Kognitiivinen dissonanssi
→ Neuvotteluja ←
[14:33:29] Prompt: Kognitiivinen dissonanssi
Kognitiivinen dissonanssi voi näkyä esimerkiksi siinä, kuinka vaikeaa yksilön on vaihtaa omaa kantaansa. Tämä pätee erityisesti silloin, jos kyseessä on ”yleisesti hyväksytty” kanta, jota kohtaan esitetään vahvaa kritiikkiä, kuten vaikka ”lihansyöminen”, ”stereotyyppinen käytös”, ”syrjintä” tai ”antisemitismi”. Tällaisten kantojen kanssa painivan ihmisen on hyvin vaikea muuttaa omaa käsitystään, vaikka hänelle esitettäisiin vahvaa näyttöä toisenlaisen käsityksen puolesta. Esimerkiksi vuonna 2005 tehdyssä tutkimuksessa tutkittiin juutalaisia holokaustin kiistäviä ihmisiä, joita haastateltiin ja pyydettiin selittämään omaa toimintaansa. Tutkimus paljasti, että ne holokaustin kiistävät ihmiset, jotka tiesivät olevansa väärässä, kykenivät löytämään monia selityksiä omalle toiminnalleen, joista jotkut olivat täysin sisäisesti loogisia ja hyvin perusteltuja, toiset taas täysin järjettömiä, kuten ”isäni vain halusi minun parastani”. Yksi selitys ei yksinkertaisesti ole uskottava kaikkien todistusaineiston valossa, mutta sen esittäminen oli kyseiselle henkilölle tärkeää.
Miten käsitellä kognitiivista dissonanssia?
On kuitenkin selvää, että nämä teoriat ovat hyödyllisiä, jotta ymmärtäisimme, miten kognitiiviset dissonanssit toimivat. Kognitiivista dissonanssia ei tarvitse ottaa niin vakavasti, ettei mitään voitaisi koskaan muuttaa. Esimerkiksi ihmisten, jotka tietävät toimivansa väärin, pitäisi yrittää päästä tilanteeseen, jossa he tekevät mahdollisimman vähän vääryyksiä. Jos taas yksilö ei vielä tiedä toimivansa väärin, on hyödyllistä ottaa asioista selvää ennen kuin aloittaa toiminnan.
Vaikka tämä kuulostaa melko teoreettiselta, ei se suinkaan tarkoita sitä, että sinun pitäisi vain istua ja miettiä syntyjä syviä ja ”pelastaa sielusi”. Todellisuudessa kognitiivisesta dissonanssista eroon pääseminen tarkoittaa käytännössä sitä, että saat mahdollisimman paljon tietoa. Tämä on ainoa keino, jonka avulla voit muuttaa tai korjata aiempia uskomuksiasi ja[14:36:30] 178.251.149.21 saapui paikalle
...
korvata ne paremmalla tiedolla. Muista,[14:36:34] 178.251.149.21: CONNECTION_ABORTED 4 s
että kun tieto muuttuu, myös oma käsityksesi todellisuudesta voi muuttua ja samoin toimintasi. Jos haluat päästä irti kognitiivisen dissonanssin kierteestä, pyri lisäämään tiedon saantiasi.
Kuinka parantaa kognitiivista dissonanssia? Kognitiivista dissonanssia ei koskaan saa täysin poistettua. Kognitiivinen dissonanssi voi jopa muuttua suuremmaksi silloin, kun törmäämme johonkin asiaan tai tapahtumaan, jota ei millään kykene hyväksymään tai käsittämään. Tämän ei kuitenkaan pidä lannistaa tai tehdä sinusta voimatonta, koska se voi päinvastoin saada sinut etsimään uusia asioita ja uutta tietoa, jotta ymmärtäisit, miksi uskot niihin asioihin, joita uskot. Mitä paremmin tiedät, mitä ympärilläsi tapahtuu, sitä helpommin pystyt myös hyväksymään sen, että saatat olla väärässä.
