OP-ryhmän johto

Tämä on Finanssivalvonnan ylläpitämä blogi, johon on koottu Finanssivalvonnan valvonnan tuloksia ja muita finanssialan valvonnan ajankohtaisia asioita.
...

Kirjoituksista ja kommenteista vastaavat Finanssivalvonnan viestintäpäällikkö Terhi Lambert-Karjalainen sekä johtaja Anneli Tuominen.

...

”Finanssivalvonnan näkemyksen mukaan ei ole mahdollista, että tilintarkastaja toimii yhtiön johdon konsulttina. Tämä heikentää tilintarkastuksen uskottavuutta.”

”Listayhtiöllä on useita tiedonantovelvollisuuksia. Yhtiön on laadittava IFRS-standardien mukainen osavuosikatsaus, puolivuosikatsaus sekä tilinpäätöstiedote ja julkistettava tilinpäätös ja toimintakertomus. Listayhtiö ei saa julkistaa tilinpäätöstään ja toimintakertomustaan, tilinpäätöstiedotettaan ja osavuosikatsaustaan ennen kuin Finanssivalvonta on nämä hyväksynyt ja julkaissut. Listayhtiön tiedonantovelvollisuus jatkuu kuitenkin Finanssivalvonnalle ja yhtiön johdolle julkistamispäätöksestä, jonka tulee tapahtua pian sen jälkeen, kun yhtiön on päättänyt tilinpäätöksen, puolivuosikatsauksen tai osavuosikatsauksen julkistamisesta, eli mahdollisimman pian.”

...

Finanssivalvonnassa VTV:n lausuntoa oli käsitelty VTV:n toiminnantarkastuksen johtoryhmässä, Finanssivalvonnan johtokunnassa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008) tarkoitetussa johtokunnassa.

Finanssivalvonnan johto koostuu neljästä henkilöstä. Nämä ovat Anneli Tuominen, Jukka Vesala, Marianne Georgieff ja Sari-Leena Lund.

Anneli Tuominen, Jukka Vesala ja Marianne Georgieff ovat finanssivalvonta- tai pankkikonsernin johtoon kuuluvia henkilöitä. Marianne Georgieffilla ja Sari-Leena Lundilla on yhteys finanssialaan. Marianne Georgieff toimii palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajana kahdessa finanssikonsernissa.

...

Finanssiala, johon kuuluvat muun muassa pankkiirit, vakuutusyhtiöt, työeläkeyhtiöt, rahoitusyhtiöt, arvopaperivälittäjät, tilintarkastustoimistot, tilitoimistot, arvopaperivälittäjät ja muut finanssialalla toimivat yritykset, maksavat Finanssivalvonnalle siitä, että Finanssivalvonta antaa lausuntoja heidän toiminnastaan.

Finanssivalvonnan johtokunta voi nimittää Finanssivalvontaa edustaviksi jäseniksi Finanssivalvonnan johtokunnan ulkopuolisia henkilöitä. Näin tapahtui vuosina 2006–2010. Vuosina 2011–2014 Finanssivalvontaa edusti kolme johtajaa tai johtajan sijaisena toimivaa henkilöä.

Vuosina 2011–2014 Finanssivalvonnan johtaja, johtajan sijaisena toiminut johtaja tai johtaja nimitti kolme johtokunnan ulkopuolista Finanssivalvontaa edustavaa jäsentä. Johtajan sijaisena toimineen johtajan toimikausi kesti viisi vuotta ja kaksi muuta johtajaa tai johtajan sijaisena toiminut johtajaa nimitttiin enintään seitsemän vuoden määräajaksi.

Vuosina 2011–2014 johtaja nimitti kolme johtajaa tai johtajan sijaista.

Finanssivalvonnan johtaja on Erkki Rajaniemi, johtaja Anneli Tuominen, johtaja Jukka Vesala, johtaja Jukka Vesala ja johtajan sijaisena toiminut johtaja, jonka toimikausi on päättynyt.

Johtaja Erkki Rajaniemen ja johtaja Jukka Vesalan sidonnaisuusrekisteriin on merkitty puolueettomuutta koskevaan osioon Suomen Osakesäästäjien hallituksen jäsen. Johtaja Anneli Tuomisen ja johtajan Jukka Vesalan sidonnaisuusrekisteriin on merkitty sidonnaisuutena Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenyys. Johtajan sijaisen Jukka Vesalan sidonnaisuusrekisteriin ei ole merkitty Suomen Osakesäästäjät ry:n jäsenyyttä, vaikka sellainen on.

...

Finanssivalvonta antaa Finanssivalvonnasta annetun lain 40 §:ssä tarkoitettua lausuntoa Euroopan komissiolle Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä. Finanssivalvonnan johtajan mukaan lausunnon valmisteluun käytetään ulkopuolista apua, jolloin lausuntoa valmisteltaessa voidaan noudattaa myös komission suositusta, mikä puolestaan edesauttaa hyvän sääntelyn kehittämisessä EU:ssa.

Finanssivalvonnan johtajan mukaan Euroopan komission suosituksen mukaisesti annettu lausunto ei ole täysin Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, vaan lausunnossa huomioidaan myös esimerkiksi kansainvälinen vertailu.

Finanssivalvonnan johtajan mukaan Finanssivalvonnalta saadun selvityksen perusteella on siten riidatonta, ettei lausunto ole täysin Suomen listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä, eikä lausunnolla ole yksiselitteistä sisältöä. Tämä Finanssivalvonnan johtajan toteamus osoittaa puolueellisuuden. Finanssivalvonnalle tärkeintä on vain se, että pankit saavat luvatut edut.

Jos lupa-asiat eivät hoidu Finanssivalvonnalle suotuisella tavalla, on Finanssivalvonnan johtaja valmis vaihtamaan Euroopan komissioon, missä hänellä on valmiit kontaktit. Tästä on osoituksena Finanssivation johtaja Marja Nykäsen siirtyminen Euroopan pankkivalvontaviraston johtajan tehtävistä Finanssivalvonnan johtoon.

Tästä on hyvä esimerkki Finanssivalvonnan johtajan Markku Pohjolan toiminta Suomen vakuutusyhtiöiden keskusliiton johtajana.

Vakuutusvalvontavirasto VVV nimitti vuonna 1994 Pohjolan finanssiryhmän pääjohtajaksi. Tähän nimitykseen vaikutti VVV johtaja Markku Vesterinen, joka toimi Pohjolan pääjohtajana toimineen pääjohtajan Yrjö Niskasen alaisuudessa. Niskanen siirtyi sairaseläkkeelle vuoden 1995 syksyllä. Nimityksellä Niskanen halusi varmistaa Pohjolan sitoutumisen finanssiryhmittymään, jolla oli vireillä useita suuria hankkeita kuten OKO:n ja Pohjolan toimintojen yhdistäminen.

...

Markku Vesterinen siirtyi Pohjolasta ensin Ilmarisen apulaisjohtajaksi ja sen jälkeen OKOn toimitusjohtajaksi. Samanaikaisesti Pohjolasta siirtyi Okopankkiin kaksi muuta henkilöä. Pohjolan ja Ilmarisen lisäksi Okopankin omistajia olivat Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (Skop) sekä osuuspankit.

...

Opstock sai jo 1980-luvun puolivälissä toimeksiannon laatia suunnitelma, jonka tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia liittää osuuspankkiryhmä Op-ryhmään. Suunnitelma oli tarkoitus esittää Osuuspankkiryhmän johdolle, jonka tehtävänä olisi ollut päättää OKO-pankin liittämisestä Opa-ryhmään. Suunnitelma esitettiin, mutta se hylättiin.

...

Okopankki osallistui yhdessä Op-rahoituksen ja Osuuspankkikeskuksen kanssa "Kotitalouksien Finanssikonsernit" -nimisen pankkiyhteenliittymän perustamiseen. Tämän pankkiryhmittymän perustamisen yhteydessä OKO hankki yli 15 % Op-ryhmän omistuksesta. OKO:sta tuli tämän myötä ryhmärakenteen keskeinen osapuoli.

Tämä pankkiryhmittymä perusti myöhemmin Op-ryhmän vakuutuskonsernin. Op-ryhmän osuuspankkiryhmän vakuutusyhtiöt olivat ryhmän ulkopuolisia ja toimivat erillään ryhmärakenteessa. Ryhmällä ei ollut omistuksellista eikä muutakaan rakenteellista sidosta näihin vakuutuskonserneihin.

Osuuspankkiryhmän sisällä toteutettiin kuitenkin rakenteellisia järjestelyjä. Nämä rakenteelliset järjestelyt tehtiin ilman asianmukaista valvontaa ja siten, että järjestelyiden avulla siirrettiin Op-ryhmästä ryhmän ulkopuolisille omistajille pääomia lähes 1 miljardi euroa.

...

Johtopäätökset

Finanssivalvonnalta saamamme selvityksen johdosta totean, että

...

Finanssivalvonnan puolueellisuus on ilmennyt myös siten, että Finanssivalvonnan johtaja on jättänyt valvomatta Finanssivalvonnalle kuuluvaa asiaa

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvonnan johtajan toimintaa valvoo Finanssivalvonnan johtaja

Finanssivalvonnan johtajan toiminnan valvojana on toiminut Finanssivalvonnan johtajan puoliso. Tämä ilmenee myös siitä, että Finanssivalvonta on lähettänyt johtajalleen tiedoksi tämän puolisoon kohdistuneeseen kanteluun liittyvän aineiston.

OKO ei voi myöskään luottaa siihen, että Finanssivalvonnan johtajan puoliso olisi jääväytynyt Finanssivalvonnassa asian käsittelyn aikana

Finanssivalvonta ei ollut selvittänyt sitä, olivatko sen valvonnassa olevien yhteisöjen johtajat toimineet huolellisesti. Finanssivalvonta oli sen sijaan katsonut, ettei Finanssivalvonnan johtajan puolisolla ole asiassa valvottavaa taloudellista intressiä ja ettei johtajan puolisoa vastaan voida kohdistaa asiassa rangaistustoimenpiteitä, koska johtaja ei ollut asiassa valvontavelvollinen.

...

OKO on toiminut EKP:n antamien ohjeiden mukaisesti ja kuten EKP:n pääjohtaja Mario Draghi on todennut, EKP:n mukaan ei ole olemassa mitään oikeudellista perustaa, jolla OKO olisi suljettu pois yhteistyöstä. OKO toteaa EKP:n pääjohtaja Draghin vahvistaneen, ettei OKO ole EKP:n kanssa tekemiensä sopimusten mukaisesti suljettu pois yhteistyöstä.

Finanssivalvonta on ottanut OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden esille useassa eri yhteydessä. Finanssivalvonnan mukaan OKO:n puolueettomuuden ja toiminnan riippumattomuuden on vaarantunut erityisesti kahdessa yhteydessä. Ensinnä Finanssivalvonnan mukaan OKO oli esittänyt Fivalle, että se saisi toimittaa vaalirahoitusilmoituksena ehdokkaiden sijasta näiden tukiyhdistysten puolesta. OKO ei kuitenkaan toimittanut tätä selvitystä Finanssivalvonnalle. OKO:n mielestä selvitys ei olisi johtanut toimiin. Toiseksi OKO on Finanssivalvonnan mukaan toimittanut selvityksen siitä, että se ei ole vastaanottanut vaalirahoitusta yhdeltäkään vaalirahoittajaltaan. Finanssivalvonnalla ei kuitenkaan ole ollut käytettävissään vaalirahoitustietoja eikä Finanssivalvonta ole voinut tutkia OKO:n väitteitä. OKO ei myöskään toimittanut selvitystä siitä, onko sen vaalirahoitusilmoitukset olleet lain mukaiset eikä OKO siten noudattanut lain 3 a lukua. OKO on kuitenkin Finanssivalvonnasta annetun lain 16 §:n mukaisesti velvollinen noudattamaan lain 3 luvun määräyksiä vaalirahoituksesta. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan ilmoittanut OKO:lle, että se on selvityksistä huolimatta havainnut OKO:n toiminnassa lainvastaisuutta ja OKO ei ole toimittanut vaalirahoitusta koskevia selvityksiä Finanssivalvonnalle eikä ole huomauttanut OKO:a tämän lainvastaisista menettelytavoista.

OKO on kuitenkin ollut Suomen Pankin johtokunnan jäsenen virkatoimissaan ja Finanssivalvonnan tehtävänä on Suomen Pankkia koskevien valvontatehtävien lisäksi valvoa Finanssivalvontaa. Tästä syystä Finanssivalvonnan puolueellisuus on hyvin vakava ja siitä on seurattava Finanssivalvonnalle sanktiot.

...

Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa myös finanssialaa. Finanssivalvonnan tulee olla oikeudenmukainen. Puolueettomuutta tulee ehdottomasti vaalia. Finanssivalvonta ei saa olla osallisena puoluepolitiikassa. Se on täysin käsittämätöntä, että Finanssivalvonnan ylin johto on ottanut osaa ja aktiivisesti osallistunut kokoomuspolitiikkaan. OKO ja Finanssivalvonta eivät saa enää milloinkaan toimia vastoin oikeudenmukaisuutta. Heidän tulee ehdottomasti toimia täysin oikeudenmukaisesti.

Suomen perustuslain mukaan lainsäädäntä- ja toimeenpanovaltaa käyttävät presidentti, valtioneuvosto ja ministeriö, riippumattomat tuomioistuimet sekä finanssivalvonta, jonka toimintaa johtaa pääjohtaja.

...

Finanssivalvonnassa on johtaja, kaksi johtajan varahenkilöä sekä vähintään 15 virkamiestä.

Finanssivalvonnan puoluettomuuteen ja puolueettomuuteen voi vaikuttaa se, että sen johtajana toimii Elli Flen.

Elli Flen oli vuonna 2012 Nordean hallituksessa. Nordean hallituksessa toimi vuonna 2012 seuraavat henkilöt: puheenjohtaja Björn Wahlroos (varapuheenjohtaja Kari Stadigh), Thorolfolfolf Rafn (Anne Brunila) ja Christian Clausen (Elli Flen). Tämä herättää ainakin minulle kysymyksen, että voiko pankki tai pankkijärjestelmän edustaja valvoa Finanssivalvontaa. Ainakin minusta tämä tuntuu aika mahdottomalta tehtävältä. Ei mikään muukaan pankkijärjestelmän ulkopuolinen henkilö voi toimia pankin tai pankkijärjestelmän edustajana ja valvoa finanssialaa, joten tämäkin asettaa tämän asian varsin outoon valoon.

...

Pankkiasiat kuuluvat Euroopan komission toimivaltaan, koska kyseessä on koko EU:n laajuinen finanssijärjestelmä. Euroopan komissio on ryhtynyt toimiin selvittääkseen pankkien ja valvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja tätä koskevaa lainsäädäntöä. Euroopan komissio tutkii asiaa EU:n arvopaperikomitea PRIIMIn aloitteesta. PRIIMI on Euroopan komission asettama ryhmä finanssialan toimijoita. Ryhmä koostuu pankkialan yritysten toimitusjohtajista, suurimpien luottoluokituslaitosten ja sääntelyviranomaisten edustajista.

...

