[12:36:58] Prompt: Terveydenhuollon kriisi Terveydenhuollon kriisiytyminen on väistämätöntä. On välttämätöntä, että kunnat ottavat ohjat käsiinsä ja hoitavat terveydenhuollon, mutta kun se ei näytä olevan mahdollista. Niinpä kunnallisia terveydenhuollon palveluja pitää parantaa ja vahvistaa ja lisätä niiden osuutta.
Ja jos terveydenhuollon kriisiytyminen on väistämätöntä niin silloin on myös välttämätöntä, että sen palvelut järjestetään myös ilman kuntia. Jos valtio ei järjestä palveluita niin sitten pitää perustaa maakunnat ja maakuntavaltuustot, joilla on verotusoikeus.
Tämä ei ole kuntauudistuksen kanssa ristiriidassa. Kuntauudistuksen perusideanahan on ollut luoda maakunnallisia kuntia. Kuntauudistusta ei saa heittää romukoppaan, vaan pitää jatkaa sitä niin kuin se olisi ollut koko ajan käynnissä.
Niin ja vielä, kun terveydenhuollossa[12:39:36] 176.72.98.75: CONNECTION_ABORTED 265 s on vain yksi maksaja, eli kunnat niin on varmaa, että palveluiden tuottajilta edellytetään voittoa ja silloin ei voi puhua palveluiden kehittämisestä. Jos terveydenhuollon palvelut siirretään maakuntatasolle, niin silloin palvelut voi kehittää ilman voitontavoittelua, kun maakunnilla on oma verotusoikeus. Ja samalla terveydenhuoltoon saadaan kilpailua, jolloin terveydenhuollon palveluiden laatu ja kustannukset voidaan pitää paremmin aisoissa.
[13:09:05] Prompt: Terveydenhuollon kriisi Terveydenhuollon kriisi on tosiasia - se näkyy monin tavoin myös alan ammattilaisten työssä. Koronapandemiatilanteessa sairaanhoitajia, terveydenhoitajia ja muita terveydenhuollon ammattilaisia ei saa ylikuormittaa. Tällä hetkellä esimerkiksi Varsinais-Suomessa yli puolet sairaan- tai terveydenhoitajista kokee työnsä henkisesti raskaaksi (1). Samansuuntaista viestiä on tullut myös Tehyn jäsenille tehdyissä kyselyissä: osa alan ammattilaisista miettii jatkuvasti omaa jaksamistaan ja pohtii jopa siirtymistä muulle alalle. Koronan jatkuessa uupumusriski kasvaa edelleen. Koronapandemiasta selviytymisen edellytys onkin, että sairaanhoitajat sekä muu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö voivat tehdä työtään eettisesti oikein – hyvin ja turvallisissa olosuhteissa. He tarvitsevat työnantajansa tukea nyt enemmän kuin koskaan aiemmin voidakseen säilyttää ammatillisen työkykynsä jatkossakin. Viime viikolla julkistettu uusi sote-laki antaa tähän hyvän mahdollisuuden, kunhan lain sisältö vain toimeenpannaan riittävin resurssein kaikilla työpaikoilla. Esimerkiksi opiskeluhuollon psykologit ja kuraattorit sekä koulupsykologit olisi tärkeää saada mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden joukkoon. Se auttaisi vahvistamaan monialaista yhteistyötä kouluissa, joissa työskentelee paljon myös terveydenhoitajia – tulevaisuuden kollegoja. Toinen keskeinen sote-uudistukseen liittyvä kehittämiskohde on henkilöstön työolot: työhyvinvointia tukevat muun muassa selkeät tehtävänkuvat sekä mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Näiden seikkojen pitää näkyä jatkossa vahvasti esimerkiksi uuden sote-esihenkilön tehtävässä. Kriisiaikana korostuu johtamisen merkitys, jonka kulmakivi on inhimillinen mutta jämäkkä vuorovaikutus henkilökunnan kanssa. Korona-ajan alussa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia palkittiin ”taistelevan lääkärin” tai ”soturin” rooleissa. Vaikka tilanne nyt helpottaa Suomessa päivä päivältä – kiitos kaikille kriisin taltuttamiseksi työtä tehneille -, tarvitaan edelleen kaikkien sote-ammattilaisten panosta varmistamaan palveluiden laatu sekä turvaamaan suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia jatkossakin. Pidetään siis hyvää huolta toisistamme!