Kuinka välttää kognitiivista dissonanssia
Jotta vältettäisiin täysin kognitiivinen dissonanssi ja siihen liittyvät negatiiviset tunteet ja kokemukset, ei ole mahdollista pitää kiinni kaikista omista käsityksistään. Aina silloin tällöin voi kuitenkin törmätä asiaan tai tapahtumaan, jonka suhteen joutuu muuttamaan käsitystään, tai jopa omaa näkemystään. Tästä ei kuitenkaan pidä huolestua. Sinun täytyy vain muistaa se, että omien käsityksien ja asenteiden muuttaminen on ihan normaalia. Tärkeintä on vain ymmärtää ja hyväksyä, että me kaikki olemme erehtyväisiä.
[15:51:23] Prompt: Kognitiivinen dissonanssi
Kognitiivinen dissonanssi syntyy ristiriidasta tiedon, uskomusten ja arvojen välillä. Se, miten tähän ristiriitaan suhtaudutaan, voi aiheuttaa kognitiivisen dissonanssin. Henkilö, joka kokee ristiriitaa esimerkiksi omien uskomuksiensa ja tietonsa välillä, pyrkii joko muokkaamaan tai muuttamaan tietoaan paremmin yhteensopivaksi uskomuksiensa kanssa. Näin henkilö kokee ristiriidan vähenevän, vaikka käytännössä uskomus pysyikin samana.
Kognitiivinen dissonanssi syntyy erityisesti silloin, kun omat arvot ovat ristiriidassa tietoisten tietojen kanssa. Usein tällaiset ristiriidat johtuvat henkilön itselleen asettamista moraalisista velvoitteista. Henkilö esimerkiksi haluaa olla rehellinen, mutta samanaikaisesti hän saa hyötyä valheellisen tiedon antamisesta. Tällaisessa tilanteessa henkilöllä on moraalinen velvoite muuttaa näkemystään ja näin myös hän kokee ristiriidan vähenevän. Kognitiiviseen dissonanssiin ei välttämättä liity mitään ulkoista konfliktia, vaan ristiriita on pelkästään henkilön sisällä.
Kognitiivinen dissonanssi johtaa psykologisiin oireisiin, jotka vaihtelevat vakavuudeltaan. Lieviä oireita ovat muun muassa ylivirittyneisyys, ahdistuneisuus, ärtymys, mielenkiinnon puute ja vaikeus sitoutua tavoitteisiin.
Vakavissa tapauksissa oireet aiheuttavat muun muassa masennusta ja päihteiden väärinkäyttöä. Lievät oireet ovat kognitiiviseen dissonanssiin liittyvien tutkimuksien perusteella hyvin yleisiä.
Kognitiivisen dissonanssin lievittäminen.
Kognitiiviseen dissonanssiin liittyvät ongelmat aiheutuvat erityisesti siitä, että ihminen vertaa uutta tietoa aiempaan näkemykseensä, eikä osaa päättää, kumpi uusista näkemyksistä on oikea. Jos uusi näkemys on ristiriidassa aiempien näkemysten kanssa, aiheuttaa tämä dissonanssia ja epämiellyttäviä tunteita. Koska näkemyksien muuttaminen aiheuttaa dissonanssia, ihmiset yleensä välttävät dissonanssia ja mieluummin välttelevät uuden tiedon hankkimista kuin muuttavat aiempia käsityksiään. Tämä aiheuttaa sen, että samat tosiasiat ovat ristiriidassa ihmisen näkemyksen kanssa, joka taas aiheuttaa dissonanssia ihmisen tietoisuudessa.
Jos ihminen yrittää saada dissonanssin pois mielestään, saattaa hän sulkea silmänsä tai "vaimentaa" ristiriidat mielestään. Tämä voi tapahtua esimerkiksi niin, että ihminen vakuuttelee itselleen aiemman näkemyksen olleen oikea. Yksi dissonanssin lievittämistapa on hankkia niin paljon tietoa kuin mahdollista ja toivoa, että uudet tosiasiat sopivat yhteen aiempien tietojen kanssa.