Professori Sven Hegelundia voidaan pitää puolueettomana asiantuntijana. Hän on kirjoittanut mm. Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja muissa medioissa. Hän ei kuulu minkään puolueen tai organisaation johtoon. Hän ei saa kirjoituksistaan rahaa, vaan kirjoittaa, koska on huolissaan suomalaisten finanssitoimijoiden tilasta. Hän ei ole saanut myöskään Finanssivalvonnalta eikä muultakaan finanssialan taholta rahaa eikä muita palkkioita. Finanssivalvonnan puolueettomuutta ei saa kyseenalaistaa. Tämä on selvä ja tunnettu tosiasia Suomessa ja ulkomailla. Finanssialan kytkökset poliittisiin toimijoihin ovat hyvin tiedossa ja ne on avoimesti tunnustettu. Tästä esimerkkinä mm. Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtajan ja entisen kokoomusministerin Piia-Noora Kaupin ura. Myös hänen edeltäjänsä ja edeltäjänsä sekä seuraajansa ovat kaikki kokoomuspoliitikkoja. On luonnollista, että Piia-Noora Kaupin edeltäjä Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi on puolueellinen, sillä onhan hän kokoomuslainen poliitikko ja kokoomuslainen poliitikko on kokoomuslainen, eikä kuulu muihin puolueisiin. Kokoomuslaisten lisäksi Finanssialalla työskentelee muita poliitikkoihin läheisesti liittyviä henkilöitä, jotka saavat palkan lisäksi erilaisia palkkioita. Osa saa palkkansa lisäksi palkkioita, osa saa ainoastaan palkan. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti, vaikka Finanssialan Keskusliittoon kuuluvat toimijat saavat vuosittain yli 600 miljoonan euron edestä palkkioita Finanssialalta, joista osa on erilaisia tulospalkkioita. Suomen Finanssivalvonta toimii puolueettomasti ja tästä vakuutena on Finanssivalvonnan johtajan lausunto. Hän on saanut yli 100 000 euron tulot Suomen Finanssialalta ja on myös saanut tulospalkkion Suomen Finanssialalta. Johtaja toteaa, että tulospalkkioilla pyritään ohjaamaan Finanssivalvontaa haluttuun suuntaan. Lausunto on ristiriidassa Finanssivalvonnan toiminnan kanssa. Finanssivalvonnan toiminnan pitää olla puolueeellista ja pyrkiä varmistamaan se, että Finanssialalle saadaan lisää kilpailua ja uusia toimijoita. Suomessa on yli 1 500 Finanssiala ry:n jäsenpankkia ja niiden lisäksi useita vakuutusyhtiöitä. Niiden toiminta perustuu lainsäädäntöön ja ne toimivat viranomaisten valvomina. Suomessa toimivat finanssialan yritykset maksavat kaikki veronsa Suomeen, kuten kuuluukin. Veroparatiiseiksi nimetyillä alueilla toimii kymmeniä pankkeja. Niiden joukossa ei ole yhtäkään finanssialan yritystä Suomesta, sillä niiden toimintaa ja laillisuutta valvotaan tarkoin. Veroparatiisikytkökset eivät ole Finanssiala ry:lle eduksi. Niitä ei pidä salata, sillä salailu saa aina epäilyksen varjon ylleen. Veroparatiiseja ei ole olemassa. Suomen Pankki totesi tiedotteessaan jo vuonna 2012, ettei veroparatiisien kautta harjoitettu finanssiliiketoiminta ole laitonta. Finanssialalla toimii myös lukuisia suomalaisia yrityksiä, joiden toimintaa valvotaan ja joiden voitot päätyvät veroina suomalaisten hyväksi. Tätä Suomen Pankin tiedotetta ei kuitenkaan ole uutisoitu mediassa. Myös tämä osoittaa selvästi, että Finanssivalvonnan puolueellisuus on täysin tahallista. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan puolueettomuuden periaatetta. Finanssivalvonnan puolueellisuus pitää tuoda kaikkien kansalaisten tietoisuuteen ja Finanssivalvonnan toiminta tulee saada puolueettomaan tarkasteluun. Finanssivalvonnan puolueellisuus tulee tuoda julkisuuteen myös siksi, että kansalaisten luottamus Finanssivalvontaa kohtaan saataisiin palautettua. Nyt ei enää riitä Finanssivalvonnan johdon julkinen pahoittelu Finanssikriisin hoidon puutteista, sillä Finanssivalvonnan toimet eivät ole täyttäneet tehtäväänsä puolueettomana finanssialan valvojana. Finanssivalvonnan puolueellisuuden ovat nyt tulleet huomaamaan myös Euroopan oikeusasiamies ja Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea, sillä niiden antamat langettavat ratkaisut ovat ristiriidassa Finanssivalvonnan omien ratkaisujen kanssa. Nyt on siis Finanssivalvonnalla ja Finanssivalvonnalla aivan erilaiset ratkaisut siitä, millaisia toimia pankkien, vakuutusyhtiöiden ja finanssialan yritysten pitäisi tehdä noudattaakseen Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta ei noudata toiminnassaan edes omia ohjeitaan, joten onko siis koko valvonta täysin turhaa, koska finanssivalvonnan avulla ei ole ollut mitään vaikutusta siihen, että valvottavat finanssialan yritykset olisivat noudattaneet toiminnassaan Finanssivalvonnalle asetettuja määräyksiä ja ohjeita. Finanssivalvonta on täysin turha laitos, joka toimii vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten eduksi. Finanssivalvontaa on johdettu tähän saakka vain ja ainoastaan valvottavien finanssialan yritysten johdon tahdon mukaan, ja jos valvottavien finanssialan yritysten etu vaatii, niin Finanssivalvonta asettuu Finanssivalvonnan johdon tahdon mukaan tukemaan Finanssivalvonnan johtoa. Finanssivalvonta on siis ollut puolueellinen toiminnassaan. Finanssivalvonnassa on annettu varoituksia valvottavien finanssialan yritysten johtajille ja heidän lähipiirilleen ilman mitään todellisia perusteita. Valvottavien finanssialan yritysten johtajia on siis palkittu ja palkittu varoituksilla vain siksi, että valvottavien finanssialan yritysten johto ei paljastaisi mitään tietoja Finanssivalvonnalle, ja siten Finanssivalvontaa voitaisiin pitää täysin puolueettomana, ja että Finanssivalvonta voisi suorittaa tehtävänsä täysin puolueettomasti. Mutta nyt on kuitenkin ilmennyt, että Finanssivalvonta onkin puolueellinen toiminnassaan, eli Finanssivalvonnan johto ei olekaan täysin puolueeton, vaan Finanssivalvonnan johto onkin toiminut täysin puolueellisesti. Valvova viranomainen on ollut puolueellinen, joten koko Finanssivalvonta on ollut puolueellinen, ja koko valvontajärjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Valvonta on siis ollut täysin puolueellinen, ja valvottavat ovat olleet täysin puolueellisia, joten koko järjestelmä on ollut täysin puolueellinen. Kaikki on siis ollut täysin puolueellista, ja koko systeemi on täysin mätä. On ollut täysin puolueellista vaatia, että pankkien vakavaraisuusvaatimus tulisi olla noin 8 %. Ja kaikki tämä on siis tapahtunut Suomessa. Myös EKP:n päätös elvytystoimista ja ohjauskoron lasku, on tapahtunut Suomen Pankin ollessa osa EKP:n päätöksentekokoneistoa. Suomessa EKP:n elvytyspäätöksistä on vastannut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Myös Suomen Pankin johtokunnan jäsenet osallistuvat päätöksentekoon. Elvytyspäätöksillä ja ohjauskoron laskulla on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle ja yrityksille, kuten asuntovelallisille. Myös Suomessa elvytyspäätöksien osalta puolueellisuus on nähtävissä. Erkki Liikanen ja Olli Rehn olivat laatimassa Suomen osalta elvytysohjelmaa. Eli Liikanen ja Rehn olivat siis laatimassa elvytysohjelmaa Suomen osalta, joka oli täysin puolueellinen. Liikanen on entinen pitkäaikainen SDP:n jäsen. Hän toimi SDP:n kansanedustajana ja puoluesihteerinä, sekä Suomen valtiovarainministerinä 1989-90, 1990-1995 ja 2002-2005, joista kahdessa jälkimmäisessä SDP oli hallituksessa ja kahdessa jälkimmäisessä pääministeri oli myös SDP:stä. Liikanen toimi myös kaksi kertaa Suomen EU-suurlähettiläänä (1994-1996 ja 1997-1999). Olli Rehn toimi myös Keskustan kansanedustajana, eurokansanedustajana ja EU:n laajentumiskomissaarina 2004-2014, josta jälkimmäisestä hän siirtyi nykyiseen komissaarin tehtävään. Rehn on toiminut myös EU:n talouskomissaarina 2011-2014. Näiden lisäksi he molemmat toimivat EU:n pankkien valvontatyöryhmässä (2014-2017) sekä IMF:ssä, jonka puheenjohtajana oli Erkki Liikanen. Kun tutkii tarkemmin noita heidän puolueellisuuden muotoja, niin nuo kaikki liittyvät myös finanssivalvonnan puoluettomuuteen, tai oikeammin puolueettomuuteen finanssivalvontaa kohtaan, eli puolueettomuuteen Finanssivalvonnan puolueellisuutta kohtaan. Suomessa finanssivalvonnan puolueettomuutta on kyseenalaistettu useissa eri yhteyksissä, kuten esimerkiksi SSP-sopimuksen kohdalla. SSP-sopimus on Suomen suurimpien pankkien (SYP, KOP ja PSP) sopimus valtiovallan kanssa koskien pankkien tekemää 21 000 yrityksen ja 50 000 kansalaisen joukkotuhontaa, jonka seurauksena 65 000 yrittäjää teki itsemurhan. SSP-sopimuksessa pankit sopivat myös siitä, että he voivat putsata kaikki heille vastenmieliset yritykset, eikä siitä synny heille mitään rikosoikeudellisia tai muita seuraamuksia. Sopimus oli täysin yksipuolinen pankkien puolelta ja se sisälsi mm. seuraavanlaisen lauseen: “Sopimus ei merkitse sitä, että SSP Oy:n hallintoneuvoston, hallituksen ja toimivan johdon olisi sitouduttava SSP Oy:tä koskevien kanteiden osalta johonkin tiettyyn ratkaisuun tai menettelytapaan.” Finanssivalvonnan puolueellisuutta puoltaa myös se, että SSP-sopimusta on käsitelty eri oikeusasteissa. Turun hovioikeuden tuomiossa 18.12.2007 todetaan: “Käräjäoikeus ei ole havainnut perusteita, joiden perusteella kanteessa esitetyt vaatimukset SSP Oy:n velvoittamisesta suorittamaan kantajille korvausta olisi hylättävä”. Finanssivalvonnan puolueellisuuden osoittaa myös se, että Finanssivalvonnan johtokunnan jäsen Harri Nummela on valittu virkaansa Harri Holkerin suosituksesta. Harri Holkeri toimi finanssialan keskusliiton hallituksen puheenjohtajana ja FK:ssa on myös Finanssivalvonnassa työskentelevän FK toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin aviopuoliso, Jussi Koskinen, joka on myös FK johtaja. FK:ssa toimii myös Piia-Noora Kaupin aviomies Jussi Koskinen ja Piia-Noora Kaupin ja Harri Nummelan aviomies, Heikki Hiidenheimo. Piia-Noora Kaupin aviopuoliso Jussi Koskinen kuuluu myös Finanssialan keskusliiton toimielimeen “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus” ja Heikki Hiidenheimo on “johtokunta, vaalivaliokunta ja työmarkkinakeskusjärjestöjen edustus”. Piia-Noora Kauppi itse ei toimi tällä hetkellä minkään lautakunnan tai muun elimen jäsenenä, toimihenkilönä, asiantuntijana tai konsulttina, jolle finanssipalveluja tarjoava yritys olisi lain nojalla velvollinen antamaan tietoja asiakkaasta tai jonka kanssa tällainen yritys olisi tehnyt tällaisen yrityksen asiakassuhdetta koskevan sopimuksen. Piia-Noora Kauppi ei ole Finanssivalvonnan johtokunnan jäsenen toimikautensa aikana osallistunut Finanssivalvonnasta annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla tietojenvaihtoon, joka koskee finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön valmisteluun, täytäntöönpanoon tai soveltamiseen taikka finanssipalveluja tarjoavien yritysten ja kuluttajien etuun muutoin finanssimarkkinoilla olennaisesti vaikuttavia asioita. Piia-Noora Kauppi on toiminut Finanssisektorin tulevaisuus Euroopassa –seminaarissa Euroopan valvontaviranomaisten (Euroopan pankkiviranomainen, Euroopan arvopaperiviranomainen ja Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) järjestämän yhteisseminaarin puheenjohtajana. Euroopan pankkiviranomaisen ja Euroopan arvopaperiviranomaisen yhteisseminaarissa käsiteltiin Euroopan finanssimarkkinoiden makrovakausvalvonnan yhdenmukaisuutta ja finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn noudattamista Euroopan unionissa ja Euroopan talousalueella (niin kutsuttu Makrovakauspaneeli) sekä valvontayhteistyötä rajat ylittävien finanssiryhmittymien valvonnassa. Yhteisseminaarissa kuultiin myös valvontaviranomaisten edustajien esityksiä siitä, miten viranomaiset voivat omilla toimillaan edistää finanssimarkkinoita koskevan sääntelyn ja valvontakäytäntöjen yhdenmukaista soveltamista Euroopassa sekä miten viranomaisten ja finanssipalveluja tarjoavien yritysten yhteistyötä voidaan lisätä sääntelyn noudattamisen edistämiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Yhteisseminaarin jälkeen Euroopan valvontaviranomaiset antoivat erilliset ohjeet ja suositukset (EBA/GL/2008/05 ja EBA/GL/2009/03) finanssivalvonnan ja Euroopan valvontaviranomaisten välisen yhteistyön edistämiseksi ja valvonnan tehokkuuden turvaamiseksi. Euroopan finanssivalvonnan politisoitumisen takia Suomen Pankki ei voi enää hoitaa tehtäväänsä riippumattomana ja puolueettomana elimenä. Suomen Pankki ei ole voinut puuttua finanssivalvonnan epäkohtiin. Tämä on johtanut siihen, että Finanssivalvonta ei ole valvonut pankkien ja muiden rahoituslaitosten harjoittamaa asiakkaan kannalta täysin moraalitonta toimintaa, koska pankkiirit kuuluvat Finanssivalvonnan johtoryhmään, jonka tehtävänä on suojella finanssialan työnantajia ja työntekijöitä sekä estää niitä joutumasta rikosoikeudelliseen vastuuseen. Suomen Pankkia koskeva laki (234/1998) määrää (7 §), että pankki on Suomen Pankin alainen. Laki myös määrää (3 §), että pankki edistää toiminnallaan ”rahan vakautta”. Lain (5 §) mukaan pankin on myös tuettava ”taloudellisen kehityksen edistämistä” Suomessa ”ottaen huomioon, mitä Euroopan unionin lainsäädännössä on säädetty”. Laissa (9 §) todetaan edelleen, että pankki voi osallistua Euroopan keskuspankin tai ”muun keskuspankin” ohjeiden mukaisesti rahapolitiikan toteuttamiseen. Euroopan unionin lainsäädännössä määritellään rahapolitiikka Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) keskeiseksi tehtäväksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 105 artiklan 2 kohdan a alakohta). Suomen Pankin pääjohtaja ja varapääjohtaja, sekä johtokunnan jäsenet kuuluvat Euroopan keskuspankkijärjestelmän johtajistoon ja heidän on sitouduttava noudattamaan EKP:n rahapolitiikkaa ja yleisiä ohjeita. Suomen Pankki toimii myös EKPJ:n puitteissa rahapolitiikan toteuttamiseksi. Pankin on siten tuettava rahapolitiikallaan Suomen valtion ja muun julkisen vallan politiikkaa. Pankin on tuettava ja toteutettava Suomen valtion talouspolitiikkaa ja toimittava julkisen vallan kanssa tiiviissä yhteistoiminnassa. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on kiinteä yhteys ja Finanssivalvonta toimii tiiviissä yhteistoiminnassa Euroopan keskuspankin kanssa. Euroopan keskuspankin tehtävä on huolehtia osaltaan Euroopan unionin hintavakauden ylläpitämisestä. Tämä tavoite määritellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 105 (2) (a). EKP määrittelee hintavakauden käsitteen. Euroopan keskuspankkijärjestelmän perussäännössä EKP:n rahapolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi on määritelty hintavakauden ylläpitäminen (7 (1) artikla). EKP:n rahapoliittinen tavoite on määritelty myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa (artikla 105 (2) (a)) EKP:n tulee toteuttaa rahapolitiikkaansa hintavakauden ylläpitämiseksi. EKP:n neuvoston on seurattava jatkuvasti hintavakautta uhkaavia riskejä. Finanssivalvonnalla ja Euroopan keskuspankilla on yhteinen intressi, eli hintavakauden ylläpitäminen, jonka toteuttaminen kuuluu EKP:n ja Finanssivalvonnan tehtäviin. Suomen Pankki, Finanssivalvonta ja Euroopan keskuspankki ovat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja niiden yhteinen intressi on hintavakauden ylläpitäminen ja siihen liittyvän talouspolitiikan harjoittaminen. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi Euroopan keskuspankilla ja Finanssivalvonnalla on oltava mahdollisuus puuttua myös puolueiden rahoitusjärjestelyihin sekä puolueiden tekemiin poliittisiin päätöksiin ja niiden valvontaan. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat valvontatoimissaan toimineet aktiivisesti sen hyväksi, että puolueiden ja muiden vaaliehdokkaiden vaalirahoitukseen liittyvää poliittista valvontaa on lisätty ja tiukennettu. Erityisesti pankkien, vakuutusyhtiöiden ja työeläkevakuutusyhtiöiden toimintaa ja menettelytapoja on arvioitu ja niiden toiminnan lainmukaisuutta ja asianmukaisuutta on tutkittu. Kaikki puolueiden saamat julkiset tuet ja puolueille annetut lahjoitukset sekä ehdokkaiden maksamat vapaaehtoiset lahjoitukset on julkistettu puolueiden osalta. Vaalirahoituslainsäädäntöä on tiukennettu ehdokkaiden saaman rahoituksen osalta. Myös puoluetuen ja puolueille annettavan julkisen puoluetuen käyttöä on selvitetty. Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan puolueellisuus Euroopan keskuspankin (EKP) ensisijaisena tehtävänä on huolehtia hintavakaudesta, johon liittyy muun muassa pyrkimys pitää inflaatiovauhti hieman alle kahden prosentin. Suomen Pankille (SP) kuuluu eurojärjestelmän jäsenenä Euroopan keskuspankin sille asettamien tehtävien suorittaminen. Näitä tehtäviä ovat muun muassa huolehtia osaltaan maksujärjestelmän tehokkuudesta sekä rahoitusjärjestelmän vakaudesta. Finanssivalvonnan (Fiva) tehtävänä on puolestaan valvoa pankkien, vakuutus- ja eläkeyhtiöiden, muiden vakuutusalalla toimivien ja sijoitusrahastojen sekä pörssin toimintaa. Puolueet ja niiden jäsenet ovat riippuvaisia pankeista ja vakuutusyhtiöistä. Puolueilla ja puolueiden jäsenillä on oltava mahdollisuus valvoa puolueiden ja niiden jäsenten toiminnan lainmukaisuutta ja asiamukaisuutta. Finanssivalvonnalle ja Euroopan keskuspankille on annettu laaja harkintavalta arvioida puoluelain säännösten soveltamista. Tämän vuoksi ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että näiden elinten toiminnassa ilmenisi puolueellisuutta valvottavia toimijoita kohtaan. Tämä asettaa puolueet ja niiden jäsenet eriarvoiseen asemaan riippuen siitä, kuuluvatko ne Euroopan keskuspankin ja Finanssivalvonnan valvonnan alaisuuteen vai eivät. Tämän vuoksi Finanssivalvonta on asetettava puolueettomuuden vaatimuksen piiriin, koska on mahdollista, että valvonta on puolueellista ja asettaa valvottavat eriarvoiseen asemaan. Muutoksenhakijan vaatimus on näin ollen aiheellinen ja perusteltu. ASIASSA RATKAISSUT PERUSTELUT Arvopaperimarkkinalain 10 luvun 6 §: n 1 momentin mukaan Finanssivalvonta valvoo listautumisantien, tarjousantien ja listautumisten yhteydessä niiden esitevelvollisuuksien noudattamista. Arvopaperimarkkinalain 11 luvun 5 §: n 1 momentin mukaan, kun Finanssivalvonta julkaisee arvopaperimarkkinoita koskevan tiedotteensa, Finanssivalvonnan on samalla ilmoitettava, milloin ja miten tiedotetta koskeva tiedote on saatavilla. Finanssivalvonta on antanut yleisen ohjeen 8/2016 sijoituspalvelulaissa (747/2012, jäljempänä myös SRM-ohje) tarkoitettujen vakioitujen johdannaissopimusten sopimusdokumentaatiosta sekä listalleottoesitteeseen liittyvistä käytännöistä ja vaatimuksista (jäljempänä SRM-ohje). Ohjeen mukaan listalleottoesitettä tai esitettä, joka on laadittu ja hyväksytty esitteen laatijan kotijäsenvaltiossa, voidaan pitää riittävänä, kun liikkeeseenlaskun tai tarjousesitteen kotivaltio on hyväksynyt kyseisen esitteen. Kun kyseessä on ulkomainen yhtiö, jolle Finanssivalvonta ei ole myöntänyt poikkeuslupaa tai hyväksyntää listalleottoesitteen tai tarjousesitteen laatimiseen, Finanssivalvonnan käsityksen mukaan esitteen laatimista koskevat menettelytavat ja vaatimukset perustuvat yhtiön kotivaltion sääntelyyn. Edellä mainittu Finanssivalvonnan antama ohje ja sen edellä mainittu sisältö tarkoittavat, että Finanssivalvonnan ei tulisi ottaa huomioon mahdollisia puolueellisia elementtejä. Puolueellisuus, jonka merkitystä edellä mainittujen lainkohtien mukaan on punnittava, on Finanssivalvonnan mahdollinen puolueellisuus tai mahdollinen puolueellisuus suhteessa johonkin tai joihinkin finanssialan toimijoihin. Finanssivalvonta ei ole kuitenkaan selvittänyt puolueellisuuselementtiä lainkaan puolueellisuuden suuntaan tai toiseen, vaikka se on sitä selvityttänyt muissa asioissa, joissa puolueellisuutta on ilmennyt. Tämä puolueellisuus olisi tullut selvittää. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisenä, jos puolueellisuuselementtiä ei selvitetä lainkaan puolueellisuusnäkökulmaa punnittaessa ja selvitettäessä. Finanssivalvonnan puolueellisuutta voidaan pitää ilmeisen puolueellisena, jos puolueellisuuselementtiä selvitetään puolueellisuusnäkökulman selvittämiseksi esimerkiksi vain sellaisissa asioissa, joissa jokin finanssialan toimija on hävinnyt oikeusjutun. Finanssivalvonnalla ei ole puolueettomuutta edes selvittää puolueettomuusnäkökulmaa, jos puolueellisuutta selvitetään vain sellaisen osapuolen näkökulmasta, jolla on asiassa jokin intressi. Finanssivalvonta on myös antanut julkisuudessa lausunnon puolueellisuuden olemassa olosta. Tämä lausunto ei osoita puolueettomuutta, koska Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueellisuuselementtiä puolueettomuuden suuntaan. Lausunnossa Finanssivalvonnan puolueellisuuden arviointi on todettu puutteelliseksi. Tämän puutteellisuuden vuoksi on perusteltua arvioida Finanssivalvontaa puolueelliseksi. Kun Finanssivalvonta ei ole selvittänyt puolueettomuutta puolueellisuuden suuntaan, Finanssivalvonnan toiminta ei ole ollut tältä osin asianmukaista. Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvonnan puolueellisuus Finanssivalvontaa koskevan lain (878/2008) 2 §:n 1 momentin mukaan Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa finanssimarkkinoilla toimivia. Valvoessaan finanssimarkkinoiden toimintaa Finanssivalvonta käsittelee myös niiden yhteisöjen ja henkilöiden toimintaa, joiden tarkoituksena on saada asiakkaita ja hankkia asiakkuuksia, esimerkiksi luottolaitosten asiakkaiden toimintaa, johon kuuluvat esimerkiksi sijoitusrahastojen ja vakuutusyhtiöiden asiakkaiden toiminta. Lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta saa 1 momentissa tarkoitetut tehtävänsä hoitamiseksi tehdä tarkastuksia ja hankkia tietoja myös tarkastettavalta, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien suorittamiseksi. Finanssivalvonnan toiminnan riippumattomuuden turvaamiseksi lain 5 §:n 1 momentissa on säädetty Finanssivalvontaa koskevaan lakiin Finanssivalvonnan toimintaa ja hallintoa koskevat lainsäännökset, joista Finanssivalvonnan johtokunnan tehtäviä ja kokoonpanoa koskevat säännökset on sijoitettu Finanssivalvonnan toimintaa koskevaan 3 §:ään, Finanssivalvonnan henkilöstöä koskevat säännökset 4 §:ään ja Finanssivalvonnan päätöksentekoa ja hallintoa koskevat säännökset 5 §:ään. Lain 5 §:ssä on säännökset Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta valvoa Finanssivalvontaa ja Finanssivalvontaa koskevasta sisäisestä tarkastuksesta sekä Finanssivalvonnan velvollisuudesta antaa sisäiselle tarkastukselle sen valvontatehtävän hoitamista varten kaikki tarvittavat tiedot. Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta julkistaa tiedot, jotka ovat omiaan vaarantamaan rahoitusmarkkinoiden vakauden ja luotettavuuden, säädetään Finanssivalvonnasta annetussa lain 10 §:ssä. Lain 9 §:ssä on puolestaan säädetty Finanssivalvonnan johtokunnan velvollisuudesta ilmoittaa tehtäviinsä kuuluvista väärinkäytöksistä Finanssivalvonnalle ja Finanssivalvontaa koskevasta ilmoituksesta poliisille. Lainkohdan 1 momentissa on todettu, että Finanssivalvonnan johtokunnan on tehtävä ilmoitus Finanssivalvonnalle sen johtoon kuuluvasta, Finanssivalvontaa merkittävällä tavalla puutteellisesti hoitaneesta tai sen tehtäviä laiminlyöneestä tai sen palveluksessa olevasta henkilöstä. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitetusta ilmoituksesta on käytävä ilmi ne erityiset syyt, joiden vuoksi johtokunnan katsotaan olevan sopimaton tehtäväänsä tai joiden vuoksi johtokunnan jäsen tai varajäsen ei täytä tehtävän kelpoisuusedellytyksiä. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan Finanssivalvonta voi johtokunnan esityksestä peruuttaa valvottavan hakemuksesta luvan tai asettaa valvottavalle uhkasakon, jos valvottavan toimintaa tai muuta järjestelyä ei voida pitää enää toimiluvan mukaisena. Lainkohdan 4 momentin mukaan edellä 3 ja 4 momentissa tarkoitettu menettely voi koskea myös sellaista valvottavaa, jolle Finanssivalvonta on myöntänyt toimiluvan tai jonka toiminta on Finanssivalvonnalle ilmoitusvelvollista. Finanssivalvonta voi myös Finanssivalvonnasta annetun lain 73 §:n 4 momentin mukaan asettaa asiamiehen valvomaan julkisen kaupankäynnin kohteeksi otetun arvopaperin liikkeeseenlaskijan ja optioyhteisön toimintaa. Lainkohdassa tarkoitetun asiamiehen valvontatehtävän tarkoituksena on turvata arvopaperimarkkinasääntelyn yhtenäinen soveltaminen ja yhdenmukaiset tulkinnat. Asiamiehen valvontatehtävät on rajattu julkisen kaupankäynnin kohteeksi otettuihin arvopapereihin, ja se on luonteeltaan lähinnä oikeudellista valvontaa. Asiamiehen valvontatehtävästä seuraa, että asiamies valvoo sekä pörssin että sitä valvovan Finanssivalvonnan toimintaa. Pörssin valvonnassa on kuitenkin kysymys pörssin oman toiminnan valvonnasta, joka kuuluu pörssin oman toiminnan riippumattomuuden piiriin, kun taas Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuuden tulee perustua sen omien toimintojen, ennen kaikkea sen oman toiminnan puolueettomuuden ja puolueettomuuden valvonnan objektiivisuuteen. Finanssivalvonnan tehtävänä on arvopaperimarkkinoiden valvojana varmistaa, että markkinoilla toimivat noudattavat kulloinkin sovellettaviksi tulevia säännöksiä ja määräyksiä sekä niiden nojalla annettuja alemman asteisia säännöksiä, määräyksiä ja ohjeita. Valvonnan kohteina ovat markkinoiden ylläpitäjät, markkinaosapuolet sekä eräät arvopapereiden liikkeeseenlaskijat ja muut arvopaperitoiminnan harjoittajat. Finanssivalvonnan valvontatoiminnan riippumattomuusvaatimuksen voidaan katsoa toteutuvan hyvin siinä mielessä, että Finanssivalvonnalla ei ole valvottaviaan tai muita valvonnan kohteita, kuten muita rahoituslaitoksia taikka sijoituspalveluyrityksiä, kohtaan erityisiä taloudellisia intressejä valvottavana olevissa laitoksissa taikka niiden asiakkaissa. Koska valvottavat ovat finanssimarkkinoilla toimivia yhteisöjä, jotka kilpailevat markkinoilla muiden toimijoiden kanssa, on valvonnan riippumattomuuden varmistamiseksi kuitenkin välttämätöntä, että Finanssivalvonnan valvontatyö perustuu lähtökohtaisesti puhtaasti valvontakriteerien täyttymiseen valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa eikä valvonta perustu miltään osin valvottavien tai näiden asiakkaiden taloudellisiin etuihin valvottavassa tai muussa valvonnan kohteessa. Valvonnassa ei voida siten esimerkiksi päätyä valvottavan taloudellisen tilan perusteella sellaisiin kannanottoihin valvottavan vakavaraisuudesta, vastuuvelan katteesta, maksukykyisyydestä taikka hallinnon luotettavuudesta taikka valvottavan toimintojen järjestämistä koskevista säännöksistä tai määräyksistä, jotka poikkeavat markkinoilla muutoin vallitsevasta käytännöstä valvottavan taloudellisen aseman taikka sen asiakkaisiin sovellettavien käytäntöjen suhteen. Mikäli näin ei ole toimittu, Finanssivalvonnan toimintaa ja erityisesti sen puolueettomuutta valvottavien suhteen ei voida pitää tasapuolisena ja puolueettomana. Finanssivalvonnan puolueellisuutta valvottavien suhteen kuvaa muun muassa se, että Finanssivalvonnan päätös, jonka mukaan Finanssivalvonta ei aio tutkia OKO Pankin menettelytapoja, jotka koskevat sen laiminlyöntiä noudattaa asiakkaan tuntemiseksi annettuja määräyksiä sekä pankin Finanssivalvonnalle esittämiä, asiakkaiden henkilöllisyysasiakirjojen kopioita koskevia lisäselvityksiä, on ilmeisen puolueellinen. OKO Pankki on Rahoitustarkastuksen valvottavana. Rahoitustarkastus valvoo Rahoitustarkastuksesta annetun lain 4 §:n nojalla muun muassa valvottavan vakavaraisuutta sekä sitä, että sen toiminnassa noudatetaan sitä koskevia säännöksiä ja määräyksiä. Rahoitustarkastus on kuitenkin tehnyt OKO Pankkia koskevassa valvontatoimessaan, kuten OKO Pankin toiminnan luotettavuutta koskevassa hallinnollisessa valvonnassa, vakavia, perustavanlaatuisia virheitä ja laiminlyöntejä. Lisäksi Rahoitustarkastus on tehnyt OKO Pankin asiakasliiketoimintaa ja siihen kuuluvia menettelytapoja koskevia päätöksiä tavalla, jota ei voida pitää oikeasuhtaisena ja objektiivisena eikä objektiivisesti arvioiden myöskään tasapuolisena valvottavien tasapuolisen kohtelun ja omaisuuden suojan kannalta. OKO Pankki on ollut muun muassa osallisena Rahoitustarkastuksen tarkastushavainnossa, josta OKO Pankkia ei kuitenkaan ole huomautettu eikä OKO Pankille ole esitetty seuraamusmaksun määräämistä, vaikka tarkastuksessa havaittuun laiminlyöntiin on liittynyt OKO Pankkia kohtaan tehty huomattava maksuvaatimus, johon liittyy mahdollisuus erittäin suuriin taloudellisiin seurauksiin OKO Pankille. Tämä kuvaa osaltaan sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta kohtelee OKO Pankkia. Myös arvopaperimarkkinalain 5 luvun 9 §:ssä säädetty velvollisuus antaa tietoja OKO Pankin sijoituspalveluista ja niihin liittyvistä sijoitustuotteista OKO Pankille itselleen sekä OKO Pankista tietoja Finanssivalvonnalle ovat osaltaan osoittaneet sitä, kuinka puolueellisesti Finanssivalvonta suhtautuu OKO Pankkiin. Kun OKO Pankki on vielä Suomen suurin säästöpankki, tulisi OKO Pankkia koskevat puolueellisuusseikat selvittää ja niiden vaikutus OKO Pankin toimintaan selvittää. Myös OKO Pankki Oyj:n ja OKO Pankki Oyj:n edeltäjän OKOn toiminta vakuutusyhtiö Eurooppalaisen omistajapankkina on osaltaan ollut omiaan antamaan puolueellista informaatiota OKO Pankin toiminnasta. OKO Pankki Oyj on omistanut noin 25 prosentin osuuden Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalaisesta ja noin 40 prosenttia sen tytäryhtiöstä Eurooppalainen Insurance Company Limitedistä. Vakuutusosakeyhtiö Eurooppalainen on omistanut puolestaan noin 50 prosentin osuuden Euroopan kolmanneksi suurimmasta vahinkovakuutusyhtiöstä Hannover Re:stä. OKO on toiminut myös eurooppalaisen henkivakuutusyhtiö Eurofinancial Groupin osakkaana, josta OKO on omistanut noin 20 prosentin osuuden. Eurofinancial Group on puolestaan kuulunut ranskalaiseen, finanssiryhmittymä Allianceen, jonka liikevaihto on noin 6,4 miljardia euroa. Alliancella on lisäksi myös toinen tytäryhtiö Allianze S.A. (Schaumann 1/2018, s. 19), johon on kohdistettu mittavia vaatimuksia Yhdysvalloissa. On myös esitetty epäilyksiä, että OKOa kohtaan suunnattu paine olisi osa Euroopan ja Yhdysvaltojen finanssipiirien laajempaa suunnitelmaa, jossa pyrittäisiin purkamaan sääntelyä Yhdysvalloissa. Lisäksi, Euroopan parlamentin teettämän selvityksen mukaan EU:n valvontaviranomaiset, jotka vastaavat muun muassa rahanpesun torjunnasta, ovat saaneet runsaasti vaalirahaa pankeilta ja rahoitusyhtiöiltä, jotka ovat saaneet myös merkittäviä sakkoja, joita ei kuitenkaan ole määrätty maksettavaksi (DW 25.4.2019). Selvityksessä oli mukana myös Fiva. Näin ollen Finanssivalvonta on jäävi valvomaan esimerkiksi pankkeja, jotka ovat itse saaneet huomattavia määriä vaalirahaa ja ovat samalla toimineet Euroopan parlamentin selvitysten mukaan Euroopan Unionin lainsäädännön vastaisesti. 4.6 Finanssivalvonnalle esitetyt kantelut Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Finanssivalvonnan tehtäviin kuuluu valvoa, että finanssimarkkinoilla toimivat noudattavat lainsäädäntöä sekä hyvää pankki- ja vakuutustapaa. Oikeusasiamies on pyytänyt Finanssivalvonnan vuosikertomuksista 2016 ja 2017 selvitystä siitä, mihin toimenpiteisiin Finanssivalvonta on ryhtynyt Finanssivalvonnalle tehtyjen kanteluiden perusteella. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa 2016 oli arvioitu kanteluiden määrän ja Finanssivalvonnalle annettujen selvityspyyntöjen vähentyneen. Toisaalta Finanssivalvonnan vuosikertomuksessa 2016 todettiin myös, että Finanssivalvonta ei ollut ryhtynyt kaikkiin toimenpiteisiin kanteluiden johdosta. Eduskunnan oikeusasiamies antoi Finanssivalvonnalle moitteita Finanssivalvonnalta vaaditaan riippumattomuutta ja puolueettomuutta, mutta tämä vaatimus ei näytä toteutuvan. Tämä on myös EU:n ongelma. Myös Euroopan pankkiviranomaisen (EBA) pitäisi olla riippumaton ja puolueeton, mutta se ei ole sitä. Finanssivalvonta ja Euroopan pankkiviranomainen toimivat yhteistyössä, ja molemmat organisaatiot kuuluvat EU:n komission alaisuuteen. On tärkeää selvittää, mistä tämä johtuu, sillä EBA:n puolueettomuus ja riippumattomuus ovat edellytys sen suorittamalle EU:n laajuiselle pankkien tarkastukselle (Supervisory review), jonka tulokset vaikuttavat muun muassa siihen, miten pankkien toimintaa säädellään tulevaisuudessa. Pankkien valvonta ei saa olla poliittisesti värittynyttä. Euroopan pankkiviranomaisen tulisi myös valvoa pankkeja, joilla on suuri merkitys EU:n taloudelle (esim. pankit, jotka toimivat kolmessatoista eri jäsenmaassa tai joilla on huomattava markkinaosuus), ja siksi on tärkeää selvittää, onko pankkiviranomainen riippumaton ja onko se suorittanut pankkien tarkastuksia puolueettomasti ja puolueettomasti. Myös Suomen Finanssivalvonta on tehnyt useita puolueellisia päätöksiä. 4.7 Euroopan finanssivalvontajärjestelmä on monimutkainen ja läpinäkymätön Monimutkaisuus ja läpinäkymättömyys ovat olleet EU:n finanssivalvonnan tyypillisiä piirteitä. Esimerkiksi Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisella (ESMA) on kaksi erillistä roolia, jotka menevät joskus päällekkäin. ESMA:n tulisi valvoa esimerkiksi kaupankäyntiä osakkeilla ja muilla arvopapereilla, kun taas ESMA toimii myös Euroopan valvontaviranomaisena (European Supervisory Authority, ESA). ESMA ei kuitenkaan hoida valvontatehtäviään, jos kyseessä on ESMA:n omaan tai sen edustaman tahon toimintaan liittyvä asia. Tämän vuoksi ESMA ei esimerkiksi käsittele Nordean tekemiä valituksia. ESA ei käsittele Nordean valituksia siksi, että ESA:lla ei ole mitään toimivaltaa valvoa ESMA:a tai ESA:n edustamia tahoja. Lisäksi ESA:n valvontavallan ja ESMA:n toimivaltuuden raja on hyvin häilyvä, ja ESA saattaa käyttää valtaansa myös tilanteissa, joissa ESA:lla ei ole toimivaltaa. 5. Mitä Finanssivalvonta teki? Finanssivalvonnan toiminta oli käsittämätöntä. Miksi Finanssivalvonta ei tehnyt mitään, vaikka sille raportoitiin useasti puolueellisuudesta? Finanssivalvonnan johtohenkilöt tiesivät, että puolueellisuutta oli. Finanssivalvonta laiminlöi tehtävänsä puolueellisuuden estämisessä. 6. Miten tämä on mahdollista? 7. Miten tällainen on estettävissä? Tämä oli mahdollista, koska Finanssivalvonta toimi puolueellisesti, sillä se ei tutkinut sille lähetettyjä kanteluita. Jos Finanssivalvonta ei olisi toiminut puolueellisesti, Nordean tekemät valitukset olisi tutkittu. Nyt niitä ei tutkittu. Vaikka Finanssivalvonta toimii Suomen finanssivalvoja, Suomen valvonta ei ulotu muihin maihin. Tämä mahdollistaa sen, että muiden maiden valvontaelimet voivat tutkia Suomessa toimivan valvottavan toiminnan puolueellisuutta. Nordean on mahdotonta tutkia muissa maissa toimivien viranomaisten toimia. 8. Onko puolueellisuus yleistä finanssialalla? Finanssialalle hakeutuu tyypillisesti henkilöitä, jotka haluavat vaikuttaa asioihin. Tästä huolimatta Finanssivalvonnassa puolueellisuus ei ole yleistä, vaan kyse on yksittäisistä tapauksista. On selvää, että Finanssivalvonta tarvitsee henkilöitä, jotka kykenevät itsenäiseen ja vastuulliseen päätöksentekoon, mutta se ei voi tapahtua hyvän hallintotavan tai puolueellisuuden kustannuksella. Finanssivalvonnan toiminta perustuu siihen, että Finanssivalvonnan henkilökunnalla on korkea integriteetti ja he haluavat edistää riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Jos nämä arvot eivät toteudu, toiminta kärsii. 9. Mitä seurauksia tästä oli Finanssivalvonnalle? 10. Oliko puolueellisuus Finanssivalvonnassa mielestäsi hyväksyttävä toimenpide? Finanssivalvonnassa ollaan huolestuneita Finanssivalvonnan henkilökunnan riippumattomuudesta. Finanssivalvontaa sitovat useat riippumattomuus- ja puolueettomuusvaatimukset. Tästä huolimatta ei voida kieltää, etteikö henkilökunnan toiminnalla ja mielipiteillä voisi olla vaikutusta Finanssivalvonnan päätöksentekoon. Finanssivalvonnassa uskotaan kuitenkin, että riippumattomuuden ja puolueettomuuden vaaliminen ovat osa hyvää johtamista. FINANSSIVALVONTA FINANSSIVALVONNAN ANTAMAT OHJEET Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008, jäljempänä "Finanssivalvontalaki") ja Finanssivalvonnan valvontamaksusta annetussa laissa (879/2008) on säädetty Finanssivalvonnan oikeudesta antaa tarkempia määräyksiä tietyistä teknisluonteisista seikoista. Finanssivalvon-
15 nassa on perustettu työryhmä valmistelemaan kyseisiä teknisiä määräyksiä, jotka on tarkoitus antaa sen jälkeen, kun niitä koskevat muutokset Fiva-laissa ovat tulleet voimaan. Finanssivalvonta pyysi Finanssiala ry:ltä lausuntoa määräysluonnoksesta, joka koskee finanssialan palveluntarjoajan ja sen sivuliikkeen ulkoistamaa jatkuvaa palvelua ja palvelun ulkoistuksesta aiheutuvien riskien valvontaa. Finanssivalvonta oli pyytänyt lausuntoa määräysluonnoksesta myös Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselta (EIOPA), Finanssialan Keskusliitto ry:ltä ja Svenska Handelsbanken AB:ltä, jonka sivuliikkeen osalta määräysluonnoksessa ei ollut annettu määräyksiä. Finanssialan Keskusliitto ry toteaa, ettei sillä ole määräysluonnokseen kommentoitavaa. Svenska Handelsbanken AB toteaa lausunnossaan, ettei sillä ole huomautettavaa määräysluonnokseen, mikäli määräysluonnoksesta poistetaan vaatimus, jonka mukaan pankkiyhtiön ja pankin sivuliikkeen on täytettävä jatkuvaa palvelua koskevat kriteerit myös silloin, kun se itse vastaa palvelun tarjoamisesta. Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen EIOPA katsoo lausuntopyynnössään, ettei määräysluonnos täytä avoimuusdirektiivin vaatimuksia. EIOPA huomauttaa lausuntopyynnössään muun muassa, että määräysluonnos koskee muita kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2013/36/EU (CRD IV) tarkoitettuja säännellyllä markkinalla tai monenkeskisessä kaupankäyntijärjestelmässä kaupankäynnin kohteena olevia yhtiöitä tai yhteisöjä. Lisäksi EIOPA toteaa, että määräysluonnoksen 5 luku sisältää useita avoimuusdirektiivin ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2389 (ns. CRD IV -direktiivi) sekä direktiivin 2009/138/EY ja direktiivin 2013/36/EY (MiFiD 2 -direktiivi) kanssa ristiriidassa olevia vaatimuksia. EIOPA:n lausunto kokonaisuudessaan on saatavissa osoitteessa: Finanssivalvonta.fi > Tietoa Finanssivalvonnasta > Lausunnot > Ei-luottamuksellinen. Finanssialan Keskusliitto ry:n kannanotto finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyyn Finanssivalvonnan puolueellisuusepäilyn selvittäminen on Finanssivalvonnan oma asia. Mikäli se päätyy toteamaan, että se on puolueellinen, sen tulisi myös selkeästi tuoda tämä ilmi. Lisäksi Finanssivalvonnan tulisi korjata toiminnassaan havaitut puolueellisuuteen tai riippumattomuuden vaarantumiseen johtaneet epäkohdat ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Finanssivalvontaa koskevien lainmuutosten ja finanssimarkkinoiden valvomiseksi tehdyn lainsäädännön seurauksena sen toiminta ja toiminnan valvonta ovat muuttuneet oleellisesti. Valvojan toiminnan puolueettomuus ja riippumattomuus ovat toiminnan kulmakiviä ja sen vuoksi valvojan on myös itse huolehdittava siitä. Finanssivalvonnalla ei ole harkintavaltaa, milloin se puuttuu toiminnassaan havaitsemiinsa epäkohtiin. Jos se laiminlyö valvontavastuutaan, valvoja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Mikäli valvonta ei ole puolueetonta, valvojaa voidaan syyttää siitä, että se ei ole noudattanut EU:n finanssivalvontalakipaketissa olevaa valvojan huolellisuusvelvoitetta. Valvonnan puolueettomuus ei kuitenkaan edellytä sitä, että valvojan päätökset olisivat aina täysin objektiivisia ja että valvonta olisi aina täysin moitteetonta. Valvojan puolueettomuuteen liittyy myös valvojan sidonnaisuuksien arviointi ja mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttäminen ja hallinta. Valvojan toiminnan puolueettomuudelta edellytetään suurempaa puolueettomuutta silloin, kun se käsittelee asioita, joiden ratkaiseminen on omiaan tuottamaan taloudellista hyötyä tai vahinkoa valvottavalle. Valvonnan tulee kuitenkin olla aina riittävän tehokasta, puolueetonta, tasapuolista ja huolellista, jotta se edistää valvottavien etua ja turvaa vakuutettujen etujen valvottavana olevissa vakuutusyrityksissä. Finanssivalvonnalle on annettu lainsäädännössä valvottavia koskevia valvontatehtäviä, jotka voivat perustua joko EU:n lainsäädäntöön, finanssivalvonnan toimivaltuuksia koskevan lainsäädännön perusteella annettuihin Finanssivalvonnalle kuuluviin valtuuksiin tai kansallisen lainsäädännön perusteella Finanssivalvonnalle annettuihin tehtäviin. Valvottavalla tarkoitetaan yritystä tai muuta yhteisöä, jolle Finanssivalvonta on antanut jonkin edellä mainitun valvottavaa koskevan valvontatehtävän. Valvottavien on Finanssivalvonnan määräysten mukaan pidettävä yllä rekisteriä omistajistaan, osakkeenomistajistaan, jäsenistään, edunsaajistaan sekä muista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset valvottavan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin on ilmoitettava Finanssivalvonnalle. Valvottavan tulee lisäksi laatia ja pitää saatavilla sellaiset asiakirjat ja luettelot, jotka sen on laadittava ja pidettävä saatavilla finanssimarkkinoita koskevan lainsäädännön mukaisesti. Finanssivalvonnalle tulee ilmoittaa myös sellaisten henkilöiden ja yritysten omistuksista ja omistusten vaikutuksista, joiden omistukset tai omistusten vaikutukset voivat olennaisesti vaikuttaa valvottavan tai sen osakkeenomistajan vakavaraisuuteen tai liiketoimiin. Finanssivalvonta voi asettaa valvottavalle määräajan, jonka kuluessa tällainen ilmoitus on tehtävä. Ilmoitus voidaan määrätä tehtäväksi Finanssivalvonnalle sähköisesti, jos ilmoituksen tekijä tähän suostuu ja jos tämä on teknisesti mahdollista. Valvottavaa ei saa määrätä tekemään tällaista ilmoitusta, jos ilmoituksen tekijä on kieltäytynyt tekemästä sähköistä ilmoitusta tai jos tämä ei ole antanut sähköisessä ilmoituksessa oikeita ja riittäviä tietoja. Jos valvottavalle tai sen palveluksessa olevalle ei ole mahdollista tehdä ilmoitusta Finanssivalvonnalle sähköisesti, ilmoituksen tekijällä on oikeus toimittaa Finanssivalvonnalle ilmoituksen sijasta myös kirjallinen ilmoitus. Valvojan toiminnan tulee perustua Finanssivalvonnasta annetun lain 4 §:n mukaisesti objektiivisiin perusteisiin valvottavan ja sen asiakkaan tai muun taloudellisen toiminnan harjoittajan etujen ollessa ristiriidassa. Valvojan toiminnan tulee olla puolueetonta, eikä valvottava saa vaikuttaa valvojan päätöksentekoon. Valvojan toiminnan on perustuttava valvottavan taloudellisen toiminnan luonteeseen. Valvoja voi kuitenkin antaa valvottavalle huomautuksen, jos valvottava toimii tavalla, joka ei edistä valvottavan taloudellista menestystä. Jos valvottavan toiminnan tarkoituksena on jokin muu kuin valvottavan taloudellisen toiminnan edistäminen, valvoja voi asettaa valvottavalle hallinnollisia seuraamuksia, jotka ovat enintään miljoona euroa. Tällainen seuraamus voi olla esimerkiksi valvottavalle määrätty julkinen varoitus tai seuraamusmaksu. Seuraamuksen perusteena tulee kuitenkin olla se, että valvottava on laiminlyönyt noudattaa jotakin lain, lain nojalla annetun säännöksen tai viranomaisen päätöksen määräystä. Seuraamuksen tulee olla oikeasuhtainen tekoon, syyksi luettuun tekoon tai laiminlyöntiin ja niistä todennäköisesti johtuviin taloudellisiin seurauksiin nähden. Seuraamuksen suuruutta määriteltäessä on otettava huomioon menettelyn laatu ja moitittavuus, finanssimarkkinoiden vakauden edellyttämä Finanssivalvonnan tehtävien hoitaminen, rikotun säännöstön merkittävyys, mahdollinen aiempi samasta teosta tai laiminlyönnistä määrätty seuraamus sekä suhteellisuusperiaate. Finanssivalvonnan on julkaistava tiedot finanssimarkkinoita tai finanssipalveluiden tarjoajaa koskevasta seuraamusmaksusta sekä julkista varoitusta koskevasta päätöksestä verkkosivuillaan. Tiedot ovat myös saatavilla asianomaisesta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta Finanssivalvonnasta annetun lain mukaisesta valvonnasta Finanssivalvonnasta annetussa laissa tarkoitetusta valvonnasta ja Finanssivalvonnan Finanssivalvonnalle tekemän esityksen vastustamisesta. Tässä on vielä paljon tekemistä, ennen kuin pankkien asiakkaat uskaltavat täysin luottaa siihen, että heidän tietonsa on oikeasti turvattu. Lue myös, mitä ovat uudet termit kuten TLS 1.2, PCI DSS ja vahva tunnistautuminen.
...

