Aihe: Potilasvahinkolautakunta hylkäsi (1 kpl)

Katso myös (3)

Takaisin ylös #87 Suora linkki tähän

Hae: Potilasvahinkolautakunta hylkäsi

[16:50:22] Propt: Potilasvahinkolautakunta hylkäsi
Potilasvahinkolautakunta hylkäsi valituksen, koska se ei löytänyt näyttöä siitä että B olisi ollut tietoinen tai antanut luvan menettelyyn. Myöskään vahinkolautakunnan mielestä toimenpiteen kohteena oleminen on itsessään indikaatio potilaan tahdosta olla hoidossa.
Vakuutuslaitos pyysi potilasvahinkolautakunnalta lausuntoa A:n hoitokäynnin asianmukaisuuden ja oikeutuksen arvioimiseksi hänen sairautensa vakavuuden vuoksi. Lautakunta katsoi päätöksessään (Dnro 97/105) että vaikka potilaan tilanne ei välttämättä vaatinut kiireellistä hoitoa, A olisi tullut kutsua lääkärintarkastukseen ilman aiheetonta viivytystä sillä perusteella, ettei hän ollut käynyt vuosikontrollikäynneillä.
Vakuutuslaitos totesi lausuntopyynnössään, etteivät vahinkolautakunnan ratkaisusuositukset ole lainvoimaisia, eivätkä sido sen päätöksentekoa. Koska hoitokäynnin asianmukaisuuden ja oikeutuksen arviointi perustui potilasvahinkolain nojalla annettavaan korvauspäätökseen (PVLK 277/2017), asiaa on vakuutuslaitoksen mielestä tarkasteltava toisin kuin silloin kun kysymys oli lautakunnassa käsiteltävän vahingon arvioinnista.
A pyysi lautakunnalta kannanottoa siihen voiko potilaan itsemääräämisoikeus vaarantua mikäli hänelle määrätään veren hyytymistä estävä lääke, vaikka hän ei halua käyttää sitä. Potilaan hoito voi tällöin olla myös tehotonta ja aiheuttaa vaaraa hänen terveydelleen ilman että hänellä itsellään olisi ollut todellista valinnanvapautta hoitoa määrättäessä tai edes tietoa sen perusteista.
Potilasvahinkolautakunta totesi ratkaisussaan (Dnro 872/106) ettei potilaan itsemääräämisoikeuden turvaaminen estä hoidon toteuttamista silloin kun se on välttämätöntä henkeä uhkaavassa tilanteessa, vaikka potilas kieltäytyisikin hoidosta. Lautakunta viittasi myös siihen, etteivät terveydenhuoltojärjestelmän toimintaedellytykset ja potilaan oikeus saada tarvitsemaansa välitöntä apua saa vaarantua. Koska potilasasiakirjat laaditaan ainoastaan hoitoon osallistuneiden henkilöiden käytettäväksi eivätkä he ole vaitiolovelvollisuuden alaisia edes siinä tapauksessa että ovat tehneet virkavirheitä tai käyttäneet julkista valtaa potilaaseen nähden (vrt PVLK Dnro 283/2010) lautakunnan näkemyksen mukaan potilasta hoitavat tahot eivät lähtökohtaisesti voi olla tietoisia siitä, ettei potilas halua käyttää määrättyä hoitoa.
Vakuutuslaitoksen pyydettyä lautakunnalta ratkaisusuositusta koskien sitä voiko vakuutuslaitos antaa tietoja A:lle määrätyn lääkkeen tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä A:n hoidon jatkamiselle, koska tämä ei halunnut kyseistä lääkettä syödä, lautakunta totesi (Dnro 973/104) että sen tehtävänä on käsitellä vain lääketieteellisiä kysymyksiä. Lautakunta katsoi, ettei sillä ole toimivaltaa arvioida potilasvakuutuslain mukaista korvausasian ratkaisua miltään muilta kuin lääketieteellisiltä näkökohdilta.
Lautakunta viittasi päätöksessään aiempaan päätökseensä vuodelta 2007 (Dnro 96/03/06), jossa todettiin olevan epätodennäköistä, että vakuutuslaitos olisi ollut tietoinen A:lle määrättävistä lääkkeistä silloin kun hoidon tarpeellisuus ja välttämättömys tuli selvittää. Päätös oli tehty siitä huolimatta ettei potilasasiakirjoista selvinnyt olivatko potilasta hoitaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt tietoisia lääkkeiden määräämistä edeltäneestä A:n kielteisestä suhtautumisesta lääkityksen toteuttamiseen.
Potilasvahinkolautakunta katsoi (Dnro 98/113/2), etteivät edellä esitetyt seikat anna aihetta poiketa vakuutuslaitoksen kannasta asiassa. Koska potilas ei ollut noudattanut annettuja hoito-ohjeita, hänen sairautensa olisi voinut vaikeutua huomattavasti ellei sitä olisi hoidettu asianmukaisesti.
Lautakunnan ratkaisukäytännössä on lisäksi todettu ettei hoitosuhde luo vaitiolovelvollisuutta hoitavan lääkärin ja potilaan välille silloin kun hoidosta tai hoitoon liittyvistä seikoista kertominen voi estää potilasta saamasta asianmukaista hoitoa sairauteensa (Dnro 635/86), eikä salassapitovelvollisuuden katsottu olevan esteenä sille että lääkäri antaa tietoja potilasasiakirjojen sisällöstä sosiaaliviranomaisille asiakkaan tahdosta riippumatta, mikäli tämä ei itse pysty antamaan suostumustaan tietojensa saamiseen. Tällöin edellytyksenä kuitenkin on ollut, ettei asiakas olisi välttämättä kyennyt ymmärtämään tiedon antamisen merkitystä omalle hoidolleen.
Potilaalla tai hänen laillisella edustaja[16:57:18] <192.168.0.104> !stop