...
Koska ihmisen ei yleensä ole järkevää muuttaa koko näkemystään maailmasta, vaikka ristiriita onkin vain hänen näkemyksensä sisäinen, on yleistä, että ihminen pyrkii muuttamaan vain sellaisia näkemyksiä, joita hän pitää arvokkaina tai joihin hänet on voimakkaasti sidottu. Arvokkaan näkemyksen muuttaminen voi kuitenkin johtaa myös uuden näkemyksen muuttumiseen. Jos näkemys muuttuu vain näennäisesti, ihminen voi edelleen jakaa alkuperäisen arvonsa, mutta ei uutta näkemystään.
Koska ihmiset pyrkivät välttelemään dissonanssia, voi dissonanssi olla erittäin voimakas ja sitkeä, ja ihmisen on vaikea päästä siitä irti. Kognitiivinen dissonanssi on yksi tekijä, joka rajoittaa ihmisen näkemyksen muuttumista tämän havaittua uutta tietoa, koska tieto saattaa olla konfliktissa aiemman näkemyksen kanssa.
Dissonanssityypit.
Dissonanssi voi olla itse dissonanssia, eli sisäisen tai ulkoisen dissonanssitilanteen aiheuttamaa epäjohdonmukaisuutta. Se voi olla myös näennäisdissonanssia, joka voi olla myös näennäisitse dissonanssia.
Itse dissonanssi.
Dissonanssia aiheuttaa itse esimerkiksi se, jos yrittää toimia omaa moraaliaan vastaan. Esimerkki itse dissonanssista on tilanne, jossa henkilö haluaa tehdä rikoksen, mutta hän dissonoi tämän teon itsensä kanssa ja jättää rikoksen tekemättä.
Itse dissonanssi syntyy myös, jos henkilöllä on kaksi keskenään ristiriidassa olevaa uskomusta. Tällainen on esimerkiksi tilanne, jossa henkilön uskomuksessa yliluonnollista ei ole olemassa, mutta hänellä on samaan aikaan uskomus, että Jumala parantaa sairaat ihmeen avulla. Tässä tilanteessa ihminen voi esimerkiksi välttää lääkkeiden syömistä tai lääkärille menemistä, jotta ei "syntiä" eli toimi vastoin uskomustaan.
Näennäisdissonanssi.
Näennäisdissonanssi tarkoittaa, että ihminen ylläpitää epäjohdonmukaista uskomusjärjestelmää toivoen sen johtavan hänet hyvään tulokseen.
Näennäisdissonanssin tilanne syntyy, kun ihminen esimerkiksi päättää seurata ankaraa ruokavaliota mutta sallii itselleen herkkupalan.
Näennäisitse dissonanssi syntyy, jos ihmisellä on kaksi vastakkaista tavoitetta, joihin hän haluaa päästä. Henkilö voi esimerkiksi olla yhtä mieltä siitä, että tupakointi pitää lopettaa, mutta toisaalta hän haluaisi juoda viikonloppuna kunnon kännit. Tällaisessa tilanteessa ihminen on tavallaan sisäisesti riidoissa itsensä kanssa eikä osaa toimia, mikä vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista.
...
[16:01:21] Prompt: Kognitiivinen dissonanssi
Kognitiivinen dissonanssi eli psykologinen ristiriita syntyy, kun ihminen tiedostaa, että hänellä on jokin pysyväisluonteinen ongelma. Ongelman olemassaolo häiritsee, ahdistaa ja aiheuttaa epämukavaa oloa, ja tämä tekee ihmisestä halukkaamman ratkaisemaan tilanteen.
Mitä jos kognitiivinen dissonanssi ja sitä seuraava psyykkinen kärsimys ovatkin parhaita ystäviäsi, jotka johdattavat sinua eteenpäin elämässäsi?