Suden kannanhoidollinen metsästys käynnistyi tänään – poikkeusluvat ovat voimassa huhtikuun 21. päivään asti Poikkeuslupia myönnettiin yhteensä 24, joista 23 Kainuuseen ja kaksi Pohjois-Karjalaan. Tänään sunnuntaina alkanut suden kannanhoidollinen metsästys on käynnistynyt Pohjois-Karjalassa vauhdikkaasti. Maanantaiaamuna Ilomantsissa oli kaadettu yksi susi. Muualla Pohjois-Karjalassa kaatoja on kirjattu kaksi kappaletta: yksi Lieksassa ja toinen Kiteellä. Kaatoluvista toinen on käytössä Ilomantsissa, toinen Lieksassa ja Kontiolahdella. Susijahdin poikkeusluvat on myönnetty 24 eri alueelle. Lupa-alueittain määrä jakautuu näin: Kuhmo 8, Sotkamo 5, Suomussalmi 2, Kajaani, Juuka ja Nurmes 1, Ilomantsi 4, Liperi 1, Juuka, Polvijärvi ja Joensuu 1, Lieksa ja Tohmajärvi 2 ja Kitee ja Kesälahti 1. Lupaehdoissa mainitaan, että metsästys pitää pyrkiä kohdistamaan nuoriin susiyksilöihin, haittaa tai vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin tai susilaumojen reviireillä oleskelleihin yksilöihin. Jahdin kohteena voi olla yksi susi tai myös useampi yksilö, jos ne aiheuttavat merkittäviä vahinkoja. Pyynnissä suositellaan vältettävän tunnistettavan alfayksilön tappamista, eikä saaliksi tule ottaa koiraa, joka ei ole välittömästi ajattamisen tai haukkukokeen yhteydessä. Metsästäjällä ei ole oikeutta ampua susiyksilöä, jonka tunnistamiseksi tarvitaan suurpetotutkijoiden erityisasiantuntemusta. Riistakeskus on pyytänyt lausuntoja alueen metsästäjiltä, paliskunnilta, riistanhoitoyhdistyksiltä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitolta ja luonnonsuojelijoilta. Riistakeskus arvioi lausuntojen vaikutusta päätöksenteossa, jonka jälkeen päätös tehdään. Päätös julkaistaan 30 päivän kuluessa sen tekemisestä. Myös mahdollinen valitus käsitellään siinä samassa yhteydessä. Tämän jälkeen päätös on lainvoimainen, mutta valituksessa ei saa kuitenkaan enää käsitellä sellaisia lupaehtoja koskevia asioita, joihin ei ole voinut vaikuttaa asian aiemmassa vaiheessa. Juttua päivitetty 15.2.2020 kello 14.44. Lisätty kappale puolueellisuudesta. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 17.40. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 15.2.2020 kello 18.30. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttu päivitetty 16.2.2020 kello 13.03. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 18.2.2020 kello 16.22. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuus. Juttua päivitetty 22.2.2020 kello 17.00. Juttuun päivitetty tieto siitä, että Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan. Juttu päivitetty 27.2.2020 kello 10.05. Lisätty kappale Finanssivalvonnan puolueellisuusepäily siirtyy syyteharkintaan.
Koronaviruksen leviäminen Kiinassa ei ole vaikuttanut merkittävästi lentojen hintoihin maailmalla. Lennot Helsinki-Vantaalta Pekingiin ovat kalleimmillaan elokuussa, jolloin kaupunkiin on myös suurin turistisesonki. Edullisimmillaan lennot Helsingistä Pekingiin saa marras–joulukuussa ja tammi-helmikuussa. Kalleinta on yleensä heinäkuun lopussa ja syyskuussa. – Edullisimpien lentojen löytämiseksi kannattaa olla ajoissa liikkeellä, ja matkustusajankohtaa pohtiessa kannattaa ottaa huomioon Kiinan lomakaudet, kertoo Finnairin hinnoittelusta vastaava johtaja Peter Gabrielsson. Edullisia lentoja voi etsiä vertaamalla hintoja eri aikoina ja eri päivinä sekä varaamalla ajoissa. Hinnat saattavat muuttua jopa muutamassa päivässä. Helsingistä on tarjolla suoria lentoja Pekingiin. Pekingiin lennetään myös yhteistyössä muiden lentoyhtiöiden kanssa. Lentoreitistä riippuen tarjolla saattaa olla myös vaihtoyhteyksiä. Lentoyhtiöt hinnoittelevat yhdensuuntaisen lennon joko yhdensuuntaisena, meno-paluuna tai meno-paluun menopaluusta. Finnair ei peri yhdensuuntaisista lennoista lisämaksua. Jos asiakas lentää eri suuntiin meno-paluu-yhdistelmillä, hinta on kuitenkin aina halvin mahdollinen yhdistelmähinta. – Yksi tapa vertailla eri reitityksiä ja hintoja on käyttää Hintakarttatyökaluamme, vinkkaa Gabrielsson. Hän myös vinkkaa, että meno-paluulipulla saa useimmiten parhaan hintaedun. Silloin paluu on myös varattu samalle lennolle, jolle meno tapahtuu, ja lentolipussa on mukana yksi käsimatkatavara. Jos on varaa joustaa lentopäivän kanssa, hinnat saattavat nousta tai laskea merkittävästi. Finnair seuraa hintakehitystä ja pyrkii pitämään lentohinnat vakaina ja kohtuullisina. Finanssivalvonta on Finanssivalvonnan nettisivuilla on lisää tietoa valvonnasta ja muun muassa valvottaviksi ilmoittautuneiden yhteisöjen valvontamaksut vuodelle 2019. Sivuilta löytyy myös valvonnan maksullisuutta ja maksujen suuruutta kuvaava taulukko. Valvontamaksuja koskeviin kysymyksiin vastaa Finanssivalvonnan kirjaamo: email@example.com.
Pääkirjoitus: Sotesopassa palaa jo koko puoluekartta Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on soutanut ja huovannut soteuudistuksensa kanssa niin monta kertaa, että jopa kokeneet poliitikot ovat jo ehtineet turhautua. Viimeksi torstaina kokoomusvaikuttajat lyttäsivät soten keskustan maakuntahallintounelman vuoksi. Keskiviikkona SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaati kokoomusta ja keskustaa sopimaan soten kipukohdat ennen kuin hallitus kaatuu. Tänään lauantaina kokoomus julkaisi kannanoton, jonka mukaan se ei ole kaatamassa sote-uudistusta, mutta aikoo kaataa maakuntaveron, jos sellainen tulee. Kokoomusta ei siis ainakaan tässä vaiheessa innosta maakuntien verotusoikeus. Kannanottoa voikin tulkita siten, että puolue on valmis luopumaan maakuntamallista. Ja siihen keskustankin pitää tyytyä. Maakunnat ilman verotusoikeutta tuskin edes toteutuisivat. Ja ilman verotusoikeutta maakuntiin tuskin saadaan myöskään valinnanvapautta. Tai sitten valinnanvapaus voidaan saada, mutta se edellyttää maakuntien rahoittamista valtion toimesta. Kokoomus ja keskusta näyttävät olevan pahasti erimielisiä soteuudistuksen lisäksi myös maakuntamallista. Keskusta on vannonut, ettei maakuntamallia tulla enää muuttamaan. Keskusta on jopa ilmoittanut, ettei se tue sellaisia esityksiä, joissa ei ole 18 maakuntaa. Tämä on niin raju kannanotto, että voi jopa kysyä, onko keskustan nykyinen linja enää sama kuin Vanhasen hallituksen aikaan. Onko keskusta muuttunut, ja jos on, niin mihin suuntaan? Vai onko keskustan sisällä vain kahdenlaista linjaa, ja ulospäin se näyttäytyy vain perinteisenä maalaispuolueena. Kirjoita kommentti Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua. Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä. Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi! Kommentit (4) Mikä ihmeen juttu tää on???? Ja että oikein pankki olisi tehnyt jutun, jossa toimittaja haastattelee toista toimittajaa. Mitä se kenellekään kuuluu jos pankki haluaa selvittää puolueettomilla testeillä asiakkaittensa osaamista ja kykyä hoitaa raha-asioitaan? Ei yhtään mitään. Mikä puolue se valvoo pankkeja? No ei ainakaan vasemmisto eikä vihreät, jos olen ymmärtänyt oikein, nehän haluavat ihmisten siirtyvän pois pankkisektorilta. Ei muuta kuin testipankit toimimaan, niin nähdään ovatko puolueettomat testit tarpeen vai eivätkö ole.
...

