-lehti, Runnin kylpylä sekä Säästöpankki Optia. Ei kommentteja. Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti! Nimetön 9.5.2017 15:48 Tämä on aivan normaalia. Valvirahan ei tee virheitä. Eikä Finanssivalvonkaan. Molemmathan ovat hallituksen määräysvallan alaisina. Hallitus on aina oikeassa. Ei koskaan väärässä. Vastaa kommenttiin
Etusivu Ajankohtaista Helsingin Kristillisdemokraatit haluavat Sari Essayah’n presidenttiehdokkaaksi Helsingin Kristillisdemokraatit toivovat puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n asettuvan puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Esitämme… ”Kirkkoon kuulumisessa olennaista on se, mitä siitä saa” – jäsenmäärä laskenut alle 70 prosentin Kirkkoon kuulumisen syyt ovat edelleen perinteiset, mutta varsinkin nuoremmille tärkeintä on muu kuin hengellisyys.… Antero Laukkanen peräänkuuluttaa kuntouttavaa tukea, jotta työttömiä ei jäisi aktiivimallin vangiksi Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen… KD-Lehti kysyy: Aiotko ottaa kausi-influenssarokotteen? Syksy ja talvi tekevät jälleen tuloaan ja influenssa-aaltokin on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.… Pääkirjoitus: Ikuinen elämä ateisteillekin Kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusaatteella on yhteiset juuret, muistuttaa Päivi Räsänen kolumnissaan. Kristinusko tuotiin Suomeen… Pääkirjoitus: Hävittäjähankinnat kokonaan uusiksi Hävittäjien uusinta eli ns. HX-hanke on puhuttanut viime päivinä. Vaikka nykyisen hallituksen toimikausi loppuu pian, ovat seuraavat hävittäjät käytössä vasta ensi vuosikymmenellä. Siksi hankintaa ei pidä jättää nykyiselle hallitukselle. Suomella pitää olla varaa hoitaa puolustuksensa pitkäjänteisesti ja kunnolla. Hankinnan siirtäminen esimerkiksi kolmella vuodella ei muuta asetelmaa. Siksikin hävittäjäkaupan siirtäminen myöhemmäksi ei tule kysymykseen. HX-hanke on niin tärkeä, ettei sitä voi jättää poliittisten suhdanteiden armoille. Hävittäjäkaluston on palveltava koko itsenäisen Suomen kaarta eli kaikkia eduskuntakausia. Hanketta ei voi siirtää odottamaan suotuisia rahoitusnäkymiä tai talouden suhdanteita. Tämä on hyvin perusteltua ja juuri näin toimitaan puolustuskaluston hankintojen kanssa ympäri maailmaa. Poliittiset suhdanteet saattavat myös vaarantaa koko hankkeen, mikäli hankinta politisoituu liikaa ja hankinta keskeytetään. Hävittäjien uusinta on koko itsenäisen Suomen suurin ja kallein yksittäinen kalustoinvestointi, siksikään sitä ei voi alistaa poliittiseen harkintaan. Eduskunnalla ja sen valitsemalla hallituksella pitää olla valta päättää itsenäisen Suomen suurimmasta puolustuskaluhankinnasta. Koko itsenäisen Suomen kaari tarkoittaa sitä, että hävittäjän täytyy pystyä palvelemaan kaikkia nykyisiä eduskuntapuolueita koko itsenäisyytemme ajan. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä. Tämän vuoksi Suomi ei voi eikä saa tehdä puolustuskalustohankintoja muista maista. Ei ainakaan Ruotsista, jolla on salainen isäntämaasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Ei ainakaan Yhdysvalloista, jonka kanssa Suomi on nyt ja tulee aina olemaan puolueellinen suhteessa Venäjään. Ei varsinkaan Euroopasta, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat puolueettomia suhteessa Venäjään. Ei edes Kiinasta, jolla on Suomen kanssa kauppasuhteita ja jossa kommunistinen puolue tekee politiikkaa, jota ei voi hyväksyä. Ei mistään. Suomen hävittäjävalinta tulee tehdä ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Suomen kansan etu tulee olla Suomen edun edellä. Suomen kansa tulee voittamaan tämän kilpailun, se on täysin varmaa. Suomi ei tarvitse lisää velkaa, Suomi tarvitsee lisää vaurautta. Vaurautta on jo luotu