Kognitiivisen dissonanssin kuusi hyötyä
Kognitiivisen dissonanssin hyödyt ovat moninaiset: ne voivat esimerkiksi auttaa sinua tunnistamaan ja poistamaan stressiä ja negatiivisia ajatuksia. Nämä puolestaan helpottavat muiden haasteiden selättämistä.
...
Negatiiviset tunteet voivat johtaa syvään turhautumiseen ja ahdistukseen, jota et kykene käsittelemään.
Kognitiivinen dissonanssi sen sijaan tarjoaa mahdollisuuden ratkaista negatiiviset ajatukset, jotta ne eivät hallitse sinua.
...
2. Voit hyödyntää negatiivista kritiikkiä
On ihmisiä, jotka käyttävät mielellään muiden negatiivista kritiikkiä saadakseen heidät taipumaan omaan tahtoonsa ja muuttamaan ajatuksiaan ja arvojaan. Kognitiivinen dissonanssi toimii tällaisessa tapauksessa erinomaisesti: kun kyseenalaistat omia ajatuksiasi ja arvojasi, opit olemaan kyseenalaistamatta myös muita mielipiteitä ja asenteita.
...
Tämän ansiosta pystymme määrittelemään selkeästi oman polkumme ja sen, mitä haluamme elämässämme saavuttaa.
Kognitiivisen dissonanssin kokeminen auttaa meitä myös kohtaamaan sellaiset ongelmat, joiden olemassaoloa emme tiedostaneet, sillä emme yleensä tule miettineeksi asioita syvällisesti, vaan toimimme ”autopilotilla”.
Kognitiivinen dissonanssi voi olla hyvä väline, jonka avulla voimme kohdata tiedostamattomat ajatuksemme, ja se antaa meille mahdollisuuden elää vapaammin.
...
Jos olet tällainen henkilö, saatat pyrkiä muuttamaan asioita väkisin, vaikka ne eivät enää ole muutettavissa.
Kognitiivisen dissonanssin kokeminen voi kuitenkin auttaa sinua ymmärtämään, ettei sinulla ole vaihtoehtoja. Tämä taas auttaa sinua hyväksymään ja jättämään menneisyyden taaksesi.
...
Omien ajatusten ja mielipiteiden kohtaaminen auttaa myös tunnistamaan omat tunteesi ja sen, millä tavalla ajattelet itsestäsi. Tällä tavoin opit myös paremmin ymmärtämään omaa persoonaasi.
Kognitiivisen dissonanssin kokeminen saa aikaan muutoksen ihmisen ajatuksissa, jolloin tämä huomaa oman ajattelunsa epäjohdonmukaisuuden. Ihminen alkaa pohtia asioita eri näkökulmasta.
Kognitiivinen dissonanssi tarkoittaa sisäistä ristiriitaa. Kun henkilön sisäinen ristiriita kasvaa riittävän suureksi, tämä alkaa tehdä muutoksia ajatuksissaan, käyttäytymisessään, mielipiteissään ja asenteissaa, jotka aiheuttavat henkilölle kognitiivisen konfliktin. Lue lisää »
[16:11:32] Prompt: Kognitiivinen dissonanssi
Kognitiivinen dissonanssi, niin. No, minä en ainakaan pidä noita tutkimuksia ihan täysin uskottavina. Ensinnäkin on vaikea kuvitella, miten voidaan tutkia sitä, missä määrin ihmiset todella uskovat näihin asioihin. Itse olen taipuvainen uskomaan, että ihmiset pikemminkin väittävät uskovansa ja saattavat uskoakin, jos uskovat että sitä heiltä kysytään, mutta eivät varsinaisesti usko.
...