Kiuruvesi-lehden blogistit jakavat elämänsä kohokohdat sekä ei niin mahtavat kokemuksensa. FACEBOOK Maaseutuyrittäjäksi 13.12.2013 Tiina Kilvensalmi YRITTÄJYYS- JA TALOUSLEHDEN järjestämässä yrittäjäkilpailussa valittiin Kiuruveden vuoden 2013 yrittäjä. Hän on Maalaiskaupunginteatterin Sari Harju. Harju perusti Maalaiskaupunginteatterin vuonna 2000. Harju on tehnyt töitä yrittäjänä viisitoista vuotta. - Ei tunnu oikein miltään. Ei sitä osaa ajatella, että on vuoden yrittäjä. En olisi kyllä uskonut, että olisin yrittäjä vielä viiden vuoden päästä. Olin mukana kesäteattereissa, kunnes lähdin opiskelemaan kulttuurialaa. Näytteleminen ja teatterin tekeminen ei enää tuntunut työltä, Harju kertoo. Hän oli vuoden töissä Kuopion kaupunginteatterissa, kun kipinä omaan teatteriin palasi. - Näin miten paljon työtä kesäteatteri vaatii. Kesäteatterissa oli hirveästi hommaa, joten päätin perustaa Maalaiskaupunginteatterin. Harju ei halua tehdä itsestään numeroa. Hän pitää huomionosoituksia hyvinä kannustimina jatkaa teatterin tekemistä. - Teatterissa pitää olla vähän hulluutta ja heittäytymiskykyä, että uskaltaa heittäytyä tuntemattomaan. Teatterin tekeminen ei ole kahdeksasta neljään työtä. Ensi-iltaviikollakaan ei tunneta viikonloppuja. Tämä työ ei ole helppo, Harju sanoo. Vuoden yrittäjän palkitsi Ylä-Savon Osuuspankki, Kiuruvesi-lehti, Runnin kylpylä sekä Säästöpankki Optia. Ei kommentteja. Kirjoita artikkelin ensimmäinen kommentti! Nimetön 9.5.2017 15:48 Tämä on aivan normaalia. Valvirahan ei tee virheitä. Eikä Finanssivalvonkaan. Molemmathan ovat hallituksen määräysvallan alaisina. Hallitus on aina oikeassa. Ei koskaan väärässä. Vastaa kommenttiin
Etusivu Ajankohtaista Helsingin Kristillisdemokraatit haluavat Sari Essayah’n presidenttiehdokkaaksi Helsingin Kristillisdemokraatit toivovat puolueen puheenjohtaja, kansanedustaja Sari Essayah’n asettuvan puolueen presidenttiehdokkaaksi. – Esitämme… ”Kirkkoon kuulumisessa olennaista on se, mitä siitä saa” – jäsenmäärä laskenut alle 70 prosentin Kirkkoon kuulumisen syyt ovat edelleen perinteiset, mutta varsinkin nuoremmille tärkeintä on muu kuin hengellisyys.… Antero Laukkanen peräänkuuluttaa kuntouttavaa tukea, jotta työttömiä ei jäisi aktiivimallin vangiksi Kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen… KD-Lehti kysyy: Aiotko ottaa kausi-influenssarokotteen? Syksy ja talvi tekevät jälleen tuloaan ja influenssa-aaltokin on odotettavissa ennemmin tai myöhemmin.… Pääkirjoitus: Ikuinen elämä ateisteillekin Kristinuskolla ja suomalaisella kansallisuusaatteella on yhteiset juuret, muistuttaa Päivi Räsänen kolumnissaan. Kristinusko tuotiin Suomeen… Pääkirjoitus: Hävittäjähankinnat kokonaan uusiksi Hävittäjien uusinta eli ns. HX-hanke on puhuttanut viime päivinä. Vaikka nykyisen hallituksen toimikausi loppuu pian, ovat seuraavat hävittäjät käytössä vasta ensi vuosikymmenellä. Siksi hankintaa ei pidä jättää nykyiselle hallitukselle. Suomella pitää olla varaa hoitaa puolustuksensa pitkäjänteisesti ja kunnolla. Hankinnan siirtäminen esimerkiksi kolmella vuodella ei muuta asetelmaa. Siksikin hävittäjäkaupan siirtäminen myöhemmäksi ei tule kysymykseen. HX-hanke on niin tärkeä, ettei sitä voi jättää poliittisten suhdanteiden armoille. Hävittäjäkaluston on palveltava koko itsenäisen Suomen kaarta eli kaikkia eduskuntakausia. Hanketta ei voi siirtää odottamaan suotuisia rahoitusnäkymiä tai talouden suhdanteita. Tämä on hyvin perusteltua ja juuri näin toimitaan puolustuskaluston hankintojen kanssa ympäri maailmaa. Poliittiset suhdanteet saattavat myös vaarantaa koko hankkeen, mikäli hankinta politisoituu liikaa ja hankinta keskeytetään. Hävittäjien uusinta on koko itsenäisen Suomen suurin ja kallein yksittäinen kalustoinvestointi, siksikään sitä ei voi alistaa poliittiseen harkintaan. Eduskunnalla ja sen valitsemalla hallituksella pitää olla valta päättää itsenäisen Suomen suurimmasta puolustuskaluhankinnasta. Koko itsenäisen Suomen kaari tarkoittaa sitä, että hävittäjän täytyy pystyä palvelemaan kaikkia nykyisiä eduskuntapuolueita koko itsenäisyytemme ajan. Suomi on osa läntistä arvoyhteisöä. Tämän vuoksi Suomi ei voi eikä saa tehdä puolustuskalustohankintoja muista maista. Ei ainakaan Ruotsista, jolla on salainen isäntämaasopimus Yhdysvaltojen kanssa. Ei ainakaan Yhdysvalloista, jonka kanssa Suomi on nyt ja tulee aina olemaan puolueellinen suhteessa Venäjään. Ei varsinkaan Euroopasta, jossa kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat puolueettomia suhteessa Venäjään. Ei edes Kiinasta, jolla on Suomen kanssa kauppasuhteita ja jossa kommunistinen puolue tekee politiikkaa, jota ei voi hyväksyä. Ei mistään. Suomen hävittäjävalinta tulee tehdä ilman ulkopuolisia vaikuttimia. Suomen kansan etu tulee olla Suomen edun edellä. Suomen kansa tulee voittamaan tämän kilpailun, se on täysin varmaa. Suomi ei tarvitse lisää velkaa, Suomi tarvitsee lisää vaurautta. Vaurautta on jo luotu paljon. Suomen kansa on vauras, se ei tarvitse enää lisää lainaa, se tarvitsee lisää vaurautta. Vaurauden luominen tapahtuu lisäämällä kysyntää. Kuluttamisen lisääminen ei ole ollut viime aikoina suosiossa, mutta sitä sen pitää olla, mikäli halutaan vaurastua ja luoda kysyntää. Kulutuksen lisääminen on paras tapa kasvattaa vaurautta. Vaurautta voidaan luoda myös finanssipuolella, mutta ei valtion toimesta. Valtio ei ole kykenevä luomaan vaurautta. Se ei kykene siihen sen takia, että se on instituutio. Instituutio voi luoda vaurautta, mutta se kykenee vain luomaan epätasa-arvoa, ei luomaan vaurautta. Se pystyy luomaan vain lisää finanssiongelmia. Mikäli valtio kykenisi luomaan vaurautta, niin sitä vaurautta olisi myös syntynyt. Mutta kun sitä ei ole syntynyt. Eikä se synny myöskään tällä finanssivalvonnalla. Vaurautta voi luoda, mutta vain yritykset, markkinat ja finanssiala, sekä jossain määrin keskuspankit ja hallitukset. Vaurautta voidaan luoda, jos sitä halutaan. Valtio on kuitenkin toimillaan luonut valtavasti finanssiongelmia, se pystyy luomaan niitä jatkossakin. On täysin selvää, että Suomen kansan etua ei valvo kukaan, eikä se ketään kiinnosta. Mutta eihän Suomen kansa edes mitään omista, vaikka on ollut olemassa kauemmin kuin mikään muu valtio.
...