paljon. Suomen kansa on vauras, se ei tarvitse enää lisää lainaa, se tarvitsee lisää vaurautta. Vaurauden luominen tapahtuu lisäämällä kysyntää. Kuluttamisen lisääminen ei ole ollut viime aikoina suosiossa, mutta sitä sen pitää olla, mikäli halutaan vaurastua ja luoda kysyntää. Kulutuksen lisääminen on paras tapa kasvattaa vaurautta. Vaurautta voidaan luoda myös finanssipuolella, mutta ei valtion toimesta. Valtio ei ole kykenevä luomaan vaurautta. Se ei kykene siihen sen takia, että se on instituutio. Instituutio voi luoda vaurautta, mutta se kykenee vain luomaan epätasa-arvoa, ei luomaan vaurautta. Se pystyy luomaan vain lisää finanssiongelmia. Mikäli valtio kykenisi luomaan vaurautta, niin sitä vaurautta olisi myös syntynyt. Mutta kun sitä ei ole syntynyt. Eikä se synny myöskään tällä finanssivalvonnalla. Vaurautta voi luoda, mutta vain yritykset, markkinat ja finanssiala, sekä jossain määrin keskuspankit ja hallitukset. Vaurautta voidaan luoda, jos sitä halutaan. Valtio on kuitenkin toimillaan luonut valtavasti finanssiongelmia, se pystyy luomaan niitä jatkossakin. On täysin selvää, että Suomen kansan etua ei valvo kukaan, eikä se ketään kiinnosta. Mutta eihän Suomen kansa edes mitään omista, vaikka on ollut olemassa kauemmin kuin mikään muu valtio.
...
On hyvä, että nämä asiat ovat tulleet julkisuuteen, mutta mitään muuta niistä ei ole seurannut kuin se, että asiat on julkistettu.
Eihän pankit, finanssivalvonta ja hallitus edes ole huolissaan pankkien ja hallituksen ja poliitikkojen tekemästä rahanpesusta.
Eihän näitä kiinnosta, kun saa itse olla suojassa näiden pankkien takana ja hallitus saa pankeilta ja finanssivalvonnalta hyvää suojaa.
...
Myös Matti Louekosken veli Jukka Louekoski on poliittinen virkanimitys. Hän toimi Esko Ahon valtiovarainministerikaudella Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tässä asemassa hän hyväksyi valtion vuoden 1996 budjettia laadittaessa kunnallisten palvelumaksujen ja taksojen korotukset ja esitti kunnallisten verojen korottamista. Lisäksi Jukka Louekoski toimi kunnallisten peruspalvelujen arviointiryhmän varapuheenjohtajana ja hän oli myös Kuntaliiton hallituksen varajäsen ja Suomen Kuntaliiton varapuheenjohtaja vuosina 1999-2004. Jukka Louekoski toimii edelleen Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtajana.
...
Euroopan parlamentti on korostanut myös pankkivalvonnan avoimuutta sekä valvottavien yhtiöiden hallitusten, johdon ja osakkeenomistajien sitouttamista valvontaan.
...
Vuonna 2004 Rahoitustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri oli Rahoitustarkastuksen (nykyinen Finanssivalvonta) johtokunnan puheenjohtajana. Jännäri oli Nordean hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003.
...
Nordean konsernijohtaja Casper von Koskullin on Nordean hallituksen puheenjohtaja vuonna 2015. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin on myös Sampo Oyj:n toimitusjohtaja ja hän on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on myös Sampo Oyj:n suurimman omistajan ja määräysvallassa. Sampo Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiö.
...
OP-ryhmällä on eniten pankkikonttoreita koko maassa. OP Ryhmällä on yli 1 100 konttoria Suomessa. OP-ryhmän markkinaosuus on yli 40 %. Markkinaosuus on laskettu luottolaitosten yhteenlasketuista tasearvoista.
...
Nordean hallitus päätti vuonna 2009, että yhtiö maksaa jatkossa vapaaehtoisesti kaikki konsernin rahoitustoimintaan ja vahinkovakuutukseen liittyvät verot niihin maihin, joissa liiketoimintaa harjoitetaan.
...
Perustuslakivaliokunta oli hallituksen esityksen kannalla. Valiokunta perusteli päätöstä seuraavasti: ”Ehdotuksen tarkoituksena on lisätä rahapolitiikan riippumattomuutta.”