Tämä on kognitiivinen dissonanssi , joka vaivaa ateisteja, joiden on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että joku voi olla varma uskonnollisesta vakaumuksesta ilman että tämä joku olisi kuullut sen joltain toiselta tai olisi nähnyt todisteita Jumalan tai jumalien olemassaolosta. Tämän vuoksi useimmat ihmiset eivät ymmärrä, kuinka joku voisi uskoa, että kukaan ei voi olla varma uskonnollisesta vakaumuksesta.
...
Useimmat ihmiset pitävät yleensä uskonnollisia vakaumuksia järkevinä ja perusteltuina. Tämä voi kuitenkin olla osoitus kognitiivisesta dissonanssista ja siitä johtuvasta kognitiivisen dissonanssin aiheuttamasta kognitiivisesta häiriöstä , jotka syntyvät, koska ihmisillä on taipumus hyväksyä vain ne perustelut , jotka ovat johdonmukaisia hänen maailmankatsomuksensa tai uskomusjärjestelmänsä kanssa, vaikka tämä johtaisi ristiriitaan tosiasioiden ja niiden havaintojen kanssa.
...
Koska uskonnolliset vakaumukset sisältävät toisiinsa liittyviä uskomuksia, henkilö ei usein muuta tai hylkää mitään uskomuksistaan ja käsityksistään , kun hän kokee uskonnollisen dissonanssin .
Esimerkiksi monet ateistit hyväksyvät edelleen uskonnolliset vakaumukset, jotka koskevat Jumalan tai jumalien olemassaoloa, vaikka he kokevatkin kognitiivisen dissonanssin sen suhteen.
...
Näin ollen kognitiivisesta dissonanssista on vaikea päästä eroon, ja useimmat ihmiset säilyttävät jonkin aikaa uskomuksiaan, vaikka he kokisivatkin jonkin kognitiivisen ristiriidan. Lisäksi se, kuinka paljon he joutuvat kärsimään, riippuu heidän kognitiivisten ristiriitojensa luonteesta ja määrästä sekä heidän omista pyrkimyksistään käsitellä ristiriitoja.
...
Kun taas ajatellaan kysymystä, miksi uskovainen osallistuu ateistiseen keskusteluun, niin syitä on ainakin neljä. Ensinnäkin se, ettei hän ymmärrä, miten ateistit ajattelevat tai mitä he tavoittelevat. Toiseksi, hän yrittää päästä ateistien ajatusmaailmaan mukaan ja sitä kautta tulla osaksi sitä. Kolmanneksi hän kokee olevansa väärässä tai ajattelee, että on väärässä, jolloin hänen täytyy tehdä jotain oman uskonsa tueksi tai vahvistamiseksi, mikä on kuitenkin toivotonta, ja neljänneksi hän haluaa muuttaa ateistit kaltaisikseen, mikä kuitenkin on täysin toivotonta, sillä jos joku haluaa tulla ateistien kaltaiseksi, hänen on lopetettava kaikki ateistinen toiminta ja ajattelu. Tämä on juuri se, mistä yleensä puhutaan, että ”minä tulin uskoon” tai ”minä hylkäsin ateismin ja minusta tuli uskovainen”, jolloin ”entinen elämä” on mennyttä. Kukaan ei voi tehdä mitään, jos haluaa tulla joksikin tai hylätä jotain. Mutta se, joka haluaa tehdä jotain tai hylätä jotain, ei tietenkään tee mitään. Hän vain sanoo. Tämän takia uskovaisille sanotaan, ettei Jumalaa ole, koska Jumala on yhtä kuin sinä. Jos ihminen uskoo Jumalaan, on hän osa Jumalaa. Mutta jos ihminen ei usko Jumalaan, ei Jumalaakaan ole hänelle. Tätä on kognitiivinen dissonanssi. Uskovat yrittävät kuitenkin usein elää ”kahden maailman elämää”. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka heidän ymmärryksensä olisikin täysin ”sotkeutunut” (ristiriidassa oman järkensä kanssa), he eivät voi elää sen mukaan, koska jos he alkaisivat elää sen mukaan, he menettäisivät sen elämän, johon he ovat kasvaneet. Tämän takia uskovaiset eivät pysty hyväksymään totuutta. He tietävät sisimmässään, etteivät usko ja se ahdistaa heitä ja tämän takia he eivät pysty elämään niin, että pystyisivät myöntämään totuuden ja totuuden tullessa heidän tietoonsa he tuntevat kognitiivista dissonanssia. Näin heidän ajatuksensa, tunteensa ja käytöksensä ovat ristiriidassa, mikä taas aiheuttaa ahdistusta ja koska he haluavat olla hyviä uskovaisia, he yrittävät jatkaa elämistä ristiriidassa oman järkensä kanssa. Tämän takia uskovainen on tuomittu kognitiiviseen dissonanssiin niin pitkään, kun hän ei hyväksy totuutta.