Se ei riittänyt heille, koska tämän jälkeen oli sitten pakko tehdä vielä toinen skandaali. Koska näistä eduskunnan ulkopuolisista pienpuolueista paljastui eräs tapaus. Tässä tapahtui vielä sellainen tapaus, että Suomen poliittinen puolue, jonka nimeä en nyt kerro. Niin siinä tämä puolue oli jättänyt maksamatta nämä arvonlisäverot ja sai siitä sitten huomautuksen. Sen jälkeen tämä kyseinen puolue uhkasi lähteä Euroopan unionista pois.
Eli tämä Suomen poliittinen puolue oli jättänyt maksamatta arvonlisäverot Euroopan Unionille ja EU sitten ilmoitti tämän puolueen puoluejohdolle, että teidän puolueenne on jättänyt arvonlisäverot maksamatta Euroopan Unionille.
...

Toisaalta pyrin olemaan myös avoin muiden näkemyksille, vaikka en olisikaan samaa mieltä niin arvostan mielipidettä, kunhan sen esittäjä ei yritä pakottaa mielipiteitään minulle eikä pyri saamaan muita noudattamaan näkemyksiään. Pidän itseäni vasemmistolaisena, mutta en näe itseäni äärivasemmistossa vaan maltillisessa vasemmistossa, mutta tämä voi olla väärä käsitys sillä en osaa sanoa millainen on maltillinen vasemmisto tai maltillinen oikeistolainen. En usko kapitalismin autuuteen vaan olen sitä mieltä, että myös kapitalismissa on suuria puutteita, joita tulisi korjata. Mielestäni on parempi pyrkiä korjaamaan epäkohtia, kuin pyrkiä luopumaan koko järjestelmästä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että kapitalismi on huonoista järjestelmistä paras. En tiedä millainen olisi täydellinen järjestelmä ja siihen tuskin osaa vastata kukaan. Kannatan markkinataloutta ja vastustan keskusjohtoista komentotaloutta ja suunnitelmataloutta ja valtion sekaantumista talouselämän ohjaukseen. Mielestäni valtion on parempi hoitaa pakolliset asiat, kuten peruspalveluiden tuottaminen ja oikeuslaitoksen toiminta ja pyrkiä pysymään erossa talouselämästä. En hyväksy valtiovallan puuttumista pörssiyritysten toimintaan tai yhtiöiden fuusioimista valtion omistuksen vähentämiseksi. Mielestäni valtiolla on vain vähän syytä olla mukana pörssiyhtiöiden toiminnassa. Mielestäni valtio on hyvä jättää taka-alalle pörssiyhtiöiden toiminnasta, koska valtion ja yksityisten pörssiyhtiöiden tavoitteet eroavat usein toisistaan, joka johtaa ristiriitatilanteeseen ja valtion sekaantumisen ei tulisi lisätä markkinoilla jo vallitsevaa epävarmuutta. Kannatan mahdollisimman suurta yksityistä omistusta, joka mielestäni johtaa kilpailuun ja tehokkaaseen resurssien hyödyntämiseen, jota kannatan, koska mielestäni kilpailu on tehokkaampaa, kuin valtiojohtoinen järjestelmä. Mielestäni valtio ja yksityiset yhtiöt täydentävät hyvin toisiaan, sillä jos valtio puuttuisi markkinoiden toimintaan, johtaisi se suuriin epävarmuustekijöihin, eikä välttämättä parantaisi markkinoiden toimintaa.

...

Esimerkiksi tässä artikkelissa esitetty ajatus, että luottamusmiehen valinnan jälkeen ammattiliittoon kuuluvat työntekijät irtisanotaan luottamusmiehen valitsemisen johdosta, on mahdollista silloin, jos on olemassa valvontajärjestelmä, joka pystyy estämään sellaisen toiminnan.

...

Valvontajärjestelmän rakenteessa pitää pyrkiä siihen, ettei se vaikuta valvottavan päätöksentekoon. Jos järjestelmä vaikuttaa valvottavan päätöksentekoon, se voi johtaa siihen, ettei valvottava ota päätöksenteossaan huomioon kaikkea asiaan vaikuttavaa informaatiota. Esimerkiksi jos valvottavalla ei ole käytössään kaikkea sitä informaatiota, joka sillä tulisi olla, järjestelmä voi johtaa siihen, ettei valvottava ota päätöksenteossaan huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja. Jos valvottava saa käyttöönsä sellaista informaatiota, jota sillä ei ole ollut käytössään, järjestelmä voi johtaa siihen, ettei valvottava ota päätöksenteossaan huomioon kaikkia asiaan vaikuttavia seikkoja.

...