SP:n riippumattomuuden kasvattaminen on siis vain näennäinen toimi, koska pankki on joka tapauksessa hallituksen ja sen kontrollissa toimivan johdon valvonnan alaisuudessa.
...
Finanssivalvonnan johtokunnassa on edustus Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, työmarkkinajärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Puheenjohtaja nimittää muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten pitää olla asiantuntevia finanssimarkkinoilla.
Johtokunnassa on ollut esimerkiksi vuosina 2017–2020 edustettuna Suomen Pankki, työmarkkinajärjestöjä, Suomen yrittäjät ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Nordea, OP-ryhmä ja OP-Henkivakuutus Oy, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Danske Bank Oyj ja Aktia Henkivakuutus Oy. Lisäksi mukana oli kolme Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajaa.
...
Finanssiala ry) on finanssialan yritysten etujärjestö Suomessa, joka pyrkii vahvistamaan finanssialan kilpailukykyä, vaikutusvaltaa ja tunnettuutta. FK:n jäsenenä ovat kaikki finanssialan keskeiset yritykset: noin 400 pankki-, vahinkovakuutus-, henki- ja työeläkeyhtiötä, rahoituslaitosta sekä arvopaperimarkkinayhdistys, finanssialan Keskusliitto ja Finanssityönantajat FAT. Finanssialan Keskusliitto on perustettu vuonna 2007 ja sen edeltäjäjärjestöt Pankkiyhdistys ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto fuusioituivat 29.11.2007. Finanssikonserneja eli pankki-, vakuutus- ja työeläkevakuutusalaa edustavat yhtiöt ovat finanssialan yhtiöitä.
Finanssikonserni koostuu emoyhtiöstä sekä kaikista sen määräysvallassa olevista yhteisöistä. Määräysvalta muodostuu yleensä joko suoran tai välillisen omistuksen kautta. Konsernin määritelmä täyttyy, kun konserniin kuuluvilla yhteisöillä on keskenään enemmän kuin 20 prosenttia osakkeiden kokonaismäärästä tai äänten kokonaismäärästä laskettuna, vaikka omistus olisi alle tämän. Määräysvallalla tarkoitetaan kykyä nimittää tai erottaa enemmistö hallituksen jäsenistä.
...
Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Henrik de la Chapelle . Hänen mukaansa nyt muodostettu uusi kokonaisuus ei ole suunnattu yksityisille sijoittajille vaan muille institutionaalisille toimijoille. Tällaisia toimijoita on hänen mielestään noin 10 kappaletta Suomessa.
...
Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja nimetään 15 joulukuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Bergius arvioi uuden toimitusjohtajan tulevan mahdollisesti muualta kuin Arsenalista:
...
Mutta kansalaiset eivät ole koskaan saaneet omaa kansanedustajaa, jonka kanssa käydä kauppaa eduskunnan käytävillä ilman että hallitus puuttuisi asiaan. Kansalaiset siis joutuvat hoitamaan ostoksensa aivan miten haluavat tai olemaan kokonaan ostamatta mitään koska kaikki mikä on tarkoitettu kansalaisen käyttöön niin otetaan heiltä pois ja annetaan rikkaille kansalaisille joidenka mielestä heille kuuluu se mikä heidän mielestään kuuluukin kuulua valtiolle eikä kansalaisten hyödyksi.
...
Nyt on aika aloittaa tämä suunnitelma jotta suomen talous saadaan tasapainoon. Se vaatii että eduskunta myöntää virheensä jonka se teki hyväksyessään nämä huonot sopimukset ilman kansalaisten suostumusta tai kansanäänestystä ja sitä kautta kansan valtakirjalla ei voi tehdä noin huonoa päätöstä kysymättä kansalta hyväksyntää asialle mutta kuten tiedetään niin suomessa hallitus saa rikkoa lakia miten haluaa joutumatta vastuuseen tekemisistään joten ehdotankin nyt näin aluksi että:
...
Entä mihin toimenpiteisiin hallitus on valmis ryhtymään että pankit saadaan vastuuseen kaikista niistä toimenpiteistä joihin ne ovat syyllistyneet 90-luvun lamavuosina sekä mitä toimia tehdään että tulevaisuudessa pankeilla ei ole mahdollista vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön esim. korkokattolain suhteen joka käytännössä mahdollistaa sen ettei asiakas hyödy koronlaskuista vaan maksaa vain ylimenevää korkoa.