8.5.1 Kognitiivinen dissonanssi ja kristinusko
Vaikka kognitiiviseen dissonanssiin vaikuttavat asiat ovat sellaisia, joista ateistit yleensä syyttävät uskovaisia, ovat nämä syyt sellaisia, joista uskovaiset syyttävät ateisteja ja usein vieläpä hyvin kiihkeästi. Kognitiivisella dissonanssilla ei nimittäin ole juuri mitään tekemistä sen kanssa, uskooko joku jumalaan vai ei, sillä sen oireet ovat yleisiä monissa muissa asioissa, jotka eivät liity jumalaan lainkaan. Silti juuri jumalaan uskovat ovat hyvin usein ne, jotka kiihkeimmin syyttävät ateisteja kognitiivisen dissonanssin puutteesta. Jos kognitiivisen dissonanssin käsite olisi täysin selvä ja kaikille yhteinen, niin ateistit ja uskovat voisivat puhua siitä samalla tavoin ja ymmärtäen sen merkityksen samoin, eikä tällaista turhaa syyttelyä esiintyisi niin paljoa. Ehkä kognitiivinen dissonanssi onkin uskovaisten kannalta tarpeellinen, sillä se antaa uskovaisille jotain, mihin tarrautua silloin, kun he kohtaavat asioita, joita he eivät kykene ymmärtämään eivätkä selittämään. Tämän tarrautumiskeinon seurauksena uskovainen päätyy sitten syyttämään ateisteja, koska he eivät ”kykene ymmärtämään” asioita samalla tavalla kuin uskovainen itse. Ateistin ”kyvyttömyys ymmärtää” asioita johtuu tässä siis siitä, että uskovaisella on itsellään kognitiivinen dissonanssi. Jos kognitiivinen dissonanssi puuttuu, niin uskovainen on ymmällään ja ihmettelee, mihin kaikki hävisivät ja miksi hänen kanssaan ei haluta keskustella samoista aiheista. Se, että kognitiivinen dissonanssi aiheuttaa tällaista käyttäytymistä ja suhtautumista, on vain lisävahvistus kognitiivisen dissonanssin tarpeellisuudelle.
Jos joku ajattelee, että tämä kaikki oli pelkkää tyhjää ja älytöntä sanahelinää, eikä mikään siinä pidä paikkaansa, eikä varsinkaan ole totta, niin suosittelen häntä kokeilemaan käytännössä. Hänen tarvitsee vain kohdata se todellisuus, jossa esimerkiksi juuri kristinusko, juutalaisuus, islamilaisuus, hindulaisuus ja muut lukemattomat uskonnot ovat todellisia ja vaikutusvaltaisia ilmiöitä. Ei tarvitse edes lähteä kiertelemään maailmalle ja kokemaan kaikkea henkilökohtaisesti. Internetistäkin löytyy tietoa, kunhan osaa etsiä oikeista paikoista. Täytyy vain nähdä hiukan vaivaa ja sietää se kognitiivinen dissonanssi, joka syntyy, kun kohtaa sen todellisuuden, joka ei sovi omiin vanhoihin käsityksiin asioista.
...