Finanssivalvonnan puolueellisuuden johdosta Finanssivalvonta ei noudata puolueettomia päätöksiä tehdessään lakia. Lisäksi Finanssivalvonnan päätökset perustuvat usein harhaanjohtaviin ja virheellisiin perusteluihin sekä lausuntoihin, joiden mukaan Finanssivalvonta olisi ollut aina oikeassa. Myös Finanssivalvonnasta annetun lain 32 b § 2 momentti on johtanut Finanssivalvonnan virheellisiin lausuntoihin. Kun Finanssivalvonnan puolueellisuus on nyt selvinnyt myös Finanssivalvonnalle itselleen, se voi jatkaa entiseen malliin puolueellisuuttaan ja peitellä virheitään. Virheellistä lakia voidaan muuttaa vain virheellisen lain nojalla ja virheellinen laki on nyt Finanssivalvonnan puolueellisuuden vuoksi perustuslain vastainen laki.

...

Perustuslain 60 § kieltää poliittiset virkanimitykset. Silti esimerkiksi Matti Louekoski oli Suomen Pankin johtokunnan jäsen, vaikka hän oli saanut Suomen Pankilta eläkkeen sen jälkeen, kun oli jäänyt Suomen Pankista eläkkeelle. Myös Louekosken valinta oli täysin poliittinen nimitys ja hän oli puoluekannaltaan sosiaalidemokraatti.

Myös Matti Louekosken veli Jukka Louekoski on poliittinen virkanimitys. Hän toimi Esko Ahon valtiovarainministerikaudella Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan puheenjohtajana. Tässä asemassa hän hyväksyi valtion vuoden 1996 budjettia laadittaessa kunnallisten palvelumaksujen ja taksojen korotukset ja esitti kunnallisten verojen korottamista. Lisäksi Jukka Louekoski toimi kunnallisten peruspalvelujen arviointiryhmän varapuheenjohtajana ja hän oli myös Kuntaliiton hallituksen varajäsen ja Suomen Kuntaliiton varapuheenjohtaja vuosina 1999-2004. Jukka Louekoski toimii edelleen Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtajana.

Louekosken veljesten veli Markku Louekoski toimi Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajana vuosina 1996 – 2001. Markku Louekosken johtajakauden alkupuolella työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat Euroopan rahaliiton perustamisasiakirjat. Kun Markku Louekosken johtajakauden loppupuolella työmarkkinakeskusjärjestöt allekirjoittivat Euroopan rahaliiton perustamisasiakirjat, Markku Louekoski allekirjoitti ne Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtajana.

Markku Louekosken johtajakausi Kunnallisessa työmarkkinalaitoksessa päättyi, kun hänet nimitettiin Kunnallisen eläkevakuutuksen varatoimitusjohtajaksi. Markku Louekosken ollessa Kunnallisen työmarkkinalaitoksen johtaja, työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajien eläkejärjestelyt muuttuivat. Suomen Pankkiyhdistyksen työmarkkinajohtajan Markku Hyvärisen eläkejärjestelyt muuttuivat. Pankkiyhdistys fuusioitiin Finanssialan keskusliittoon.

Kun Pankkiyhdistyksen johtajan Markku Hyvärisen eläkejärjestelyt muuttuivat, Markku Hyvärinen nimitettiin Pankkiyhdistyksen ja sen seuraajan Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajaksi.

Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajaksi nimitettiin vuonna 2013 Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Piia-Noora Kauppi.

Finanssialan keskusliitto edustaa Suomessa toimivia pankkeja ja vakuutuslaitoksia, kuten vakuutusyhtiöitä. Pankki- ja vakuutuslaitosten keskusjärjestöä, Finanssialaa, johtaa Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Piia-Noora Kauppi. Hän edustaa siis myös Elinkeinoelämän keskusliittoa, joka valvoo Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssialan keskusliiton ja Finanssivalvonnan toimia. Piia-Noora Kauppi oli jo vuonna 2011 Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja, jonka alaisuudessa toimivat myös Keskuskauppakamari, Elinkeinoelämän keskusliitto, Keskuskauppakamari ja Keskuskauppamarin koulutus ja tutkimus. Keskuskauppakamari ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat myös edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitoa valvovan Finanssivalvonnan (Fiva) neuvottelukunnassa, johon Finanssialan keskusliitto valitsee edustajakseen Finanssialan keskusliiton johtajan, vaikka Finanssialan keskusliitolla on Fivassa myös oma edustajansa. Piia-Noora Kauppi ei ole jäävännyt itseään myöskään Finanssiala ry:n toiminnasta eikä ole antanut julkista lausumaa toiminnastaan Fivan neuvottelukunnan jäsenenä, vaikka se on Euroopan finanssivalvontajärjestelmän, EFSA:n, ohjeistusten mukaan välttämätöntä eturistiriidan ilmetessä. EFSA on laatinut eturistiriitojen havaitsemista varten erityisen kyselylomakkeen.

Fivan tulee valvoa pankkien, vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten toiminnan lainmukaisuutta, luotettavuutta ja sopivuutta. Finanssivalvonta valvoo myös työeläkevakuutusyhtiöiden sekä vakuutusyhdistysten, muiden vakuutuksenantajien, eläkesäätiöiden ja vakuutuskassojen toiminnan lainmukaisuutta ja voi myös tietyin edellytyksin määrätä työeläkevakuutusyhtiöiden johdon jäseniä eroamaan. Työeläkevakuutusyhtiöihin sovelletaan siis huomattavasti tiukempia säännöksiä kuin muihin vakuutusyhtiöihin. Työeläkevakuutusyhtiöt on vapautettu kokonaan arvopaperimarkkinoita koskevista säännöksistä. Ne on vapautettu myös vakuutusyhtiölain mukaisesta vakavaraisuusvaatimuksesta.

Fiva valvoo, että finanssialan yritykset eivät toiminnassaan ota toiminnassaan huomioon ainoastaan omia etujaan, vaan myös asiakkaiden ja yhteiskunnan edut tulevat huomioonotetuiksi. Fiva valvoo myös finanssialan yritysten ylimmän johdon sopivuus- ja pätevyysvaatimusten noudattamista. Lisäksi Fivan tehtävänä on edistää finanssimarkkinoiden tervettä kehitystä ja finanssipalveluja käyttävän asiakkaan suojaa sekä luottamusta finanssimarkkinoiden toimintaan.

...

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta ovat julkaisseet julkisen valvonnan ja tarkastuksen yhteisen vuosiraportin 2011 . Finanssivalvonnan toimintaa on raportissa arvioitu sekä toiminnan tulosten että toiminnan järjestämisen näkökulmasta. Suomen Pankin johtokunta käsittelee vuosiraportin tulokset. Finanssivalvonta julkistaa vuosiraportin ja sen sisältämän arvioinnin valvontatoiminnastaan 31.3.2012.​

...

Euroopan parlamentti on korostanut myös pankkivalvonnan avoimuutta sekä valvottavien yhtiöiden hallitusten, johdon ja osakkeenomistajien sitouttamista valvontaan.

...

Nordea Pankki Suomen Markets -yksikön johtaja Jukka Lepomäki on ollut myös Nordean Private Bankin yksikön johtaja ja toiminut Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajana toimi myös vuonna 2005 Jukka Lepomäki. Vuonna 2005 Nordea Pankki Suomen toimitusjohtajana toimi Markku Pohjola.

Jukka Lepomäki oli Nordea Pankki Suomen toimitusjohtaja ja Nordean Suomen toimintojen johtaja. Nordean Suomen toimintojen johtajana Jukka Lepomäki vastasi Suomen vähittäismarkkinoista. Jukka Lepomäki oli vuonna 2005 Nordean Suomen toimintojen johtaja. Markku Pohjola vastasi tuolloin Nordean vähittäispankin henkilöasiakkaiden palvelusta Suomen markkinoilla. Vuonna 2005 Markku Pohjola vastasi Suomen henkilöasiakkaiden palveluista Suomen markkinoilla.

Vuonna 2004 Rahoitustarkastuksen johtaja Kaarlo Jännäri oli Rahoitustarkastuksen (nykyinen Finanssivalvonta) johtokunnan puheenjohtajana. Jännäri oli Nordean hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003.

Nordean varatoimitusjohtaja Kari Jordan on toiminut Nordea Pankki Suomen varatoimitusjohtajana vuodesta 2007.

...

Nordean konsernijohtaja Casper von Koskullin on Nordean hallituksen puheenjohtaja vuonna 2015. Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosin on myös Sampo Oyj:n toimitusjohtaja ja hän on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on Sampo Oyj:n suurin omistaja ja määräysvallassa. Wahlroos on myös Sampo Oyj:n suurimman omistajan ja määräysvallassa. Sampo Oyj on Nordea-konsernin emoyhtiö.

...

OP-ryhmällä on eniten pankkikonttoreita koko maassa. OP Ryhmällä on yli 1 100 konttoria Suomessa. OP-ryhmän markkinaosuus on yli 40 %. Markkinaosuus on laskettu luottolaitosten yhteenlasketuista tasearvoista.

...

Nordea ilmoitti marraskuussa 2015, että konsernin verojalanjälki vuonna 2014 oli 44 miljardia euroa ja siihen sisältyi 3,7 miljardin euron edestä kertaluonteisia eriä. Nordean konsernijohtajan Casper von Koskullin mukaan yhtiön verojalanjälki vuonna 2014 vastasi kooltaan 2,4:ää prosenttia koko konsernin taseen loppusummaan suhteutettuna. Nordea-konsernin yhteisöveropotti Pohjoismaissa oli yli 400 miljoonaa euroa, ja sen määrä kasvoi edellisvuotisesta yli 25 prosentilla. Suomessa Nordea-konsernin yhteisöveropotti vuonna 2014 oli 133 miljoonaa euroa ja koko Nordeassa noin 450 miljoonaa euroa. Nordea ei maksa yhteisöveroja Suomeen, koska se siirtää koko tuloksensa pois Suomesta veroparatiisiin.

...

SP:n johdon valinta ei ole enää eduskunnan päätös, vaan sen nimittää pankin johtokunta. Perustuslain mukaan nimitysvaltaa voidaan siirtää, jos laissa on siihen oikeuttava valtuutus.

...

SP:n riippumattomuuden kasvattaminen on siis vain näennäinen toimi, koska pankki on joka tapauksessa hallituksen ja sen kontrollissa toimivan johdon valvonnan alaisuudessa.

...

Finanssivalvonnan puolueettomuus ei myöskään ole selvää. Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jukka Vesala kommentoi veroparatiisitaloutta Ylen Spotlight-ohjelmassa (17.9.) seuraavasti: ”Voidaan kysyä, onko oikein, että pankit markkinoivat agressiivisesti palveluita, joiden kautta rahat siirretään verokeidas- ja veroparatiisialueille”.

...

Mitä seuraavaksi? Joko Finanssivalvonnan johtokunta lopettaa puolueellisuuden ja aloittaa toimintansa puolueettomasti?

...

Tässä on tietoa mitä tuolla valiokunnalla tehdään ja miten sinne on ihmisiä nimitetty: "Valtiovarainministeriöstä nimetään virkamies, jonka tulee valmistella valtiovarainvaliokunnalle annettavat asiat. Lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja ja Finanssivalvonnan johtaja ovat valiokunnassa pysyviä asiantuntijoita.

...

Valiokunta saa tietoja myös Finanssivalvonnan johtokunnalta, sen puheenjohtajalta sekä yksittäiseltä jäseneltä. Valiokunta saa Finanssivalvontaa koskevia tietoja myös tarkastus- ja riskivaliokunnilta.

...

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimii kansanedustaja Matti Ahde ja jäseninä kansanedustajat Jukka Gustafsson, Hannakaisa Heikkinen, Anne Holmlund, Eero Heinäluoma, Marjo Matikainen-Kallström, Pirkko Mattila, Kari Tolvanen, Pia Viitanen. "

...

Tässä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Valtioiden ja suurpääoman symbioosi on vahva. Tästä huolimatta ihmisten pitäisi herätä ja alkaa kyseenalaistaa toimintaa. Valtioiden, poliitikkojen ja pankkiirien intressit menevät niin paljon ristiin, ettei voida puhua enää mistään markkinataloudesta tai kilpailusta. Valtion ja suurpääoman symbioosi aiheuttaa aina sen, että valta ja varallisuus kerääntyy suurpääoman edustajille ja sen seurauksena myös varallisuus ja valta keskittyy samoille tahoille, mikä lopulta johtaa aina fasismiin, oli kyseessä sitten valtio, tai kapitalistinen markkinatalous. Fasismi ei kuitenkaan ole mikään pysyvä olotila, sillä lopulta fasistisen vallankäytön tuloksena syntyy aina fasistisen vallan romahdus.

...

"1. Fasismi on vallan keskittämistä vahvan ja totalitaarisen hallinnon alle, sekä sellaisen hallinnon ihannoimista. Se pyrkii turvaamaan vakautta tukahduttamalla kansan tahdon, tai estämällä kansan pääsyn sen pariin, jotta se voi ylläpitää vakautta. 2. Fasismi ihannoi vahvaa, kurinalaista, vahvaa johtajaa."

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/en-johtoon/

...

http://mvlehti.net/2/REDACTED/n-johtohahmo/

...

Finanssivalvonnalle on laissa määritelty hyvin laajat valtuudet saada tietoja pankeilta, vakuutusyhtiöiltä, sijoituspalveluyrityksiltä, rahastoyhtiöiltä ja pörssiltä, kuten laissa sanotaan, muun muassa yhtiöiden omistajista, niiden hallinnosta ja pörssiyhtiön johtoon kuuluvista henkilöistä. Tätä kutsutaan laajapohjaiseksi sisäpiiritiedon valvonnaksi.
Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajan nimittää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Nykyisen puheenjohtajan on nimittänyt valtiovarainministeri Jutta Urpilainen vuonna 2014.
Finanssivalvonnan johtokunnassa on edustus Suomen Pankista, Finanssivalvonnasta, työmarkkinajärjestöistä ja elinkeinoelämästä. Puheenjohtaja nimittää muut jäsenet kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenten pitää olla asiantuntevia finanssimarkkinoilla.
Johtokunnassa on ollut esimerkiksi vuosina 2017–2020 edustettuna Suomen Pankki, työmarkkinajärjestöjä, Suomen yrittäjät ry, Elinkeinoelämän keskusliitto, Nordea, OP-ryhmä ja OP-Henkivakuutus Oy, työeläkevakuutusyhtiö Varma, Danske Bank Oyj ja Aktia Henkivakuutus Oy. Lisäksi mukana oli kolme Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtajaa.

...

Jos pankkien todellinen vakavaraisuusvaatimus olisi 25 prosenttia, pankit olisivat liian suuria kaatumaan. Jos pankki olisi liian iso kaatumaan, sen annettaisiin mennä nurin. Pankkien todellisen vakavaraisuusvaatimuksen tulisi olla noin viisi prosenttia, koska pankki on järjestelmä. Pankki on niin kuin pieni yritys. Jos yrityksellä ei ole varaa maksaa työntekijöiden palkkoja, se menee konkurssiin. Pankki kaatuu samalla tavalla, jos sillä ei ole varaa maksaa tallettajien saatavia. Se, että pankki pysyy pystyssä, vaikka tallettajilla ei olisi mitään saatavia, ei tarkoita sitä, että pankki ei olisi ollut kaatumassa, kun se maksoi tallettajien saatavat.
Pankkien vakavaraisuusvaatimusta olisi laskettava viidestä prosentista noin yhteen prosenttiin, jotta pankeilla olisi edes pieni kannustin olla maksamatta tallettajille saatavia, vaikka talletussuojajärjestelmä kattaisikin ne. Tällä hetkellä pankkijärjestelmän suurimmat uhat eivät ole Islannin kaltaisia pankkikriisejä, vaan järjestelmäkriisejä. Pankkijärjestelmän kriisit johtuvat siitä, että tallettajat voivat nostaa rahansa pankista ilman seuraamuksia, mutta jos pankki ajautuu vaikeuksiin, tappiot sosialisoidaan. Jos pankkikriisissä pankkien annetaan mennä nurin, niin silloin pankkien tallettajilla ei ole mitään takuita saamisistaan, ja koko yhteiskunta kärsii.
...

Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltävänä olevan tapauksen käsittelyssä Finanssivalvontaa on pyydetty vastaamaan kysymykseen, onko se antanut pankeille moitteita. Tähän kysymykseen Finanssivalvonnan vastaus on ollut kieltävä. Kun Finanssivalvonta ei ole antanut pankeille moitteita, ei ole ollut tarpeen tehdä kysymystä Finanssivalvonnalle, onko Finanssivalvonta puolueellinen tai suosinut toiminnassaan jotakin valvottavaa.
Finanssivalvonta on myöntänyt, että se on puolueellinen valvottavia kohtaan ja että se on voinut suosia valvottavia esimerkiksi pankkien tekemiä valituksia selviteltäessä. Tämä puolueellisuus johtuu siitä, että Finanssivalvonnalla ei ole omaa henkilökuntaa vaan se on osa Suomen Pankin hallintoa. Kun Finanssivalvonta kuuluu Suomen Pankkiin, ovat myös kaikki valvottavat Suomen Pankin hallintoon kuuluvia. Koska Suomen Pankki on osa EKP:tä, sen on toimittava EKP:n päätösten ja linjausten mukaan. Suomen Pankki ja EKP ovat puolestaan osa kansainvälistä finanssijärjestelmää. Sen vuoksi Finanssivalvonta toimii niin kuin kansainväliset toimijat sen määräävät toimimaan.
Finanssivalvonta on myös myöntänyt, että sen toiminta ei aina kestä päivänvaloa, esimerkiksi puolueellisuuden vuoksi. Esimerkiksi pankkien tekemistä valituksista ei voida tehdä julkisia ennen kuin on käyty läpi, onko Finanssivalvonta toiminut puolueellisesti tai suosinut jotakuta osapuolta. Tämä voi johtaa tilanteeseen, että pankin kärsimät vahingot jäävät veronmaksajien maksettaviksi, koska Finanssivalvonnalla on oma lehmä ojassa. Jos pankki on tehnyt esimerkiksi valituksen Finanssivalvonnan toiminnasta, Finanssivalvonnan ei tule ottaa asiaan julkista kantaa ennen kuin on käyty läpi, onko Finanssivalvonta toiminut puolueellisesti tai suosinut jotakuta osapuolta.
...