...
Suomen hallitus ja eduskunta ovat kuitenkin tehneet päätöksen sallia ulkomaalaisten maaomaisuudenhankinnan Suomesta ilman mitään rajoituksia. Tätä päätöstä on perusteltu mm huoltovarmuuden paranemisella (mitä hyötyä Suomelle muka siitä olisi jos venäläiset omistaisivat puolet Suomen maaperästä?) sekä suomalaisten haluna parantaa elintasoaan (mikä pakko meidän on antaa kaikille maailman kansalaisille mahdollisuus hankkia itselleen omaisuutta maassamme?)
...
Velallisten Tuki ry vaatii hallitukselta toimia kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi perintäyhtiöiden toimien edessä. Perintäyhtiöt toimivat vastoin hyvää tapaa perimällä kohtuuttomia palkkioita kansalaisilta joilla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta puolustautua kohtuuttomilta maksuilta.
...
On totta että Sammon Sampo Pankki on eriytetty omaksi yhtiökseen (joka kylläkin kuuluu osana Sampo-Leonia konserniin), mutta kuten todettua tämä johtuu pankkimarkkinoiden uusjaosta jossa Suomeen muodostettiin kaksi suurta "pankkiryhmää": Osuuspankkien yhteenliittymä + Säästöpankit. Näin ollen koko OP-ryhmän tuloksesta suuri osa tulee muusta kuin pankkitoiminnasta: vakuutuksista, varainhoidosta ym.
...
Se mitä tarkoitan tällä kaikella pohdinnalla ovat nämä mahdolliset Suomen hallituksen salassa tekemät kaupat liittyen näihin mainittuihin omaisuuseriin - niiden realisointi, myynti tms. jotta velat saadaan maksettua mahdollisimman pian pois vaikka omaisuutta myymällä jollei muuta vaihtoehtoa löydy (toisaalta myös velkoja pitää lyhentää tai muuten ne kasvavat entisestään). Jos omaisuuden myynnistä saadut rahat sijoitetaan tuottaviin kohteisiin ei rahaa välttämättä tarvitse ottaa lainaksi mutta jos sijoituksista halutaan saada voittoa tulee lainata varoja sijoituksia varten ja samalla kasvattaa lainanoton määrää.
...
Joka tapauksessa Arsenalin purkaminen tulee maksamaan veronmaksajille miljardeja ja samalla hallitus näyttää ulospäin että se toimii tehokkaasti:)
...
Taas kerran saa nauraa itsensä kipeäksi kun katselee YLE:n A-zoom ohjelman "Uusliberalismi Suomessa" jossa entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja (joka erotettiin eduskuntaryhmästä koska hän halusi hallitukseen Kokoomuksen kanssa ja äänesti hallitusta vastaan) nykyinen Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen vääntää rautalangasta mikä on hyvinvointivaltion tarkoitus: pitää ihmiset köyhinä.
...
Jaaha. Näyttää siltä, ettei tuo uusi hallitus olekaan niin kauhea asia kuin monet kuvittelevat (en toki itsekään hihku onnesta) - ainakaan kun kyse on valtionomistuksista... Tosin tuskinpa vasemmistolaiset tätä asiaa juuri edes ymmärtävätkään: jos vaikka ymmärtäisivätkin ei sitä kuitenkaan voisi hyväksyä.
...
Valtio voi myydä omaisuuttaan suoraan tai erilaisten yhtiöiden välityksellä, kuten nykyinenkin hallitus aikoo tehdä:
...
Yhtiön palveluksessa on 35 toimihenkilöä . Arsenalin hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen koko sen toiminnan ajan tehtävässä toiminut ministeri Siimeksen edeltäjä Tuulikki Hämäläinen
...
Osakkeiden myynnistä saatujen tulojen käyttö linjattiin selkeästi valtioneuvoston talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa 7.6.2000. Hallituksen päätöksen mukaan tulot käytetään velan lyhentämiseen, joten lisäbudjeteissa on varauduttu vain osittain tulevaan tarpeeseen. Yhtiöltä saadun tiedon mukaan velkojen vähentämiseen voidaan käyttää myös valtion eläkerahaston kautta valtiolle tulevia osinkotuloja sekä valtionyhtiöiden myyntitulojen arvioitua ylittäviä osuuksia.