Euroopan komission toimintaohjelma - miten komissio tekee lakiesityksensä?
Komission puheenjohtajaehdokas: Euroopan tulee pysyä avoimena
...

Suomen Pankki ja Finanssivalvonta: avoimuuden puute ja sidonnaisuudet
Finanssialan etujärjestöt, erityisesti Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, ovat Suomen merkittävimpiä edunvalvojia, joita Suomessa toimii yhteensä yli 10 ja joilla on noin 20 miljoonaa jäsentä. Niiden vaikutusvalta perustuu ennen kaikkea siihen, että niiden jäsenyritysten liiketoiminnan volyymi on noin 95 prosenttia Suomessa toimivien yritysten kokonaisliikevaihdosta, niiden rahoitustoiminta on hyvin keskittynyttä, ne harjoittavat edunvalvontaa useissa eri elimissä ja niillä on huomattavat taloudelliset voimavarat.2 Finanssialan etujärjestöillä on huomattavaa vaikutusvaltaa myös lainsäädäntötyöhön, viranomaistoimintaan, julkisen vallan käyttämiseen sekä finanssimarkkinoihin liittyvään muuhun päätöksentekoon. Finanssialan edunvalvontajärjestöistä suurimpia ovat Finanssialan Keskusliitto, Vakuutus- ja rahoitusneuvonta (FINE) sekä Finanssialan Keskusliitossa toimiva Rahoitusyhtiöjohtokunta. Finanssialan Keskusliittoon kuuluu 57 FinanssiFinanssialan Keskusliitto, Bulevardi 28, 00120 Helsinki, puh. 020 0000 000, faksi 020 0000 000, www.fkl.fi, email@example.com, www.finanssivalvonta.fi, www.fine.fi
...

Finanssivalvonnan puolueellisuus ja puolueellisuuden toteaminen
Finanssivalvonnalla on lain mukaan velvollisuus valvoa ja tarkastaa, että valvottavan toiminta on lakien, asetusten ja Finanssivalvonnan määräysten ja ohjeiden mukaista. Finanssivalvonnan puolueettomuutta on käsitelty esimerkiksi Finanssivalvonnan vastauksessa valtiovarainministeriön työryhmämuistioon (Finanssivalvonnan vastaus valtiovarainministeriön työryhmämuistioon Finanssivalvonnasta annetun lain sekä siihen liittyvän lainsäädännön uudistamistarpeita koskevasta arviomuistiosta. Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2008, s. 33‒34). Finanssivalvonnan mukaan Finanssivalvontaa ei ole perusteltua asettaa valvontatoimissaan huonompaan asemaan kuin muita valvonnan kohteita, vaikka kyseessä oleva valvottava tai valvottavakonserni olisikin valvottavan johdon näkemyksen mukaan puolueellinen. Finanssivalvonta katsoo myös, ettei valvontatoimissa saa lähtökohtaisesti huomioida sitä, että valvottava on voinut käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa valvottavan hallinnon järjestämisessä. Finanssivalvonnan mukaan valvontatoimissa on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tasapuoliseen kohteluun ja yhdenvertaiseen kohteluun. Finanssivalvonnan mukaan esimerkiksi tilanteessa, jossa valvottava on nimittänyt valvojaa tai muuta valvontaelimen jäsentä, valvottava voi valvontapäätöstä tehtäessä huomioida valvottavan näkemyksen ehdokkaan sopivuudesta. Finanssivalvonnasta saadun selvityksen mukaan Finanssivalvonta kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota tasapuoliseen ja yhdenvertaiseen kohteluun.
...

Vaalirahoituksen julkisuus
Suomessa on noudatettu 1960-luvulta lähtien puoluelakia (10/1969) ja ehdokkaan vaalirahoituksen julkisuudesta annettua lakia (414/2000). Näiden lakien perusteella puolueiden ja ehdokkaiden on julkistettava, mistä ne saavat rahoitusta ja kuinka paljon. Ehdokkaat ovat saaneet käyttää vaalimainontaan vain omia rahojaan. Lisäksi on ollut käytössä erilaisia rajoituksia, jotka ovat koskeneet ehdokkaiden ja puolueiden muuta varainhankintaa. Rajoitusten avulla on pyritty estämään sidonnaisuuksia puolueiden ja ehdokkaiden ja yritysten sekä niiden johdon välillä. Puolueet ovat julkaisseet tilinpäätöksissään tietoja varainhankinnastaan ja lahjoituksistaan, ja lahjoitusten antajat ovat saaneet julkistaa, kuinka paljon he ovat lahjoittaneet, milloin lahjoituksista on päätetty ja kuka niistä on päättänyt.
...

Vaalirahoitusilmoituksen tekemättä jättämisen perusteella ei ole annettu yhtään sanktiota. Ainoa sanktio, joka voi seurata vaalirahoitusilmoituksen laiminlyönnistä, on uhkasakko. Vaalirahoituslaissa on säädetty uhkasakosta, jonka Finanssivalvonta voi määrätä sille, joka ei ole tehnyt laissa säädettyä ilmoitusta. Finanssivalvonta ei voi määrätä sanktiota muulle toimijalle, kuten sille, joka on tukenut ehdokkaita ja puolueita.
Finanssivalvonnalla on puolueellisuutta lisääviä ominaisuuksia. Finanssivalvonnalle kuuluu julkisen rahoituksen myöntäminen ja valvonta, minkä johdosta finanssimarkkinoita ja niiden toimijoita kohdellaan paremmin kuin muita. Finanssivalvonta myös tekee tiivistä yhteistyötä valvottavien kanssa ja antaa niille neuvoja. Finanssivalvonnalta puuttuvat lähes kokonaan sellaiset elementit, joiden voidaan olettaa vähentävän puolueellisuutta. Yksi puolueellisuutta vähentävä elementti on velvollisuus olla puolueeton ja riippumaton. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta ja valvojan toiminta vaikuttaa valvottavaan.
Valvottavalla on mahdollisuus vaikuttaa valvottavalta vaadittaviin asiakirjoihin. Finanssivalvonnalta puuttuu kuitenkin kaikki nämä elementit, koska Finanssivalvonta ei ole riippumaton valvomastaan valvottavasta. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset julkaisut ovat pääosin salaisia eikä Finanssivalvonnalla ole mitään valvontaa, jonka perusteella voitaisiin saada selville, mitkä asiakirjat valvottavat antavat sille. Finanssivalvonnalla ei ole myöskään minkäänlaista mahdollisuutta tutustua valvottavien asiakirjoihin. Esimerkiksi valvottavien taloudelliset raportit eivät ole julkisesti saatavilla Finanssivalvonnalla. Finanssivalvonta voi antaa lausuntoja valvottavien asiakirjoista, mutta ei voi tutustua asiakirjoihin eikä saada tietoja. Tämä aiheuttaa tilanteen, jossa Finanssivalvonnalle annettavat tiedot eivät välttämättä ole oikeita tai riittäviä. Lisäksi Finanssivalvonnalta puuttuu puolueeton tarkastus ja arviointi sen omasta toiminnasta. Tästä esimerkkinä on Finanssivalvonnan tekemä tarkastus Finanssivalvontaan, jonka johdosta Finanssivalvonta on muuttanut toimintatapojaan, mutta siitä huolimatta ei ole löytänyt puutteita sen toiminnassa, joten Finanssivalvonnalla ei ole ollut tarvetta muuttaa toimintatapojaan.
...

Pankkien työntekijöiden toiminnan valvonta on erityisen tärkeää silloin, kun pankit saavat valtion rahoitusta. Esimerkiksi silloin kun pankki ottaa valtion rahoitusta, niin pankin työntekijät tekevät suuria päätöksiä koskien pankin rahoitusta. Tällöin on tärkeää, että pankkien työntekijät toimivat moraalisesti, jotta pankin asiakkaille ei tule ongelmia. On tärkeää, että asiakkaiden varat säilytetään erillään pankin rahoista, jotta työntekijöiden tekemät päätökset eivät vaikuttaisi pankin asiakkaisiin. Esimerkiksi jos pankin työntekijän tekemä päätös olisi asiakkaan etujen vastainen, tulisi pankin tiedottaa asiasta.
Valtion rahoituksella on siis vaikutusta pankkien työntekijöiden toimintaan. Tämä on hyvä asia. On kuitenkin syytä kysyä, tulisiko pankkien rahoituksen valtion varoista olla lakisääteistä. Jos pankit saavat valtion rahoitusta, ei pankin työntekijöiden välttämättä tarvitse toimia niin rehellisesti kuin ilman valtion rahoitusta. On kuitenkin tärkeää, että valtion rahoituksella ei ole vaikutusta työntekijöiden toimintaan. Tästä johtuen Finanssivalvonnan toiminnan tulee olla puolueellisuus-vapaata ja puolueetonta.
...

Finanssivalvonnan puolueellisuus näkyy sen omissa valvontatiedoissa.
Finanssivalvonta antoi 15.6.2018 vastauksensa koskien sitä, että ovatko Finanssivalvonta ja sen virkamiehet toimineet oikein, kun olivat valvoneet eläkevakuuttamista Finanssiala ry:n tekemän kantelun mukaan. Finanssivalvonta myönsi, että heidän toiminnassaan on ollut puutteita ja, että ne johtuivat pitkälti resurssipulasta. Lisäksi he vetosivat siihen, että Finanssiala oli lähettänyt kantelun liian myöhään ja se, että Finanssiala ry oli pyytänyt kantelun salaamista, ei heidän mielestään ollut oikeutettua.
...

Uuden yhtiön toimitusjohtaja ja hänen lisäkseen nimettävät avainhenkilöt ovat Arsenalissa työskennelleet Jari-Pekka Vilkman (51) vastuualueenaan sijoitus-toiminta sekä Jouko Bergius (56), joka vastaa kiinteistötoiminnasta.

Kiinteistöyhtiön hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Henrik de la Chapelle . Hänen mukaansa nyt muodostettu uusi kokonaisuus ei ole suunnattu yksityisille sijoittajille vaan muille institutionaalisille toimijoille. Tällaisia toimijoita on hänen mielestään noin 10 kappaletta Suomessa.

...

Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja nimetään 15 joulukuuta pidettävässä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Bergius arvioi uuden toimitusjohtajan tulevan mahdollisesti muualta kuin Arsenalista:

...

On myös huomattava että näidenkin valtionyhtiöiden tappiot maksavat viime kädessä kansalaiset. Siksi nämä rahat tulee kerätä suoraan kansalaisilta pois, jolloin niistä voidaan maksaa kansalaisille vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta jonka ovat aiheuttaneet epäpätevät poliittiset päättäjät ja heidän lähipiirinään olevat yhtiöiden johdon edustajat sekä virkamiehet jotka sallivat tällaiset väärinkäytökset kansalaisia kohtaan

...

Kansalaisten omaisuus sosialisoimalla estetään tehokkaasti heidän mahdollisuutensa parantaa omaa elintasoaan jos tulee eteen yllättäviä menoeriä koska kaikki säästöt ovat nyt kiinni tuottamattomassa omaisuudessa josta ei voi saada tuloja silloin kun niitä tarvitsisi. Tällainen johtaa helposti kansalaisten kurjistumiseen, mikä taas on omiaan heikentämään myös yhteiskunnan toimintakykyä ja vakautta

...

Jokainen ymmärtää ettei mitään tällaista tapahdu oikeasti tässä meidän reaalimaailmassamme. Meidän maailmassammehan kyse oli vain siitä että jotkut ihmiset eivät osanneet elää oman taloutensa kanssa tai elivät yli varojensa, minkä johdosta joutuivat vaikeuksiin ylivelkaantumisen seurauksena ja siksi menettivät rahansa muille ihmisille jotka sitten lainasivat ne näille ongelma-asiakkaille joilta perivät saatavansa pois itselleen sen jälkeen kun olivat myöntäneet lainaa.

...

Koska kaikki suomalaiset eivät voi tulla varakkaiksi pelkästään lottoamalla, täytyy heidän rikastua muulla tavalla kuin onnella. Koska rahan omistaminen on yksi ihmisen perusoikeuksista eikä ihminen saa vapaasti tehdä itselleen rahaa ilman että joku muu määrää hänelle töitä tehtäväksi jossain muussa paikassa ja johonkin muuhun aikaan päivästä (paitsi jos suostuu työskentelemään palkatta tai lähes ilmaiseksi), joutuvat ihmiset itse tekemään jotain muuta työtä sen ajan kun he tekevät sitä työtä jonka tekemisestä heille ei makseta.

...

Valtion yrityksiä jotka on myyty yksityisille niin niitähän pitää verottaa ankarasti koska eihän se yritys saa niitä tuloja muualta kuin kansalaisilta eli osakkeenomistajilta ja heidän osakepotistaan. Tällöin yrityksen veroastetta voidaan nostaa entisestään jotta saadaan kassaan enemmän rahaa jolla sitten hoidetaan kansalaisten hyvinvointia johon kuuluu myös ilmainen sairaanhoito, mutta sen ehtona pitäisi olla että ei käytetä verorahoja tai ainakin pienennetään niiden määrää kun kyseessä on akuuttihoito vaan pitää siirtyä ns ennalta ehkäisevään terveydenhoitoon joka tulisi veronmaksajille halvemmaksi.

...

Ongelmaksi muodostuikin kiinteistöjen arvon määrittäminen. Esimerkiksi Espoon Mankkaa sijaitsee hyvällä paikalla ja alueella on sekä suuria yrityksiä että yksityisiä asuntoja – tämän johdosta alueen hintakehitys oli hyvä joten ei nähty järkeväksi myydä sitä pilkkahintaan, vaikka laman vuoksi kauppa ei muutenkaan käynyt kovin vilkkaasti. Kiinteistöjen myymisestä vastuussa ollut Arsenal-varainhoidon osastopäällikkö pyysikin kiinteistönvälittäjiltä arvioita asuntojen hinnoista kyseisellä alueella.

...

Arsenal joutuikin perääntymään asuntojen alennusmyynnissä koska valtio (siis veronmaksajat) alkoivat menettää miljoonia. Tämä sai myös Arsenalin johdon varpailleen ja pian alkoikin Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön alasajo.

...

Ps2.. Valtion omaisuus kannattaisi siirtää johonkin rahastoon kuten ruotsin kruunu niin se olisi suojassa. Niin pitäisi tehdä myös Suomen omaisuudelle ettei sitä pysty kukaan ostamaan mutta politikoille on varmaan paljon parempi vaihtoehto pitää omaisuus jossain piilossa ettei kukaan näe eikä siitä silloin tule kulujakaan.

...

Rahaa saa markkinoilta ihan nollakorolla, joten sitä kannattaa aina laittaa sijoituksiin joista maksetaan vähintään 3% tuottoa joka on pitkällä tähtäimellä todella hyvä ja sillä pääsee jo pitkälle. Jos rahaa laitetaan johonkin sellaiseen johon se ei sovi niin sen arvo laskee eikä nouse kuten sijoittamisessa jossa yleensä saadaan parempi tuotto pienemmällä riskillä kuin siinä omassa käytössä olevassa omaisuusluokassa mikä kullakin on.

Esim itse olen saanut omasta omaisuudestani 6% tuoton sijoituksille vaikka en ole ottanut edes yhtään riskiä vaan kaikki on ollut täysin passiivista ja mitään vaivaa sijoitusten tekemiseen tai seuraamiseen niiden tekemisen jälkeen, se on suurin omaisuuteni minkä pystyn saamaan vain jos laitan rahani johonkin sijoituskohteeseen. Asuntoni arvonnoususta minulla ei ole juuri enää tietoa sillä sen hinta laski useita satoja euroja vuodessa viime vuonna eikä nousu näy alkavan tänäkään vuona ainakaan toistaiseksi kun asunnon sijainti oli huono ja siksi jäi myymättä vaikka kysyntää olisi ollut ihan kohtuuhintaan.

...

Jos itsellä olisi ylimääräistä varallisuutta jota pitäisi sijoittaa jonnekin, sijoittaisin ne itse hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Sijoittaisin myös osan niistä sellaiseen maahan johon on helppoa mennä vaikka paikan päälle tekemään kauppaa sillä maailma globalisoituu koko ajan kovaa vauhtia eikä kaikki tapahdu enää suomen tai ruotsin sisällä vaan markkinat ovat globaalit ja tulevaisuudessa voi käydä niin että kaupankäynti tapahtuu lähes pelkästään netin välityksellä mutta kohdemaata ei silti vaihdeta.

...

Joo niin näyttää olevan , että aina tarvitaan jotain uutta "johtavaa henkilöä" hoitamaan asioita jotka ovat aivan selkeitä ja joita kaikki muut voivat tehdä...ja näin ollen ne jää tekemättä. Tämä homma alkaa saada sellaisia piirteitä joka paikassa ettei tässä enää tiedä itkeäkö vai nauraa...

...

Jos Suomen valtio olisi pörssiyhtiö niin valtion omaisuuden hoitoyhtiön johtoon valittaisiin ammattisijoittajia tai talousasiantuntijoita eikä poliitikkoja. Poliitikot ovat usein ammattitaidottomia mutta kun heillä kaikilla sattuu oleen sama päämäärä saada hyvä palkkiovirka jostain ulkomailta...ja kansa maksaa...

...

Nykyinen tilanne on täysin kestämätön sillä viranomaisten vähäiset voimavarat eivät voi olla esteenä kansalaisen perusoikeuksien turvaamiselle tai yhteiskunnan etu ei edellytä kansalaisten asettamista eriarvoiseen asemaan perintäyhtiöiden toimien seurauksena. Viranomaisvalvonta tulee viipymättä saattaa riittäväksi sekä huolehtia myös siitä ettei perittävät palkkiot ylitä todellisia kustannuksia (omaisuudenhoitoyhtiö arsenal maksoi omaisuudenhoidosta ja toimitusjohtaja sai vielä palkan lisäksi hyvän lisäpalkkion)

...

"Valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal oli myynyt joulukuussa 1994 kiinteistönsä Merita Kiinteistöjen hallinnoimalle kiinteistösijoitusyhtiölle Arctos Holdingille . Kaupasta sovittiin salassa Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiön silloiselta johdolta. Myyntituoton piti kartuttaa valtion pankkitukea , jota valtio maksoi 1990-luvun alun pankkikriisistä kärsiville säästöpankeille.

Todellisuudessa kaupasta syntynyt myyntivoitto annettiin kuitenkin Arsenalin toimitusjohtajalle Seppo Sipolalle .

...

On totta että Sammon Sampo Pankki on eriytetty omaksi yhtiökseen (joka kylläkin kuuluu osana Sampo-Leonia konserniin), mutta kuten todettua tämä johtuu pankkimarkkinoiden uusjaosta jossa Suomeen muodostettiin kaksi suurta "pankkiryhmää": Osuuspankkien yhteenliittymä + Säästöpankit. Näin ollen koko OP-ryhmän tuloksesta suuri osa tulee muusta kuin pankkitoiminnasta: vakuutuksista, varainhoidosta ym.

...

Ja vielä kerran tuo "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy":n omaisuuden arvo on arvioitu olevan noin 11 500 000 000 eli pyöreästi 20 miljardia markkaa (2,5 mrd€). Tämä summa pitää sisällään mm kiinteistöjä ja pörssiosakkeita. Lisäksi se kattaa luottotappioita 1 950 000€ edestä jotka olivat vain murto-osa Arsenalin kaikista vastuista! Ja nämäkin varat valtio menettää nyt sitten lopullisesti koska omaisuus myytiin pilkkahintaan "omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:lle" jonka osakepääomasta 90% omistaa Omaisuudenhoitoyhtiön oma johto!! Kyllä tuo toiminta on ollut täysin ammattitaidotonta!!

...

Jos sitten mietitään mahdollisuutta myydä esim. suuri osa valtion omistamista teollisuuslaitoksista (kuten on spekuloitu), vaikkapa paperiteollisuudesta niin tässä törmätään myös hyvin mielenkiintoisiin kysymyksiin, joihin en osaa sanoa suoraa vastausta mutta veikkaisinpa vaan, että näitä asioita on pohdittu valtiollisessa johdossa ja mahdollisesti hyvinkin laaja-alaisesti.

...

"Kommunistisen puolueen tarkoituksena ei ole johtaa mihinkään kumoukseen, vaan taistella Suomen työväen etujen puolesta nykyisen yhteiskuntajärjestyksen vallitessa; se on puolueohjelmamme ydinkohta.

...

Näin kirjoitti SKP: puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen kirjassaan "Suomalaisena Kommunistina" joka ilmestyi hänen kuoltuaan Tukholmassa vuonna 1960. Hän kirjoittaa muunmuassa seuraavaa (koko teksti linkissä) : "Suomen Sosialistinen Reformatioliike on aina pyrkinyt pitämään itseään työväenluokan vallankumouksellisena etujoukkona, proletaarisen vallankumouksen esitaistelijana ja etujoukkoliikkeenä porvarillisia parlamenttarismia y.m vastaan . Kun puolueen johtomiehet ovat katsoneet Suomen aseman vaativan jyrkkää aseellista toimintaa Venäjän bolshevikkivallankumousta kohtaan , ei ole edellytetty sellaista politiikkaa kuin se oli mikä johti sotaan Neuvosto-Venäjää vastaab.

...

Taas kerran saa nauraa itsensä kipeäksi kun katselee YLE:n A-zoom ohjelman "Uusliberalismi Suomessa" jossa entinen Vasemmistoliiton kansanedustaja (joka erotettiin eduskuntaryhmästä koska hän halusi hallitukseen Kokoomuksen kanssa ja äänesti hallitusta vastaan) nykyinen Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen vääntää rautalangasta mikä on hyvinvointivaltion tarkoitus: pitää ihmiset köyhinä.

...

Kuulostaako tutulta? Monen mielestä varmasti kyllä! Mistä tämä johtuu kun itse olen huomannut että monella kaverilla on rahaa enemmän kuin minulla, mutta silti tili aina tyhjänä ennen palkkapäivää? Tähän kysymykseen lähdin etsimään vastausta muutama viikko sitten. Pohdinnan tuloksena löysin itsestäni tuhlaavaisen ihmisen jonka kulutuskohteita ei juurikaan ole muu kuin ruoka ja vuokramenot, joten päätin muuttaa tapani kertaheitolla!

...

Tänään sain kuulla että minulla on taas uusi blogi... tämä tuli aivan puun takaa sillä luulin ettei tätä blogia edes lue kukaan :D Kiitos siitä kuitenkin kuuluu kaikille blogini lukijoille ja nyt teille onkin tulossa mukavia muutoksia blogiini! Aion nimittäin laajentaa blogin koskemaan koko sijoitusomaisuuttani (osakkeet, asunnot jne.). Syy tähän laajennukseen johtuu yksinkertaisesti ajan puutteesta sekä mielenkiinnon lisääntymisestä muita omaisuuslajeja kuin osakkeita kohtaan.

...

Kaupan johdosta S-pankin osuus pörssinoteerattujen yhtiöiden osakkeiden arvosta nousee 1 prosentista yli 16 prosenttiin joten sen on jatkossa noudatettava ns liputussääntöjä. Lisäksi yhtiön on julkistettava tulos- ja tasetietoja nykyistä enemmän sillä S-Pankin taseessa tulee näkymään osakesijoitukset sekä rahana että osakkeina, koska nykyisin nämä kulkevat taseen ulkopuolisina arvopapereina joita ei tarvitse laskea mukaan tasetta laskettaessa.

...

Eli jos valtion omaisuutta myydään niin kyllä ne kannattaa laittaa johonkin uuteen ja kannattavaan toimintaan. Esim uusi kaivostoiminta voisi olla yksi vaihtoehto..

...

6.) Eläkevaroja on ruvettava hoitamaan sellaisella ammattitaidolla ettei eläkevakuutusyhtiöiden johtajille tarvitse maksaa miljoonabonuksia veronmaksajien rahoista!

...

Omaisuudenhoidon (Arsenal-omaisuudenhoitoyhtiö) johtaja Seppo Salonen kertoo seuraavaa:

...

Kolikot tulevat myyntiin myös vähittäiskauppaan . Kolikkojen hinnat ovat noin puolet markkinahintojen arvosta. (tämä on johtanut siihen että monet maksavat nykyään ostokset euron kolikkoina)

...

Yhtiön palveluksessa on 35 toimihenkilöä . Arsenalin hallituksen puheenjohtajana jatkaa edelleen koko sen toiminnan ajan tehtävässä toiminut ministeri Siimeksen edeltäjä Tuulikki Hämäläinen

...

sekä luottotappioihin että sopimusriskeistä johtuviin oikeudenkäyntitilanteisiin sekä

...

Valtiontalouden tarkastusvirasto antoi 15 päivänä tammikuuta 2004 tilintarkastuskertomuksen omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnasta vuosilta 2000 ja 2001. Tilintarkastuskertomuksessa todettiin puutteita liikekirjanpidossa sekä kustannuslaskennassa yhtiön liiketoiminnan luonteesta johtuen (liiketaloudellista tulosta ei voitu suoraan johtaa kirjanpidoista). Lisäksi tilintarkastaja totesi, että omaisuudenhoitoyhtiön tasetta oli hoidettu niin sanotulla ylipoistomenettelyllä joka johti valtion rahoitusvastuun kasvuun.

...

Koska valtion velkaa ei käytännössä voida vähentää ellei uutta velkaa oteta, johtaa tämä siihen että valtion omaisuus hupenee jatkuvasti ja lopulta siitä saadut rahat eivät riitä velkojen maksuun. Esimerkiksi kreikan valtiolla on omaisuutta kymmeniä tuhansia miljardeja mutta kun sen velka oli yli 300 miljardia euroa niin se joutui anomaan euroopan vakausmekanismilta 100 miljardin lainaa . Vaikka kreikka myi omaisuuttaan kymmenillä miljardeilla ei myynti tuottanut mitään koska ne menivät vanhojen lainojen lyhentämiseen .

...

Olennaista kai tässä onkin se että kuka saa päättää mikä omaisuus halutaan säilyttää ja minkä annetaan mennä. Kansa vai ne jotka päättävät myydä? Kansanomaisuuden kohdalla pitäisi olla tiukemmat rajat myynnille koska siinä omaisuudenhoidossa kuitenkin viime kädessä vastuu päätöksestä siirtyy kansalle kun taas yritysten omaisutta myyvät lähinnä niiden johtajat tai omistajat joiden vastuulla on huolehtia vain siitä omasta omaisuudestaan, ei kansakunnan.

Se onkin sitten ihan toinen kysymys pitäisikö valtion omaisuutta edes ylipäätään omistaa jos kerran omistaminen ei ole kannattavaa. Parempi varmaan olisi että valtio käyttäisi siihen kuluvat varat vaikka kansalaistensa työllistämiseen kuin turhaan omistamiseen. Koska silloin rahat menisi ainakin niille jotka sitä oikeasti tarvitsee ja omaisuuden voisi aina myydä pois kun valtiolla taas on varaa niin säästyisi monelta ongelmalta mihin ne säästöt helposti voi johtaa.

...

Markkinataloudessahan pitäisi olla mahdollisuus omistaa yksityistä omaisuutta eikä se saisi johtaa sosialisointiin eli yhteisen omistamiseen. (Yhteinen on kuitenkin aina lopulta vain harvojen omaa.) - Markkinatalous toimii paremmin, jos mahdollisimman vähän taloudellista toimintaa on poliittisen valvonnan alaisena ja julkista omaisuutta ei ole paljon. Julkisen talouden osuus kansantaloudessa (Suomessa noin 60 %) pitää saada pienemmäksi.

- Kansalaisten olisi syytä opetella säästäväisyyttä: säästäväinen ihminen osaa suhtautua järkevästi myös tulevaisuuteensa eikä ota järjettömiä riskejä. (Itse en aio osallistua tämän ajan "kulutusjuhlaan" eli omaisuuden uusjakoon, koska siinä omaisuus vain vaihtuu mutta velka jää jäljelle.) - Pankkiirien ja muiden rikkaiden on huolehdittava siitä että yhteiskunnassa ei ole liikaa velkaa (koska se johtaa väistämättä ongelmiin), jolloin syntyy aitoa tarvetta säästämiseen.

...

Solidiumin johto tulee pikaisesti vaihtaa sellaiseen, jolla ei ole suojatyöpaikkatarvetta veronmaksajien kustannuksella kuten nyt näyttää olevan vaan joka voi oikeasti hoitaa tehtävää valtion edun mukaisesti ja omalla kustannuksellaan ilman ylisuuria palkkoja - aivan samoin kuin muutkin tekevät omissa yhtiöissään. Se on kuitenkin Suomen valtio vaikka toimiikin sen yhtiönä; siis meidän yhteinen omaisuus! Ja sitä varten se on perustettu!

...

Valtion kannattaisi myydä pois kaikki tuottavat omistukset esim. Elisa sekä Altian ja Destian myynti nyt kun hinta ei vielä liian alhainen... Miksi pitää yllä tappiota tekeviä yhtiöitä? On jo nähty mihin ne ovat johtaneet; veronmaksajien rahoja menee hukkaan.. Kun on hyvät rahat tehty, niin jaetaan omistajille eikä enää satsata mihinkään (ainakaan Suomessa)

...

[06:07:09] Prompt: OP-ryhmän johto
OP-ryhmän johtokunnat.
Konsernijohdossa ei tapahtunut henkilövaihdoksia. Vähittäispankkitoiminnasta vastaavana johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Mauri Muona.
Pääjohtaja Reijo Karhinen
...

Puh. 010 000 0000
Aluepankin johtaja Timo Liukko

[06:31:39] Prompt: OP-ryhmän johto
OP-ryhmän johtohenkilöiden ja näiden lähipiirin ilmoitukset. Muut lähipiirin kanssa tehdyt kaupat ovat mukana luvuissa.

...

OP Yrityspankki Oyj:n (aiemmin Pohjola Pankki Oyj) maksuvalmiusasema oli edelleen vahva. Syyskuun lopussa OP Yrityspankin korkokate kasvoi 20 miljoonaa euroa vuoden takaisesta, korko- ja takausprovisiot 23 miljoonaa euroa, palkkiotuotot 8 miljoonaa euroa, nettopalkkiotuotot 7 miljoonaa euroa sekä sijoitustoiminnan tuotot 8 miljoonaa euroa. Negatiivisesta korkokehityksestä johtuen korkokatteen kasvua rajoitti edelleen alhainen korkotaso sekä se, ettei rahoituskatetta pystytty tulouttamaan suunniteltua tahtia.

OP:n keskusyhteisökonsernin saamisista tai veloista ei aiheutunut luottotappioita eikä arvonalentumistappioita nettomääräisesti. OP-Henkivakuutuksen sijoitusten käypään arvoon arvostus alensi sijoitusten tuottoja. Negatiivisesta korkokehityksestä johtuen käyvän arvon rahastojen tuotot laskivat voimakkaasti.

...

[06:37:58] Prompt: OP-ryhmän hallitus
OP-ryhmän hallitus. Konsernijohtaja Reijo Karhinen nimitettiin OP-Pohjola osk:n hallitukseen
...

Pohjola Vakuutus (vuoteen 2015 saakka Vahinko-Pohjola-ryhmä), A-Vakuutus Oy ja Pohjantähti Keskinäinen Vakuutusyhtiö fuusioituivat vuodenvaihteessa 2016-2017 OP Vakuutuksen kanssa. Samalla OP Ryhmä perusti pääkaupunkiseudulle uuden sairaalan Helsinkiin sekä ortopedisen yksityissairaalan Ouluun.
Helmikuussa 2017 Pohjola Vakuutuksen uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin yhtiötä aiemmin pitkään luotsannut Mikael Silvennoinen, joka toimi myös Helsingin OP:n toimitusjohtajana ja ryhmän johtotehtävissä vuosina 2002−2016. Silvennoisen edeltäjä Pekka Kuusela siirtyi yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi ja uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin OP:n pankkitoiminnan liiketoimintajohtaja Jouko Pölönen.
...

Yritystoiminta.
OP-ryhmän yritykset koostuvat noin 170 eri alojen yhtiöstä, jotka harjoittavat muun muassa vakuutus- ja pankkitoimintaa sekä kiinteistö-, energia- ja metsäteollisuutta. Yritysryhmän liiketoimintasegmentit ovat:
...

Yhtiöiden hallituksissa tehdään muun muassa yhtiöiden strategiaan ja suuriin yritysjärjestelyihin liittyviä päätöksiä. Yhtiökokouksissa hallitusten jäsenet valitaan vuodeksi kerrallaan, mutta suurimpien yritysten hallitusten kokoonpanoon tehdään henkilövaihdoksia muutaman vuoden välein.
Hallituksen puheenjohtajan valitsee osuuskunnan kokous ja varapuheenjohtajan hallintoneuvosto.
[06:41:52] <178.251.149.21> !llama OP-ryhmän hallitus
...

[07:42:54] Prompt: OP-ryhmän hallitus
OP-ryhmän hallitus esittää, että pankkiryhmän pääjohtajana aloittaa ensi vuoden alusta OKO:n pääjohtaja Antti Tanskanen ja toimitusjohtajana Osuuspankkien keskusliiton (OKL) toimitusjohtaja Mikael Silvennoinen.

Pääjohtajaksi aiemmin nimitetty Pekka Vennamo jatkaa toimitusjohtajan tehtävien hoitamisen ohella Postipankki Oyj:n toimitusjohtajana ensi kesäkuun alkuun saakka.

— Tämä oli hallitus yksimielinen kanta, vahvistaa OKO:n johtokunnan varapuheenjohtaja Paavo Tanskanen. Hänen mukaansa ratkaisuun vaikuttivat niin OKO:n kuin Pohjolan nykyiset tehtävät ja asema suomalaisessa finanssimaailmassa.

...

OKL:ssä toimitusjohtajavalinta otettiin Tanskasen mukaan myönteisesti vastaan. — Tottakai olimme iloisia valinnasta.

...

Myös Tanskanen korostaa sitä, ettei hänen tehtävänsä pääjohtajana ole vielä aivan selvä. Tanskanen aloittaa OKL:n johdossa vasta vuoden vaihteessa.

Tanskanen seuraa pääjohtajana Heikki Haavistoa, joka jää eläkkeelle vuodenvaihteessa.

...

Osuuspankkiryhmä on kasvanut Haavistojen johdossa erittäin ripeästi. Viime vuonna ryhmä kasvatti edelleen asiakaskuntaansa ja sillä on jo yli 444 000 asiakasta, joiden talletukset ja luottokanta ovat noin 92,7 miljardia markkaa.

...

Tämä johtuu Tanskasen mukaan lähinnä sijoitustoiminnan tuottojen alenemisesta. Toisaalta hän ei pidä tätä merkittävänä pulmana.