...
Valtiolla tulee olla kaikissa tapauksissa mahdollisuus myydä omistuksiaan yhtiössä, mikäli tilanne sitä edellyttää tai siitä saadaan taloudellisesti paras hinta. Tämä ei kuitenkaan ole itseisarvo veronmaksajien omistamien valtionyhtiön osakkeiden myynnissä vaan se on riippuvainen aina tilanteen kokonaisarviosta eli mm. yhtiön tulevaisuuden näkymistä ja kehitysmahdollisuuksista sekä osakkeenomistajien välisistä suhteista osakemarkkinoilla. Valtion omistusosuus Sonerasta voisi hallituksen mielestä tulevaisuudessa vaihdella myös alaspäin eduskunnan asettamien rajojen sisällä.
Vuoden 2001 budjetissa lisäbudjettien yhteydessä varattiinkin myyntituloja yhteensä 12 miljoonaa markkaa (3 milj euroa). Myynnin kohteena oli 11,2 prosenttia Arsenal Oy:n osakkeista 6 markan kappalehintaan eli koko erän myyntihinta on noin 416 000 markkaa ja kokonaishinta varainsiirtoveroineen 397 800 markkaa. Yhtiön hallituksen päätöksellä myynnistä saadut varat käytetään yhtiön toiminnan kulujen kattamiseen.
...
Nyt myydään kaikki mitä saadaan jotta päästään jakamaan rahat pois, jos ei olisi ollut edellisen hallituksen asettamia myyntikieltoja niin meillä olisi nyt moninkertainen määrä osakkeita myytäväksi ja halvalla kun muut sijoittajat eivät uskaltaisi ostaa niitä niiden ollessa tappiollisia. Tämän vuoden lopulla tulee jo tappiot näkyviin osareissa mutta onhan silloin saatu rahaa enemmän kuin myytyjen osakkeiden arvo on.
...
[06:07:38] Prompt: OP-ryhmän hallitus
OP-ryhmän hallitus päättää erikseen niistä palveluista, jotka on mahdollista tarjota jäsenpankkiryhmästä erillään. Hallitus määrittelee erilliseksi yksiköksi eriytettäville liiketoiminnoille liiketoimintakohtaiset tavoitteet ja seuraa niiden toteuttamista sekä arvioi erilliseksi yksiköksi eriytettävän toiminnon elinkelpoisuuden vähintään vuosittain. 4.5 Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Hallituksen ja hallituksen asettamien valiokuntien on huolehdittava siitä, että osuuspankkiryhmässä on sen toimintaan nähden riittävät riskienhallinta- ja valvontajärjestelmät. Järjestelmät on suunniteltava siten, että ryhmä- ja kokonaisriskejä sekä riskirajojen toteutumista valvotaan. 4.5.1 Sisäisen valvonnan määritelmä Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan osuuspankkilain 9 luvun mukaista osuuspankkien omaa sisäistä tarkkailua, jota hallitus, toimitusjohtaja ja muut mahdolliset tilivelvolliset sekä muu henkilöstö suorittavat. Sisäiseen tarkkailuun kuuluu muun muassa osuuspankkiryhmään kuuluvan yksittäisen osuuspankin: a. toimintariskien sekä rahoitus-, kiinteistö- ja hyödykeriskien seuranta; b. riskienhallintajärjestelmän toimivuus, sen riittävyys ja luotettavuus sekä pääomanhallinnan tarkoituksenmukaisuus; c. riskienhallinnan ohjeistus; d. riskienhallinnan periaatteiden soveltaminen, yhtenäisyys ja ohjeiden noudattaminen sekä riskienhallinnan raportointi hallitukselle; e. riskinottohalukkuuden määrittäminen ja riskirajojen toteutuminen sekä näiden raportointi; f. raportoinnin ja riskienhallinnan laatu, laajuus ja asianmukaisuus; g. päätöksentekoketjut sekä toimivallan ja -vastuiden jako eri organisaatiotasoille; h. tietojärjestelmien, rekistereiden ja varojen erilläänpito; i. sääntöjen noudattaminen ja päätöksentekoprosessi. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla on varmistaa osuuspankin riskienhallinta- ja valvontajärjestelmän riittävyys. Osuuspankit ovat kuitenkin ensisijaisesti vastuussa liiketoiminnastaan sekä omasta vakavaraisuudestaan. Osuuspankit laativat liiketoimintasuunnitelman pohjalta oman sisäisen valvontasuunnitelmansa. Osuuspankkien sisäisen valvonnan suunnittelusta vastaavat hallitus, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muut mahdolliset tilivelvolliset. 5. OSUUSPANKIN OMA PÄÄOMA Osuuspankki saa harjoittaa osuuspankkiryhmästä annetun lain 11 :ssä tarkoitettua liiketoimintaa ja omistaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 :n mukaisen luottolaitostoiminnan harjoittamisen kannalta tarpeellisen osakeyhtiön, kiinteistöyhteisön tai muun yhteisön osakkeita, osuuksia ja kiinteistöjä. Lisäksi Osuuspankki saa hankkia tai ottaa vastaan edellä mainitun toiminnan harjoittamiseen liittyen rahoitusta tai muuta omaisuutta, tehdä rahoitussopimuksia ja muita sopimuksia, sekä omistaa, ostaa ja myydä kiinteää omaisuutta. Osuuspankki saa omistaa luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :n mukaisesti osakkeita, osuuksia ja muita vastaavia oman pääoman ehtoisia arvopapereita sekä käydä näillä kauppaa, jos nämä toimet edistävät pankin kykyä täyttää sille luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :ssä säädetyt velvoitteet. Pankki on velvollinen omistamaan sen omaan pääomaan kuuluvat edellä mainitut oman pääoman ehtoiset arvopaperit, joilla pankki harjoittaa osuuspankkilain 7 luvun mukaista liiketoimintaa ja joita voidaan käyttää mainitun liiketoiminnan aiheuttamien riskien kattamiseksi ja sen suojaamiseksi. Osuuspankkilain 14 a luvun mukaan luottolaitoksella ei saa olla muita kuin 14 a luvun 8 ja 9 :ien mukaisia riskikeskittymiä, joista aiheutuviin asiakasriskiin liittyviin taloudellisiin riskeihin ja niiden keskittymiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Pankilla on oltava luottolaitostoiminnasta annetun lain 6 :ssä tarkoitetut suuret asiakasriskit ja riskikeskittymät. Suuren asiakasriskin enimmäismäärää laskettaessa huomioon otettavien riskikeskittymien yhteenlaskettua määrää on rajoitettu siten kuin 14 a luvun 3,4,6,10 ja 13 :issä tarkemmin säädetään. Asiakasriskien määrä on laskettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 luvun 2 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja ilmoitettava ne, 14 a luvun 12 :n 2 momentin mukainen osuus pankin omistamasta riskikeskittymästä sekä muut laissa tarkoitetut riskikeskittymiä koskevat tiedot ja ilmoitettava riskikeskittymät erikseen jäljempänä kohdissa 9.4, 10, ja kohdissa ja 13 määritellyistä asiakaskokonaisuuksista. Kohtien 10 ja 13 määritellyille asiakaskokonaisuuksille asiakasriskejä ei kuitenkaan tarvitse erikseen ilmoittaa. Osuuspankkilain 13 :ssä tarkoitettuja muita riskikeskittymiä laskettaessa ei oteta huomioon sellaisia asiakaskokonaisuuksia, joiden riskien yhteismäärä on alle 1 prosenttia asiakasriskien yhteismäärästä. Pankkiryhmän sisäisellä yhteistoiminnalla tarkoitetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 a :ssä säädettyä yhteistyötä, 14 b :ssä tarkoitettua vakuusrahaston jäsenten yhteistoimintaa, 15 b :ssä säädettyä jäsenluottolaitoksen keskinäistä vastuuta asiakasvastuiden hoitamisessa, sekä 16 c :ssä säädettyä asiakasriskien ilmoittamismenettelyä ja sen vaikutuksia jäsenluottolaitosten keskinäisiin asiakasvastuisiin. Ryhmäohjausmalli Pankin asiakassuhteiden hoidossa sekä kaikissa asiakaskohtaamisissa ja niiden hoitamisessa tulee ottaa huomioon pankin asiakasstrategian mukainen asiakasvastuu ja asiakkuuden hoito. Ryhmäohjauksen kautta pankkiin voi syntyä yhtenäinen ja asiakasta johdonmukaisesti pankin kaikilla tasoilla palveleva asiakashoitomalli, joka edistää asiakkaiden etua. Pankin on asiakaskohtaamisessa noudatettava asiakasvastuun mukaisia sovittuja menettelyjä asiakkaan asioinnin kehittämiseksi sekä asiakkaan tunnistamiseksi ja tuntemiseksi. Ryhmäohjauksella pyritään myös yhtenäistämään ryhmästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi käytettävien liiketoiminta-alueiden tavoitteita ja menettelyjä, jotta ryhmän toiminnan tuloksellisuus varmistetaan ja saavutetaan ryhmästrategian ja ryhmän liiketoiminta-alueille määriteltyjen yhteisten ja strategisten liiketoimintamittareiden tavoitteet. Asiakasstrategian mukaiset asiakkuustavoitteet Asiakkuustavoitteet muodostavat lähtökohdan asiakkuuden hoidon tason mittaamiselle sekä asiakkuusstrategian kehittämiselle ja toteutukselle. Asiakasstrategiassa on määritelty muun muassa, millainen asiakassuhde pankilla tulee olla kunkin asiakkaaseen. Pankin on noudatettava asiakkuuden hoidossa asiakasstrategiaa sekä sitä täydentäviä periaatteita ja linjauksia, kuten pankin liiketoiminnan periaatteet. Ryhmäohjauksella tulee pyrkiä asiakasstrategian toteutumiseen. Asiakassuhteen hoitamisen perustana tulee olla, että asiakkaalle on määritelty asiakkuusstrategian perusteella asiakasryhmäkohtaiset ja asiakaskohtaiset tavoitteet. Asiakkaan tavoitteet määritellään asiakkaan kanssa käytävässä keskustelussa ja niitä mitataan sovitulla mittaristolla. Tavoitteista tulee määritellä erikseen pankin asiakasstrategian pohjalta tavoitteet yksittäiselle asiakkaalle, ryhmälle tai liiketoiminta-alueille. Lisäksi ryhmäohjausmallin mukaisesti ryhmän jokaiselle pankille määritellään sekä lyhyen että pitkän aikavälin ryhmästrategian tavoitteiden mukainen tavoite. Pitkän aikavälin ryhmästrategiasta ja sitä tukevista yhteisistä liiketoiminta-alueista pankin ryhmälle asettama tavoite määritellään ryhmästrategian kohdassa Ryhmän yhteiset liiketoiminta-alueet, mittarit ja palkitseminen, ja lyhyen aikavälin tavoitteista kohdassa Lyhyen aikavälin tavoitteet. 8
9 Pankin tavoitteiksi ryhmän yhteisillä liiketoimintaalueilla määritellään ryhmän hallituksen päättämä taso sekä tavoitteille asetettujen kriteereiden mukaan asetetut numeeriset tasot, joiden saavuttamisen mukaan pankin tavoitteiden mukainen palkitseminen tapahtuu. Yhteisiä liiketoimintaalueita ovat: vähittäispankki vahinkovakuutus sijoituspalvelu vähittäispankin asiakashallinta maksuliike ja pankkitilit varallisuudenhoito (rahastojen ja sijoitustuotteiden hallinnointi, Private Banking- sekä instituutioasiakkaiden varallisuudenhoidon tuotteet) yritysasiakkaat (pankkituotteet yrityksille sekä investointipankin palvelut). Pankki on sitoutunut toteuttamaan ryhmäohjausmallia ja toimimaan ryhmästrategian linjausten sekä yhteisen liiketoimintamallin mukaisesti. OP-POHJOLA RYHMÄN TAVOITESOPIMUS TAVOITESOPIMUS 2013 Ryhmätaso Pankkitaso Ryhmän pitkän aikavälin tavoitteet OP Ryhmän tavoite 1.11 % Ryhmän tavoite 1.20 % 1.25 % 1.30 % 2.05 % 2.15 % OP-POHJOLA-RYHMÄN KONSERNI M 16.000 00.000 OP Ryhmän tavoitesopimuksella edistetään ryhmän strategisten tavoitteiden saavuttamista. Sopimuksessa pankille asetettavien tavoitteiden ja mittareiden perusteella pankki analysoi vuosittain toimintaansa, kehittää sitä ja parantaa kustannustehokkuuttaan sekä liiketoimintansa kannattavuutta. 9
...